EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 2004/0209(COD) TARKISTUKSET Luonnos suositukseksi toiseen käsittelyyn Alejandro Cercas (PE v01-00) tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista annetun direktiivin 2003/88/EY muuttamisesta (10597/2/2008 C6-0324/ /0209(COD)) AM\ doc PE v01-00

2 AM_Com_LegRecomm PE v /37 AM\ doc

3 19 Georgios Toussas Hylkäämisehdotus Euroopan parlamentti hylkää neuvoston yhteisen kannan. Or. el 20 Dimitrios Papadimoulis, Roberto Musacchio, Ilda Figueiredo Hylkäämisehdotus Euroopan parlamentti hylkää neuvoston yhteisen kannan. 21 Marie Panayotopoulos-Cassiotou Johdanto-osan 5 kappale (5) Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen on myös olennainen tekijä niiden tavoitteiden saavuttamiseksi, jotka Euroopan unioni on asettanut Lissabonin strategiassa erityisesti naisten työllisyysasteen nostamiseksi. Yhteensovittamisella luodaan tyydyttävämpi työilmapiiri ja vastataan paremmin erityisesti perheellisten (5) Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen on myös olennainen tekijä niiden tavoitteiden saavuttamiseksi, jotka Euroopan unioni on asettanut Lissabonin strategiassa erityisesti naisten työllisyysasteen nostamiseksi. Yhteensovittamisella luodaan tyydyttävämpi työilmapiiri ja vastataan paremmin erityisesti perheellisten AM\ doc 3/37 PE v01-00

4 työntekijöiden tarpeisiin. Useilla tähän direktiiviin sisältyvillä muutoksilla pyritään helpottamaan työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. työntekijöiden tarpeisiin. Tämä voitaisiin saavuttaa parhaiten, jos kaikilla perheenjäsenillä olisi sama vapaapäivä, jonka pitäisi olla sunnuntai. Useilla tähän direktiiviin sisältyvillä muutoksilla pyritään helpottamaan työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Or. de 22 Thomas Mann, Gabriele Stauner, Ruth Hieronymi, Anja Weisgerber Johdanto-osan 6 a kappale (uusi) (6 a) Sairastumisen todennäköisyys yrityksissä, jotka edellyttävät henkilöstön työskentelevän sunnuntaisin, on suurempi kuin yrityksissä, jotka eivät edellytä henkilöstön työskentelevän sunnuntaisin. Työntekijöiden terveyteen vaikuttavat muun muassa heidän mahdollisuutensa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, sosiaalisten siteiden luomiseen ja ylläpitämiseen sekä hengellisten tarpeidensa täyttämiseen. Sunnuntai edistää perinteisenä viikoittaisena lepopäivänä näiden tavoitteiden toteutumista enemmän kuin mikään muu viikonpäivä. Recent EUROFOUND findings demonstrate that absenteeism and sick-leave increase significantly in companies working on Sunday. This negative impact on workers health is mainly due to the consequences for social, especially family life. Sunday is the natural choice for family related activities, as childcare facilities and schools are closed. Also, Article 10 2 of Directive 94/33/EC on the protection of young people at work prohibits minors from working on Sunday. Thus protecting this day practically advances reconciliation of work and family life and enhances worker s well-being. PE v /37 AM\ doc

5 23 Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Anja Weisgerber, Gabriele Stauner, Jean Marie Beaupuy, Richard Falbr Johdanto-osan 6 a kappale (uusi) (6 a) Sairastumisen todennäköisyys yrityksissä, jotka edellyttävät henkilöstön työskentelevän sunnuntaisin, on suurempi kuin yrityksissä, jotka eivät edellytä henkilöstön työskentelevän sunnuntaisin. Työntekijöiden terveyteen vaikuttavat muun muassa heidän mahdollisuutensa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, sosiaalisten siteiden luomiseen ja ylläpitämiseen sekä hengellisten tarpeidensa täyttämiseen. Sunnuntai edistää perinteisenä viikoittaisena lepopäivänä näiden tavoitteiden toteutumista enemmän kuin mikään muu viikonpäivä. Recent EUROFOUND findings demonstrate that absenteeism and sick-leave increase significantly in companies working on Sunday. This negative impact on workers health is mainly due to the consequences for social, especially family life. Sunday is the natural choice for family related activities, as childcare facilities and schools are closed. Also, Article 10 2 of Directive 94/33/EC on the protection of young people at work prohibits minors from working on Sunday. Thus protecting this day practically advances reconciliation of work and family life and enhances worker s well-being. AM\ doc 5/37 PE v01-00

6 24 Georgios Toussas Johdanto-osan 7 kappale (7) Työajan järjestämisessä on tehostettava työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelua sekä lisättävä joustavuutta varsinkin päivystysajan osalta ja erityisesti niiden päivystysjaksojen osalta, joina ei työskennellä, ja samalla on löydettävä uusi tasapaino työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen ja joustavampien työaikajärjestelyjen välillä. (7) On tehostettava työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelua sekä täytettävä heidän tarpeensa ja hyödynnettävä heidän mahdollisuutensa lyhentää työaikaa ja samalla lisätä lepoja vapaa-aikaa sekä lujittaa työntekijöiden oikeuksia, mihin on mahdollisuus huomattavien tieteellisten ja teknisten läpimurtojen ansioista, jotka on saatu aikaa itse työntekijöiden sinnikkäin ponnistuksin. Or. el 25 Elisabeth Schroedter, Jean Lambert Johdanto-osan 7 kappale (7) Työajan järjestämisessä on tehostettava työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelua sekä lisättävä joustavuutta varsinkin päivystysajan osalta ja erityisesti niiden päivystysjaksojen osalta, joina ei työskennellä, ja samalla on löydettävä uusi tasapaino työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen ja joustavampien työaikajärjestelyjen välillä. (7) Työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelua on tehostettava työajan järjestämistä koskevista uusista haasteista huolimatta sellaisten työaikamallien käyttöönottamiseksi, jotka tarjoavat mahdollisuuksia työntekijöiden elinikäistä oppimista varten, ja samalla on löydettävä uusi tasapaino työ- ja perheelämän yhteensovittamisen ja joustavampien työaikajärjestelyjen välillä. PE v /37 AM\ doc

