JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN LUONNOKSESTA ANNETUT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET SEKÄ NIIDEN ARVIOINTI JA VAIKUTUS MÄÄRÄYKSIIN

Transkriptio

1 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN LUONNOKSESTA ANNETUT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET SEKÄ NIIDEN ARVIOINTI JA VAIKUTUS MÄÄRÄYKSIIN Lausunnot ja mielipiteet luonnoksesta Juankosken kaupunki Kaupunginhallitus Tekninen johtaja Ari Räsänen: Orgaanisen jätteen ajo kaatopaikalle tullaan kieltämään alkaen. Alueellinen jätehuoltoyhtiö on osakkaana Riikinvoima Oy:ssä, jonka päätehtävänä on järjestää kierrätyskelvottoman yhdyskuntajätteen hyödyntäminen energiaksi polttamalla se ekovoimalaitoksessa. Voimalaitos on tarkoitus käynnistää joulukuussa Ekovoimalaitoksen toiminnan kannalta lajittelun tarkentaminen on tärkeää. Sinne ei saisi tulla palamattomia jätteitä kuten biojätettä, lasia tai metallia. Tätä taustaa vasten erilliskeräys velvoitteen kiristäminen on perusteltua. Jätehuoltomääräysluonnoksessa tulee joustoa jäteastioiden tyhjennysväliin kiinteistöille, joissa jätettä syntyy vähän sekä sallimalla jäteastian tyhjennyksen keskeyttäminen. Jätteiden kuormausaikojen laajentaminen parantaa palvelutasoa etenkin pitkien pyhien aikaan. Määräysluonnos mahdollistaa myös sako- ja umpikaivolietteiden omatoimisen käsittelyn laajemmin kuin aikaisemmin. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää lausuntonaan ilmoittaa Savo-Pielisen jätelautakunnalle, että Juankosken kaupungilla ei ole huomauttamista uusiin kunnallisiin jätehuoltomääräyksiin. Päätös: Esittelijän esitys hyväksyttiin. Juuan kunta Ympäristölautakunta Rakennustarkastaja: Kunnallisten jätehuoltomääräysten luonnos kohta 9. Kimpan muodostavat kiinteistöt eivät voi tämän vuoksi sijaita pitkän välimatkan päässä toisistaan. Pitkä on epämääräinen käsite, tarkennettava ja oltava selvä rajaus. Poikkeuksellisesti tulee hyväksyä hakemuksesta saman omistajan vapaa-ajan asunnon ja vakituisen asunnon kimppa ilman, että ne olisivat lähikiinteistöjä jos on perusteltavissa jätteiden vähäinen määrä. Esim. 1-2 henkilön talous. Päätös: Hyväksyttiin. Lausuntojen ja mielipiteiden asiasisällön arviointi sekä vaikutus määräyksiin Eri alueiden olosuhteet poikkeavat toisistaan, joten sille, mitkä kiinteistöt voivat muodostaa kimpan, ei voida asettaa ehdotonta kilometrirajaa. Jätehuoltomääräysten perusteluihin on lisätty kuitenkin, että haja-asutusalueella lähtökohtaisesti ainakin alle 5 kilometrin päässä toisistaan sijaitsevat kiinteistöt voidaan vielä katsoa lähikiinteistöiksi. Olosuhteet huomioon ottaen kimpassa olevien kiinteistöjen välimatka voi olla tätä pidempikin. Esimerkiksi saman yksityistien varrella sijaitsevat kiinteistöt voivat aina muodostaa kimpan. Lisäksi kylätoimikunnat ovat sellaisia toiminnallisia kokonaisuuksia, joiden muodostamilla kimpoilla kiinteistöjen välimatka voi olla viittä kilometriä pidempi. Jätelain 41 :n mukaisesti jätteet on luovutettava alueella järjestettyyn kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen, mikä tarkoittaa sitä, että jätehuolto on järjestettävä kiinteistön sijaintialueella. Vapaa-ajan kiinteistön jätteiden kuljettaminen vakituiselle asunnolle ilman, että ne olisivat lähikiinteistöjä, ei ole jätelain mukaista, jos jätehuolto on järjestettävissä vapaa-ajan kiinteistön sijaintialueella. Kaavin kunta Ympäristölautakunta Ehdotus: Ympäristölautakunta esittää jätehuoltomääräysten ja niiden perustelumuistion luonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa ehdotuksesta. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

2 Kunnanhallitus Ehdotus: Muovin erilliskeräysvelvoitteesta luovutaan, koska muovi tullaan jätteenpolttolaitoksen valmistuttua polttamaan sekajätteen mukana. Muutoin Kaavin kunnalla ei ole huomauttamista. Jätelain 8 :n mukaisesti etusijajärjestystä on noudettava kaikessa toiminnassa mahdollisuuksien mukaan. Jätteen kierrättäminen eli hyötykäyttö materiaalina menee näin ollen etusijajärjestyksen mukaisesti energiahyötykäytön edelle. Pelkästään se, että muovia voidaan polttaa, ei ole peruste jättää muovi erilliskeräämättä kierrätystä varten. Ainakaan tässä vaiheessa muovia ei aleta keräämään kiinteistöittäisesti pienissä taajamissa, kuten Kaavilla, vaan ainoastaan yli asukkaan taajamissa (Kuopio, Siilinjärvi ja Pieksämäki), ja niissäkin vasta siirtymäaikojen jälkeen. Näissä taajamissa on riittävästi suuria keräyskohteita ja keräyslogistiikka saadaan järjestettyä tehokkaasti. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Konneveden kunta Ympäristölautakunnan lupajaosto Vs. rakennustarkastajan päätösehdotus: Jätehuoltomääräysket ovat laajat ja perusteelliset. Jätehuoltomääräyksillä tulee turvata toimiva, tasapuolinen ja kustannustehokas jätehuolto kaikille kuntalaisille. Tällä ehkäistään heikosti toimivasta jätehuollosta aiheutuvaa roskaantumista ja epätasa-arvoisesti kohdistuvia kustannuksia. Määräyksissä kiitettävästi huomioidaan jätteen etusijaperiaate, jossa tarkoituksena ensisijaisesti hyödyntää jäte materiaalina ja toissijaisesti energiana, sekä jätteen paikallinen hyödyntäminen ja hyötykäyttö. Jätehuoltomääräyksien tulleet monipuoliset joustomahdollisuudet ovat hyvä parannus ja nousseet esiin käytännön kokemusten myötä. Toivomme että jätehuoltomääräykset ovat myös jatkossa tilanteen mukaan muuntautuva työkalu, jota voidaan tarpeen tullen muuttaa ja kehittää. Jätehuoltomääräysten toimivuutta tullaan seuraamaan, ja määräyksiä muutetaan, jos muutoksille tulee tarvetta. Jätehuoltomääräykset ovat hyvä työkalu, mutta tarvitsisivat rinnalleen myös kuntalaisille suunnatun Jätehuoltomääräyksistä on laadittu toivotunlainen lyhennelmä kuntalaisten käyttöön. helppolukuisen ja tiivistetyn version, josta selviäisi oleellinen tieto kierrätyksestä ja jätehuoltoon liittyvistä määräyksistä. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin seuraavalla lisäyksellä lausuntoehdotukseen: Kyläkuntien ja muiden yhteisöjen muodostamat kimpat ovat olleet toimiva ratkaisu Konneveden kunnassa ja uusien määräysten ja käytänteiden tulee jatkossakin mahdollistaa nämä kimpparatkaisut. Kylätoimikuntien kimpat ovat mahdollisia jatkossakin. Asia on selvyyden vuoksi lisätty jätehuoltomääräysten perusteluihin. Kuopion kaupunki Ympäristö- ja rakennuslautakunta Lautakunta esittää lausuntonaan jätehuoltomääräyksistä seuraavaa: Yhtenäisten jätehuoltomääräysten uudistaminen edistää jätelain toimeenpanoa koko toimialueella. Lautakunta esittää jätehuoltomääräyksiin muutamia tarkennuksia ja lisäyksiä seuraavasti: 2 luku 9 Kiinteistöjen yhteinen jäteastia; 1 mom; kohtuullisesti saavutettavaa aluekeräyspistettä. Kohtuullista matkan pituuden määrittelyä olisi hyvä selventää määräysten perusteluissa suhteutettuna etäisyyteen vapaa-ajan kiinteistöltä vakituiseen asuntoon nähden. Perusteluihin on selvennetty, mitä kohtuullisesti saavutettavalla aluekeräyspisteellä tarkoitetaan. Tarkkoja kilometrirajoja ei kuitenkaan voida määritellä, jotta erilaiset olosuhteet voidaan ottaa huomioon. Aluekeräyspiste on kohtuullisesti saavutettavissa, jos se sijaitsee vapaa-ajan asunnon lähellä tai vakituisen asunnon ja vapaa-ajan asunnon välisen matkan varrella siten, että siihen on korkeintaan muutaman kilometrin poikkeama. Saavutettavuuden arvioinnissa otetaan kuitenkin huomioon vakituisen asunnon sijainti vapaa-ajan asuntoon nähden siten, että vakituisen asunnon sijaitessa melko lähellä (noin kymmenen kilometrin päässä), on kohtuullinen poikkeama tätä lyhyempi ja vakituisen asunnon sijaitessa kaukana (useiden kymmenien kilometrien päässä), on kohtuullinen poikkeama tätä pidempi. Aluekeräyspisteen ei voida katsoa olevan kohtuullisesti saavutettavissa, jos aluekeräyspiste sijaitsee kauempana kuin vakituinen asunto.

3 4 luku 20 Kompostointi, 3 mom; Kompostorissa on oltava riittävästi tilavuutta kutakin kompostoria käyttävää taloutta (2-5 kiinteistöä) kohti. Määräyksiin tai perusteluihin tulisi tarkentaa kompostorin tilavuusvaatimus taloutta/henkilömäärää kohti. 5 luku 27 Jäteastioiden tyhjennysväli, 1 mom; Kartongin ja muovin osalta esitetään pisimmäksi tyhjennysväliksi myös kesäaikana (viikot 18-40) 8 viikkoa, vastaava tyhjennysväli kuin talviaikana. 7 mom; Jätteet, joiden säilyttäminen kiinteistöllä voi aiheuttaa ympäristölle tai terveydelle haittaa. Määräyksissä tulisi myös nimetä ko. jätteet (vaarallinen jäte ja biojäte). 5 luku 29 Kunnossapito ja pesu. Jäteastian haltijan on huolehdittava jäteastian korjauksesta, kunnossapidosta ja puhdistamisesta siltä osin kuin em. toimenpiteet eivät sisälly veloituksettomina palveluina jätetaksaan. Määräyksissä tulisi selventää milloin ko. toimenpiteet sisältyvät veloituksettomina jätetaksaan. 6 luku 32 Keräyspaikan suojaaminen. Määräyksiin esitetään lisättäväksi kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella myös elinkeinotoiminnan jätteiden keräyspaikan suojaaminen. Lisäksi lautakunta pitää tärkeänä, että jätehuoltomääräyksistä tulisi laatia selkokielinen lyhennelmä kuntalaisten käyttöön. Kaupunkirakennelautakunta Kaupungininsinöörin esitys: Esitän, että kaupunkirakennelautakunta ja edelleen kaupunginhallitus antaa seuraavan lausunnon jätelautakunnalle. Uudistustyö on ollut esimerkillistä ja sitä on laadittu jätelain hengessä, unohtamatta kuitenkaan erityisesti helpotuksia pienien talouksien osalta. Kun määräykset aikanaan hyväksytään, niin jätelautakunnan on yhdessä Jätekukon kanssa tiedotettava erityisesti muutoksista näkyvästi. Erilliskeräysten osalta voi uusien määräysten käyttöönotto olla hankalaa erityisesti keskustan ahtailla tonteilla. Tarvittaessa on erilliskeräyksen laajentamisen osalta mahdollistettava riittävät siirtymäajat ja mahdolliset poikkeukset, jos astioiden sijoitus osoittautuu hankalaksi tai jopa mahdottomaksi. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus Päätösehdotus kaupunginjohtaja Petteri Paronen : Kh. hyväksyy kaupunkirakennelautakunnan esityksen. Päätös: Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen. Perusteluihin on tarkennettu sitä, että 1 5 henkilölle riittää tyypillisesti litran kompostori, ja 6 10 henkilölle riittää tavallisesti litran kompostori. Kartongin ja muovin tyhjennysvälistä neuvoteltiin ympäristönsuojeluviranomaisten edustajien kesken ja päädyttiin siihen, että tyhjennysvälit säilyteään määräysten luonnoksen mukaisina (4 viikkoa kesällä ja 8 viikkoa talvella). Näin ehkäistään jätteistä kesäaikaan mahdollisesti aiheutuvia haittoja. Lisäksi on syytä ottaa huomioon, että kahdeksan viikkoa riittää harvoin kartongin tyhjennysväliksi pienissäkään taloyhtiöissä. Eri jätelajeille, ml. biojätteelle, on asetettu vähimmäistyhjennysvälit (27 ) ja vaaralliselle jätteelle on asetettu erikseen velvoite keräykseen toimittamisesta vähintään kerran vuodessa (44 ). Tässä säännöksessä ei näin ollen tarkoiteta säännönmukaisesti näitä jätteitä tai mitään muutakaan jätelajia, vaan säännös on annettu, jos valvontaviranomaisella on tarvetta puuttua johonkin haittaa aiheuttavaan jätteen säilyttämiseen. Se, mitkä toimenpiteet sisältyvät veloituksettomina palveluina jätetaksaan, riippuu kulloinkin voimassa olevasta jätetaksasta. Koska jätetaksa muuttuu tyypillisesti useammin kuin jätehuoltomääräykset, ei määräyksiin avata jätetaksan sisältöä. Asiakkaat voivat tarkistaa kulloinkin voimassa olevan tilanteen jätetaksasta. Tämänhetkisen jätetaksan mukaisesti jäteyhtiön toiminnassa rikkoutuneet jäteastiat vaihdetaan veloituksetta uusin astioihin. Jäteastian pesu tehdään veloituksetta kaikille biojäteastioille kaksi kertaa vuodessa ja vähintään kerran viikossa tyhjennettäville 660 litran jäteastioille kerran vuodessa. Jätehuoltomääräyksiä sovelletaan määräysten 1 :n mukaisesti kokonaisuudessaan jätteisiin, jotka käsitellään kunnan jätehuoltojärjestelmässä kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella. Tarvetta ei ole sille, että tämä soveltamisala tässä kohdin erikseen toistettaisiin. Jätehuoltomääräyksistä on laadittu toivotunlainen lyhennelmä kuntalaisten käyttöön. Jätehuoltomääräysten tiedottamisesta huolehditaan yhteistyössä Jätekukon kanssa. Tiedottamisesta on laadittu erillinen suunnitelma. Uusille erilliskeräysvelvoitteille on annettu siirtymäaikaa syksyyn 2017 saakka, mikä katsotaan riittäväksi. Mikäli uusien jäteastioiden sijoittaminen ei ole jollekin kiinteistölle toteutettavissa, eikä yhteisen keräyspaikan järjestäminen lähikiinteistön kanssa ole mahdollista, jätelautakunta voi myöntää poikkeuksen erilliskeräysvelvoitteesta. Tarkastelussa otetaan kuitenkin huomioon se, että jäteastioiden sijoittamiselle on useanlaisia ratkaisuja (esim. erilaiset jäteastiasuojat), ja suurimmalle osalle kiinteistöistä sopii jokin ratkaisuista.

