Elers-suku kokoontui sukukokoukseen

Transkriptio

1 Päivä tuntul lyhyeltä bin Elers-suku kokoontui sukukokoukseen Eiersien sukuseuran kol mivuotinen tuimikausi huipentui Loimaaiia pi deft yn sukukokoukseen Mukana oil yli 650 suvun jäsentä. Seuraavan kerran suku kokous järjestetään kol men vuoden kuiuttua vuonna Paivã aioitettiin ju malanpaiveiukseiia Kanta Loimaan kirkossa, jonka jaikeen iaskettiin seppeleet. Mauri, Rauni ja Markku Sairnisen purist orat Raunin valrnisraniia kankaisra ldhtien. Kirkoita väki siirtyi Hirvihoviin ruokaiiemaan, tuhistumaan sekä viih tymään musiikkia, mnoja ja puheita kuunnelien.vaikka sukukirja ei ehti nytkäanjaettavaksi sukukokoukseen, kulul aika nopeasti tutustuessa mui bin sukulaisiin. Kaukaisimmat osailistujat Oulusta ja Ylivieskasta? Monet sukukokoukseen osailistuneet oiivat kauempaa kuin Loimaan seu duita, vaikka Loimaa onkin suvun kotiseutua. Pitkän matkan takaa Ylivieskasta ja Oulusta saapuneet Mauri, Rauni ja Markku Saiminen oiivat pukeutuneet kansaiiis- ja muinaispukuihin. Rauniiiia oil yiläan Pemion muinaispulcuja MauriHa sekä Markulia Hameen kansailispuku. Mikä sitten saa näin pitkan matkan takaa lähtemään mukaan? Rauni to teaa, että he eivät oileet mukana en simmäisessä sukukokouksessa, joten täliä kertaa tuumattiinjo ajoissa, että nyt iähdetilän tutustumaan isännän su kuun. Matkan vaimistelut &oiiettiinkin jo kesällli. Niivä tuntul kuitenkin iyhyeitä ajaita, siiiiä moniin suvun jäsenhin tutustul ensimmäistä kenaa. Suvun juuret Saksassa? Anja Nieminen-Porkka vaiotti pu heessaan suvun kantaisan Johan Biersin syntyperää. Mahdoiilsta on, ettá Johan saapui Puolan kautta Suo meen, mutta syntyi Inkeñnmaaila sak saiaiseen aateiissukuun. Lisää suvun syntysijoista vol iukea tästä iehdestä sekä sukukirjasta.

2 St,a&gcagt aazwct? Jo polvenkorkuisena sam kuulla isoflitini kertomana mo tajo kaikille Elers-suvunjasenille nun tuttua tarinaa siitä, kuinka kaksi veljestä nail Kaarle XI T:n sotien aikana Puo lasta Ruotsi-Suomen armeijaan. Nyt kun vuosien varrella olen kiiynyt monia keskusteluja toisten sotilastutkijoiden ja myös Elers-Eutkijoiden kanssaja saanut tutustua alku peraislähtcisiin nun Suomessa kuin Eestissakin, olenjou tunut havailsemaan, että minunkin sukuni piirissä on perimätietona liikkunut monta kenomusta, jotka ainakin osittain ovat osoittaumneet todenmukaisiksi. Perimätieto ja tutkimustieto antavat suuntaa Olettamukseni on, luonnollisesu nun kauan kuin todis wet loisin osoittavat, että suku on nallut Saksasta Inkerin maan kautta Ruotsi-Suomeen ja että kyseessä on saksa laisen Femarnin saarelta iähtoisen olevan aateloidun Elers-suvun baltiansaksalainen sukuhaara. Uskaltaisin sims suunnata tutkimuksen Haitian kautta Saksaan ja Iähtisin etsimiliin todisteita suvun baltian saksaiaiselle aateluudelle. Nythfin on jo olemassa joitakin todisteita suvun piirissä siiti, etlä suvussa on ollut sukusormus.jossa on ollut sama vaakunakuvio kuin saksalaisella Slesvig-Holstainin alu eelta Femamin saarelta iflhtoisin