Ravintolailmanpuhdistimien ominaisuudet
|
|
- Susanna Tamminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ravintolailmanpuhdistimien ominaisuudet Raportti TUR B016 Seppo Enbom Julkaistu Työsuojelurahaston avustuksella Tampere
2 AUTOMAATIO 2(22) Luokitus: A Työraportti B Julkinen raportti X C Luottamuks. rap. Tutkimusselostus Raportin nimi Ravintolailmanpuhdistimien ominaisuudet Toimeksiantaja/rahoittaja ja tilaus Raportin numero Työsuojelurahasto ja hankkeeseen osallistuneet yritykset TUR B016 Projekti Suoritenro Tupakansavuisen ravintolailman suodatuslaitteiden toimivuus A9SU00733 Laatija(t) Sivujen/liitteiden lukumäärä Seppo Enbom 22 Avainsanat Tupakansavu, ravintolat, ilmanpuhdistus, ilmastointi Tiivistelmä Raportissa tarkastellaan ravintoloiden sisäilman puhdistamiseen käytettävien ilmanpuhdistimien ominaisuuksia kuuden ilmanpuhdistimen osalta. Määritetyt suureet olivat ääniteho, ilmavirta, hiukkaserotusaste sekä tehokkuus (tehollinen ilmavirta) tupakansavun hiilivety- ja hiukkasosuuden suodatuksessa. Merkittävin ilmanpuhdistimien ominaisuutta kuvaava suure on tehollinen ilmavirta, joka vaihteli tupakansavun hiilivetyjen osalta välillä dm 3 /s ja tupakansavun hiukkasosuuden osalta välillä dm 3 /s. Hiilivetyjen erotusasteen vaihteluväli oli % ja tupakansavun hiukkasosuuden erotusasteen %. Hankkeessa ei voitu tarkastella ilmanpuhdistimien käytön kannattavuutta verrattuna ulkoilman käyttöön. Ilmanpuhdistimien kilpailukyky on todennäköisesti suurempi vanhassa rakennuskannassa, jossa ulkoilmavirran lisääminen voi aiheuttaa muutoksia myös rakennuksen rakenteisiin sekä lämmönjakojärjestelmiin. Allekirjoitukset Tampereella Matti Lehtimäki Seppo Enbom Aimo Taipale Tutkimuspäällikön varamies Projektipäällikkö Tarkastanut Jakelu: Työsuojelurahasto 5 kpl, yritykset, 1 kpl VTT Automaatio, 2 kpl VTT Automaatio Turvallisuustekniikka PL TAMPERE Puh.vaihde: (03) Telekopio: (03) Sähköposti: Seppo Enbom@vtt.fi WWW:
3 3(22) Alkusanat Julkaisu on tutkimushankkeen Tupakansavuisen ravintolailman suodatuslaitteiden ominaisuudet tutkimusraportti. Tutkimuksen rahoittivat Työsuojelurahasto, Amer - Tupakka Oy ja hankkeessa tutkittuja ilmanpuhdistimia edustavat yritykset. Tutkimuksen johtoryhmään ovat osallistuneet johtaja Riitta-Liisa Lappeteläinen (Työsuojelurahasto), johtaja Kalle Soikkanen (Amer Tupakka Oy), asiamies Veli-Matti Aittoniemi (Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto), Bertil Birgerson (Birgerson International Ab, Ruotsi), Reino Immonen (Climecon Oy), Arto Krootila ja Asko Leppä (Filtec Finland Oy), Markku Luoto ja Erkki Sinisalo (Falktor Oy), Onni Partanen (N&O Partanen Oy), Jussi Penttilä (Delta Europe Industry S.A.), Jaakko Raippalinna, Harri Suoperä (Julkiskaluste Systems Oy), Pekka Särmö (PHJ-Markkinointi Oy), Mauri Tsutsunen (Ilmalinja Oy) ja Seppo Enbom (VTT Automaatio). Hankkeen projektipäällikkönä ja raportin laatijana toimi erikoistutkija Seppo Enbom. Koejärjestelyihin, mittauksiin ja tulosten analysointiin osallistuivat VTT Automaatiosta tutkimusinsinööri Veli-Pekka Suikkanen, mittaushygieenikko Matti Niemeläinen, laboratoriomestari Raija Ilme n, teknikko Kari Kantola sekä tutkijat Lasse Lamula ja Aimo Taipale. Lisäksi ilmanäytteiden analyysiin osallistuivat VTT Kemiantekniikasta tutkija Kirsi Villberg ja tutkimusavustaja Marja-Leena Wilke. VTT Automaatio lausuu parhaimmat kiitokset tutkimuksen rahoittajille, johtoryhmälle ja tutkimustyöhön osallistuneille henkilöille. Tampereella Seppo Enbom
4 4(22) Sisällysluettelo 1 Johdanto Tavoite Huoneilmanpuhdistimien ominaisuuksia kuvaavat suureet Tutkimuksessa mukana olleet laitteet Mittausmenetelmät Ääniteho Ilmavirta Hiukkaserotusaste Hiilimonoksidin erotusaste Otsonin tuotto Tupakansavun hiilivetyjen erotusaste Nikotiinin ja B-nikotyriinin summan erotusaste Tupakansavun hiukkasosuuden massaerotusaste Tulokset Ääniteho Ilmavirta Hiukkaserotusaste Hiilimonoksidin erotusaste Otsonin tuotto Tupakansavun hiilivetyjen erotusaste Tupakansavun hiukkasosuuden massaerotusaste Tehollinen ilmavirta Johtopäätökset Lähdeluettelo... 22
5 5(22) 1 Johdanto Ravintoloiden sisäilman laadun parantamiseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Myös voimaan astunut ns. tupakkalain muutos (487/1999) lisää tarvetta alentaa ravintoloiden sisäilman tupakansavupitoisuutta. Lisäksi lainmuutos ja sen seurauksena tulevat viranomaisohjeet ja määräykset asettavat selkeämmät, yhtenäiset tavoitteet ravintolailman sisäilman laadulle. Vaikka toistaiseksi ravintoloiden sisäilman laadulle ei ole asetettu viranomaisten toimesta tavoitearvoja, on kuitenkin selvää, että ravintoloiden on jaettava asiakastilansa savuttomiin ja savullisiin osiin. Samalla tupakansavun kulkeutuminen savuttomalle puolelle tulee estää. Pelkkä tilojen jako alentaa tupakoimattomien asiakkaiden ja osittain myös henkilökunnan altistumista. Selvää kuitenkin on, ettei pelkkä osastointi riitä. Ilmastoinnin avulla on lisäksi varmistettava, että ravintolan sisällä ilman virtaussuunta on pääosin savuttomalta puolelta savulliselle puolelle. On myös ilmeistä, että jos osastojen liityntä toisiinsa on avoin, on ilmastointiin käytettävä suurempia ilmavirtoja kuin nykyään. Ravintoloiden ilmastoinnin toiminta-arvoista sisäilman laatuun vaikuttaa lähinnä ilmamäärä sekä tulo- ja poistoilman jakotapa. Osastoimattomassa ravintolassa ilman jakotavalla on vähäisempi merkitys. Osastoidussa ravintolassa sen sijaan poistoa kannattaa kohdistaa mahdollisimman paljon savulliselle ja tuloa savuttomalle puolelle, mikä tehostaa ilman käyttöä. Lisäksi tuloilma tulisi jakaa niin, että tuloilmapuhallus aiheuttaa mahdollisimman vähän häiriövirtauksia osastojen välille. Ilmastoinnin tuloilmana on käytettävä ainakin osittain ulkoilmaa. Rakentamismääräysten mukaan ulkoilmavirran on ravintoloissa oltava vähintään 10 dm 3 /s/m 2 (Annon 1987), mikä määräys koskee vain niitä rakennuksia, jotka on toteutettu määräysten voimassaoloaikana. Vanhemman rakennuskannan ulkoilmavirrat ovat todennäköisesti alhaisemmat. Ulkoilman ohella ravintoloiden ilmaa voidaan puhdistaa ns. kierrättävillä ilmanpuhdistimilla, jotka palauttavat puhdistetun ilman takaisin siihen tilaan, mistä ilma on otettukin. Koska tupakansavuinen ilma tulkitaan kuuluvaksi ns. jäteluokkaan 5, ei ravintoloissa voida todennäköisesti käyttää savullisen osan ilmaa palautusilmana tai siirtoilmana savuttomille osastoille, vaikka ko. ilma puhdistettaisiin ulkoilmaakin puhtaammaksi. Huomattava osa ravintoloista toimii tiloissa, joiden ilmastointilaitosten ulkoilmavirtaa on hyvin vaikea lisätä. Jo riittävän suurten ilmastointikanavien sijoittelu tuottaa rakenteellisia vaikeuksia tai se voi olla jopa mahdotonta. Lisäksi lisääntyvä energiatarve voi johtaa huomattaviin kustannuksiin, jos esim. kaukolämmön jakokeskus joudutaan uusimaan. Tällaisissa tapauksissa eräs vaihtoehto on käyttää ilmastointia täydentäviä sisäilman puhdistimia. Ravintoloissa on perinteisesti käytetty ilmanpuhdistimia tupakansavun vähentämiseen. Yleisimmin käytössä ovat yhä edelleen ns. sähkösuodattimet, joilla poistetaan sisäilman hiukkasia. Koska tupakkalain muutoksen perusteella kiinnitetään huomiota myös tupakansavun kaasumaisiin epäpuhtauksiin, on markkinoille tullut ja todennäköisesti tulee lisää laitteita, joilla pystytään poistamaan myös kaasumaiset epäpuhtaudet.
