5. Komppania. Johtavia perusteita. Komppanianjohtaja. valituksen tapahtua heti. Sitä.päivää, jolloin ratkaisu

Transkriptio

1 31 taa edelleen viiden päivän kuluessa lähinnä korkeammalleupseerille. Korkeimpaan paikkaan tulee valituksen tapahtua heti. Sitä.päivää, jolloin ratkaisu on valittajalle ilmoitettu, ei lasketa valitusaikaan. Ratkaisusta valittaminen on myöskin ilmoitettava komppanianjohtajalle tai sille upseerille, jolle valitus ensiksi tehtiin. 5. Komppania. Johtavia perusteita. Sotamiehen kasvatus tapahtuu komppanian piirissä. Tämän kasvatuksen tarkoituksena on saada muodostetuksi taistelukuntoinen joukko, joka on kykenevä kaikkiin niihin tehtäviin, joita sille annetaan, sekä on aina valmis täyttämään ne, vaikkakin ne vaatisivat paljon uhreja. Tämän tarkoituksen saavuttamiseksi on tarpeen: ankara kuri, joka on armeijan tukipylväs ja jokaisen yrityksen onnistumisen ehto, hyvä kouluutus, henkisten ominaisuuksien ja luottamuksen kasvatus, väsymätön huolenpito jokaisesta yksityisestä sekä isänmaanrakkauden ja velvollisuudentunteen kasvattaminen. Komppanianjohtaja. Sisä-ja ulkopalveluksessa. Komppanianjohtajan asema on kiitollinen, mutta erittäin vastuunalainen. Se vaatii siveellistä vakavuutta, säädösten ja määräysten perinpohjaista tuntemista, ruumiillista ja henkistä reippautta,

2 32 kestävyyttä ja tottumusta. Ainoastaan persoonallisuus ja persoonallinenesimerkki voi vaikuttaa alaisiin ja tuottaa hyvän tuloksen. Sitä varten tarvitaan varmaa esiintymistä rintaman edessä, hyvää ryhtiä, huolellisesti hoidettua pukua, selvää komentoääntä ja komentojen suorituksen tarkkaa valvontaa. Käskyjen tulee olla selviä, hyvin harkittuja; ne tulee aina antaa toistaa, ja niiden suoritusta tulee tarkata. Palveluksessa tulee olla ankara, mutta oikeamielinen, sen ulkopuolella hyväntahtoinen. Täytyy kiittää paljon, mutta oikealla paikalla; moitteet eivät saa olla epävarmoja, vaan päättävästi ja terävästi lausuttuja. Ei milloinkaan saa mennä liiallisuuteen pitäessä liuolta alaisten hyvinvoinnista. Isänmaallista innostusta on pidettävä yllä. Ruumiinharjoituksissa on itse oltava mukana ja vaadittava sitä upseereiltakin. On pidettävä alituista huolta upseerien ja aliupseerien kasvatuksesta. Opetusta on edistettävä neuvoilla ja tehtäviä antamalla. On ankarasti pidettävä kiinni persoonallisesta täsmällisyydestä. On valvottava, että joukkueen- ja ryhmänjohtajat ovat aina reippaita, innokkaita, ahkeria ja yritteliäitä. Taistelussa. On tutustuttava maanpinnanmuodostukseen ja seutuihin kartta kädessä. On huolellisesti käytettävä hyväksi maanpinnanmuodostusta, kaikin puolin hyödyttömän mieshukan välttämiseksi. Mutta jos on välttämätöntä, ei ole säästettävä itseäänkään eikä viimeistä miestä. Johtajan menettelytapa ja käytös on taistelussa ratkaiseva miehistön käytökseen nähden.

3 33 On välttämättä oltava levollinen sekä koetettava estää hermostumista. Miehiä on innostettava. Urhoollista tekoa on kiitettävä. On levitettävä uutisia taistelun hyvästä tuloksesta ja vihollisen tappioista. Huhujen leviämistä omista tappioista on estettävä. Ennenkuin käsketään, on tehtävä suunnitelma,»miten parhaiten päästään tarkoituksen perille. Taistelualasta, johdosta j. n. e. ei alijohtajilla saa olla epäilystä. Komppanianjohtajanon oltava sellaisessa paikassa, mistä hän parhaiten voi saada yleissilmäyksen komppaniasta ja olla yhteydessä pataljoonanjohtajan kanssa. Täytyy olla selvillä pataljoonanjohtajan olinpaikasta. Marssilla komppanianjohtaja ratsastaa, jotta hän ei väsyisi, sillä hänen pitää olla virkein koko komppaniasta, ja jotta hän tarvittaissa pikemmin pääsisi pataljoonanjohtajan luo. Joukkueenjohtajien tulee antaa usein ilmoitus taistelun tilanteesta. Kaikin keinoin on koetettava hankkia täysi selvyys vihollisesta sekä oman komppanian ja naapurijoukkojen asemasta taistelussa. Ilmoitusten anto näistä seikoista pataljoonalle on yksi komppanianjohtajan päävelvollisuuksia taistelussa. Ainoastaan nopeat ja tarkat ilmoitukset komppaniasta antavat pataljoonan ja rykmentin johtajille välittömän yleiskuvan taistelusta, niin että he voivat, aikanaan ryhtyä välttämättömiintoimenpiteisiin sekä antaa ohjeensa tykistölle. On ajateltava partioita, pidettävä silmällä ampuniavarojeii ja valopatruunien käyttöä. On aina kyllin ajoissa pyydettävä pataljoonasta ampumavaroja. On tehtävä kaikille selväksi, missä on sitomispaikka ja lievästi haavoittuneiden kokoontumis- Sotiliiskiisikir.jn. 1. Osu.

