PYHÄJOEN KUULUMISET. lihakeittoa, jota myös katsojat voivat käydä ostamassa. Kisapaikalla

Transkriptio

1 PYHÄJOEN KUULUMISET TORSTAINA 14. HELMIKUUTA 2019 VIIKKO 7 PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU Pohjois-Pohjanmaan maakuntaviesti ensimmäistä kertaa Pyhäjoella Yppärin urheilijat ja Pyhäjoen kunta ottivat vetovastuun tapahtuman järjestämisestä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaviesti järjestetään Pyhäjoen Rautiperän ulkoilukeskuksessa. Viestit ovat herättäneet mielenkiintoa laajalti, sillä viesteihin odotetaan saapuvaksi 67 joukkuetta, 192 hiihtäjää Pohjois-Pohjanmaalta. Kaukaisimmat joukkueet ja kannustusjoukot tulevat Kuusamosta asti. Päivän ohjelma käynnistyy klo 11 minisompaviestillä, jossa kilpailevat vuotiaat juniorit. Tämän jälkeen jatketaan kaikille avoimella energia-hiihdolla. Molemmissa viesteissä hiihdetään kolme osuutta ja hiihtomatkat vaihtelevat 1-3 kilometrin välillä, joten reitin varrelle on helppo katsojienkin saapua. Kilpailun suojelijana toimii kansanedustaja Hanna-Leena Mattila ja kilpailun avaa kunnanjohtaja Matti Soronen. Itse maakuntaviesti starttaa klo 13. Kilpailusihteeri Marja Pisilällä työtä on riittänyt, kun maakuntaviestit siirtyivätkin yllättäen Limingasta Pyhäjoelle: Mun tietääkseni kyseessä on Pyhäjoen mittapuulla kaikkien aikojen isoin urheilutapahtuma. Kyllähän se on vaatinut usean ihmisen työpanoksen, jotta kaikki saadaan tällä aikataululla Rautiperälle kannattaa tulla viikonloppuna nauttimaan kisatunnelmasta. valmiiksi ja hiihtäjät voivat keskittyä kisapäivänä itse suoritukseen. Täytyy myöntää, että pieniltä kömmähdyksiltä ei ole vältytty, mutta tällä hetkellä kaikki on kunnossa. Maakuntaviestin taustajoukot koostuvat noin 60 hengen talkooryhmästä ja työtehtävät jakautuvat aina ruokahuollosta järjestyksenvalvontaan ja kisakansliaan. Koulukeskuksen konttikeittiöllä tarjoillaan kisapäivän aikana kilpailijoille lihakeittoa, jota myös katsojat voivat käydä ostamassa. Kisapaikalla on auki Yppärin urheilijoiden pitämä kahvio ja Pyhäjoen Jokikiekon makkarakoju. Katsojien paikoitus on järjestetty perunavaraston edustan parkkialueelle ja paikalla on liikenteenohjaus. Toivotaan paikalle pyhäjokisia ja lähipaikkakuntien väkeä kisoja seuraamaan. Onhan Rautiperä kokenut hienon muutoksen ja puitteet ovat nyt KUVA: MARJA PISILÄ kohdillaan. Näin lähelle tämän kokoista kisatapahtumaa tuskin saadaan kovin usein. Yppärin urheilijat ja Pyhäjoen kunta toivottavat kaikki lämpimästi tervetulleiksi maakuntaviestiin!, kilpailusihteeri toivottaa. KUVA: ANTTI PAKKANEN Rautiperän kisaladut ovat mahtavassa kunnossa.

2 SIVU 2 PYHÄJOEN KUULUMISET 14.HELMIKUUTA.2019 Iloa ystävyydestä MARTTA RAUTAKOSKI Ystävyys on sellainen asia, jota jokaisella pitäisi olla, pohtivat lukion ensimmäistä luokkaa käyvät Jenny Röning ja Ella Mikkonen. Tytöt ovat tutustuneet toisiinsa esikoulussa, eli ovat olleet ystäviä jo yksitoista vuotta. Ystävyys on tyttöjen mielestä lyhyesti sanottuna luottamista ja huoletonta yhdessäoloa. Voin luottaa Jennyyn täysin. Voin kertoa hänelle kaikista asioista ja tiedän, ettei hän hylkää minua, vaikka tekisin jotain tyhmääkin, Ella kertoo. Ei myöskään tarvitse miettiä, voinko tehdä näin tai näyttää tältä. Voin olla täysin oma itseni Ellan seurassa, Jenny jatkaa. Ellan ja Jennyn parhaita muistoja ovat lapsuuden ratsastusretket ja niiden jälkeiset leikit jomman kumman kotona. Myös monet yhdessä vietetyt viikonloput ovat jääneet hyvin kaksikon mieleen. Isompia riitoja tytöillä ei ole ollut, mitä nyt pieniä välituntikahnauksia ala-asteella: Jos on tullut jotain riitaa, se on sovittu Ystävien tarkoitus on olla tukena ja turvana. He auttavat vaikeina aikoina puhumalla. He ovat molemmat lyhytvihaisia ihmisiä, joten erimielisyydet ovat unohtuneet äkkiä. Ystävien tarkoitus on olla tukena ja turvana. He auttavat vaikeina aikoina, tytöt pohtivat. Ystävänpäivä ei tytöillä enää lukioiässä eroa juurikaan tavallisista päivistä. Sanon Jennylle, että I love you, mutta sanon sitä paljon muutenkin, Ella naurahtaa. Ystäviä onkin hyvä muistaa ja heidän tärkeydestään kertoa useammin kuin kerran vuodessa. Ystävyyttä ylläpidetään olemalla rehellisiä ja olemalla luotettavia. Toisen kertomat salaisuudet on hyvä pitää omana