Hankintaviranomaisten kuuleminen ennen julkisten hankintojen alan muutoksenhakumenettelyjä koskevien direktiivien uudelleentarkastelua

Transkriptio

1 Hankintaviranomaisten kuuleminen ennen julkisten hankintojen alan muutoksenhakumenettelyjä koskevien direktiivien uudelleentarkastelua Tämän kuulemisen tarkoituksena on koota hankintaviranomaisten (esim. paikallisviranomaisten tai julkisoikeudellisten laitosten) näkemyksiä kansallisten muutoksenhakumenettelyjen toiminnasta sekä ehdotuksista, joiden avulla julkisten hankintojen alan muutoksenhakumenettelyjen tehokkuutta voitaisiin lisätä. Direktiivit 89/665/ETY (muutoksenhakumenettelyt / julkiset tavaranhankinnat ja rakennusurakat) ja 92/13/ETY (muutoksenhakumenettelyt / vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alan hankintamenettelyt) on annettu sen varmistamiseksi, että julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyistä annettuja direktiivejä sovelletaan tehokkaasti. Julkisten hankintojen avaaminen yhteisön laajuiselle kilpailulle edellyttää avoimuutta ja syrjimättömyyttä koskevien takeiden huomattavaa lisäystä. Näiden takeiden toimivuus on sidoksissa etenkin kansallisella tasolla käytettävissä oleviin tehokkaisiin ja nopeisiin muutoksenhakumenettelyihin silloin, kun julkisia hankintoja koskevaa yhteisön lainsäädäntöä tai sen kansallisia täytäntöönpanosäännöksiä rikotaan. On käynyt ilmi, että kaikki jäsenvaltioiden hankintaviranomaiset eivät sovella julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyistä annettua yhteisön lainsäädäntöä tyydyttävällä tavalla. Hankintailmoitusten julkaisuaste on alhainen (16,2 prosenttia koko EU:n osalta vuonna 2002), ja se vaihtelee huomattavasti jäsenvaltioittain sekä hankintaviranomaisen tyypin ja toimialan mukaan 1. Tämä osoittaa, että direktiivien täysimääräisiä vaikutuksia ei ole vielä saavutettu. Tällaisessa tilanteessa ei tietenkään ole mahdollista hyödyntää etuja, joita koituu potentiaalisten tarjoajien todellisesta yhteisön laajuisesta kilpailuttamisesta. Komission yksiköt ovat käynnistäneet jäsenvaltioissa sekä talouden toimijoiden ja niiden edustajien keskuudessa ensimmäiset kuulemiset, joiden perusteella on nähtävissä, että kansallisten muutoksenhakuelinten toiminnan avulla ei aina ole mahdollista tehokkaasti ja nopeasti korjata julkisia hankintoja koskevan yhteisön lainsäädännön laiminlyöntejä. Samalla on voitu todeta, että julkisten hankintojen alan muutoksenhakukeinojen tehokkuus on hyvin erilainen eri jäsenvaltioissa, mikä saattaa vähentää tiettyjen talouden toimijoiden kiinnostusta osallistua tarjouskilpailuihin. Muutoksenhakua käsittelevien direktiivien uudelleentarkastelu käynnistetään vasta sen jälkeen, kun julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntöpaketti on tullut voimaan ja kaikkia sidosryhmiä on kuultu. Tällöin tarjoutuu tilaisuus arvioida uudelleen ja tarvittaessa lujittaa direktiivien 89/665/ETY ja 92/13/ETY mukaisten muutoksenhakumenettelyjen tehokkuutta. 1 Ks. kertomus A report on the functioning of public procurement markets in the EU : benefits from the application of EU directives and challenges for the future, , saatavilla vain englanniksi seuraavassa Internet-osoitteessa: Euroopan komissio, B-1049 Bruxelles/Brussel - Belgia. Puhelin: (32-2) Toimiston osoite: C100 02/009. Puhelin: ohivalinta (32-2) Faksi: (32-2) J/Eric Sitbon/Directive recours/consultpouvoirsadjudicateurs