7 26 Dimitrios Papadimoulis, Roberto Musacchio, Ilda Figueiredo Johdanto-osan 7 kappale (7) Työajan järjestämisessä on tehostettava työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelua sekä lisättävä joustavuutta varsinkin päivystysajan osalta ja erityisesti niiden päivystysjaksojen osalta, joina ei työskennellä, ja samalla on löydettävä uusi tasapaino työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen ja joustavampien työaikajärjestelyjen välillä. (7) Työajan järjestämisessä on tehostettava työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelua varsinkin päivystysajan osalta, ja samalla on lujitettava työntekijöiden oikeuksia työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. 27 Dimitrios Papadimoulis, Roberto Musacchio, Ilda Figueiredo Johdanto-osan 8 kappale (8) Jos työntekijöillä ei ole lepoaikoja, heille olisi annettava korvaavat lepoajat. Jäsenvaltioiden olisi määriteltävä sen kohtuullisen ajanjakson pituus, jona vastaava korvaava lepoaika annetaan työntekijöille, ottaen huomioon suhteellisuusperiaate ja tarve varmistaa kyseisten työntekijöiden turvallisuus ja terveys. (8) Jos työntekijöillä ei ole lepoaikoja, heille olisi annettava korvaavat lepoajat. Sen kohtuullisen ajanjakson pituutta, jona vastaava korvaava lepoaika annetaan työntekijöille, koskevia sääntöjä olisi noudatettava tiukasti yhteisöjen tuomioistuimen tuomioiden mukaisesti ottaen huomioon tarve varmistaa kyseisten työntekijöiden turvallisuus ja terveys, mikä merkitsee sitä, että korvaava lepoaika on myönnettävä välittömästi yhdistetyn tavanomaisen työjakson ja päivystysjakson jälkeen. AM\ doc 7/37 PE v01-00

8 28 Bilyana Ilieva Raeva Johdanto-osan 8 kappale (8) Jos työntekijöillä ei ole lepoaikoja, heille olisi annettava korvaavat lepoajat. Jäsenvaltioiden asiana olisi määritellä sen kohtuullisen ajanjakson pituus, jona vastaava korvaava lepoaika annetaan työntekijöille, ottaen huomioon suhteellisuusperiaate ja tarve varmistaa kyseisten työntekijöiden turvallisuus ja terveys. (8) Jos työntekijöillä ei ole lepoaikoja, heille olisi annettava sovellettavan lainsäädännön, työsopimusten tai muiden työmarkkinaosapuolten välisten sopimusten mukaisesti korvaavat lepoajat, mahdollisuuksien mukaan välittömästi työskentelyjakson jälkeen tai kohtuullisen ajan kuluessa. Or. bg 29 Elizabeth Lynne Johdanto-osan 16 a kappale (uusi) (16 a) Jos työntekijällä on useampia kuin yksi työsopimus, on tärkeää, että työntekijän työaika on kunkin sopimuksen nojalla työskenneltyjen ajanjaksojen yhteenlaskettu summa. Mikäli tällä direktiivillä halutaan suojella tehokkaasti työntekijöiden terveyttä, on olennaisen tärkeää, että työaika lasketaan henkilöä kohti eikä sopimuskohtaisesti, sillä ihmisillä voi olla useampi kuin yksi sopimus. PE v /37 AM\ doc

9 30 Thomas Mann, Anja Weisgerber 1 artikla -1 kohta (uusi) 1 artikla 4 a kohta (uusi) (-1) Lisätään 1 artiklaan 4 a kohta seuraavasti: "4 a. Tätä direktiiviä ei sovelleta seuraaviin aloihin: turvatoimet, terrorismin torjunta, palokunnat, lentoasemien palokunnat, pelastuspalvelu, yleinen turvallisuus tai järjestys. Jäsenvaltioilla on oikeus yksilöidä herkät alat, alueet ja kohteet sekä niillä tarjottavat palvelut ja toiminnot, jotka jätetään tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Kaikissa tapauksissa on huolehdittava siitä, että varmistetaan työntekijöiden mahdollisimman suuri turvallisuus ja kattava terveydenhuolto." Komissio ja esittelijät ovat molemmat sitä mieltä, että palokunnat sekä pelastuspalvelut eivät kuulu tähän direktiiviin. Direktiivin 17 artiklan 3 kohdan c alakohdan iii alakohdassa kuitenkin säädetään mahdollisuudesta ottaa käyttöön tiettyjä aloja koskeva poikkeus. Itse asiassa nämä palvelut kuuluvat direktiivin soveltamisalaan. Näin ollen tällä tarkistuksella selvennetään soveltamisalaa. AM\ doc 9/37 PE v01-00

10 31 Georgios Toussas 1 artikla 1 kohta 2 artikla 1 a kohta "1 a) 'päivystysajalla' ajanjaksoa, jonka aikana työntekijä on velvollinen olemaan käytettävissä työpaikallaan ryhtyäkseen suorittamaan toimintaansa tai tehtäviään työnantajan pyynnöstä; "1 a) 'päivystysajalla' ajanjaksoa, jonka aikana työntekijä on velvollinen olemaan käytettävissä työpaikallaan tai poissa työpaikaltaan ryhtyäkseen suorittamaan toimintaansa tai tehtäviään työnantajan pyynnöstä; Or. el 32 Georgios Toussas 1 artikla 1 kohta 2 artikla 1 c kohta 1 c) 'päivystysajalla, jona ei työskennellä' ajanjaksoa, jonka aikana työntekijä päivystää 1 a kohdan mukaisesti, mutta jonka aikana työnantaja ei pyydä häntä tosiasiallisesti suorittamaan toimintaansa tai tehtäviään." Poistetaan. Or. el PE v /37 AM\ doc

11 33 Elizabeth Lynne 1 artikla 1 kohta 2 artikla 1 c a kohta (uusi) 1 c a) 'työajan laskemisella' sitä, että jos työntekijällä on useampia kuin yksi työsopimus, työajaksi lasketaan kunkin sopimuksen nojalla työskenneltyjen ajanjaksojen yhteenlaskettu summa. On olennaisen tärkeää, että tätä direktiiviä täytäntöönpantaessa työaika lasketaan henkilöä kohti eikä sopimuskohtaisesti. 34 Dimitrios Papadimoulis, Roberto Musacchio, Ilda Figueiredo 1 artikla 2 kohta 2 a artikla Päivystysaikaa, jona ei työskennellä, ei katsota työajaksi, jollei kansallisessa lainsäädännössä tai kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti työehtosopimuksessa tai työmarkkinaosapuolten välisessä sopimuksessa toisin määrätä. Päivystysaika, jona ei työskennellä, voidaan määritellä työehtosopimuksessa tai työmarkkinaosapuolten välisessä sopimuksessa tai kansallisessa lainsäädännössä sen jälkeen, kun Koko päivystysaika, mukaan luettuna aika, jona ei työskennellä, katsotaan työajaksi. AM\ doc 11/37 PE v01-00