tietonaan. Voi olla ystävä myös jonkun sellaisen kanssa, jota ei näe ihan joka päivä, Jenny muistuttaa. Jos on menettänyt ystävän, tytöt neuvovat selvittämään asioita puhumalla. Jos kyse on tosiystävyydestä, ei se ihan helposti katkea, he miettivät. Jokainen tarvitsee omaan elämäänsä sellaisen henkilön, jota Ella on minulle, Jenny toteaa. Ja jos omistat hyvän ystävän, pidä siitä kiinni, Ella säestää. Ystävyksinä tytöt ovat nauravaisia ja avoimia. Heillä on ollut pienempänä paljon yhteisiä harrastuksia, mitä kautta molemmat ovat löytäneet oman lajinsa. Jenny harrastaa edelleen ratsastusta ja Ella tanssia. Tytöt viettävät paljon aikaa myös toistensa sukulaisten kanssa, ja heidän äitinsä ovat hyviä kavereita keskenään. Ella Mikkonen ja Jenny Röning ovat ystävystyneet jo esikoulussa. Kuka tahansa voi ottaa osaa ystävän murheisiin, mutta tarvitaan todella hieno luonne ottamaan osaa hänen menestykseensä. Oscar Wilde Vastoinkäymiset, onnettomuudet, suuret murheet ovat ystävyyden seula: vasta silloin selkiää, mitä on jäänyt jäljelle. Aino Kallas

3 PYHÄJOEN KUULUMISET 14.HELMIKUUTA.2019 SIVU 3 Oiva Viirret oli monessa mukana Maanviljelijä Oiva Johannes Viirret syntyi toukokuun 28. päivänä 1930 Frans ja Ida Viirteen viljelijäperheen toiseksi nuorimpana lapsena. Kuollessaan 15. tammikuuta 2019 Jokikartanossa hän oli kuuden veljen ja Aino-sisaren joukosta ainoana elossa. Hänet siunattiin ja haudattiin lauantaina 2. helmikuuta Pyhäjoen uudelle hautausmaalle. Omaiset kiittävät runsaista osanoton, myötätunnon ja vainajan kunnioituksen osoituksista. Kolmen vanhemman veljen joutuessa muiden nuorten miesten tavoin sotaan, Oiva tottui kovin nuorella iällä mukaan talon töihin. Ikäisiään kookkaampana ja voimakkaampana hän uurasti alle rippikouluikäisenä väsyksiin asti pellolla. Varttuessaan Oiva innostui monien muiden nuorukaisten tavoin urheilusta. Pyhäjoen Pyryveikkojen kiekonheittäjänä hän taisi saavuttaa jonkin piirinmestaruuden, vaikka tulokset kunnollisen valmennuksen puutteessa jäivät nykymitoissa vaatimattomiksi. Urheilu-uran upeimmaksi muistoksi mahtoi jäädä olympiasoihdun juoksuttaminen kalajokisille urheilijoille kesällä Varusmiespalvelus Korialla pioneerina oli nuorelle miehelle itsetuntoa nostava kokemus. Vain niukalti koulutusta saaneena hän kohosi aliupseerikoulun kouluttajaksi, santsariksi. Tämä pohjusti sitä, että hän rohkeni siviilissäkin ottaa johtajuutta vaativia tehtäviä. Kesällä 1953 Oiva Viirret ja Irja Erkkilä avioituivat ja pari asettui viljelemään Viirteen tilaa. Esikoinen Raimo syntyi jo vuoden päästä. Lapsia tuli aluksi kahden vuoden välein: Marja-Leena 1956, Osmo 1958 ja Raili 1960, jolloin valmistui myös uusi talo vanhan kantin paikalle. Irma-tytär oli juuri syntynyt, kun Osmo kuoli kesäkuussa 1963 kodin lähellä raskaan kuorma-auton töytäisemänä. Murhe ja masennus leimasivat elämää pitkään. Isä hukutti surunsa yhä kovempaan työhön ja koetti tietysti jaksaa tukea myös surevaa äitiä. Ida-mummu ja Ranssu-vaari olivat rakastavina isovanhempina korvaamattomia. Vasta nuorimman Leon onnellinen syntyminen joulukuussa 1967 häivytti vähitellen Osmon menettämisen surua. Toisista huolehtiminen ja välittäminen ja tuki vaikeissa elämäntilanteissa on ollut Viirteen perheelle ominaista. Isovanhempien ja vanhempien rakkaus kantaa perhettä, joka on hajautunut eri puolille Suomea. Viirteen talossa jo isovanhemmat, Ida ja Frans, olivat lukuihmisiä ja talossa oli aina viljalti kirjoja, joiden lukeminen ei ollut hukkaan heitettyä aikaa. Sanomalehtiä tilattiin, radiota kuunneltiin ja televisiokin tuli taloon Uutiset kuunneltiin ja katsottiin. Työtä ja haasteita pelkäämätön elämänasenne siirtyi lapsille, joista kaikki viisi koulutettiin ylioppilaiksi. Vain niukalti itse varsinaista koulusivistystä saaneet vanhemmat ymmärsivät koulutuksen arvon ja olivat ylpeitä lapsistaan. Kotitilan kehittäminen, viljelyspinta-alan kasvattaminen, lypsykarjan lisääminen vaativat yhä enemmän työtä ja aikaa, mutta silti Oiva lähti hoitamaan monia yhteisöllisiä tehtäviään. Äiti Irja joutui tähän taipumaan. Vielä aikuisilta lapsiltaan isä pyyteli anteeksi sitä, ettei hän töitään ja tehtäviltään ehkä ollut itse pystynyt antamaan lapsilleen tarpeeksi aikaansa ja syliään. Sekä sitä, että töitä olisi teetetty liikaa. Omassa kyläyhteisössä Oiva huolehti esimerkiksi kuivaamoosuuskunnan tileistä ja maksuista, teki eri tiloille veroilmoitukset, ajoi läpi Viirreojan perkaamisen ja sen myötä penkereelle tieyhteyden merenrantaan ja paljon muuta. Pyhäjoen kunnan moninkertaisena Keskustan kunnanvaltuutettuna Oiva Viirret erikoistui terveyslautakunnan asioihin ja toimi pitkään mm. Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiirin liittovaltuustossa ollen muovaamassa myös Raahen aluesairaalan ja Pyhäjoen vanhustenhoidon tärkeitä kehittämispäätöksiä. Toiminta Maataloustuottajissa Pyhäjoella ja Maataloustuottajain Pohjois-Pohjanmaan liiton puheenjohtajana yli kymmenen vuoden ajan oli Oivan elämäntyön hyvin tärkeä osa. MTK kutsui milloin Ouluun, milloin Helsinkiin, ja Oiva lähti. Meijeritoiminnan rakennemuutosten vuosina hän osasi nähdä ajan vaatimukset ja ajaa päättävissä elimissä ratkaisut tuottajille parhailla tavoilla. Myös Raahen seudun osuuspankin hallinnossa Oiva Viirret toimi pitkään. Vastuulliset luottamustoimet olivat koulineet Oivasta taitavan puhujan. Hän osasi muotoilla ja perustella sanottavansa tyylikkäästi, mutta tarpeen vaatiessa terävästi. Sanan taito tuli ilmi myös Oivan kirjeissä sekä lehtien mielipidekirjoituksissa. Vasta eläkkeellä Oiva pääsi itselleen itselleen rakkaimman puuhan pariin, hankki kunnon kalastusveneen, loputtomat letkat verkkoja, rysänkin. Uudesta isosta rantamökistä tuli koko perheelle hyvin rakas paikka. Kuin toiveena perheen yhteenkuuluvuuden jatkuvuudesta polvesta polveen, Oiva lahjoitti mökin tasasuurina osina kaikille lapsilleen ja lapsen- Oiva Viirret lapsilleen. Kaikki 12 lastenlasta olivat Oivalle iso ilo. Hän oli alituiseen utelias heidän elämänvaiheistaan ja kannusti heitä opiskelemaan ja kehittämään lahjojaan. Runouskaan ei ollut outo asia. Oiva herkistyi usein uudenvuoden yönä laittaen radion kaikumaan ulos saakka Eino Leinon Hymyilevää Apolloa: Oi, antaos Herra sa armas sää, kun raatajan ilta raukee! Hyvät enkelit kauniisti hymyilkää, kun työmiehen hauta aukee! Oi, nouskosi kirkasna päivyt uus, kun loppuvi raatajan rauhattomuus ja päättyvi pitkä päivätyö! Herra, valkase vaivamme yö! Raimo Viirret Hyvästi maaseutumaisuus, hyvästi luonnonmaisemat MILJA RAITANEN Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun takapihalleni rakennettiin kerrostalo. Olen asunut koko ikäni reilun kolmen tuhannen asukkaan Pyhäjoella. Pyhäjoki on maalaiskunta, jossa on turvallista asua ja jossa ihmiset vielä välittävät aidosti toisistaan. Iltaisin ei mennä hengaamaan ostoskeskukseen tai katsomaan uutuusleffaa Finnkinon leffateatteriin - itse vietän iltani esimerkiksi soittaen kansanmusiikkia tai ratsastaen. Pyhäjoella luonto on kaikkialla lähellä: lähimpään metsään kävelee muutamassa minuutissa. Vaikka moni kaupungissa asuva nuori vain nyrpistäisi nenäänsä kuullessaan pienestä tuppukylästämme, minulle Pyhäjoki on maailman paras paikka, rakas kotikunta. Mutta ystävällisten ihmisten, toimivien palvelujen ja luonnonmaisemien lisäksi täällä on tulevaisuudessa ydinvoimala. Sen tulo uhkaa sokaista kuntapäättäjät - idyllinen maalaispitäjä on muuttumassa persoonattomaksi kaupunkikopioksi, jollaisia löytyy Suomesta jo ihan liian monta. Kun on koko ikänsä asunut joen rannalla, kaipaa tuttua taustakohinaa vieraissa ollessaan. Hourunkosken koskialue, kalaportaat ja Pyhäjoen ranta ovat vuodenajasta riippumatta pysäyttävän kauniita. Keväällä joki on täynnä tulvasta aiheutuvia vaahtopäitä, kesällä rauhallisuuden rikkovat vain uimarien ilonkiljahdukset, syksyllä kylmä vesi höyryää kuutamon valossa ja talvella vesistö uinuu valkean vaipan alla. Tunnelma kärsi kuitenkin kolauksen, kun rannalle rakennettiin tiilestä tehty kerrostalo. Kuin laittaisi heavy metal -muusikon konsertoimaan Colosseumin portaille. Kyse ei ole vain yhdestä kerrostalosta: Hourunkosken puistoalueelle on nimittäin suunnitteilla asuinkerrostaloja. Joen koskialue on kuntalaisille tärkeä. Koskipuistossa käy jokea ihastelevia ihmisiä lähes päivittäin. Toisella puolella jokea on Lepikko tai toiselta nimeltään Tammi, jossa lukuisat sukupolvet ovat käyneet uimassa. Lepikon takainen metsä on tärkeä koiranulkoilutusalue; minulle se on satumetsä, jossa tykkään käydä kävelemässä