Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymisedellytykset Nuorten kesätyömahdollisuudet Toimivat liikenneyhteydet työpaikka-alueille

Transkriptio

1

2 Terveydenhuoltolain (1326/ ) mukaan kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä tehdyistä toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain. Edellisen valtuustokauden hyvinvointiraportissa ( ) kunnan vahvuuksia olivat panostus perusterveydenhuoltoon ja lasten ja nuorten palveluissa varhaiseen tukemiseen sekä kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien kehittämiseen. Haasteita olivat esimerkiksi väestön omaehtoisen hyvinvoinnin edistäminen, kunnan huoltosuhteen muutos ja kuntatalouden asettamat reunaehdot palveluiden tuottamisessa. Vuonna 2017 nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi kouluissa laadittiin toimintamalli häirintää, kiusaamista ja väkivaltaa vastaan ja päihdekasvatustuntien määrää lisättiin kouluissa. Koulut osallistuivat Liikkuva koulu -toimintaan, toteuttivat liikuntaa edistäviä kampanjoita ja koulupäivän aikaista liikuntaa lisättiin. Työttömyyden aikaisen elämänhallinnan tukemiseksi työllisyyspalveluissa kehitettiin kuntouttavan työtoiminnan palveluita. Valtuuston syyskuussa 2018 hyväksymä laaja hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma vuosille noudattaa rakenteeltaan valtuusto-ohjelman teemoja ja kuntastrategian (VALT ) tavoitteita työ, talous, ympäristö, hyvinvointi ja asenne. Suunnitelmassa tarkastellaan kuntastrategian tavoitteita hyvinvoinnin ja turvallisuuden näkökulmasta ja tavoitteille on asetettu koko valtuustokauden kattavat painopisteet ja keskeiset mittarit hyvinvoinnin ja turvallisuuden näkökulmasta. Hyvinvointikertomuksessa vuodelta 2018 tarkastellaan kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä kunnassa tehtyjä toimenpiteitä hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman painopisteiden ja mittareiden näkökulmasta. Hyvinvoinnin ja turvallisuuden toteutumista seurataan myös laajemmalla mittaristolla (Kuntaliiton Sähköinen hyvinvointikertomus), joka sisältää aikaisemman valtuustokauden ja Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomuksen mittareita.

3 Pirkkalan kunnan tietoja vertaillaan Tampereen kaupunkiseudun ja koko maan tietoihin. Tietolähteinä käytetään Sotkanetiä, Liiteriä ja Kouluterveyskyselyä. Kouluterveyskysely tehdään joka toinen vuosi, ja kyselyyn vastaavat 4. ja 5. luokan, 8. ja 9 luokan oppilaat, lukion 1. ja 2. vuoden sekä Tredun Pirkkalan toimipisteen opiskelijat. Mittaritiedoissa on käytetty viimeisintä saatavilla olevaa tietoa. Turvallisuuteen liittyviä näkökulmia on kysytty kuntalaisille suunnatun laajemman turvallisuuskyselyn avulla talvella Turvallisuuskysely perustui Rikoksentorjuntaneuvoston suosittelemiin kysymyksiin, joihin lisättiin kysymykset sosiaalisesta turvallisuudesta ja yksinäisyydestä kuntalaisilta tulleen palautteen perusteella. Tutustu kyselyn tuloksiin. Hyvinvointikertomuksen lopussa esitellään vuoden 2018 hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtopäätökset, jotka antavat suuntaa tulevien vuosien toiminnan ja talouden suunnitteluun. Hyvinvointikertomuksen vuodelta 2018 on valmistellut pormestarin nimeämä laaja poikkihallinnollinen hyvinvointiryhmä, jossa on jäseniä kaikilta kunnan toimialoilta. Hyvinvointikertomusta on käsitelty kunnan johtoryhmässä, lautakunnissa ja kunnanhallituksessa.