2 Tässä alkuvaiheessa komission yksiköt katsovat, että suunniteltujen muutosten tarkoituksena olisi oltava vain muutoksenhakua käsittelevien direktiivien tiettyjen säännösten mukauttaminen ja parantaminen ilman että muutetaan kyseisten säännösten hyväksymisen taustalla olleita ajatustapoja ja periaatteita. Sen vuoksi ei kyseenalaisteta myöskään periaatetta, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat itsenäisesti päättää menettelyistä. Jäsenvaltioilla on edelleen mahdollisuus kansallisen prosessioikeuden sääntöjen mukaisesti vahvistaa toimivaltainen tuomioistuin tai itsenäinen viranomainen, joka käsittelee julkisia hankintoja koskevan yhteisön lainsäädännön soveltamisalaan kuuluvia muutoksenhakumenettelyjä. Sen sijaan epätyydyttävä tilanne, joka johtuu etenkin eri jäsenvaltioiden kansallisten menettelyjen hyvin vaihtelevasta toiminnasta sekä oikeuskäytännön viimeaikaisesta kehityksestä 2, antaa aiheen nykyisten sääntelypuitteiden selkiyttämiseen ja täsmentämiseen, jotta varmistetaan, että seuraamukset julkisia hankintoja koskevan yhteisön lainsäädännön rikkomisesta ovat etenkin vakavimmissa tapauksissa (sopimuksen tekeminen suoraan ilman ennakkojulkaisua) tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Lisäksi julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen koordinoinnista laaditun lainsäädäntöpaketin hyväksymisen myötä muutoksenhakua käsitteleviin direktiiveihin on tehtävä teknisiä mukautuksia, eli viittaukset on muutettava koskemaan uusia direktiivejä. Muutosdirektiiviehdotuksessa, jos komissio päättää esittää sellaista, olisi siis ensisijaisesti selkiytettävä ja lujitettava nykyisiä säännöksiä. Komission yksiköt ovat vuodesta 2003 alkaen useaan otteeseen kuulleet jäsenvaltioiden edustajia julkisia hankintoja käsittelevässä neuvoa-antavassa komiteassa sekä talouden toimijoita ja niiden edustajia (asianajajia ja ammatillisia järjestöjä) osana IPM-aloitetta 3 (interaktiivinen politiikan suunnittelu) ja tiedottaneet aiheesta näille tahoille. Nyt komission yksiköt haluaisivat tietää, millaisia kokemuksia hankintaviranomaiset (kuten paikallisviranomaiset ja julkisoikeudelliset laitokset) ovat saaneet direktiivien 89/665/ETY ja 92/13/ETY mukaisten menettelyjen ja käytänteiden toiminnasta näiden direktiivien voimaantulon jälkeen. Komissio on laatinut tätä tarkoitusta varten kyselyn (jäljempänä), jonka avulla on mahdollista antaa palautetta kohta kohdalta. Hankintaviranomaisia pyydetään vastaamaan kyselyyn ja lähettämään se komission asiaa hoitavalle yksikölle 15. kesäkuuta 2004 mennessä seuraavaan osoitteeseen: Euroopan komissio Sisämarkkinoiden pääosasto Yksikkö D1 Julkiset hankinnat I B-1049 Bruxelles Sähköposti: remediespublicprocurement@cec.eu.int 2 3 Ks. etenkin tuomiot Alcatell (C-81/98), Krankenhaustechnik (C-92/00) ja Universale-Bau AG (C- 470/99). IPM-kuulemismenettelyn tulokset löytyvät Internet-sivustolta 2

3 KYSELY 1. Direktiivien 89/665/ETY ja 92/13/ETY 1 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, että muutoksenhakumenettelyjen on oltava ainakin niiden käytettävissä, jotka ovat tai ovat olleet tavoittelemassa tiettyä sopimusta (ensimmäinen edellytys) ja joiden etua väitetty virheellinen menettely on loukannut tai saattaa loukata (toinen edellytys). Jos maanne kansallisessa lainsäädännössä muutoksenhaku on rajattu koskemaan henkilöitä, jotka täyttävät nämä kaksi edellytystä, minkälaisia kokemuksia tällaisesta rajaamisesta on saatu? Jos maanne kansalliseen lainsäädäntöön ei sisälly näitä muutoksenhaun vireillepanijaa koskevaa kahta edellytystä, mitä etuja ja haittoja siitä on ollut havaittavissa? 