IMATRAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA KH 15/2019. Kaupunginhallitus Julkinen. Aika klo 15:00-18:20

Transkriptio

1 Julkinen Aika klo 15:00-18:20 Paikka Kaupungintalo, Vallinkoski (h. 138) Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 154 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajien valinta Tiedoksiannot kaupunginhallitukselle Imatran kaupungin kehittämisprojektit: Mitran yhtiörakenne Varhaiskasvatuksen palveluverkon jatkosuunnittelun linjaus Imatran kaupungin koulukeskuksien ja lukion henkilöstömitoitus 19 tulevien 5. - ja 10.-vuoden päähän 160 Kutsunnat Etelä-Karjalassa Ystävyys- ja yhteistyösopimus Kiinan Beihain kanssa Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän aloite: Hallintosääntömuutos Kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpano Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset Saapuneet kirjeet Mansikkalan koulukeskuksen irtokalustehankinta 167 Imatra-mitalin saaja ja myönteisen Imatra-kuvan edistäjän palkitseminen 168 Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus pöytäkirjaan 35

2 Aika klo 15:00-18:20 Paikka Kaupungintalo, Vallinkoski (h. 138) Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätieto Läsnä Helminen Anna Puheenjohtaja Nokelainen Ilkka 1. varapuheenjohtaja Airas Mikko 2. varapuheenjohtaja Aalto Airi Jäsen Härkönen Timo Jäsen Lankinen Veikko Jäsen Luukkanen Heikki Pöytäkirjan tarkastaja Nissinen Anne Jäsen Saaristo Lilla Pöytäkirjan tarkastaja Niskanen Markus Varajäsen Poissa Ellonen Hanna-Kaisa Hyvinvointijohtaja Telkkä Jani Jäsen Äikää Tarja Jäsen Tikka Markus Varajäsen Muut osallistujat Roslakka Kai Kaupunginjohtaja Heino Kaisa Apulaiskaupunginjohtaja Äikäs Topiantti Kaupunkikehitysjohtaja Hupli-Oinonen Liisa Viestintäjohtaja Malm Niina Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matikainen Tommi Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Saarimäki Erkki Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Käsitellyt asiat Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja nähtävillä klo Imatran kaupungin asiakaspalvelupisteessä sekä alkaen netissä Sivu 2/36

3 154 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös: Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Sivu 3/36

4 155 Pöytäkirjantarkastajien valinta Päätös: Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi Lilla Saaristo ja Heikki Luukkanen. Sivu 4/36

5 156 Tiedoksiannot kaupunginhallitukselle 1. Muuttotutkimus - Tutkimustuloksia esitteli kokouksessa viestintäjohtaja Liisa- Hupli Oinonen ja Imatra Base Camp Oy:n toiminnanjohtaja Jukka Aallikko 2. Jätevesiratkaisun tilannekatsaus - Asiaa esitteli kokouksessa vesihuoltopäällikkö Kari Pietarinen 3. Konsernipalvelujen hallinnon tukipalvelujen resurssi- ja osaamiskatsaus / kehittämisprojektikatsaus - Asiaa esitteli kokouksessa hallintopäällikkö Marjo Kaulio-Behm 4. Koulukiinteistöjen vuokrien määräytyminen ja sisäisen elinkaarimallin valmisteluvaihe - Merkittiin tiedoksi valmisteluvaiheen keskeneräisyys. Asia esitellään kaupunginhallitukselle kokouksessa. 5. Kaupunginhallituksen lautakuntiin ja konserniyhteisöihin nimeämien edustajien tiedoksiannot - Kaupunginhallituksen jäsen Anne Nissinen kertoi hyvinvointilautakunnan kokousasioista. - Apulaiskaupunginjohtaja Kaisa Heino kertoi Etelä-Karjalan ammatillisen koulutuksen tukisäätiön ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston tukisäätiön sulautumisvalmistelun ja päätöksenteon vaiheesta. - IntoPajat ry:n ja Työn Vuoksi ry:n yhdistymisprosessin aikataulua koskeva ilmoitus. - Kaupunginhallituksen jäsen Heikki Luukkanen tiedotti Etelä- Karjalan koulutuskuntayhtymän omistajaseminaarista Imatralla. 6. Kaavoituskatsaus - Kaupunkikehitysjohtaja Topiantti Äikäs esitteli asiaa kokouksessa. 7. Matkaraportti Pärnu Matkaraportti Tallinna Huomionosoitukset ja lahjat: - Svetogorsk kaupunkipäivän muistoesine - Suomi Unkari ystävyyskaupunkitapahtuman muistoesineet Hämenlinnasta - Salzgitterin vierailijoiden lahjat 10. Järvi-Suomen peruskirja, allekirjoitettu Eksoten talouskatsaus - Kaupunginjohtaja Kai Roslakka kuvasi Eksoten talousraportointitietoja. Sivu 5/36

6 12. Oikeusministeriön päätös - Kunnille suoritettava kertakorvaus vaalimenoista vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ja vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa 13. Pöytäkirjanote, Keskusvaalilautakunta Äänestysalueen nimi - Ote oheismateriaalina 14. Käynnistymässä oleva purkukohde: Pilvilinna. Kohteen maanvuokrasopimus voidaan Toimitilat Oy:n niin ilmoittaessa purkaa. Kj:n päätösesitys: Päätös: Merkitään tiedoksi Merkittiin tiedoksi. Sivu 6/36

7 157 Imatran kaupungin kehittämisprojektit: Mitran yhtiörakenne IMR/864/ /2019 Valmistelija: Heino Kaisa Johdanto Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt ( 107) talousarvion vuodelle Hyväksytty talousarvio jäi 3,2 M alijäämäiseksi. Kaupunginhallitus on päättänyt alijäämäisen talousarvioesityksensä yhteydessä ( 269) käynnistää taloussuunnittelukauden ( ) tasapainon saavuttamiseksi kokonaisvaltaisen organisaation palvelurakenteiden tarkastelun. Kehittämisprojektit toteuttavat kaupungin strategiaa. Kaupunginhallitus määritteli kokouksessaan ( 317) kehittämisprojektien aihealueet, joista yksi kohdentui kaupungin konsernirakenteen uudelleen tarkasteluun. Imatran kaupunkikonsernin konsernirakenne on syntynyt vuosikymmenten aikana osa (=yhtiö) kerrallaan ja kyseisen ajankohdan ja toimintaympäristön tarpeeseen. Kaupungin palvelutuotantoa ja toimintoja on siirretty kaupungin sata prosenttisesti omistamien yhtiöiden tuotettavaksi. Kaupunkikonsernin konsernirakenteen tarkoituksenmukaisuutta ja sopivuutta muuttuneeseen toimintaympäristöön on tarkasteltava asetettujen kehittämisprojektien yhteydessä uudelleen. Mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutuotannossa olevien kiinteistöjen omistuksen siirtyminen yksityisomistukseen ja eri asumisvaihtoehtojen lisääntyminen kaupunkikonsernin tuottamana ovat vaikuttaneet Mitra Imatran Rakennuttaja Oy:n (jälj. Mitra) sekä sen manageroinnissa olevien muiden konserniyhtiöiden palvelujen ja asiakaskunnan monipuolistumiseen. Lainsäädännöllistä taustaa organisaation kehittämiselle Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista ( /1397) toteaa, että Tätä lakia ei sovelleta hankintaan, jonka hankintayksikkö tekee sidosyksiköltään. Sidosyksiköllä tarkoitetaan hankintayksiköstä muodollisesti erillistä ja päätöksenteon kannalta itsenäistä yksikköä. Lisäksi edellytyksenä on, että hankintayksikkö käyttää määräysvaltaa yksikköön samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa ja että yksikkö harjoittaa enintään 5 %:n ja enintään euron osuuden liiketoiminnastaan muiden tahojen kuin hankintayksikön kanssa, jonka määräysvallassa se on. Laissa todetaan myös, että prosenttiosuutta määritettäessä perusteena on käytettävä sopimuksen tekemistä edeltävien kolmen vuoden keskimääräistä kokonaisliikevaihtoa tai muuta vastaavaa toimintaan perustuvaa määrää. Sivu 7/36