4 Kuntouttavaa työtoimintaa ja Vänkäri -mallia käytettiin aktiivisesti Kunnan kesätöihin työllistämien nuorten määrä on kasvanut Linnakalliontien joukkoliikenneyhteyden palvelutasoa parannettiin Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymisedellytykset Nuorten kesätyömahdollisuudet Toimivat liikenneyhteydet työpaikka-alueille

5 Vuoden 2018 aikana pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta on vähentynyt. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymisedellytyksiä parannettiin kunnan järjestämisvastuulle kuuluvan lakisääteisen kuntouttavan työtoiminnan avulla. Etsivä nuorisotyö tukee nuorten työllistymisedellytyksiä kulkemalla nuoren rinnalla. Nuorille järjestettiin keväällä 2018 kesätyötori, jossa nuoria opastettiin työnhakuun. Työnhakijoita autettiin kohti palkkatyötä muun muassa kunnan työllisyyspalveluiden kehittämän Vänkäri-palvelun avulla. Palvelun kautta työnhakijalle voidaan tarjota mahdollisuus noin puolen vuoden pituiseen Vänkäri-jaksoon alueella toimivassa yrityksessä. Jakson aikana työnhakija on aluksi palkattomassa työkokeilussa 2 3 kuukautta, ja sen jälkeen korkeintaan kolmen kuukauden pituisessa työsuhteessa kuntaan. Vänkäri-palvelun ajan työnhakija työskentelee yrityksessä sen tarjoamissa työtehtävissä. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien Kunta työllisti aiempaa työllistymisedellytykset enemmän (n=115) paikallisia nuoria kolmen viikon jaksoille. Nuorten Lisäksi kesätyömahdollisuudet kunnassa toimiviin yrityksiin työllistyi 36 nuorta Toimivat Yrittäjien liikenneyhteydet kesätyöseteli-palvelun työpaikkaalueille avulla. Linnakalliontien joukkoliikenneyhteyden palvelutasoa parannettiin syksyllä 2018 bussilinjojen vuoroväliä tihentämällä, mikä on osaltaan parantanut liikenneyhteyksiä työpaikkaalueille.

6 Työ Toimeentuloa pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat (Sotkanet id 234) * 1,7 1,7 - Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat (Sotkanet id 3219) * 5,5 4,3 - Työkyvyttömyyseläkettä saaneet vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä (Sotkanet id 306) 4,7 4,6 4,6 Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta (Sotkanet id 3562) 3,5 3,8 2,9 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat (Sotkanet id 1275) * 2,9 2,5 - Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä (Sotkanet id 423) * 5,9 5,0 - * Tiedot päivittyvät syksyllä 2019

7 Talouden suunnittelu tietojohtamismallia hyödyntäen ja ennakoiva toteumien seuranta Liikuntapaikkoja suunniteltiin yhdessä seuraparlamentin kanssa ja leikki- ja ulkoliikuntapaikkoja peruskorjattiin Suun terveydenhuollon valinnanvapauskokeiluun osallistuminen Talouden tasapainoinen kehitys Hyvinvointi- ja turvallisuusinvestoinnit Hyvinvointia tukeva tietojohtaminen

8 Talouden tunnusluvut heikkenivät verrattuna edellisvuoteen. Tilikauden tulos muodostui talousarviota paremmaksi, mutta noin, 1,4 milj. euroa alijäämäiseksi. Investoinnit olivat lähes 15 milj. euroa, mistä 6,5 milj. euroa kohdentui Nuolialan koulun rakentamiseen. Kunnan palveluissa lisättiin sähköisten yhteydenottomahdollisuuksien ja sovellusten käyttöä. Verkkoasioinnin kautta kuntalaiset voivat esimerkiksi lähettää hakemuksen päivähoitoon, tehdä sähköisen yhteydenottopyynnön tai ajanvarauksen terveyspalveluihin. Myös chat-palvelu otettiin käyttöön. Suun terveydenhuollon valinnanvapauskokeilu aloitettiin keväällä Kokeilun avulla helpotetaan palvelujen saatavuutta, ja mahdollistetaan talouden tasapainoinen kuntalaisille kehitys valinnanvapauden kokeileminen. hyvinvointi- ja turvallisuusinvestoinnit hyvinvointityötä tukeva tietojohtaminen Vuoden 2019 talousarviovalmistelussa otettiin käyttöön tietojohtamismalli. Siinä käsitellään väestön, palvelutarpeen, investointien ja talouden kehitystä. Mallin kehitystyötä jatketaan ja käyttäjäkuntaa laajennetaan. Liikuntapaikkojen tarvekartoitusta ja suunnittelua tehtiin yhdessä urheiluseurojen muodostaman seuraparlamentin kanssa. Leikki- ja ulkoliikuntapaikkoja peruskorjattiin Liikkumisen verkko -toimenpidesuunnitelman mukaisesti.