2. Direktiivien 89/665/ETY ja 92/13/ETY 1 artiklan 3 kohdan viimeisessä alakohdassa säädetään, että jäsenvaltiot voivat edellyttää erityisesti, että ennen muutoksenhakumenettelyn käynnistämistä hakijan on täytynyt ilmoittaa hankintayksikölle väitetystä virheellisestä menettelystä sekä aikomuksestaan hakea muutosta. Jos maanne kansallisessa lainsäädännössä säädetään tällaisesta ennakkoilmoituksesta, minkälaisia kokemuksia säännöksen toimivuudesta on saatu? Jos maanne kansallisessa lainsäädännössä ei säädetä tällaisesta ilmoittamisesta, minkälaisena pidätte tätä käytäntöä? 3. Kun otetaan huomioon yhteisöjen tuomioistuimen asiassa Alcatel 4 antama tuomio, jossa tulkitaan direktiivin 89/665/ETY 2 artiklan 1 kohdan a ja b alakohtaa, olisiko muutoksenhakua käsittelevissä direktiiveissä nimenomaisesti säädettävä tarjouskilpailun ratkaisupäätöksen ja julkisen hankintasopimuksen tosiasiallisen tekemisen välisestä vähimmäisajasta? Mikä mielestänne olisi oltava vähimmäisaika, jonka kuluessa vahinkoa kärsineen yrityksen on käynnistettävä tarjouskilpailun ratkaisupäätöstä koskeva muutoksenhakumenettely saadakseen ajoissa sopimuksen allekirjoittamisen lykätyksi? Onko mielestänne tarpeen säätää tarvittaessa lyhennetystä muutoksenhakuajasta nopeutetussa menettelyssä, jossa hankintasopimus on mahdollisesti allekirjoitettava kiireellisesti? 4. Direktiivin 89/665/ETY 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa ja 2 artiklan 5 ja 6 kohdassa sekä direktiivin 92/13/ETY 2 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdassa ja viimeisessä alakohdassa käsitellään vahingonkorvauksia. Vaikuttavatko nämä säännökset mielestänne asianmukaisilta? Mitkä ovat näkemyksenne mukaan vahinkoa kärsineiden yritysten suurimmat hankaluudet vahingonkorvausvaatimusten esittämisen yhteydessä? Pidättekö näiden hankaluuksien vähentämistä tai poistamista hyödyllisenä? 4 Asia C-81/98, tuomio

4 5. Direktiivin 89/665/ETY 2 artiklan 3 kohdassa ja direktiivin 92/13/ETY 2 artiklan 3 kohdassa säädetään, että muutoksenhakumenettelyjen ei sinänsä tarvitse johtaa niiden sopimuksentekomenettelyjen automaattiseen keskeyttämiseen, joita se koskee. Jos maanne kansalliseen oikeusjärjestelmään sisältyy tiettyjen menettelyjen osalta tällainen automaattisesti lykkäävä vaikutus, minkälaisia ovat järjestelyn toimivuudesta saadut kokemukset? Jos kansalliseen oikeusjärjestelmään ei sisälly automaattisesti lykkäävää vaikutusta, mitkä ovat mielestänne edut ja haitat, kun muutoksenhakumenettelyistä vastaaville tahoille annetaan valtuudet päättää hankintamenettelyn keskeyttämisestä? 6. Direktiivin 89/665/ETY ja direktiivin 92/13/ETY 2 artiklan 4 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat säätää, että harkitessaan väliaikaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä vastuussa oleva muutoksenhakuelin voi ottaa huomioon kaikki edut, joille näillä toimenpiteillä mahdollisesti aiheutetaan haittaa, sekä yleisen edun, ja voi päättää olla toteuttamatta näitä toimenpiteitä silloin, kun niiden kielteiset seuraukset voisivat olla myönteisiä suuremmat. Päätös olla toteuttamatta väliaikaisia toimenpiteitä ei rajoita hakijan muiden vaatimusten esittämistä. Jos maanne kansalliseen oikeusjärjestelmään sisältyy tällainen rajoitus, miten arvioisitte sen soveltamista käytännössä itseänne koskevissa muutoksenhakutapauksissa? 