olevalta aatelisella Elers suvul In. Suvun kantaisdn Johan Elersin syntymäpaikasta on kah denlaisla tietoa. Suvussa kulkeneen perimatiedon mukaan kanlaisämme tuli Kaarle XI1:n sotien aikana yhdessä vel jensä kanssa Puolasta Ruotsin armeijaan. Täma pe rimätieto on julkaistu mm. vuonna 1832 ilmes-tyneessä Stranbergin kokoamassa Abo stifts Härddminne -teokses sa. Toinen tieto Johan Elersin syntyperästä, joka esiintyy varhaisimmissa asiakirjalähteissä - Iähinnä sotilasasia-kir joissa - on se, että Johan Hers on syntynyt Tnkerinmaalla. Perimätieto ja asiakirjalahteet eivftt ole Johan Elersin syntymatiedon osalta yhteneväisia. Toisaaita täytyy muis taa, ettü nämä perimdtieto ja asiakirjalähteet eivãt suije pois toisiaankaan. Perimñtictohan ci mainitsekaan Johan Elersin syntymäpaikkana Puolaa, vaan toteaa ainoastaan, että he tulivat Puolasta, mikä taas on cr1 asia kuin syneymä paikka. Kuten eräät Elers-suvun tutkijat ovat todenneet, on mahdoltista, että Johan Elers olisi ollut veljensü kans sa isänsä mukana Ruotsi-Suomen armeijan mukana Puo lassa sotatantereelia. Täma oh tuohon aikaan mahdoilis Ia. Varsinkin upseeristohla saattoi perhe olla mukana. Jo ban Elersin isflhän onjoissakin yhteyksissä mainittu myös luutnantiksi. Suuren Pohjan Sodan jaloista Suomeen Ruotsi-Suomi ja Puola hailitsivat Inkerinmaataja Llivin maata I 600-luvuila. Tilanne muutmi Ruotsi-Suomen osal ta ratkaiscvasti vasta 1700-luvun alussa, jolloin Ruotsi Suomi oil osailisena ns. Suuressa Pohjan Sodassa Puolaa ja Vcnäjää vastaan. Puohaa vastaan kuyty sota pããttyi Varsovassa tehtyyn rauhaan vuonna Tuolta ajaita ja jo pari-kolmea vuotta aikaisemmalta ajanjaksoita on olemassa tietoja, joiden mukaan mm. baittian saksalaista väcstönosaa pakeni sodanjaloism mm. Nanasta. Suomen kirkohlisista asiakirjoistakin loytyy bahtian sak salaisia pakolaisia, mm. vuodelta 1712 Pyhtaahtä loytyy merkinlä inkehn pakohaisuudesta. Vuoden 1712 Pyhtäan syntyneiden ja kastettujen huettelossa on merkintä kaslamisesta, jossa lapsen isän mainitann ohevan Inkerin pakolainen Carsten Elers. Inkerin pakohaistenjoukossa oh sils myös Eiers-nimisiä. Voidaan suureila syyilä iähteä oieftamuksesta, että Suuren Pohjan sodan aikana Suomeen tuileet ovat saman Ehers-sukua, jotka ehkä luterilaisen uskonsa ja baiftiansaksahaisen syntyperänsä vuoksi ovat tuiheet Ruotsi-Suomeen emitkä ole halunneet jäädä uskon noitaan vieraan kuitluurin varjoon. Vuonna 1700 lnkerunmaalta värvättlin kaksi rykmenttiä 2

3 Ruotsi-Suomen Kaarle X1I:n armeijaan. Kaarie XII:n ar meijan korkeimmat sotiiasvirat oil pääosin aatelislon kä sissli. Ita-baittilaisen aateliston osuus Kaarie X1I:n upseeñstossa on viroiaisen historiantutkimuksen, Ojamaa Varmaksen kirjoittaman Viron historian, mukaan yli puo let koko Kaarie X11:n upseeristosta. Koska sodan päät teeksi Ruolsi-Suomi menetti lnkerinmaan Venäjalie, oh iuonnoilisla, etlä osa itä-baittiiaista aateiistosta jäi Ruot si-suomeen pysyvästi asumaan. Tämä oil iuonnoiiista varsinkin bin ottaa huomloon, etth