12 työmarkkinaosapuolia on kuultu, käyttämällä perustana keskimääräistä tuntimäärää tai osuutta päivystysajasta ottaen huomioon kyseisellä alalla saatu kokemus. Päivystysaikaa, jona ei työskennellä, ei oteta huomioon laskettaessa 3 artiklassa säädettyä päivittäistä lepoaikaa ja 5 artiklassa säädettyä viikoittaista lepoaikaa, jollei a) työehtosopimuksessa tai työmarkkinaosapuolten välisessä sopimuksessa, tai b) kansallisessa lainsäädännössä, työmarkkinaosapuolten kuulemisen jälkeen, toisin määrätä. Ajanjakso, jonka aikana työntekijä tosiasiallisesti suorittaa toimintaansa tai tehtäviään päivystysaikana, katsotaan aina työajaksi. Lainsäädäntövallan käyttäjinä Euroopan parlamentin ja neuvoston pitää noudattaa yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä ja kunnioittaa päivystystyötä tekevien henkilöiden työn arvokkuutta. 35 Elizabeth Lynne 1 artikla 2 kohta 2 a artikla Päivystysaikaa, jona ei työskennellä, ei katsota työajaksi, jollei kansallisessa lainsäädännössä tai kansallisen Koko päivystysaika, mukaan luettuna aika, jona ei työskennellä, katsotaan työajaksi. PE v /37 AM\ doc

13 lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti työehtosopimuksessa tai työmarkkinaosapuolten välisessä sopimuksessa toisin määrätä. Päivystysaika, jona ei työskennellä, voidaan määritellä työehtosopimuksessa tai työmarkkinaosapuolten välisessä sopimuksessa tai kansallisessa lainsäädännössä sen jälkeen, kun työmarkkinaosapuolia on kuultu, käyttämällä perustana keskimääräistä tuntimäärää tai osuutta päivystysajasta ottaen huomioon kyseisellä alalla saatu kokemus. Päivystysaikaa, jona ei työskennellä, ei oteta huomioon laskettaessa 3 artiklassa säädettyä päivittäistä lepoaikaa ja 5 artiklassa säädettyä viikoittaista lepoaikaa, jollei a) työehtosopimuksessa tai työmarkkinaosapuolten välisessä sopimuksessa, tai b) kansallisessa lainsäädännössä, työmarkkinaosapuolten kuulemisen jälkeen, toisin määrätä. Ajanjakso, jonka aikana työntekijä tosiasiallisesti suorittaa toimintaansa tai tehtäviään päivystysaikana, katsotaan aina työajaksi. Terveys- ja turvallisuussyistä on tärkeää, että kaikki päivystysaika lasketaan työajaksi. AM\ doc 13/37 PE v01-00

14 36 Georgios Toussas 1 artikla 2 kohta 2 a artikla Päivystysaikaa, jona ei työskennellä, ei katsota työajaksi, jollei kansallisessa lainsäädännössä tai kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti työehtosopimuksessa tai työmarkkinaosapuolten välisessä sopimuksessa toisin määrätä. Päivystysaika, jona ei työskennellä, voidaan määritellä työehtosopimuksessa tai työmarkkinaosapuolten välisessä sopimuksessa tai kansallisessa lainsäädännössä sen jälkeen, kun työmarkkinaosapuolia on kuultu, käyttämällä perustana keskimääräistä tuntimäärää tai osuutta päivystysajasta ottaen huomioon kyseisellä alalla saatu kokemus. Päivystysaikaa, jona ei työskennellä, ei oteta huomioon laskettaessa 3 artiklassa säädettyä päivittäistä lepoaikaa ja 5 artiklassa säädettyä viikoittaista lepoaikaa, jollei a) työehtosopimuksessa tai työmarkkinaosapuolten välisessä sopimuksessa, tai b) kansallisessa lainsäädännössä, työmarkkinaosapuolten kuulemisen jälkeen, toisin määrätä. Ajanjakso, jonka aikana työntekijä tosiasiallisesti suorittaa toimintaansa tai tehtäviään päivystysaikana, katsotaan aina työajaksi. Päivystysaika, sellaisena kuin se on määriteltynä 2 artiklan 1 a kohdassa, katsotaan aina työajaksi, vaikka työntekijä ei olisikaan suorittanut tehtäviään päivystysaikana, koska hänen työnantajansa ei ollut sitä pyytänyt. Or. el PE v /37 AM\ doc

15 Η έννοια του χρόνου εργασίας είναι μία, ενιαία και αδιαίρετη. Είναι ο χρόνος που ο εργαζόμενος θέτει στη διάθεση του εργοδότη και δεν μπορεί να τον διαθέσει για τον εαυτό του, σύμφωνα με την ελεύθερη βούλησή του και μάλιστα ανεξάρτητα εάν είναι υποχρεωμένος να βρίσκεται στο χώρο εργασίας του ή όχι. Επομένως, η διάκριση του χρόνου εφημερίας σε ενεργό και ανενεργό έρχεται σε αντίθεση με θεμελιώδεις αρχές και έννοιες του σύγχρονου εργατικού δικαίου και παραβιάζει βάναυσα τα θεμελιώδη ανθρώπινα δικαιώματα, όπως κατοχυρώνονται από πληθώρα διεθνών συμβάσεων και των περισσότερων εθνικών νομοθεσιών. 37 Anja Weisgerber, Thomas Mann, Thomas Ulmer, Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Milan Cabrnoch 1 artikla 2 kohta 2 a artikla 1 kohta Päivystysaikaa, jona ei työskennellä, ei katsota työajaksi, jollei kansallisessa lainsäädännössä tai kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti työehtosopimuksessa tai työmarkkinaosapuolten välisessä sopimuksessa toisin määrätä. Koko päivystysaika, mukaan luettuna aika, jona ei työskennellä, katsotaan periaatteessa työajaksi, mutta työehtosopimusten tai työmarkkinaosapuolten välisten muiden sopimusten tai lakien tai asetusten nojalla päivystysaika, jona ei työskennellä, on laskettava erityisellä tavalla, jotta noudatettaisiin 6 artiklassa tarkoitettua viikoittaista enimmäistyöaikaa edellyttäen, että työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelua koskevia yleisiä periaatteita noudatetaan. Koko päivystysaika on katsottava työajaksi, mutta jäsenvaltioille annetaan joustava mahdollisuus laskea ajat, joina ei työskennellä, erityisellä tavalla, sillä päivystysaikojen työolot poikkeavat usein tavanomaisten työaikojen työoloista, koska työntekijällä on aikaa esimerkiksi hoitaa yksityisiä asioitaan tai nukkua. AM\ doc 15/37 PE v01-00

