Ulkomailta tuodun käytetyn kuorma-auton rekisteröintikatsastus Suomessa

Transkriptio

1 Tampereen ammattikorkeakoulu Auto ja kuljetustekniikan koulutusohjelma Auto- ja korjaamotekniikka Harri Heinämäki Opinnäytetyö Ulkomailta tuodun käytetyn kuorma-auton rekisteröintikatsastus Suomessa Työn ohjaaja Tekniikan lisensiaatti Tauno Kulojärvi Työn tilaaja A-Katsastus Oy Tampere 4/2010

2 Tekijä(t) Työn nimi Sivumäärä Työn valmistumiskuukausi ja vuosi Työn ohjaaja Työn tilaaja Harri Heinämäki Ulkomailta tuodun käytetyn kuorma-auton rekisteröintikatsastus Suomessa 67 sivua Huhtikuu 2010 Tekniikan lisensiaatti Tauno Kulojärvi A-Katsastus Oy TIIVISTELMÄ Työn tarkoituksena oli perehtyä ulkomailta tuodun käytetyn kuorma-auton rekisteröintikatsastukseen Suomessa ja siihen, mitä varusteita ajoneuvolta vaaditaan, jotta se saadaan rekisteröityä Suomen tieliikenteeseen. Kuorma-autoihin liittyvät ajoneuvomääräykset ovat muuttuneet paljon kuluneen 10 vuoden aikana. Työssä perehdyttiin tarkemmin DAF FTG95480S puoliperävaunun vetoautoon liittyvien ajoneuvomääräysten selvittämiseen. Kyseisen ajoneuvon on tuonut Suomeen Mesi-Auto Oy. Rekisteröintikatsastuksen yhteydessä tein yhteistyötä Mesi-Auto Oy:n sekä A-Katsastus Kangasalan henkilökunnan kanssa. Työn avulla samalle alalle tulevien työntekijöiden on helppo syventyä käytettyjen kuorma-autojen ajoneuvomääräyksiin. Opasta voidaan hyödyntää myös Suomessa uudelleen rekisteröitäviin N 3 -luokan kuorma-autoihin. Avainsanat kuorma-auto, rekisteröintikatsastus, DAF, vaatimustenmukaisuus

3 Writer(s) Thesis Pages Month and Year of Completion Thesis Supervisor Co-operating Company Harri Heinämäki Foreign imported used truck registration inspection in Finland 67 pages April 2010 Lis. tech. Tauno Kulojärvi A-Katsastus Oy ABSTRACT The purpose of this university thesis was to find out about registration inspection in Finland. The vehicle regulations of trucks have changed rapidly over the past 10 years. Explaining all the regulations was quite challenging. In this thesis a closer look was taken in explaining the vehicle regulations concerning a DAF FTG95480S semitrailer tractor. Mesi-Auto has brought this vehicle to Finland. I co-opereted with Mesi-Auto and the staff of A-Katsastus Kangasala. However, the work came to what was originally planned. Keywords truck, registration inspection, DAF, conformity

4 ALKUSANAT Työtä lähdettiin kehittämään siltä pohjalta, että siitä saataisiin A-Katsastus Oy:n uusille työntekijöille hyvä pohjamateriaali, jota voidaan käyttää raskaankaluston rekisteröintikatsastuksissa apuna. Haluan kiittää kaikkia työssäni auttaneita henkilöitä ja yrityksiä. Mesi-Auto Oy:n henkilökunnan puolelta sain paljon apua erilaisten mittapiirustusten hankkimisessa. Etenkin haluan kiittää A-Katsastus Oy:n Kangasalan toimipaikan henkilökuntaa suuresta avusta, aina työn suunnitteluvaiheesta sen loppusuoralle asti. Ilman hyviä apuja ja neuvoja työn suorittaminen olisi ollut lähes mahdotonta. Työssä on viitattu sekä SFS-standardeihin että STRO Rengasnormikirjaan. Näissä lähteissä olevien tietojen kopiointi tai osittainen julkaiseminen on kielletty, ja siksi en voinut liittää niitä opinnäytetyöhöni. Kiitos! Tampereella 21. maaliskuuta 2010 Harri Heinämäki

5 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ABSTRACT ALKUSANAT SISÄLLYSLUETTELO LYHENTEIDEN JA MERKKIEN SELITYKSET 1 JOHDANTO KÄYTETYN AJONEUVON TUONTI ULKOMAILTA 2.1 Tuontiprosessi Saksasta tuotu ajoneuvo Ajoneuvon käyttäminen tieliikenteessä Ajoneuvoon liittyvä verotus Rekisteröinnissä vaadittavat asiakirjat KUORMA-AUTON KATSASTAMINEN SUOMESSA 3.1 Rekisteröintikatsastus Ajoneuvojen luokitus Rekisterimerkinnät Ajoneuvon perustiedot Ajoneuvon tekniset tiedot AJONEUVOJEN YHTEENKYTKETTÄVYYS 5.1 Yhteenkytkettävyys Yhdistelmän sallitut mitat ja massat Siltasääntö- ja kääntyvyysvaatimukset AJONEUVOMÄÄRÄYSTEN MUKAISET STANDARDIT 4.1 Vetoauton ja puoliperävaunun mekaaninen yhteenkytkettävyys Vetoauton ja puoliperävaunun väliset sähkökytkennät Vetoauton ja puoliperävaunun väliset paineilmakytkennät VARUSTEVAATIMUKSET JA DIREKTIIVIT 6.1 Kuorma-autojen varustevaatimukset Kuorma-autojen varustevaatimuksiin liittyvät direktiivit Vaatimusten täyttyminen (DAF 95XF) YHTEENVETO LÄHDELUETTELO LIITTEET Liite 1: Saksalainen rekisteriote Liite 2: Valmistajan tyyppihyväksyntätodistus Liite 3: Vetopöydän kiinnitystodistus Liite 4: Todistus nopeudenrajoittimen toiminnan tarkastuksesta Liite 5: Katsastuksen tarkastuskortti Liite 6: Rekisteröintikatsastustodistus Liite 7: Ajoneuvon mittapiirustus Liite 8: Tuloste rekisteröintikatsastuksen vaatimuksille Liite 9: Lisäpöytäkirja N

6 LYHENTEIDEN JA MERKKIEN SELITYKSET PPV = puoliperävaunu EU = Euroopan unioni EY = Euroopan yhteisö ETA-valtio = Euroopan talousalueeseen kuuluva valtio VNA = Valtioneuvoston asetus TRAFI = Liikenteen Turvallisuusvirasto (AKE) SFS = Suomen Standardisoimisliitto Ry ISO = Kansainvälinen Standardisoimisjärjestö ARVA = Asetus autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista

7 1 JOHDANTO Työn tarkoituksena on luoda hyvä pohjamateriaali, jota voidaan käyttää apuna raskaankaluston rekisteröintikatsastuksissa. Rekisteröintikatsastus käsittää käytetyn ajoneuvon tuontiin ja rekisteröintiin liittyviä asioita, jotka pitää huomioida rekisteröintikatsastusta tehtäessä. Työn tavoitteena on selvittää asioita, joita täytyy ottaa huomioon, kun käytetty ajoneuvo tuodaan ulkomailta Suomeen. Suurin ongelma yleensä syntyy, kun ajoneuvon varustetaso ei vastaa vaadittuja ajoneuvomääräyksiä. Työssä tutkitaan tarkemmin Mesi-Auto Oy:n maahantuomaa puoliperävaunun vetoautoa (DAF FTG95480S -06). Ajoneuvo on ollut aikaisemmin rekisterissä Saksassa, joten se käsitellään Suomessa käytettynä ajoneuvona. Raskaankaluston osalta varustevaatimuslista on hyvin kattava. Rekisteröintikatsastusvaiheessa katsastajan täytyy tarkastaa jokainen kohde huolellisesti, jotta ajoneuvo tulisi rekisteriin oikeiden määräysten ja varustevaatimusten mukaisesti. Varustevaatimukset on laadittu ajoneuvomääräyksiin, joita tässä työssä käydään läpi puoliperävaunun vetoauton DAF FTG95480S osalta. Ajoneuvomääräyksissä on standardien avulla rajoitettu, millaiset sähkö- ja paineilmakytkennät täytyy raskaankaluston osalta vaatia, jotta ajoneuvon perään voidaan kytkeä lähes kaikkia samantyyppisiä perävaunuja, valmistajasta ja merkistä riippumatta. Työssä on tavoitteena keskittyä tarkemmin puoliperävaunun vetoauton (DAF FTG95480S) rekisteröintikatsastukseen. Tarvittaessa kuitenkin sivutaan myös erityyppisten kuorma-autojen ja niiden perävaunujen ajoneuvomääräyksiä.