4 Lieksan kaupunki Kaupunginhallitus Kj. Jarkko Määttänen: Kaupunginhallitus lausuntonaan ilmoittaa, ettei sillä ole luonnokseen huomauttamista lukuun ottamatta 40 :ää, jonka se esittää muutettavaksi kuulumaan seuraavasti: "40 Lietteiden omatoiminen käsittely Lietteen omatoiminen käsittely on kielletty lukuun ottamatta seuraavia tähän säännökseen sisällytettyjä tilanteita. Omassa asumisessa syntyvän lietteen saa levittää asian mukaisesti käsiteltynä lannoitustarkoituksessa omassa hallinnassa olevalle pellolle. Liete on aina käsiteltävä voimassa olevan lain säädännön mukaisesti kalkkistabiloinnilla, termofiilisellä stabiloinnilla tai muulla Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hyväksymällä tavalla. Kiinteistön haltijan on ilmoitettava kirjallisesti lietteen omatoimiseen käsittelyyn siirtymisestä ja siitä luopumisesta jäte huoltoviranomaiselle viimeistään kuukautta ennen käsittelyn aloittamista. Jätehuoltoviranomainen voi kieltää omatoimisen käsittelyn, mikäli se ei ole ilmoituksen perusteella asianmukaista. Kirjallista ilmoitusta lietteen omatoimisesta käsittelystä ei tarvitse tehdä, mikäli kiinteistöllä käsiteltävän jäteveden määrä on vähäinen ja jätevedet eivät sisällä vesikäymälöiden jätevesiä. Jätteen haltija saa ottaa käsiteltäväkseen lähellä sijaitsevilla kiinteistöllä syntyvän lietteen ja levittää peltoon lannoitustarkoituksessa samoin edellytyksin kuin omassa toiminnassa syntyneen lietteen. Sen, joka vastaanottaa, käsittelee ja hyödyntää lietteen on ilmoitettava asiasta kirjallisesti viimeistään kuukautta ennen tyhjennyksiä jätehuoltoviranomaiselle. Ilmoituksen tulee sisältää käsittelystä ja hyödyntämisestä vastaavan yhdyshenkilön yhteystiedot sekä tiedot kiinteistöistä, joiden lietteitä hyödynnetään". Esitetyillä muutoksilla halutaan keventää lietteiden omatoimiseen käsittelyyn liittyviä prosesseja. Päätös: Hyväksyttiin. Jätehuoltomääräysten luonnoksessa on edellytetty ilmoituksen tekemistä lietteiden omatoimisesta käsittelystä vähintään kahta kuukautta ennen käsittelyn aloittamista. Tämä määräaika on asetettu, jotta jätehuoltoviranomaisella olisi kaikissa olosuhteissa riittävästi aikaa käsitellä saapuneet ilmoitukset siten, että tarvittavat lisäselvityksetkin ehditään pyytää. Tämä määräaika on tarpeen määräyksissä pitää. Annetussa lausunnossa on esitetty, että säännöksestä poistetaan maininta siitä, että lietteiden yhteinen käsittely voi olla korkeintaan viidellä lähikiinteistöllä. Jätelain 41.2 :ssä on mahdollistettu ainoastaan pienimuotoinen yhteinen käsittely. Jätelain muutoksen (410/2014) esitöissä (HE 16/2014 vp) on linjattu, että tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yhteinen käsittely voi olla ainoastaan muutamalla lähikiinteistöllä. Suomen Kuntaliiton jätehuoltomääräysten laatimisen ohjeessa on tässä kohdin esitetty, että yhteinen käsittely voisi olla 2-4 lähikiinteistöllä. Näin ollen määräyksissä säilytetään viiden kiinteistön raja. Lieksan ja Nurmeksen kaupungit Rakennus- ja ympäristölautakunta Yss Ismo Ryynänen: Jätehuoltomääräysluonnoksessa on otettu hyvin huomioon uudistuneen jätelain muutokset ja tulevaisuuden jätehuoltoratkaisut. Lautakunnalla ei ole huomauttamista jätehuoltomääräysluonnokseen. Päätös: Hyväksyttiin ympäristösuojelusihteerin esityksen mukaisesti.

5 Nurmeksen kaupunki Kaupunginhallitus Vs. kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää 1. yhtyä Lieksan ja Nurmeksen rakennus- ja ympäristölautakunnan päätökseen ja 2. todeta lausuntonaan, ettei Nurmeksen kaupungilla ole huomauttamista jätehuoltomääräysluonnokseen. Pieksämäen kaupunki Keski-Savon ympäristölautakunta Päätösesitys: Jätehuoltomääräyksiä uudistettaessa on otettu huomioon laaja-alaisesti viranomaisten ja jätehuollon toimijoiden lisäksi myös muut sidosryhmät. Myös kuntalaisia kuullaan lausuntoaikana hallintomenettelylain mukaan kuuluttamalla jätehuoltomääräysluonnoksesta julkisesti. On tärkeää, että laaja-alaista keskustelua käydään jo määräysten luonnosvaiheessa, jolloin ne omaksutaan ja koetaan helpommin noudatettaviksi. Jätehuoltomääräysluonnoksessa esitetyt muutokset lajitteluvelvoitteisiin ovat tarpeellisia perustuen jätelain muutoksiin ja jätteiden hyötykäytölle asetettuihin valtakunnallisiin tavoitteisiin. Myös paikkakunnalla lähivuosina toimintansa aloittava Riikennevan polttolaitos asettaa omat vaatimuksen vastaanottamalleen polttokelpoiselle jakeelle. Pienten betoni- ja tiilimurskemäärien käyttö omassa maarakentamisessa korvaamaan neitseellistä raakaainetta on tervetullut määräys. Ilmoitusmenettely antaa mahdollisuuden ympäristönsuojeluviranomaiselle määräysten antamiseen tai tarvittaessa kieltää haitallinen toimenpide kokonaan. Pienimuotoisuuden rajaus vaikka perusteluissa olisi tarpeen, näin saataisiin yhdenmukaisuutta kunnissa. Esimerkiksi Keski-Savon jätehuoltomääräyksissä pienimuotoisuuden raja on 200 m3. Pienten talouksien sekajäteastian tyhjennysvälin pidentäminen tiettyjen ehtojen täyttyessä on suoraan asiakkailta tulleen toiveen ja palautteen mukainen. Ko. asiasta on tullut eniten yhteydenottoja valvovalle viranomaiselle. Samalla edistetään jätteen määrän vähentämistä, kun siihen saa kannustusta jäteastian tyhjennysvälin harventamisella. Lietteiden käsittely ja hyödyntäminen lähellä syntypaikkaa toteuttaa jätelain henkeä ja näin ravinteet voidaan kierrättää ja hyödyntää parhaiten. Esimerkiksi sukupolven vaihdoksessa on vanha isäntäpari saattanut rakentaa asunnon lähelle kotipaikkaa ja lietekaivojen tyhjennys on aiheuttanut turhaa eripuraa ja ongelmia, samoin lähellä olevan yksin asuvan vanhuksen tapauksessa. Em. säädös on tervetullut. Pienimuotoisuuden rajan määrittelystä on neuvoteltu kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten edustajien kanssa. Koska tapaukset ja olosuhteet vaihtelevat suuresti kunnittain, on kuitenkin päädytty siihen, ettei yhteistä rajaa aseteta, vaan käsittelyn pienimuotoisuuden arviointi jää kullekin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Yhteistyössä ympäristönsuojeluviranomaisten kesken voidaan kuitenkin laatia soveltamisohjeistusta asiaan liittyen. Jätehuoltomääräysluonnos on selkeä ulkoasultaan ja alun yleinen osa antaa selkeän kuvan jätehuollosta yleensä, viranomaisista ja siitä, että jätehuoltoon on kaikkien kuuluttava ja kuinka liittyminen jätehuoltoon tapahtuu. Muutokset jätehuoltomääräysten velvoittavan osan keräys- ja hyödyntämisasioissa edellyttävät kattavaa tiedottamista kuntalaisille ja muille jätehuoltopalveluja käyttäville tahoille. Tiedottamiseen tuleekin varautua ja panostaa niin, että valtakunnalliset tavoitteet täyttyvät ja alueen polttolaitos saa polttokelpoista hyötyjätteistä vapaata polttoainetta. Päätös: Hyväksyttiin. Jätehuoltomääräyksistä tiedottamista tullaan tekemään sekä jätelautakunnan että jätehuoltopalvelut tuottavan kunnallisen jäteyhtiön, Jätekukon, toimesta. Tiedottamisesta on laadittu erillinen suunnitelma.