6 6(22) Jotta ilmanpuhdistin toimii käyttäjän kannalta tyydyttävästi, on sen kyettävä poistamaan ilmasta kaasumaiset ja hiukkasmaiset epäpuhtaudet. Laitteen ilmavirran on oltava myös käyttötarkoitukseen riittävä ja melutason kohtuullinen. Lisäksi puhdistimien ominaisuuksien on pysyttävä pitkään hyvinä vaikeissakin käyttöolosuhteissa, eli lähinnä puhdistimen suodatusosien huoltovälin on oltava riittävän pitkä. Näistä hankintapäätösten kannalta oleellisista ominaisuuksista ei ravintoloiden edustajilla ole ollut riittävästi tietoa. 2 Tavoite Hankkeen tavoitteena oli määrittää erilaisten ravintolakäyttöön tarkoitettujen ilmanpuhdistimien käyttöön vaikuttavat ominaisuudet, kuten ääniteho, ilmavirta, hiukkaserotusaste, tupakansavun puhdistuskyky ja otsonin tuotto. Tavoitteena oli selvittää ko. suureet ensin käyttämättömille laitteille ja sen jälkeen tupakansavulla kuormitetuille laitteille. 3 Huoneilmanpuhdistimien ominaisuuksia kuvaavat suureet Erotusaste Ilmavirta Tehollinen ilmavirta Huoneilmanpuhdistimien erotusaste E ilmoittaa, kuinka suuri osa puhdistimeen tulevan ilman epäpuhtauksista jää puhdistimeen. Huoneilmanpuhdistimen ilmavirta q tarkoittaa laitteen läpi aikayksikössä virtaavan ilman määrää. Huoneilmanpuhdistimien tehokkuutta poistaa ilman epäpuhtauksia kuvataan usein erotusasteella E ja laitteen läpi virtaavan ilman määrällä q. Molemmat suureet ovat hyvin tärkeitä mm. tuotekehityksessä, mutta käyttäjien kannalta tarkasteltuna näiden suureiden tulo on tärkeämpi. Kerrottaessa nämä suureet keskenään, saadaan tulokseksi ns. tehollinen ilmavirta q e, jolle on voimassa kaava (1) q e = E q (1) Huoneilmanpuhdistimen tehokkuus riippuu suodatettavan epäpuhtauden ominaisuuksista. Siten eri huoneilmanpuhdistimien tehollinen ilmavirta voi vaihdella merkittävästi riippuen epäpuhtaudesta. Ravintoloissa ilmanpuhdistimien tehollinen ilmavirta on syytä tietää hiukkasille (tupakansavun hiukkaset) ja hiilivedyille (tupakansavun hiilivedyt). Tässä tutkimuksessa huoneilmanpuhdistimien tehokkuus mitattiin ilmasuodattimien erotusastemittauksissa yleisesti käytetyillä testihiukkasilla (DEHS) sekä tu-
7 7(22) pakansavun hiukkasilla ja hiilivedyillä. Lisäksi tehollinen ilmavirta määritettiin yhdelle laitteelle hiilimonoksidilla. Kuormitus Ilmansuodattimien, kuten myös huoneilmanpuhdistimien ominaisuudet muuttuvat käytön aikana. Ravintolaympäristössä ilmanpuhdistimet kuormittuvat eniten tupakansavun epäpuhtauksille. Tästä syystä huoneilmanpuhdistimet kuormitettiin tupakansavulla ja niiden suodatuksen tehokkuus määritettiin myös kuormituksen aikana ja sen jälkeen. Otsoni Ravintoloiden ilmanpuhdistimissa käytetään myös otsonisaattoreita. Niiden käytöllä pyritään vähentämään tupakansavun hajuhaittaa. Myös useimmat sähköiset huoneilmanpuhdistimet ja ionisaattorit tuottavat otsonia. Jos laitteen otsonin tuotto on voimakasta, voi sisäilman otsonipitoisuus nousta. Otsoni on epäpuhtaus, jonka pitoisuus ulkoilmassa ajoittain ylittää työpaikkojen ilman haitalliseksi tunnetun pitoisuuden (HTP 8h 0,05 ppm) (Annon 1998). Johtuen otsonin luonnollisesta hajoamisesta, sisäilman otsonipitoisuus on kuitenkin yleensä huomattavasti alhaisempi kuin ulkoilman. Jos otsonia tuotetaan tarkoituksella sisätiloihin, on mahdollista, että otsonin pitoisuus etenkin päästölähteen vieressä nousee liian suureksi. Ääniteho Äänen painetaso Huoneilmanpuhdistimien aiheuttama melu on tärkeä suure, joka vaikuttaa ilmanpuhdistimien käytettävyyteen. Huoneilmanpuhdistimien ääniteknisten ominaisuuksien perussuure on ääniteho, joka on yleisesti käytetty yhteismitallinen suure erilaisten koneiden ja laitteiden ominaisuuksien vertailussa. Äänen painetaso ilmoittaa, kuinka suuri melutaso syntyy esim. huoneilmanpuhdistimen käyttöpaikalla. Äänen painetasoon vaikuttaa laitteen ääniteho, sijoitushuoneen vaimennusominaisuudet sekä painetason mittauskohdan sijainti suhteessa meluavaan laitteeseen. Tässä tutkimuksessa ei laitteiden äänen painetasoa määritetty. Yleensä äänen painetaso on selvästi alhaisempi kuin ääniteho. 4 Tutkimuksessa mukana olleet laitteet Hankkeeseen osallistuvien yritysten toimesta tukittavaksi toimitettiin 6 ilmanpuhdistinta, jotka on esitetty taulukossa 1. Laitteet tutkittiin siinä kunnossa, jossa ne oli toimitettu VTT:lle. Laitteiden valokuvat ovat kuvissa 1 6.
8 8(22) Taulukko 1. Ilmanpuhdistimien valmistajat, markkinoijat, tuotemerkit ja tyyppi/sarjanumerot. Laite nro Valmistaja Markkinointi Tuotemerkki Tyyppi/sarja nro 1 Eagle Filter Oy PHJ-Markkinointi Oy Resto Clear Filtec Finland Oy Filtec Finland Oy Filtec Birgersson Falktor Oy Bingo 622 international Ab 4 Raippalinna Raippalinna Clean Air Stik environnement Julkiskaluste Systems Casadron D Oy 6 N&O Partanen Oy Ilmalinja Oy Air Cleaner 2000 Kuva 1. Laite no 1, virtaussuunta sivulta alas.
9 9(22) Kuva 2. Laite no 2, virtaussuunta alaosasta sivulta yläosaan sivulle. Kuva 3. Laite no 3, virtaussuunta sivulta ylös sivulle.
10 10(22) Kuva 4. Laite no 4, virtaussuunta ylhäältä oikealla olevan imulaatikon ja keskellä olevan äänenvaimennetun kanavaosan kautta ilman puhdistusosan kautta sivulle.
11 Kuva 5. Laite no. 5. Ilman virtaussuunta ylhäältä alas. 11(22)
12 12(22) Kuva 6. Laite no 6. Ilman virtaussuunta ylhäältä alas. Tutkittujen laitteiden hiukkasuodattimena oli laitteessa 5 sähkösuodatin ja muissa laitteissa kuitusuodatin. Laitteen 5 kaasusuodatinosa oli tarkoitettu laitteen tuottaman otsonin poistoon. Kaikki muut laitteet oli varustettu kaasusuodattimella, jonka tavoitteena oli poistaa tupakansavun kaasumaisia epäpuhtauksia. Lisäksi laitteet 2 ja 3 oli varustettu otsonisaattorilla, jonka käytön tarkoituksena oli vähentää tupakansavun hajuhaittoja.