4 34 paikka. Taistelun jälkeen tulee heti järjestää joukot. Etulinjaan ei saa liiaksi sulloutua, reservejä on jätettävä taakse, tiedustelupartioita lähetettävä eteen. Kun esimies kaatuu, on se korvattava toisella. On otettava selville mieshukka ja patruunien kulutus. Jos on mahdollista, on pidettävä huolta haavoittuneista, otettava kaatuneiltapois tuntomerkkilevyt ja arvoesineet, haudattava heidät, koottava aseet, varustukset ja ampumavarat. Asemasodassa kaikki tämä tietysti on helpompaa panna toimeen, koska siihen on kylliksi aikaa. Kenttätaistelussa ja hyökkäyksessä tällaiset toimenpiteet, eivät saa hidastuttaa eteenpäinmenoa. Komppanian kokoonpano. Oikeasta kokoonpanosta riippuu komppanian taistelukyky. Tärkein on alipäällystön oikea valinta. Komppania jaetaan tavallisesti kolmeen joukkueeseen. Sitäpaitsi voi komppaniaan kuulua konekiväärijoukko, (i kevyttä konekivääriä. Taistelussa koskevat komppanianjohtajan antamat käskyt lähinnä joukkueenjohtajia. Joukkue on omiaan ratkaisemaan kaikki taistelussa esiintyvät tilanteet, joten menestys tappelussa riippuu ensi sijassa joukkueenjohtajista. Senvuoksi on joukkueenjohtajien valitseminen ja kasvattaminen hyvin tärkeää. Ryhmänjohtajat ovat vastuunalaiset jalkaväkitaistelun päämääriin saavuttamisesta. Heidän täytyy saada opetusta taktiikassa, omata nopea käsittämis- ja rautainen toimintakyky, olla urhoollisia ja osata oikein kohdella miehiä. Kunnollisiksi ryhmänohtajiksi kelpaavat vain miehet, jotka ovat tais-

5 ! 35 lelussa kunnostautuneet ja omaavat aseloveriensa täyden luottamuksen. Ellei komppanianjohtaja itse tarpeeksi tarkoin tunne miehiänsä, voi hän turvautua joukkueiden- ja ryhmänjohtajiensa apuun. Johtajan on tarkasti valvottava komppaniaa pienimpiin yksityiskohtiin saakka. Sekä palvelusaikaan että ikään nähden ovat miehet jaettavat tasaisesti joukkueiden kesken. Samoin etevät ja heikot ryhmänjohtajat. Taisteluryhmät ovat pantavat kokoon samojen periaatteiden mukaan. Arat miehet ovat asetettavat urhollisten sekaan sekä huonot ainekset sekoitettavat hyvään. Miesten pituutta ja muita sellaisia seikkoja ei tässä jaossa saa ottaa huomioon. Joukkueenjohtaja. Joukkueenjohtaja tukee komppanianjolitajaa ja valvoo joukkueensa palvelusta. Hänen erikoisen huolenpitonsa alaisena ovat ryhmänjohtajat ja heidän käyttäytymisensä miehistöä kohtaan. Ryhmänjohtajille on annettava tilaisuus itsenäiseen menettelyyn, mutta tarpeen vaatiessa on heitä kohdeltava 'asianomaisella ankaruudella. Joukkueenjohtaja on vastuunalainen miehistänsä ja hänen täytyy henkilökohtaisesti tuntea joka mies. Asemasodassa on hän vastuunalainen rintamaosansa puo- Komppanian vääpeli. Vääpelillä on luottamuspaikka ja siksi on siihen valittava ehdottomasti kunnollinen mies. Saksalainen sanoo kapteenia, komppanian isäksi, vääpeliä sen äidiksi. Komppania on perhe, jota kapteeni edus-

6 36 Kaava, 1. Sota- taa ja johtaa kasarmin ulkopuolella ja vääpeli sisällä. Komppanianjohtajan velvollisuus on mahdollisimman paljon parantaa vääpelin asemaa. Kumminkin on hänet pidettävä ankaran valvonnan alla ja katsottava, ettei hän sen vaikutusvallan avulla, mikä hänellä on kapteeniin, pääse johtamaan komppanian asioita (Vääpelihallitus). Vääpelin toimen kunnollinen hoitaminen vaatii suurta ahkeruutta ja ennen kaikkea täsmällisyyttä. Ruoka ja lepo ovat vasta toisessa sijassa; ensin on suoritettava päivän työt. Sillä jos yhdenkään juoksevan asian jättää seuraavaan päivään, niin aiheuttaa se taas puolestaan seuraavanasian lykkäyksen. Seuraus on, että vääpelin pöydälle kerääntyy lopuksi niin paljon papereita, ettei hän niitäenää voi selvittää, ja komp- y- 'S *$'»M a o -s "-- -*- -*-? s * S Palvelus- ~ - S-_S «s x arvo w ii go, 2 p p^ P,.* ' 3 Aviopuolison -2 --s *-" -m utu- ja sukunimi ' 0,5 '"--»'S '3,ja lasten luku- gs 5 "S n määrä tai lino- -"-" '3.->-> '3 mautus, että on SS,_ % ' naininton * «" ' 1 2 I li s 28T17.lääkäri Mattila. Lv. Lapua Toivo luth C Olavi Taloll. Naimaton Talollinen poiki.. JtihoMattiln Oulu ja Anna. Liisa i>. s. Korlionen