ja rauhoittumassa. Lepikon viereinen kota on puolestaan paikka, jossa nuoriso viettää kauniit kesäillat. Kodalta alkava pohjoispuolen penkkatie on kuvankaunis lenkkeilijöiden vakioreitti. Miksi pilata jotain näin tärkeää ja ainutlaatuista? Rakennusmaata kun löytyy myös kulttuurihistoriallisen jokialueen ulkopuolelta. On surullista, jos tulevaisuuden pyhäjokiset eivät voi käydä kesälomalla Lepikossa keskiyön uintireissuilla - ne ovat nimittäin parhaita! Sama pätee uusiin tontteihin ja asuinalueisiin, joita Pyhäjoelle tupsahtelee kuin sieniä sateella. Esimerkiksi Aatosvainion alueelle on jo tehty infrastruktuuri. Taloja siellä on kokonaiset nolla. Siitä huolimatta Matinsaaren rakentamista suunnitellaan kovaa vauhtia. Meidän tulisikin täyttää valmiit asuinalueet ennen uusien rakentamista - tyhjänä asuinalueet eivät hyödytä ketään. Minusta on oikein hienoa, että Pyhäjokea rakennetaan ja kehitetään. Se kertoo, että kunnasta välitetään ja että saamme elää toimivassa kunnassa myös tulevaisuudessa. Jokainen rakennettu kiinteistö kuitenkin muuttaa kunnan luonnetta haluamaamme suuntaan: suuntaan, joka olisi hyvä arvioida uudelleen. Pyhäjoki on luonnonmaisemiltaan harvinaisen kaunis maalaiskunta, jota on turha yrittää kaupungistaa arkkitehtuurin keinoin. Kerrostalot, tiheään rakennetut asuinalueet ja laatikkomaiset toimistorakennukset kuuluvat kaupunkeihin, mikä on hyvä pitää mielessä kuntamme rakennuskaavoituksia tehtäessä. Pyhäjoesta ei tule kaupunkia eikä tarvitse tullakaan. Meidän täytyy osata arvostaa rikkauksia, jotka luonto meille tarjoaa. Myös tulevaisuuden pyhäjokisilla pitää olla mahdollisuus nauttia rakentamattomista luonnon alueista. Vaikka kuntamme valmistautuu ydinvoimalan tuloon, ihmisläheisyys, luonnollisuus ja turvallisuus on säilytettävä. Nämä arvot ovat vahvuutemme kuntana ja niiden perässä uudet ihmiset tänne muuttavat. Järjen jättipottien aika on ohitse.

4 SIVU 4 PYHÄJOEN KUULUMISET 14.HELMIKUUTA vuotta rakennusyrittäjänä Raahessa SIIRI JURMU 39-vuotias Teuvo Jurmu on toiminut Raahessa rakennusyrittäjänä 10 vuotta. Kuusamosta kotoisin oleva Jurmu päätyi ammatinvaihdon jälkeen rakennusalalle, koska käytännön työ tuntui mielekkäämmältä kuin tietokoneen ääressä istuminen. Alkuun hän teki töitä yksin, mutta pikkuhiljaa työvoimaa on palkattu lisää. Tällä hetkellä yritys työllistää 7 henkilöä, joista yksi työskentelee oppisopimuksella. Ensimmäinen oppisopimuksella työskennellyt valmistui jouluna talonrakentajaksi. Oppisopimuksesta on positiiviset kokemukset ja siitä hyötyvät molemmat osapuolet, Jurmu kertoo. Teuvo Jurmu Oy tekee omakotitaloja joko avaimet käteen -periaatteella tai asiakkaan toivomaan vaiheeseen, kaikenlaisia remontteja yksityisille ja asunto-osakeyhtiöille sekä rakennuspeltitöitä. Jurmu toimii myös Kastelli-talojen aliurakoitsijana Raahen alueella. Lisäksi teemme tilaelementtejä Pohjolan tilaelementti Oy:lle, hän kertoo. Tilaelementit rakennetaan Raahessa valmiiksi ja kuljetetaan asiakkaalle. Asennus on helppoa ja nopeaa patentoidun alapohjan ansiosta. Näitä tilaelementtejä on tehty muun muassa leirintämökeiksi, toimistoiksi, harrastetiloiksi ja pihasaunoiksi. Rakentaminen on muuttunut paljon 10 vuoden aikana, Jurmu pohtii. Hartiapankkirakentajat ovat vähentyneet. Nykyään talot tehdään useimmiten elementeistä ja ammattilaisten toimesta valmiiksi asti. Rakentaminen työnä on hänelle mieluista, koska saa olla paljon ulkona, sekä työ on fyysistä ja vaihtelevaa. Jurmu kertoo, että yrittämisessä kiehtoo vapaus: Saa suunnitella työt ja ajankäytön itse. Huono puoli on, ettei työasioista pääse täysin eroon missään. Toimitusjohtajana hänellä menee paljon aikaa töiden suunnitteluun ja paperihommiin: Haluan kuitenkin osallistua mahdollisimman paljon myös siihen itse rakentamiseen. Rakennusalalla kiireistä aikaa on keväästä jouluun. Viime vuosina porukka on kuitenkin pyrkinyt pitämään heinäkuun kesälomaa. Luotettavat ja hyvät työntekijät sekä mukava työilmapiiri ovat yrittäjälle ratkaisevan tärkeät. Vapaa-ajalla Teukka harrastaa vaunuilua, mökkeilyä ja ajaa moottoripyörällä. Teuvo Jurmu Oy on yritys, jonka työntekijät osaavat tehdä monenlaisia rakennusalan töitä: omakotitaloja, kaikenlaisia remontteja, rakennuspeltitöitä ja tilaelementtejä.