13 13(22) 5 Mittausmenetelmät Ilmanpuhdistimista mitatut suureet olivat: - ääniteho - ilmavirta - hiukkaserotusaste - tupakansavun kokonaishiilivetyjen erotusaste - tupakansavun nikotiinin ja B-nikotyriinin summan erotusaste - tupakansavun hiukkasosuuden erotusaste - hiilimonoksidin erotusaste (vain yrityksen toivomuksesta) - otsonin tuotto. Mittaukset tehtiin äänitehon, hiilimonoksidin erotusasteen ja otsonin tuoton osalta vain käyttämättömille laitteille. Laitteiden ominaisuudet muuttuvat käytön aikana, minkä selvittämiseksi niitä kuormitettiin tupakansavulla. Tupakansavu tuotettiin passiivisesti palavilla savukkeilla. Kaikkia laitteita kuormitettiin suhteessa niiden maksimi-ilmavirtaan yhtä paljon. Kuormituksen määrä oli 12 savuketta/dm 3 /s. Esimerkiksi jos laitteen ilmavirta oli 100 dm 3 /s, kuormitus oli 1200 savuketta. Kuormitusaika oli aina 18 tuntia. Kuormituksen aikana seurattiin jatkuvasti laitteiden ilmavirtaa. Hiukkaserotusaste mitattiin ennen kuormitusvaihetta ja sen jälkeen. Tupakansavun hiilivetyjen ja hiukkasmaisten epäpuhtauksien erotusaste mitattiin kuormituksen alussa, puolessavälissä ja lopussa. Mittaustuloksista laskettiin kullekin laitteelle edelleen tehollinen ilmavirta tupakansavun hiukkasmaisten ja kaasumaisten epäpuhtauksien puhdistuksessa. Mittausten ja kuormituksen aikana ilmanpuhdistimiin menevän ilman suhteellinen kosteus oli 30 ± 3 % ja lämpötila 22 ± 2 C. 5.1 Ääniteho Ilmanpuhdistimien ääniteho mitattiin standardin ISO 3744 mukaan puolikaiuttomassa laboratoriossa. 5.2 Ilmavirta Ilmanpuhdistimien ilmavirta q mitattiin niin, että tutkittava laite asennettiin puhaltamaan ilmaa testikammion (Kuva 7) toisesta osakammiosta toiseen. Testikammioon puhallettiin ja siitä poistettiin ilmaa säädettävillä apupuhaltimilla, jotka säädettiin toimimaan niin, että osakammioiden välinen paine-ero oli = 0. Testikammion ilmavirta mitattiin ko. tilanteessa ja mittaustulos vastasi näin vapaasti toimivan ilmanpuhdistimen ilmavirtaa. Ilmavirran mittaukseen käytettiin kalibroitua mittarengasta.
14 14(22) HEPA-suodatin Puhallin Puhallin Testihiukkasten syöttö Savukkeiden poltto Sulkupelti Pöly- ja TVOCnäytteet Ilmanpuhdistin Pöly- ja TVOCnäytteet Venttiilikoneisto ja virtuaali-impaktori Hiukkaslaskuri ja tietokone Näytteenotto Imupumppu Näytteenotto Puhallin Ilmavirran mittaus Kuva 7. Ilmavirran ja suodatusominaisuuksien mittausjärjestelyt. 5.3 Hiukkaserotusaste Hiukkaserotusaste E p mitattiin siten, että testikammioon johdettiin HEPA - suodatettua ilmaa, johon sekoitettiin testihiukkasia (DEHS). Testihiukkasten lukumääräpitoisuus mitattiin vuorotellen ilmanpuhdistimen imu- ja painepuolelta hiukkaslaskurilla (PMS-Las-x). Kaikkiaan mitattiin kuusi mittausparia, joiden keskiarvon perusteella laskettiin laitteen erotusaste hiukkaskoon funktiona E p (D p ) kaavasta E ( D p p N2( Dp) ) = 1, (2) N ( D ) 1 p missä N 1 (D p ) on hiukkasten lukumääräpitoisuus ennen ilmanpuhdistinta, N 2 (D p ) hiukkasten lukumääräpitoisuus puhdistimen jälkeen ja hiukkaskoko. D p
15 15(22) 5.4 Hiilimonoksidin erotusaste Hiilimonoksidin erotusaste mitattiin siten, että testikammioon johdettiin hiilimonoksidia. Hiilimonoksidi tuotettiin kaasupullosta. Testikammioon menevän hiilimonoksidin määrä säädettiin virtaussäätimellä niin, että hiilimonoksidin pitoisuus ilmanpuhdistimen imupuolella oli 50 ppm. Hiilimonoksidin pitoisuus mitattiin infrapuna-analysaattorilla (Miran 1 A) ilmanpuhdistimen imu- ja painepuolelta ja erotusaste E CO määritettiin mittaustuloksista kaavalla E CO CCO2 = 1, (3) C CO1 missä C CO1 on hiilimonoksidin kokonaispitoisuus ennen ilmanpuhdistinta ja C CO2 hiilimonoksidin kokonaispitoisuus ilmanpuhdistimen jälkeen. 5.5 Otsonin tuotto Otsonin tuotto g O määritettiin mittaamalla otsonin pitoisuus ilmanpuhdistimen imu- ja painepuolelta. Tuotto laskettiin mittaustulosten perusteella kaavasta g O = q ( C C ) 1, (4) O2 O missä q on laitteen ilmavirta, C O2 otsonipitoisuus ilmanpuhdistimen painepuolella ja otsonipitoisuus ilmanpuhdistimen imupuolella. C O1 5.6 Tupakansavun hiilivetyjen erotusaste Hiilivetyjen kokonaiserotusaste E TVOC mitattiin ottamalla ilmanäytteet puhdistimien imu- ja painepuolelta TENAX-Gr- näytteenottoputkiin, jotka analysoitiin edelleen laboratoriossa (VTT Kemiantekniikka). Näytteenoton ilmamäärä määritettiin pumppujen käyttölaskurin ja kalibroinnin avulla, jolloin pitoisuus oli näytteenottoputken sisältämän hiilivetymäärä jaettuna näytteenoton ilmamäärällä. Näytteenotto tehtiin ilmanpuhdistimen imu- ja painepuolelta kahtena rinnakkaisena näytteenä. Näyteilmamäärä imupuolelta oli noin 0,8 dm 3 ja painepuolelta 2,5 dm 3. Hiilivetyjen kokonaiserotusaste laskettiin mittaustuloksista kaavalla E TVOC CTVOC 2 = 1, (5) C TVOC1 missä C TVOC1 on hiilivetyjen kokonaispitoisuus ennen ilmanpuhdistinta ja C TVOC2 hiilivetyjen kokonaispitoisuus ilmanpuhdistimen jälkeen.
16 16(22) 5.7 Nikotiinin ja B-nikotyriinin summan erotusaste Tupakansavu tuottamaa nikotiinia käytetään merkkiaineena, jonka perusteella arvioidaan ravintoloiden sisäilman tupakansavun pitoisuutta. Koska nikotiinin osuus tupakansavun hiilivedyissä on melko pieni ja tupakansavussa esiintyy myös kohtuullisessa määrin B-nikotyriiniä, jonka kiehumispiste ja näin oletettavasti myös suodatusominaisuudet ovat lähellä nikotiinin ominaisuuksia, oletettiin, että nikotiinin ja B-nikotyriinin yhteispitoisuuden perusteella laskettu erotusaste E Ni kuvaa tässä tapauksessa luotettavammin ilmanpuhdistimien ominaisuuksia nikotiinin suodatuksessa. Ko. erotusaste määritettiin kaavalla E Ni CNi2 = 1, (6) C Ni1 missä C Ni1 on nikotiinin ja B-nikotyriinin summapitoisuus ennen ilmanpuhdistinta ja C Ni2 nikotiinin ja B-nikotyriinin summapitoisuus ilmanpuhdistimen jälkeen. Koska nikotiinin ja B-nikotyriinin pitoisuus oli pieni, ovat ko. aineilla mitatut erotusasteet lähinnä suuntaa antavia. 5.8 Tupakansavun hiukkasosuuden massaerotusaste Tupakansavun hiukkasosuuden massaerotusaste E M mitattiin ns. suodatinmenetelmällä. Tällöin ilmanpuhdistimen imu- ja painepuolelta imettiin imupumpulla ilmanäytteet näytteenottosuodattimien läpi. Näytteenottosuodattimina käytettiin ilmanpuhdistimien imupuolella Millipore suodattimia (AAWP ) ja painepuolella Nuklepore suodattimia (polykarbonaatti, 0,4 µ, d= 37 mm). Näytteenotto tehtiin kahtena rinnakkaisena näytteenä. Näytteenoton ilmamäärä oli ilmanpuhdistimien imupuolella noin 0,65 m 3 ja painepuolella 2,1 m 3. Näytteenottosuodattimet punnittiin ennen näytteenottoa ja sen jälkeen. Painon muutos vastasi näytteenottosuodattimelle kertyneen tupakansavun määrää. Kun savun määrä jaettiin imupumpun ilmamäärällä, saatiin selville tupakansavun hiukkasosuuden pitoisuus. Edelleen ilmanpuhdistimen erotusaste määritettiin em. pitoisuuksien perusteella kaavalla E M CM 2 = 1, (7) C M1 missä C M1 on tupakansavun hiukkasten massapitoisuus ennen ilmanpuhdistinta ja C M2 tupakansavun hiukkasten massapitoisuus ilmanpuhdistimen jälkeen.