7 kantakirja. 37 Palvelussuhteet: a) aikaisemmin: miten, milloin «sa E "-?. ja 0 mihin joukko-osastoon astu-._* o S 'EX «j! % \ nut, samoinmissä palveluksensa "$$ ***"? 5, ia -^'8 *** päättänyt(aktiiv.palv <= aikavuo- *-äo-*ä.3*.3ea -""s Cs jsissa, kuukausissa japäivissä); "S ö'tn LS *'s"8»s JS o b) liikekannalle asettamisen jäi- Sp'g -»-äg^ S"S fe-g - 5 niinen, joukko-osasto ja aika, o* M- 5 g p-g -s siirrot, ylennykset,palv.pääsyn "g :*7- = ~ S im ikeen: jälleenpalvelukseen astu- 5 ~* S-S^-C «S x.' J i laatii ja aika sekii Ilmoitus, on- Ma.-_ W g ko tullut työkyvyttömäksi. g ***; lö M.1- a) astunut vapaaehtoi ,8. 17 Hyvä kömpii seiia Lockstedtin harjotus- saanut' hyökk 10 s. 17 Eiole _ 27Jääk joukon 2. jääkärikomppa- toisen Schmar- ollut an pfttal-' -'" ''-" niaan. luokan denin Suom. gajg. Joona -f* siirlretty I kompp. rauta- luona konien- v b) 81, lähtenyt rintamalle ristin nettuna 27.J.l':n 4 kompp.mukana. *) Arvosanat ovat: kiitettävä, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono» pania johtajineen joutuu huonoon valoon pataljoonanjohtajan silmissä. Täytyy jakaa jo edellisenä iltana aika seuraavan päivän töitä varten. Vääpelin päivittäisiin tehtäviin kuuluu sotakantakirjan hoito, päivittäinen kirjanpito komppaniasta lähtevistä ja siihen tulevista miehistä, palkka- ja muoiiitusluettelojen laatiminen, palkka-kirjojen täyttäminen, tappioluettelojen laatiminen sekä, kirjanpito komennetuista ja lomalla olevista. Päivittäin 011 vääpelin oltava läsnä pataljoonan käskynjaossa ja tarkoin merkittävä muistiin siellä annetut suulliset käskyt. Kirjalliset pataljoonan- y. m. käskyt sidotaan yhteen ja säilytetään. Samoin K" :t (kiertokirjeet) kun ne ovat täydellisesti kuitatut. Muutoin on K'- k-.5 Ti O I lö

8 38 irje heti annettava komppanianjohtajan kuitata ja lähetettävä seuraavaankomppaniaan, jonkakuittaus vielä puuttuu. T"- kirjeet (takaisin) lähetetään kuitattuina takaisin. K. T"-kirjeet lähetetään pataljoonaan takaisin, jos ne ovat täydelleen kuitatut; muutoin lähetetään ne edelleen, kuten,, K"-kirjeet. Joka ilta on vääpelin liidettävä komppanian korpraalikuntain johtajille tai komppanialle kokonaisuudessaan käskynjako, jossa ilmoitetaan komppanian käskyt sekä seuraavan päivän työohjelma. Samoin tehdään tiettäväksi komppaniassa tapahtuneet rangaistukset, ylennykset y. m, miehistöä koskevat seikat. Myös ulkopalvelusta varten järjestää vääpeli komppanian. Hän määrää edellisenä päivänä, miiloin järjestyminen alkaa., tav. * /-. tuntia ennen palveluksen alkua. Korpraalikuntien johtajat antavat korpraalikuntansa järjestäytyä jo jonkun aikaa ennen tätä. Aika riippuu miehistön kuntoonlaittautuniiskyvystii. He tarkastavat jokaisen miehen pukua, että se on kunnossa: saappaat hyvin kiilloitetut, napit kiinni, kaikki tavarat mukana j. n. e. Sitten he vievät korpraalikuntansa suljettuna komppanian järjestäytymispaikalle. Määrättynä aikana tulee vääpeli, jolloinkomppania seisoo valmiina korpraalikunnat vierekkäin. Korpraalikuntien johtajat ilmoittavat vääpelille korpraalikuntansa.. komennettuaan ensin asennon ja katseen vääpeliin päin. Vääpeli tarkastaa valmiiksikirjoitetusta listastaan, että korpraalikuntien johtajien ilmoitukset pitävät [laikkansa. Sattuneet eriäväisyvdet ovat selvitettävät. Tämän jälkeen hiin komentaa: Pituuden mukaan ruoturintamaan järjestykää! Lepo!( Aliupseerit

9 39 ja soittajat jäävät rintaman eteen.) Tämän jälkeen tulee komento Luku! jolloin etumiehet laskevat rivin läpi. Samoin tekevät myös aliupseerit. Kun vääpeli näkee, että miesluku on yhtäpitävä ilmoitusten kanssa, ajattelee hän, kuinka monen tulee astua liittyviin, jotta viimeinen ryhmä olisi täydellinen. Sitten hän komentaa: Jako neljään! Rylimäkaarto oikeaan ilman tahtia mars! Lepo! Rylimähuulo! (Ryhmien oikeat sivustamichet huutavat perätysten ryhmänsä numeron.) Sitten vääpeli ilmoittaa esim.: Ensimäisestä ryhmästä neljänteen ensimäinen, viidennestä seitsemänteen loinen ja kahdeksannesta kymmenenteen kolmas joukkue sekä komentaa: Joukkue-etäisyydet mars! (Tällöinottaa ensi joukkue kaksi ja toinen yhden askeleen eteenpäin.) Senjälkeen hän komentaa:lepo! sekä jakaa ryhmänjohtajat ja muut liittyvät eri joukkucihin ja eri ryhmiin. Sitten vääpeli käskee: Ryhmänjohtajat ryhmien eteen, sijaiset heidän viereensä! (näin ryhmä näkee, kuka on sen johtaja, ja tämä taas, kutka ovat hänen ryhmäänsä kuuluvat miehet) ja määrää jokaiselle joukkueenjohtajalle ja komppanianjohtajalle kaksi etäisyydenarvioijaa ja yhden torvensoittajan. Sitten vääpeli käskee ryhmänjohtajat paikoilleen ja komentaa: Ryhniäkaarto vasempaan ilman tahtia mars! Lepo! Jokaisen miehen tulee tietää, niihin ryhmään hän kuuluu, kuka on ryhmänjohtaja sekä hänen sijaisensa, kuka on takamies j. n. e. Tätä voi vääpeli tarkastaa siten, että hän esim. komentaa: 15. ruotu kivääri olalle vie! 27. ruotu polvelle! j.n,e. Kun komppanianjohtaja tulee paikalle, komentaa vääpeli asennon ja katseen häneen päin ja