5 P Y H Ä J O E N K U U LU M I S E T 1 4. H E L M I K U U TA SIVU 5 5DQQLNRQMD3\KlMRHQ + \KGLVW\NVLHQWDOYLORPDUHWNL 6XSHU3DUN 2XOXXQ KUULEEKO PYHÄJOKI? WDLVKRSSDLOHPDDQ.HVNLYLLNNRQD 5(,6681+,17$ + -b6(10$.6810$.6$1(,//( x x x x x ŗ +/g-$08,//( ŗ +/g +,17$6,6b/7bb.<<',1-$3bb6</,381 38, HONNlN\\WL ŗmlvhqmd ŗhlmlvhq 6.(,77$867$-$6&2277$867$ 92/77,5$72-$ +<33<5(,7b -$75$032/,,1(-$ /b7.bb 3(6,67b-$.25,67$.,,3(,/<b /,8.80b.,b 32/.8$872-$ (/b0<6.$8381.,3(5+((1 3,(1,00,//( /lkw 3\KlMRHQ6DOHNOR 3DOXXPDWNDOOHOlKGHPPHNOR $OOH YXRWLDLOODROWDYDKXROWDMDPXNDQD 9DUDDSDLNNDVLMDLOPRLWWDXGXSLDQ SXK Meillä on oikeus täyden kaistan valokuituun Hangosta Inariin. On aika rakentaa Suomi uudestaan liittymä kerrallaan. Tervetuloa Pyhäjoen lukion Pauha-saliin torstaina klo 18 kuulemaan ja keskustelemaan, kuinka meille saadaan valokuitu. Kahvitarjoilu. DLJLJŵćůćƐƚćůƂLJƚLJLJŵŽŶĞŶůĂŝƐƚĂ,LJǀŝćůĂŚũĂŝĚĞŽŝƚĂ <ĂŚǀŝůĂƐƐĂŝƚƐĞƚĞŚƚLJũćůĞŝǀŽŶŶĂŝƐŝĂ <ŝğƌƌćƚljŭɛğğŷžƚğƚăăŷůăśũžŝƚƶŭɛŝăǀăɛƚăăŷ ƉƵŚĚĂƐƚĂũĂŚLJǀćŬƵŶƚŽŝƐƚĂƚĂǀĂƌĂĂ DƵŝƐƚĂƚŚĂŶŵLJƂƐŬŝƌƉƉƵƚŽƌŝƚŽŝŵŝŶŶĂŶ ƉƂLJƚćǀĂƌĂƵŬƐĞƚϬϰϰϯϯϵϬϮϮϭ ĂǀŽŝŶŶĂ ŵă ƚŝ ŬĞ ƉĞϵͲϭϲ ƚžϵͳϭϳ ŬƵƵŬĂƵĚĞŶǀŝŝŵĞŝŶĞŶůĂƵĂŶƚĂŝϭϬͲϭϲ

6 SIVU 6 PYHÄJOEN KUULUMISET 14.HELMIKUUTA.2019 MATERIAALI KUULUMISIIN Kuulumiset ilmestyy torstaisin. Materiaali lehteen aina edellisen viikon torstaina. Myöhemmin lähetettävä materiaali ei välttämättä ehdi lehteen. KUULEEKO PYHÄJOKI? Vedetään kuitua -hanke on päättynyt viime vuoden lopussa. Pyhäjoella valokuidun edistämistä ja rakentamista varten on perustettu Pyhäjoen Kuitu Oy. Pyhäjoen kunta on omalta osaltaan tehnyt rahoituspäätöksen valokuituverkon rakentamisen rahoittamisesta ja parhaillaan odotetaan tukipäätöstä Traficomilta (ent. Viestintävirasto). Tällä hetkellä neuvottelemme yhteistyössä Raahen Kuitu Oy:n ja Kalajoen Kuitu Oy:n kanssa verkko-operaattorista. Muutakin yhteistyötä on vireillä naapurikuntien kuituyhtiöiden kanssa. Pyhäjoen Kuitu Oy:n toimitusjohtajana toimii Sauli Mankinen ja maanantaina aloitti naapurikuntien kuituyhtiöiden yhteinen verkkopäällikkö Jouko Jaakkonen. Helmikuussa aloitamme kuituliittymien myynnin. Myynnin aloitustapahtuma järjestetään lukion Pauhasalissa klo 18. Verkon rakentaminen aloitetaan heti keväällä, mikäli kunnan asettama 60% liittymäehto alueittain täytyy sekä Traficom myöntää hankkeelle valtion tuen. Viestintä ja markkinointi siirtyvät helmikuun alussa Pyhäjoen Kuitu Oy:lle. PyhäKuidun FB-sivut on jo avattu ja löytyvät tunnisteella PyhäKuitu. Sivuilta löytyy ajankohtaista tietoa hankkeesta. TULIKO SUKUUN UUSI VAUVA? Pyhäjokiset vanhemmat ja isovanhemmat. Tuliko sukuun uusi vauva? Lapsi tai lapsenlapsi? Kuulumiset julkaisee vauvojen kuvia ilmaiseksi. Lähetä kuva vauvastasi sähköpostilla osoitteeseen kuulumiset@pyhajoki.fi ja sari.hiden@edu.pyhajoki.fi Muista laittaa mukaan: vauvan nimi (myös sukunimi), syntymäaika, kotikunta, vanhempien nimet Nimi: Linnea Aava Olivia Nikki Syntymäaika: Pituus ja paino: 48,5cm ja 3660g Kotikunta: Yppäri Äiti: Jutta Nikki Isä: Matti Nikki