17 17(22) 6 Tulokset 6.1 Ääniteho Laitteiden ääniteho mitattiin puolikaiuttomassa laboratoriossa. Tulokset ovat taulukossa 1. Taulukko 1. Ilmanpuhdistimien A-painotetut äänitehotasot L wa (db). Laite Ääniteho L wa (db) Tehoporras 1 Tehoporras 2 Tehoporras 3 Tehoporras 4 Tehoporras ,7 59,5 66,5 76,6 2 < 37,4 47,9 53,1 60,9 73,1 3 49,4 55,7 61,8 66,4 69,9 4 < 38,6 54,5 60,4 64,4 68,5 5 52,4 65,7 6 < 45,6 54,6 59,8 64,6 70,0 6.2 Ilmavirta Laitteiden ilmavirrat mitattiin kuormituskammiossa ennen kuormitusta tasapainomenetelmällä. Ilmavirrat ovat taulukossa 2. Taulukko 2. Ilmanpuhdistimien ilmavirrat dm 3 /s. Laite Ilmavirta dm 3 /s Tehoporras 1 Tehoporras 2 Tehoporras 3 Tehoporras 4 Tehoporras 5 1 ei mitattu ei mitattu Hiukkaserotusaste Ilmanpuhdistimien hiukkaserotusasteet mitattiin kohdassa 5.3 esitetyllä menetelmällä. Hiukkaserotusasteet ovat taulukoissa 3 ja 4.
18 18(22) Taulukko 3. Ilmanpuhdistimien hiukkaserotusasteet, % (kuormittamattomat laitteet). Laite Erotusaste, % Hiukkaskoko 0,4 µm Hiukkaskoko 0,9 µm Hiukkaskoko 2,5 µm 1 99,1 99,7 99,9 2 98,5 99,3 99,9 3 99,8 99,8 99,9 4 84,2 94,5 99,4 5 71,0 84,2 99,0 6 98,7 99,7 99,8 Taulukko 4. Ilmanpuhdistimien hiukkaserotusasteet, % (kuormitetut laitteet). Laite Erotusaste, % Hiukkaskoko 0,4 µm Hiukkaskoko 0,9 µm Hiukkaskoko 2,5 µm 1 99,4 99,8 99,7 2 98,4 99,2 99,8 3 99,8 99,8 99,9 4 84,9 94,9 99,4 5 24,3 36,7 89,3 6 98,2 99,6 99,9 6.4 Hiilimonoksidin erotusaste Hiilimonoksidin erotusaste mitattiin vain laitteelle 2. Laitteen ei havaittu erottavan hiilimonoksidia. 6.5 Otsonin tuotto Otsonisaattoreilla varustettuja laitteita olivat 2 ja 3. Molempien laitteiden otsonin tuotto oli 18 cm 3 /h. Sähkösuodatinperiaatteella toimivan laitteen 5 otsonin tuotto oli alle määritysrajan. Kun otetaan huomioon otsonin haitalliseksi tunnettu pitoisuus HTP 8h = 0,05 ppm (Annon 1998), pystyvät molemmat otsonisaattoreilla varustetut laitteet nostamaan tilavuusvirraltaan 100 dm 3 /s ilmavirran otsonipitoisuuden haitalliseksi tunnettuun pitoisuuteen. Otsonointi siis todennäköisesti lisää ilmanpuhdistimien lähellä olevien henkilöiden mahdollisuutta altistua otsonille, jos otsonointia käytetään ravintolan aukioloaikana.
19 19(22) 6.6 Tupakansavun hiilivetyjen erotusaste Hiilivetyjen erotusaste mitattiin tupakansavukuormituksen yhteydessä. Hiilivetyjen kokonaispitoisuus ennen puhdistinta oli 5 8 mg/m 3. Hiilivetyjen erotusaste on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Hiilivetyjen erotusaste, %. Laite Erotusaste, % Kuormitus 0 % Kuormitus 50 % Kuormitus 100 % epäonnistui Nikotiinin erotusastetta ei voitu luotettavasti määrittää. Nikotiinin ja B-Nicotyriinin summan erotusaste (suuntaa-antava tulos) on taulukossa 6. Taulukko 6. Nikotiinin ja B-Nikotyriinin summan erotusaste, %. Laite Erotusaste, % Kuormitus 0 % Kuormitus 50 % Kuormitus 100 % epäonnistui Tupakansavun hiukkasosuuden massaerotusaste Tupakansavun hiukkasosuuden massaerotusaste mitattiin suodatinmenetelmällä. Tupakansavun hiukkasosuuden pitoisuus ennen puhdistimia oli n. 3 mg/m 3. Tulokset ovat taulukossa 7. Taulukko 7. Massaerotusaste tupakansavun hiukkasille, %. Laite Erotusaste, % Kuormitus 0% Kuormitus 50 % Kuormitus 100 %
20 20(22) 6.8 Tehollinen ilmavirta Kierrätyskäytössä ilmanpuhdistimien vaikutusta sisäilmaan kuvaa parhaiten ns. tehollinen ilmavirta, joka on erotusasteen ja ilmavirran tulo. Hiilivetyjen osalta mitattujen laitteiden teholliset ilmavirrat on esitetty taulukossa 8. Tupakansavun hiukkasosuuden erottumisen perusteella määritetty tehollinen ilmavirta oli lähes sama kuin laitteiden ilmavirta (Taulukko 9). Taulukko 8. Ilmanpuhdistimien tehollinen ilmavirta hiilivetyjen suodatuksessa, dm 3 /s. Laite Tehollinen ilmavirta, dm3/s Kuormitus 0 % Kuormitus 50 % Kuormitus 100 % epäonnistui Taulukko 9. Ilmanpuhdistimien tehollinen ilmavirta tupakansavuhiukkasten suodatuksessa, dm 3 /s. Laite Tehollinen ilmavirta, dm 3 /s Kuormitus 0 % Kuormitus 50 % Kuormitus 100 % Johtopäätökset Hankkeessa saatiin selville erilaisten ravintolailman puhdistamiseen tarkoitettujen ilmanpuhdistimien merkittävimmät ominaisuudet. Tärkein ilmanpuhdistimien ominaisuus on tehollinen ilmavirta, ja sen muuttuminen käytön aikana. Osassa laitteista tehollinen ilmavirta aleni selvästi kuormituskokeiden yhteydessä. Muutos tapahtui kuitenkin vain kaasusuodatusominaisuuksissa. Hiukkasuodatuksen ja muutaman laitteen kaasusuodatusominaisuuksien muutoksen määrittämiseen ei kuormitusjakso ollut riittävän pitkä. Ravintoloiden ilmastoinnin eräänä tavoitteena on pitää sisäilman tupakansavupitoisuus riittävän alhaisena. Ilmanvaihdon ulkoilmaosuuden mitoitusilmavirtana käytetään usein rakentamismääräysten mukaista ilmavirtaa 10 dm 3 /s/m 2 (Annon 1987). Jos ravintolassa tupakoidaan runsaasti, kuten etenkin nykyään savullisilla osastoilla, nousee tupakansavupitoisuus mitoitusilmavirrallakin korkeaksi (Hyvärinen ym. 1998). Osassa ravintoloista ilmanvaihtuvuus ei
21 21(22) vastaa nykyisiä uusille rakennuksille tarkoitettuja ilmanvaihtomääräyksiä, jolloin ko. ravintoloissa tupakansavupitoisuus voi olla hyvin korkea. Ravintoloiden ilmanjakojärjestelmät toimivat käytännössä usein ns. sekoitusperiaatteella (Hyvärinen ym. 1998). Tällöin voidaan arvioida, että jos halutaan alentaa sisäilman epäpuhtauspitoisuutta esim. 50 %, on ilmanvaihtoa lisättävä 100 % (Kimmel 1986). Koska ravintoloiden ilmanvaihtuvuus on yleensä suuri, sisäilman laadun merkittävä parantaminen edellyttää siis ilmanvaihdon merkittävää lisäämistä tai tupakoinnin vähentämistä. Tupakkalain muutoksella pyritään rajoittamaan tupakansavun aiheuttamia haittoja ravintoloissa. Lakimuutoksen seurauksena ravintoloissa kannattaa keskittää poistoilmanvaihto savullisen puolen kautta ulos. Tämä nostaa ko. osaston ilmanvaihtuvuutta. Toisaalta koska kaikkea poistoa ei kuitenkaan oteta ko. osaston kautta, alenee tupakoivaa henkilöä kohden laskettu ilmamäärä. Tämän seurauksena savullisen puolen tupakansavupitoisuus todennäköisesti nousee korkeammaksi kuin ennen lainmuutosta, jolloin tupakoitiin koko ravintolassa. Jos savullisen puolen tupakansavupitoisuutta halutaan alentaa merkittävästi, tulee ko. osaston ilmanvaihtoa myös lisätä merkittävästi. Ilmanvaihdon lisäämiseen voidaan käyttää ulkoilmaa tai puhdistettua sisäilmaa. Ulkoilman käytön lisääminen edellyttää ilmanvaihtolaitoksen ja - kanavien koon lisäämistä. Lisääntyvä ulkoilmavirta johtaa myös lisääntyvään lämmitystehon tarpeeseen, mistä edelleen voi olla seurauksena tarve lisätä lämmön tuotantolaitteiston kokoa. Seurauksena on investointi- ja käyttökustannusten nousu. Jos tupakansavun pitoisuutta alennetaan ilmanpuhdistimilla ja tavoitteena on puolittaa tupakansavupitoisuus, joudutaan puhdistimia asentamaan useita kappaleita samaan ravintolaan. Esim. jos savullisen puolen ilmanvaihtuvuus ennen puhdistimien lisäystä on 15 dm 3 /s/m 2, pinta-ala 100 m 2 ja ilmanpuhdistimen tehollinen ilmavirta on 150 dm 3 /s, on ko. laitteita hankittava 10 kpl. Ravintoloiden savullisen puolen tupakansavupitoisuuden merkittävä alentaminen edellyttää siis huomattavaa puhdistetun kierrätysilmavirran lisäämistä. Toisena vaihtoehtona on lisätä lähes yhtä paljon ilmastoinnin ulkoilmavirtaa. Ilmanpuhdistimia käytettäessä on