8 Nykyisen sidosyksikkö-toimintamallin hyödyt Mitralla on vahva rooli kaupungin strategian toteuttamisessa ja elinvoiman vahvistamisessa. Tällä hetkellä Mitran managerointikokonaisuuteen rakentuneen toimintamallin vahvuuksia ovat mm. kiinteistömanageroinnin kokonaiskoordinaatio, vahva osallistuminen elinvoimaa tukeviin hankkeisiin sekä joustava ja tehokas resurssien käyttö. Lisäksi Mitra-toimintamalli vähentää kaupungin /konsernin resurssitarpeita verrattuna malliin, mikä ei perustuisi sidosyksikköyhtiö -typpiseen toimintamalliin. Tähän saakka toteutetun kehittämisprojektivalmistelun perusteella on todettu, että Mitran toimintojen sidosyksikköaseman säilyttäminen on kaupunkikonsernin kokonaisedun näkökulmasta perusteltua ja edellyttää organisaatiorakenteen kokonaistarkastelua ja uudistamista. Valmistelutyön perusteella tarkoituksenmukaisimmaksi on valikoitumassa malli, jossa Mitran avoimille markkinoille suuntautuvat liiketoiminnot yhdessä nykyiseen Imatran seudun Yritystilat Oy:n toimintojen kanssa voisivat muodostaa yhtiön, joka ei ole hankintalain tarkoittamassa sidosyksikkösuhteessa kaupunkiin. Toisaalta muut Mitran inhouse -aseman säilyttämisen näkökulmasta tarkoituksenmukaiset toiminnot järjestäytyisivät muiden puhtaasti sidosyksikköinä toimivien yhtiöiden, Imatran Toimitilat Oy:n ja mahdollisesti Imatran Vuokra-asunnot Oy:n, yhteyteen. Mitran toimintojen sidosyksikköaseman turvaamista ja yritysten organisaatiorakenteen kokonaistarkastelun jatkovalmistelua on tarkoitus viedä eteenpäin siten, että edellä kuvatut nykymallin vahvuudet voidaan turvata ottaen huomioon uudistuneen hankintalain asettamat rajoitteet sidosyksikköaseman säilymiselle ja toisaalta siten, että järjestely itsessään toteutetaan kaupunkikonsernin näkökulmasta kokonaistaloudellisesti tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Edellä olevan tavoitteen yksityiskohtaisen toteuttamismallin laatimiseksi on tarkoitus tehdä ulkopuoliselle erityisasiantuntijaryhmälle toimeksianto seuraavista asioista: Käytännön yritysrakenteen muutoksien toimeenpanosuunnitelma huomioon ottaen verotukselliset ja juridiset näkökulmat sekä kaupunkikonsernin kokonaisedun toteutuminen. Fuusioprosessivalmistelut, mm. miten toteutetaan ja missä järjestyksessä ja aikataulussa (kuulemiset ja lausunnot: velkojat, viranomaiset, sopimuskumppanit, jne.) sekä omaisuuden siirtojen toteutukset, hallinnonjako- tai muiden sopimusten laadinta. Tasearvojen määritykset tasearvo lähtötilanteessa mahdollinen alaskirjaustarve yhtiörakenneuudistuksessa? Yhtiöjärjestysten laatiminen Riskianalyysi Sivu 8/36

9 Kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää merkitä edellä olevan konserniyhtiö Mitran yhtiörakenneselvityksen valmisteluvaiheen tiedoksi ja päättää, että yhtiörakenne muutetaan edellä kuvattujen periaatteiden mukaisesti siten, että uusi yhtiörakenteen muutoksen toteutuksen tavoiteaikataulu on Kj:n kokouksessa tekemä täydennysesitys: Yhtiörakennemuutosta koskevat päätökset saatetaan erikseen kaupunginhallitukselle päätettäväksi syksyn 2019 aikana. Päätös: Hyväksyttiin päätösesitys sekä kaupunginjohtajan kokouksessa tekemä täydennysesitys. Merkittiin, että kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Tommi Matikainen ja 2. varapuheenjohtaja Erkki Saarimäki ilmoittivat esteellisyydestään yhtiön hallituksen jäseninä (HallintoL 28 5-kohta) ja poistuivat kokoushuoneesta asian käsittelyn ajaksi. Merkittiin, että kokous keskeytettiin klo väliseksi ajaksi. Sivu 9/36

10 158 Varhaiskasvatuksen palveluverkon jatkosuunnittelun linjaus IMR/855/ /2019 Käsittelyhistoria Hyvinvointilautakunta Aiempi käsittely: Hyvinvointilautakunta 60 Valmistelija: Leinonen Minna; Routti Mari Varhaiskasvatuksen järjestämisestä säädetään varhaiskasvatuslaissa (540/2018). Lain mukaan varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuksen toimintamuotoja ovat 1) päiväkotitoiminta, jota järjestetään päiväkodissa; 2) perhepäivähoito, jota järjestetään perhepäiväkodissa ja ryhmäperhepäivähoidossa; 3) avoin varhaiskasvatustoiminta, jota järjestetään toimintaan soveltuvassa paikassa. Varhaiskasvatuslain mukaan kunnan on järjestettävä tässä laissa säädettyä varhaiskasvatusta siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Varhaiskasvatusta voivat saada lapset, jotka eivät vielä ole oppivelvollisuusikäisiä sekä sitä vanhemmat lapset, jos erityiset olosuhteet sitä vaativat. Kunnan on pyrittävä järjestämään varhaiskasvatusta lähellä palvelun käyttäjiä ottaen huomioon asutuksen sijainti sekä liikenneyhteydet. Päiväkodin toiminta kalenterivuoden aikana ja aukioloaika vuorokaudessa on järjestettävä paikallisen tarpeen mukaan. Vuorohoitoa järjestetään iltaisin, öisin, viikonloppuisin ja arki- ja juhlapyhinä päiväkodeissa tai perhepäivähoidossa. Vuorohoitoa on järjestettävä tarpeen mukaisessa laajuudessa lapselle, joka tarvitsee sitä vanhemman tai muun huoltajan työssäkäynnin tai opiskelun vuoksi. Kunta voi tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut itse tai hankkia ne sopimukseen perustuen muulta palvelujen tuottajalta joko palvelusetelinä tai ostopalveluna. Hankittaessa palveluja toiselta palvelujentuottajalta kunnan on varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Varhaiskasvatuksen järjestäminen Imatralla nykytilan kuvaus Imatran kaupungissa asuvien 0-6-vuotiaiden varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten määrä oli huhtikuun lopulla 981 lasta, josta esikoululaisia oli 211. Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrä Sivu 10/36