10 40 ilmoittaa hänelle, kuinka monta miestä ja aliupseeria on saapuvilla, sekä antaa samalla kirjallisen päiväilmoituksen, josta käy selville, ketkä ovat poissa ja mistä syystä. Tämän jälkeen ottaa komppanianjohtaja komennon. Ka<iva 2. Päiväilmoituksen etusivu. O «.SM Q..3 ei d * 'C1PS s SiO -tn Korpraali- $ ci 5 vi %LradLL ali s'c»s J-g kunnat "3 e-}is;*h.t*', l -»-'O l fli^- t- ): r-l ' c.i** ;- t- S S S gra sw 8.1 i»is S" -m 5 '3 I:» _, i _, _* "", ES ' ' 1«3 si;$ 1 Li! s S s -s»i f SI -!I1S : 2 1S[3lli as I11 "3 :o - o $is! o,a, es "3 ;- s -*-! 2 -? A!jMNMWP> W H :15 os M 1. Korpraalik. j ] 1 2., ~, j. n. e. ' 4J 3 5J 4: 7j 2J 3j l 1; *214!268 1 löi 23 Summa J ; Aliupseerit // 2 1!, ]. 3J ; Summa il 8! ! 2302iU Paitsi komppanian rahastoja, ottaa vääpeli talteen myös yksityisten miesten rahoja ja arvoesineitä. Toimistaan on vääpeli vastuunalainen ainoastaan omalle komppanianjohtajalleen, joka taas on vääpelintoiltavista vastuunalainen pataljoonanjohtajalle. Komppanian nimessä tehdyt asiapaperit allekirjoittaa komppanianjohtaja itse, samoin hän kuittaa pataljoonan kassasta nostetut rahat sekä vahvistaa nimikirjoituksellaan elintarpeiden, aseiden ja varustusten vastaanottoluettelot. Vääpeli laittaa vain paperit valmiiksi ja lähettää ne komppanian-

11 41 Kaava,.7. Missä Päiväilinoituksen takasivu. Miesten nimet ja korpraalikunta Sairaalassa Sairaaksi ilmoitt. Lomalla Komenneltu Käsitöissä Keittiössä 1levosmiehinä Upseerien pah. Vahdissa Arestissa Lundberg* (1.), Mäkelä IV(2.) j. n.e. Nieminen (1.) Konsen(11.), Pekki 11(10.) Aliups. Kemppainen.Salmio (2.) j. n. c. Aliups. Elo Berliniin. Koivisto I (1.), j. n.e. LammiII(7.),.liirvoncn (S.). Koivisto II(1.), Kähärä (5.), Baahto (7.i. Uimonen (2.), Lammi I (2.), j. n.e. Aliups.Kallio ja jääk. Suuro (1.) j. II.C. Vaara (2.), Vihinen (5.). Tcrveydcnhoitosot.il. Rautio (1.). Komppanian kirjuri Gustafsson II (1.). Tolmitusaliupseeril Strömberg(2.), Lemberg (7.), Saari (Io.) johtajalle. Toinutusaliupseerien ja korpraalikunnanjohtajien silmälläpito kuuluu myösvääpelin toimiin. Marssilla oltaessa seuraa vääpeli komppanian mukana. Asemasodassa jää hän tavallisesti rintaman taa. Etulinjassa hoitaa, vääpelin tehtäviä v.t. vääpeli, joksi tavallisesti määrätään joku kokeneimmista aliupseereista.

12 42 Kaava 4. Sotapalkka - tai nuiden sijaiset "g S g.2 :-3 O»-1 f-, g.2!cä o i-3 CL Vääpelit m\ i *W.2 :o3 1 O h-3 j PL O i?. :- o r-3 Pm Sotapalkkaluettelosdu 011,, selityksissä"' anneltava tarkat tiedot. tcshii. taisteluista 011 mainittava paikka, ja muonituksen suhteen on jokaisessa eri lupauksesta mainittava, niihin asii miioiiilus 011 luonnossa saatu. Viivokclisäralutii maksetaan komennetuille, jotka käyttävät rautatietä vähintäin J tuntia vuorokaudessa, 50 penniä vuorokaudelta. Varavääpelit Kersantit Aliupsee rit.- I es 2 tn -7" ' ; "> [.2 "S S ;.2 :-S O :cs I O h-3, Pm Jefreitterit bisttl yhteensä en i.;*- -:rj j o h-3 jpm Miehet.... es m 'S ' :-S C h-1 1*! 2 i S s :.2 3 M Upseerit, lääkärit, virkailijat Sairashoitoaliupseerit ja -miehistö Aliupseerit ja mie- m I rt VJ r> 216 1i 267! l 1 M at lj C I l