6 Tekninen lautakunta Ehdotus: Tekninen lautakunta esittää lausuntonaan Savo-Pielisen jätelautakunnalle, että jätehuoltomääräykset on kokonaisuutena laadittu niin, että ne edistävät jätelain toimeenpanoa paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Jätehuoltomääräysluonnokseen ei ole huomautettavaa. Päätös: Hyväksyttiin. Rautavaaran kunta Tekninen lautakunta Kunnaninsinöörin esitys: Rautavaaran kunnan tekninen lautakunta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena antaa Savo-Pielisen alueen jätehuoltomääräyksistä ja niiden perustelumuistiosta seuraavan lausunnon: Jätehuoltomääräykset on valmisteltu perusteellisesti ja hyvässä yhteistyössä alueen ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa. Ennakkoon käytävä keskustelu määräyksistä ja niiden perusteluista vähentää niihin kohdistuvaa muutos- ja lausuntotarvetta. Jätehuoltomääräyksissä on annettu varsin yksityiskohtaisia määräyksiä kiinteistöille ja toiminnanharjoittajille. Määräyksissä on myös selkeytetty jätehuollon järjestämis- ja keräysvelvollisuutta. Jätehuoltomääräykset ovat varsin pitkät ja niiden lukeminen on haasteellista. Määräyksissä olevat viittaukset lakipykäliin tulee avata. Jätehuoltomääräyksistä on syytä laatia myös lyhennelmä, jossa kerrotaan selkokielellä, mitä niillä tarkoitetaan. Näin määräykset palvelevat kuntalaisia ja edistävät ympäristön siisteyttä. Rautavaaran kunnan teknisellä lautakunnalla ei ole huomautettavaa jätehuoltomääräysten sisältöön. Päätös: Hyväksyttiin esitetyllä tavalla. Jätehuoltomääräyksistä on laadittu toivotunlainen lyhennelmä kuntalaisten käyttöön. Siilinjärven kunta Viranomaislautakunta Vs. ympäristönsuojelupäällikön päätösehdotus Siilinjärven viranomaislautakunta toteaa jätehuoltomääräysten luonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Jätehuoltomääräysten luonnoksessa esitetyt muutokset voimassa oleviin määräyksiin nähden ovat perusteltuja ja perustuvat muuttuneeseen lainsäädäntöön sekä jätehuoltojärjestelmässä tapahtuneisiin muutoksiin. Lautakunta pitää hyvänä jätehuoltomääräyksiin sisältyvää informatiivista yleistä osaa sekä perusteellista määräysten perustelumuistiota. Tiedottamista varten asuinkiinteistöjä koskevista tärkeimmistä määräyksistä on syytä laatia tiivistelmä, koska määräykset ja perustelumuistio ovat yhdessä hyvin laaja kokonaisuus. Lautakunta pitää hyvänä muutoksena vähän jätettä tuottavien asuinkiinteistöjen jäteastioiden tyhjennysvälin pidentämistä kahdeksaan viikkoon. Muutoksella kannustetaan hyötyjätteiden lajittelua sekä biojätteen kompostointia tai erilliskeräystä. Asuinkiinteistöjä koskevista keskeisimmistä määräyksistä on laadittu toivotunlainen lyhennelmä kuntalaistan käyttöön.

7 Myös pientalojen ja pienten taloyhtiöiden erilliskerätyn biojätteen jäteastian tyhjennysvälin pidentäminen Biojätteen syväkeräyssäiliöiden tyhjennyshinta käsitellään erikseen jätetaksassa. Tyhjennysmaksun perusteena on kahteen viikkoon on perusteltua, koska se kannustaa biojätteen erilliskeräykseen. Biojätteen kilpailutuksen perusteella saadut hinnat. erilliskeräyksessä syväkeräysastioiden tyhjennyshintojen tulisi olla kilpailukykyisiä, koska pienissä taloyhtiöissä ei yleensä ole jäähdytettyjä jätehuoneita. Kesäaikaan kahden viikon Biojätteen kahden viikon tyhjennysväli ympäri vuoden otetaan käyttöön vain rajatusti pienimmissä taloyhtiöissä, joten tyhjennysväli jätekatoksissa olevissa biojäteastioissa voi aiheuttaa hajuhaittoja. suurimmassa osassa kohteita säilyy velvoite tyhjennyttää biojäteastia kesäaikaan viikon välein. Mikäli yksittäisestä pienen taloyhtiön biojäteastiasta aiheutuu hajuhaittaa, voi ympäristönsuojeluviranomainen edellyttää biojäteastian tyhjentämistä kerran viikossa. Uusi erilliskeräysvelvoite muovijätteelle tukee jätehuollon etusijajärjestystä ja on perusteltu ja suurille taloyhtiöille. Erilliskeräysvelvoite on riittävä koskiessaan suuria taloyhtiöitä, koska kierrätyskelpoinen muovijäte voidaan toimittaa myös tuottajayhteisön järjestämään keräykseen ja sekajätteeseen sisältyvä muovi ohjautuu joka tapauksessa energiahyötykäyttöön. Biojätteen erilliskeräyksen tehostamiseksi on perusteltua laajentaa velvoite koskemaan myös pieniä taloyhtiöitä. Jätehuoltomääräysten sallima pienimuotoinen betoni- ja tiilijätteen hyödyntäminen pohjavesialueen ulkopuolella tukee jätehuollon etusijajärjestystä ja yhtenäistää nykyisiä käytäntöjä.myös määräyksiin sisältyvä asumisessa syntyvien lietteiden pienimuotoisen käsittelyn salliminen tukee ravinteiden kierrätystä ja yhtenäistää nykyisiä käytäntöjä. Määräysten soveltamisesta on syytä laatia ohjeistus yhtenäisten käytäntöjen varmistamiseksi. Määräyksiin on sisällytetty säännöksiä roskaantumisen estämisestä, mitä lautakunta pitää hyvänä asiana, koska roskaantuminen on edelleen merkittävä ympäristöhaitta. Määräyksillä on mahdollistettava, että roskille ja jätteille on aina olemassa asianmukainen ja hoidettu jättöpaikka. Muutoin roskaantumisen estäminen kuuluu jokaisen kuntalaisen velvollisuuksiin. Lautakunta toteaa määräyksistä lisäksi seuraavia huomioita: - 2 :ään sisältyvä kiinteistön määritelmä on osin vaikeaselkoinen ja sitä tulisi avata joko yleisessä osassa tai perustelumuistiossa - jätteiden kuormaus sallitaan viikonloppuisin myös myöhään illalla (klo 22 saakka). Onko kuormausaikaa mahdollista rajoittaa viikonloppuisin klo 21? Myöhäinen kuormausaika tulee joka tapauksessa perustella perustelumuistiossa. Päätös Hyväksyttiin. Jätehuoltoviranomainen ja ympäristönsuojeluviranomaiset voivat laatia tarpeen mukaan yhteistyössä soveltamisohjeistusta. Jätehuoltoviranomainen ottaa asiat esille yhteistyöryhmissä. Kiinteistön määritelmää on selvennetty jätehuoltomääräyksiin. Kunnallisen jäteyhtiön toimesta jätteenkuljetuksia tehdään viikonloppuisin vain harvoin. Kuljetukset hoidetaan normaalisti maanantaista perjantaihin. Silloin, kun viikoille sattuu pyhäpäiviä, joina jätteenkuljetuksia ei hoideta lainkaan, korvaavia kuljetuksia on tarvetta hoitaa myös viikonloppuisin. Jotta kaikki tarvittavat tyhjennykset voidaan hoitaa ja jätteenkuljettajien käytännön työ saadaan ongelmitta järjesteltyä, on kuormausaika tarpeellistä pitää jokaisena päivänä riittävän pitkänä (klo 22 saakka). Asiaa on selvennetty perustelumuistioon. Suonenjoen kaupunki Kaupunginhallitus Ehdotus: Kaupunginjohtaja ehdottaa, että kaupunginhallitus ilmoittaa lausuntonaan Savo-Pielisen jätelautakunnalle, ettei Suonenjoen kaupungilla ole huomautettavaa jätehuoltomääräysten uudistamiseen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Tervon kunta Rakennustarkastaja-ympäristönsuojelusihteeri Tervon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen antaa otsikossa mainitusta uudistettujen kunnallisten jätehuoltomääräysten luonnoksesta seuraavan lausunnon:

8 Jätehuoltomääräysten luonnoksessa esitetyt muutokset voimassa oleviin määräyksiin nähden ovat perusteltuja ja perustuvat muuttuneeseen lainsäädäntöön sekä jätehuoltojärjestelmässä tapahtuneisiin muutoksiin. Pidän hyvänä jätehuoltomääräyksiin sisältyvää informatiivista yleistä osaa sekä perusteellista määräysten perustelumuistiota. Tiedottamista varten asuinkiinteistöjä koskevista tärkeimmistä määräyksistä on syytä laatia tiivistelmä, koska määräykset ja perustelumuistio ovat yhdessä hyvin laaja kokonaisuus. Mielestäni on hyvä että vähän jätettä tuottavien asuinkiinteistöjen jäteastioiden tyhjennysväliä esitetään pidennettäväksi kahdeksaan viikkoon. Muutoksella kannustetaan hyötyjätteiden lajittelua sekä biojätteen kompostointia tai erilliskeräystä. Myös pientalojen ja pienten taloyhtiöiden erilliskerätyn biojätteen jäteastian tyhjennysvälin pidentäminen kahteen viikkoon on perusteltua, koska se kannustaa biojätteen erilliskeräykseen. Biojätteen erilliskeräyksessä syväkeräysastioiden tyhjennyshintojen tulisi olla kilpailukykyisiä, koska pienissä taloyhtiöissä ei yleensä ole jäähdytettyjä jätehuoneita. Kesäaikaan kahden viikon tyhjennysväli jätekatoksissa olevissa biojäteastioissa voi aiheuttaa hajuhaittoja. Uusi erilliskeräysvelvoite muovijätteelle tukee jätehuollon etusijajärjestystä ja on perusteltu ja suurille taloyhtiöille. Erilliskeräysvelvoite on riittävä koskiessaan suuria taloyhtiöitä, koska kierrätyskelpoinen muovijäte voidaan toimittaa myös tuottajayhteisön järjestämään keräykseen ja sekajätteeseen sisältyvä muovi ohjautuu joka tapauksessa energiahyötykäyttöön. Biojätteen erilliskeräyksen tehostamiseksi on perusteltua laajentaa velvoite koskemaan myös pieniä taloyhtiöitä. Asuinkiinteistöjä koskevista keskeisimmistä määräyksistä on laadittu toivotunlainen lyhennelmä kuntalaistan käyttöön. Biojätteen syväkeräyssäiliöiden tyhjennyshinta käsitellään erikseen jätetaksassa. Tyhjennysmaksun perusteena on kilpailutuksen perusteella saadut hinnat. Biojätteen kahden viikon tyhjennysväli ympäri vuoden otetaan käyttöön vain rajatusti pienimmissä taloyhtiöissä, joten suurimmassa osassa kohteita säilyy velvoite tyhjennyttää biojäteastia kesäaikaan viikon välein. Mikäli yksittäisestä pienen taloyhtiön biojäteastiasta aiheutuu hajuhaittaa, voi ympäristönsuojeluviranomainen edellyttää biojäteastian tyhjentämistä kerran viikossa. Jätehuoltomääräysten sallima pienimuotoinen betoni- ja tiilijätteen hyödyntäminen pohjavesialueen ulkopuolella tukee jätehuollon etusijajärjestystä ja yhtenäistää nykyisiä käytäntöjä. Myös määräyksiin sisältyvä asumisessa syntyvien lietteiden pienimuotoisen käsittelyn salliminen tukee ravinteiden kierrätystä ja yhtenäistää nykyisiä käytäntöjä. Määräysten soveltamisesta on syytä laatia ohjeistus yhtenäisten käytäntöjen varmistamiseksi. Määräyksiin on sisällytetty säännöksiä roskaantumisen estämisestä, mitä voidaan pitää hyvänä asiana, koska roskaantuminen on edelleen merkittävä ympäristöhaitta. Määräyksillä on mahdollistettava, että roskille ja jätteille on aina olemassa asianmukainen ja hoidettu jättöpaikka. Muutoin roskaantumisen estäminen on jokaisen kansalaisen asia. Jätehuoltoviranomainen ja ympäristönsuojeluviranomaiset voivat laatia tarpeen mukaan yhteistyössä soveltamisohjeistusta. Jätehuoltoviranomainen ottaa asiat esille yhteistyöryhmissä. Tuusniemen kunta Rakennustarkastaja/ympäristönsuojelusihteeri Tuusniemen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen esittää lausuntonaan seuraavaa: Luonnos uusista jätehuoltomääräyksistä on laadittu kattavasti vastaamaan uusia jätehuollon lainsäädännön muutoksia. Määräykset on esitetty selkeästi ja ymmärrettävästi. Määräyksistä käy selkeästi ilmi kiinteistöjen liittymisvelvollisuus jätehuoltoon ja miten liittyminen tulee hoitaa. Jätteiden lajittelusta niiden hyödynnettävyyden mukaan sekä jätteiden omatoimisesta käsittelystä ja hyödyntämisestä on selkeät määräykset. Perusteluosassa on hyvin selvitetty jätehuollon viranomaistehtävät, käytännön toteuttaminen sekä valvontatehtävät. Perusteluosasta kiinteistönomistaja/-haltija saa selkeän käsityksen eri toimijoiden roolista ja tehtävistä. Jätehuollon keskeisimmät muutokset on tuotu selkeästi ja hyvin esille. Perusnoutoalueen muuttamisesta kiinteistöittäiseksi kuljetusalueeksi ei ole huomautettavaa.