aateiiston oiot vuoden 1721 rauhanjälkeen Inkerinmaan tultua liitetyksi Venä jään olivat epävarmat. Eiersejä Narvassa Monet Elers-suvun mtkijat ovat tehneet havainnon, ettá Eiersejä löytyy Narvasta ja Pahkinalinnasta. Pähkinän linnasta Moloskan kylãstü loytyy merkintä maakirjasta vuodeita 1660, joiioin Claudius Elers-niminen mies mai nitaan tiianomistajana. Narva oil i600-iuvun iopuha varsin viikas saksalais motsaiais-asutuksinen kauppakaupunki. Narvassa oh l600-iuvun iopuha noin 3000 asukasta, joista päflosa oil uskonnoitaan luteriiaisia ja aikuperäitäfln saksalaisia ja motsalaisia. Narvassa toimikin 1600-iuvun lopulla sekfl motsalainen ja saksalainen Iuteriiainen seurakunta. Narvan saksaiaisen iuterilaisen seurakunnan asiakiijat oval yksi iiihde Elers-suvun tulkijoihle. Naiwan saksaiaisen lu terilaisen seurakunnan asiakirjoista on kopiolta Suomen Ritarihuoneeilaja näistä on myös ns. puhtaaksikiijoitetul kopiot. Näistä olen kaynyt iävitse tihkiijoja,joista iäytyy mm. vuoslita 1696 ja 1699 tihikiijamerkinnät, joissa kir koilisista toimimksista maksajana on oilut Johan Eiers. El iuonnolhislikaan meidän kanta-isamme, mutta mahdohii sesti hãnen isänsä lai sukulaisensa. Myds Tarton historiallisessa arkistossa olevassa Narvan maistraatin arkistosta on iöytynyt pienen tutkimuksen tu ioksena mainintoja Eierseistä. Sieliä on loytynyt myös merkintöjä samaisesta Johan Eiersistli ainakin vuoden 1700 veroiuetleiosta. Narvan maistaarin arkistoston vero iuetteiot ovatkin yksi tutkimaton iähde Elers-suvun tiitki mukseen. Narvan maistraatin arkisto on kokonaisuudessan vuodesta 1345 ama vuoteen 1889 Tarton hislorialhsessa arkistossa. Maistraatin arkislossa fondien hukumäärä on yii 20000, mikä antaa viitteitfl slith, ella Narvan maistraa tin arkiston on hyvin saiiynyt. Miksi sittenjuuñ tämã Natwassa asunut Johan Eiers kiln nostaa. Tämä Johan saattaisi oila samainen iuutnantti Johan Eiers,joka palveli 1_ewenhaupCin Carl XII officerare - teoksen mukaan Pohjanmaan rykmentissa ja kaatui Isossakyrossä. Nan asta ioytyy muitakin Elersejä, mutta el monia. Nimen harvinaisuudesta voisi pthitehiä, etlä Narvassa on vaikuttanut yksi Elersin sukuhaara,joka saat taa ella kanta-isämme Johan Elersin sukuhaam. Varhai sin - toistaiseksi tunnettu maininta - Eiers-nimestä Narvassa on tynnyrintekljana ja porvarina vuodesta 1638 esilntynyt Saksassa Lybeck issa syntynyt Diedrich Eiers. Tämä syntymäpaikka viittaisi siihen, että suku on tuilut Saksasta Narvaan. Elers vanha Saksaiainen aateiissuku Mikäil meidän Elers-sukumme on samaa alkuperää kuin Anrep in toimittamassa vuonna 1879 Svensk Släktbok - teoksessa mainittu Eiers-suku,jolla on sama vaakunakuvio kuin meidänkin sukuhaarallamme, nun siilloin sukumme ahkuperästa on olemassa tieto: Vanha aatehinen suku hoisteinlialseita Fememin saareita. Suku tunnettu i400- luvuita asti. Nyt Montonikirkon perhearkiston avauduttua intemetissä, on ioytynyt mieienkiintoisia yhtymäkohtia. Tämän tiedoston avuiha on loytynyt muutama tieto, jotka osoiftavat,ettfi Schieswig-Holsteinissa syntyneitä Eiersejä on muuttanut Lybeckiin I 600-luvun ahussa. Yhtymäkohtia slis Baitian ja Saksan Elersin väilllä näyt täisi oievan, mutta keneilä on aikaa kahiata iavitse kaikki 3