9 Talous Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä (Sotkanet id 313) * 1,3 1,1 - Lasten pienituloisuusaste (Sotkanet id 228) * 6,5 6,3 - Kunnan yleinen pienituloisuusaste (Sotkanet id 3099) * 6,7 7,0 - Liikuntatoimen nettokustannukset, e/asukas (Lipas) * 61,9 67,7 - Investoinnit/asukas * Tiedot päivittyvät syksyllä 2019

10 Kaavoituksessa ja rakentamisessa huomioitiin esteettömyys Pyhäjärven rantareitistä laadittiin yleissuunnitelma Viisaan liikkumisen suunnitelma valmistui Kaavoituksessa otettiin käyttöön kaavoituksen ekolaskuri Kestävän kehityksen periaatteita noudatettiin suunnittelussa Esteettömyys kaavoituksessa ja rakentamisessa Lähiluonnon saavutettavuus Kestävän kehityksen periaatteet

11 Kaavoituksessa ja rakentamisessa on pyritty huomioimaan esteettömyys lainsäädännön mukaisesti. Suupantien ja Koulutien uudessa katusuunnitelmassa huomioitiin erityisesti alueen kävelypainotteisuus ja esteettömyys. Kaavoituksessa otettiin käyttöön Suomen ympäristökeskuksen kaavoituksen ekolaskuri (KEKO-laskuri), jonka avulla voidaan arvioida kaavan eri vaihtoehtojen vaikutuksia luonnolle ja ilmastolle. Pirkkalan kunnan kestävän kehityksen Facebook ja internetsivut otettiin käyttöön. Tavoitteena on esitellä kestävän kehityksen hyviä käytäntöjä ja kunnassa tehtävää kestävän kehityksen työtä. Siisteyttä ja viihtyisyyttä tavoiteltiin mm. siisteyskampanjalla, johon osallistui lähes kuntalaista. Kestävän kehityksen tekoja on mm. infrarakentamisessa betonijätteen käyttäminen tiepohjien vahvistamiseksi. Esteettömyys kaavoituksessa ja rakentamisessa Pirkkalassa tavoitellaan Lähiluonnon liikkumistapoihin saavutettavuus muutosta viisaan liikkumisen suunnitelman Kestävän avulla. kehityksen Pirkkalan periaatteet viisaan liikkumisen suunnitelma valmistui vuonna Suunnitelmalla tavoitellaan kävelyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen ja kimppakyytien lisäämistä. Ala- ja yläkoulut ovat Pirkkalassa hyvin saavutettavia ja lähes kaikki kuntalaiset ovat joukkoliikennepysäkkien vaikutuspiirissä. Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan lähiluonnon ja virkistysalueiden saavutettavuus on Pirkkalassa erittäin hyvällä tasolla. Kuntalaisten luonnossa liikkumista edistettiin pystyttämällä luonnonsuojelualueille opastetauluja, joissa kerrotaan alueiden luontoarvoista ja alueilla liikkumisesta. Pyhäjärven rannoilla ja Vähäjärvellä tehtiin tehostettua sinileväseurantaa.

12 Rantareitin yleissuunnitelmassa kuvattiin reitin päälinjaukset Pereeltä Rajasalmen sillalle asti. Reitti toteutetaan vaiheittain tulevien vuosien aikana, ja se parantaa lähiluonnon saavutettavuutta taajama-alueella. Esteettömyys kaavoituksessa ja rakentamisessa Lähiluonnon saavutettavuus Kestävän kehityksen periaatteet Turvallinen ympäristö tukee ikäihmisten kotona asumista ja liikkumista. Suurin osa 75 vuotta täyttäneistä pirkkalalaisista (92,7 %) asui omassa kodissaan.