9 Valtimon kunta Ympäristölautakunta Vs. rakennustarkastajan päätösehdotus: Ympäristölautakunnalla ei ole huomauttamista jätehuoltomääräysluonnokseen. Päätös: Ympäristölautakunta hyväksyi päätösehdotuksen. Vesannon kunta Pielaveden, Keiteleen ja Vesannon kuntien yhteinen ympäristölautakunta Ympäristönsuojelusihteerin ehdotus: Pielaveden, Keiteleen ja Vesannon kuntien yhteinen ympäristölautakunta toteaa lausuntonaan, että sillä Jätehuoltomääräyksistä on laadittu toivotunlainen lyhennelmä kuntalaisten käyttöön. ei ole huomauttamista Savo-Pielisen alueen jätehuoltomääräysluonnoksesta. Ympäristölautakunta esittää kuitenkin, että jätehuoltomääräyksistä tulisi laatia selkokielinen lyhennelmä kuntalaisten käyttöön. Päätös: Hyväksyttiin. Tekninen lautakunta Tekninen johtaja: Lautakunta päättää esittää lausuntonaan, että kunnalliset jätehuoltomääräykset luonnokseen ei ole huomautettavaa. Päätös: Hyväksyttiin. Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy, toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen, Esitämme seuraavat huomiot ja korjausehdotukset. Yleisen osion luku 1.9 Lisätietoa Ehdotetaan lisättäväksi seuraava lause: Lisätietoa pakkausten tuottajavastuusta: Suomen Määräysten yleisen osan tuottajavastuuta koskevaan osioon on lisätty tieto siitä, että Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy Pakkauskierrätys RINKI Oy ( Perustelut: tämä selventäisi vastuunjakoa ja ohjaisi tiedustelut järjestää tuottajien valtuuttamana ekopisteverkoston. Lisätietoja antavaan osioon on lisäksi merkitty tieto siitä, että oikeaan paikkaan. jätteenkeräyspisteet on koottu internet-sivuille Muovin keräämisen aloittaminen (51 Siirtymäsäännökset) Rinki Oy ei suosittele muovin keräyksen aloittamista ehdotetussa aikataulussa ( ). Ennen kiinteistökohtaisen keräyksen aloittamista olisi hyvä saada kokemuksia kuinka tuottajien ekopistekeräys onnistuu (esimerkiksi laatu ja keräysmäärät). Muovin keräyksen järjestelyistä on oltu yhteydessä lausunnon saapumisen jälkeen RINKI Oy:n toimitusjohtajaan. RINKI Oy:n näkemys on, että muovin kiinteistöittäisen keräykseen velvoittaminen voidaan säilyttää jätehuoltomääräyksissä, jos määräyksiä tarpeen mukaan muutetaan siinä tapauksessa, että muovin keräys ja kierrätys ei toimi. Näin ollen velvoite muovin keräykseen siirtymäajan jälkeen säilytetään ennallaan. Keräys alkaa ensi vaiheessa pelkästään Kuopiossa, jotta kiinteistöittäisestä keräyksestä voidaan kerätä kokemuksia ennen keräyksen laajentamista muille alueille. 15 Asumisessa syntyvien hyötyjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet JA 16 Muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvien hyötyjätteiden lajittelu ja erilliskeräysvelvoitteet Ehdotetaan lisättäväksi seuraava lause 15 ja 16 :iin: Tuottajien pakkausjätteen lajitteluohjeet löytyvät tuottajien sivuilta ( Perustelut: Kuntien keräämät kuluttajapakkausjätteet on lajiteltava pakkausalan tuottajayhteisöjen antamien ohjeiden mukaisesti (sisältäen pakkausjätteiden erilliskeräysvelvollisuuden) ja toimitettava tuottajien kanssa sovittuihin vastaanottopaikkoihin. Pakkausmateriaalien kierrätyksen onnistuminen riippuu kerättävän materiaalin puhtaudesta, joten lajitteluohjeiden on oltava ehdottomasti tuottajayhteisöjen hyväksymiä ja koko maassa yhteneviä. Jätehuoltomääräysten valmistelussa on tehty linjaus siitä, ettei varsinaiseen sitovaan määräysosioon laiteta helposti muuttuvia tietoja, kuten yhteystietoja tai internet-sivujen osoitteita. Ehdotettu lisäys on tehty kuitenkin määräysten perusteluihin.

10 Kiinteistöliitto Itä-Suomi, toiminnanjohtaja Mirjami Kauppinen, Uudistettavien jätehuollon määräysten tarkoituksena on varmistaa kunnallisten jätehuoltomääräysten toimivuus. Näin ollen on luonnollisesti hyvä, jos määräysten myötä jätteiden lajittelu, kerääminen ja roskaantumisen ehkäiseminen pystytään hoitamaan tulevaisuudessa aiempaa paremmin. Epäilemme biojätteiden erilliskeräilyn mitoitusta toimivaksi pienissä asunto-osakeyhtiöissä. Tästä ovat esimerkkeinä seuraavat seikat: - biojätteiden määrä käytännössä on vähäistä pienemmissä asunto-osakeyhtiöissä Biojätteen syntymäärä on arvioitu vähintään viiden asuinhuoneiston kiinteistöillä riittäväksi erilliskeräykseen, kun otetaan huomioon se, että näille kiinteistöille mahdollistetaan kahden viikon tyhjennysväli biojäteastialle. Nykyisellä lajitteluaktiivisuudella biojätteen kertymä on laskennallisesti viiden asuinhuoneiston kiinteistöllä kahdessa viikossa 75 litraa. Jos kaikki biojäte lajiteltaisiin, olisi kertymä laskennallisesti 175 litraa. Ottaen huomioon sen, että biojäte on painavaa (kotitalouksilta 100 litraa noin 20 kg), on tällaisten määrien kerääminen kiinteistöiltä perusteltua. - vähäisen biojätteen määrä sekajätteen joukossa tuskin merkittävästi vaarantaa jätteiden poltossa sen lämpöarvoa, eli polton tuloksia - taloyhtiön pihalle hajoavat biojätepussit roskaavat ja likaavat nykyään isoissakin taloyhtiöissä yhteistä ympäristöä sekä keräävät piha-alueille lintuja - jätekatosten laajentaminen uuden lisäastian sijoittamiseksi katokseen on hankalaa pienissä asuntoosakeyhtiöissä sen lisäksi, että se aiheuttaa yhtiölle lisäkustannuksia - vaihtoehto uuden biojäteastian suojaksi, esim. Molok-tyyppinen, on liian massiivinen pienen asuntoosakeyhtiön tontilla - jätekatosten ulkopuolelle sijoitettavat biojätteiden keräilyä varten hankittavat astiat rumentavat lähiympäristöä Edellä mainituista syistä päädymme ehdottamaan biojäteastian hankkimista ainoastaan 20 asuinhuoneistoa ja sitä suurempiin asunto-osakeyhtiöihin. Kompostointi pienissä taloyhtiöissä on sinänsä kannatettava asia, mutta usein siihen innostutaan ainoastaan hetkellisesti. Näin toiminnasta ei synny laajassa mittakaavassa yhtiön eikä yhteiskunnan kannalta hyötyä. Kompostorille on pystyttävä nimeämään vastuullinen hoitaja, ja tämä onnistuu ainoastaan äärimmäisen harvoin. Muovin keräämisessä vaade muovilaadun puhtaudesta tulee käytännössä olemaan yhteiskunnassamme mahdoton tehtävä, mikä edes opetuksen ja viestinnän tai käytännön esimerkkien avulla tuskin onnistuu. Muovipakkaukset ovat usein jo päältä likaisia tullessaan kuluttajalle. Samoin muovipussien sisäpuoli on usein likainen. Astioihin laitettavaa muovin laatua on asunto-osakeyhtiöissä mahdotonta valvoa, edes millään pistokokeilla. Jätelain 8 :n mukaisen etusijajärjestyksen mukaisesti biojäte tulisi saada hyötykäyttöön materiaalina. Tällä hetkellä sekajätteestä lähes neljännes on biojätettä, ja biojätteen mukana hukataan merkittävästi energiaa ja ravinteita, jotka saataisiin talteen biokaasulaitoksessa. Biojäte on tärkeää saada pois sekajätteen joukosta, myös siksi, että nimenomaan biojäte heikentää sekajätteen polttoarvoa. Jokaisen asukkaan velvollisuutena on toimittaa biojätteet jäteastiaan siten, etteivät jätteet joudu ympäristöön. Jätehuoltoviranomaiselle, kunnalliselle jäteyhtiölle tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille ei ole tullut palautetta siitä, että erityisesti biojätteen erilliskeräyksen vuoksi tapahtuisi roskaantumista taloyhtiöiden piha-alueilla. Uusille keräysvelvoitteille annetaan siirtymäaikaa syksyyn 2017 saakka. Näin taloyhtiöt voivat tarpeen mukaan varautua katosten laajentamiseen tai astiasuojien hankkimiseen uusille astioille. Jäteastiasuojia on useanlaisia ja usean kokoisia, myös pienemmille jäteastioille sopivia. Niille kiinteistöille, joille tulee velvoite erilliskerätä biojätettä, tulee velvoite myös kartongin erilliskeräykseen, joten lisäastioitakin on tulossa kaksi. Halutessaan asunto-osakeyhtiöt voivat samalla ottaa myös veloituksettoman lasin ja metallin erilliskeräyksen. Biojäteastiat on sijoitettava määräysten mukaan katokseen tai jäteastiasuojaan, joten niitä ei voida sijoittaa katosten ulkopuolelle. Biojätteen erilliskeräysvelvoitteen laajentamisesta on vallinnut jätehuoltomääräyksiä valmisteltaessa vahva yhteisymmärrys ja lausunnoissa on esitetty jopa tiukempaa velvoitetta. Tämän vuoksi biojätteen erilliskeräysvelvoite asetetaan kaikille vähintään viiden asuinhuoneiston kiinteistöille. Jo tällä hetkellä jätehuoltomääräykset edellyttävät erilliskeräystä kiinteistöiltä, joilla on vähintään 10 asuinhuoneistoa, eikä nykyisen jätelain ja jäteasetuksen sääntelyn pohjalta voida perustella velvoitteen väljentämistä. Kompostointi on pienissä taloyhtiöissä vaihtoehto ja tämä mahdollistetaan määräyksissä. Kompostointiin ei kuitenkaan velvoiteta. Suomen Uusiomuovi Oy:n Ekopistepilotista saamien kokemusten mukaan ekopisteissä erikseen kerätty muovi on ollut riittävän hyvälaatuista materiaalihyötykäyttöä varten. Näin ollen myös kiinteistökohtaisesti kerättävä muovi voi olla riittävän hyvälaatuista. Kiinteistökohtaisesta keräyksestä ei ole vielä kokemusta, mutta asiassa halutaan olla edelläkävijöitä ja selvittää rajatulla alueella, miten kiinteistökohtainen keräys toimii. Mikäli saatavien kokemusten perusteella todetaan, ettei erilliskeräys ole järkevää, voidaan erilliskeräysvelvoite ottaa uuteen käsittelyyn.