8 8(67) 2 KÄYTETYN AJONEUVON TUONTI ULKOMAILTA 2.1 Tuontiprosessi Ajoneuvon tuontiprosessi ulkomailta Suomeen ei ole aivan yksinkertainen. Jos ajoneuvoa lähdetään hakemaan ulkomailta sen vuoksi, että se on halvempi kuin Suomessa, kannattaa ottaa huomioon muutamia oleellisia asioita. Erityisesti kannattaa tarkastaa, mitkä ovat Suomessa vaadittavat ajoneuvon pakolliset varusteet ja vaaditaanko ajoneuvolta EY-tyyppihyväksyntää. Vaikka ajoneuvo tuodaan EU:n alueelta, se on silti voitu hyväksyä poikkeusluvalla rekisteriin tuontimaassaan, mikä taas ei välttämättä täytä Suomessa vaadittavia rekisteröinnin edellytyksiä. Tämä kannattaa ottaa huomioon etenkin, jos ajoneuvo tuodaan EU-alueen ulkopuolelta. Jos itse ei ole varma, mitä pakollisia varusteita ajoneuvon rekisteröinti Suomessa edellyttää, kannattaa ottaa selvää, vaikka kysymällä ohjeita lähimmältä katsastuskonttorilta. Jos kyseisiä asioita ei selvitä ajoissa, saattaa ajoneuvon rekisteröinti Suomessa tulla kalliiksi ja teettää lisätyötä ainakin puuttuvien varusteiden osalta. (Raskaankaluston rekisteröintikatsastuskansio) Kaupantekohetkellä pitää varmistaa myyjän henkilöllisyys ja todeta rekisteriotteelta, onko henkilöllä oikeutta myydä kyseistä ajoneuvoa (liite 1). Kannattaa myös tarkastaa ajoneuvon valmistenumero, jotta tiedetään onko myyjä myymässä samaa ajoneuvoa, kuin papereissa lukee. Myös ajoneuvon ajokilometrit kannattaa tarkastaa ennen kaupantekoa, jos se on vain mahdollista. Lopuksi pitää tehdä vielä hyvä ja selkeä kauppakirja, josta ilmenee, kuka on myynyt ajoneuvon ja kenelle, sekä ilmoittaa selkeästi kaupantekohetki ja mahdollisesti myös kaupantekosumma. Ajoneuvon tuonnista syntyneet kustannukset kannattaa selvittää ennen matkaan lähtöä. On syytä laskea valmiiksi, paljonko itse ajoneuvon kuljetuksesta syntyy kustannuksia. Yleensä kuljetus on sitä kalliimpaa, mitä kookkaampi ajoneuvo on. Tämän lisäksi pitää ottaa myös huomioon rekisteröintikatsastuksen aiheuttamat kulut Suomessa ja mahdollinen tullin määräämä ajoneuvokohtainen autovero.

9 9(67) 2.2 Saksasta tuotu ajoneuvo Opinnäytetyön tutkimuksen kohteena oli kuorma-auto ja sen rekisteröintikatsastus Suomessa. Kuviosta 1 voidaan nähdä yhdistelmä, jossa kuorma-autoon (DAF FTG95480S) on kytkettynä puoliperävaunu. Kuvio 1. Puoliperävaunuyhdistelmä (DAF Kalenteri 2010) Kuviossa 1 esitellyn DAF FTG95480S kuorma-auton mallimerkintä on niin pitkä, että selkeyden vuoksi siitä käytetään jatkossa nimitystä DAF 95XF, jolla ajoneuvo paremmin tunnetaan.

10 10(67) 2.3 Ajoneuvon käyttäminen tieliikenteessä Ajoneuvon saapuessa Suomeen sitä saa käyttää tieliikenteessä enintään kolmen kuukauden ajan maksamatta autoveroa sillä ehdolla, että ajoneuvo rekisteröidään Suomen tieliikenteeseen. Kuitenkin edellytyksenä ajoneuvon käytölle Suomen tieliikenteessä on, että siitä on ennen käytön alkamista laadittu lomakkeella Tullille käyttöönottoilmoitus. Jos ajoneuvolla ei ole voimassa olevaa rekisteröintiä ETAalueella, sille täytyy hankkia myös siirtolupa. Ennen käyttöönottoilmoituksen luovuttamista, ei ajoneuvoa saa käyttää Suomen tieliikenteessä. (Suomen Tulli, Kun ajoneuvoa käytetään tieliikenteessä, ajoneuvolle on otettava pakollinen liikennevakuutus. Ajossa on pidettävä mukana myös tullille annettu käyttöönottoilmoitus. Pitää myös huomioida, että ajoneuvosta täytyy tehdä autoveroilmoitus viiden päivän sisällä käyttöönottoilmoituksen vahvistamisesta. (Suomen Tulli, index.jsp) 2.4 Ajoneuvoon liittyvä verotus Tullin tehtävänä on suorittaa ajoneuvolle autoverotus ennen ajoneuvon ensimmäistä rekisteröintiä tai käyttöönottoa. Kaikki ajoneuvot eivät ole kuitenkaan autoveron alaisia. Tässä tapauksessa Saksasta tuotu kuorma-auto ei kuulu autoverotuksen piiriin, jolloin siitä ei tarvitse maksaa autoveroa. Kaikki kuorma-autot ovat autoverosta vapaita. (Suomen Tulli, index.jsp)

11 11(67) 2.5 Rekisteröinnissä vaadittavat asiakirjat Rekisteröinti voidaan tehdä, jos asiakkaalla on mukanaan ulkomailta tuodun ajoneuvon virallinen kauppakirja. Kauppakirjasta tulee ilmetä ajoneuvon merkki, malli ja valmistenumero, kaupantekopäivä, kaupantekosumma ja etenkin omistajan ja ostajan allekirjoitukset nimenselvennöksineen. Jos kauppakirjasta käy ilmi, että kauppasumma on maksettu vain osittain, rekisteröintiä ei voida suorittaa loppuun. Rekisteröinti voidaan tehdä loppuun vasta silloin, kun asiakas hankkii todistuksen, josta käy ilmi, että koko kauppasumma on maksettu. (Raskaankaluston rekisteröintikatsastuskansio)

12 12(67) 3 KUORMA-AUTON KATSASTAMINEN SUOMESSA 3.1 Rekisteröintikatsastus Kun ajoneuvo tuodaan ulkomailta Suomeen, on omistajan velvollisuus esittää katsastusmiehelle tarvittavat ajoneuvoa koskevat asiakirjat. Kaikkein oleellisinta on, että ajoneuvosta löytyy edellinen rekisteriote maasta, josta se on tuotu Suomeen (liite 1). Sen avulla pystytään todentamaan, että rekisteröinnin kohteena on oikea ajoneuvo. (Raskaankaluston rekisteröintikatsastuskansio) Rekisteriotteen lisäksi täytyy hankkia selvitys, minkä direktiivien mukaisesti vaaditut ajoneuvomääräykset täyttyvät. Tällaisen selvityksen saa tilattua yleensä suoraan valmistajalta tai maahantuojalta. Todistuksesta voidaan todeta eri kohteiden vaatimusten täyttyminen kyseisen ajoneuvon osalta. Todistuksesta pitää käydä ilmi ajoneuvon tiedot, hyväksyntädirektiivit, hyväksyntäpäivämäärä sekä hyväksyjän allekirjoitus (liite 2). Myös kuorma-auton vetopisteen kiinnityksestä täytyy saada todistus valtuutetulta korjaamolta, jossa korjaamo todistaa, minkä direktiivin mukaisesti vetopisteen kiinnitys on toteutettu (liite 3). (Raskaankaluston rekisteröintikatsastuskansio) Kaikkien kuorma-autojen osalta pitää myös esittää todistus nopeudenrajoittimen toiminnan tarkastamisesta. Todistuksesta täytyy selvitä ajoneuvon merkki, malli, valmistenumero, käytetty rengaskoko, rajoitusnopeus, mittalaitteisto ja direktiivi, minkä mukaan rajoitin on tarkastettu. Todistuksesta täytyy selvitä myös tarkastuspaikan tiedot, kuten osoite, tarkastukseen oikeuttava lupanumero, päivämäärä ja kyseisen tarkastajan allekirjoitus. Näiden tietojen perusteella voidaan rekisteröintikatsastuksen yhteydessä todeta nopeudenrajoittimen toimivan ja täyttävän vaaditut vaatimukset (liite 4). (Raskaankaluston rekisteröintikatsastuskansio) Kyseisen DAF 95XF mallin osalta täytyy asiakkaan hankkia valmistajan tyyppihyväksyntätodistus, vetopöydän kiinnitystodistus ja todistus nopeudenrajoittimen toiminnan tarkastamisesta, ennen kuin sen rekisteröintikatsastus voidaan hyväksyä. Tietenkin ajoneuvo täytyy olla myös teknisesti hyvässä kunnossa. Katsastuksen jälkeen