4 Kanta-Loirnaan kirko flu sukukoukseen i,sallisruneet laskivat seppeleitd sunin haudoille. 4 ottaa asiakiijoista kopioita. Luonnollisesti myös asiakiijo jen kieli sekä Venäjänja Tarton arkistointijaijestelma tuot taa ongelmia. Inkeninmuan asiakirjat oval pääosin saksan kielisia ja vanhalla saksalaisella käsialalla kirjoitettuja. Mistä syyslä aivan kokemalon hitkija ci niistü sclvia. Mikflhi suvun todetaan tulleen Saksasta Naiwaan, nun ei ongelma ole aivan yhtä suuñ, siliä Saksan kirkolliset asia kizjat on Mormonikirkko mikrofilmannut ja ne on saata vissa kirkon sukututkimuskeskuksiin kaukolainaksi. Onko vaikeudet tarkoitethi voitellavaksi? Mielcstäni tut Idmusta pieäã suorittaa nun kauan kuin lopullinen vastaus Johan Elersin syntyperdän saadaan. Uskon, että nyt kun cr1 arkistot Eestissi ja Venfljällä ovat avautuneet myös länsimaisille tutkijoille, on uutm todistusaineistoa mah dollista Iöytäfl ja sitä on myös käytettavä. Tarvitaan sitke yttä, ahkeruuttaja luonnollisesti myoskin intohimoa asi että monia Elers-suvun jäseniä kim uskon, aa kohtaan - nostaa suvun mahdollinen saksalainen alkuperä. A nja Nierninen-Porkka (lyhennetty juhiapuheesta s ukuko kouksessa,) asiakirja-aineisto suvun alkupcrän todistamiseksi. Työtä ei Iuonnollisestikaan vol tehda yksi thtkija, vaan tässä on sarkaa usealle ed mtkljalle. Ja usean en wikijan tehdessä samaa työtä myös kriittisyys kasvaa. Elers-suvun tutkijan ongelmana on paitsi se, eitä asiakir jat ovat ulkomailla myös se, ella arkistolainsaädtinto Ees tissäja VeniijäIHi on vasta hakemassa uuden ajan muoto ja. Elers-suvun sukututkijan pääasialliset asiakizjat näyt täisivät thssä vaiheessa olevan Eestissii Tarton historialli nen arkistossa ja Venäjällä Pietarin valtionarkistossa. Kummankin vallion arkistot aukenivat ulkomaisille tut kijoille Neuvostoliiton hajoamisen jãlkeen 1990-luvun alussa. Tilanne ci kuilenkaan ole vielä yksinkertainen. Ecstissä astui tflmän syksyn alussa virkaan uusi sisämi nisteriön alainen valtakunnan arkistonhoitaja on asetta nut osan vanhemmasla arkistoaineistosta käytlbkicltoon siihen asti kunnes ne on mikrofllmattu. lnkerinmaan aincistoa säilytetaan myös Pietarin valtio narkistossa, joka on Venäjän arkistoista tflflä hetkellä byrokraattisin. Pietarin arkistossa ci toistaisclcsi anneta

5 tiedoissa on viela piencmpiäja isompia aukkoja nun esi isien kuin nykypolvienkin tiedoissa. Niinpü kaikki ovat tervetufleila mukaan tutkimaan. Tarvittaessa järjestetään koulutusta. Myös Elers-viestin toimikuntaa kootuan. Toimikuntaan vol osallistua vaikica kauempaakin, sillä puhelin ja posti huolebtivat tarvittuessa siitä, että tieto kulkee. Toimikun tiedottajalle on, että lehti on sukunsa näkoinen tärkeintä ja kiinnostava. Lisaksi on tarkoitus seuraavalla kolmivuotiskaudella pe rustaa seuralle