Junioritoiminnan tavoitteet

Transkriptio

1 Korson Veto Junioritoiminnan tavoitteet Johanna Nissinen, Kai Tuulari, Jouko Lindberg, Jorma Korhonen KORSON VETO

2 Sisältö 1. Harrastajamäärien lisääminen 1.1 Miten saadaan lisää harrastajia Kuinka paljon pyritään saamaan lisää harrastajia? Kuinka saadaan lisää valmentajia? Valmennuksen tavoitteet 2.1 Valmennuskoulutus Pelaajan henkilökohtainen valmennus Omatoiminen harjoittelu ja sen seuraaminen Henkinen valmennus Uuden pelaajan harjoittelu ja kehityksen arviointi Nuorten harjoittelun laatu ja tavoitteet Pelaaminen Korson Vedossa 3.1 Pelaaminen eri sarjoissa Pelaamisen tavoitteet Eteneminen seuran sisällä Kummipelaajatoiminta Kausimaksut 4.1 Jäsenmaksu Kausimaksujen perusteet Talkoot Monilajisuus 5.1 Korson Vedon näkemys monilajisuuteen. 9 (5.2 Lentopalloliiton ja Pesäpalloliiton yhteistyö) Lentopalloilijan polku 6.1 Maakunta- ja aluevalmennus Opiskelu urheilukoulussa (yläaste ja lukio) Liitteet 7.1 Liite 1: Lentopalloilijan polku Lähdeluettelo 12 1

3 1.1 Miten saadaan lisää harrastajia? 1. Harrastajamäärien lisääminen Lentopallokoulu on ensiarvoisen tärkeä Korson Vedon junioritoiminnan käynnistäjä. Lentopallokoulun täytyy jatkua joka vuosi ja ryhmän koko muodostuu siten, että yhtä ohjaajaa kohti on enintään 10 pelaajaa. Näin lentopallon ohjaaminen ja uuteen ryhmään siirtyminen on helpompaa. Korson Veto osallistuu mahdollisuuksien mukaisesti koululentis-kampanjaan, jonka aikana ohjaajat jakavat kiinnostuneille koululaisille yhteystietolapun. Tämän lisäksi pyritään osallistumaan muihin mahdollisiin tapahtumiin, joissa voi mainostaa seuramme toimintaa. Edellä mainittuihin tapahtumiin pyritään myös mahdollisuuksien mukaan ottamaan mukaan seuramme edustusjoukkueen pelaajia tai seuramme junioreita. Seuravalmentajien on hyvä kannustaa nykyisiä pelaajia tuomaan rohkeasti mahdollisesti kiinnostuneita kavereitaan tai tuttujaan mukaan treeneihin. Katso s. 3 Uuden pelaajan harjoittelu ja kehityksen arviointi. 1.2 Kuinka paljon pyritään saamaan lisää harrastajia? Joka vuosi lentopallokoululaisista pyritään saamaan joukkue kasaan sekä tytöille, että pojille. Näin saadaan lentopallopallokouluun lisää tilaa uusille tulokkaille ja vastaavasti aiemmin aloittaneet pääsevät jatkamaan eteenpäin. Kaikki uudet harrastajat tulee ottaa mukaan joukkueen harjoituksiin. Mikäli harrastaja osoittaa sujuvaa kehitystä, halua oppia, toimii ohjeiden mukaisesti sekä käy säännöllisesti treeneissä, hänet voidaan ottaa mukaan joukkueeseen. Uuden pelaajan kohdalla tulee kuitenkin antaa riittävästi aikaa omaksua asioita ja osoittaa kykynsä. Mikäli edellä mainitut kohdat eivät näytä täyttyvän vuoden harrastamisen jälkeen, tulee kyseisen harrastajan kanssa keskustella asiasta. Tämän jälkeen sovitaan jokin aikaraja (esim. 2kk), jonka aikana hänen tulee osoittaa pystyvänsä pysymään muun ryhmän mukana. Jos kehitystä ei tapahdu, keskustellaan asiasta vielä seuran junioripäällikön kanssa. Mikäli tilanne edellyttää, pelaaja voidaan ohjata uuteen ryhmään, joka olisi lähempänä hänen tavoitteitaan. Uuden harrastajan mukaan ottaminen ei saa häiritä kokeneempien kehitystä liian pitkään eikä liian paljon. 1.3 Kuinka saadaan lisää valmentajia? Uusien valmentajien etsiminen aloitetaan lentopallokoulun osalta joulun jälkeen, sillä keväällä on paljon valmennuskoulutusta tarjolla. Lentopallokoulun osalta kyselyn kiinnostuneista valmentajista/ohjaajista tekee seuran lentopallojaoston vetäjä tai nuoripäällikkö. Etenkin uusien valmentajien kohdalla on hyvä korostaa, että seura korvaa valmennuskoulutuksista aiheutuneet kulut. Lisäksi on hyvä ilmaista, että mahdollisista turnausmaksuista tulevat matkakulut saa periä Korson Vedolta takaisin matkakulukorvaus- lomaketta vastaan. Valmentajien on tiedettävä keneen voi olla yhteydessä hankalissa valmennukseen liittyvissä asioissa ja valmentajien välisen yhteistyön tärkeyttä korostetaan seurassamme. Joka syksy ennen pelien alkua ja joka kevät ennen pelien päättymistä lentopallojaoston vetäjä järjestää kokouksen kaikille seuran juniorivalmentajille. Kokouksen ideana on ryhmien kuulumisten vaihtaminen, valmennuskoulutustarjonnan läpikäynti sekä mahdollisten ilmoitusasioiden kuuleminen. 2