13 13(67) katsastaja tulostaa asiakkaalle mukaan tarkastuskortin (liite 5). (Raskaankaluston rekisteröintikatsastuskansio) Rekisteröintikatsastus sisältää ajoneuvoon tehtävän teknisen tarkastuksen silloin, kun käytetty ajoneuvo tuodaan Suomeen ulkomailta tai se on poistettu Suomessa rekisteristä ja halutaan ottaa takaisin liikennekäyttöön. Nykyään ajoneuvoa ei voi enää poistaa rekisteristä, vaan sille tehdään liikennekäytöstä poisto tai lopullinen poisto (vaatii romutustodistuksen). Taulukosta 1 käy ilmi, minkätyyppinen katsastus erilaisissa tilanteissa täytyy ajoneuvolle suorittaa. Taulukko 1. Rekisteröintikatsastus/Yksittäishyväksyntä (Raskaankaluston rekisteröintikatsastuskansio) Ajoneuvoluokka M-, N- ja O-luokat Käyttöönotto Rekisteröity ETAalueella Rekisteröity muualla Käyttöönottamaton ajoneuvo Uusi Yksittäishyväksyntä Korkeintaan 6 kk sitten Rekisteröintikatsastus Yksittäishyväksyntä Yli 6kk sitten Rekisteröintikatsastus Rekisteröintikatsastus Rekisteröintikatsastus täytyy suorittaa, jos ajoneuvo on otettu käyttöön ulkomailla yli kuusi kuukautta sitten. Jos ajoneuvon käyttöönotosta on kulunut vasta vajaa kuusi kuukautta, ETA-alueelta tuodulle ajoneuvolle riittää normaali rekisteröintikatsastus, kun taas ETA-alueen ulkopuolelta tuodulle ajoneuvolle täytyy tehdä yksittäishyväksyntä. Myös siinä tapauksessa, että ajoneuvo tuodaan uutena Suomeen, sille täytyy tehdä yksittäishyväksyntä, ennen kuin se saadaan rekisteröityä. (TRAFI, AKE/ Katsastus_ja_ajoneuvotekniikka/Katsastus+ja+yksittäishyväksyntä/) Yksittäishyväksyntä ei koske käytettyjä ajoneuvoja, vaan lähes aina vain ulkomailta tuotuja uusia autoja ja perävaunuja. Yksittäishyväksyntä korvaa rekisteröintikatsastuksen niiden ajoneuvojen osalta, jotka eivät ole olleet aiemmin rekisterissä missään maassa tai ensirekisteröinnistä on kulunut aikaa alle kuusi

14 14(67) kuukautta. Vuoden 2009 loppuun saakka yksittäishyväksyntä suoritettiin rekisteröintikatsastuksen mukaisesti, jolloin jokaisesta ajoneuvosta riitti pelkkä komponenttiluettelon täyttö ja katsastajan hyväksyntä vaadituista osista. (Raskaankaluston rekisteröintikatsastuskansio) tai sen jälkeen tuoduille uusille ajoneuvoille täytyy koulutetun asiantuntijan antaa lausunto ajoneuvon komponenttien hyväksynnästä. Tämän jälkeen hyväksyntäpaperin saatuaan, asiakas voi tulla mihin toimipaikalle tahansa teettämään ajoneuvon yksittäishyväksynnän loppuun. (Raskaankaluston rekisteröintikatsastuskansio) 3.2 Ajoneuvojen luokitus Ajoneuvolla tarkoitetaan maalla kulkemaan tarkoitettua laitetta, joka ei kulje kiskoilla. (Tieliikennelait 2009, 3) Ajoneuvot luokitellaan niiden käyttötarkoituksen sekä kokonaismassan ja mahdollisesti myös henkilöpaikkaluvun perusteella. Taulukosta 2 käy ilmi M- ja N-luokan ajoneuvojen perusluokitus kokonaismassan perusteella. Taulukko 2. M- ja N-luokan ajoneuvojen perusluokitus (Tieliikennelait 2009, 418) AJONEUVO KOKONAISMASSA (m) AJONEUVOLUOKKA Henkilöauto ei määritetty M 1 Linja auto m 5000 kg M 2 Linja auto m > 5000 kg M 3 Pakettiauto m 3500 kg N 1 Kuorma auto 3500 kg < m kg N 2 Kuorma auto m > kg N 3 Kuten taulukosta 2 huomataan, käyttötarkoituksen mukaan M-luokan ajoneuvot eli henkilö- ja linja-autot on pääosin tarkoitettu henkilöiden kuljetusta varten, kun taas N- luokan ajoneuvot on tarkoitettu tavarankuljetusta varten. Eri ajoneuvoluokissa myös henkilöpaikkalukua on rajoitettu. N 3 -luokan kuorma-autojen osalta rajoitettu

15 15(67) henkilöpaikkaluku saa maksimissaan olla neljä, eli kuljettajan lisäksi ajoneuvon voi rekisteröidä enintään kolmelle matkustajalle. DAF 95XF, jota työssä tutkittiin, on N 3 -luokkaan kuuluva kuorma-auto ja näin ollen sen kokonaismassa on suurempi kuin kg. Ajoneuvon kokonaismassalla tarkoitetaan ajoneuvon alustan ja kuorman massoja eli kokonaismassa koostuu ajoneuvon omamassasta ja kantavuudesta. Ajoneuvon omamassa määritellään täydessä ajovalmiudessa, jolloin siinä on kiinni kaikki varusteet työkaluista alkaen, polttoainetankki täynnä, voiteluaineet ja nesteet lisätty, sekä kuljettaja kyydissä. Ajoneuvon kantavuus taas määräytyy sallitusta henkilö- ja tavarakuormasta. DAFin omamassa on 8900 kg ja kokonaismassa kg, tällöin sen kantavuudeksi jää kg. (Raskaankaluston rekisteröintikatsastuskansio) 3.3 Rekisterimerkinnät Ajoneuvojen rekisteröinnistä on säädetty Tieliikennelaissa kohdassa VNA ajoneuvojen rekisteröinnistä. (Tieliikennelait 2009, 475) Rekisteriotteelle täytyy merkitä ainakin kaikki perustiedot ja ajoneuvon tekniset tiedot. Taulukosta 3 nähdään, mitä tietoja vaaditaan rekisteriin merkittäväksi ajoneuvosta ja sen omistajasta sekä haltijasta. Taulukko 3. Rekisterimerkinnät (Raskaankaluston rekisteröintikatsastuskansio) PERUSTIEDOT TEKNISET TIEDOT 1. Merkki ja malli 1. Massat 2. Ajoneuvoluokka ja -ryhmä 2. Mitat 3. Valmistenumero 3. Akselivälit 4. Tyyppikoodi 4. Akselistorakenne 5. Tyyppihyväksyntänumero 5. Korirakenne 6. Variantti 6. Renkaat 7. Versio 7. Varusteet 8. Käyttöönottopäivä 8. Moottori 9. Rekisteritunnus 9. Vetopöytä/-kytkin 10. Käyttötarkoitus 10. Istumapaikat 11. Rajoitustiedot

16 16(67) Rekisteriotteen pohjalle laaditaan rekisteröintitodistus, joka on liitteenä 6. Tämän todistuksen ja kauppakirjan avulla omistaja saa rekisteröityä kuorma-auton omistukseensa. Kun rekisteröintikatsastus on suoritettu, omistajalla on kolme kuukautta aikaa rekisteröidä ajoneuvo omiin nimiinsä, jonka jälkeen ajoneuvoa saa käyttää liikenteessä, jos sille on laadittu voimassa oleva liikennevakuutus Ajoneuvon perustiedot Rekisteriotteelle on ensimmäisenä kirjattu tiedot ajoneuvon omistajasta ja haltijasta (liite 6). Rekisteriotteelle täytyy olla kirjattuna myös kaikki taulukossa 3 mainitut perustiedot, joiden avulla ajoneuvo on tunnistettavissa. Ajoneuvon merkki ja malli, ajoneuvoluokka ja -ryhmä sekä ajoneuvon valmistenumero täytyy kirjata ylös rekisteriotteelle. DAF 95XF:n ajoneuvoluokka on N 3 ja ajoneuvoryhmä on kuormaauto. Kuviosta 2 nähdään esimerkki, millainen valmistenumero täytyy olla meistettynä ajoneuvon runkoon. (Raskaankaluston rekisteröintikatsastuskansio) Kuvio 2. Ajoneuvon valmistenumeron meistos Valmistenumeron meistos on nykyään 17-merkkinen ja se sijaitsee ajoneuvon oikealla puolella. Meistoksen alku- ja loppupäässä täytyy olla meistoksen varmennusmerkit,