13 43 luettelo. LeWa _ Rehuruoka- Ilevoannok- annok " gftt set. set 3. : 7*! 7. :0 71 > x.i t..2 m.2 ra : o ra c rae - J j Cl,,_"" a. J Cl, 2* "71 1 :c8 x g PL Heli t,v k s i a Vakinainen miesluku. 8160!) Vahvuus 31 p, toukokuuta Taistelussa S-motsässö jääkäri Aku hävinnyt.lefr. Niku haavoittui; viety Mitaun sotasairaalaan. Muonitettu, 6, B mukaanlaskettuna. 8.6' Aliups.Rika komennettu kuljettamaan sotavankeja KOnlgsbergiin, Muonitettu, mukaanlask. Rautatiematka 8. jn 0. (">., kumpanakin yli 4 tunnin I ISumina. 68i I Poisto. I'oisto. Muonitusvahvuus 11. (i. Aliups. Papu ylennetty vakinaiseksi varavääpeliksi. Varajoukosta saapunut luutn. Reinbaeh. aliups. Setä ja jääkärit Vino, Suora ja Käyrä. Hevonen AugUBt" silmävian vuoksi eläinsairaalaan Tukkumiin Siirto. I^otapalkkalueltelossa ei saa ahtaa paperille asioita liian laajftaii..sotapalkkalishi täydennetään joka päivä, ja tästä kirjasta voidaan mvöhenunin ottaa otteet niuihin kirjoihin.

14 44 Toimitusaliupseerit. Päivystävä aliupseeri. Päivystävä aliupseeri määrätään komppaniassa aliupseerien järjestyksen mukaan aina 24 tunniksi, esim. klo l:stä i. p. seuraavaan päivään klo l:een i. p. Päivystysvuoron kestäessä ei päivystäjä saa jättää kasarmia, ja hänen on oltava kaiken päivää vyö päällä ja kypäri päässä. Aamuisin hän herättää komppanian vähintäin \\V tuntia ennen harjotusten alkua, vie sairaaksi ilmoittautuneet lääkärin tarkastettaviksi, kirjoittaa päiväilmoituksen päiväkirjaan ja järjestää aamukahvin jaon --- sekä huolehtii kasarmin siistimisestä. Tämä kaikki on hänen ehdittävä tehdä ennen aaniuharjotusten alkua. Päiväilmoituksen tulee sisältää: päiväyspäällekirjoitus, päiväilinoitus" sekä: 1) koska oli edellisen päivän iltahuuto ja oliko kaikki järjestyksessä; *2) milloin on herätetty; I?) ketkä ovat ilmoittautuneet sairaiksi; 4) ketkä ovat sairaalassa; 5) ketkä ovat sairaina kasarmissa; (>) ketkä ovat lomalla; 7) ketkä ovat komennetut; 8) ketkä ovat arestissa. Päiväilmoituksen alla on päivystäjän nimi ja arvo. Komppanian ollessa harjotuksissa valvoo päivystäjä kasarmin puhdistusta, lämmitystä ja tuulettamista. Hän valvoo järjestystä ruuanjaossa. Upseereille, jotka tulevat kasarmiin, hän ilmoittautuu säädetyssä puvussa sanomalla:,,päivystävä aliupseeri!" Illalla hiin katsoo, että huoneet tuuletetaan ennen maatainenoa. Iltahuudossa on hän läsnä ja huolehtii sen jälkeen, että tulet sammutetaan ja että makuuhuoneissa vallitsee hiljaisuus.

15 45 Päivystävä aliupseeri on komppanian vääpelin oikea käsi kasarmissa. Muiksi toimitusaliupseereiksi on valittava luetettavia ja kokeneita aliupseereita, ottaen huomioon heidän siviiliammattinsa. Heidän on itsensä otettava komppanianjohtajan kanssa puheeksi esiintulevat asiat eikä odottaa, kunnes komppanianjohtaja kysyy. Varusaliupseeri. Varusaliupseeri hoitaa komppanian varustustarve- ja pukuvarastoja ja valvoo käsityöläisten toimintaa. Hänen velvollisuutensa on valvoa, että miehet hoitavat hyvin kaikki tavaransa. Sitävarten on hänen ehdotettava vääpelille, että pantaisiin toimeen eri tavaroitten tarkastuksia. Näissä tarkastuksissa on otettava selko siitä, missä kunnossa komppanian vaatteet ja varustukset ovat, sekä esitettävä komppanianjohtajallemahdollisetpuutteeellisuudet. Varusaliupseerin tulee huolehtia siitä, että rikkinäiset tavarat heti korjataan ja loppuun kuluneiden sijaan hankitaan uusia. Alote uusien tavaroitten hankkimiseen on itsenäisesti ja hyvissä ajoin tehtävä ja tavarain hankintaa on väsymättä kaikin voimin kiirehdittävä. Hallussaan olevista tavaroista on varusaliupseerin pidettävä varuskirjaa, merkittävä tarkkaan vastaanottamansa ja ulosantainansa esineet. Varuskirjaan on merkittävä jokainen komppaniaan tuleva ja lähtevä mies ja mitä vaate- ja varuskappaleita kukin on tullessaan komppaniaan tuonut tai siitä mennessään mukanaan vienyt. Kirjanpidosta täytyy joka hetki nähdä, kuinka monta kappaletta kutakin esinettä komppa-