11 Lassila & Tikanoja Oyj, Juha Ahonen, Kiitämme mahdollisuudesta lausua mielipiteemme toiminta-alueenne jätehuoltomääräysluonnoksesta. Jätehuoltomääräykset luovat hyvän pohjan alueen jätehuollon ja jätteen hyötykäytön kehittämiselle. Pidämme erittäin hyvänä jätehuoltomääräystenne yleistä osaa ja sitä, että siinä on perusteellisesti selitetty jätehuoltomääräysten tausta ja tavoitteet. Jäljempänä on pykäläkohtaiset kommenttimme ja muutosehdotuksemme. 2 Määritelmät Sivulla 18 kohdassa Kuljetusjärjestelmäpäätöksellä sanotaan, että Jos erillistä päätöstä ei ole, on jätehuoltomääräysten soveltamisalueella voimassa kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Pyydämme poistamaan tämän kohdan määritelmistä. Perustelut: Näkemyksemme mukaan jätelain 38 tarkoittaa, että kuljetusjärjestelmäasia vaatii aina kunnan erillispäätöksen, eikä sitä voi määritellä pelkästään jätehuoltomääräyksissä. Jätehuoltomääräyksillä ei millään tavalla muuteta jätteenkuljetusjärjestelmää, vaan kuljetusjärjestelmäpäätöksen määritelmän yhteydessä tuodaan selvyyden vuoksi esille jätteenkuljetusjärjestelmän nykytilanne alueella Suomen Kuntaliiton mallin mukaisesti. Jätelain 36 :n nojalla lähtökohtana on, että kunnan on järjestettävä kiinteistöittäinen jätteenkuljetus (kunnan järjestämä jätteenkuljetus). Jätelain 37 :ssä mahdollistetaan se, että kunta voi päättää, että kiinteistöittäinen jätteenkuljetus järjestetään siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus). Jätelain 38 :ssä säädetään päätöksentekomenettelystä jätelain 37 :n mukaisessa tilanteessa, eikä siis edellytetä erikseen päätöksentekoa kunnan järjestämästä jätteenkuljetuksesta silloin, kun tämä järjestelmä on käytössä. Sen sijaan jätelain 149 on edellyttänyt päätöksentekoa kuljetusjärjestelmästä tapauksissa, joissa jätteenkuljetus oli hoidettu uuden jätelain voimaan tullessa ns. sopimusperusteisena jätteenkuljetuksena. Jätelain edellyttämä tarkastelu ja päätös kuljetusjärjestelmästä on tehty Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella saostus- ja umpikaivolietteiden osalta. Muilta osin käytössä on kunnan järjestämä jätteenkuljetus, eikä jätelaki edellytä tältä osin erillisen päätöksen tekoa. Näin ollen jätehuoltomääräysten määritelmien yhteydessä oleva maininta kuljetusjärjestelmästä toteaa jätelain mukaisen nykytilanteen. 7 Elinkeinotoiminnan jätehuolto kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella Tekstissä tulee ilmaista, että toissijainen järjestämisvelvollisuus tulee kyseeseen vain, jos yksityistä Säännökseen on lisätty mielipiteen mukaisesti tarkennus siitä, että kunnan toissijaiseen jätehuollon jätehuoltopalvelua ei ole kohtuullisesti saatavilla. järjestämisvelvollisuuteen perustuva palvelu tulee kyseeseen vain, jos yksityinen palveluntarjonta on puutteellista. Perustelut: Hallituksen esityksessä jätelaiksi (HE 199/2010 vp) sanotaan, että ennen suostumistaan yksittäiseen pyyntöön tarjota toissijaisen vastuun nojalla palveluita elinkeinoelämälle, kunnan tulee arvioida saatavilla olevan yksityisen palvelun tarjonta. Käytännössä tämä toteutuisi siten, että jätehuoltoviranomaisen tulisi säännöllisin väliajoin tehdä selvitys jätehuoltopalveluiden saatavuudesta toiminta-alueella. Mikäli palvelua on saatavilla, ei kunta voi tarjota jätehuoltopalveluita elinkeinotoiminnalle toissijaiseen vastuuseen vedoten, vaan tuolloin kyseessä on markkinaehtoinen palvelu, joka vaikuttaa kunnan puolesta jätehuoltopalveluita tarjoavan kunnallisen jäteyhtiön hankintalain mukaiseen sidosyksikköasemaan. 12 Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai aluekeräyspisteisiin soveltumattomien jätteiden kuljettaminen Tekstissä tulisi mainita, että kuljetuspalvelun voi tilata kunnallisen jäteyhtiön lisäksi miltä tahansa jätehuoltorekisteriin ilmoituksen tehneeltä (Jätelaki 646/ ) ja rekisteriin hyväksytyltä kuljettajalta. Perustelut: Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattoman jätteen kuljetuksen tilaaminen kunnan osoittamaan vastaanottopaikkaan on kiinteistön haltijalle tasavertainen vaihtoehto kunnallisen jäteyhtiön noutopalvelun rinnalla. Säännöstä on muutettu siten, että kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai aluekeräyspisteisiin soveltumattomien jätteiden kuljetuspalvelun tilaaminen mahdollistetaan miltä tahansa jätehuoltorekisteriin merkityltä kuljettajalta.

12 14 Erikseen kerättävät hyötyjätteet Harhaanjohtavassa kolmannessa kappaleessa on mainittu, että kiinteistöllä erilliskerättyä hyötyjätettä ei saa luovuttaa kunnallisen jäteyhtiön tai tuottajan keräyksen lisäksi muille toimijoille tai muuhun paikkaan eivätkä muut toimijat saa ottaa sitä vastaan kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilta kiinteistöiltä. Kappale on syytä poistaa tekstistä. Perustelut: Kun otetaan huomioon 15 :n taulukko, jossa paperi on esitetty muiden tuottajavastuun alaisten jätteiden ja biojätteen rinnalla, on 14 :n kolmas kappale täysin harhaanjohtava. Paperilla on täysi tuottajavastuu ja yksityiset jätehuoltoyritykset saavat yhteistoiminnassa paperin tuottajayhteisöjen kanssa kerätä paperia kiinteistöiltä ja paperijätteen haltija saa luovuttaa paperin tällaiselle jätehuoltoyritykselle. Nykymuodossaan 14 :n teksti kieltää tämän ja on virheellinen. Tuottajan keräyksellä tarkoitetaan myös sitä keräystä, jota yksityiset jätteenkuljetusyrittäjät tekevät yhteistoiminnassa tuottajien kanssa. Jätehuoltomääräykset eivät näin olleen millään tavoin estä paperin luovuttamista sellaiselle jätehuoltoyritykselle, joka toimivat tuottajien lukuun. Jätehuoltomääräysten perusteluihin on lisätty selvennys siitä, että tuottajien keräystä on myös sellainen keräys, jossa keräyksen järjestäjä toimii yhteistoiminnassa tuottajan kanssa tuottajan lukuun. 15 Asumisessa syntyvien hyötyjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet Ehdotamme seuraavia keräysvelvoitteita: Biojäte: Lajiteltava ja erilliskerättävä/kompostoitava, mikäli kiinteistöllä on 3 tai useampia huoneistoja Biojätteen osalta on saatu erilliskeräysvelvoitteen tiukentamisehdotuksen lisäksi myös mielipide, jossa on ehdotettu velvoitteen väljentämistä. Biojätteen erilliskeräysvelvoite on aikaisemmin koskenut vähintään 10 asuinhuoneiston kiinteistöjä, ja se on katsottu perustelluksi asettaa jatkossa vähintään 5 asuinhuoneiston kiinteistöille. Perusteena tälle rajaukselle on erityisesti biojätteen laskennallinen kertymä ja keräyksen kustannukset. Nykyisellä lajitteluaktiivisuudella biojätteen kertymä on laskennallisesti viiden asuinhuoneiston kiinteistöllä kahdessa viikossa 75 litraa. Tämä kertymä on katsottu erilliskeräystä ajatellen riittäväksi, kun taas kolmen asuinhuoneiston kiinteistöillä kertymät ovat tyypillisesti pieniä. Kun biojätteen erilliskeräysvelvoite laajennetaan vähintään 5 asuinhuoneiston kiinteistöille, keräyksen piiriin tulee noin 500 kiinteistöä, joissa on yhteensä noin 3600 asuinhuoneistoa. Laajentaminen vähintään 3 asuinhuoneiston kiinteistöille lisäisi keräykseen velvoitettavien kiinteistöjen määrää yli 200 kappaleella, mutta asuinhuoneistojen määrää kasvaisi vain 700 asuinhuoneistolla. Biojätteen lajittelua on tärkeää kuitenkin edistää, joten biojätteen erilliskeräykseen tai kompostointiin kannustetaan niitäkin kiinteistöjä, joita erilliskeräysvelvoitteet eivät koske. Tulevaisuudessa on lisäksi mahdollista tarkastella erilliskeräysvelvoitteen tiukentamista, kun jätehuoltopalvelut edelleen kehittyvät. Kartonki: Lajiteltava ja erilliskerättävä, mikäli kiinteistöllä on 5 tai useampia huoneistoja Metalli ja lasi: Lajiteltava ja erilliskerättävä, mikäli kiinteistöllä on 10 tai useampia huoneistoja Kartongin erilliskeräysvelvoite on asetettu vähintään 5 asuinhuoneiston kiinteistöille. Aikaisemmin lasin ja metallin erilliskeräykselle ei ole ollut määräyksissä velvoitetta, mutta keräykseen on jätetaksan avulla kannustettu siten, että se on asunto-osakeyhtiöille veloituksetonta. Keräyksen piirissä on tällä hetkellä noin asuinhuoneistoa. Jätehuoltomääräysten valmistelussa pidettiin yhtenä vaihtoehtona 10 asuinhuoneiston rajaa, jolloin erilliskeräyksen piiriin olisi tullut vajaa asuinhuoneistoa lisää. Valmistelussa päädyttiin kuitenkin 20 asuinhuoneiston rajaan, jolloin keräyksen piiriin tulee noin asuinhuoneistoa. Asiassa on otettu huomioon erityisesti jätehuoltoviranomaisen ja ympäristönsuojeluviranomaisen työmäärä: laajentamisella 20 asuinhuoneiston kiinteistöille velvoitetaan keräykseen noin 300 kiinteistöä, mutta laajentaminen vähintään 10 asuinhuoneiston kiinteistöille edellyttäisi, että keräykseen velvoitetaan yli 900 kiinteistöä, mikä vaatisi huomattavasti enemmän viranomaisten resursseja. Lasin ja metallin kertymä on kohtalaisen vähäistä (nykylajitteluaktiivisuudella 10 asuinhuoneiston kiinteistöillä lasia kerätään noin 3 litraa/vko, potentiaali vajaa 8 litraa viikko sekä metallia 5 litraa/vko, potentiaali 20 litraa/vko). Vaikka tyhjennysväli on näille jakeille pitkä (jopa 16 viikkoa), tässä vaiheessa raja katsotaan perustelluksi asettaa vähintään 20 asuinhuoneiston kiinteistöille. Mahdollista kuitenkin on, että keräysvelvoitetta tullaan tulevaisuudessa tiukentamaan. Siihen saakka kannustetaan vapaaehtoiseen keräykseen. Lasin ja metallin erilliskeräykseen on käytössä ekopisteet niille kiinteistöille, jotka eivät ole erilliskeräyksen piirissä.

13 Muovi: Lajiteltava ja erilliskerättävä, mikäli kiinteistöllä on 40 tai useampia huoneistoja Perustelut: Valtakunnallisen jätesuunnitelman vuoteen 2016 ja Jäteasetuksen (179/2012) 14 mukaiseen 50 %:n kierrätystavoitteeseen yhdyskuntajätteelle ei päästä, mikäli kiinteistökohtaiset lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet koskettavat vain suurimpia kiinteistöjä. Kuntaliitto suosittelee jätehuoltomääräysten mallissaan biojätteen, metallin ja lasin osalta yllä mainittuja lajitteluvelvoiterajoja. 17 Muut erikseen kerättävät jätteet Rakennus-, remontointi- ja purkujätteen vastaanottopaikoiksi tulisi hyväksyä kunnan osoittaman vastaanottopaikan lisäksi myös muut ympäristöluvan omaavat vastaanottopaikat, mikäli jäte olisi peräisin muun, kuin asukkaan itsensä tekemästä rakennus-, remontointi- ja purkutyöstä. Toisin sanoen, jos asukkaalla olisi palkattu remonttimies, rakennusliike tai muu vastaava ammattimainen toimija tekemässä rakennus-, remontointi- tai purkutöitä, ei jätettä tarvitsisi luovuttaa kunnan vastaanottoon. Perustelut: Yllä mainitut ammattimaisessa rakennus-, remontointi- ja purkutyössä syntyvät jätteet eivät ole jätelain 32 :ssä kunnan vastuulle tarkoitettua asumisessa syntyvää jätettä. Hallituksen esityksessä jätelaiksi (199/2010) on yhdyskuntajätteen määritelmissä 6 selvitetty, että asumisessa syntyvää jätettä olisi ainoastaan asukkaiden itse tekemissä remonteissa syntyvä jäte. Myös Kuntaliitto ohjeistaa jätehuoltomääräysten mallissaan, että vain asukkaiden itse tekemän remontin jäte voidaan katsoa asumisessa syntyväksi jätteeksi. Muovin osalta erilliskeräysvelvoitteen raja asetetaan mielipiteen mukaisesti vähintään 40 asuinhuoneiston kiinteistöille, mutta velvoite on rajattu vain suurimpiin taajamiin, joissa on kuljetusten tehokkaan toteuttamisen kannalta riittävästi keräyskohteita. Jätehuoltomääräyksiä valmisteltaessa on huomioitu jätelain 8 :n mukainen etusijajärjestys ja jäteasetuksen mukainen 50 %:n kierrätystavoite. Lisäksi on otettu huomioon nykyiset käytössä olevat palvelut sekä muutosten vaikutukset asukkaisiin, keräyslogistiikkaan, ympäristöön sekä jätehuoltoviranomaisen ja kunnallisen jäteyhtiön toimintaan. Suomen Kuntaliiton oppaan mukaisesti velvoitteiden taustalla on oltava tällaisia laskelmia. Mallissa ei sen sijaan ole asetettu varsinaisia suosituksia rajoiksi, ainoastaan esimerkkejä. Jätehuoltomääräysten keräysvelvoitteet ovat joka tapauksessa tiukkenemassa entisestä. Jätehuoltomääräyksissä on tässä kohdin käytetty nimenomaan Suomen Kuntaliiton mallin mukaista säännöstä, jonka mukaan kiinteistön haltijan huolehtiessa itse rakennus- ja purkujätteiden jätehuollosta, ne on toimitettava kunnan jätehuoltojärjestelmään. Jos rakennus-, remontointi- ja purkutyöstä vastaa amattimainen toimija siten, että tämä taho huolehtii myös jätehuollosta, ei jätettä tarvitse luovuttaa kunnan vastaanottoon. 26 Jäteastioiden täyttäminen Käsin siirrettävien jäteastioiden ehdotetut painorajat ovat liian korkeat, työsuojelullisesta näkökulmasta ajatellen. Painorajat tulisi olla 120 litran astialle enintään 20 kg, litran astialle enintään 40 kg ja litran jäteastioille enintään 60 kg. Painorajat tulisi asettaa myös elinkeinoelämän jäteastioille. Perustelut: Kuntaliiton jätehuoltomääräysten mallissa on esitetty yllä mainitut painorajat, jotka perustuvat työsuojelunäkökohtiin. Työsuojelunäkökohdat koskevat asumisen jätehuollon lisäksi myös elinkeinoelämän jätehuoltoa. Jätelain 91 antaa painorajojen määräämiselle valtuudet myös elinkeinoelämän jäteastioiden osalta. Jäteastioiden painorajoja on tiukennettu siten, että korkeintaan 240 litran jäteastioihin saa laittaa jätettä korkeintaan 40 kg ja litran jäteastioihin korkeintaan 60 kg. Painorajat koskevat määräysten 1 :n soveltamissäännöksen mukaan myös elinkeinotoimintaa. Yksityishenkilö, Juuka, Jätehuoltomääräyksiin on lisättäväksi lukuun 11 että henkilötietoja käsiteltäessä sovelletaan henkilötietolakia. Jätehuoltoviranomainen ja muut tahot, jotka käsittelevät henkilötietoja, noudattavat henkilötietolakia (523/1999). Asian erikseen esille tuominen varsinaisessa määräystekstissä ei ole tarpeen. Asia on kuitenkin lisätty selkeyden vuoksi määräysten 5 :n perusteluihin, jossa mainitaan jätehuollon asiakasrekisteri.