16 38 Anja Weisgerber, Thomas Mann, Thomas Ulmer, Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Milan Cabrnoch 1 artikla 2 kohta 2 a artikla 2 alakohta Päivystysaika, jona ei työskennellä, voidaan määritellä työehtosopimuksessa tai työmarkkinaosapuolten välisessä sopimuksessa tai kansallisessa lainsäädännössä sen jälkeen, kun työmarkkinaosapuolia on kuultu, käyttämällä perustana keskimääräistä tuntimäärää tai osuutta päivystysajasta ottaen huomioon kyseisellä alalla saatu kokemus. Päivystysaika, jona ei työskennellä, on määriteltävä työehtosopimuksessa tai työmarkkinaosapuolten välisessä sopimuksessa tai kansallisessa lainsäädännössä sen jälkeen, kun työmarkkinaosapuolia on kuultu, käyttämällä perustana keskimääräistä tuntimäärää tai osuutta päivystysajasta ottaen huomioon kyseisellä alalla saatu kokemus. Olisi suositeltavaa, että jäsenvaltiot, jotka määrittelevät ajat, joina ei työskennellä, erityisellä tavalla, käyttävät perustana keskimääräistä tuntimäärää, jotta vältetään tilanne, jossa jokaisen työntekijän on ilmoitettava toimistaan päivystysaikana. 39 Anja Weisgerber, Thomas Mann, Thomas Ulmer, Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Milan Cabrnoch 1 artikla 2 kohta 2 a artikla 3 kohta Päivystysaikaa, jona ei työskennellä, ei oteta huomioon laskettaessa 3 artiklassa säädettyä päivittäistä lepoaikaa ja 5 artiklassa säädettyä viikoittaista Päivystysaikaa, jona ei työskennellä, ei oteta huomioon laskettaessa 3 artiklassa säädettyä päivittäistä lepoaikaa ja 5 artiklassa säädettyä viikoittaista PE v /37 AM\ doc

17 lepoaikaa, jollei a) työehtosopimuksessa tai työmarkkinaosapuolten välisessä sopimuksessa, tai b) kansallisessa lainsäädännössä, työmarkkinaosapuolten kuulemisen jälkeen, toisin määrätä. lepoaikaa. Jäsenvaltioilla ei pitäisi olla mahdollisuutta laskea aikaa, jona ei työskennellä, lepoajaksi, jolloin työntekijän on oltava työpaikalla 72 tuntia tai pidempään. Mahdollisuus tähän poikkeukseen olisi poistettava. 40 Elisabeth Schroedter, Jean Lambert 1 artikla 2 kohta 2 a a artikla (uusi) 2 a a artikla Työajan laskeminen Sellaisten työntekijöiden tapauksessa, joilla on useampia kuin yksi työsopimus, ja tämän direktiivin soveltamiseksi, työntekijän työaika on kunkin sopimuksen nojalla työskenneltyjen ajanjaksojen yhteenlaskettu summa. Tämä direktiivi on terveys- ja turvallisuusdirektiivi. Työntekijöiden terveyden suojelemiseksi on olennaisen tärkeää, että työaika lasketaan henkilöä kohti eikä sopimuskohtaisesti. AM\ doc 17/37 PE v01-00

18 41 Dimitrios Papadimoulis, Roberto Musacchio, Ilda Figueiredo 1 artikla 2 kohta 2 a a artikla (uusi) 2 a a artikla Työajan laskeminen Sellaisten työntekijöiden tapauksessa, joilla on useampia kuin yksi työsopimus, ja tämän direktiivin soveltamiseksi, työntekijän työaika on kunkin sopimuksen nojalla työskenneltyjen ajanjaksojen yhteenlaskettu summa. 42 Bilyana Ilieva Raeva 1 artikla 2 kohta 2 b artikla 2 ja 3 kohta Jäsenvaltioiden on varmistettava työmarkkinaosapuolia kuullen, että työnantajat tiedottavat työntekijöille riittävän ajoissa heidän työaikajärjestelmissään tai - järjestelyissään tapahtuvista merkittävistä muutoksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista Euroopan yhteisössä 11 päivänä maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin Jäsenvaltioiden on varmistettava työmarkkinaosapuolia kuullen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista Euroopan yhteisössä 11 päivänä maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/14/EY soveltamista, että PE v /37 AM\ doc

19 2002/14/EY soveltamista. Ottaen huomioon työntekijöiden tarpeet työaikojen ja työaikajärjestelmien joustavuuteen jäsenvaltioiden on kansallisten käytäntöjen mukaisesti myös kannustettava työnantajia käsittelemään tällaiset työaikoja ja työaikajärjestelmiä koskevat muutospyynnöt, ottaen huomioon yrityksen tarpeet ja sekä työnantajien että työntekijöiden joustavuutta koskevat tarpeet. työnantajat tiedottavat työntekijöille riittävän ajoissa heidän työaikajärjestelyissään tapahtuvista muutoksista; ja työntekijöillä on oikeus pyytää muutoksia työaikajärjestelmiinsä tai - järjestelyihinsä; jäsenvaltioiden on kannustettava työnantajia käsittelemään tällaiset pyynnöt tasapuolisesti ottaen huomioon sekä työnantajien että työntekijöiden joustavuutta koskevat tarpeet. Or. bg 43 Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Anja Weisgerber, Gabriele Stauner, Jean Marie Beaupuy 1 artikla 2 kohta 2 b artikla 2 ja 3 kohta Jäsenvaltioiden on varmistettava työmarkkinaosapuolia kuullen, että työnantajat tiedottavat työntekijöille riittävän ajoissa heidän työaikajärjestelmissään tai -järjestelyissään tapahtuvista merkittävistä muutoksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista Euroopan yhteisössä 11 päivänä maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja Jäsenvaltioiden on varmistettava työmarkkinaosapuolia kuullen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista Euroopan yhteisössä 11 päivänä maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/14/EY soveltamista, että AM\ doc 19/37 PE v01-00