16 46 niassa on sekä missä ja milloin jokin tavara on hukkunut. Taistelussa voi joskus hukkua niuutan*ia varuskappaleita, jossa tapauksessa niistä on viipymättä lähetettävä komppanianjohtajan allekirjoittama katoamisilmoitus pataljoonan kassahallintoon. Varuskirja on kuukausittain päätettävä ja tavarain tarkastuksen kautta otettava selko siitä, pitääkö kirjanpito paikkansa. Sodassa on varusaliupseerilla nelipyöräinen kahden hevosen vetämä tavaravaunu, joka kulkee suuressa kuormastossa. Se kuljettaa noin 500 k^. Siinä on varatavaroita hukkuvien tavaroitten varalle (vähintäin 25 paria saappaita sekä saman verran asetakkeja ja housuja j. n. e.). Sitäpaitsi kuljetetaan tavaravaunussa upseerien tavaroita, jotta nämä vapaina kaikesta kantotaakasta kykenisivät säilyttämään heiltä vaadittavan toimintakykyisyyden. Varusaliupseerin on pidettävä huolta tavaravaunun kunnossapidosta. Varuskirjanpito. Komppanian varuskirjan /ulee olla sellainen, että siitä joka hetki voidaan nähdä, kuinka paljon komppaniassa yhteensä on tavaroita, kuinka paljon on annettu miehille ja kuinka paljon siis on vanishuoneessa jälellä. Paitsi varuskirjaa tulee myös olla erikoinen kirja, jossa on samat sarekkeet kuin siinä ja vasemmalla puolella miesten nimet. Tähän kirjaan tulee miesten kuitata saamansa tavarat. Siihen merkitään myös kadonneet tavarat vetämällä viiva kadotetun tavaran yli ja viittaamalla erikoiseen häviä-

17 47 miskirjaan, joka komppanianjohtajan allekirjoittamana on jätettävä pataljoonalle. Joka kuukauden lopussa tehdään komppaniassa varuskirjan päätös, josta käy selville miehistön hallussa oleva ja varushuoneessa oleva tavaravarasto. Asealiupseeri. Asealiupseeri hoitaa komppanian ase- ja atnpumatarvevarastoa ja kaukoputkia sekä pitää niistä kirjaa samojen perusteiden nojalla kuin varusaliupseeri. Hänen on huolellisesti valvottava, että miehet hoitavat aseensa hyvin. Asetarkastuksessa ja aseiden puhdistuksessa on hänen oltava läsnä. Puhdistustarpeiden, kuten öljyn, rasvan, tappuran ja vernissan hankinta ja jakaminen on hänen huolenansa, samoin myös uusien aseiden hankinta ja rikkonaisten korjauttaminen. Komppanian ulkopuolella asuvien hevosmiesten ja upseerien palvelijoidenaseita hän ei saa unohtaa. Ampumaharjotuksissa tulee asealiupseerin aina olla läsnä ja laittaa luettelo yksityisten miesten saavutuksista sekä kertomus osastojen ampumaharjotuksista. Uusien ampuinavarojen tilaus on hänen ajoissa tehtävä. Sodassa hoitaa hän myös patruunavaunua, joita on eri malleja. Sellaisessa voi kuljettaa noin 20,000 patruunaa, ja se kuuluu taistelukuormastoon. Asealiupseeri on vastuunalainen siitä, että komppania saa patruunavaunusta patruunia kun se on niiden tarpeessa, kuten ennen taistelua ja taistelussa. Samoin tulee hänen huolehtia, että patruunavaunu tulee niin pian kuin mahdollista uudestaan täytetyksi.

18 48 s. "5" t/1 o nnauny 03 _; C o ">«'u««g.2:rt I imouuv jg- [ ±-" n^ouuv 3g»M O CO I=l -aa i coo I < ni-ecg.6 rt (5.2»a jn^euuy a-*-** \ njßßg 'Se!nn.tuuv rt i "*M g j '57 >-=! nvßiig r-»l i r-u"! '- rt.2«a :injauuy I5 n^bisg I g [ iu*«ug e» i i j o! ** SA"BAI*B c"[ 'M 1 k-» "o 'sq -g 2 ps!imauuy g Ä SS - * 3 -r g.g* im-tuuy S i_j -Sa - _ Ci f l i CO Vg k g*5 nißßg oi s i -f '-o 00 X,t!! S S O f" OI Oi -* O) N CD I -^ I ID j rt -M oi *- i- S s s S X I- -M X OI H 01 oi, oi -* S oo oi '- '-x * ' 5 OI - -T "* " ** I- K _v * OI I',Il gq 00 OI 01 cd oi ii li 1: JS i S 3 I oi.2 i 2 M s oi {.2,.S S lis tn H 5 01 g " ö a > w g ICO ai a "3!3 S t Sd ir^ [ j, n t/3.-» d ; 00 is ;V ;» 2 O : Ö O Ö * I j-*.-f i I 01! 01 -t< "" OI,"* OI CD g jco CD ICD i CD- "^ "~ **. M.i"" ' CD CÖ 35 ii 1-1»"«'OI OI IM! «Ö I"^ a M " 2 - -S * '.-. 1 a *' -rt *-j rt. tn g " ci 2 a "S -a,! co a k o I :rt j "- k o a * 3 \ % ö! 1 ' 'a 1 r. rt a a H i % o, ' 1a.\% 3

19 49 r. r-t c oi o "rt 5^ to S "U r-m g rt ils t> rt JS 13 O a a o ra oi; I s o rt -1 ojeuaiilsnumaijfl Omistaja o rt rt rt T-H Ä 7. Ä M :C8 I l CA ft 01 a a 03»»j pq g I l *-'" rt rt 15 "o.a-^ - :2 "2 'S SH -rt -* il r: oi rt a Ä s s a "-" n - - -t o rt Trt a -2 o "Z* -4 m^> yq_ rt.a 2 ' oj ""tt 1 a o,"-; '-H 00 ''* a -^ - I- I - co fr CO l- 04 Cb VJ K g Solildskii ikir.jii. 1. oyji -+ i