14 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, toimitusjohtaja Iiro Lehtola ja asiantuntija Pekka Loukola, Määritelmät Määritelmissä (sivulla 18) kohdassa Kuljetusjärjestelmäpäätöksellä mainitaan seuraavasti: Jos päätöstä Jätehuoltomääräyksillä ei millään tavalla muuteta jätteenkuljetusjärjestelmää, vaan kuljetusjärjestelmäpäätös-käsitteen ei ole, on jätehuoltomääräysten soveltamisalueella voimassa kunnan järjestämä jätteenkuljetus. määritelmän yhteydessä tuodaan selvyyden vuoksi esille nykytilanne alueella Suomen Kuntaliiton mallin mukaisesti. Toivomme, että tämän kohta poistetaan jätehuoltomääräyksistä. Jätelain edellytyksenä on, että jätehuoltoviranomainen tekee jätteenkuljetusjärjestelmän mahdollisesta muutoksesta selkeän päätöksen siirtymäaikoineen ja sitä ei voida kuitata vain pienellä maininnalla jätehuoltomääräyksissä. Tämän maininnan perustella voisi ymmärtää, että jos jätehuoltoviranomainen ei tee päätöstä jätteenkuljetusjärjestelmästä, niin silloin voisi olla voimassa automaattisesti kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Uuteen jätelakiin kirjattiin jätteenkuljetusjärjestelmän muutokselle 3-5 vuoden siirtymäsäädös, jolla turvataan yritysten toimintamahdollisuudet ja niiden sopeuttaminen mahdolliseen jätteenkuljetusjärjestelmän muuttamiseen. Uuteen jätelakiin (646/2011) asia kirjattiin seuraavasti ( 149 Aikaisempien säännösten soveltaminen 4. mom): Kunnan, jossa vuoden 1993 jätelaissa tarkoitettu järjestetty jätteenkuljetus tämän lain voimaan tullessa hoidetaan sopimusperusteisena jätteenkuljetuksena, on tarkasteltava jätteenkuljetuksen järjestämistä tämän lain 37 :n 1 momentissa säädettyjen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytysten perusteella ja tehtävä asiassa päätös viimeistään vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Jos päätöksellä siirrytään kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, päätöksessä on määrättävä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lakkaamisesta, joka voi tapahtua aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä ja viimeistään viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Jätelain 149 :n mukaisesti kuntien, joissa jätteenkuljetus oli hoidettu uuden jätelain voimaan tullessa ns. sopimusperusteisena jätteenkuljetuksena, on pitänyt tarkastella tämän jätteenkuljetusjärjestelmän edellytysten täyttyminen. Jätelautakunnan toimialueella vaadittava tarkastelu on tehty saostus- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmän osalta, koska käytössä oli sopimusperusteinen jätteenkuljetus. Jätelautakunta on päättänyt tältä osin jatkaa kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta. Sen sijaan millään muilla jätelajeilla ei ole ollut Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella käytössä tätä kuljetusjärjestelmä. Jätelain 36 :n nojalla lähtökohtana on, että kunnan on järjestettävä kiinteistöittäinen jätteenkuljetus (kunnan järjestämä jätteenkuljetus), ja kun tämä järjestelmä on käytössä, ei mitään erillistä päätöstä kuljetusjärjestelmästä tarvita. 13 Jätteiden vastaanottopaikat Vastaanottopaikoiksi on lisättävä myös ympäristöluvan omaavat muut yksiköt 13 :n ensimmäisen kappaleen toiseen lauseeseen seuraavasti: Vastaanottopaikkoja jätteille, joita ei kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa tai vastaanoteta aluekeräyspisteissä, ovat kunnallisen jäteyhtiön järjestämät vastaanottopaikat, kuten jätekeskus, jäteasemat ja ekopisteet. (lisäys: tai muut ympäristöluvan omaavat yksiköt). Nämä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomat jätteet ovat yleensä suuria jäteeriä, kuten rakennus- ja remontointijätteitä sekä esim. syksyn ja kevään haravointi- ja varastojen tyhjennys- yms. roskia. Nämä jätteet on tähän saakka voinut toimittaa myös vaihtoehtoiseen vastaanottopaikkaan. 14 Erikseen kerättävät hyötyjätteet Jätehuoltomääräyksissä on määritelmissä (sivu 17 2) määritelty hyötyjäte seuraavasti: Hyötyjätteellä kierrätystä tai muuta hyödyntämistä varten erilliskerättävää jätettä. Kohdassa Erikseen kerättävät hyötyjätteet (sivu kolmas kappale) on mainittu seuraavasti: Kiinteistöllä erilliskerättyä hyötyjätettä ei saa luovuttaa kunnallisen jäteyhtiön tai tuottajan keräyksen lisäksi muille toimijoille tai muuhun paikkaan eivätkä muut toimijat saa ottaa sitä vastaan kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilta kiinteistöiltä. Kunnalla on jätelain 32 :n nojalla velvollisuus asumisessa, julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa ym. vastaavassa toiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuollon järjestämiseen, ja nämä jätteet on myös luovutettava kunnan järjestelmään. Kuntavastuullista jätettä ei voi ohjata määräyksin muihin kuin kunnallisen jäteyhtiön omiin tai sen kilpailuttamiin vastaanottopaikkoihin. Ympäristölupa ei oikeuta kuntavastuullisen jätteen ohivirtausta. Siltä osin kuin kyseessä on kunnan vastuulle kuuluva jäte, on jätteet kuljetettava kunnallisen jäteyhtiön vastaanottopaikkaan niin kuin tähänkin asti. Silloin, kun kyseessä on elinkeinotoiminta (esim. ammattimainen rakennus- ja remontointipalveluja tarjoava yritys, joka huolehtii toiminnassaan syntyvistä jätteistä), jätteet voidaan toimittaa mihin tahansa luvalliseen vastaanottopaikkaan

15 Kohdassa: Asumisessa syntyvien hyötyjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet (sivu Tuottajan keräyksellä tarkoitetaan myös sitä keräystä, jota yksityiset jätteenkuljetusyrittäjät tekevät yhteistoiminnassa taulukko) hyötyjakeeksi on luokiteltu mm. paperi. Paperilla on täysi tuottajavastuu ja toiminta on täysin tuottajien kanssa. Jätehuoltomääräykset eivät näin olleen millään tavoin estä paperin luovuttamista sellaiselle tuottajayhteisöjen järjestämää. Edellä mainittu pykälän 14 sanamuoto on harhaanjohtava, koska se antaa jätehuoltoyritykselle, joka toimivat tuottajien lukuun. Jätehuoltomääräysten perusteluihin on lisätty selvennys siitä, että kuvan, jottei muille toimijoille voisi esim. paperia antaa, vaikka ne toimisivat tuottajien lukuun kunnallisen tuottajien keräystä on myös sellainen keräys, jossa keräyksen järjestäjä toimii tuottajan lukuun. jäteyhtiön tapaan. Nämä jätehuoltomääräysten erikoiset kirjaukset ( 14 toisen kappaleen toinen virke ja kolmas kappale) estäisivät yritysten, yhdistysten ja yhteisöjen paperinkeräykset. Tämän johdosta nämä kohdat on poistettava ja muutettava seuraavaksi: Tuottajavastuun alaiset hyötyjätteet toimitetaan tuottajien järjestämään keräyspaikkaan tai tuottajien kanssa yhteistyössä toimivalle keräystä täydentävälle toimijalle. Myös pakkausjätteen kuljetuksessa mainittu (sivun neljäs kappale) Kunnallinen jäteyhtiö -sana Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella pakkausjätteiden keräystä kunnan jätehuollon järjestämisvastuulle kuuluvilta on muutettava kuntaliiton ohjeiden mukaisesti kunta-sanaksi seuraavasti: Kunta huolehtii kiinteistöllä kiinteistöiltä hoitavat ainoastaan kunnallisen jäteyhtiön keskitetysti kilpailuttamat jätteenkuljetusyritykset. Käytössä on erilliskerättyjen pakkausjätteiden kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta näiden jätehuoltomääräysten 15 yksiselitteisesti kunnan järjestämä jätteenkuljetus, ja pakkausjätteiden keräyksen hoitaa kunnallinen jäteyhtiö. Jotta ja 16 :n mukaisesti. Asialla on suuri periaatteellinen kuljetusjärjestelmään liittyvä merkitys. Savo- määräykset olisivat mahdollisimman selkeät, käytetään "kunta"-sanan sijasta käsitettä "kunnallinen jäteyhtiö", joka hoitaa Pielisen jätelautakunnan alueella on alueita, joissa pakkausjätteiden keräilyä hoitavat myös yksityiset alueella kunnille kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät. yritykset. 17 Muut erikseen kerättävät jätteet Vastaanottopaikoiksi on lisättävä 13 :n tavoin myös ympäristöluvan omaavat muut yksiköt seuraavasti (3. ja 5. kappaleen loppuun): Puutarhajäte, risut ja oksat sekä käsittelemätön puujäte, joita ei käsitellä omatoimisesti kiinteistöllä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti, on toimitettava kunnan tai kunnallisen jäteyhtiön osoittamaan vastaanottopaikkaan (lisäys: tai muihin ympäristöluvan omaaviin yksiköihin). Mikäli kiinteistön haltija itse huolehtii rakennus- ja purkujätteiden jätehuollosta, syntyvä jäte käsitellään kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä ja lajitellut rakennus- ja purkujätteet toimitetaan kunnallisen jäteyhtiön osoittamaan vastaanottopaikkaan (lisäys: tai muihin ympäristöluvan omaaviin yksiköihin). Kunnalla on jätelain 32 :n nojalla velvollisuus asumisessa, julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa ym. vastaavassa toiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuollon järjestämiseen, ja nämä jätteet on myös luovutettava kunnan järjestelmään. Siltä osin kuin kyseessä on kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat kiinteistöt, ei jätteitä voida ohjata mielipiteen mukaisesti muihin kuin kunnallisen jäteyhtiön omiin tai sen kilpailuttamiin vastaanottopaikkoihin. Ympäristölupa ei oikeuta kuntavastuullisen jätteen ohivirtausta. 27 Jäteastioiden tyhjennysvälit Jäteastioiden tyhjennysväliksi jätehuoltomääräyksissä on säädetty sekajätteen osalta maksimissaan Jäteastioiden tyhjennysväliä koskevalla sääntelyllä varmistetaan toimiva jätteenkuljetus ja se, ettei jätteistä aiheudu kesällä 2 viikon välein ja talvella 4 viikon välein tapahtuvaksi. Sekajäteastian tyhjennystä voidaan pidentää haittoja. Jätehuoltomääräyksissä ollaan jo pidentämässä sekajätteen tyhjennysväliä entisestä koskien vähän jätettä 4 viikkoon, jos kiinteistöllä on biojätteen erilliskeräys tai kompostointi. 1-2 henkilön vakituisissa tuottavia pieniä talouksia, jotka lajittelevat jätteet. Mikään muu valmistelussa kuultu taho ei esittänyt tarvetta pidentää talouksissa voi sekajäteastian tyhjennysväli olla taajamissa neljä viikkoa kesällä ja kahdeksan viikkoa sekajätteen tyhjennysväliä 12 viikkoon. Päinvastoin valmistelussa on katsottu, että liian pitkät tyhjennysvälit aiheuttaisivat talvella, ja taajamien ulkopuolella kahdeksan viikkoa ympäri vuoden, jos syntyvä jätemäärä on vähäinen ja haittoja sekä lisäisivät epäasianmukaista jätteen käsittelyä (esim. jätteen polttamista tai ohjautumista biojäte erilliskerätään tai kompostoidaan. aluekeräyspisteisiin), kun jätteet eivät mahtuisi omaan jäteastiaan. Näistä esitetyistä liian lyhyistä tyhjennysvälistä muodostuu suuria ongelmia haja-asutusalueella ja erityisesti vähän jätettä tuottavilla kiinteistöillä. Useilla alueilla jäteastian maksimi tyhjennysväliksi on valmiiksi säädetty jätehuoltomääräyksissä 12 viikkoon. Toivomme, että tähän laitetaan pitempi tyhjennysväli. Myös biojätteen kannustavan keräilyn takia tulisi maksimi tyhjennysväli olla kesälläkin 2 viikkoa. Biojätteen tyhjennysvälin osalta harkinnassa oli tyhjennysvälin pidentäminen kahteen viikkoon ympäri vuoden erilliskeräykseen kannustamiseksi, mutta valmisteluvaiheessa järjestetyssä kuulemistilaisuudessa alueen jätteenkuljetusyrittäjät vastustivat tätä. Kuljettajien näkemysten mukaan kaikille mahdollistettava entistä pidempi tyhjennysväli aiheuttaisi haittaa jätteenkuljettajille. Osin asiaa epäilivät myös ympäristönsuojeluviranomaiset. Tämän vuoksi tyhjennysväli on pidetty määräysluonnoksessa pääsäännön mukaan ennallaan (viikon välein kesällä, kahden viikon välein talvella). Vähän biojätettä tuottaville alle 10 asuinhuoneiston kiinteistöille mahdollistetaan kuitenkin pidempi tyhjennysväli (kahden viikon välein ympäri vuoden).