13 Ympäristö Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä/ vastaavan ikäistä (Sotkanet id 3959) 288,2 313,4 180,3 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä (Sotkanet id 1570) 92,3 92,9 92,2 Enintään 500 m etäisyydellä alakoulusta asuvien ala-asteikäisten osuus (Liiteri) 31,2 31,6 30,9 Enintään 1000 m etäisyydellä yläkoulusta asuvien yläasteikäisten osuus (Liiteri) 41, ,6 Pysäkkien saavutettavuus (1000 m), % asukkaista (Liiteri) * 97,7 - - * Tiedot päivittyvät syksyllä 2019

14 Tunne- ja vuorovaikutustaitoja vahvistettiin varhaiskasvatuksessa ja kouluissa Liikkuva koulu toimintaa jatkettiin Liikuntaneuvontaa ja elintapaohjausta järjestettiin eri ikäryhmille Ikäihmiselle suunnatun palvelulinjan toiminta-aluetta laajennettiin Ikääntyneille kuntalaisille suunnattu lähitoritoiminta aloitettiin ja matalan kynnyksen asiakasohjausmalli otettiin käyttöön Kulttuurihyvinvointia toteutettiin eri ikäryhmille Syrjäytymisen ja kiusaamisen ehkäisy ja varhainen tuki Liikkumisen ja terveellisten elintapojen edistäminen Kulttuurihyvinvointi ja mahdollisuus itsensä toteuttamiseen

15 Suurin osa kouluterveyskyselyyn vastanneista lapsista ja nuorista kokee terveytensä hyväksi, ja kiusaamisen kokemuksen yleisyys on sama kuin vertailukunnissa. Varhaiskasvatuksessa kiusaamista ehkäisevän toiminnan painopiste on tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä kaveritaitojen vahvistamisessa. Työn tueksi laadittiin yksikkökohtaiset kiusaamisen ehkäisyn suunnitelmat ja henkilöstö koulutettiin MiniVerso- toimintamallin käyttöön. Kouluissa panostetaan tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen. Kiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi kouluissa laadittiin hyvinvoinnin toimintamalli. Varhaisen tuen järjestämiseen lisättiin resursseja. Tukea tarvitsevien lasten koordinaatiota ja oikea-aikaista tukea kehitettiin yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa. Ennaltaehkäiseviä ja kotiin vietäviä palveluja on lisätty lasten ja perheiden tukemiseksi. Yhä useampi lukiolainen kokee ahdistuneisuutta (6,1 % vuonna 2013, 15,1 % vuonna 2017). Opiskeluhuolto ja nuorisopsykiatrian työryhmä tukee nuorten mielenterveyttä. Vanhemmille järjestettiin luento lasten ja nuorten ahdistuksesta. Lisäksi liikkuvan nuorisotyön avulla tavoitettiin runsaasti nuoria, jotka eivät muutoin käy nuorisotilalla. Alakoululaisista noin puolet harrastaa liikuntaa päivittäin, mutta yläkouluun ja lukioon siirryttäessä liikunnan harrastaminen vähenee. Liikkuva koulu -toimintaa jatkettiin hankkeen avulla. Toiminnan tavoitteena on saada lisää liikuntaa koulupäivään muuttamalla opetusta toiminnallisempaan suuntaan ja hankkimalla liikuntavälineitä.

16 Kuntalaisten liikkumismahdollisuuksia on edistetty monin eri tavoin. Liikuntaneuvontaa annettiin laajemmin ja ohjattua terveysliikuntaa toteutettiin aikuisväestön lisäksi myös lapsille ja nuorille. Ohjattua toimintaa järjestettiin yhteensä tuntia, joissa kävijöitä oli Terveyspalveluissa oli mahdollisuus saada elintapaohjausta. Ulkoilureittien kehittämistä jatkettiin mm. rakentamalla uusia ulkoilureittejä ja monitoimikenttä sekä laajentamalla frisbeegolfrataa. Noin joka kolmas yläkoululainen ja lukiolainen ei syö aamupalaa tai koululounasta päivittäin. Kouluruokailun suosiota pyrittiin nostamaan erilaisten teemapäivien ja -viikkojen avulla. Ruokaraadit saivat esittää toiveita ja parannusehdotuksia ruoan ja ruokailun suhteen. Kouluruokailun yhteydessä on voinut itse koota salaatteja ja suosittuja leipäpöytiä on rakennettu juhlaaterioiden yhteyteen. Yläkoululaisille järjestettiin välipalakokeilu, joka koettiin onnistuneeksi sekä nuorten että henkilöstön näkökulmasta. Kouluterveyskyselyn perusteella tupakointi on vähentynyt, mutta päivittäinen nuuskaaminen lisääntynyt ja se on yleisempää kuin vertailukunnissa. Noin joka viides lukiolainen on kokeillut huumeita ainakin kerran (6,1 % vuonna 2013 ja 22,6 % vuonna 2017). Nuorisopalvelut järjestivät päihdekasvatustunteja yläkoululaisille. Lasten ja nuorten koulutuksessa ja varhaiskasvatuksessa noudatettiin kulttuurikasvatussuunnitelmia osana varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmaa. Pirkan opiston järjestämät vapaan sivistystyön kurssit ja tavoitteellinen taiteen perusopetus tukivat kulttuurihyvinvoinnin toteutumista kaikissa ikäryhmissä.