7. Direktiivin 89/665/ETY 2 artiklan 5 kohdassa (ja direktiivin 92/13/ETY 2 artiklan 1 kohdan viimeisessä alakohdassa) hyväksytään mahdollisuus, että päätöksen lainvastaisuuteen perustuva vahingonkorvausvaade voidaan käsitellä vasta sen jälkeen, kun toimivaltainen elin on ensin poistanut (direktiivissä 92/13/ETY kumonnut tai julistanut lainvastaiseksi) hankintaviranomaisen riitautetun päätöksen. Jos maanne kansalliseen oikeusjärjestelmään sisältyy tällainen menettely, mitä etuja ja haittoja siitä on ollut havaittavissa? 8. Direktiivin 89/665/ETY 2 artiklan 6 kohdan toisessa alakohdassa ja direktiivin 92/13/ETY 2 artiklan 6 kohdan toisessa alakohdassa jäsenvaltioille annetaan lupa rajoittaa muutoksenhakumenettely vahingonkorvausten määräämiseen sen jälkeen kun hankintasopimus on tehty. Jos maanne kansalliseen oikeusjärjestelmään sisältyy tällainen rajoitus, minkälaisia ovat siitä saadut kokemukset? Jos maanne oikeusjärjestelmässä sallitaan menettely, jossa vahinkoa kärsineet osapuolet voivat hakea laittomien julkisten hankintamenettelyjen lykkäämistä, kumoamista tai määräystä sopimuksen purkamiseksi, minkälaisia ovat menettelystä saadut kokemukset? Jos jäsenvaltionne lainsäädäntöön ei sisälly tällaisia mahdollisuuksia, miten suhtaudutte siihen? 9. Direktiivin 89/665/ETY 2 artiklan 8 kohdassa ja direktiivin 92/13/ETY 2 artiklan 9 kohdassa säädetään, että muutoksenhakumenettelyistä vastaavat elimet voivat olla muita kuin oikeusviranomaisia sillä edellytyksellä, että niiden tekemät päätökset perustellaan kirjallisesti ja että päätöksiin voi hakea muutosta EY:n perustamissopimuksen 234 artiklassa tarkoitetulta tuomioistuimelta: 9.1 Jos maanne kansalliseen oikeusjärjestelmään sisältyy tai on aiemmin sisältynyt velvoite hakea ensin muutosta hallinnollisesti tai hierarkkisesti alemmalla tasolla, minkälaisia kokemuksia menettelystä on saatu? Jos tällainen muutoksenhakumenettely on ollut käytössä, miten se sijoittuu/sijoittui suhteessa direktiivin 89/665/ETY 2 artiklan 1 kohdan a alakohtaan, jonka mukaan muutoksenhaun yhteydessä voidaan toteuttaa mahdollisimman nopeasti välipäätösmenettelyjen avulla väliaikaisia toimenpiteitä? 4

5 9.2 Jos maanne kansallisessa oikeusjärjestelmässä on julkisten hankintojen alaan erikoistuneita itsenäisiä viranomaisia, minkälaisia ovat niiden toiminnasta saadut kokemukset? 9.3 Katsotteko, että tietyissä jäsenvaltioissa oleville tai mahdollisesti perustettaville (hankintaviranomaisesta riippumattomille) viranomaisille (esimerkiksi erikoistunut tai muu kuin erikoistunut itsenäinen viranomainen, tilintarkastustuomioistuin, oikeusasiamies, syyttäjä, prefekti) olisi annettava uusia erioikeuksia julkisia hankintoja koskevan yhteisön lainsäädännön soveltamisen parantamiseksi? Tällaisia uusia erioikeuksia voisivat olla esimerkiksi valtuudet saattaa julkisia hankintoja koskevan yhteisön lainsäädännön rikkomistapauksessa asia julkisten hankintojen alalla toimivaltaisen oikeusviranomaisen tai siihen rinnastettavan viranomaisen käsiteltäväksi erityisesti väliaikaisten toimenpiteiden soveltamiseksi, laittomien päätösten kumoamiseksi tai tehokkaiden, oikeasuhteisten ja varoittavien seuraamusten soveltamiseksi. Pyydämme kommentoimaan tällaisen ehdotuksen etuja ja haittoja. 10. Mitä muita rajoituksia tai hankaluuksia on mahdollisesti tullut ilmi direktiiveillä 89/665/ETY ja 92/13/ETY perustettujen menettelyjen yhteydessä? Mitä mahdollisia parannuksia ehdotatte? 5