20 neuvoston direktiivin 2002/14/EY soveltamista. Ottaen huomioon työntekijöiden tarpeet työaikojen ja työaikajärjestelmien joustavuuteen jäsenvaltioiden on kansallisten käytäntöjen mukaisesti myös kannustettava työnantajia käsittelemään tällaiset työaikoja ja työaikajärjestelmiä koskevat muutospyynnöt, ottaen huomioon yrityksen tarpeet ja sekä työnantajien että työntekijöiden joustavuutta koskevat tarpeet. työnantajat tiedottavat työntekijöille hyvissä ajoin heidän työaikajärjestelmissään tapahtuvista muutoksista ja työntekijöillä on oikeus pyytää muutoksia työaikoihinsa ja työaikajärjestelmiinsä ja työnantajat ovat velvollisia käsittelemään tällaiset pyynnöt oikeudenmukaisesti ottaen huomioon sekä työnantajien että työntekijöiden joustavuutta koskevat tarpeet. Työnantaja voi kieltäytyä tällaisesta pyynnöstä vain, jos työnantajalle aiheutuvat järjestelyihin liittyvät haitat ovat suhteettomat työntekijälle aiheutuvaan hyötyyn nähden. direktiivin 2003/88/EY 5 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuun vähimmäislepoaikaan sisältyy periaatteessa myös sunnuntai. Recent EUROFOUND findings demonstrate that absenteeism and sick-leave increase significantly in companies working on Sunday. This negative impact on workers health is mainly due to the consequences for social, especially family life. Sunday is the natural choice for family related activities, as childcare facilities and schools are closed. Also, Article 10 2 of Directive 94/33/EC on the protection of young people at work prohibits minors from working on Sunday. Thus protecting this day practically advances reconciliation of work and family life and enhances worker s well-being. PE v /37 AM\ doc

21 44 Georgios Toussas 1 artikla 2 kohta 2 b artikla Jäsenvaltioiden on kannustettava asianmukaisella tasolla työmarkkinaosapuolia, rajoittamatta kuitenkaan niiden itsenäisyyttä, tekemään työ- ja perhe-elämän parempaa yhteensovittamista koskevia sopimuksia. Jäsenvaltioiden on varmistettava työmarkkinaosapuolia kuullen, että työnantajat tiedottavat työntekijöille riittävän ajoissa heidän työaikajärjestelmissään tai - järjestelyissään tapahtuvista merkittävistä muutoksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista Euroopan yhteisössä 11 päivänä maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/14/EY soveltamista. Ottaen huomioon työntekijöiden tarpeet työaikojen ja työaikajärjestelmien joustavuuteen jäsenvaltioiden on kansallisten käytäntöjen mukaisesti myös kannustettava työnantajia käsittelemään tällaiset työaikoja ja työaikajärjestelmiä koskevat muutospyynnöt, ottaen huomioon yrityksen tarpeet ja sekä työnantajien että työntekijöiden joustavuutta koskevat tarpeet. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että työnantajat eivät voi tehdä merkittäviä muutoksia työaikajärjestelmiinsä ilman työntekijöiden suostumusta, kuten määrätään kansallisissa ja alakohtaisissa yleisissä työehtosopimuksissa. Or. el AM\ doc 21/37 PE v01-00

22 45 Georgios Toussas 1 artikla 2 a kohta (uusi) 3 artikla 2 a) Muutetaan 3 artikla seuraavasti: "3 artikla Päivittäinen lepoaika Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että jokainen työntekijä saa vähintään 17 tunnin yhtäjaksoisen lepoajan jokaista 24 tunnin jaksoa kohden." Or. el 46 Georgios Toussas 1 artikla 2 b kohta (uusi) 5 artikla 2 b) Korvataan 5 artikla seuraavasti: "5 artikla Viikoittainen lepoaika Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että jokainen työntekijä saa jokaista seitsemän päivän jaksoa kohden vähintään neljänkymmenenkahdeksan tunnin keskeytymättömän lepoajan, johon lisätään 3 artiklassa tarkoitettu seitsemäntoista tunnin päivittäinen lepoaika." PE v /37 AM\ doc

23 Or. el 47 Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Anja Weisgerber, Gabriele Stauner, Jean Marie Beaupuy 1 artikla 2 a kohta (uusi) 5 artikla 2 a kohta (uusi) 2 a) Lisätään 5 artiklaan 2 a kohta seuraavasti: "Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuun vähimmäislepoaikaan sisältyy periaatteessa myös sunnuntai." Recent EUROFOUND findings demonstrate that absenteeism and sick-leave increase significantly in companies working on Sunday. This negative impact on workers health is mainly due to the consequences for social, especially family life. Sunday is the natural choice for family related activities, as childcare facilities and schools are closed. Also, Article 10 2 of Directive 94/33/EC on the protection of young people at work prohibits minors from working on Sunday. Thus protecting this day practically advances reconciliation of work and family life and enhances worker s well-being. 48 Thomas Mann, Gabriele Stauner, Ruth Hieronymi, Anja Weisgerber 1 artikla 2 a kohta (uusi) 5 artikla 2 a kohta (uusi) 2 a) Lisätään 5 artiklaan 2 a kohta seuraavasti: AM\ doc 23/37 PE v01-00

24 "Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuun vähimmäislepoaikaan sisältyy periaatteessa myös sunnuntai." s Recent EUROFOUND findings demonstrate that absenteeism and sick-leave increase significantly in companies working on Sunday. This negative impact on workers health is mainly due to the consequences for social, especially family life. Sunday is the natural choice for family related activities, as childcare facilities and schools are closed. Also, Article 10 2 of Directive 94/33/EC on the protection of young people at work prohibits minors from working on Sunday. Thus protecting this day practically advances reconciliation of work and family life and enhances worker s well-being. 49 Georgios Toussas 1 artikla 2 c kohta (uusi) 6 artikla 2 c) Korvataan 6 artikla seuraavasti: "6 artikla Viikoittainen enimmäistyöaika 1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelemiseksi: a) rajoitetaan viikoittainen työaika laeilla, asetuksilla tai hallinnollisilla määräyksillä tai työehtosopimuksilla; b) keskimääräinen työaika jokaisena seitsemän päivän jaksona on enintään kolmekymmentäviisi tuntia. 2. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta työnantaja antaa henkilöille, joiden työaika ylittää 3, 5 ja 6 artiklassa tarkoitetun PE v /37 AM\ doc