17 17(67) jotta se voidaan hyväksyä. Kuviossa 2 esitetyn meistoksen valmistaja käyttää varmenteena tähti-merkintää, mutta jokaisella valmistajalla on yleensä käytössä oma varmennusmerkintä valmistenumeron alku- ja loppupäässä. (Raskaankaluston rekisteröintikatsastuskansio) Valmistenumeron lisäksi ajoneuvossa täytyy olla valmistajan kilpi, josta käy ilmi ajoneuvon valmistenumero, EY-tyyppihyväksyntänumero, akselikohtaiset massat, sekä ajoneuvon kokonais- ja yhdistelmämassat. Esimerkki valmistajan kilvestä näkyy kuviosta 3. Kuvio 3. Valmistajan kilpi Valmistajan kilpi voi olla liimattava tarralappu tai niiteillä kiinnitetty metallilevy, josta käy ilmi tarvittavat tiedot. (Raskaankaluston rekisteröintikatsastuskansio) Ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntänumero sekä variantti ja versio eivät ole kuormaautoissa pakollisia tietoja. Tyyppihyväksyntänumeron perusteella ajoneuvo on hyväksytty rekisteröitäväksi EU-alueella. Kyseisestä ajoneuvosta (DAF 95XF) sitä ei ollut saatavilla, ja käytetyissä kuorma-autoissa tyyppihyväksyntänumero ei ole edes

18 18(67) pakollinen. Tämä aiheuttaa kuitenkin ajoneuvon rekisteröintikatsastustodistuksen tekemisessä sen, että teknisten tietojen löytäminen järjestelmästä saattaa olla melko hankalaa. Variantti- ja versiotietojen avulla voidaan todeta lähinnä, mitä varusteita ajoneuvoon on tehtaalla asennettu. (Raskaankaluston rekisteröintikatsastuskansio) Ajoneuvon käyttöönottopäivä, rekisteritunnus ja ajoneuvon käyttötarkoitus täytyy merkitä myös rekisteriotteeseen. Rekisteritunnus merkitään rekisteriotteeseen vasta silloin, kun ajoneuvon omistaja rekisteröi ajoneuvon nimiinsä. Ajoneuvon käyttötarkoituksen osalta täytyy merkitä, käytetäänkö ajoneuvoa yksityiseen vai luvanvaraiseen ajoon. Erikoisehtoihin ja huomautuksiin voidaan merkitä muun muassa ajoneuvon tuontimaa. (Raskaankaluston rekisteröintikatsastuskansio) Ajoneuvon tekniset tiedot Rekisteriotteeseen täytyy kirjata myös taulukossa 3 mainitut ajoneuvon tekniset tiedot (liite 6). Ajoneuvon massojen osalta rekisteriotteeseen täytyy merkitä omamassa, tekninen suurin sallittu kokonaismassa ja tieliikenteessä suurin sallittu kokonaismassa. Ajoneuvon mitoista rekisteriotteeseen täytyy merkitä ajoneuvon kokonaispituus ja ajoneuvon leveys. (Raskaankaluston rekisteröintikatsastuskansio) DAF 95XF:n tekninen suurin sallittu kokonaismassa on jopa 26,5 tonnia, mutta Suomen tieliikennelaissa (Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä) sallitaan suurimmaksi kokonaismassaksi ilmajousitetulle (tai vastaava jousitus) kuorma-autolle vain 26 tonnia, jos sen vetävällä akselilla on paripyörät. Pelkän vetoauton suurin sallittu pituus saa olla enintään 12,00 metriä ja leveys 2,6 metriä. DAFin kokonaispituus on 6,3 metriä ja sen leveys on 2,55 metriä. Ajoneuvon suurin sallittu korkeus saa olla enintään 4,2 metriä, mutta sitä ei tarvitse merkitä rekisteriotteeseen (liite 7). (Raskaankaluston rekisteröintikatsastuskansio) Täytyy kuitenkin huomioida, että jos ajoneuvo hyväksytään moduulimittaisena yhdistelmänä (pituus 22,00-25,25 metriä ja yhdistelmän kokonaismassa 60 tonnia), tällöin ajoneuvon suurin sallittu leveys saa olla enintään 2,55 metriä.

19 19(67) Jos yhdistelmän päälle on asennettu pakastekori, yhdistelmän suurin sallittu leveys saa olla enintään 2,6 metriä. (Raskaankaluston rekisteröintikatsastuskansio) Ajoneuvon akselivälit, -massat ja -rakenteet täytyy merkitä rekisteriotteeseen kohtaan Akselitiedot. Akselitietojen yhteyteen täytyy merkitä myös jarrusylintereiden halkaisijat sekä jarrulevyjen minimivahvuudet akseleittain. Akselirakenteet pitää merkitä myös akseleittain. Akselirakenteiden merkinnästä tulee käydä ilmi, mihin akseleista telikeinu vaikuttaa ja mikä akseli on ohjaava ja mikä vetävä. DAFissa kaksi ensimmäistä akselia ovat ohjaavia. Kaksi viimeistä akselia kuuluvat teliakselistoon, joista etummainen on nostettavissa ja jälkimmäinen on vetävä. Lisäksi seisontajarru vaikuttaa pelkästään viimeiseen akseliin. Jos ajoneuvossa on kuormakori, myös se täytyy merkitä rekisteriotteeseen. Kuormakorilla tarkoitetaan ajoneuvoon kiinteästi asennettua tai helposti irrotettavaa avonaista kuormalavaa tai umpinaista koria, säiliötä tai konttia taikka muuta vastaavanlaista koria, johon kuljetettava tavara sijoitetaan (Tieliikennelait 2009, 772). DAFissa ei ole kuormakoria, vaan se on rakennettu pelkästään perävaunun vetoa varten, jolloin kyseiseen kenttään ei tule mitään tietoja. Renkaiden tiedot täytyy merkitä myös rekisteriotteeseen akseleittain. Renkaita tarkastettaessa täytyy huomioida, että niiden kantavuus on riittävä. Kuviosta 4 voi nähdä, miten renkaasta saadaan tarvittavat mitat määritettyä. (Ajoneuvotekniikan oppimateriaali, 2006) Kuvio 4. Renkaan mitat

20 20(67) DAFissa joka akselilla on samanlaiset renkaat kooltaan 315/80R22.5 ja kantavuusluokaltaan 154. Nämä renkaat ovat 315 mm leveät (B) ja profiilisuhde (H) on 80 % leveydestä. Renkaan sisähalkaisija on 22.5 (d), mikä samalla kertoo myös renkaalle sopivan vanteen ulkohalkaisijan. Renkaan kokonaishalkaisijan kertoo merkintä D. Yksi rengas kantaa 3750 kilogramman massan, kun ilmoitettu renkaan kantavuusluokka on 154. (STRO Rengasnormit 1999, 11) Kuorma-autojen renkaissa, joiden kantavuusluokka on yli 122, voidaan rengasta kohden vielä lisätä 4 % ylimääräistä kantavuuteen (ajonopeus 80 km/h). DAFin viimeisen akselin suurin tieliikenteessä sallittu akselimassa on kg, mikä samalla on myös Suomen tieliikennelain mukaan suurin sallima akselimassa. Voidaan huomata, että renkaiden kantavuus riittää helposti ilman 4 % lisäystä myös kyseisen ajoneuvon viimeiselle akselille, sillä akselilla on molemmin puolin paripyörät ja niiden yhteinen kantavuus on kg. Samat renkaat riittävät hyvin kantavuutensa puolesta myös kahdelle etummaiselle akselille. Jos ajoneuvossa on sellaisia erityisiä varusteita kuin kiinteä nosturi, se täytyy merkitä rekisteriotteen erikoisehtoihin. Puoliperävaunun vetoautossa ei ole yleensä mitään kiinteästi asennettuja varusteita, joten DAFin osalta kenttään ei tarvitse lisätä mitään. (Raskaankaluston rekisteröintikatsastuskansio) Moottorin osalta rekisteriotteeseen täytyy merkitä moottorin teho (kw) ja moottorin käyttövoima. Kuorma-autojen käyttövoima on yleensä dieselöljy, lukuun ottamatta muutamia isoja lava-autoja (Pick-Up), jotka on rekisteröity kuorma-autoiksi ja käyttävät voimanlähteenään bensiiniä. Jos moottorin teho ylittää 300 kw, yhdistelmän pituus on yli 22,00 metriä ja yhdistelmän leveys on maksimissaan 2,55 metriä, yhdistelmä saa ajoneuvolain suurimman sallitun yhdistelmämassan eli 60 tonnia. Moottorilta vaadittava teho määräytyy yhdistelmämassan mukaan suhteessa 5 kw/ 1000 kg. DAFissa on tehoa 355 kw, jolloin sille voidaan myöntää Suomen tieliikennelain suurin sallima yhdistelmämassa (60 t). (Raskaankaluston rekisteröintikatsastuskansio) Myös kuorma-auton vetokytkin tai puoliperävaunun vetoauton tapauksessa vetopöytä täytyy tarkistaa ja merkitä sen etäisyys etuakselista rekisteriotteen kytkentälaitetietoihin.