17 Palvelulinjan toiminta-alue laajentui vuonna Palvelulinjaa voi käyttää myös esimerkiksi terveyskeskuskäynteihin ja kotiutumismatkoihin, jolloin ei tarvitse erikseen tilata Kela taksia ja hinta on edullisempi. Palvelulinjan matkoja yhdistettiin myös sosiaalihuoltolain mukaan myönnettyihin matkoihin. Palvelubussin kyydin voi tilata haluamaansa aikaan, eikä se ole sidottu kiinteisiin reitteihin. Ikääntyneille kuntalaisille aloitettiin suunnattu lähitoritoiminta ja matalan kynnyksen asiakasohjausmalli. Osallisuutta ja kulttuurista hyvinvointia lisättiin asumis- ja hoivapalveluyksiköiden asukastoimikunta-toimintamallilla sekä taiteen ja kulttuuristen toimintojen lisäämisellä hoivatyössä.

18 Hyvinvointi Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 4. ja 5. luokan oppilaista (Sotkanet id 4817) - 6,3 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 286) 12,2 20,6 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion 1. ja 2. luokan opiskelijoista (Sotkanet id 3916) 12,2 19,8 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 7,4 3,8 Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 3906) 13,5 15,8 Ei syö marjoja, hedelmiä ja kasviksia joka päivä, % 4. ja 5. luokan oppilaista (Sotkanet id 4821) - 16,0 Harvemmin kuin 6 kertaa viikossa kasviksia syövät nuoret, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 394, 4724) 83,6 82,5 Alakoulun 4. ja 5. lk:n oppilaat ovat vastanneet Kouluterveyskyselyyn vuodesta 2017 lähtien. Kouluterveyskyselyn kuntakohtaisia tuloksia vuodelta 2015 ei ole saatavilla valtakunnallisen tietoteknisen virheen vuoksi.

19 Hyvinvointi Vähintään tunnin päivässä liikkuvat, % 4. ja 5. luokan oppilaista (Kouluterveyskysely) - 47,5 Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1h viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 3905) Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1h viikossa, % lukion 1. ja 2. luokan opiskelijoista (Sotkanet id 3924) 18,5 17,1 22,0 18,9 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 4. ja 5. luokan oppilaista (Sotkanet id 4834) - 7,0 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 1514) 8,2 6,5 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % lukion 1. ja 2. luokan oppilaista (Sotkanet id 3913) 0,0 1,9 Alakoulun 4. ja 5. lk:n oppilaat ovat vastanneet Kouluterveyskyselyyn vuodesta 2017 lähtien. Kouluterveyskyselyn kuntakohtaisia tuloksia vuodelta 2015 ei ole saatavilla valtakunnallisen tietoteknisen virheen vuoksi.

20 Pirkkalan kunnan asukkaat voivat osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan Kuntalaisfoorumit ja neuvostot toimivat aktiivisesti Lasten, nuorten ja perheiden yhdessäoloa ja hyvinvointia tuettiin Osallistumisen mahdollisuudet Yhteisöllisyys Vastuu omasta ja lähiympäristön hyvinvoinnista ja turvallisuudesta