25 enimmäistyöajan, ylityökorvauksen sellaisten ehtojen mukaisesti, jotka määritellään kansallisissa laeissa tai työehtosopimuksissa, jos niiden määräykset ovat suotuisammat." Or. el 50 Lasse Lehtinen, Ole Christensen 1 artikla 3 kohta a alakohta 17 artikla 1 kohta a alakohta a) Korvataan 1 kohdassa sanat "3 6, 8 ja 16 artiklan" sanoilla "3 6 artiklan ja 8 artiklan sekä 16 artiklan a ja c alakohdan". a) Korvataan 1 kohdassa johdantolause ja a alakohta seuraavasti: "1. Työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelemisessa noudatettavat yleiset periaatteet huomioon ottaen jäsenvaltiot voivat poiketa 3 6, 8 artiklan ja 16 artiklan a ja c alakohdan säännöksistä, kun kyseessä olevan toiminnan erityispiirteiden vuoksi työajan pituutta ei mitata ja/tai määritellä ennalta tai työntekijät voivat itse päättää siitä, kun on kyse: a) toimitusjohtajista (tai muista vastaavassa asemassa olevista), suoraan heidän alaisuudessaan olevista ylemmistä johtohenkilöistä ja yhtiön hallituksen suoraan nimittämistä henkilöistä;" AM\ doc 25/37 PE v01-00

26 Säännöksellä pyritään rajoittamaan direktiivin nykyisen säännöksen liian laajaa tulkintaa. Teksti vastaa Euroopan parlamentin ensimmäisen käsittelyn tarkistusta. 51 Elisabeth Schroedter, Jean Lambert 1 artikla 3 kohta a a alakohta (uusi) 17 artikla 1 kohta a alakohta a a) Korvataan 1 kohdan a alakohta seuraavasti: "a) toimitusjohtajista (tai muista vastaavassa asemassa olevista), suoraan heidän alaisuudessaan olevista ylemmistä johtohenkilöistä ja yhtiön hallituksen suoraan nimittämistä henkilöistä;" Poikkeukset direktiiviin olisi rajattava sen terveyttä ja turvallisuutta koskevien periaatteiden turvaamiseksi, sillä niiden pitäisi päteä riippumatta asianomaisten henkilöiden asemasta. Uupumus ja muut liialliseen työntekoon liittyvät oireet koskevat kaikkia nimikkeestä riippumatta ja ne vaarantavat sekä turvallisuuden että terveyden. 52 Elizabeth Lynne 1 artikla 3 kohta a a alakohta (uusi) 17 artikla 1 a kohta (uusi) a a) Lisätään 1 kohtaan toinen alakohta PE v /37 AM\ doc

27 seuraavasti: "Jäsenvaltioiden, jotka toteuttavat tässä kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä, on ilmoitettava komissiolle mahdollisimman pian tiedot toteutetuista toimenpiteistä, toimenpiteiden kohteena olevien työntekijöiden luokka ja tällaisiin työntekijöihin sovellettavat määritelmät, ja komissio tutkii, ovatko ilmoitetut toimenpiteet yhteensopivia yhteisön oikeuden kanssa." Jotta direktiivin täytäntöönpano kaikissa jäsenvaltioissa vastaa tavoitetta varmistaa työntekijöiden terveys ja turvallisuus, poikkeuksia olisi valvottava tehokkaasti ja komissiolla olisi oltava valta varmistaa tasapuolinen toimintaympäristö. 53 Bilyana Ilieva Raeva 1 artikla 3 kohta b alakohta 17 artikla 2 kohta b) Korvataan 2 kohdassa ilmaus "edellyttäen, että kyseisille työntekijöille annetaan vastaavanlaiset korvaavat lepoajat" ilmauksella "edellyttäen, että kyseisille työntekijöille annetaan vastaavanlaiset korvaavat lepoajat sellaisen kohtuullisen ajan kuluessa, joka määritellään kansallisessa lainsäädännössä tai työehtosopimuksessa tai työmarkkinaosapuolten välisessä sopimuksessa". b) Korvataan 2 kohdassa ilmaus "edellyttäen, että kyseisille työntekijöille annetaan vastaavanlaiset korvaavat lepoajat" ilmauksella "edellyttäen, että kyseisille työntekijöille annetaan vastaavanlaiset korvaavat lepoajat mahdollisuuksien mukaan välittömästi työjakson jälkeen tai sellaisen kohtuullisen ajan kuluessa, joka määritellään kansallisessa lainsäädännössä tai työehtosopimuksessa tai AM\ doc 27/37 PE v01-00

28 työmarkkinaosapuolten välisessä sopimuksessa". Or. bg 54 Dimitrios Papadimoulis, Roberto Musacchio, Ilda Figueiredo 1 artikla 3 kohta b alakohta 17 artikla 2 kohta b) Korvataan 2 kohdassa ilmaus "edellyttäen, että kyseisille työntekijöille annetaan vastaavanlaiset korvaavat lepoajat" ilmauksella "edellyttäen, että kyseisille työntekijöille annetaan vastaavanlaiset korvaavat lepoajat sellaisen kohtuullisen ajan kuluessa, joka määritellään kansallisessa lainsäädännössä tai työehtosopimuksessa tai työmarkkinaosapuolten välisessä sopimuksessa". b) Korvataan 2 kohdassa ilmaisu "edellyttäen, että kyseisille työntekijöille annetaan vastaavanlaiset korvaavat lepoajat" ilmaisulla "edellyttäen, että kyseisille työntekijöille annetaan vastaavanlaiset korvaavat lepoajat välittömästi työjaksojen jälkeen". Lepoaikojen pitää olla välittömästi työjaksojen jälkeen, kuten tuomioistuin ja työntekijöiden terveys ja turvallisuus vaativat. PE v /37 AM\ doc

29 55 Dimitrios Papadimoulis, Roberto Musacchio, Ilda Figueiredo 1 artikla 3 kohta d alakohta i alakohta 17 artikla 5 kohta 1 alakohta d) Muutetaan 5 kohta seuraavasti: d) Muutetaan 5 kohta seuraavasti: i) Korvataan ensimmäinen alakohta seuraavasti: "5. Tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti 6 artiklasta voidaan poiketa lääkärien harjoittelun osalta tämän kohdan toisessa, kolmannessa, neljännessä, viidennessä ja kuudennessa alakohdassa vahvistettujen säännösten mukaisesti." ii) Poistetaan viimeinen alakohta. i) Poistetaan viimeinen alakohta. Lepoaikojen pitää olla välittömästi työjaksojen jälkeen, kuten tuomioistuin ja työntekijöiden terveys ja turvallisuus vaativat. 56 Georgios Toussas 1 artikla 3 kohta d alakohta 17 artikla 5 kohta d) Muutetaan 5 kohta seuraavasti: d) Poistetaan 5 kohta. i) Korvataan ensimmäinen alakohta seuraavasti: "5. Tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti 6 artiklasta voidaan poiketa lääkärien AM\ doc 29/37 PE v01-00