21 21(67) Kuviosta 5 voidaan nähdä esimerkki vetopöydän valmistajan kilvestä, joka täytyy olla jokaisen vetopöydän kyljessä. Kuvio 5. Valmistajan kilpi vetopöydässä Vetopöydästä täytyy merkitä täydelliset tiedot järjestelmään, jotka löytyvät vetopöydän kyljessä olevasta kilvestä, mutta rekisteriotteeseen niistä tulostuu vain vetopöydän etäisyys etuakselista. Myös vetopöydän kiinnitys täytyy tarkastaa saadusta kiinnitystodistuksesta huolimatta (liite 3). Myös istumapaikkojen lukumäärä täytyy merkitä rekisteriotteeseen. N 3 -luokan kuormaautoissa saa lain mukaan olla kolme istuinta kuljettajan vieressä. DAFissa istuinpaikkoja on kuljettajan lisäksi vain yksi. Siksi kenttään merkitään istuimien lukumääräksi kaksi.

22 22(67) 4 AJONEUVOJEN YHTEENKYTKETTÄVYYS 4.1 Yhteenkytkettävyys Ajoneuvojen kytkentätiedot merkitään rekisteriotteen teknisen osan toiselle sivulle (liite 6). Myös DAFin kytkentätiedot on kirjattu rekisteriotteeseen ja ne ovat taulukon 4 mukaiset. Taulukko 4. DAF 95XF kytkentätiedot DAF 95XF Perävaunun suurin sallittu vetopituus Perävaunun suurin sallittu oikaisupituus Perävaunun pienin sallittu siltasääntöpituus Suurin sallittu yhdistelmämassa DAF 95XF MODUULITIEDOT Perävaunun suurin sallittu vetopituus Perävaunun suurin sallittu oikaisupituus Suurin sallittu yhdistelmämassa 12 m 8,15 m 9,02 m 48 t 20,75 m 9,617 m 60 t Puoliperävaunun suurin sallittu vetopituus on 12,00 metriä. Vetopituus määritellään perävaunun vetotapin keskeltä perävaunun taaimpaan kohtaan. Puoliperävaunun suurin sallittu oikaisupituus on perävaunun kääntyvyysominaisuuksia kuvaava mitta. Oikaisupituus on mitta perävaunun vetotapista sen teliakseliston painopisteeseen. Puoliperävaunun siltasääntöpituus on mitta vetotapin keskeltä perävaunun taaimpaan akseliin. Suurin sallittu yhdistelmämassa on vetoauton ja sen perävaunun tai -vaunujen yhteenlaskettu massa. (Liikenneministeriön päätös kuorma-autojen ja niiden perävaunujen ristiinkytkennästä,

23 23(67) 4.2 Yhdistelmän sallitut mitat ja massat Kun vetoautoon kytketään perävaunu kiinni, perävaunun mitat eivät saa ylittää vetoautoon kytkettäväksi sallitun perävaunun mittoja ja massoja. Pituuksien lisäksi puoliperävaunun leveydelle on myös asetettu rajoitukset. Perävaunu saa ylittää vetoauton etuakselin kohdalta mitatun leveyden enintään 0,35 metriä, kuitenkaan ylittämättä suurinta sallittua leveyttä eli 2,55 metriä. Koska DAF 95XF on vain 3- akselinen kuorma-auto, sen ei tarvitse täyttää siltasääntövaatimusta. (Raskaankaluston rekisteröintikatsastuskansio) 4.3 Siltasääntö- ja kääntyvyysvaatimukset DAF 95XF on hyväksytty liikenteeseen myös moduulimittaisena yhdistelmänä. Ajoneuvoyhdistelmä voidaan hyväksyä moduulimittaisena yhdistelmänä, jos siihen kytketään vetoauton ja puoliperävaunun lisäksi varsinainen perävaunu. Täytyy kuitenkin huomioida, että hyväksyttäessä ajoneuvo moduulimittaisena, sen joka akselilla täytyy olla ABS-jarrut. Moduulimittaisen yhdistelmän (vetoauto, puoliperävaunu ja varsinainen perävaunu) rakenne on kuvattuna kuviossa 6. Kuvio 6. Moduulimittainen yhdistelmä (Raskaankaluston rekisteröintikatsastuskansio) Esimerkiksi, kun kuviossa 6 esitetty yhdistelmä on tieliikenteessä moduulimittaisena ja sen kokonaismassa on 60 tonnia sekä akseleiden lukumäärä vähintään seitsemän, sen täytyy täyttää siltasääntövaatimus. Jos yhdistelmän massa on 60 tonnia, silloin vetoauton etuakselin ja viimeisen perävaunun taka-akselin väli täytyy olla vähintään

24 24(67) 16,7 metriä, jotta siltasääntövaatimus täyttyisi. Lisäksi täytyy huomioida, että perävaunujen yhteenlaskettu kytkentämassa saa olla enintään 2,5-kertainen vetoauton kokonaismassaan verrattuna. Yhdistelmän ollessa alle 22 metriä pitkä, saa sen perävaunun kytkentämassa olla enintään 1,5-kertainen vetoauton kokonaismassaan verrattuna. (Raskaankaluston rekisteröintikatsastuskansio) Yhdistelmän täytyy täyttää myös kääntyvyysvaatimukset. Kääntyvyysvaatimukset on kuvattuna kuviossa 7. Kuvio 7. Puoliperävaunu yhdistelmän kääntyvyysvaatimukset (Kuorma-auto + perävaunu kääntyvyyslaskelma) Kääntyvyyden vähimmäismitat määritellään vetoauton ulommaisen osan (etupuskuri) kulkiessa 12,50 metrin säteistä ympyrää. Alle 22 metrisen puoliperävaunuyhdistelmän täytyy kääntyä vähintään ympyrässä, jonka sisäsäde perävaunun telin keskikohdasta mitattuna on 5,3 metriä. Jos yhdistelmä on liikenteessä moduulimittaisena, sen täytyy kääntyä vähintään ympyrässä, jonka sisäsäde on 2,0 metriä. (Kuorma-auto + perävaunu kääntyvyyslaskelma)

25 25(67) 5 AJONEUVOMÄÄRÄYSTEN MUKAISET STANDARDIT 5.1 Vetoauton ja puoliperävaunun mekaaninen yhteenkytkettävyys Puoliperävaunun ja sen vetoauton mekaaninen yhteenkytkettävyys on määritelty SFS:n standardissa Standardi varmistaa yhteenkytkettävyyden määrittelemällä vetoauton ja sen perävaunun yhdessä muodostaman ajoneuvoyhdistelmän eri osat ja mitat. Yhteenkytkettävyyden perusteella määritellään yhteenkytkettävyysmitat. Yhteenkytkettävyysmittoihin kuuluu muun muassa kuormatun ja kuormaamattoman vetoauton vetopöydän korkeus maanpinnasta, sekä perävaunun hanhenkaulan vaatima muoto vetoautoon nähden. (SFS-ISO , 2007) Kuormatun vetoauton vetopöydän korkeus h saa olla maanpinnasta 1150 mm-1300 mm (H-luokka) tai 950 mm-1130 mm (L-luokka). Jos kuormatun vetopöydän korkeus maanpinnasta vastaa luokan L mukaista korkeutta, vetopöydän korkeus täytyy selvästi merkitä ajoneuvon takaosaan. Kuviosta 8 voidaan todeta vetopöydän korkeuden mittaustapa. (SFS-ISO , 2007) Kuvio 8. Vetopöydän korkeus ja sijainti vaakatasossa