20 50 Kaava, 7. Varusaliupseerin kuittiluot( ie E, 01 *» * d\ M ' ra: e js sm os rt rt 3 'a- i :3»s iöta Nimi JS a-aja isi S«: cia;rt! -^iai coia o co olrt:rt rt -H oj.-n.- rt Ltd 3 *2a"3 «"S * S 'S: te^:.rt :rt;--*s s j^ cd a a 3 --< Ä a -r-! :rt a a ' a- o.-2 a a cs-nortrtaartrtrt-sa *.'*-», "3 o iii-. i-****"* uq <j ; a.s!m t> < jqm f> cc Mka te) MtaEm-ht> o.»2 n. :cct.2 a -,%'e oi 'S a 1 AMu. Kaari I 1 I I 1-2 2, 1 1.."' l I 1 1 I 2.Jiiäk., Vaara 1,1 l l 2, 2i l i ll i l i i ". Jililk.i Kujala "I

21 51 histöu vaate- ja varustuskappaleista. ' L. Irt -rt ;.«rt -s, -CO \-ji '!+5 '< ''«n' a!-* 2' rt =M * a ':rt jsjgi... x a\3 ' a j g? '? rt '"'S* j ia!o' j 3 -a 1-SiOl -a oai>-.i'öi fa.i I a rt i o1.2 irt rt 3 a!t-jtrt Irt a -j aim a! *-"T *4 t. >a--t^ a!*--!a Kuittaus Selityksin 2 1J I I IM Saari Villap.annettu ta kaisin varushuoneesoen, Saap- - paat ja telttakangas palaneet Ljulassa. (Katso hftviäinisluetteloa!) 2 11 lj 1, a.7.17 Vaara Lakki hukkunut laivamatkalla. Seikälaukku kadonnut partiokahakas sa. (Katso häviä-

22 52 Talousaliupscori. Talousaliupseerintehtävänä on rauhan aikana, joukon ollessa kasarmissa, komppanian taloustavarani hoito ja kunnossapito. Sitä varten pitää hän tarkat luettelot siitä, kuinka monta sänkyä, pöytää, tuolia, lamppua, pesulavitsaa, pesuvatia ja -kannua j. n. e. kussakin tuvassa on, jotavarten hänen on tuontuostakin pidettävä tarkastuksia, nähdäkseen, ovatko kaikki tavarat jälellä. Joka tuvassa tulee olla komppanianjohtajan allekirjoittama kalustoluettelo. Jos joitakin tavaroita puuttuu on hänen tehtävä siitä ilmoitus komppanianjohtajalle. -Jos joitakin tavaroita tarvitaan entisten lisäksi, on talousaliupseerin, esitettyään asia vääpelille, ne hankittava. Samoin hänen tehtäviinsä kuuluu pyyheliinojen ja sänkyvaatteiden hoito ja pesettäminen sekä valaistus- ja polttotarpeiden,samoinkuin saippuan hankkiminen ja jakaminen. Jos komppania muuttaa uuteen asuntoon, on hänen asiansa panna uusi asunto kuntoon ja katsoa, että kaikki tavarat siellä ovat paikoillaan.rintamalla talousaliupseerin ei tarvita. Liikennesodassa lähetetään hän tavallisesti joko pyörällä tai muuten parin, kolmen miehen kanssa etukäteen valmistamaan asuntoa komppanialle. Muonitusaliupseeri. Muoiiitusaliupseori on niiionitusupseerin apulainen. Iliincn tehtävänsä on niin hyvin rauhan aikana kuin sodassa muonitusvarastoista vastaanottaa kaikki komppanialle tuleva ruoka. Tätä tarkoitusta varten on hänellä yksi vaunu käytettävänään. Ne muonavarat, mitkä tullaan keitossa käyt-

23 53 tiimaan, antaa hiin keittiöaliupseerille ja muun ruuan hiin jakaa tarkoin komppanian korpraalikunnille, niin että niiniä miesluvun mukaan saavat suhteellisesti yhtä paljon. Kauhan aikana on muonitusaliiipseerin tehtävä verrattain helppo, kun ruuan vastaanotto tapahtuu säännöllisesti määräaikana ja määräannokset ovat aina saatavissa. Sodassa sensijaan on muonan hankinta hyvin vaikea toimi. Kaikista vaaroista ja vastuksista huolimatta on ruoka säännöllisesti toimitettava komppanialla. Ellei miehistö säännöllisesti saa ravintoaan, ei mieliala joukossa pysy hyvänä, sillä nälkä heikontaa sekii ruumista että tahdonvoimaa ja siveellistä tarmoa. Täydellä vatsalla huonompikin joukko taistelee hyvin, mutta nälkäinen joukko tulee helposti kurittomaksi ja veltoksi. Ellei ruokaa ole tarpeeksi saatavissa armeijan varastoista, on niuonitusaliupseerin hankittava sitä niuonitusupseerin johdolla muualta. Hän ei saa pelätä vaivoja, vaan hänen on usein läpi yön sateella ja huonolla säällä tuotava ruokaa taistelevalle joukolle. Keittiöaliupseeri. Keittiöaliupseeri hoitaa lämpimän ruuan keiton. Hänen on katsottava, että ruoka tulee mahdollisimman vaihtelevaa ja hyvänmakuista, ettei ruoka yhtenä päivänä ole erittäin sakeaa ja ravitsevaa ja toisena taas ylen huonoa, vaan mikäli mahdollista joka päivä yhtä ravitsevaa. Keittiössä on noudatettava suurinta puhtautta. Jokaisen miehen on saatava aivan yhtä paljon ruokaa. Ylempiarvoiset eivät saa enempää kuin tavalliset sotaniiehetkään. Jos ruokaa jää yli, jaetaan ylijäämä korp-