otettava huomioon, että niiden lämpökuorma tulee ravintolasaliin. Jos laitteen, jonka tehollinen ilmavirta on 150 dm 3 /s, sähköteho on 360 W, voi ko. laitteen lämpökuorma suhteessa savullisen osaston pinta-alaan olla noin 36 W/m 2. Jos osaston ilmanvaihtuvuus on 15 dm 3 /s/m 2, ilmanpuhdistin voi nostaa savullisen puolen lämpötilaa 1-2 C. Lämpötilan nousu taas tehostaa savuttoman ja savullisen osan välistä luonnollista ilmanvaihtoa (savupiippuvaikutus) (Enbom 2000), jolloin savuttoman tilan kannalta tarkasteltuna ko. laitteista ei saada täyttä hyötyä. Eräänä mahdollisuutena olisi usean erillisen puhdistimen sijasta käyttää suurempia, jäähdytyksellä varustettuja, kiinteästi asennettuja ilmanpuhdistimia. Näin ko. laitteilla voitaisiin alentaa myös savullisen osaton lämpötila samalle tasolle kuin savuttoman puolen lämpötila, jolloin osastojen välisen savupiippuvaikutuksen aiheuttama epäpuhtaan ilman virtaus saataisiin mahdollisimman pieneksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena ei ollut tutkia ilmanpuhdistimien edullisuutta verrattuna ulkoilman käyttöön perustuvaan ilmastointiin. Etenkin vanhassa rakennuskannassa ilmastoinnin lisääminen muilla keinoilla voi olla vaikeaa tai käytännössä lähes mahdotonta, jolloin kierrätysilmansuodattimet voivat olla hyvin kilpailukykyinen vaihtoehto ulkoilman käytölle. Kun tarkastellaan luonnonvarojen käyttöä kokonaisuutena, tulisi pohtia, onko edullisempaa poistaa
22 22(22) sisäilman epäpuhtaudet suodattimiin sen sijaan, että epäpuhtaudet laimennetaan suureen, runsaasti energiaa kuluttavaan, ulos puhallettavaan ilmavirtaan. Koska ilmanpuhdistimet lisäävät ravintoloiden lämpökuormaa, on syytä kehittää myös jäähdytyksellä varustettuja ilmanpuhdistimia, joilla voitaisiin vähentää ravintoloissa usein muutoinkin esiintyvää ylilämpöä. Otsonisaattoreilla varustettujen ilmanpuhdistimien tehokkuus mitattujen suureiden osalta oli samaa luokkaa kuin niiden laitteiden, joissa ei käytetty otsonointia. Koska otsoni on ihmisten terveydelle haitallinen, tulisi otsonoinnin käyttöä välttää ravintoloiden aukioloaikoina. 8 Lähdeluettelo Annon, (1987). Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Määräykset ja ohjeet Suomen rakentamismääräyskokoelma. Ympäristöministeriö. Helsinki. 19 s. Annon, (1998). HTP - Arvot Turvallisuustiedote 25. Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto, Tampere. 50 s. Enbom S. (2000). Ravintoloiden tupakansavuhaittojen vähentäminen. Raportti TURB 013. VTT Automaatio, Tampere. 39 s. Hyvärinen M, Mielo T, Reijula K, Welling I, ja Marttinen K. (1998). Passiivitupakoinnin vähentäminen ravintoloissa ilmanvaihtoteknisten ratkaisujen kehittäminen Hankkeen 245/96 loppuraportti, Sosiaali-ja terveysministeriö. 23 s + liit. Kimmel Jyrki (1986). Sähkösuodattimien vaikutus ravintolailman hiukkaspitoisuuteen. Tampereen teknillinen korkeakoulu, Fysiikan osasto. Raportti s + liit.
TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-06006-09 01.09.2009. Omakotitalojen suodattimien mittaus
TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-66-9 1.9.29 Omakotitalojen suodattimien mittaus Tilaaja: Eagle Filters Oy TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT-S-66-9 1 (1) Tilaaja Eagle Filters Oy Kalervonkatu 1 486 KOTKA Tilaus Juha
LisätiedotSuodatinmateriaalien Testaus. TUTKIMUSSELOSTUS AUT43 010271 / 8.11.2007 Suomen Terveysilma Oy
Suodatinmateriaalien Testaus TUTKIMUSSELOSTUS AUT43 1271 / 8.11.27 Suomen Terveysilma Oy TUTKIMUSSELOSTUS N:O AUT43 1271 2 (6) Tilaaja Tilaus Suomen Terveysilma Oy PL 89 391 Helsinki Tilauksenne 7.3.21
LisätiedotIlmanjakolaiteratkaisu sisäilman hiukkaspitoisuuden vähentämiseksi merkittävästi
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Ilmanjakolaiteratkaisu sisäilman hiukkaspitoisuuden vähentämiseksi merkittävästi Sisäilmastoseminaari 2016 Hannu Salmela 1, Kimmo Heinonen 1, Aku Karvinen 1, Matti Niemeläinen
LisätiedotSisäilman pienhiukkasten suodatusratkaisut. Suomen Työhygienian Seuran XXXVIII koulutuspäivät 4.- 5.2.2014 Seppo Enbom Erikoistutkija VTT
Sisäilman pienhiukkasten suodatusratkaisut Suomen Työhygienian Seuran XXXVIII koulutuspäivät 4.- 5.2.2014 Seppo Enbom Erikoistutkija VTT Taustaa ihmiset oleskelevat pääosin sisätiloissa, jolloin myös sisäilman
LisätiedotUusilla suodatusratkaisuilla ilmastointijärjestelmien kyky hallita sisäilman hiukkaspitoisuutta moninkertaiseksi
Uusilla suodatusratkaisuilla ilmastointijärjestelmien kyky hallita sisäilman hiukkaspitoisuutta moninkertaiseksi Sisäilmastoseminaari 2014 Seppo Enbom, Kimmo Heinonen, Tapio Kalliohaka, Matti Lehtimäki,
LisätiedotSISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja
SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja Timo Kalema, Ari-Pekka Lassila ja Maxime Viot Tampereen teknillinen yliopisto Kone- ja tuotantotekniikan laitos Tutkimus RYM-SHOK
LisätiedotSuodatuksen ja sisäilmapuhdistimien mahdollisuudet vähentää pienhiukkasaltistusta sisätiloissa
Suodatuksen ja sisäilmapuhdistimien mahdollisuudet vähentää pienhiukkasaltistusta sisätiloissa 40. Ilmansuojelupäivät 18.-19.8.2015 Aimo Taipale, VTT Puhdasilmaratkaisut Pienhiukkaset ja niiden aiheuttamat
LisätiedotLaskentamalli sisäilman puhdistusratkaisujen kustannusten vertailemiseksi
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Laskentamalli sisäilman puhdistusratkaisujen kustannusten vertailemiseksi Sisäilmastoseminaari 2017 Hannu Salmela, Aimo Taipale, VTT Jari Heinovaara, Jani Moberg, Alme
LisätiedotD2 työpaja: Asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitus
D2 työpaja: Asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitus FINVAC D2-hankkeen työpaja Ympäristöministeriö 21.8.2017 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Rakentamismääräyskokoelman uudistus Rakentamismääräyskokoelman
LisätiedotTutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista
Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista sivu 1/6 Päiväys: 18.05.2006 Asiakas: Laatija: Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA Yhteyshenkilö: Pekka Wallenius
LisätiedotYLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN
YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Vesa Asikainen (Envimetria Oy) Pertti Pasanen (Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteen laitos) Helmi Kokotti
LisätiedotTyökoneohjaamoiden pölynhallinta STHS koulutuspäivät 28.01.2015. Matti Lehtimäki
Työkoneohjaamoiden pölynhallinta STHS koulutuspäivät 28.01.2015 Matti Lehtimäki Ohjaamojen pölynhallintaan liittyviä hankkeita VTT Oy:ssä Työkoneiden ohjaamoilmastoinnin kehittäminen (TSR 1991) ohjaamoilmanvaihdon/ilmastoinnin
LisätiedotILMANPUHDISTIMIEN VAIKUTUKSET PIENHIUKKAS-, MIKROBI- JA VOC- ALTISTUMISEEN SEKÄ OPPILAIDEN OIREISIIN KOULULUOKISSA
ILMANPUHDISTIMIEN VAIKUTUKSET PIENHIUKKAS-, MIKROBI- JA VOC- ALTISTUMISEEN SEKÄ OPPILAIDEN OIREISIIN KOULULUOKISSA Arto Pennanen, Martin Táubel, Anni-Mari Pulkkinen, Hanna Leppänen, Maria Valkonen, Asko
LisätiedotSisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet
Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet 25.11.2016 Liikuntahalli Lippitie 2 91900 Liminka Tilaaja: Limingan kunta Iivarinpolku 6 91900 Liminka 1 (5) Sisällysluettelo Tilaaja... 2 Tilaus...