omat www-sivut ja mabdollisesti kerätä nun sukukirjassa ilmestynyttä kuin muutakin materiaalia sukurompulle. Hallitus talaiset voivat olla mukana postituksessa, juttujen 5 7asagwaanWsracc LOZ-W2 Hallituksen ehdotus on 150 mk seuraavalle Hallinto Sukusääntojen mukaisesti sukuseuran hallitus hoitaa suku seuran asioita. Nykyisessä hallituksessa on ollut puheen johtaja, varapuheenjohtaja ja kolme jäsentä. Sääntöjen mukaan vol olin puheenjohtaja, varapuheenjohiaja seka kolmivuotiskaudelle. Toiminta Vaikka sukukirja on valmistunut, ci se tarkoita suku tutkimuksen piättymistä, vaan paijon on viela tutkimatta. vihintain kolmeja enintillin viisijflsentä. Sen lisãksi seu Thta varten on suvun mtkuoiden yhteistyön lisäamiseksi ran sihteeri ja rahastonhoitaja voidaan valita hallituksen tarkoitus pemstaa ensi kaudella sukututkimustoimikunta. ulkopuolelta. Seuraavalla toimintakaudella hallituksen Iukumäärää nos tetaan, koska toimintaa laajennetaan etenkin tiedotuksen, markkinoinnin ja sukututkimuksen osalta. Tiedotus Tavoitteena seuraavalla toimintakaudelle on Elers-vies tin saännollinen ilinestyminen ainakin kaksi kertaa vuo dessa. Etenkin sukutietojen täydentämiseen tulisi jatkos sa hyodynlhä Elers-vicstiä. Siksi tarvitaan Elers-viestille toimituskunta. Elers-arkiston pemstamisesta on kyselty hallitukselta ja seuraavalla kaudella tämä on yksi selvitettävä asia. Suku seura näin Iaajana el vol kokoontua kuin kolmen vuoden välein. Nyt olisi aktivoitava alaoksien toimintaa ja tähän neuvoja ja ohjeita tarvitaan hallituksen taholtakin. Tosin Sederlofeillä on ilmeisesti tähãn valmis maul? Seuratuotteiden kysyniä pöytävilrin ja salkoviirin osalta on ollut kiiteuavä. Jatkossa tuotetaaan uusia seuntuotteita ehdotusten perusteella lisflä. Tunnettavuutta pyritään Ii säämään ja saamaan jatkoa Elerskujalle ja Elerssalille. Talous Sukuseuran toimintaa pyurltetähnjäsenmaksuillaja suku Hautojen kunnostusta on mybs sukuseurojen hallituksel le ehdotettu etenkin esim. Loimaan, Tunin, Lopenja Ko kemüen hautausmaalla olevienjoidenkin hautojen osalta. seuran myyntituotteilla. Suurimman menoerün muodos tavat Elers-viestin valmistuskulutja postitus. Jäsenmaksua tarvitaan edefleen. Sukukokous päättää sen suuruudesta. Tätä mahdollisuutta selvitellfiân seuraavalla kaudella. t J Sukututkimustoimikuntaan ja Elers-viestin toi ideoinnissa ja kirjoimksessa esim. tekemälla haastattelu mituskuntaan toivotaan loytyvan uusia jäseniä. Suku ja. Juttuideoita ja toiveita saa toki lähetella muutenkin

6 missä sovi osoitteessa 16 Kirjat ovat saapuneet,jajotta kirjojenjakaminen sujuisi joutuisasti keskella postinjouluruuhkia, on alla tärkeaä tietoa siitä, miff! milloin tapahtuu. Maksun suoritus Kiijojen mukana on pankkisiirto maksun suoritusta varten. Ennakkotilaajilla maksu on 50 mk,jos olet maksanut ennakkomaksuna 150 mk (+mahdolliset postituskulut). Jos olet maksanut ennakkomaksuna 200 mk, nun olet suoriltanut samalla koko maksun (+ mahdolliset postuiuskulut). i5.9.jälkeen tilanneilta maksu on 220 