11 vaihtelee jatkuvasti, koska varhaiskasvatukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja perheiden tarpeet vaihtelevat. Tällä hetkellä Imatralla varhaiskasvatukseen oikeutetuista lapsista noin 65 % osallistuu varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen piirissä olevista lapsista noin 82,5 % osallistuu päiväkotitoimintaan ja 17,5 % perhepäivähoitoon. Päiväkodissa järjestetyn vuorohoidon piirissä on noin 170 lasta. Avoimeen varhaiskasvatukseen osallistuu noin 10 lasta. Imatran kaupunki järjestää koulukeskusten valmistuttua 08/2021 mennessä kaikkien lasten esiopetuksen sekä esiopetukseen osallistuvien lasten varhaiskasvatuksen peruskoulujen yhteydessä. Imatran kaupunki tuottaa itse päiväkotitoimintaa 9 päiväkodissa, jotka sijaitsevat eri suunnittelualueilla seuraavasti: 1) Vuoksenniskan suunnittelualue Raution päiväkoti Virasojan päiväkoti (nimi muuttuu alkaen Vuoksenniskan päiväkodiksi) Vuoksenniskan vuoropäiväkoti 2) Mansikkalan suunnittelualue Tainionkosken päiväkoti Mansikkalan päiväkoti 3) Kosken suunnittelualue Mikonpuiston vuoropäiväkoti Imatrankosken päiväkoti Meltolan päiväkoti Rajapatsaan päiväkoti Päiväkodeissa on tilat yhteensä noin 28 ryhmälle. Päiväkotikohtaiset ryhmien määrät sekä kuvaus rakennusten elinkaaren vaiheesta on kuvattu lautakunnalle oheismateriaalina toimitettavassa selvityksessä. Lisäksi Imatran kaupunki hankkii varhaiskasvatuspalveluita sopimukseen perustuen Steiner-päiväkoti Koskitontulta. Päiväkodissa toimii yksi ryhmä. Imatran kaupunki järjestää perhepäivähoitoa 13 perhepäivähoitajan kotona ja kahdessa ryhmäperhepäivähoitokodissa ja hankkii perhepäivähoitopalveluita sopimukseen perustuen 25 palveluntuottajalta. Lisäksi Imatran kaupunki järjestää avointa varhaiskasvatusta yhdessä toimipisteessä. Varhaiskasvatuksen palveluverkon uudistaminen Imatran kaupunginvaltuusto on päättänyt , että tulevaisuuden koulu- ja päiväkotiverkkoa kehitetään Imatralla ns. kolmen koulukeskuksen mallin mukaisesti. Em. palveluverkkopäätöksen mukaan esi- ja perusopetus keskitetään kolmeen yhtenäiskouluun ja varhaiskasvatuksen palveluverkkoa tiivistetään yhdeksästä kuuteen yksikköön. Myös esiopetukseen Sivu 11/36

12 osallistuvien lasten varhaiskasvatus tullaan järjestämään koulukeskusten yhteydessä. Imatran kaupunginvaltuusto on valtuuttanut samalla palveluverkkopäätöksen toimeenpanoa koskevien päätösten tekemisen kaupunginhallitukselle ja lautakunnille, mutta edellyttänyt, että merkittävistä muutoksista palveluverkkopäätökseen päättää kaupunginvaltuusto. Varhaiskasvatuksen palveluverkon osalta kyseisen päätöksen perustelutekstissä on linjattu myös se, että mahdolliset varhaiskasvatuksen uudisrakennuskohteet tulee yhdistää koulukampuksiin ja että investoinneissa priorisoidaan keskitettyä vuoro- ja laajennetun hoidon yksikköä. Asian valmistelun yhteydessä hyvinvointilautakunta on lausunnossaan varhaiskasvatuksen palveluverkon osalta todennut, että se kannattaa päiväkotiverkon tiivistämistä sekä korostaa, että keskitetty vuorohoidon yksikkö tulee sijoittaa keskeiselle työmatkaliikenteen reitille ja muiden yksiköiden osalta varmistetaan riittävä peitto kaupungin eri osissa. Hyvinvointilautakunta on edelleen todennut, että kaikilla varhaiskasvatuksen yksiköillä tulee olla selkeä yhteys koulukeskuksiin yhteisten rakenteiden hyödyntämiseksi ja lapsen eheän koulupolun varmistamiseksi. Palveluverkkopäätöksen toimeenpano varhaiskasvatuksen osalta on aloitettu sijoittamalla Mansikkalan koulukeskukseen keskitetty vuorohoidon yksikkö (KH ). Lisäksi Virasojan päiväkodissa tehdään kesän 2019 aikana pieniä muutostöitä, koska esiopetuksen lapset siirtyvät elokuussa 2019 käyttöönotettavaan Vuoksenniskan koulukeskuksen uudisrakennusosaan. Vuoden 2019 talousarvion käsittelyn yhteydessä kaupunginhallitus on linjannut, että muilta osin varhaiskasvatuksen investointitarpeiden ja palvelujen tuottamisen vaihtoehtojen valmistelua jatketaan siten, että asiasta voitaisiin päättää elokuuhun 2019 mennessä. Varhaiskasvatuksen palveluverkkouudistuksen tavoitteet Varhaiskasvatuksen palveluverkon uudistamisen tavoitteena on järjestää varhaiskasvatuslain mukaiset palvelut tulevaisuudessa siten, että varhaiskasvatusympäristö on kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen lapsen ikä, kehitys ja muut edellytykset huomioon ottaen toimitilat ja toimintavälineet ovat terveellisiä, turvallisia ja asianmukaisia, ja niissä on huomioitu esteettömyys ne ovat mahdollisimman lähellä palvelun käyttäjiä ottaen huomioon asutuksen sijainti sekä liikenneyhteydet käytössä on tarvetta vastaava määrä toimitilaa, jotta vastuualueen käytössä olevista määrärahoista vain välttämätön osa käytetään tilavuokriin ja tilojen ylläpitoon toimitilaverkon laajuutta voidaan muuttaa nopeastikin palveluiden tarpeen muuttuessa Sivu 12/36

13 niin sanottu lähipäiväkotiperiaate toteutuu mahdollisimman kattavasti, jotta lapsilla on mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen asuinalueen mukaisella suunnittelualueella yhtenäisen oppimispolun varmistamiseksi varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja perusopetukseen Riittävän isot omat yksiköt mahdollistavat optimaalisemman täyttö- ja käyttöasteen sekä henkilöstöresurssien tehokkaan ja joustavan käytön o Sijaisten käyttö joustavaa o o o o Osaamisen hyödyntäminen tehokkaampaa Henkilöstön siirto esiopetukseen mahdollistuu ja nivelvaihe varhaiskasvatuksesta esiopetukseen on hallittu Nykyiset tukiresurssit riittävät, esim. varhaiskasvatuksen erityisopettajan työpanos joustavassa käytössä Varhaiskasvatuksen pedagoginen toiminta ja sen kokonaisvaltainen laadukas toteuttaminen mahdollistuu Palveluverkkovaihtoehtojen valmistelusta Varhaiskasvatuksen palveluverkkovalmistelun yhteydessä on huomioitu lapsimääräennusteet ja lasten asuinpaikat nykyisten kiinteistöjen elinkaaren vaihe ja tilamäärä vaihtoehtoiset palveluiden tuottamistavat (kunnan itse järjestämä, yksityisen palveluntuottajan järjestämä) henkilöstövaikutukset uuden hallitusohjelman varhaiskasvatusta koskevien kirjausten mahdolliset vaikutukset varhaiskasvatuspalveluiden järjestämiseen Lapsimääräennusteet on tehty tilastokeskuksen syksyllä 2018 vahvistamien väestöennusteiden perusteella siten, että ennusteesta on vähennetty 2,5 % lapsimäärästä. Tämä johtuu siitä, että toteutuneet väestömäärät ovat osoittaneet, että poikkeama tilastokeskuksen ennusteisiin on ollut viime vuosina keskimäärin 2,5 % pienempi. Lisäksi on huomioitu, että Eksotelta saadun tiedon mukaan Imatran kaupungissa tulee tämän hetkisten tietojen perusteella vuonna 2019 syntymään noin 150 lasta. Mikäli syntyvyys jää tälle tasolle lähivuosina, tarkoittaa se sitä, että lapsimäärä jää selvästi pienemmäksi kuin tilastokeskuksen toteutuneen tason mukainen ennuste osoittaa. Varhaiskasvatuspalveluiden määrän tarvetta varsinkaan toimintamuodoittain on vaikea ennustaa. Osallistumisasteeseen saattavat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädäntöön tehtävät muutokset ja perheiden elämäntilanteessa tapahtuvat muutokset. Valmistellut palveluverkkovaihtoehdot on määritelty nykyisen varhaiskasvatuspalveluiden osallistumisasteen ja palveluiden käyttäjien eri toimintamuotoihin jakautumisen perusteella. Tällä hetkellä käytössä olevien kiinteistöjen kunto sekä mahdolliset peruskorjaustarpeet on määritelty rakennusvuoden, rakennukseen tehtyjen peruskorjausten ja muiden merkittävien korjausten sekä esille tulleiden mahdollisten ongelmien perusteella. Sivu 13/36