LisätiedotTutkimusraportti, Koisotie 5, Helsinki
20.8.2012 Tutkimusraportti Koisotie 5 Sivu 1 Vantaan kaupunki, Tilakeskus, rakennuttaminen Ulla Lignell Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. 050 304 1141 e-mail. ulla.lignell@vantaa.fi Tutkimusraportti, Koisotie
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTUS. Työ 2696-3 22.5.2014
Työ 2696-3 22.5.2014 TUTKIMUSSELOSTUS Tuloilmaikkunan virtaustekniset ominaisuudet: Savukokeet, lämpötilaseuranta ja tuloilman virtaus ikkunavälissä ilman venttiiliä, ilmanohjaimia ja suodattimia Insinööritoimisto
LisätiedotIlmalämpöpumpun Toshiba RAS-10SKVP-ND + RAS-10SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin
TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-1993-7 12.12.27 Ilmalämpöpumpun Toshiba RAS-1SKVP-ND + RAS-1SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy
LisätiedotIlmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin
TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-4428-9 15.6.29 Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy
LisätiedotHB Sisäilmatutkimus Oy 6.3.2012 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti
HB Sisäilmatutkimus Oy 6.3.2012 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Mikrobi-ilmanäytteet Elinympäristössämme esiintyy mikrobeja, joiden määrä vaihtelee kosteus-
LisätiedotHiilidioksidimittausraportti
Hiilidioksidimittausraportti 60 m2 kerrostalohuoneisto koneellinen poistoilmanvaihto Korvausilmaventtiileinä 2 kpl Biobe Thermoplus 60 (kuvassa) Ongelmat: Ilman tunkkaisuus, epäily korkeista hiilidioksidipitoisuuksista
LisätiedotIlmalämpöpumpun Sharp AY-XP9FR + AE-X9FR toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin
TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-12177-6 21.12.26 Ilmalämpöpumpun Sharp AY-XP9FR + AE-X9FR toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy TESTAUSSELOSTE
LisätiedotSisäilman mikrobit. MITTAUSTULOKSET Mikkolan koulu Liite Bakteerit, Sieni-itiöt, pitoisuus, Näytteenottopisteen kuvaus
1 Sisäilman mikrobit Näytteet otettiin kuusivaihekeräimellä elatusalustoille, jotka olivat 2 % mallasuuteagar homesienille ja tryptoni-hiivauute-glukoosiagar bakteereille ja sädesienille eli aktinomykeeteille.
LisätiedotSyrjäyttävällä ilmanjaolla toteutetun ilmastointikoneen käyttö luokkatiloissa. Jesse Kantola Instakon Oy / Vahanen-yhtiöt 13.3.
Syrjäyttävällä ilmanjaolla toteutetun ilmastointikoneen käyttö luokkatiloissa Jesse Kantola Instakon Oy / Vahanen-yhtiöt 13.3.2013 Tutkimusongelma Vanhoihin koulurakennuksiin IVsaneerauksen tekeminen voi
LisätiedotPalokuristimien painehäviö - tuloilman päätelaitteet S11-125 ja S55 400 x 100 mm - S
LAUSUNTO Nro. RTE1890/05 12.5.2005 Palokuristimien painehäviö - tuloilman päätelaitteet S11-125 ja S55 400 x 100 mm - S Tilaaja: Vasatherm Finland Oy VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA LAUSUNTO NRO RTE1890/05
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-08 31.12.2008
TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-8 31.12.28 Ilmalämpöpumpun Mitsubishi MSZ-GE25VA+MUZ-GE25VAH toimintakoe ylläpitolämpötilan asetusarvolla +1 C (isave-toiminto) matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot
LisätiedotAPAD paineentasainjärjestelmän suoritusarvojen määrittäminen
TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-01821-15 18.5.2015 APAD paineentasainjärjestelmän suoritusarvojen määrittäminen Tilaaja: APAD Teknologiat Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-01821-15 1(2) Tilaaja APAD Teknologiat Oy
LisätiedotMonitilatoimistojen sisäympäristö, käytettävyys ja tilan käyttäjien hyvinvointi (MOSI) Tutkimushanke
Monitilatoimistojen sisäympäristö, käytettävyys ja tilan käyttäjien hyvinvointi (MOSI) Tutkimushanke 2014-2016 MOSI-TUTKIMUSHANKE JA LISÄTIETOJA Tutkimukset suoritti Työterveyslaitos yhteistyössä Helsingin
LisätiedotPuhdas ilma leikkausosastoilla tilojen hiukkaspitoisuudet, puhtausluokat ja painesuhteet
Puhdas ilma leikkausosastoilla tilojen hiukkaspitoisuudet, puhtausluokat ja painesuhteet High-Tech sairaala korkean hygienian hallinta sairaaloissa Päätösseminaari 21.3.2012 Seppo Enbom ja Kimmo Heinonen,
LisätiedotSERMIKORKEUDEN VAIKUTUS ILMAN VAIHTUVUUTEEN AVOTOIMISTON TYÖPISTEISSÄ
Sisäilmastoseminaari 2013 115 SERMIKORKEUDEN VAIKUTUS ILMAN VAIHTUVUUTEEN AVOTOIMISTON TYÖPISTEISSÄ Hannu Koskela 1, Henna Maula 1,Vesa Koskinen 1, Valtteri Hongisto 1, Esa Sandberg 2 1 Työterveyslaitos,
LisätiedotMittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen
Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen 30.9.2016 Pertti Metiäinen 1 Valviran soveltamisohje Soveltamisohje on julkaistu viidessä osassa ja
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11299-06 28.11.2006
TESTASSELOSTE Nro. VTT-S-11299-06 28.11.2006 Ilmanvaihtokoneen Parmair Iiwari KAK - tiiviys, - ilmansuodattimen ohivuoto, - ääni- ja virtaustekniset suoritusarvot, - ominaissähköteho - lämpötekniset suoritusarvot.
LisätiedotIV-kuntotutkimus. Jokiuoman päiväkoti 23.3.2012. Vihertie 16 01710 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145
23.3.2012 IV-kuntotutkimus Jokiuoman päiväkoti Vihertie 16 01710 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi
LisätiedotIV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA
10.7.2012 IV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 TILAAJA... 3 1.2
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208
TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 Kotkan lyseo, Arcus-talo Kirkkokatu 15 48100 KOTKA Työ nro T8007-5 Kotka 5.4.2016 Oy Insinööri Studio OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA, PUH.