4 2. Valmennuksen tavoitteet 2.1 Valmennuskoulutus Korson Veto korvaa Lentopalloliiton järjestämien valmennuskoulutusten maksut kuittia vastaan. Aloittelevalle valmentajalle hyviä leirejä ovat tekniikkaleiri, aloittelevan ohjaajan koulutus sekä Tästä se alkaa koulutus. Lisäksi Lentopalloliitto järjestää valmennuskoulutuksia tasoittain 1-3 (1= juniorivalmentajille, 2= aikuisvalmentajille, 3= ammattivalmentajille). Lisätietoja: Tästä se alkaa Aloittavan ohjaajan koulutus us/ Tekniikkakoulu Mikäli valmentaja käy lentopalloliiton järjestämän koulutuksen Korson Vedon piikkiin, tulee tämän valmentaa seurassa vähintään kaksi vuotta tämän koulutuksen jälkeen. Valmentaja myös sitoutuu itse sekä velvoittaa joukkueensa jäsenet talkoohommiin, mikäli seuran johto sitä pyytää. 2.2 Pelaajan henkilökohtainen valmennus Jokaisen pelaajan kohdalla tulee edetä tämän henkilökohtaisen tasonsa mukaisesti. Tämän tulee näkyä lajiharjoittelussa, omatoimisessa harjoittelussa sekä tavoitteiden suunnittelussa. Päätavoitteena on nostaa oman seuran junnuja kohti seuran edustusjoukkueita. Vaikka nuori pelaisikin aikuisten sarjassa ja mahdollisesti treenaisi erillään omasta ikäluokastaan, on hänen päästävä pelaamaan oman ikätasonsa junioripelejä. Tässä otetaan huomioon pelaajan tavoitteet, aikataulut ja palautuminen. Kaikilla on oltava mahdollisuus niin halutessaan pelata omassa ikäluokassaan Omatoiminen harjoittelu ja sen seuraaminen Jo nuorimpien junioreiden kohdalla on tehtävä selväksi, kuinka tärkeää omatoiminen, monipuolinen harjoittelu treenien ulkopuolella on. Pelaajien on ymmärrettävä, että sen avulla ehkäistään loukkaantumista ja lajiharjoituksissa voidaan keskittyä enemmän lajiin. Fysiikan paraneminen vaikuttaa itse lajitekniikan opetteluun ja harjoittelun helpottumiseen. Omatoimista harjoittelua voi seurata liikuntapäiväkirjan avulla. Liikuntapäiväkirjan tekemisen opettelu on tärkeää pelaajien tulevaisuutta varten ja siksi on hyvä kehottaa pelaajien sen käyttöön. C-ikäluokasta eteenpäin valmentaja kerää tietyin väliajoin pelaajien liikuntapäiväkirjat (esim. joulun ja kesän jälkeen) ja seuraa tällä tavoin pelaajiensa etenemistä. Erityisesti on huomioitava liikunnan määrä ja laatu. Omatoimitreenaamista helpottaa valmentajan antamat treeniohjelmat. 3

