MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTUMINEN JA VAIKUTTAVUUS

Transkriptio

1 Pohjois-Savon MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTUMINEN JA VAIKUTTAVUUS yritystoiminnan näkökulma

2 Pohjois-Savon liiton julkaisu A:85 Kuopio 2019 Laatija: Marika Huovinen Painosmäärä: 400 kpl Taitto: Minna Husso Kansikuva: Jarmo Kuittinen Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL 247, Kuopio puh. (017) ISBN ISBN (pdf) ISSN

3 SISÄLLYSLUETTELO ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT...4 Arvioinnin toteutus ja aineistot POHJOIS-SAVON VAHVUUDET KASVUN PERUSTANA Kehittämisen kärjistä menestystä Pohjois-Savon aluetalous vahvassa kasvussa Väestö- ja työllisyyskehitys asettavat haasteita EURORAHAA EVÄÄKSI KESTÄVÄÄN KASVUUN Riskaabeliä? Rohkeutta yritysten kehittämisavustuksilla RAHOITUKSEN KOHDENTUMINEN Kehittämisrahoitus maakuntaohjelman painopisteittäin Kehittämisen kärkien aluerahoitus YRITYSTEN KEHITTÄMISAVUSTUKSILLA LUODAAN KASVUN EDELLYTYKSIÄ Kehittämisavustus rohkaisee kehittämään Laatu uudistumiskykyisten yritysten valttikorttina Kehittämistoimien vaikuttavuus näkyy viiveellä Risuja ja ruusuja rahoituksen toimivuudesta Savilahden innovaatiokeskittymän hyödyt ja haasteet yrityksille YRITYSCASE-KUVAUKSET Case: Ratesteel Oy Case: NewIcon Oy Case: Toripiha Oy Case: Kuopion Woodi Oy YHTEENVETO: KÄRKIALOIHIN PANOSTAMALLA ALUEVAIKUTTAVUUTTA... 27