16 36 Kuljetustietojen toimittaminen Jätteenkuljetusrekisterin osalta mainitaan (toinen kappale), että Tiedot jätehuoltoviranomaiselle on toimitettava taulukkolaskentaohjelmalla muokattavissa olevassa muodossa. Tietojen tulee olla muokattavissa ilman lisäohjelmia tai koodityökaluja. Tämä kohta tulisi poistaa jätehuoltomääräyksistä tai muuttaa niin, että tiedot on toimitettava ensisijaisesti sähköisesti muokattavassa muodossa. Tällaista vain sähköisen asioinnin velvoitetta ei viranomainen voi antaa ainoaksi asiointimuodoksi. Sähköistä asiointia voidaan toivoa, muttei vaatia ainoana asiointitapana. Tätä edellyttävät yleiset viranomaiselta vaaditut toimintaperiaatteet. Viranomainen ei voi päätöksillään velvoittaa asiakasta vain sähköisen palvelun käyttöön. Osa sako- ja umpikaivolietteiden parissa toimivista yrityksistä on hyvin pieniä yrityksiä. Osalla näistä yrityksistä ei ole käytössä ohjelmistoja sähköiseen raportointiin. Viranomainen ei voi laatia sellaisia velvoitteita sähköisen asiointiin, jotta yritys ei voi lain mukaisia velvoitteitaan hoitaa vaihtoehtoisella tavalla. Verottaja, Kela, työvoimaviranomaiset ja muiden viranomaisten tulee tarjota mahdollisen sähköisen asioinnin vaihtoehdoksi aina myös vaihtoehtoinen asiointimuoto. Näin tulee menetellä myös jätehuoltoviranomaisena toimivan Savo-Pielisen jätelautakunnan. Olisi kohtuutonta, jos yritys joutuisi lopettamaan toiminnan vain jätelautakunnan vaatiman sähköisen asioinnin takia. Laki sähköisestä asioinnista hallinnossa (1318/99) tuli voimaan ja se asettaa oikeudelliset perusvaatimukset sähköiselle asioinnille. Tarkoituksena on ollut parantaa ja helpottaa asioinnin sujuvuutta hallinnossa. Sähköinen asiointi on kuitenkin vain uusi vaihtoehto perinteisille asiointitavoille. Lain mukaan mahdollisuus suulliseen ja kirjalliseen asiointiin on edelleen säilyttävä. Jätelain 91 :n mukaisesti jätehuoltomääräyksiä voidaan antaa velvollisuudesta antaa jätelain 39 :n mukaiset tiedot kiinteistöittäisestä kuljetuksesta jätehuoltoviranomaiselle. Jätelain esitöissä (HE 199/2010 vp) on 91 :n yksityiskohtaisissa perusteluissa tuotu nimenomaisesti esille, että jätehuoltomääräyksillä voidaan täsmentää lain 39 :ssä säädettyjä jätteenkuljettajaan kohdistuvia tiedonantovelvollisuuksia. Määräyksillä voidaan määrätä, milloin ja missä muodossa tiedot on annettava kunnan jätehuoltoviranomaiselle. Näin ollen sähköistä asiointia voidaan kuljetusrekisteriä koskien vaatia. Suomen Kuntaliiton oppaassa jätehuoltomääräysten laatimiseksi on todettu, että tiedot on järkevintä ja suositeltavaa määrätä toimittamaan sähköisesti muokattavissa olevassa muodossa. Mitään tiettyjä ohjelmistoja ei luonnollisesti edellytetä, vaan tiedot voidaan toimittaa millä tahansa taulukkolaskentaohjelmalla, joista on olemassa ilmaisversioita. Tietojen kirjaamista yrittäjän toimesta tällaiseen ohjelmaan ei voida katsoa kohtuuttomaksi. Kun tiedot ovat sähköisessä ja muokattavissa olevassa muodossa, ne saadaan vietyä tehokkaasti ja mahdollisimman virheettömästi viranomaisen rekisteriin. Laki sähköisestä asioinnista hallinnossa (1318/1999) on kumottu. Tällä hetkellä voimassa on laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003). Kyseessä on yleislaki, jossa ei sinänsä säädellä muuta, kuin sähköisen asioinnin järjestämistä puuttumatta muihin asiointitapoihin. Muutoinkin yleislakia poikkeavia tai täydentäviä säännöksiä annetaan muualla lainsäädännössä. 39 Lietteiden tyhjennysvälit ja lietteiden toimittaminen käsiteltäväksi Vastaanottopaikoiksi on lisättävä 13 :n tavoin myös ympäristöluvan omaavat muut yksiköt seuraavasti (viimeisen kappaleen loppuun): Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat jätevesilietteet ja umpisäiliöiden jätevedet on toimitettava kunnallisen jäteyhtiön osoittamaan vastaanottopaikkaan (lisäys: tai muihin ympäristöluvan omaaviin yksiköihin). Kunnalla on jätelain 32 :n nojalla velvollisuus asumisessa, julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa ym. vastaavassa toiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuollon järjestämiseen, ja nämä jätteet on myös luovutettava kunnan järjestelmään. Siltä osin kuin kyseessä on kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat kiinteistöt, ei lietteitäkään voida ohjata muihin kuin kunnallisen jäteyhtiön osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry, Tatu Rauhamäki, Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella on vireillä kunnallisten jätehuoltomääräysten muuttaminen. Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry edustaa lähes seitsemääkymmentä jätehuollon osaamista ja palveluita tarjoavaa yritystä, joiden toimintaan kuntien antamat jätehuoltomääräykset vaikuttavat. YTP haluaa kiinnittää lautakunnan huomion seuraaviin seikkoihin. Jätehuoltomääräysten informatiivisuutta ja määritelmiä tulisi tarkentaa Jätehuoltomääräysten päätavoite on edistää jätelain toimeenpanoa siten, että paikalliset olosuhteet otetaan huomioon. Jätehuoltomääräyksillä on siten keskeinen asema jätehuollon toimeenpanossa kunnassa. Määräyksillä varmistetaan jätehuollon toimivuus ja luodaan edellytykset jätteen etusijajärjestyksen toteuttamiselle. Yleisen osan sisältö on selkeä ja avaa hyvin lukijalle jätehuoltomääräysten tarkoituksen sekä merkittävimmät jätehuoltomääräyksissä tapahtuneet muutokset.

17 Yleisen osan kappaleessa 1.2. Etusijajärjestyksestä korostetaan elinkaaritarkastelua eri vaihtoehtojen vertailussa. Kappaleen alussa tuodaan myös heti esille, että etusijajärjestys ei ole ehdoton. Esitämme näiden poistamista yleisestä osasta, jolloin tähän jäisi jäljelle etusijajärjestyksen avaaminen sekä sen edistäminen lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteiden kautta. Elinkeinoelämän vastuuta etusijajärjestyksen toteutumisessa voisi tässä korostaa, koska jätehuoltomääräysten lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet koskevat ainoastaan kunnan vastuulla olevaa jätettä. Perustelu: Elinkaariarviointi eri käsittelyjärjestelmien välillä ei koske suoraan kuntalaista, vaan ennemmin jätelaitoksen roolia ja siellä käsittelyjärjestelmien valintaa. Yrityksiltä arviointia voidaan vaatia osana ympäristölupamenettelyä. Kappaleen alussa tuodaan hyvin esille, että etusijajärjestystä noudatetaan mahdollisuuksien mukaan. Etusijajärjestystä koskevaa osiota määräysten yleisessä osassa on muutettu mielipiteen mukaisesti. Kappaleessa Kunnan vastuulle kuuluvista jätteistä pyydämme lisättäväksi toiseen kappaleeseen: "Esimerkiksi valtion ja kuntien virastoissa sekä kouluissa ja päiväkodeissa syntyvät yhdyskuntajätteet kuuluvat kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään siltä osin kuin ne soveltuvat kerättäväksi ja käsiteltäväksi samassa jätehuoltojärjestelmässä kotitalousjätteen kanssa." Perustelu: Hallituksen esityksessä jätelaiksi (199/2010) sanotaan, että yhdyskuntajätettä olisi asumisessa syntyvä jäte sekä laadultaan siihen rinnastettava muu jäte. Asumisessa syntyvään jätteeseen rinnastettavalla jätteellä tarkoitetaan jätettä, joka ominaisuuksiensa ja koostumuksensa puolesta soveltuu kerättäväksi ja käsiteltäväksi samassa jätehuoltojärjestelmässä kotitalousjätteen kanssa. Määräysten yleistä osaa on tarkennettu ehdotetulla tavalla. Kiitämme valmistelijaa hyvästä yhteenvedosta koskien merkittävimpiä jätehuoltomääräyksissä tapahtuneita muutoksia. Lisäksi esitämme Määräysosion 2 Määritelmissä kohdasta "kuljetusjärjestelmäpäätös" poistettavaksi Jätehuoltomääräyksillä ei millään tavalla muuteta jätteenkuljetusjärjestelmää, vaan kuljetusjärjestelmäpäätös-käsitteeen lainvastaisena viimeisen lauseen "Jos erillistä päätöstä ei ole, on jätehuoltomääräysten soveltamisalueella määritelmän yhteydessä tuodaan selvyyden vuoksi esille jätteenkuljetusjärjestelmän nykytilanne alueella Suomen voimassa kunnan järjestämä jätteenkuljetus." Kuntaliiton mallin mukaisesti. Jätelain 36 :n nojalla lähtökohtana on, että kunnan on järjestettävä kiinteistöittäinen Perustelu: Päätös kuljetusjärjestelmästä vaatii aina kunnan erillispäätöksen, eikä sitä voi määritellä jätteenkuljetus (kunnan järjestämä jätteenkuljetus). Jätelain 37 :ssä mahdollistetaan se, että kunta voi päättää, että pelkästään jätehuoltomääräyksissä. kiinteistöittäinen jätteenkuljetus järjestetään siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus). Jätelain 149 on edellyttänyt päätöksentekoa kuljetusjärjestelmästä tapauksissa, joissa jätteenkuljetus oli hoidettu uuden jätelain voimaan tullessa ns. sopimusperusteisena jätteenkuljetuksena. Jätelain edellyttämä tarkastelu ja päätös kuljetusjärjestelmästä on tehty Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella saostus- ja umpikaivolietteiden osalta. Muilta osin käytössä uuden jätelain voimaan tullessa käytössä on ollut kunnan järjestämä jätteenkuljetus, eikä jätelaki edellytä tältä osin erillisen päätöksen tekoa. Kuljetusjärjestelmä säilyy entisellään. Näin ollen jätehuoltomääräysten määritelmien yhteydessä oleva maininta kuljetusjärjestelmästä toteaa jätelain mukaisen nykytilanteen.