5 Pelaajien fyysisiä ja teknisiä ominaisuuksia voi testata jo ihan pienimmistä junioreista alkaen. Esimerkiksi lentopalloliiton sivuilta löytyy F-C ikäisten lentopallotekniikkakilpailuun ohjeet, joiden avulla edellä mainittuja asioita voi testata leikkimielisesti. Vanhempien junioreiden (C-A) kanssa on hyvä ottaa tavaksi noin kolme kertaa vuodessa pidettävä testipäivä, joiden tulokset kirjataan ylös. Kehitys antaa valmentajalle suuntaa siitä, mitä ominaisuuksia on erityisesti kehitettävä, ja puolestaan valmennettava saa lisää motivaatiota, kun tulokset paranevat. VINKKI: Kun pidätte testejä, näyttäkää pelaajalle edellisen testikerran tulokset, jotta tämä motivoituu päihittämään nämä. Näin kaikista valmennettavista saa kaiken irti testeissä. Lisää valmennusmateriaalia löytyy alla olevan sivun kautta: Henkinen valmennus Korson Vedossa henkinen valmennus alkaa heti harrastuksen alettua. Haluamme tarjota nuorille pelaajille turvallisen ympäristön lentopalloharrastuksen parissa. Seuramme haluaa kasvattaa pelaajiamme hyväksi kokemiemme arvojen mukaisesti. Näitä arvoja ovat: Toisen kunnioittaminen Rehellisyys Halu oppia Sitoutuminen joukkueeseen Sitoutuminen yhteisiin sääntöihin Muiden kannustaminen Korson Veto ei tarjoa junioreille henkiseen valmennukseen erikoistunutta osaajaa. Tärkeintä henkisen valmennuksen osalta on avoin ilmapiiri joukkueessa Uuden pelaajan harjoittelu ja kehityksen arviointi Uuden harrastajan tullessa treeneihin on hyvä ensin antaa tämän tutustua lajiin rauhassa. Mikäli harrastaja osoittaa kehityksen mahdollisuuksia voidaan treenien tasoa hänen osaltaan nostaa. Ensiarvoisen tärkeää on oikean tekniikan oppiminen, vaikka samalla tulisikin pysyä kokeneempien pelaajien mukana ja jopa saada eroa kiinni. Etenkin kasvuiässä olevien pelaajien kohdalla kehityksen arvioimisessa täytyy olla realistinen. Pituuskasvun myötä nuoren keho voi tuntua vieraalta ja koordinaatiokyky olla heikohko. Tässä vaiheessa on hyvä antaa kotiin tehtäviä, joiden avulla autetaan murrosikäistä kasvukehityksen kanssa. Joidenkin harrastajien osalta voi kuitenkin huomata, ettei kehitystä tapahdu (HUOMIOI, kasvuvaihe). Syitä tähän voivat olla koordinaatiokyvyn heikkous, motivaation puute tai muun elämän osa-alueiden tärkeys. Tällöin asiasta kannattaa keskustella harrastajan kanssa, sillä kokeneempien pelaajien kehitystä ei voi liikaa sivuuttaa. Katso tarkempi ohjeistus s. 2 Kuinka paljon pyritään saamaan lisää harrastajia. 4