24 54 raalikuntien kesken vuorotellen päivittäin, niin että kaikki tulevat saamaan lisuketta",lisuketta" yhtä usein. Sodassa 011 pidettävä huolta siitä, että keittoa on saatavissa, niin pian kuin joukko levähtää pitkän marssin jälkeen tai taistelusta tullessaan. Jos komppania on pitkät, ajat taistelussa, on sille toimitettava ruokaa etulinjaan luotisateessakin. Kahvia tai teetä on aina pidettävä keittiössä lämpimänä. Kenttäkeittiö. Jokaiselle komppanialle tai patterille kuuluu yksi kenttäkeittiö. Sen voi hoitaa yksi mies. Pataljoonan neljää kenttäkeittiötä varten määrätään yksi keittiöaliupseeri. Sodassa on kuitenkin näyttäytynyt tarpeelliseksi määrätä aliupseeri kutakin keittiötä varten. Kenttäkeittiöt kuuluvat taistelukuormastoon ja seuraavat marssilla heti pataljoonan perässä. Taistelussa määrää joko pataljoonan tai kunkin komppanian johtaja niiden paikan. Kenttäkeittiössä on kaksi osaa: keittovaunu ja etuvaunu. Keittovaunuun on sijoitettu kaksinkertainen ruokakattila, jonka seinien väli on täytetty <>lyseriinillä, ja kahvikattila. Ruokakattila vetää kaikkiaan 200 litraa ja kahvikattila 70 litraa. Jos ruokaa tarvitaan enemmän, on osa otettava ensin lämmönpitäviin kuljetusastioihin ja siten keitettävä kahdessa osassa. Lihan paistaminen kattilassa on kielletty, sillä kattila menee siitä pilalle. Keittovaunussa on eri uuni kunkin kattilan alla sekä useita laatikoita, joissa keittiökalustoa kuljetetaan ja lisäksi polttopuita yhdeksi tai hiiliä kolmeksi päiväksi. Etuvaunun laatikko on myös jaettu eri osastoihin, joihin mahtuu yhteensä 200 rautaista, rautaista

25 55 annosta'' sekä osa hevosten,, rautaisia annoksia".loput rautaisia, rautaisia annoksia" kuljetetaan hihnoilla etuvaunuun kiinnitettyinä. Hevosmiehen istuintyynyyn mahtuu noin 20 kg. kauroja. Etuvaunussa on kirveen, sahan, lapionja kuokan pitimet. Kenttäkeittiötä on hoidettava erittäin huolellisesti. Sitä on säästäen käytettävä ja niissä suinkin mahdollista keitettävä muulla kattilalla. Kaasusuojelusaliupseeri. Kaasusuojelusaliupseerinhoidossa ovat komppanian kaasusuojelusvälineet. Hän on vastuunalainen kaasunaamioiden täysilukuisuudesta ja käyttökelpoisuudesta. Täydennysosien ja naamioiden tilaukset ovat hyvissä ajoin tehtävät. Naamioista on pidettävä tarkat luettelot, joista käy selville, kuinka monta miestä ja naamiota komppaniassa on, ja kuinka paljon naamioita ja pattereja on varastossa, milloin kukin on koettanut naamiotaan kaasuhuoneessa ja ketkä komppaniassa osaavat käyttää itsepelastajaa. Hänen on kuukausittain lähetettävä pataljoonan kaasusuojelusaliupseerille ilmoitus, josta käy selville, kuinka monta miestä ja kuinka monta naamiota komppaniassa on ja kuinka monta naamiota on rikki tai puuttuu. Korpraalikunnanjohtaja. Korpraalikunnanjohtajana voi olla joko aliupseeri, jefreitteri tai tavallinen sotamies. Sodassa muodostaa kukin ryhmä oman korpraalikuntansa ja ryhmänjohtaja on samalla korpraalikunnanjohtaja. Alituisen yhdessäolon kautta oppii korpraalikunnanjohtaja tarkoin tuntemaan joka miehen, ja

26 56 hänen on aina käyttäydyttävä niin, että hän saavuttaa miestensä luottamuksen ja suuren vaikutusvallan heihin. Hänen pitää, tarkasti tietää, mitä varus- tai vaatekappaleita kultakin puuttuu, mitä on korjattava j. n. e. Komppanianjohtajan on hankittava itselleen ehdottomasti kunnollinen aliupseeristo, jossa vallitsee hyvä henki. Korpraalikunnanjohtajan on oltava miestensä esimerkkinä sekii palveluksessa että sen ulkopuolella. Hänen on tunnettava oma arvonsa ja toimittava sen mukaan. Alaisiaan tulee korpraalikunnanjohtajan kohdella puolueettomasti ja varmasti henkilökohtaiseen toveruuteen tai ystävyyteen katsomatta. Sen kautta hän saavuttaa miestensä kunnioituksen. Hän on vastuunalainen korpraalikunnassaan vallitsevasta hengestä. Ollen samalla ryhmänjohtaja on hänen hankittava mahdollisimman hyvät tiedot taktiikassa lukemalla sotilaskirjallisuutta ja olemalla tarkkaavainen opetustunnilla. 6. Kasarmi- ja tupajärjestys. Mitä tarkemmin jokainen mies noudattaa kasarmi- ja tupajärjestyksen ohjeita, mitä enemmän hän huolehtii siisteydestä ja mitä suvaitsevampi ja hienotunteisempi hän on tupatovereitaan kohtaan, sitä miellyttävämmäksi muodostuu yhdessäolo. Tuvassa asuvain miesten nimetkirjoitetaan taululle,mikä riippuu ovessa tuvan sisäpuolella. Ensimmäiseksi ovat komppanianpäällikön määräämän tuvanvanhimman ja tiimiin sijaisen nimet ; muiden nimet seuraavat aakkosjärjestyksessä.