30 harjoittelun osalta tämän kohdan toisessa, kolmannessa, neljännessä, viidennessä ja kuudennessa alakohdassa vahvistettujen säännösten mukaisesti." ii) Poistetaan viimeinen alakohta. Or. el 57 Dimitrios Papadimoulis, Roberto Musacchio, Ilda Figueiredo 1 artikla 4 kohta 18 artikla 3 kohta Korvataan 18 artiklan kolmannessa kohdassa sanat "edellyttäen, että kyseisille työntekijöille annetaan vastaavanlaiset korvaavat lepoajat" sanoilla "edellyttäen, että kyseisille työntekijöille annetaan vastaavanlaiset korvaavat lepoajat sellaisen kohtuullisen ajan kuluessa, joka määritellään kansallisessa lainsäädännössä tai työehtosopimuksessa tai työmarkkinaosapuolten välisessä sopimuksessa". Korvataan 18 artiklan kolmannessa kohdassa sanat "edellyttäen, että kyseisille työntekijöille annetaan vastaavanlaiset korvaavat lepoajat" sanoilla "edellyttäen, että kyseisille työntekijöille annetaan vastaavanlaiset korvaavat lepoajat välittömästi työjaksojen jälkeen". Lepoaikojen pitää olla välittömästi työjaksojen jälkeen, kuten tuomioistuin ja työntekijöiden terveys ja turvallisuus vaativat. PE v /37 AM\ doc

31 58 Dimitrios Papadimoulis, Roberto Musacchio, Ilda Figueiredo 1 artikla 5 kohta 19 artikla Rajoittamatta 22 a artiklan b alakohdan soveltamista ja poiketen siitä, mitä 16 artiklan b alakohdassa säädetään, jäsenvaltioilla on työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelua koskevia yleisiä periaatteita noudattaen mahdollisuus sallia objektiivisista tai teknisistä syistä tai työn järjestämistä koskevista syistä, että vertailujaksoa pidennetään enintään 12 kuukauteen: a) työehtosopimuksella tai työmarkkinaosapuolten välisellä sopimuksella, siten kuin 18 artiklassa säädetään, tai b) lainsäädännön tai hallinnollisten määräysten nojalla asianomaisella tasolla järjestetyn työmarkkinaosapuolten kuulemisen jälkeen. Käyttäessään ensimmäisen kohdan b alakohdan mukaista mahdollisuutta jäsenvaltioiden on varmistettava, että työnantajat noudattavat direktiivin 89/391/ETY II jaksossa säädettyjä velvollisuuksiaan.". Rajoittamatta 22 a artiklan b alakohdan soveltamista ja poiketen siitä, mitä 16 artiklan b alakohdassa säädetään, jäsenvaltioilla on työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelua koskevia yleisiä periaatteita noudattaen mahdollisuus sallia työn järjestämistä koskevista syistä, että vertailujaksoa pidennetään enintään 12 kuukauteen: a) työehtosopimuksella tai työmarkkinaosapuolten välisellä sopimuksella, siten kuin 18 artiklassa säädetään, Käyttäessään ensimmäisen kohdan a alakohdan mukaista mahdollisuutta jäsenvaltioiden on varmistettava, että työnantajat noudattavat direktiivin 89/391/ETY II jaksossa säädettyjä velvollisuuksiaan.". Työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden vuoksi 12 kuukauden vertailujakso on hyväksyttävissä vain sillä ehdolla, että siitä määrätään työehtosopimuksessa tai työmarkkinaosapuolten sopimuksessa. AM\ doc 31/37 PE v01-00

32 59 Georgios Toussas 1 artikla 6 kohta 22 artikla 6) Korvataan 22 artikla seuraavasti: (6) Poistetaan 22 artikla. "22 artikla Erinäisiä säännöksiä 1. Vaikka yleisenä periaatteena on se, että viikoittainen enimmäistyöaika Euroopan unionissa on 48 tuntia ja että käytännössä unionissa työntekijät työskentelevät pidempään vain poikkeuksellisesti, jäsenvaltiot voivat päättää olla soveltamatta 6 artiklaa, jos ne toteuttavat tarvittavat toimenpiteet työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden tehokkaan suojelun takaamiseksi. Tämän mahdollisuuden käyttämisestä on kuitenkin määrättävä nimenomaisesti työehtosopimuksessa tai asianomaisella tasolla tehdyssä työmarkkinaosapuolten sopimuksessa tai kansallisessa lainsäädännössä asianomaisella tasolla järjestetyn työmarkkinaosapuolten kuulemisen jälkeen. 2. Niiden jäsenvaltioiden, jotka haluavat käyttää tätä mahdollisuutta, on joka tapauksessa toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan, että: a) työnantaja ei vaadi työntekijää työskentelemään yli 48 tuntia seitsemän päivän aikana, laskettuna 16 artiklan b alakohdassa tarkoitetun vertailujakson keskiarvona, jollei hän ole ensin saanut työntekijän suostumusta tällaiseen työskentelyyn. Suostumus on voimassa enintään yhden vuoden, ja se voidaan uusia; b) työntekijälle ei aiheudu työnantajan PE v /37 AM\ doc

33 taholta mitään haittaa sen vuoksi, että hän ei ole halukas suostumaan tällaiseen työskentelyyn tai että hän peruuttaa suostumuksensa mistä tahansa syystä; c) suostumus, joka on annettu: i) yksittäisen työsopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä, tai ii) työsuhteen ensimmäisten neljän viikon aikana, on mitätön; d) tämän artiklan mukaisesti suostumuksensa antanut työntekijä ei työskentele seitsemän päivän aikana enempää kuin: i) 60 tuntia, laskettuna 3 kuukauden ajanjakson keskiarvona, ellei työehtosopimuksessa tai työmarkkinaosapuolten välisessä sopimuksessa toisin määrätä, tai ii) 65 tuntia, laskettuna 3 kuukauden ajanjakson keskiarvona, jos työehtosopimusta ei ole ja jos päivystysaika, jona ei työskennellä, katsotaan työajaksi 2 a artiklan mukaisesti; e) jokaisella työntekijällä on pätevän työsopimuksen tekemisen jälkeisinä kuutena ensimmäisenä kuukautena tai työntekijän työsopimuksessa mainittuna koeaikana ja koeajan päättymistä seuraavien kolmen kuukauden aikana, sen mukaan kumpi näistä on pitempi, oikeus peruuttaa suostumuksensa tällaiseen työntekoon ilmoittamalla riittävän ajoissa peruutuksesta työnantajalleen kirjallisesti, jolloin peruutus tulee heti voimaan. Tämän jakson jälkeen työnantaja voi vaatia työntekijää antamaan kirjallisen peruutusilmoituksen enintään kaksi kuukautta ennen peruutuksen voimaantuloa; f) työnantaja pitää ajantasaisia tiedostoja kaikista tällaista työtä tekevistä AM\ doc 33/37 PE v01-00