LisätiedotKORPILAHDEN YHTENÄISKOULU
KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET 2.2 116 / KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU, SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET Mittaus toteutettiin 2.2 116 välisenä aikana. Mittaukset toteutettiin Are Oy:n langattomalla
LisätiedotIV-kuntotutkimus. Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo 01.02.2012. Keskustie 1 01260 Vantaa
01.02.2012 IV-kuntotutkimus Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo Keskustie 1 01260 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE:
LisätiedotVuokkoharjun koulu Kouluntie Järvelä
Sivuja:1/34 Vastaanottaja: Kärkölän kunta Jukka Koponen Arkistokuva Raportti Työnumero: 051521700185 Kohde: Toimeksianto: Vuokkoharjun koulu Kouluntie 18 16600 Järvelä Sisäilman olosuhteiden seuranta Tutkimus
LisätiedotSisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa
Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Seminaari 05.02.2015 Lassi Loisa 1 Hankkeessa esillä olleet sisäilmastoasiat Rakentamismääräysten edellyttämä huonelämpötilojen hallinta asuinrakennusten sisälämpötilan
LisätiedotKävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta)
TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02441-07 Korvaa selostuksen Nro VTT-S-00671-07 7.3.2007 n aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta) Tilaaja: SIA
LisätiedotBOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013
Vastaanottaja Borealis Polymers Oy Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 28.8.2013 Viite 82137404-03A BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013 Päivämäärä 28.8.2013 Laatija Tarkastaja
LisätiedotIlmanvaihtokanavien tiiviys pientaloissa
Hyvinvointia työstä Ilmanvaihtokanavien tiiviys pientaloissa Kari Salmi, Erkki Kähkönen, Rauno Holopainen, Pertti Pasanen, Kari Reijula Työterveyslaitos Itä-Suomen yliopisto Tutkimusosapuolet ja rahoitus
LisätiedotM1 luokitellut tuotteet
M1 luokitellut tuotteet Kalusteista haihtuvat orgaaniset yhdisteet ja niiden vaikutukset sisäilmaan Ulkoiset tekijät jotka vaikuttavat päästöihin ja niiden määrien muutokseen Tavallisia VOC yhdisteitä
LisätiedotJÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ
Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun
LisätiedotVallox Oy. valmistaa. ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS
Vallox 150 Effect SE MLV Vallox 150 Effect SE MLV Vallox Oy valmistaa Sertifikaatti Nro VTT C 3514 08 1 (2) ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) Vallox 150 Effect
LisätiedotIV-kuntotutkimus. Näätäpuiston päiväkoti 12.1.2012. Siilitie 26 01480 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145
12.1.2012 IV-kuntotutkimus Näätäpuiston päiväkoti Siilitie 26 01480 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi
LisätiedotTuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus
Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8 Tausta Asuinrakennuksen suurin lämpöhäviö on ilmanvaihto Koneellisessa poistossa tattava riittävä korvausilman saanti Ulkoa tuleva
LisätiedotIV-kuntotutkimus. Matarin päiväkoti. Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA
IV-Special Oy 13.12.2011 IV-kuntotutkimus Matarin päiväkoti Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi keskus: 0207
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje asetukseksi Soveltamisalue asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten
LisätiedotIlmanpuhdistimien käyttö sisäilmaongelmaisissa kohteissa Hanna Leppänen, Mari Turunen ja Anne Hyvärinen AVATER -hankkeen loppuseminaari
Ilmanpuhdistimien käyttö sisäilmaongelmaisissa kohteissa Hanna Leppänen, Mari Turunen ja Anne Hyvärinen 16.11.2016 AVATER -hankkeen loppuseminaari 1 Tavoitteet kirjallisuuskatsaus tehdyistä tutkimuksista
LisätiedotEnervent Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Enervent Pingvin eco ED % A. yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Enervent Pingvin eco ED 3,0
Enervent Pingvin eco ED Enervent Pingvin eco ED Enervent Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Enervent Pingvin eco ED Sertifikaatti Nro VTT C 4026 09 1 (2) Enervent Pingvin eco ED on tarkoitettu käytettäväksi
Lisätiedot12 Ilmansuodatus [1] Asetusteksti. Opastava teksti. Ilman hiukkasmaiset ja kaasumaiset epäpuhtaudet
Published on Talotekniikkainfo (http://www.talotekniikkainfo.fi) Etusivu > 12 Ilmansuodatus 12 Ilmansuodatus [1] Asetusteksti Erityissuunnittelijan on suunniteltava ilmansuodatuksen taso ulkoilman laadun
LisätiedotUusien rakentamismääräysten vaikutus sisäilmastoon. Sisäilmastoluokitus 2018 julkistamistilaisuus Säätytalo Yli-insinööri Katja Outinen
Uusien rakentamismääräysten vaikutus sisäilmastoon Sisäilmastoluokitus 2018 julkistamistilaisuus 14.5.2018 Säätytalo Yli-insinööri Katja Outinen Suomen rakentamismääräyskokoelma uudistui 1.1.2018 Taustalla
LisätiedotUusi sisäilmasto ja ilmanvaihtoasetus. Rakennusten energiaseminaari Finlandia-talo Pekka Kalliomäki Rakennusneuvos Ympäristöministeriö
Uusi sisäilmasto ja ilmanvaihtoasetus Rakennusten energiaseminaari Finlandia-talo 4.10.2017 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Uudistuksen tavoitteet Uudella asetuksella on tarkoitus korvata nykyinen rakentamismääräyskokoelman
Lisätiedotvalmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS
Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Sertifikaatti Nro C333/05 1 (2) Parmair Eximus JrS on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena
LisätiedotSISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS
Sivu 1 / 6 SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS MATTILAN PÄIVÄKOTI Hirsitie 2, 04340 Tuusula 1.4.2012 TILAAJA: Pertti Elg, Rakennusmestari, Tuusulan kunta TUTKIJA: Jari Järveläinen, Jakitec Ky Sivu
LisätiedotTuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus. As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8
Tapio Tarpio Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8 Tausta Asuinrakennuksen suurin lämpöhäviö on ilmanvaihto Koneellisessa poistossa tattava riittävä korvausilman saanti
LisätiedotIV-kuntotutkimus. Kulomäen koulu Maauuninpolku Vantaa TAMPERE:
09.03.2012 IV-kuntotutkimus Kulomäen koulu Maauuninpolku 3 01450 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 31 11 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb b.fi keskus: 0207 311 160,
LisätiedotSISÄILMAN LAATU. Mika Korpi
SISÄILMAN LAATU Mika Korpi 2.11.2016 Sisäilman määritelmä Sisäilma on sisätiloissa hengitettävä ilma, jossa ilman perusosien lisäksi saattaa olla eri lähteistä peräisin olevia kaasumaisia ja hiukkasmaisia
LisätiedotAsumisterveys - olosuhteet kuntoon
Asumisterveys - olosuhteet kuntoon LVI-päivät Tampere 1 27.10.2017 Etunimi Sukunimi Terveydensuojelulain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen
LisätiedotInsinööritoimisto TähtiRanta Oy Talman koulun korjausten jälkeinen sisäilmaston laadunvarmistus
Insinööritoimisto TähtiRanta Oy Talman koulun korjausten jälkeinen sisäilmaston laadunvarmistus TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Sipoon Talman koulussa suoritettiin laaja sisäilmaston tekninen kuntotutkimus marraskuu
LisätiedotSISÄILMANPUHDISTIMET
SISÄILMANPUHDISTIMET Siivoamista riittää kahdeksanhenkisessä perheessämme, sillä tekstiili- ja hiekkapölyä tulee runsaasti arkipäivän vilskeessä vaatteista ja kengistä. Elixair-ilmanpuhdistin ratkaisi
LisätiedotIlmansuodattimien luokitus muuttuu Sisäilmastoseminaari 2017 Tero Jalkanen VTT Expert Services Oy
Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Ilmansuodattimien luokitus muuttuu Sisäilmastoseminaari 2017 Tero Jalkanen VTT Expert Services Oy Esityksen sisältö Tausta muutokselle SFS-EN ISO 16890 muutokset verrattuna
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S
TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-854-9 3.11.29 Ilmalämpöpumpun Fujitsu AWYZ14LBC + AOYZ14LBC toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin - laitteen lämpötilan asetusarvo
LisätiedotHalax WC-istuimen ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus WC-tilan sisäilman laatuun
TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-08510-13 15.07.2014 Halax WC-istuimen ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus WC-tilan sisäilman laatuun Tilaaja: Halax Oy TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT-S-08510-13 1 (7) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö
LisätiedotKONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN
KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN Koneellinen poistoilmanvaihto mitoitetaan poistoilmavirtojen avulla. Poistoilmavirrat mitoitetaan niin, että: poistopisteiden, kuten
LisätiedotLUENTO 7 SISÄILMA JA SEN LAATU, PAINESUHTEET, ILMANVAIHDOSTA
LUENTO 7 SISÄILMA JA SEN LAATU, PAINESUHTEET, ILMANVAIHDOSTA RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET 453535P, 2 op Esa Säkkinen, arkkitehti esa.sakkinen@oulu.fi Jaakko Vänttilä, diplomi-insinööri, arkkitehti jaakko.vanttila@oulu.fi
LisätiedotEPÄPUHTAUKSIEN SIIRTYMISEN KOKEELLINEN MITTAUS JÄ MALLINNUS SUOJATULLA OLESKELUALUEEN ILMANVAIHDOLLA VARUSTETUSSA HUONEESSA
Sisäilmastoseminaari 2014 Helsinki, 13.03.2014 EPÄPUHTAUKSIEN SIIRTYMISEN KOKEELLINEN MITTAUS JÄ MALLINNUS SUOJATULLA OLESKELUALUEEN ILMANVAIHDOLLA VARUSTETUSSA HUONEESSA Guangyu Cao 1, Jorma Heikkinen
Lisätiedot2 Ilmastointijärjestelmän hoidon ja huollon organisointi 45
Sisällys Alkusanat 5 1 Ilmastoinnin perustiedot 13 1.1 Johdanto 13 1.2 Viihtyvyystekijät 13 1.2.1 Perinteiset viihtyvyystekijät 14 1.2.2 Ulkoilman määrä sisätiloissa 14 1.2.3 Ilman epäpuhtaudet 15 1.2.4
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Nro. RTE590/05 14.2.2005. Sadeveden erotusasteen määrittäminen. KOMPASS-500-KS. VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA
TESTAUSSELOSTE Nro. RTE590/05 14.2.2005 Sadeveden erotusasteen määrittäminen. KOMPASS-500-KS. Tilaaja: Jeven Oy VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TESTAUSSELOSTE NRO RTE590/05 1(2) Tilaaja Tilaus Jeven
Lisätiedotwww.asb.fi 01.09.2008 IV-kuntotutkimus Ristipuron päiväkoti, vanha osa ja lisärakennus Laaksotie 1 01390 VANTAA
www.asb.fi 01.09.2008 IV-kuntotutkimus Ristipuron päiväkoti, vanha osa ja lisärakennus Laaksotie 1 01390 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja
LisätiedotUusi sisäilmastoluokitus ja uudet ilmanvaihdon mitoitusoppaat
Uusi sisäilmastoluokitus ja uudet ilmanvaihdon mitoitusoppaat Jorma Säteri. Metropolia Ammattikorkeakoulu Muutosten vuosi 2018 Ympäristöministeriön asetukset Sisäilmasto ja ilmanvaihto (1009/2017) Uuden
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Nro VTT S 10713 08 8.12.2008. JOKKE parvekelasien tuulenpaineen, pysty ja vaakasuoran pistekuorman sekä iskunkestävyyden määrittäminen
TESTAUSSELOSTE Nro VTT S 10713 08 8.12.2008 JOKKE parvekelasien tuulenpaineen, pysty ja vaakasuoran pistekuorman sekä iskunkestävyyden määrittäminen Tilaaja: Kelosta Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT S 10713 08
LisätiedotIkkunan tuuletusluukkuun liitetyn ulkoilmaventtiilin Velco VT 100
YHDYSKUNTATEKNIIKKA TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE1638/01 1 (6) Tilaaja Terveysilma Oy Peter Schlauf Sänkitie 21 00391 Helsinki Tilaus Tilaus maililla 19.02.2001/P. Schlauf Yhteyshenkilö VTT:ssä Keijo Kovanen
LisätiedotMiten parannan sisäilman laatua?