14 Edellä esitetyt tiedot käyvät ilmi lautakunnalle oheismateriaalina toimitettavasta selvityksestä. Varhaiskasvatuksen palveluverkkovaihtoehdot Valmistelun yhteydessä on tarkasteltu yhteensä seitsemää eri vaihtoehtoa (A-G), jotka on kuvattu tarkemmin oheismateriaalin sisältämässä selvityksessä. Vaihtoehdot ovat A-vaihtoehto o Tainionkosken ja Mikonpuiston päiväkoteja laajennetaan o Poistuvia kiinteistöjä : Meltola, Mansikkala, Imatrankoski, Vuoksenniskan vuoropäiväkoti, Rautio o Ei henkilöstövaikutuksia B-vaihtoehto o Raution päiväkoti yksityistetään, siirto Vuoksenniskan alueelle o Tainionkosken päiväkotia laajennetaan o Poistuvia rakennuksia : Rautio, Meltola, Mansikkala, Imatrankoski, Vuoksenniskan vuoropäiväkoti o n. 9 hengen siirtyminen yksityiselle palvelun tuottajalle C-vaihtoehto o Imatrankosken alueelle (Imatrankoski, Meltola) yksityinen päiväkoti o Laajennus: Tainionkoski o Poistuvia rakennuksia : Mansikkala, Imatrankoski, Meltola, Mikonpuisto, Vuoksenniskan vuoropäiväkoti, Rautio o n. 18 hengen siirtyminen yksityiselle palvelun tuottajalle D-vaihtoehto o Kaksi yksityistä päiväkotia: Rautio ja Imatrankosken alueella (Meltola, Mansikkala ja yksi Imatrankosken ryhmä). Raution yksityinen siirtyisi Vuoksenniskalle, Imatrankosken yksityinen Imatrankosken ja Mansikkalan väliselle alueelle o Poistuvia rakennuksia : Rautio, Imatrankoski, Meltola, Mansikkala, Vuoksenniskan vuoropäiväkoti, Mikonpuiston päiväkoti o Ei kunnallista lisärakentamista o n. 25 hengen siirtyminen yksityiselle palvelun tuottajalle E-vaihtoehto o Isompi yksityinen päiväkoti Imatrankosken ja Mansikkalan väliselle alueelle (Meltola, Mansikkala ja yksi Imatrankosken ryhmä) o Poistuvia rakennuksia : Imatrankoski, Meltola, Mansikkala, Vuoksenniskan vuoropäiväkoti, Rautio, Mikonpuisto o Ei kunnallista lisärakentamista o n. 15 hengen siirtyminen yksityiselle palvelun tuottajalle F-vaihtoehto o Poistuvia rakennuksia : Imatrankoski, Mansikkala, Vuoksenniskan vuoropäiväkoti, Rautio, Mikonpuisto o Muutostöitä Tainionkosken esiopetustilaan Sivu 14/36

15 o o Ryhmisten lakkauttaminen, perhepäivähoidon varahoidon ja avoimen toiminnan aloitus Mansikkalassa siirtyisi mahdollisesti ainakin vuodella Ei henkilöstövaikutuksia G-vaihtoehto o Poistuvia rakennuksia : Imatrankoski, Mansikkala, Vuoksenniskan vuoropäiväkoti, Rautio, Mikonpuisto o Selvitetään mahdollisuus sijoittaa kolme 5-vuotiaiden ryhmää Mansikkalan koulukeskuksen esi- ja alkuopetuksen yhteyteen o Ryhmisten lakkauttaminen, perhepäivähoidon varahoidon ja avoimen toiminnan aloitus Mansikkalassa siirtyisi mahdollisesti vuodella o Ei henkilöstövaikutuksia Eri vaihtoehtoja on arvioitu suhteessa uudistuksen tavoitteisiin. Arvioinnissa on tässä vaiheessa huomioitu muun muassa saavutettavuus, lähipäiväkotiperiaatteen toteutumismahdollisuudet palveluverkon muuntojoustavuus kaupunkikonsernin omistukseen tulevan tilamäärän riskittömyys suhteessa lapsimääräennusteisiin vaihtoehtojen kokonaisvolyymi suhteessa lapsimääräennusteisiin Lisäksi eri vaihtoehdoista on tekeillä ennakkovaikutusten arviointi, joka pitää sisällään lapsivaikutusten arvioinnin. Myös kustannusten laskentaa tehdään parhaillaan. Eri vaihtoehdot sekä niiden arviointi on kuvattu selvityksessä, joka toimitetaan oheismateriaalina lautakunnan jäsenille ennen kokousta. Varhaiskasvatuksen henkilöstölle on järjestetty tiedotus- ja keskustelutilaisuus Lasten huoltajille ja asukkaille vaihtoehtoja on esitelty Huoltajilla ja henkilöstöllä on mahdollisuus kertoa näkemyksensä varhaiskasvatuksen palveluverkon eri vaihtoehdoista asti auki olevassa nettikyselyssä. Erilliset lausunnot varhaiskasvatuksen palveluverkkovaihtoehdoista on pyydetty lasten parlamentilta, nuorisovaltuustolta, vammaisneuvostolta, ammattijärjestöiltä, Steiner päiväkoti Koskitontulta, yksityisiltä perhepäivähoitajilta ja Imatran yrittäjiltä. Varhaiskasvatuksessa olevat lapset ovat kertoneet tai piirtäneet näkemyksiään unelmien päiväkodista. Lausunnot, palautekanavan tulokset ja ennakkovaikutusten arviointi käsitellään varsinaisesti lopullisen päätöksenteon yhteydessä. Tähän mennessä saadut lausunnot on huomioitu asian valmistelussa. Johtopäätökset Koska lasten määrä Imatralla tulee tämän hetkisen ennusteen (tilastokeskuksen ennuste 2018 vähennettynä 2,5 % ja vuonna 2019 syntyvyystason jatkuminen viiden vuoden ajan) perusteella laskemaan vuoteen 2030 mennessä päiväkotitoiminnan piirissä olevien osalta noin Sivu 15/36