34 työntekijöistä sekä riittäviä tiedostoja, joiden avulla on mahdollista varmistua tämän direktiivin säännösten noudattamisesta; g) nämä tiedostot ovat toimivaltaisten viranomaisten käytettävissä ja he voivat työntekijöiden turvallisuuteen ja/tai terveyteen liittyvistä syistä kieltää tai rajoittaa mahdollisuuden ylittää viikoittainen enimmäistyöaika; h) työnantaja toimittaa toimivaltaisille viranomaisille näiden pyynnöstä tiedot tapauksista, joissa työntekijät ovat suostuneet työskentelemään yli 48 tuntia seitsemän päivän aikana, laskettuna 16 artiklan b alakohdassa tarkoitetun vertailujakson keskiarvona, ja riittävät tiedostot, joiden avulla on mahdollista varmistua tämän direktiivin säännösten noudattamisesta. 3. Jos työntekijä on palkattuna saman työnantajan palveluksessa ajanjakson tai ajanjaksoja, joiden kesto ei ylitä yhteensä kymmentä viikkoa 12 kuukauden ajanjaksona, 2 kohdan c alakohdan ii alakohdan ja d alakohdan säännöksiä ei sovelleta, edellyttäen, että työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelua koskevia yleisiä periaatteita noudatetaan." Or. el 60 Anja Weisgerber, Thomas Mann, Thomas Ulmer, Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Milan Cabrnoch 1 artikla 6 kohta 22 artikla 2 kohta d alakohta d) tämän artiklan mukaisesti d) tämän artiklan mukaisesti PE v /37 AM\ doc

35 suostumuksensa antanut työntekijä ei työskentele seitsemän päivän aikana enempää kuin: i) 60 tuntia, laskettuna 3 kuukauden ajanjakson keskiarvona, ellei työehtosopimuksessa tai työmarkkinaosapuolten välisessä sopimuksessa toisin määrätä, tai ii) 65 tuntia, laskettuna 3 kuukauden ajanjakson keskiarvona, jos työehtosopimusta ei ole ja jos päivystysaika, jona ei työskennellä, katsotaan työajaksi 2 a artiklan mukaisesti; suostumuksensa antanut työntekijä ei työskentele seitsemän päivän aikana enempää kuin: i) 60 tuntia, laskettuna 3 kuukauden ajanjakson keskiarvona, ellei työehtosopimuksessa tai työmarkkinaosapuolten välisessä sopimuksessa toisin määrätä ja jos päivystysaika, jona ei työskennellä, lasketaan erityisellä tavalla 2 a artiklan mukaisesti, tai ii) 65 tuntia, laskettuna 3 kuukauden ajanjakson keskiarvona, jos työehtosopimusta ei ole ja jos päivystysaika, jona ei työskennellä, katsotaan työajaksi 2 a artiklan mukaisesti, ilman että käytetään mahdollisuutta laskea se erityisellä tavalla; On tarpeen mainita nimenomaisesti, että 60 tuntia on enimmäistuntimäärä tilanteessa, jossa aika, jona ei työskennellä, lasketaan erityisellä tavalla. Tämä johtuu samojen jäsenten 2 a artiklaan tekemästä tarkistuksesta, jossa todetaan, että aika, jona ei työskennellä, katsotaan yleisesti työajaksi. Siksi sanamuotoa on muutettava. 61 Elizabeth Lynne 1 artikla 9 kohta 24 a artikla 2 kohta b alakohta b) muista tekijöistä, jotka voivat vaikuttaa pitkiin työaikoihin, kuten 19 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdan käytöstä. b) muista tekijöistä, jotka voivat vaikuttaa pitkiin työaikoihin, kuten 19 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdan käytöstä ja etenkin 17 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyjen poikkeusten käytöstä. AM\ doc 35/37 PE v01-00

36 Jotta direktiivin täytäntöönpano kaikissa jäsenvaltioissa vastaa tavoitetta varmistaa työntekijöiden terveys ja turvallisuus, komission olisi tarkasteltava ja valvottava, miten jäsenvaltiot käyttävät mahdollisuuksia poiketa työaikadirektiivistä käytännössä keinona olla soveltamatta direktiiviä. 62 Elizabeth Lynne 1 artikla 9 kohta 24 a kohta 1 kohta b a alakohta (uusi) b a) jäsenvaltioiden, jotka käyttävät 17 artiklan 1 a kohdan mukaista poikkeusta, on kansallisia työmarkkinaosapuolia kuultuaan ilmoitettava komissiolle sen käytön perusteet, toimialat ja toimintatyypit sekä asianomaisten työntekijöiden lukumäärä ja sen vaikutukset työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen. Komissio toteuttaa välittömästi kattavan selvityksen itsenäisen työntekijän määritelmästä kussakin jäsenvaltiossa varmistaakseen, miten tätä poikkeusta käytetään keinona olla soveltamatta työaikadirektiiviä. Jotta direktiivin täytäntöönpano kaikissa jäsenvaltioissa vastaa tavoitetta varmistaa työntekijöiden terveys ja turvallisuus, komission olisi tarkasteltava ja valvottava, miten jäsenvaltiot käyttävät mahdollisuuksia poiketa työaikadirektiivistä käytännössä keinona olla soveltamatta direktiiviä. PE v /37 AM\ doc

37 63 Elizabeth Lynne 1 artikla 9 kohta 24 a artikla 3 kohta 1 alakohta 3. Neuvosto arvioi 2 kohdassa tarkoitetun kertomuksen perusteella tämän direktiivin mukaisten ja nimenomaan 19 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdassa ja 22 artiklan 1 kohdassa säädettyjen mahdollisuuksien käyttöä. 3. Neuvosto arvioi 2 kohdassa tarkoitetun kertomuksen perusteella tämän direktiivin mukaisten ja nimenomaan 19 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdassa, 17 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 22 artiklan 1 kohdassa säädettyjen mahdollisuuksien käyttöä. Jotta direktiivin täytäntöönpano kaikissa jäsenvaltioissa vastaa tavoitetta varmistaa työntekijöiden terveys ja turvallisuus, komission olisi tarkasteltava ja valvottava, miten jäsenvaltiot käyttävät mahdollisuuksia poiketa työaikadirektiivistä käytännössä keinona olla soveltamatta direktiiviä. AM\ doc 37/37 PE v01-00