Miten parannan sisäilman laatua? Tuula Syrjänen DI, rakennusterveysasiantuntija 17/05/2014 Mitä on hyvä sisäilma? Sisäilma on hyvää, jos suurin osa rakennuksen käyttäjistä on tyytyväisiä sisäilman laatuun
LisätiedotIV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145
30.3.2012 IV-kuntotutkimus Metsikköpolun päiväkoti Kukinkuja 14 01620 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi
LisätiedotOy IV-Special Ab 03.03.2011. IV-kuntotutkimus. Kiirunatien päiväkoti. Kiirunatie 3 01450 VANTAA
Oy IV-Special Ab 03.03.2011 IV-kuntotutkimus Kiirunatien päiväkoti Kiirunatie 3 01450 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4, 00390 Helsinki
Lisätiedotwww.asb.fi 09.02.2011 IV-kuntotutkimus Lintukallion päiväkoti Lintukallionkuja 9B 01620 VANTAA
www.asb.fi 09.02.2011 IV-kuntotutkimus Lintukallion päiväkoti Lintukallionkuja 9B 01620 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4, 00390
LisätiedotRaportti Työnumero:
Sivuja:1/8 Vastaanottaja: Porvoon Kaupunki / Pekka Koskimies Raportti Kohde: Toimeksianto: Mika Waltarinkatu 12 06100 Porvoo Kosteuskartoitus Tutkimus pvm: 21.3, 23.3 ja 29.3.2016 Läsnäolijat: Jens Ståhls
LisätiedotIlmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis
Ilmanvaihdon riittävyys koulussa Harri Varis Johdanto Ympäristöterveydenhuollossa on keskusteltu ilmanvaihdon riittävyydestä kouluissa Vaikutukset ilmanvaihtoon, kun ilmanvaihto on pois päältä yö- ja viikonloppuaikaan
LisätiedotLuolajan ala-aste (puukoulu), Vesitie 14, Hämeenlinna
Lausunto 07.11.2014 1/3 Linnan Tilapalvelut, Hämeenlinna Laatija: Tommi Paasivirta, Luolajan ala-aste (puukoulu), Vesitie 14, Hämeenlinna Lähtötilanne ja seurantamittausten tarkoitus Koulun luokkatilojen
LisätiedotSisäilmaongelman vakavuuden arviointi
Sisäilmaongelman vakavuuden arviointi Anne Hyvärinen, yksikön päällikkö, dosentti Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 27.3.2017 SISEM2017 Hyvärinen 1 Sisäilmaongelmia aiheuttavat monet tekijät yhdessä ja
Lisätiedotvalmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE AC
Vallox 90 SE AC Vallox 90 SE AC Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE AC Sertifikaatti Nro C326/05 1 (2) Vallox 90 SE AC on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton
LisätiedotPIEKSÄMÄEN MELUSELVITYKSEN MELUMITTAUKSET
FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Savon ympäristötoimi PIEKSÄMÄEN MELUSELVITYKSEN MELUMITTAUKSET Raportti 171905-P11889 30.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 30.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotEne-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE
Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY
LisätiedotILMANPUHDISTIMIEN VAIKUTUKSET PIENHIUKKAS-, MIKROBI- JA VOC- ALTISTUMISEEN SEKÄ OPPILAIDEN OIREISIIN KOULULUOKISSA (PUHHO)
ILMANPUHDISTIMIEN VAIKUTUKSET PIENHIUKKAS-, MIKROBI- JA VOC- ALTISTUMISEEN SEKÄ OPPILAIDEN OIREISIIN KOULULUOKISSA (PUHHO) Arto Pennanen, Martin Táubel, Anni-Mari Pulkkinen, Hanna Leppänen, Maria Valkonen,
LisätiedotBinja tiivistelistan vaikutuksen lämpökuvaustutkimus
FLIR Systems AB 16.12.2010 Tutkimusselostus VTT-S-10235-10 Liite 2 Binja tiivistelistan vaikutuksen lämpökuvaustutkimus PVM 16.12.2010 Lämpökuvaaja: VTT Expert Services Oy Erkki Vähäsöyrinki Tilaaja: Binja
Lisätiedotwww.asb.fi 14.10.2008 IV-kuntotutkimus Leppäkorven puukoulu Korpikontiontie 5 01450 VANTAA
www.asb.fi 14.10.2008 IV-kuntotutkimus Leppäkorven puukoulu Korpikontiontie 5 01450 VANTAA ASB-YHTIÖT www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4,
LisätiedotVallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 MC. yli 70 60-70 50-60 D E F G H I 40-50 30-40 20-30 10-20 1-10 HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS.
Vallox 90 MC Vallox 90 MC Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 MC Sertifikaatti Nro VTT-C-7697-11 1 (2) Vallox 90 MC on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton
LisätiedotSisäilmastoseminaari Esko Wedman Konekomppania Oy Tuoteasiantuntija ja mittaustulokset Tapio Kemoff InspectorHouseOy Teksti ja yleiset
Sisäilmastoseminaari 2013 03 13 Esko Wedman Konekomppania Oy Tuoteasiantuntija ja mittaustulokset Tapio Kemoff InspectorHouseOy Teksti ja yleiset havainnot korjauskohteissa. Kennolevyn vaikutus rakenteiden
LisätiedotUusi sisäilmasto ja ilmanvaihtoasetus. Pekka Kalliomäki Rakennusneuvos Ympäristöministeriö
Uusi sisäilmasto ja ilmanvaihtoasetus 6.2.2018 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Uudistuksen tavoitteet Uudella asetuksella korvataan rakentamismääräyskokoelman osa D2 Saattaa rakennusten sisäilmastoa
LisätiedotMilloin on syytä epäillä sisäilmaongelmaa
Milloin on syytä epäillä sisäilmaongelmaa Tiedossa olevat puutteet rakenteissa, pinnoilla tai LVI-tekniikassa Aistinvaraisesti havaittavat merkit Käyttäjien poikkeava oireilu Tiedossa olevat puutteet Sisäilmaston
LisätiedotTECHNOPOLIS OYJ 9.3.2011. Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä
Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä Faktoja Technopoliksen kiinteistökannasta 451 200 m2 Suomessa 24 100 m2 Pietarissa 79 200 m2 Tallinnassa >90% toimistotilaa 2011 taloudellinen
LisätiedotTalotekniset ratkaisut sisäilman laadun hallinnan keinona. Markku Hyvärinen Vahanen Rakennusfysiikka Oy
Talotekniset ratkaisut sisäilman laadun hallinnan keinona Markku Hyvärinen Vahanen Rakennusfysiikka Oy Talotekniikka Talotekniikka tuottaa kiinteistöissä ja tiloissa tapahtuville toiminnoille hallitut
LisätiedotKOULURAKENNUKSISSA. Timo Kalema and Maxime Viot. Teknisen suunnittelun laitos
ILMANVAIHTO JA SISÄILMAN LAATU KOULURAKENNUKSISSA Timo Kalema and Maxime Viot Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Tutkimukset T. Kalema, E. Mäkitalo, J. Rintamäki, T. Sahakari,
LisätiedotIV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA
14.9.2012 IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 TILAAJA... 3 1.2 KOHDETIEDOT...
LisätiedotSisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat:
1 Sisäilman mikrobit Näytteet otettiin kuusivaihekeräimellä elatusalustoille, jotka olivat 2 % mallasuuteagar homesienille ja tryptoni-hiivauute-glukoosiagar bakteereille ja sädesienille eli aktinomykeeteille.
LisätiedotVanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat
Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat TARMOn ilmanvaihtoilta taloyhtiölle 28.10.2013 Päälähde: Käytännön
Lisätiedotvalmistaa ilmanvaihtokoneita Fair 80 ec
Koja Fair 80 ec Koja Fair 80 ec Koja Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Fair 80 ec Sertifikaatti Nro VTT-C-8424-12 1 (2) Fair 80 ec on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton
LisätiedotRakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy
Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------
LisätiedotEnergiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin
Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen
Lisätiedot