16 lapsen verran, on perusteltua varautua supistamaan varhaiskasvatuksen palvelutarjontaa lähivuosina. Laskennallisesti edellä mainittu lapsimäärän väheneminen tarkoittaisi tarvittavien ryhmätilojen tarpeen vähenemistä noin 20 24:ään. Imatran kaupungin hyväkuntoisissa päiväkodeissa on tilat noin 17 ryhmälle. Varhaiskasvatuksen palveluverkkovalmistelun rinnalla on tarkasteltu koulukeskusten tilatehokkuutta suhteessa päivitettyihin koulujen oppilasmääräennusteisiin. Tarkastelun yhteydessä on todettu, että Mansikkalan koulukeskuksen esi- ja alkuopetuksen tilojen yhteydestä olisi mahdollista osoittaa tilat kolmelle 5-vuotiaiden ryhmälle. Tilojen ottaminen varhaiskasvatuksen käyttöön edellyttäisi ratkaisun toimivuuden tarkastelua ja tarvittavien toimenpiteiden tekemistä esimerkiksi ruokailun, ulkoilun ja kulkureittien sekä saattoliikenteen osalta. Mikäli tilat voitaisiin muokata 5-vuotiaille sopiviksi, olisi kaupungilla valmiina tilat yhteensä 20 varhaiskasvatusryhmälle. Kun olemassa olevien, hyväkuntoisten tilojen määrää verrataan lapsimääräennusteisiin, olisi tässä vaiheessa hieman riskialtista kasvattaa varhaiskasvatustilojen määrää laajentamalla kaupungin omia päiväkoteja. Tällä perusteella hyvinvointilautakunnalle esitetään, että vaihtoehtojen A-C jatkovalmistelu lopetetaan tässä vaiheessa, koska ne sisältävät tilojen laajennuksia. Vaihtoehdot D ja E eivät sisällä kaupungin kiinteistöjen laajentamista. Sen sijaan ne sisältävät yksityisen palveluntuottajan järjestämää varhaiskasvatusta niin laajasti, että tarkastelujaksolla varhaiskasvatuksen kokonaisvolyymi kasvaisi liian suureksi ennusteisiin nähden. Lisäksi on järkevää odottaa hallitusohjelmaan sisältyvän yksityisen palveluntuottajan järjestämään varhaiskasvatukseen liittyvän kirjauksen mahdolliset vaikutukset. Näin ollen hyvinvointilautakunnalle esitetään, että myös vaihtoehtojen D ja E jatkovalmistelu lopetettaisiin tässä vaiheessa edellä kuvatuin perustein. Edelleen hyvinvointilautakunnalle esitetään, että jatkovalmistelu kohdistuisi vaihtoehtoihin F ja G. Niihin ei sisälly riskiä liian suureksi kasvavasta tilakapasiteetista eikä volyymin kasvamisesta liian suureksi. Kumpikin vaihtoehto on hyvin muuntojoustava eli nykyisiä tiloja on mahdollista poistaa vaiheittain tarpeen mahdollisesti vähentyessä. Uusia lapsiperheitä Imatralle muuttaessa lapsimääräennusteet voivat toteutua myös nyt oletettua suurempina. Tällöin omissa tiloissa on koulukeskusten hyödyntämiseen perustuvaa muuntojoustavuutta, esimerkiksi mahdollisuus olla luopumatta Kosken koulun tilamoduuleista. Lopullinen päätös näiden vaihtoehtojen välillä tehtäisiin sitten, kun on selvitetty, millaisilla muutoksilla vaihtoehto G:n sisältämät Mansikkalan koulukeskuksen tilat saataisiin toimiviksi 5-vuotiaiden käyttöön. Oheismateriaali 1. Diat LTK VARHAISKASVATUS 2. Varhaiskasvatuksen eri palveluverkkovaihtoehtojen kustannukset Sivu 16/36

17 3. Lastenparlamentti ja varhaiskasvatuksen lapset 4. Lausunto varhaiskasvatuksen kehittämisvaihtoehdoista, järjestöt 5. Nuorisovaltuusto 6. Steiner päiväkoti Koskitonttu 7. Vammaisneuvoston lausunto Varhaiskasvatuspalveluiden päällikön päätösesitys: Hyvinvointilautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että varhaiskasvatuksen palveluverkkopäätöksen valmistelua jatketaan vaihtoehtojen F ja G osalta. Vaihtoehtojen A-E jatkovalmistelu lopetetaan tältä erää. Lisäksi hyvinvointilautakunta toteaa, että vaihtoehdon G tai F valitseminen toimeenpantavaksi päätökseksi ei tarkoita sitä, että varhaiskasvatuksen palveluverkkoasiaa ei voitaisi käsitellä uudestaan siinä vaiheessa, kun lapsimääräennusteiden toteutumisesta on saatu tietoa ja hallitusohjelman kirjausten sisältö ja niiden vaikutukset yksityisen palveluntuottajan asemaan sekä mahdollisen osallistumisasteen muuttumiseen on nähtävillä. Erityisesti siinä tapauksessa, että lapsimääräennusteet toteutuisivat ennakoitua suurempina, tulisi arvioida varhaiskasvatuspalvelujen osoittamista osittain lisää yksityisille palveluntuottajille. Päätös: Hyväksyttiin. Tämän kokouksen käsittely: Valmistelija: Heino Kaisa Asian valmisteluvaihetta on käsitelty laajasti kaupunginhallituksen miniseminaarissa Oheismateriaali 1. Diat LTK VARHAISKASVATUS 2. Varhaiskasvatuksen eri palveluverkkovaihtoehtojen kustannukset 3. Lastenparlamentti ja varhaiskasvatuksen lapset 4. Lausunto varhaiskasvatuksen kehittämisvaihtoehdoista, järjestöt 5. Nuorisovaltuusto 6. Steiner päiväkoti Koskitonttu 7. Vammaisneuvoston lausunto Kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus merkitsee kehittämisprojektin valmistelulinjaukset tiedoksi sekä päättää vahvistaa osaltaan edellä lautakunnan päätöksestä ilmenevät lausunto- ja jatkovalmistelulinjaukset asiassa. Kj:n kokouksessa tekemä täydennysesitys: Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että suunnittelutyö Mansikkalan koulukeskuksen osalta käynnistetään välittömästi, jotta 5-vuotiaiden Sivu 17/36

18 varhaiskasvatusryhmien edellyttämät tilat voidaan tarvittaessa toteuttaa koulukeskukseen elokuun linjauspäätöksen niin edellyttäessä. Lisäksi kaupunginhallitus ohjeistaa vastuualuetta jatkamaan aktiivista vähintään vuosittaista lapsi-, toimitila- ja henkilöstömääräseurantaa oikean resurssimitoituksien varmistamiseksi. Päätös: Hyväksyttiin päätösesitys sekä kaupunginjohtajan kokouksessa tekemä täydennysesitys. Sivu 18/36

19 159 Imatran kaupungin koulukeskuksien ja lukion henkilöstömitoitus tulevien 5. - ja 10.- vuoden päähän IMR/665/ /2019 Käsittelyhistoria Hyvinvointilautakunta Aiempi käsittely: Hyvinvointilautakunta 58 Valmistelija: Rovio Minna Taustaa KV Imatran kaupunginvaltuusto on päättänyt , että tulevaisuuden koulu- ja päiväkotiverkkoa kehitetään Imatralla kolmen koulukeskuksen mallin mukaisesti. Palveluverkkopäätöksen mukaan esi- ja perusopetus keskitetään kolmeen yhtenäiskouluun ja varhaiskasvatuksen palveluverkkoa tiivistetään yhdeksästä kuuteen yksikköön. Valtuusto on valtuuttanut samalla palveluverkkopäätöksen toimeenpanoa koskevien päätösten tekemisen kaupunginhallitukselle ja lautakunnille. Päätöksen toimeenpanon aikataulusta on myöhemmin päätetty, että kaikki kolme koulukeskusta on otettu käyttöön syyslukukauden alkuun 2021 mennessä. Koulukeskusten palvelurakenteen kehittäminen jatkuu opetuspalveluiden henkilöstömitoituksen suunnittelulla koulukeskuskohtaisesti tulevien 5. ja 10-vuoden päähän. KH , Kaupunginhallitus on päättänyt talousarviokäsittelyn yhteydessä, että TA2019 jäädessä noin 3,2 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, käynnistetään taloussuunnittelukauden ( ) tasapainon saavuttamiseksi kokonaisvaltaiset organisaation palvelurakenteiden tarkastelutoimenpiteet. Kaupunginhallitus on edelleen päättänyt kehittämistoimenpiteiden tarkemmat kohdentamiset sekä määritellyt tavoitteeksi, että kehittämisprojektien perusteella voidaan talousarviokäsittelyn 2020 yhteydessä määritellä kuntalain edellyttämällä tavoin talouden tasapainotustoimenpiteet taloussuunnittelukaudelle. Samalla kehittämisprojektien ohjausryhmäksi nimettiin kaupunginhallituksen puheenjohtajisto. Imatran kaupungin strategiatavoitteet Imatran kaupungin strategian meenpano-ohjelma% pdf tavoitteeksi on asetettu Sivu 19/36