6 2.3 Nuorten harjoittelun laatu ja tavoitteet Korson Vedossa harjoittelussa otetaan huomioon Lentopalloliiton määrittelemä Lentopalloilijan polku. Lisätietoja löytyy s. 9 liite 1: Lentopalloilijan polku. Harjoittelussa pyritään laatuun lajitekniikan, fysiikan harjoittamisen, psyykkisten ominaisuuksien ja yleisen liiketaito harjoittelun ohjaamisen osalta. Näiden kaikkien kohdalla on huomioitava nuorten herkkyyskaudet. Herkkyyskausiin voi tutustua alla olevassa osoitteessa: yskaudet Valmentajien on omaksuttava se, että harjoittelun tavoitteena ei ole hauskanpito. Tällä tarkoitetaan sitä, ettei treenejä suunnitella sen mukaan, onko kaikki tekeminen pelaajien mielestä hauskaa. Pelaajat ovat harjoituksiin saapuessaan ilmaisseet sen, että lentopallo on heidän mielestään hauskaa. Sitä ei siis tarvitse erikseen korostaa. Harjoituksissa asioita tehdään tähdäten laatuun ja treeneissä osaaminen sekä kehittyminen siirtyvät pelikentälle. Peleissä voittaminen motivoi treenaamaan entistä paremmin. Toki toiveita kannattaa ja pitääkin kuunnella, mutta päätavoite on lajitaitojen ja siihen kuuluvan oheisharjoittelun tekeminen laadukkaasti. 5

7 3. Pelaaminen Korson Vedossa 3.1 Pelaaminen eri sarjoissa Korson Veto kannustaa juniorijoukkueitaan pelaamaan juniorisarjassa joukkueen ikätason mukaisesti. Toivottavaa olisi, että taitotason ja mahdollisuuksien salliessa, joukkueet pelaisivat myös ylemmän ikäluokan pelejä. Tämä järjestely kartuttaisi kokemusta ja lisäisi pelin temmon käsitystä. C-ikäsistä ylöspäin olisi hyvä miettiä mahdollisuutta pelata aikuisten sarjassa. Pelejä tulisi täten paljon enemmän, jolloin isolla kentällä pelaaminen hahmottuisi paremmin. Aikuisten sarjaan sitoutuminen on tehtävä kuitenkin joukkueen taito- ja tahtotason niin salliessa. Seuramme kannustaa pelaamaan, sillä ainoastaan pelaamalla oppii pelaamaan. 3.2 Pelaamisen tavoitteet Pelaaminen opettaa hahmottamaan lentopalloa lajina eri tavalla kuin pelkästään treenaaminen. Pelaamisen tavoitteena on hauskanpito, mutta samalla voitosta taistelu ja yhteistyö joukkuekavereiden kanssa. Pelaajien kanssa on hyvä käydä keskustelua aika-ajoin siitä, mikä on joukkueen tavoite. Valmentajan rooli pelitilanteessa on merkittävä. Seuramme kannustaa rohkeaan pelaamiseen ja uusien asioiden kokeilemiseen. Valmentajan merkitys tässä, on antaa pelaajille vapauksia kokeille uusia asioita peleissä, mutta samalla pitää peli fiksusti hanskassa joukkueen edun mukaisesti. Valmentajan tulee tietää, millä paikoilla kukin pelaaja on (etenkin yhden passarin pelijärjestelmällä pelattaessa), jotta sekavissa tilanteissa päästään eteenpäin. Valmentajan tulee kannustaa pelaajiaan pelaamaan sovittujen sääntöjen mukaisesti eivätkä nämä säännöt muutu edes tiukan paikan tullen. Esimerkiksi, jos joukkueen kanssa on sovittu, että pelataan ilman koppia, silloin pelataan tilanteesta riippumatta ilman koppia. Yksilö- ja joukkuetaktisia asioita opetellaan harjoituksissa ja syvennetään peleissä. Näitä asioita tulisi ottaa mukaan harjoitteluun mahdollisimman pian, aluksi tosin paljon yksinkertaisemmin. Pelipäivän jälkeen on hyvä pitää pieni keskustelu joukkueen kanssa. Tässä on hyvä huomioida pelaajien ikä, sillä eri-ikäisten kanssa puhutaan eri asioista pelin sisällä. Juttutuokio opettaa pelaajia kriittisiksi ja avartaa samalla valmentajan kuvaa pelaajien mielipiteiden kautta. 3.3 Eteneminen seuran sisällä Seuramme pyrkii siihen, että jokaiselle ikäryhmälle löytyisi joukkue tulevaisuudessa. Tämän lisäksi myös valinta harrastus- ja kilpailutoiminnan välillä tulisi olla mahdollista. Näiden kahden asian mahdollistaminen vaatii joukkue- ja harrastajamäärien lisäämistä. Korson Veto kannustaa pelaamisen lisäksi myös muihin lajin sisäisiin toimintoihin, kuten tuomari, valmennus- ja seuratoimintaan. 3.4 Kummipelaajatoiminta Jokaisella juniorijoukkueella on oikeus pyytää yhtä edustusjoukkueen pelaajaa joukkueen kummipelaajaksi. Kummipelaaja keskustelee juniorijoukkueen valmentajan kanssa, millä tavalla kummipelaaja on osana joukkuetta. Alla esimerkkejä kummipelaajan rooleista: 6