7 PYHÄJOEN KUULUMISET 14.HELMIKUUTA.2019 SIVU 7 Kuollut: Oiva Johannes Viirret Viirteen kylältä 88 v 7 kk 18 pv Jaakko Eljas Röning Pohjankylältä 84 v 6kk 22 pv Pentti Antero Koskela Etelänkylältä 78 v 8kk 17 pv Messu su klo 10 kirkossa. Gröhnin perheen siunaaminen lähetystyöhön. Gröhnin perheen lähtöjuhla messun jälkeen. Perhejumalanpalvelus su klo 11. Yhteisvastuutempaus jumalanpalveluksen jälkeen kirkon ympäristössä klo Kinkerit jatkuvat: Kinkerit pe klo 18 Rajaniemessä Elsa Honkaperällä Rajanimentie 214. Kinkerit su klo 19 Puttaan kartanossa Pirttikoskella, os. Pirttikoskentie 219. Kinkerit to klo 18 Pohjankylän kinkerit 4 H myymälässä (entinen Sale) Pyhäjoen PYHÄJOEN KUNTA Seurakunta tiedottaa keskustassa. Omaishoitajien Pisara-ryhmä kokoontuu Sarpatissa ma klo , mukana omais- ja perhehoidon ohjaaja Henna Jokimäki. Raamattupiiri ma klo 18 Sarpatissa. Moottoripaja vuotiaille tiistaisin klo (yhteistyössä mc-pyhäjoki ja Pyhäjoen kunta). Perhekerho keskiviikkoisin klo 10 Sarpatissa; avoin kerho Ystäväkerho ke klo seurakuntatalolla alkaen ruokailulla. Aiheena yksinäisyys, psykoterapeutti/työnohjaaja Eliisa Ollonen. Kirkkokuoro keskiviikkoisin klo seurakuntatalolla. Lapsikuorot keskiviikkoisin klo Pirttikosken koululla, klo Parhalahden koululla ja torstaisin klo Yppärin koululla. Myös uudet laulajat tervetulleita. Ilmoittautumiset Valtuuston kokous pidetään keskiviikkona alkaen klo kunnantalolla. Kokouksessa käsiteltävät asiat: - Monitoimitalon peruskorjaus / Valtionavustus / Suunnittelun jatkaminen / Suunnitelmien esittely / Peruskorjauksesta luopuminen - Raahen koulutuskuntayhtymän sidonnaisuuksien ilmoittaminen Kokouksen tarkastettu pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa kanttorille p Päiväkerhot toimivat viikoittain, puh. lastenohjaajat Nuorten kasvuryhmä rippikoulun käyneille Sarpatissa torstaisin klo 16. K 18 Sählyä monitoimitalolla torstaisin klo Gospelcafe Sarpatissa lauantaisin klo Yhteisvastuutempaus su perhejumalanpalveluksen jälkeen kirkon ympäristössä klo (ks. erillinen ilmoitus) TULOSSA: SarpattiÄxön, ohjelmaa kouluikäisille seuraavan kerran pe 1.3. klo 18. RY: Naistenilta to klo Eeva Pahkalalla Ompeluseurat pe klo ry:llä, Heikki Hyväri NuPe pe klo 20 ry:llä Pyhäkoulut su klo 12 Tero Hummastilla ja Ari Impolalla Kerho pe klo 17 ry:llä Raamattuluokka pe klo 19 Martti Impolalla Vuosikokous ja seurat su klo 16 ry:llä, Matti Pahkala Kaikki ovat tervetulleita seuroihin Pyhäjoen seurakunta, Vanhatie 27, Pyhäjoki, p Kirkkoherranvirasto avoinna: MA 8-12, TI ja TO Tarvittaessa voitte ottaa yhteyttä papistoon: kirkkoherra Jukka Malinen p ja seurakuntapastori Olli Luhtasela p Kirkko, seurakuntatalo, kirkkoherranvirasto, taloustoimisto ja Sarpatti sijaitsevat kaikki osoitteessa Vanhatie 27, Pyhäjoki. Järjestöt