20 huippulaatuinen kasvatus ja opetus. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan riittävät resurssit ja henkilöstö kasvatus ja opetuspalveluihin. Tämä Imatran kaupungin strategia on tämän valmistelutyön ja suunnittelun pohjana. Väestömäärän väheneminen Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen mukaan Suomessa olisi vuonna 2030 alle 15-vuotiaita henkilöitä , mikäli syntyvyys pysyisi nykyisellä tasolla luvulla määrä putoaisi jo alle nuoren. Viimeksi Suomessa on ollut alle 15-vuotiaita näin vähän luvun lopulla, jolloin maamme väkiluku oli alle kaksi miljoonaa henkilöä. Vielä 1970-luvulla maassamme oli miljoona alle 15-vuotiasta. lähde: Tilastokeskus - Väestöennuste Tämän selvityksen pohjalla on edellä kuvatun suuntaisesti lapsimäärän väheneminen Imatran kaupungin alueella ja sen vaikutus opetuspalveluiden henkilöstökokonaisuuteen. Ennusteena on käytetty tilastokeskuksen väestöennustetta huomioiden (v ) ennusteen ja toteutuman keskimääräinen 2,5 prosentin virhemarginaali. Väestön väheneminen on vuoteen 2029 mennessä 0-6 vuotiailla 305 lasta, vuotiailla 491 oppilasta ja lukioikäisten osalta 171 opiskelijaa. Henkilöstösuunnitelman valmistelutyöhön on osallistunut monialainen työryhmä: Sivu 20/36

21 opetuspalveluiden päällikkö Minna Rovio sisäisen tarkastuksen päällikkö Arja Kekki henkilöstön kehittämispäällikkö Terhi Karttunen perusopetuksen johtavat rehtorit Janne Rautiainen, Lasse Tiilikka apulaisrehtorit Johanna Ovaska, Leila Riihinen, Heli Kukkohovi lukion rehtori Mika Strömberg apulaisrehtori Anne Lindell Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnitelman tekeminen aloitettiin tammikuussa Vuoksenniskan, Mansikkalan (mukaan lukien lukio) ja Kosken koulukeskukset tarkastelivat henkilöstömäärän kokonaisuutta ensin oman koulukeskuksensa osalta ja sen jälkeen yhdessä kaikkien osalta. Henkilöstösuunnitelmat ovat koulukeskusten rehtoreiden ja lukion rehtorin valmistelemat. Perusopetus Tällä hetkellä Imatran perusopetuksen ryhmä/luokkakoot vaihtelevat 11 oppilaan luokasta 26 oppilaan luokkaan. Luokkakoon vaihtelun osalta myös henkilöstömitoitus vaihtelee eri koulukeskuksissa. Tämä tilanne on voimassa niin kauan kunnes päästään kaikissa koulukeskuksissa yhtenäisiin samalla alueella oleviin kokonaisuuksiin. Ensimmäisenä henkilöstömitoitus ja luokkakokojen tasoitus tapahtuu Vuoksenniskan koulukeskuksessa lukuvuoden aikana sitten Mansikkalan koulukeskuksessa ja Kosken koulukeskuksessa Suunnitellun henkilöstön mitoituksen tarkastelu on tehty käyttäen ryhmäkoon määrittelynä hyvinvointilautakunnan päätöstä oppilaaksiotosta uuden ryhmän perustamiskoon (23 oppilasta) mukaan. Suunnitelmassa on huomioitu perusopetuslain Perusopetuslaki 2 ( /893) opetusryhmien/luokkien muodostamiseen liittyvät säädökset. Lisäksi suunnitelmassa on huomioitu uusien koulukeskuksien suunnittelussa käytettyjen toiminnallisten vaatimusten mukaiset tiloihin sijoitettujen oppilasmääritelmät (erikoisluokat) sekä työturvallisuusohjeiden mukaiset oppilasmääräsuositukset. Perusteina on käytetty lukuvuosien , sekä ja oppilasmääräennusteita. Lukio Imatran yhteislukiossa toimii viisi lukiolinjaa: kansallinen lukio, kansainvälinen IB-lukio (yhdessä Lappeenrannan Lyseon kanssa, aikuislinja (nuorten päiväryhmissä), ISK-lukio ja II-tutkinnon lukiokoulutus. Vuoksenniskan yhteiskoulun lukio ja Imatran yhteislukio yhdistettiin ja kahden lukion viimeisestä lukuvuodesta kansallisen lukion tuntikehys on pienentynyt 138,30 tuntia. Sivu 21/36

22 Iltalinjan lakkauttamisen myötä vähennystä on tullut 64,9 tuntia eli yhteensä 203,2 tuntia yhden lukion aikana (lv ) opettajia on eläköitynyt 13 (9 opettajan työt) ja niiden tilalle on palkattu 3½ opettajaa eli vähennys 6 opettajaa. Opettajia on tällä hetkellä yhteensä 45, joista lukio pääkouluna virkaa, 4 toistaiseksi tuntiopettajaa, 3 määräaikaista tuntiopettajaa Imatran yhteislukion kansallisen linjan opiskelijoista ( : 327 op.) 65 on vieraspaikkakuntalaisia, jotka ovat lähinnä Ruokolahdelta (33) ja Lappeenrannasta (29). Imatran yhteislukion tulevaisuuden opiskelijamääriin vaikuttaa oman ja Ruokolahden ikäluokan lisäksi muiden kuntien lukioratkaisut. Yllämainittuun muutokseen ja lukion ylläpitoon vaikuttaa merkittävästi valtionosuuksien ohjautuminen uudistuvan rahoitusmallin kautta. Opetussuunnitelman ja lukiolain muutosten vaikutusta on hankala ennustaa. Mahdolliseen kokonaistyöaikaan siirtyminen voi vaikuttaa virkarakenteeseen. Imatran yhteislukion aloituspaikkamäärä säilyy ennallaan eli kansalliseen 120 ja IB:hen yhteensä 30, jotka jakautuvat Imatran ja Lappeenrannan kesken kansallinen lukio siirtyy neljään sarjaan eli aloittavat jaetaan neljään perusryhmään. Lukiolle vuodeksi 2019 osoitettu tasapainotus tarve toteutuu tuntikehystä pienentämällä (vastaa 50 kansallisen lukion kurssia) arvio lv ,8 tuntia ja lv ,8 tuntia. Tuntikehyksen pienentämisen vaikutus koko lukuvuodelle on noin euroa ja vuonna 2019: n euroa ja vuonna 2020 n euroa. Lukio pääkouluna olevien opettajien määrään se ei vaikuta, vaan vähennys tasapainottaa ainekohtaisia tuntimääriä pienemmiksi ja sitä myöten vähentää opettajien ylituntien määrää perusopetuksen kanssa yhteisiä opettajia vähenee 3. Uusi lukiolaki tulee voimaan Oppilasmäärä ennusteet tarkennetaan jatkossa vuosittain syksyn 20.9 tilastointi- ja laskentapäivän jälkeen. Tämän perusteella tehdään aina tulevan vuoden henkilöstösuunnitelma ja määritellään alustava perusopetuksen tuntikehys (sis. ohjaajaresurssin) tulevan lukuvuoden ajalle. Taloudelliset vaikutukset kausille ( , , ); tarkastuspäällikkö Arja Kekki Perusopetuksen ja lukio-opetuksen (sisältää ohjaajaresurssin) henkilöstösuunnitelman säästöpotentiaali 5 v. n.1,5-1,8 M ja säästöpotentiaali 10 v. n.2,3 3,0 M. Talousarviovuoden 2020 ja taloussuunnittelukauden luvut tarkentuvat talousarviovalmistelun edetessä syksyn 2019 aikana. Sivu 22/36