8 - Kummipelaaja voi käydä muutaman kerran kaudessa vetämässä treenit juniorijoukkueelle - Kummipelaaja voi käydä opettamassa junioreille jonkin uuden tekniikan (esim. tiikeri, keinutuoli, pallotemppuja) - Kummipelaaja voi osallistua joukkueen kotiturnaukseen - Kummipelaaja voi muistaa kummijoukkuettaan nimikirjoituksilla ja fanituotteilla Kummipelaajatoiminnan kannalta on olennaista, että aikataulut sovitaan yhdessä. Tällöin kunnioitetaan molempien osapuolten työtä. 7

9 4. Kausimaksut 4.1 Jäsenmaksu Korson Vedossa jokainen jäsen maksaa jäsenmaksun. Jäsenmaksun maksuohjeet tulevat jäsenkirjeen mukana. Mikäli ei ole ennen ollut jäsen, henkilökohtaiset tiedot on syötettävä korsonveto.fi verkkosivulle. Useamman uuden pelaajan tiedot voi syöttää myös kaikki kerralla. Mikäli tiedot muuttuvat, ne on päivitettävä edellä mainitulla sivulla. Mikäli jäsenkirje ei saavu jouluun mennessä, on hyvä ottaa yhteyttä lentopallojaoston vetäjään. 4.2 Kausimaksujen perusteet Korson Veto perii kaksi kertaa vuodessa kausimaksun kaikilta pelaajilta. Kausimaksun ideana on kattaa kunkin joukkueen kauden aikana kertyvät kulut. Junioreiden kausimaksut ovat aikuisten kausimaksuja pienemmät, sillä alle 18-vuotiaiden salivuorot eivät maksa mitään. Kausimaksuja käytetään joukkueiden menoihin sekä seuran yhteisten tarpeiden (pallonpyöritysvaatteet, edustusasut, urheiluvälineet, koulutusmaksun, kulukorvaukset) maksamiseen. Jokaisesta maksusta menee 5 lentopallojaoston yhteiselle tilille. Kausimaksut (maksujen määrä saattaa muuttua) Juniorit: 50 Juniorit*: 75 Aikuiset: 75 Juniorit*= Juniorit, jotka pelaavat juniorijoukkueella aikuisten sarjassa. Tästä summasta puolet menee pelaajan juniorijoukkueen ja puolet aikuissarjajoukkueen tilille. Huom! Juniorit, jotka pelaavat aikuisten joukkueissa, maksavat aikuisten kausimaksun. Mikäli joukkueen tilillä on rahaa keväällä sarjapelien päätyttyä, joukkueella on mahdollisuus käyttää ne haluamallaan tavalla esimerkiksi joukkueiltaan tai peliasuihin. 4.3 Talkoot Korson Vedon jäsenenä sitoutuu tekemään talkoita seuran hyväksi. Monista talkoista joukkue saa korvauksen omalle tililleen, mutta vapaaehtoisiin talkoisiin on myös osallistuttava seuran niin toivoessa. Seuran juniorijoukkueet ovat velvoitettuja hoitamaan miesten ja naisten edustusjoukkueen (mikäli 1-sarjatasolla tai mestaruusliigassa) pallonpyörityksen. Seuran lentopallojaoston vetäjä jakaa vuorot eri joukkueiden kesken. 8