mk. Kirjojen toimituksesta Kirjoja juossa seuraavasti Elers-viestin ilmestymisen jälkeen: Loimaalla lauantaina kb II Tumssa Iauantaina Helsingissa lauantaina Loimaan kaupungissa osoitteessa Huvilakatu 46 Mervl Koivulahden kanssa (pub ) Kraatarintie 2, HELSINKI (Leena Elers) Myös Reino Kaunisto (Alastaro) ja Juhani Vihervirta (Nakkila) voivat kirjoja toimittaa, joten rohkeasti ottamaan yhicytta (ybteystiedot viereisellà sivulla). Tunin ja Helsingin seudulla asuvat voivat toki myös kfiydã hakemassa kirjansa Loimaaltakin. Kiija voidaan toimittaa myös postitse pakettina. Paketti lunastetaan postista cli vastaanottaja maksaa postituskulut. Ilmoitathan osoitetietosi Saija Lehtinen-Lähteelle. Jos haluat hakea naapurintai tuttavan kirjan, pyydä tieto siitä, kenen nimellä kirja on tilattu. Näin kirjojenjakami nen on sujuvampaa. Kirjnjcn tilaus Jos haluat ostaa encmmän kirjoja, kuin olet tilannut, nun sekin onnistuu. Volt varmistaa asian soittamalla Saija Lehtinen-Lähteelle. Saija Lehtinen-Lähde pub , I,otea 2-2X2 Sekfl uudet että vanhat jäsenet: Elers-sukuscuranjliscncksi toimintakaudelle vol liittyâ maksamallajäsenmak sun 150 mk yhdistyksen tililleja Iähettamällfl viereisella sivulla olevan ilmoinaummislomakkeen. Lomakkeen täyttä minen takaa myös sen, että yhteystiedot rekistcrissä ovat ajantasalla Elers-viestin lähetysta ml motteiden toimimsta varten. Kirja on ilmestynyt, mutta siihen on paijon Iisättavãäja korjattavaakin. Kaikenlaiset parannukset otan kiitollisuudella vastaan. Edelleen toivon saavani pieniä jutunpoikasia menneistã polvista. Juhani Vihervi,ia 6

7 Postitusosoite: Leena Elers Kraatarintie 2, HELSINKI Puh , kesäisin Ilmoittaudun Elersien sukuseuran jäseneksi/tilaan tuotteita Jäsenmaksu 150 mk vv vuotta tüyttäneiltä. U Jäsenmaksu kaudelic vv ETilaus Sukunimi Etunimet Postinumero ja -toimipaikka Lähiosuite Puhelin Sähköpostiosoite Tilaan Elers-poytäviircja...kpl, hinta 100 mk kpl + lflhetyskuiut. Tilaan Elers-sukukirjoja Tilaan Elers-salkoviirejä kpl, hinta 220 mk/kpl + lahetyskulut. kpl, hinta 400 mldkpl + lahetyskulut. Päivüys Allekirjoitus Lisätietoja: Puheenjohtaja Sihteeri Reino Kaunisto Ella Nummila Kallionpääntie 30, ALASTARO Kurittulantie 386, LOIMAA KK Varapuheenjohtaja, sukutietojen yhteyshenkilo Rahastonhoitaja Juhani Vihervirta Leena Elers Arantilantie 20, NAKKILA Kraatarintie 2, HELSINKI Puh , kesaisin juhani.vihervirtakolumbus.ui Tiedottaja Jasen Mervi Koivulahti llkka Vainio Prannikatu 9,21260 RAISIO Huvilakatu 44, LOIMAA mervi.koivulahti@nokia.com 7

8 Postitusosoite: Juhani Vihervirta Arantilantie 20, NAKIGLA Puh Sukunimi Emnimet Ano, ammaffi Syntymaaika- ja paikka Nykyinen asuinpaikka Vihkimisaika-ja paikka Puolison sukunimi Etunimet Arvo, ammatfi Syntymäaika- ja paikka Puolison isa: henkilötiedot Puolison äiti: henkilotiedot N) Lapset: Nimet Syntymüaika- ja paikka Nimet Syntymfialka-ja pallcka L Nimet Syntyinäaika-ja paikka Perheellisistä lapsista pyydetään vastaavat tiedot. Lisätietoja: C-- Co Co 8 A s-li -< H r sj e