21 Pirkkalan kunnan asukkaat voivat osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan ja päätöksentekoon monella eri tavalla. Kunta toteuttaa vuosittain kuntalaisten palvelutyytyväisyyttä selvittävän asukastutkimuksen. Kunta ilmoittaa kyselyistä ja yleisötilaisuuksista muun muassa verkkosivuillaan, paikallislehti Pirkkalaisessa ja kunnan yhteisöpalveluissa. Mun Pirkkala sovelluksen avulla kuntalainen saa helposti ja nopeasti tietoa kunnan asioista ja tapahtumista. Pirkkalassa on aloittanut toimintansa Lasten parlamentti, jonka tavoitteena on alakouluikäisten lasten vaikuttamismahdollisuuksien kasvattaminen. Pirkkalassa toimii myös nuorten neuvosto, joka kokoontui säännöllisesti. Oppilaskuntatoiminta on ollut kaikissa kouluissa aktiivista. Kuntalaisfoorumit ja neuvostot toimivat aktiivisesti. Perheet penkistä hankkeella edistettiin lasten, nuorten ja perheiden liikkumista. Tavoitteena on innostaa perheitä omaehtoiseen liikuntaan yhdessä. Samalla pyritään lisäämään perheiden yleistä aktiivisuutta sekä ehkäisemään liikunnasta syrjäytymistä. Perheiden ja erityisesti isien osallisuutta ja liikkumista vahvistettiin Isäkerhon toiminnalla. Pirkkala on turvallinen paikka asua. Katuturvallisuus on parantunut ja se on parempi kuin muissa Tampereen kaupunkiseudun kunnissa.

22 Asenne Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuntajohdossa, TEA-pistemäärä (asteikko 0 100, Sotkanet id 4072) * kysely tehdään joka toinen vuosi, tämä tieto vuodelta * 95 - Liikunnan edistäminen kunnissa, TEA-pistemäärä (asteikko 0 100, Sotkanet id 4094) * kysely tehdään joka toinen vuosi Asenne Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 329) 6,7 ** 7,4 - Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa, % lukion 1. ja 2. luokan opiskelijoista (Sotkanet id 338) ** tieto vuodelta ,3 ** 5,8 - Hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa, % 4. ja 5. luokan oppilaista (Kouluterveyskysely) - 59,4 - Alakoulun 4. ja 5. lk:n oppilaat ovat vastanneet Kouluterveyskyselyyn vuodesta 2017 lähtien. Kouluterveyskyselyn kuntakohtaisia tuloksia vuodelta 2015 ei ole saatavilla valtakunnallisen tietoteknisen virheen vuoksi.

23 Asenne Perheellä riittävästi yhteistä aikaa, % 4. ja 5. luokan oppilaista (Kouluterveyskysely) - 64,3 - Perheellä riittävästi yhteistä aikaa, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Kouluterveyskysely) - 63,3 - Perheellä riittävästi yhteistä aikaa, % lukion 1. ja 2. luokan opiskelijoista (Kouluterveyskysely) - 59,6 - Katuturvallisuusindeksi *** (poliisi) 182,58 230,86 239,77 Alakoulun 4. ja 5. lk:n oppilaat ovat vastanneet Kouluterveyskyselyyn vuodesta 2017 lähtien. Kouluterveyskyselyn kuntakohtaisia tuloksia vuodelta 2015 ei ole saatavilla valtakunnallisen tietoteknisen virheen vuoksi. *** Katuturvallisuusindeksi on yksi valtakunnallisista mittareista, joilla seurataan turvallisuustilannetta. Indeksi koostuu yleisellä paikalla tapahtuneiden poliisille ilmoitettujen ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen, ratti- ja liikennejuopumusten painotetusta lukumäärästä suhteutettuna väestön määrään. Indeksiä laskettaessa vakavammilla rikoksilla on lievempiä suurempi painoarvo. Mitä suurempi indeksin arvo on, sitä vähemmän näitä rikoksia alueella esiintyy.

24 Pirkkala on kasvava ja kehittämismyönteinen kunta Lähiluonnon ja virkistysalueiden saavutettavuus ovat Pirkkalassa erittäin hyvällä tasolla. Pirkkalassa liikkuminen on turvallista ja esteetöntä Kuntalaiset ovat tyytyväisiä kunnan tarjoamiin palveluihin. Kuntalaisilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan monin eri tavoin Kunnan kasvun toteuttaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen alueen yrityksiin Työvoiman osaamisen kehittäminen muuntuvien työmarkkinoiden vaatimusten suuntaisesti Pirkkalassa vahvistetaan vanhemmuutta ja tuetaan perheiden hyvinvointia Ikääntyvien määrän kasvu lisää palveluiden tarvetta kunnassa Kunta tukee kuntalaisten vastuunottoa omasta ja lähiympäristön hyvinvoinnista ja turvallisuudesta