10 5.1 Korson Vedon näkemys monilajisuuteen 4. Monilajisuus Korson Veto kannustaa junioreitaan harrastamaan useampaa eri urheilulajia. Lentopallon kannalta hyviä toisia lajeja ovat beach volley, yleisurheilu, pesäpallo sekä voimistelu. Toki kaikki liikkuminen on nuoren ja lentopalloharrastuksen kannalta hyvä asia. Tärkeintä olisi monipuolinen liikunta, joka nuorempien junnujen kohdalla tarkoittaa ehkä useampaa harrastusta ja vanhempien junnujen kohdalla lentopallotreenien ohessa tapahtuvaa harjoittelua. Huomioitavaa on, että nuorten pitäisi liikkua 20 tuntia viikossa, mikä ei ole välttämättä mahdollista yhden lajin avulla. Korson Veto tekee yhteistyötä Tikkurilan painonnostokerhon kanssa, joka tarjoaa yli 13-vuotiaille mahdollisuuden harjoitella painonnostotekniikoita asiantuntevassa ympäristössä. Punttikoulussa ei käytetä suuria painoja, vaan ideana on tekniikan opettelu ja fysiikkaharjoittelun kehittäminen. 5.2 Lentopalloliiton ja Pesäpalloliiton yhteistyö: Yhteiset pallot Yhteiset Pallot on Lentopalloliiton ja Pesäpalloliiton yhteinen hanke, joka pilotoitiin Varsinais-Suomessa Hanketta tukee Opetus- ja kulttuuriministeri. Hankkeen tavoitteena on kasvattaa lasten liikunnan kokonaismäärää ja monipuolistaa harjoittelua lentopallo- ja pesäpalloseuroissa. Lapsille luodaan mahdollisuus liikkua ja kilpailla ympärivuotisesti kahdessa perinteikkäässä lajissa. Hankkeen avulla lajin harrastaminen on saatu junioreille helpoksi ja edullisemmaksi yhteisellä kilpailulisenssillä. Hankkeeseen mukaan lähteville seuroille on tarjolla tukea. Starttivälinepaketit maksutta. Lentispaketti sisältää: 10 pehmeää lentopalloa ja 10 lasten virallista pelipalloa, pallosäkki, Taitomerkki 1 ja 2 kansiot Pesispaketti sisältää: 10 tenavapalloa, 4 mailaa, 12 räpylää, välinekassi Koululentis- ja koulupesispäivät uusien harrastajien löytämiseksi: - Sparraaja harjoituksiin tueksi ja avuksi - Lajien koulutukset - Apua seuratukihakemukseen - Joukkueenjohtajan opas - Etätuki 9

11 6. Lentopalloilijan polku 6.1 Maakunta- ja aluevalmennus Korson Veto kannustaa junioreitaan katsastusleireille. Mahdollisten maakuntaleirien jälkeen on mahdollista päästä alueleirille, josta myöhemmin aluejoukkueeseen. Aluejoukkueessa pelaaminen antaa paremmat edellytykset päästä urheilukouluun/lukioon sekä maajoukkueeseen. 6.2 Opiskelu urheilukoulussa (yläaste ja lukio) Pääkaupunkiseudulla toimii urheiluakatemia nimeltään URHEA. Lentopallo on tässä lajina mukana, mutta URHEA tarjoaa tällä hetkellä vain toisen asteen ja korkeakoulujen osalta akatemiaopetusta. Tähän ei siis kuulu yläastetoiminta. Korson Veto on ollut URHEA:n toiminnassa alusta asti mukana ja kannustaa urheilijoitaan akatemian piiriin. URHEAN toimintaan voi tutustua tarkemmin nettisivulla 10

12 LIITE 1: Lentopalloilijan polku 11

13 LÄHDELUETTELO us/ kaudet