toimivat Eläkeliitto Pyhäjoen Yhdistys ry: ma Käsityökerho Sarpatissa klo ma Äijäkööri Iltaruskossa klo ma Harmaahapset Iltaruskossa klo ti Päiväkahvit seurakuntatalolla klo vieraana Tarja Hälli Kelasta. Arvontaa Jyty Kalajoki ry: Retki Ouluun Kärppäpeliin tiistaina Hiihtoretki Rukalle Majoitus Scandic Rukahovissa. Hinta jäseniltä 195 ja muilta 235. Sisältäen matkat ja majoituksen 2 hh huoneissa. Rukahovin 5-6 hengen huoneistoissa hieman eri hinta. Ilmoittautumiset mennessä. Pääsiäismessut Teatteritalolla La Myyntipaikka maksu 20. Jytyn Megaristeily Hinta jäseniltä 150 ja muilta n Ilmoittautumiset mennessä! Yhdistyksen matka Pärnuun Pakettiin kuuluu majoitus 3 vrk Viking Spa kylpylässä sekä bussi- ja laivamatkat. Hinta jäseniltä 230 ja muilta 280. Lisämaksusta puoli/ täysihoitoruokailut hintaan / päivä. Vaihtoehtoinen mahdollisuus Tallinnan matkaan omakustannushintaan ; majoitus Tallink Expresshotellissa ja käynti Tarton maatalousmessuilla. Hinta 220. Pirttikosken maaseutunaiset: KÖKKÄ klo Katja Mattilalla, mukana NOSH-vaate esittelijä kevään uuden malliston kera, sekä kahvittelua ja arvontaa. TERVETULOA! PJK: II-Divisioonan ottelu PJK - EtPo 72 La 16.2 klo 16:00 Paikalliset yritykset tarjoaa otteluun vapaan pääsyn kaikille! Tervetuloa. Pyhäjoen Martat ry Vuosikokous Aura Keskitalolla (os. Sorsakuja 3) ma 25.2 klo Perään hallituksen kokous. Kahvitarjoilu. Tervetuloa kaikki jäsenet tutustumaan tämän vuoden toimintaan! Pyhäjoen SILMUT: Kokoonnutaan kello Maire ja Pentti Koutoselle Mehtäkyläntie 856, Yppäri Tervetuloa! Raahen seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Ma klo 13 omaistaan hoitavien/hoitaneiden Pisararyhmä Sarpatissa, mukana hyvinvointikuntayhtymästä omaishoidonohjaaja Henna Jokimäki. To klo 17-n Yhteinen kokemuksemme koskettaa, vai koskettaako? kaikille avoin keskustelutilaisuus henkisestä väkivallasta ja siihen liittyvistä asioista Toimintakeskus Kreivinajassa (Brahenkatu 14-16, Raahe). Omaishoitajien itsenäinen kuntosaliharjoittelu perjantaisin klo Jokikartanon kuntosalilla, kirjaathan nimesi vihkoon. Risto Kittilä valtuuston puheenjohtaja Raahen Seudun riistanhoitoyhdistys Pyhäjoen kunta Pyhäjoki Municipality Kuntatie 1, FI Pyhäjoki, Finland kunta@pyhajoki.fi Pyhäjoen metsästysseuran VUOSIKOKOUS majalla ti klo 19:00 Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! VUOSIKOKOUS Pidetään Raahen Ammattioppilaitoksen auditoriossa os. Tervahovinkatu 2 torstaina klo Valtakirjojen tarkastus alkaa klo Käsitellään vuosikokoukselle säädetyt asiat. Kahvitarjoilu Tervetuloa PYHÄJOEN KUULUMISET kuulumiset@pyhajoki.fi PÄÄTOIMITTAJAT Sari Hidén Arvo Helanti TOIMITUS Josefiina Saukko Sofia Sipilä Martta Rautakoski Julkaisija: Pyhäjoki Data Oy ISSN Puh Toimitus: Päätoimittaja: Taloussihteeri: Seuraava lehti (8) ilmestyy >> torstaina Aineisto toimitettava >> torstaina klo mennessä Painosmäärä >> vko 7:2600 kpl >> vko 8:2600 kpl Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 24%) >> 0,50E/pmm, toistohinta 0,40E/pmm, minimikoko 35pmm >> järjestöpalsta: 60E/vuosi Ilmoitusehdot Lehteen tarkoitetu aineisto on toimitettavavasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 E lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä. Painopaikka: Kaleva Lehden jakelu: Posti, ilmoitukset jakeluhäiriöstä sähköpostitse osoitteella: yritysasiakaspalvelu@posti.com tai puh

8 SIVU 8 PYHÄJOEN KUULUMISET 1 4. H E L M I K U U TA d Zs dh>k ^hhee/dd > D EWz, :K</Ͳd >K WLJŚćũŽŬŝƚĂůŽʹƚLJƂƉĂũĂϮϬ Ϯ ϮϬϭϵŬůŽϭϳʹϮϬ WLJŚćũŽĞŶŬŝƌũĂƐƚŽƐƐĂ ZƵƵŬŝŶƚŝĞϭ WLJŚćũŽŬŝƚĂůŽŶĂƌŬŬŝƚĞŚƚŝƐƵƵŶŶŝƚƚĞůƵŬćLJŶŶŝƐƚLJLJ WLJŚćũŽĞůůĂĂƐƵǀĂ ǀŝĞƌĂŝůĞǀĂƚĂŝŵƵƵƚĞŶŚĂŶŬŬĞĞƐƚĂŬŝŝŶŶŽƐƚƵŶƵƚ ƚƶůğŭğƌƚžŵăăŷ ŶćŬĞŵLJŬƐĞƐŝƐŝŝƚć ŵŝůůăŝŷğŷžůŝɛŝśljǀćũăƚžŝŵŝǀăwljśćũžŭŝƚăůž dŝůăŝɛƶƶěğɛɛăŭăśǀŝƚăƌũžŝůƶ dljƃɖăũăɛɛăŵŝğƚŝŵŵğŵŵ ƐĞƵƌĂĂǀŝĂŬLJƐLJŵLJŬƐŝć DŝŶŬćůĂŝŶĞŶŽŶWLJŚćũŽĞŶŝŵĂŐŽ DŝƚćŽĚŽƚĂƚWLJŚćũŽŬŝƚĂůŽůƚĂ DŝƚćƚŝĞĚćƚ ƌăŭğŷŷƶɛɖăŝŭăŷśŝɛƚžƌŝăɛƚă DŝŶŬćůĂŝŶĞŶĂƌŬŬŝƚĞŚƚƵƵƌŝũĂƌĂŬĞŶŶƵƐƐŽƉŝƐŝ ũƶƶƌŝwljśćũžğůůğũăwljśćũžŭŝƚăůžůůğ DŝƚćĂƌǀŽƐƚĂƚLJŵƉćƌƂŝǀćƐƐćŵĂŝƐĞŵĂƐƐĂ DŝƚćŽǀĂƚƌĂŬĞŶŶƵƐƉĂŝŬĂŶǀĂŚǀƵƵĚĞƚ DŝƚćƉĂůǀĞůƵũĂƚŽŝǀŽŝƐŝƚůƂLJƚćǀćƐŝ WLJŚćũŽŬŝƚĂůŽƐƚĂ DŝŶŬćůĂŝƐŝĂƉĂůǀĞůƵũĂŶLJŬLJĂŝŬĂŝŶĞŶŬŝƌũĂƐƚŽǀŽŝƐŝ ŬƵŶƚĂůĂŝƐŝůůĞƚĂƌũŽƚĂ DŝŶćůĂŝƐŝĂƉĂůǀĞůƵũĂŶLJŬLJĂŝŬĂŝŶĞŶŬƵŶƚŽƐĂůŝǀŽŝƐŝ ŬƵŶƚĂůĂŝƐŝůůĞƚĂƌũŽƚĂ DŝŶŬćůĂŝŶĞŶũƵůŬŝƐŝǀƵŵĂƚĞƌŝĂĂůŝƐŽƉŝƐŝWLJŚćũŽŬŝƚĂůŽůůĞ DŝŶŬćůĂŝƐŝĂĂũĂƚƵŬƐŝĂũĂŵŝĞůŝŬƵǀŝĂƌĂŬĞŶŶƵŬƐĞŶĞƌŝƌƵŶŬŽŵĂƚĞƌŝĂĂůŝƚƐŝŶƵƐƐĂ ŚĞƌćƚƚćǀćƚ ƉƵƵ ďğƚžŷŝ ƚğƌćɛͿ dljƃɖăũăŷ ƚăǀžŝƚƚğğŷă ŽŶ ŬĞƌćƚć ŬĂƚƚĂǀĂƐƚŝ ŬƵŶƚĂůĂŝƐƚĞŶ ŶćŬĞŵLJŬƐŝć ůƶžŷŷžɛɛƶƶŷŷŝƚƚğůƶŷ ƚƶğŭɛŝ EćŬĞŵLJƐƚĞŶ ƉŽŚũĂůƚĂ ůăăěŝƚăăŷ ǀĂŝŚƚŽĞŚƚŽŝƐŝĂ ůƶžŷŷžŭɛŝă ũžŝěğŷƚŝŝŵžŝůƚăũćƌũğɛƚğƚććŷŵăăůŝɛŭƶƶɛɛăϯ ƚljƃɖăũă dljƃɖăũăŷǀğƚććůƶžŷŷžɛɛƶƶŷŷŝƚƚğůƶăƚžƚğƶƚƚăǀăăƌŭŭŝƚğśƚŝ ƉƌŽĨĞƐƐŽƌŝ :ĂŶŶĞWŝŚůĂũĂŶŝĞŵŝ ƌŭŭŝƚğśěŝƚŵϯklj Ɛƚć >ŝɛćƚŝğěžƚ,ğůğŷă/ůůŝŭăŝŷğŷ ŚĞůĞŶĂ ŝůůŝŭăŝŷğŷλɖljśăũžŭŝ Ĩŝ ϬϰϬϯϱϵϲϬϬϳ Edullisesti loppuviikkoon! Tarjoukset voimassa torstaista sunnuntaihin ellei toisin mainita. ERÄ! Tuore kokonainen lohi Norja irto 6 95 ELONEN Makurullat g 6 95 KG ATRIA Hornet Snacks Drumsticks 800g 2 99 RS (3,74/kg) Ilman plussakorttia 3,79/rs (4,74/kg) 795 KPL ALMONDY Pakastekakut g ei mutakakut Hyvää ystävänpäivää ! 4 99 KPL (12,17-13,13/kg) Ilman plussakorttia 6,29/kpl (15,34-16,55/kg) ERÄ HEVIÄ EUROLLA Yksittäin 4,20/kimppu 14.2 PLUSSAKORTILLA! 1 2 kimppua (18,53-19,86/kg) Rajoitus 2 kalaa/talous voimassa 16.2 asti PLUSSAKORTILLA! UUTUUS! Suomalainen tulppaani 10kpl/ kimppu PLUSSAKORTILLA! BEN&JERRY'S ml rs/kpl/ps Jäätelöt 5 00 /kg/ 79 KPL (11,58-12,32/l) Ilman plussakorttia 6,45-6,99/kpl (12,90-14,23/l) Tammi-huhtikuun kestoedukkaat voimassa asti Costa Rica jauhetut kahvit 500g 5 50 (5,50/kg) Yksittäin 2,99/pkt (5,98/kg) BILLY'S Pan Pizzat 170g HARTWALL Novelle Plus kivennäisvedet 1,5l 2 99 PLO sis.pantin 0,40 (1,73/l) PKT (8,82/kg) Yksittäin 1,89/pkt (11,12/kg) LIBERO Up&Go housuvaipat 3046kpl/pkt PKT (0,27-0,41/kpl)