23 Säästöpotentiaalilaskelmat perustuvat johtavien rehtoreiden tekemiin koulukeskuskohtaisiin henkilöstösuunnitelmiin ja laskelmiin. Osaamiskartoitus ja täydennyskoulutus; henkilöstön kehittämispäällikkö Terhi karttunen Henkilöstöhallintopalvelut valmistelevat yhdessä johtavien rehtorien ja henkilöstö edustajan luottamusmies Sari Karhusen kanssa opetuspalvelujen osaamiskartoitusta. Osaamiskartoituksessa on tarkoitus määritellä tulevaisuuden osaamiset ja se toimii pohjana täydennyskoulutusten suunnittelulle. Rehtoreiden tunnistamia täydennyskoulutustarpeita ovat mm. erityisopetus, kielet, luonnontieteet/ matematiikka sekä terveystieto. Täydennyskoulutusten osalta selvitetään yhteistyö mahdollisuuksia Kesäyliopiston kanssa sekä mahdollisuutta varata tulevissa talousarvioissa palkkio suoritetuista tutkinnoista. Koulutusten korvaamisessa tulee miettiä työyhteisölle koituvaa hyötyä uudesta osaamisesta sekä tapauskohtaisesti voidaan sopia koulutuskustannusten korvaamisesta osin tai kokonaan tai työajan käytöstä opiskeluun. Lisäksi esitetään, että olisi mahdollista maksaa stipendi/palkkio, mikäli henkilö on kaupungilla virassa vielä sovitun ajanjakson jälkeen tutkinnon suoritettuaan. Henkilöstömitoituksen käsittely Hyvinvointilautakunnalle kehittämisprojekti esiteltiin ensimmäisen kerran seminaarissa. Hallitukselle on esitelty kehittämisprojekti miniseminaarissa , jossa hallitus antoi ohjeistusta jatkovalmisteluun. Henkilöstösuunnitelma ja mitoitus on käsitelty Nuorisovaltuustossa , Lasten parlamentissa , vammaisneuvoston kokouksessa , Hyvinvointipalveluiden YTT (yhteistoimintatoimikunnassa) , henkilöstötilaisuuksissa Kosken koulukeskuksessa , Vuoksenniskan koulukeskuksessa , Mansikkalan koulukeskuksessa ja , Imatran yhteislukiolla Valmistelusta on tehty lasten vaikutusten arviointi peilaten sitä nykytilanteeseen. Oheismateriaali 1. Kehitysprojektiesitys Opetuspalveluiden henkilöstöresurssointi 3. Ammattijärjestöjen lausunto opetuspalveluiden kehittämisprojektista 4. Lausunto Lukio 5. Lausunto Mansikkalan koulukeskus 6. Lausunto Vuoksenniskan koulukeskus 7. Lausunto Kosken koulukeskus 8. Nuorisovaltuusto kysely opetuspalveluiden henkilöstökokonaisuus 9. Lausunto Lasten parlamentti Sivu 23/36

24 10. Vammaisneuvoston lausunto opetuspalveluiden kehittämisprojektiin Opetuspalveluiden päällikön päätösesitys: Hyvinvointilautakunta merkitsee edellä olevan kehittämisprojektityötä koskevan selvityksen tiedoksi ja antaa lausuntonsa kaupunginhallitukselle huomioon otettavaksi tämän kehittämisprojektin pohjalta tehtävissä tasapainotuslinjauksissa. Opetuspalveluiden päällikön kokouksessa tekemä uusi päätösesitys: Hyvinvointilautakunta merkitsee edellä olevan kehittämisprojektityötä koskevan selvityksen tiedoksi ja antaa lausuntonsa kaupunginhallitukselle tasapainotuslinjauksiin liittyen seuraavasti: Kehittämistyössä on huomioitava hyvinvointilautakunnan linjausten mukaiset erityisopetuksen ja kieliohjelman toimeenpanosuunnitelmat. Ryhmäkoko 23 oppilasta ei saa olla liian kategorinen vaan siinä tulee olla joustoa oppilaiden yksilöllisten taitojen huomioimiseksi. Huomioitavaa on myös suomi toisena kielenä sekä valmistavan opetuksen oppilaiden integroinnin osalta niin, että tasapuolinen laadukas oppiminen toteutuu. Henkilöstösuunnitelman osalta osaamiskartoituksen ja täydennyskoulutusmahdollisuuden valmistelua ja kehittämistä on syytä tämän kehittämisprojektin osalta jatkaa. Päätös: Hyväksyttiin opetuspalveluiden päällikön kokouksessa tekemä uusi päätösesitys. Tämän kokouksen käsittely: Valmistelija: Heino Kaisa Asian valmisteluvaihetta on käsitelty laajasti kaupunginhallituksen miniseminaarissa Oheismateriaali 1. Kehitysprojektiesitys Opetuspalveluiden henkilöstöresurssointi 3. Ammattijärjestöjen lausunto opetuspalveluiden kehittämisprojektista 4. Lausunto Lukio 5. Lausunto Mansikkalan koulukeskus 6. Lausunto Vuoksenniskan koulukeskus 7. Lausunto Kosken koulukeskus 8. Nuorisovaltuusto kysely opetuspalveluiden henkilöstökokonaisuus 9. Lausunto Lasten parlamentti 10. Vammaisneuvoston lausunto opetuspalveluiden kehittämisprojektiin Sivu 24/36

25 Kj:n päätösesitys: Päätös: Kaupunginhallitus merkitsee kehittämisprojektin valmistelulinjaukset tiedoksi sekä päättää vahvistaa omalta osaltaan edellä lautakunnan päätöksestä ilmenevät lausunto- ja jatkovalmistelulinjaukset asiassa. Hyväksyttiin. Sivu 25/36

26 160 Kutsunnat Etelä-Karjalassa 2019 IMR/658/ /2019 Valmistelija: Heino Kaisa Puolustusvoimien Kaakkois-Suomen aluetoimiston kirje : KUTSUNNAT KAUPUNGIN EDUSTAJA AVAUSTILAISUUDESSA JA KUTSUNTALAUTAKUNNAN JÄSEN Imatran kutsunnat toimeenpannaan kahdella kutsuntalautakunnalla (keskiviikko-torstai) Kulttuuri-talo Virrassa. Kaupunkia pyydetään nimeämään kaupungin tervehdyksen tuoja juhlalliseen avaustilaisuuteen klo alkaen kutsuntapäiviksi. Avaus- ja kahvitilaisuus päättyy noin klo Kaupunkia pyydetään nimeämään kaksi kaupungin edustajaa kutsuntalautakuntiin ja heille varahenkilön. Kutsuntalautakuntien toimiaika päivittäin on klo KUTSUNTAKUULUTUS Oheisena lähetetään vuoden 2019 kutsuntakuulutuksia 5 kpl. Yksi kappale kuulutuksia pyydetään kiinnittämään kaupungin viralliselle ilmoitustaululle vähintään kaksi viikkoa ennen kutsuntojen alkamista ja pitämään se esillä kutsuntojen ajan. 3. ENNAKKOTARKASTUS, KUTSUNTALÄÄKÄRI JA LÄÄKÄRINTARKASTUS KUSTANNUKSIEN KORVAAMINEN Kaakkois-Suomen aluetoimisto on lähettänyt tammi-helmikuun aikana kuntien terveysasemille/-keskuksiin sekä EKSOTE:lle kutsunnanalaisten nimiluettelot ja kutsuntakuulutuksen. Ennakkotarkastukset ovat käynnissä. Kaupunkia/EKSOTE:a pyydetään nimeämään kaksi lääkäriä kutsuntapäiville Kutsuntalääkäreiden arvioitu työaika on päivittäin noin klo Kutsunnanalaisten ennakkoterveystarkastuksien ja kutsuntalääkärin kustannukset korvataan AsevL (1438/2007) 14, 22 ja 25 sekä Terveyshuoltolain (1326/2010) 72 mukaisesti. Kaupungin/EKSOTE:n osuus on 50 % ja puolustusvoimien 50 % kustannuksista. Laskutusohjeet on lähetetty EKSOTE:lle. 4. AIKALISÄTOIMINTA JA KUNNOSSA KASSULLE Sivu 26/36