26 26(67) Jos kuormatun vetopöydän korkeus vastaa luokan H korkeutta, tällöin sen minimikorkeus voidaan määrittää kaavan 1 avulla h,137 l + 0,095 b + r + r 143,5 (1) missä h on vetopöydän korkeus maasta, l 1 on kytkentäpisteen akselin ja vetoauton viimeisen akselin keskiviivan välinen etäisyys, b on renkaiden kokonaisleveys (määritetty standardissa SFS-ISO ) vetoauton taka-akselin kohdalla, r on renkaiden säde kuormaamattomana ja r 1 on renkaiden säde kuormattuna. Kuviosta 9 nähdään renkaiden kokonaisleveyden (ei raideleveys) b mittaustapa, sekä renkaiden säteiden (r ja r 1 ) mittaus kuormattuna sekä kuormaamattomana. (SFS-ISO , 2007) Kuvio 9. Renkaiden kokonaisleveys b ja renkaiden säteet r ja r 1 Kuvioiden 8 ja 9 osoittamilla mittaustavoilla saa määritettyä vetopöydän H-luokan korkeutta vastaavan korkeuden kaavan 1 avulla. Tällöin vetopöydän minimikorkeus täytyy olla vähintään 1150 mm ja maksimikorkeus enintään 1300 mm. Niin sanottu hanhenkaulan muoto tarkoittaa puoliperävaunuyhdistelmän kohdalla sitä, että käännyttäessä autolla täytyy perävaunun kulman kulkea riittävän kaukana vetoauton takaosasta (takapuskurista). Myös puoliperävaunun etuylitykselle on annettu

27 27(67) maksimimitta, joka saa enintään olla 2040 mm. Etuylitys mitataan vetopisteestä perävaunun etuosan uloimpaan kulmaan. Vetoauton ohjaamon takaseinän ja vetopöydän välinen matka tulee olla niin pitkä, että käännyttäessä perävaunun kulma ei ota kiinni vetoautoon. Tässä kohdassa keskitytään kuitenkin vain tarkemmin kuorma-auton standardeihin ja mittoihin ja ohitetaan perävaunun mittojen tarkempi tutkinta. (SFS-ISO , 2007) 5.2. Vetoauton ja puoliperävaunun väliset sähkökytkennät Vetoauton ja perävaunun väliset sähkökytkennät (valojen sähköpistoke ja johdotus) on standardoitu jo 1970-luvun puolivälissä. Standardissa SFS-ISO 1185 määritellään puoliperävaunuyhdistelmän vetoautoon tulevan pistorasian ja perävaunuun tulevan pistotulpan yhteensopivuus. Standardia sovelletaan ajoneuvoyhdistelmiin, jotka on tarkoitettu tavarankuljetuksiin ja joiden vetoautoissa on 24 voltin sähköjärjestelmä. Kuviosta 10 voidaan todeta, että pistoke/pistorasia on seitsemännapainen ja samalla nähdään myös napojen sijoitus pistorasian sisällä. (SFS-ISO 1185, 2007) Kuvio 10. Pistorasian nastajärjestys (vetoauto/puoliperävaunu)

28 28(67) Pistorasian nastoihin tulevat sähköjohdot on jaoteltu taulukossa 5 navoittain, sen mukaan mihin valoon johdot on kytketty. Taulukko 5. Pistorasian kytkentä (SFS-ISO 1185, 2007) Napanumero Perävaunun sähkötoiminto 1 Maadoitus runkoon 2 Vasemmanpuoleiset taka- ja äärivalot sekä tunnuskilven valo 3 Vasemmanpuoleinen suuntavalo 4 Jarruvalo 5 Oikeanpuoleinen suuntavalo 6 Oikeanpuoleiset taka- ja äärivalot sekä tunnuskilven valo 7 Perävaunun jarrujen tarkkailuvalo Puoliperävaunuyhdistelmässä sähköpistoke ja sen johdotus täytyy kytkeä ajoneuvon ohjaamon takaosaan siten, että käännyttäessä johdot eivät rasitu ja jää perävaunun ja vetoauton väliin. Pistokkeiden asennuspaikat voidaan todeta kuviosta 11. Kuvio 11. Vetoauton ohjaamon taakse kytketyt sähköpistokkeet ja johdot Pistorasiassa täytyy olla seitsemän kosketintappia, joista maadoitustappi pitää olla hieman muita kookkaampi. Kosketintappeihin täytyy pystyä kytkemään kaksi sellaista johdinta, joiden poikkipinta-ala on vähintään 1,5 mm 2.

29 29(67) Pistorasia tulee suojata myös roiskevedeltä itsestään sulkeutuvan suojakannen avulla. Suojakanteen täytyy merkitä kosketintappien tunnukset (numerot). Taulukossa 5 lueteltujen numerotunnusten avulla saadaan pistokkeiden johdot kytkettyä oikeisiin paikkoihin. Pistorasian täytyy kestää hyvin korroosiota ja siksi niiden ulkokuoret nykyään valmistetaan yleisimmin alumiinista tai muovista. (SFS-ISO 1185, 2007) Pistorasian fyysiset mitat on myös määritelty ja ne on tarvittaessa löydettävissä standardista SFS-ISO Vetoauton ja puoliperävaunun väliset paineilmakytkennät Myös puoliperävaunuyhdistelmien paineilmakytkennät on standardisoitu, jotta eri valmistajien tuottamat liittimet sopivat keskenään toisiinsa. Standardissa käsitellään puoliperävaunuyhdistelmien välisiä paineilmakytkentöjä, käytettäessä Duo-Matic kaksoisliitintä. Paineilmakäyttöisiä jarruja ja kaksoisliitintä käytetään ajoneuvoyhdistelmissä, joiden perävaunun kokonaismassa ylittää 3,5 tonnia. Ajoneuvoyhdistelmässä täytyy olla kaksijohtoiset paineilmajarrut. Ensimmäinen johto on jarrutuksen ohjausta varten, jota pitkin ohjauspaine kulkee jarrusylintereille. Toinen johto on pelkästään paineilman syöttöä varten. (SFS 3745,1993) Puoliperävaunuyhdistelmässä kaksoisliitin täytyy asentaa ohjaamon takaosan läheisyyteen siten, että käännyttäessä yhdistelmällä paineilmajohdot mahtuvat hyvin kulkemaan perävaunun ja vetoauton välissä. Liittimen tulee sijaita takaapäin katsottuna vetoauton vasemmalla puolella, sekä liittimeen menevä vasemmanpuoleinen johto tulee olla ohjauspainetta varten ja oikeanpuoleinen johto syöttöpainetta varten. Paineilmaletkut ja kaksoisliitimen vastakappale kiinnitetään vetoautoon, ja kaksoisliitin kytketään kiinteästi perävaunuun. Kaksoisliitimen fyysiset mitat on myös määritelty ja ne on tarvittaessa löydettävissä standardista SFS 3745.

30 30(67) 6 VARUSTEVAATIMUKSET JA DIREKTIIVIT 6.1 Kuorma-autojen varustevaatimukset Kuorma-autojen rekisteröintikatsastukseen liittyy paljon varustevaatimuksia, joiden vaaditaan täyttyvän. Varustevaatimukset ovat tiukentuneet vuosi vuodelta. Kun ajoneuvo tuodaan ulkomailta Suomeen, ajoneuvon ostajan pitää tarkistaa, että ajoneuvo täyttää kaikki vaaditut varustevaatimukset. Erilaisten ajoneuvojen vaaditaan täyttävän tiettyjä varustevaatimuksia rekisteröintikatsastuksen yhteydessä. Ajoneuvon varustevaatimukset määritellään ajoneuvon käyttöönottopäivän mukaan. Jos ajoneuvo on otettu käyttöön esimerkiksi , tällöin kyseisen päivämäärän jälkeen voimaantulleet vaatimukset eivät koske tätä ajoneuvoa. Taulukossa 6 on listattu kuorma-autoja koskevat vaatimukset ja niitä vastaavat E- säännöt, jotka kuorma -autojen täytyy täyttää ennen rekisteröintikatsastuksen hyväksymistä. Taulukossa olevia varusteita vaaditaan sen mukaan, milloin ajoneuvo on otettu ensimmäisen kerran käyttöön. Taulukossa (E- tai e) -merkintä tarkoittaa E- hyväksyttyjä osia. (Tieliikennelait 2009, ) Taulukko 6. Kuorma-autojen ajoneuvomääräysten mukaiset varustevaatimukset (järjestelmä, osa, erillinen tekninen yksikkö) VAATIMUS VASTAAVAT E-säännöt 1 Sallittu melutaso ja pakojärjestelmä E 51, E 59 (varaosa) 2 Pakokaasupäästöt (dieselmoottorin savutus) E 49, E 81, E 103, (E 49) 3 Alleajosuojat E 34, E 58 4 Takarekisterikilpien asentamiselle ja kiinnittämiselle varattava tila 5 Ohjauslaite E 79 6 Ovet E 11 7 Äänimerkinantolaite E 28 8 Taustapeilit/näkyvyys taakse E 46 9 Jarrulaitteet E 13, E 13-H, E 90(varaosa) 10 Sähkömagneettinen yhteensopivuus E Luvattoman käytön estävät laitteet E 18, E 97, E 116 (ajonesto)