18 Elinkeinoelämän jätehuollon järjestäminen kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella vaatii palvelutarjonnan puutetta alueella Määräysosion 7 Elinkeinotoiminnan jätehuolto kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella ei tuo riittävästi esille, että kunnan tulee arvioida palvelutarjonnan puute. Perustelu: Jätelain eduskuntakäsittelyssä ympäristövaliokunta korosti, että kunnan tulee käyttää toissijaista järjestämisvelvollisuutta vain välttämättömissä tapauksissa (YmVM 23/2010). Ympäristövaliokunnan mukaan säännöksen tarkoituksena on rajata pykälässä tarkoitettu kunnan toissijainen jätehuoltopalvelu vain sellaisiin tilanteisiin, joissa yksityistä palvelutarjontaa ei ole tietyllä alueella saatavilla lainkaan tai jos tarjolla olevan yksityisen palvelun hinta on jätteen haltijalle kohtuuton. Kysymys on siten poikkeusluonteisista tilanteista. Valiokunta korosti, että tällainen velvoite ei muodostu yksityisen elinkeinotoiminnan esteeksi ja sitä tulee soveltaa vain niin kauan kuin olosuhteet siihen pakottavat. Koska eduskunta muutti jätelain 33 :n sisältöä eduskuntakäsittelyn aikana, ympäristövaliokunnan perustelut säännöksen muutokselle on otettava huomioon. Säännökseen on lisätty tarkennus siitä, että kunnan toissijaiseen jätehuollon järjestämisvelvollisuuteen perustuva palvelu tulee kyseeseen vain, jos arvioidaan, että yksityinen palvelutarjonta on puutteellista. Jätteiden luovuttaminen yksityisille toimijoille kuljetettavaksi tai käsiteltäväksi on tietyin ehdoin sallittua Määräysosion 12 Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai aluekeräyspisteisiin soveltumattomien jätteiden kuljettamisesta kehottaa jätteen haltijaa joko kuljettamaan tällaiset jätteet itse tai tilaamaan niille noutopalvelun kunnalliselta jäteyhtiöltä. Kuljetuksen tilaaminen kunnan osoittamaan vastaanottopaikkaan on mahdollista myös yksityiseltä kuljetusyritykseltä. Kohtaan tulee lisätä jätehuoltorekisteriin ilmoituksen tehneet (Jätelaki 646/ ) ja rekisteriin hyväksytyt kuljettajat. Perustelu: Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa ei ole kilpailutettu noutopalveluita. Säännöstä on muutettu siten, että kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai aluekeräyspisteisiin soveltumattomien jätteiden kuljetuspalvelun tilaaminen mahdollistetaan miltä tahansa jätehuoltorekisteriin merkityltä kuljettajalta. Määräysten 14 Erikseen kerättävät hyötyjätteet kieltää erilliskerätyn hyötyjätteen luovuttamisen Jätehuoltomääräyksissä säädetään, että kunnallinen jäteyhtiö huolehtii kiinteistöillä erilliskerättyjen pakkausjätteiden kunnallisen jäteyhtiön tai tuottajan keräyksen ulkopuolisille toimijoille. Määräyksissä tulee ottaa kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta määräysten 15 ja 16 :n mukaisesti. Säännösten mukaan keräys ja kuljetus huomioon, että kun kyseessä on 15 :n tai 16 :n perusteella tehtävä kiinteistön järjestämä hoidetaan sekä niiltä kiinteistöiltä, joille on asetettu erilliskeräysvelvoitteet, että niiltä kiinteistöiltä, jotka voivat näiden vapaaehtoinen keräys, voi kiinteistön haltija tilata sille itse vapaaehtoisesti jätteenkuljetuksen ja luovuttaa säännösten mukaan tilata vapaaehtoisen kuljetuksen kunnalliselta jäteyhtiöltä (riittävän suurissa taajamissa sijaitsevat jätteen jätteenkuljetusyritykselle kuljetettavaksi tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan. Tämä tulee kiinteistöt). Näillä kiinteistöillä erilliskerätty pakkausjäte kuljetetaan siis kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa, mitä on huomioida 15 4 mom., 15 5 mom. sekä 16 3 mom: " joita edellä mainitut erilliskeräysvelvoitteet vielä selvennetty säännöksiin. Kiinteistön haltija ei voi tilata pakkausjätteelle itse vapaaehtoisesti jätteenkuljetusta miltä eivät koske, voivat halutessaan liittyä em. hyötyjätteiden kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tekemällä tahansa jätteenkuljetusyrittäjältä, koska pakkausjäte kuljetetaan kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Sen sijaan siitä sopimuksen jätteenkuljetusyrityksen kanssa." määräysten 14 :ssä on tuotu esille, että mikäli erilliskerättyä pakkausjätettä ei kuljeteta kiinteistöittäisessä Perustelu: Jätelain 41.3 :n nojalla tapahtuva keräys ei edellytä kunnan päätöstä tai suostumusta. Muut jätteenkuljetuksessa, kiinteistön haltija voi itse tilata sille vapaahtoisen jätteenkuljetuksen ja luovuttaa jätteen toimijat voivat siten tarjota keräyspalvelujaan kiinteistöille, joilta tuottajayhteisöt tai kunta eivät jätteenkuljetusyritykselle kuljettavaksi tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan. Tässä kuljetuksessa, joka koskee erilliskerää pakkausjätteitä. Kiinteistökohtaisia keräyspalveluja voidaan kunnan järjestämän käytännössä pieniä taajamia ja haja-asutusalueita, on kyse jätelain 41.3 :n mukaisesta kuljetuksesta. Asia on näin ollen jätteenkuljetuksen alueella tarjota kiinteistöille, joille ei ole jätehuoltomääräyksissä säädetty asianmukaisesti jätehuoltomääräyksissä huomioitu. erilliskeräysvelvoitetta. Jätelain 47 :n ja 41.3 :n nojalla erilliskerätyt pakkausjätteet tulee tällöinkin toimittaa tuottajayhteisöjen osoittamiin vastaanottopaikkoihin tai noudattaa tuottajayhteisöjen kanssa muutoin sovittua.

19 Määräysten 17 Muut erikseen kerättävät jätteet kohdassa pyydämme tarkennusta viimeiseen kappaleeseen: "Kiinteistön haltijan itse tekemien rakennus-, remontointi- ja purkutöiden jäte käsitellään kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä ja lajitellut rakennus- ja purkujätteet toimitetaan kunnallisen jäteyhtiön osoittamaan vastaanottopaikkaan." Perustelu: Ammattimaisessa rakennus-, remontointi- ja purkutyössä syntyvät jätteet eivät ole jätelain 32 :ssä kunnan vastuulle tarkoitettua asumisessa syntyvää jätettä. Hallituksen esityksessä jätelaiksi (199/2010) on yhdyskuntajätteen määritelmissä 6 selvitetty, että asumisessa syntyvää jätettä olisi ainoastaan asukkaiden itse tekemissä remonteissa syntyvä jäte. Myös Kuntaliitto ohjeistaa jätehuoltomääräysten mallissaan, että vain asukkaiden itse tekemän remontin jäte voidaan katsoa asumisessa syntyväksi jätteeksi. Jos asukkaalla on palkattu remonttimies, rakennusliike tai muu vastaava ammattimainen toimija tekemässä rakennus-, remontointi- tai purkutöitä, ei jäte kuulu kunnan järjestämisvastuulle. Jätehuoltomääräyksissä on tässä kohdin käytetty nimenomaan Suomen Kuntaliiton mallin mukaista säännöstä, jonka mukaan kiinteistön haltijan huolehtiessa itse rakennus- ja purkujätteiden jätehuollosta, ne on toimitettava kunnan jätehuoltojärjestelmään. Jos rakennus-, remontointi- ja purkutyöstä vastaa ammattimainen toimija siten, että tämä taho huolehtii myös jätehuollosta, ei jätettä tarvitse luovuttaa kunnan vastaanottoon. Jätehuoltomääräyksissä tulee edistää etusijajärjestyksen ja kierrätyksen toteutumista Lajitteluvelvoitteiden kiristyminen verrattuna nykyisin voimassa oleviin määräyksiin on tervetullut muutos. EU ohjaa vahvasti kohti tehokasta kierrätystä ja jo nyt yhdyskuntajätteen kierrätystä koskee 50 Aikaisemmin lasin ja metallin erilliskeräykselle ei ole ollut määräyksissä velvoitetta, mutta keräykseen on jätetaksan avulla %:n kierrätystavoite. Yksi etusijajärjestystä tukevista ja kierrätyksen kannalta keskeisimmistä toimista on kannustettu siten, että se on asunto-osakeyhtiöille veloituksetonta. Keräyksen piirissä on tällä hetkellä noin varmistaa biojätteiden pysyminen erillään muista jätteistä tehokkaalla syntypaikkalajittelulla. Tätä tukee asuinhuoneistoa. Jätehuoltomääräysten valmistelussa pidettiin yhtenä vaihtoehtona 10 asuinhuoneiston rajaa, jolloin ehdotuksessa oleva biojätteen erilliskeräysvelvoite yli 5 asuinhuoneiston kiinteistöillä. Ehdotamme lasille erilliskeräyksen piiriin olisi tullut vajaa asuinhuoneistoa lisää. Valmistelussa päädyttiin kuitenkin 20 ja metallille erilliskeräysvelvoitetta, mikäli huoneistojen lukumäärä kiinteistöllä on 10 tai enemmän. asuinhuoneiston rajaan, jolloin keräyksen piiriin tulee noin asuinhuoneistoa. Asiassa on otettu huomioon Perustelu: Kuntaliiton mallissa jätehuoltomääräyksiksi suositellaan lasille ja metallille 10 huoneiston rajaa. jätehuoltoviranomaisen ja kunnallisen jäteyhtiön työmäärä: laajentamisella 20 asuinhuoneiston kiinteistöille velvoitetaan Rajaa on noudatettu useilla eri alueilla. keräykseen noin 300 kiinteistöä, mutta laajentaminen vähintään 10 asuinhuoneiston kiinteistöille edellyttäisi, että keräykseen velvoitetaan yli 900 kiinteistöä, mikä vaatisi huomattavasti enemmän resursseja. Lasin ja metallin kertymä on kohtalaisen vähäistä (nykylajitteluaktiivisuudella 10 asuinhuoneiston kiinteistöillä lasia kerätään noin 3 litraa/vko, potentiaali vajaa 8 litraa viikko sekä metallia 5 litraa/vko, potentiaali 20 litraa/vko). Vaikka tyhjennysväli on näille jakeille pitkä (jopa 16 viikkoa), tässä vaiheessa raja katsotaan perustelluksi asettaa vähintään 20 asuinhuoneiston kiinteistöille. Mahdollista kuitenkin on, että keräysvelvoitetta tullaan tulevaisuudessa tiukentamaan. Siihen saakka kannustetaan vapaaehtoiseen keräykseen. Lasin ja metallin erilliskeräykseen on käytössä ekopisteet niille kiinteistöille, jotka eivät ole erilliskeräyksen piirissä. Jätehuoltomääräykset edistävät työturvallisuutta Määräysten 26 Jäteastioiden täyttämisestä ehdottaa käsin siirrettäville jäteastioille painorajoja. Ehdotamme painorajoihin muutosta, jolla 240 l ja sitä pienemmät astiat saavat painaa enintään 40 kg ja sitä suuremmat astiat 660 l kokoon asti enintään 60 kg. Ehdotamme myös tarkennettavaksi muiden jäteastioiden painorajoja siten, että "muiden jäteastioiden" korvataan "muiden keräysvälineiden". Perustelu: Kuntaliiton jätehuoltomääräysten mallissa on esitetty yllä mainitut painorajat, jotka perustuvat työsuojelunäkökohtiin. YTP haluaa kiittää viranomaista jätehuoltomääräysten hyvästä valmistelusta. Toivomme kuitenkin, että jätelautakunta ottaa antamamme kommentit huomioon jätehuoltomääräysten jatkovalmistelussa. Jäteastioiden painorajoja on muutettu mielipiteen mukaisesti.