27 Kaupunkia pyydetään nimeämään kutsuntapäiväksi kutsuntapaikalle aikalisähenkilön/-henkilöstön (nuorisolaki ja aikalisä-toimintamalli). Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry toteuttaa hankkeeseensa liittyen Kunnossa Kassulle teemalla kutsunnanalaisten liikuntaja terveysneuvontaa. Mahdollisuuksien mukaan kaupungin nimeämä liikuntaviranhaltija voi osallistua neuvontaan yhteistoiminnassa EKLU:n henkilöstön kanssa. 5. KUTSUNTATILAISUUTEEN LIITTYVÄT KAHVI- JA RUOKATARJOILUT Kaupunkia pyydetään tarjoamaan kahvitus avaustilaisuuden jälkeen kutsuntapäivän kutsuvieraille (Kaupungin edustus, kutsuntahenkilöstö, seurakunta, veteraanit, poliisi, RVL) ja soittokunnalle. Tarjoiluvahvuus on henkilöä (kutsuvieraat ja soittokunta) ja noin 18 henkilöä (kutsuvieraat). Kaupunkia pyydetään tarjoamaan lounas tai kahvitus oman kaupungin kutsunnanalaisille ja mahdollisuuksien mukaan kutsuntahenkilöstölle kutsuntapaikalla. Tarjoiluvahvuus on noin 75 henkilöä/kutsuntapäivä. Kaupunkia pyydetään ilmoittamaan mennessä Kaakkois- Suomen aluetoimistolle (yhteystiedot alareunassa): - Kaupungin edustajat avaustilaisuuteen - Kutsuntalautakunnan jäsenet ja varahenkilön yhteystietoineen - Kutsuntalääkärit yhteystietoineen - Tarjoiluiden järjestelyt - Aikalisätoiminnan henkilön/henkilöstön yhteystietoineen - Mahdollisen liikuntaviranhaltijan osallistumisen kutsuntatilaisuuteen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri ilmoittaa kutsuntalääkärit Kaakkois-Suomen aluetoimistolle myös Imatran osalta. Kaupunginhallitus on valinnut kutsuntalautakunnan jäseniksi Heikki Tannisen ja Esa Hirvosen sekä heidän varajäseneksi Erkki Saarimäen vuosiksi Kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää osallistua kutsuntaan osallistuvien kahvitilaisuuden kustannuksiin eurolla sekä osoittaa tarvittavaa vieraanvaraisuutta kutsunnan järjestäjille. Kaupunginhallitus nimeää kaupungin tervehdyksen esittäjät seuraavasti klo 8.45 Kulttuuritalo Virta Heino Kaisa klo 8.45 Kulttuuritalo Virta Airas Mikko Kaupunginhallitus valtuuttaa nuorisopalvelut nimeämään kutsuntapaikalle kutsuntapäiviksi aikalisähenkilöstön. Molempina päivinä kutsuntapaikalla on oltava aikalisähenkilöstöstä 3 henkilöä. Sivu 27/36

28 Kaupunginhallitus nimeää lisäksi liikunnanohjaaja Suvi Seppäsen osallistumaan kutsuntatilaisuuksiin. Päätös: Hyväksyttiin. Sivu 28/36

29 161 Ystävyys- ja yhteistyösopimus Kiinan Beihain kanssa IMR/851/ /2019 Oheismateriaali 1. Ystävyys- ja yhteistyösopimus Beihai Valmistelija: Heino Kaisa Yhteysjohtaja Tea Laitimon selvitys : Beihain kaupungin kanssa allekirjoitettiin sisarkaupunki aiesopimus. Aloite sopimukseen tuli Beihaista ja taustana on Beihain kaupungin yhteistyö Stora Enson kanssa. Imatran ensisijainen yhteistyö- ja ystävyyskaupunki Kiinassa on Jiaxing. Painopiste toiminnassa Beihain kanssa on elinkeinoelämän tarpeet (Stora Enso) sekä mahdolliseen koulutusyhteistyön kehittäminen (Sampo). Kiinalaisen käytänteen mukaisesti Beihain kaupunki tarvitsee ystävyyskaupunki sopimuksen yhteyksien ylläpitämistä varten. Kj:n päätösesitys: Päätös: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä oheismateriaalina olevan ystävyysja yhteistyösopimuksen Kiinan Beihain kanssa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja tai hänen määräämänsä allekirjoittaa sopimuksen kaupungin lukuun yhteistapaamisessa Imatralla Hyväksyttiin. Sivu 29/36

30 162 Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän aloite: Hallintosääntömuutos IMR/743/ /2019 Käsittelyhistoria Kaupunginvaltuusto Aiempi käsittely: Kaupunginvaltuusto 46 Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä jätti seuraavan valtuustoaloitteen kaupunginvaltuustolle: HALLINTOSÄÄNTÖMUUTOS 5 Luku. Virkasuhteet, viranhaltijoiden tehtävät ja toimivaltuudet Viranhaltijaorganisaatio ja toimivalta henkilöstöasioissa 30 Virkasuhde, virkatehtävät ja virkavastuu Tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa. Viranhaltija hoitaa tehtäviään virkavastuulla. 31 Virkojen perustaminen ja lakkauttaminen Virkatehtävän tai tehtävien hoitamista varten perustetaan virka. Henkilö voidaan kuitenkin ottaa virkasuhteeseen virkaa perustamatta, jos tällaiselle menettelylle on olemassa kuntalain (410/2015) 87 :ssä tarkoitettu perusteltu syy. Kaupunginhallitus päättää viran perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi. Viran nimikkeen ja tehtäväsisällön muutoksista päättää henkilöstövalinnasta päättävä viranomainen tai viranhaltija henkilöstöhallinnon antamien ohjeiden mukaan. Kaupungin tai kaupunkikonsernin johtoryhmään nimitettävän henkilön viran nimikkeen ja tehtäväsisällön muutoksista päättää kaupunginhallitus tai sen nimeämä valinnasta päättävä viranomainen tai viranhaltija henkilöstöhallinnon antamien ohjeiden mukaan. 32 Virkojen haettavaksi julistaminen Viran julkistaa haettavaksi sen, jonka tehtävänä on valita viranhaltija avoinna olevaan virkaan. Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan viran julistaa haettavaksi kaupunginhallitus. Kaupungin tai kaupunkikonsernin johtoryhmään nimitettävän henkilön viran julistaa haettavaksi kaupunginhallitus tai sen nimeämä henkilöstön valinnasta päättävä henkilö. Kaupunginjohtajan ja Sivu 30/36

31 apulaiskaupunginjohtajan viran julistaa haettavaksi kaupunginhallitus 33 Henkilöstövalinnat Henkilöstövalinnoista päätetään seuraavasti: Kaupunginvaltuusto kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus hyvinvointi- ja koulutuspalvelut vastuualueen johtaja (hyvinvointi- ja koulutuspalvelujohtaja) kaupunkikehitys- ja tekniset palvelut vastuualueen johtaja (kaupunkikehitysjohtaja) muut kaupungin ja kaupunkikonsernin johtoryhmään kuuluvat henkilöt Vastuualueen johtaja vastuualueiden esimiehet ja muut johtavassa, siihen rinnastettavassa tai itsenäisessä asemassa olevat vakinaiset viran- ja toimenhaltijat. Muilta osin esimies valitsee alaisensa henkilöstön, mikäli kaupunginhallitus ei muuta määrää. Koeajan määräämisestä tai siitä sopimisesta ja koeajan pituudesta päättää se, joka ottaa palvelussuhteeseen. Päätös: Kaupunginvaltuusto päätti puheenjohtajan esityksestä ja hallintosäännön 89 :n mukaisesti lähettää valtuustoaloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Tämän kokouksen käsittely: Valmistelija: Heino Kaisa Kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää saattaa valtuustoaloitteen konsernipalvelut - vastuualueen valmisteltavaksi siten, että valmistelun vastuuhenkilöinä toimivat hallintopäällikkö ja konsernilakimies. Valmisteluaineisto esitellään kaupunginhallitukselle jatkovalmistelulinjauksia varten syyskuun loppuun 2019 mennessä. Päätös: Hyväksyttiin. Sivu 31/36