31 31(67) 12 Istuinten ja niiden kiinnityspisteiden lujuus E 14, E 17, E Nopeudenmittaus ja peruutuslaitteet E Lakisääteiset kilvet ja merkinnät sekä niiden sijainti ja kiinnitysmenetelmät 15 Turvavöiden kiinnityspisteet E Valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennus E Heijastimet (E tai e) E 3 18 Etu-, taka-, jarru-, sivu-, ääri- ja huomiovalaisimet (E tai e) E 7, E 87, E Suuntavalaisimet (E tai e) E 6 20 Rekisterikilven valaisin (E tai e) E 4 21 Ajovalaisimet (E tai e) E (1, 2, 5, 8, 20, 31, 37, 98, 99, 112,113,123) 22 Etusumuvalaisimet (E tai e) E Hinauslaitteet 24 Takasumuvalaisimet (E tai e) E Peruutusvalaisimet (E tai e) E Pysäköintivalaisimet (E tai e) E Turvavyöt E 16, E Näkyvyys eteenpäin E Hallintalaitteiden merkinnät E Huurteen- ja sumunpoistolaitteet 31 Tuulilasinpesin ja pyyhin 32 Lämmitysjärjestelmät E Roiskesuojat 34 Moottorin teho E Sivusuojaus E Roiskeenestolaitteet 37 Turvalasit (E) E Renkaat E (30,54, 64, 108), E 109 (pinnoitetut) 39 Nopeudenrajoitin E Massat ja mitat 41 Ohjaamon ulkonevat osat E Perävaunun kytkentälaitteet E 55, E Paloturvallisuus E Vaarallisten aineiden kuljetusajoneuvot E Alleajosuoja edessä E Kuormakorin kiinnittäminen ajoneuvoon

32 32(67) Taulukosta 6 voidaan huomata, että rekisteröintikatsastuksen yhteydessä täytyy tarkastaa lukuisia kohteita ja muutamien kohteiden osalta vaaditaan myös valmistajalta vaatimustenmukaisuustodistusta, jossa todetaan kyseisen ajoneuvon täyttävän tietyt vaaditut varustevaatimukset. (Raskaankaluston rekisteröintikatsastuskansio) Kaikki taulukossa 6 mainitut varustevaatimukset eivät kuitenkaan koske aina jokaista kuorma-autoa, vaan vaatimukset voivat kohdistua esimerkiksi pelkästään puoliperävaunun vetoautoon tai täysperävaunun vetoautoon. Varustevaatimukset sekä direktiivit löytyvät taulukoituna Tieliikennelaista, josta voidaan tarkastaa, mitä varusteita eri ajankohtina käyttöönotetuilta ajoneuvoilta vaaditaan. 6.2 Kuorma-autojen varustevaatimuksiin liittyvät direktiivit Ajoneuvon varustevaatimuksia tarkennetaan laissa direktiivien avulla. Kuviossa 11 on kuvailtuna perusdirektiivin ja direktiivin laajennuksen esitysmuodot. Kuvio 11. Direktiivit

33 33(67) Kuviossa 11 esitetty perusdirektiivin kirjoitusmuoto kertoo, että kyseinen direktiivi on tullut voimaan vuonna Direktiivin voimaantulovuoden jälkeen numerointi 245 tarkoittaa direktiivin kehitysversiota. Viimeinen termi (ETY) tarkoittaa, että direktiiviä sovelletaan ajoneuvojen rekisteröintikatsastuksissa EU-alueella. Jälkimmäinen direktiivi on säädetty paljon ensimmäistä myöhemmin (1995), jolloin jälkeenpäin laadittu direktiivi tarkentaa tai korvaa aiemmin laaditun direktiivin. Käytännössä vaatimuksen tason tai laajennuksen avulla pyritään rajaamaan eri-ikäisille ajoneuvoille vaadittavat varustevaatimukset. (Raskaankaluston rekisteröintikatsastuskansio) 6.3 Vaatimusten täyttyminen (DAF 95XF) Seuraavassa käsitellään taulukon 6 mukaisia puoliperävaunun vetoautoon (DAF 95XF) liittyviä varustevaatimuksia ja direktiivejä. Ajoneuvo DAF 95XF on käyttöönotettu ja käyttöönottopäivän perusteella sille määräytyvät ajoneuvolain mukaiset varustevaatimukset. Ajoneuvon vaatimukset varusteiden osalta käyvät ilmi liitteestä 8 ja niiden täyttyminen ja toteamistapa liitteestä 9. 1) Sallitun melutason ja pakojärjestelmän direktiivi täytyy olla selvitettynä valmistajan tyyppihyväksyntätodistuksessa (liite2, Noise). Melutaso ja pakojärjestelmä täytyy olla hyväksytty perusdirektiivin 70/157/ETY ja laajennuksen 92/97/ETY mukaisesti. DAFin melutaso ja pakojärjestelmä on hyväksytty direktiivin e4*70/157*1999/101*1170 mukaan. Tämä tarkoittaa, että hyväksyntänumero täyttää perusdirektiivin ja laajennusosan vaatimukset. Direktiivin laajennus 1999/101/ETY on tullut voimaan vuonna 1999 ja näin ollen se on pätevämpi, kuin vähintään ajoneuvoon vaadittava direktiivin laajennus 92/97/ETY, jonka voimaantulovuosi on Ajoneuvon melutaso täytyy alittua rengas-, moottori- sekä voimansiirtomelusta syntyneiden melujen osalta. Katsastajan ei kuitenkaan tarvitse puuttua asiaan sen tarkemmin, sillä melutasojen hyväksyntä pystytään toteamaan valmistajan tyyppihyväksyntätodistuksesta. Tämä edellyttää, että renkaat ovat E-hyväksytyt sekä pakoputkisto on alkuperäinen tai vastaava. Pakoputkiston äänenvaimentajaksi käy myös varaosaäänenvaimennin ilman E-hyväksyntä merkintää. (Tieliikennelait 2009, 512)

34 34(67) 2) Dieselmoottoreiden pakokaasupäästöjen hyväksyntää edellyttävä direktiivi täytyy olla luettavissa valmistajan tyyppihyväksyntätodistuksesta (liite2, Gaseous emission). Pakokaasupäästöt täytyy olla hyväksytty perusdirektiivin 88/77/ETY ja laajennuksen 2001/27/ETY mukaisesti. DAFin pakokaasupäästöt on hyväksytty direktiivin e4*88/77*2001/27a*0282 mukaan. Näin ollen perusdirektiivin ja laajennuksen osuus riittää ajoneuvon hyväksymiseen pakokaasupäästöjen osalta, sillä hyväksyntänumero on täysin sama kuin ajoneuvoon vähintään vaadittava perusdirektiivi ja sen laajennus. E-hyväksyntänumeron perusteella voidaan nähdä, että ajoneuvo täyttää EURO 3 päästönormit. Käytännössä tämä tarkoittaa, että turboahdetun moottorin savutusarvo täytyy jäädä alle 3,0 k -1 ja ahtamattoman moottorin alle 2,5 k -1. Kyseiset arvot käyvät ilmi Euroopan Neuvoston säätämästä direktiivistä 72/306/ETY. (Raskaankaluston rekisteröintikatsastuskansio) 3) Alleajosuojat täytyy olla hyväksytty perusdirektiivin 70/222/ETY ja laajennusosan 81/333/ETY mukaisesti. Kuitenkin määräyksistä löytyy poikkeus, sillä puoliperävaunun vetoautoissa ei vaadita lainkaan alleajo- ja sivusuojia. (Raskaankaluston rekisteröintikatsastuskansio) Direktiivissä 70/221/ETY määritellään alleajosuojien mitat, joiden mukaan hyväksyntä voidaan suorittaa. Alleajosuojan alareunan korkeus maanpinnasta saa olla korkeintaan 70 cm ja sen leveys ei saa ylittää ajoneuvon leveyttä, eikä jäädä yli 10 cm kapeammalle ajoneuvon kummaltakaan puolelta. Alleajosuojien täytyy olla tukevasti kiinnitetty ja niiden materiaalien jäykkyydet täytyy vastata taivutusvastukseltaan 20 cm 3 teräspalkin jäykkyyttä (70/221/ETY, II.3.6). Alleajo- ja sivusuojat täytyy olla pinnaltaan yhtenäisiä ja sileitä. (Raskaankaluston rekisteröintikatsastuskansio) 4) Takarekisterikilpien asentamiselle ja kiinnittämiselle varattava tila täytyy olla tehty perusdirektiivin 70/222/ETY mukaisesti. Rekisterikilven paikasta ei tarvitse olla todistusta valmistajalta, vaan katsastaja voi todeta rekisterikilven oikein asennuksen. Rekisterikilpi tulee asentaa ajoneuvon keskilinjalle tai sen vasemmalle puolelle. Rekisterikilpi täytyy asentaa maasta cm korkeudelle ja sen näkyvyys sivulle täytyy olla vähintään 30 ja ylös- sekä alaspäin vähintään 15.(Raskaankaluston rekisteröintikatsastuskansio)

35 35(67) 5) Ohjauslaitteistosta täytyy olla hyväksyntä valmistajan todistuksesta (liite 2, Steering Forces). Ohjauslaitteen hyväksyntä tarkoittaa ohjauksen hallintalaitteita, voimansiirtoa, pyöriä sekä sen energianlähdettä (ohjauksen tehostusta). Ohjauslaite on DAFissa hyväksytty direktiivin e4*70/331*1999/7*0168 mukaan, mikä täyttää vaaditun perusdirektiivin 70/331/ETY ja sen laajennusosan 92/62/ETY vaatimukset. (Raskaankaluston rekisteröintikatsastuskansio) 6) Kuorma-auton ovien osalta ei ole määritetty mitään vaatimuksia. Kuitenkin rekisteröintikatsastuksen yhteydessä täytyy tarkastaa, että ovien saranointi on kunnossa ja niiden lukitus toimii. (Raskaankaluston rekisteröintikatsastuskansio) 7) Äänimerkinantolaiteen täytyy täyttää direktiivin 70/388/ETY mukaiset edellytykset, mutta sen toiminnan tarkastamiseen riittää pelkkä katsastajan tarkastus ja toteaminen, että äänimerkki toimii. (Raskaankaluston rekisteröintikatsastuskansio) 8) Kuorma-autossa täytyy olla myös ulkotaustapeilit hyvän näkyvyyden takaamiseksi ajoneuvon ulkopuolelle. Peilien asennuksesta ja vaatimuksista on säädetty perusdirektiivissä 71/127/ETY sekä lisäosissa 2005/27/ETY ja 2007/38/ETY (IV - luokka). Kuorma-auton peililuokitukset on nähtävissä kuviosta 12. Peilien osalta hyväksynnän voi suorittaa katsastusmies. Kuvio 12. Peilien luokitukset (DAF Kalenteri 2010)

36 36(67) DAF 95XF kuorma-autossa täytyy kuljettajan puolella olla kaksi peiliä, II- ja IVluokkaiset. Myös apukuljettajan puolella täytyy olla samanlaiset peilit kuin kuljettajan puolella, mutta lisäksi siellä täytyy olla vielä V-luokan peili ja pelkästään uusissa ajoneuvoissa vaadittava VI-luokan peili tuulilasin oikeassa yläreunassa. II-luokan peili on normaali iso peruutuspeili, jonka avulla kuljettaja näkee laajasti sivuilleen. IVluokan peilin tarkoitus on auttaa kuljettaa näkemään mahdollinen kuollut kulma aivan ajoneuvon vierestä. IV-luokan peilin kaarevuus säde pitää nykyään olla 300 mm, kun se ennen on saanut olla 400 mm. Kaarevuussäteen voi tarkistaa siihen tarkoitukseen tehdyn sabluunan avulla. V-luokan peilillä on peruutettaessa tarkoitus nähdä mahdolliset esteet aivan etupyörän vierestä. VI-luokan peilin avulla kuljettaja pystyy tarkistamaan lähtiessään liikenteeseen, ettei kukaan ole ajoneuvon edessä. VI- luokan peili on korvattavissa myös kameran avulla, jonka avulla kuljettaja voi tarkistaa tilanteen auton etupuolelta. (Raskaankaluston rekisteröintikatsastuskansio) 9) Kuorma-auto voidaan hyväksyä jarrulaitteiden osalta, jos se täyttää perusdirektiivin 71/320/ETY ja laajennuksen 98/12/ETY mukaiset edellytykset. Valmistajan todistuksesta täytyy löytyä dokumentti jarrulaitteiden hyväksynnästä. Todistuksessa on myös yleensä ilmoitettu akselikohtaisesti jarrukellon eli jarrusylinterin poikkipinta-ala. DAFissa jarrukellojen koot ovat etu- ja taka-akseleilla 24 (neliötuumaa) sekä keskiaskelilla 20 (neliötuumaa). Lisäksi ajoneuvossa on EBS-jarrujärjestelmä, mikä tarkoittaa, että ajoneuvossa on käytössä sähköohjatut jarrut. Tällöin ei tarvita niin sanottua kuormantuntevaa ALB-venttiiliä, jonka tehtävänä on säätää eri kuormitustilanteissa sopiva jarrupaine askeleittain, sillä EBS-jarrujärjestelmässä jarrupaineensäätö hoituu sähköohjauksen avulla. Ajoneuvoon vaaditaan myös lukkiutumaton jarrujärjestelmä (ABS), jos sen kokonaismassa ylittää kg. DAFin kokonaismassa on kg eli siinä täytyy olla ABS-jarrut. (Raskaankaluston rekisteröintikatsastuskansio) 10) Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) tarkoittaa, että laitteelta vaaditaan moitteetonta toimintaa toisten laitteiden läheisyydessä. Käytännössä tämä tarkoittaa radiohäiriöitä ja sitä, että ajoneuvon sähkölaitteet eivät saa aiheuttaa häiriöitä millekään ulkopuolisille laitteille. Sähkölaitteiden täytyy täyttää perusdirektiivin 72/245/ETY ja laajennuksen 95/54/ETY määräämät vaatimukset. Kuitenkaan sähkömagneettisesta

37 37(67) yhteensopivuudesta ei tarvita valmistan todistusta, eikä katsastajalla ole keinoja puutua sen kummemmin kyseiseen asiaan. (Raskaankaluston rekisteröintikatsastuskansio) 11) Luvattoman käytön estävien laitteiden täytyy täyttää perusdirektiivin 74/61/ETY mukaiset vaatimukset. Eli käytännössä katsastaja tarkistaa, että ajoneuvossa on toimiva virtalukko (N 3 -luokan kuorma-autossa ei tarvitse olla ajonestolaitteistoa eikä ohjauslukkoa). (Raskaankaluston rekisteröintikatsastuskansio) 12) Istuinten ja niiden kiinnityspisteiden lujuuden täytyy täyttää perusdirektiivin 74/408/ETY ja laajennuksen 96/37/ETY mukaiset vaatimukset. Istuinten kiinnityksestä vaaditaan valmistajan todistus, jossa todetaan kiinnityspisteiden riittävä lujuus (liite 2, Seat Strength). DAFissa kiinnityspisteiden lujuus on todistettu valmistajan todistuksessa direktiivin e4-74/ (96/37) mukaan, minkä perusteella kiinnityspisteiden lujuus voidaan hyväksyä, sillä direktiivi vastaa täsmälleen vaadittua direktiiviä. 13) Nopeudenmittaus- ja peruutuslaitteiden täytyy täyttää perusdirektiivin 75/443/ETY ja laajennuksen 97/39/ETY mukaiset edellytykset. Kyseisistä kohteista ei tarvita valmistajan todistusta vaan riittää, että katsastaja tarkastaa niiden toimivuuden ja toteaa olemassa olon. Katsastaja tarkastaa, että ajoneuvossa on nopeusmittari ja se toimii. Lisäksi täytyy vielä tarkastaa, että ajoneuvosta löytyy toimiva peruutusvaihde. Joissakin tapauksissa ajoneuvoihin saa asentaa peruutushälyttimen, mutta tämä koskee käytännössä pelkästään maansiirto-, jäte- ja jakeluautoja tai muita vastaaviin työtehtäviin käytettäviä ajoneuvoja. (Raskaankaluston rekisteröintikatsastuskansio) 14) Lakisääteiset kilvet ja merkinnät sekä niiden sijainti ja kiinnitysmenetelmät täytyy täyttää perusdirektiivin 76/114/ETY ja laajennuksen 78/507/ETY mukaiset vaatimukset. Katsastaja tarkastaa, että puoliperävaunun vetoautosta löytyy ajoneuvon valmistenumeron meistos rungosta oikealta puolelta, ajoneuvon valmistajan kilpi, vetopöydän valmistajan kilpi sekä ALB-kilpi, jos ajoneuvossa ei ole sähköohjattuja jarruja (EBS). Jos ajoneuvoa käytetään VAK kuljetuksiin (vaarallisten aineiden kuljetus), siinä täytyy olla selvästi näkyvillä VAK kuljetuslupaan oikeuttava kilpi, josta selviää muun muassa kuljetettavan aineen räjähdysherkkyys. (Raskaankaluston rekisteröintikatsastuskansio)