4 ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT Arvioinnin kohteena on Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteutuminen kehittämisen kärkialojen osalta. Kehittämistavoitteiden toteutumista tarkastellaan erityisesti yritystoiminnan näkökulmasta. Tavoitteena on osoittaa rahoituksen tuloksia ja vaikuttavuutta sekä maakunnallisesti että yritystasolla. Vaikuttavuutta arvioidaan kolmella tasolla: aluetaloudellinen kehitys, rahoituksen kohdentuminen ja yrityshankkeiden merkitys. Pohjois-Savon aluetalouden vahva kehitys sekä väestö- ja työllisyyshaasteet antavat yleiskuvan maakunnallisen kehittämisen mahdollisuuksista ja tarpeista (kts. luku 1). Rahoituksen kohdentumista arvioidaan maakuntaohjelman painopisteittäin ja kehittämisen kärjittäin (kts. luku 3). Yrityshankkeiden merkitystä arvioidaan yritysten näkemyksiin ja taloustietoihin perustuen (kts. luku 4 ja 5). Paikallisten yritysten kokemukset tuovat arvokasta tietoa maakunnan aluekehittämiseen käytettävän rahoituksen vaikuttavuudesta. Lisäksi maakunnallisia kehittämistarpeita esitetään yritysten kasvua mahdollistavien ja hidastavien tekijöiden näkökulmasta. Arvioinnin loppupäätelmä muodostuu edellä kuvattujen teemojen tulosten yhdistelmästä. Johtopäätöksiä hyödynnetään Pohjois-Savon kehittämiseksi (kts. luku 6). Miten Pohjois-Savossa menee Miten vaikuttavuutta arvioidaan Mikä merkitys yritysrahoituksella on Mistä rahoitus tulee hankkeisiin Mihin hankerahoitus kohdistuu Mikä on rahoituksen vaikuttavuus Kuva 1. Arvioinnin eteneminen askel askeleelta. ARVIOINNIN TOTEUTUS JA AINEISTOT 4 Arvioinnin perustan muodostaa Pohjois-Savon maakuntaohjelma , jonka toteutumista arvioidaan yleisellä tasolla seuranta-aineistoon perustuen (toimialojen liikevaihto-, vienti-, väestö- ja työllisyystiedot). Ohjelman toteutumisen arviointia täydennetään Pohjois-Savossa myönnetyn kehittämis- ja yritysrahoituksen seuranta-aineistolla. Arviointi painottuu EU-varoin rahoitettujen yrityshankkeiden tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden analysointiin. Yrityshaastattelujen aineistoa analysoidaan yhdessä yritysten taloustietojen (Suomen Asiakastieto Oy) ja hankeraporttien kanssa. Tuloksia vertaillaan Rambollin vuonna 2014 toteuttamaan Pohjois-Savon EAKR-toiminnan selvitykseen yritysten kehittämisavustusten vaikuttavuudesta. Vuoden 2014 selvityksestä poiketen tässä arvioinnissa on mukana Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoituksen ohella Euroopan maaseuturahaston yritysrahoitusta saaneita yrityksiä. YRITYSHAASTATTELUT Julkisen rahoituksen merkitystä yritysten liiketoiminnan kehittämiselle arvioidaan yrityshaastattelujen perusteella. Neljä yrityskohtaista case-kuvausta havainnollistavat, mihin ja miten rahoitusta hyödynnetään pohjoissavolaisissa yrityksissä. Tavoitteena on osoittaa, miten merkitykselliseksi ja vaikuttavaksi yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnetty rahoitus koetaan yrityksissä. Haastateltavat yritykset on valittu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen yritysasiantuntijan avustuksella. Valitut yritykset ovat eri-ikäisiä, edustavat eri toimialoja, sijaitsevat eri puolilla Pohjois-Savoa. Haastatteluun pyydettiin useampien yritysten edustajia maantieteellisen kattavuuden varmistamiseksi, mutta erilaisista syistä johtuen tässä ei onnistuttu. Arviointiin on valikoitu rahoitusta onnistuneesti hyödyntäneitä yrityksiä, koska tavoitteena on osoittaa kehittämisavustusten vipuvoimaa yritysten kasvuun. On huomioitava, että yritysten kehittämisavustukset eivät aina tuota toivottuja tuloksia. Toiminnan kehittämiseksi selvityksessä tuodaan esille yritysten osoittamia kehittämistarpeita ja parannusehdotuksia. Yrityshaastattelut (11 kpl) toteutettiin loka marraskuussa Yrityksistä kehittämisavustusta sai investointiin neljä yritystä ja kehittämistoimenpiteisiin kolme yritystä sekä molempiin neljä yritystä (Kuva 2). Maaseudun yritysrahoituksen investointituki on sisällytetty analyysissä investointihankkeisiin.

5 Yritys Toimipaikka Kärkiala Toimiala Kehittämishanke Investointihanke Molemmat Perustamisvuosi Henkilöstömäärä 2017 Liikevaihto 2017 Toripiha Oy Vesanto, Suonenjoki Elintarvikkeet Juures-, vihannes-, marja- ja hedelmätukkukauppa X ,9 milj. Kasvis Galleria Oy Kuopio Elintarvikkeet Einesten ja valmisruokien valmistus X ,9 milj. NewIcon Oy Kuopio Hyvinvointiteknologia Kone- ja prosessisuunnittelu X ,4 milj. Medikro Oy Kuopio Hyvinvointiteknologia Säteilylaitteiden sekä elektronisten lääkintä- ja terapialaitteiden valmistus X ,0 milj. Ratesteel Oy Vieremä Kone- ja energiateknologia Muiden metallituotteiden valmistus X ,9 milj. Lankarakenne Oy Kuopio Kone- ja energiateknologia Metallirakenteiden ja niiden osien valmistus X ,3 milj. Vesileppis Sport & Spa Leppävirta Matkailu Matkailu X ,2 milj. SA-MI Pro Oy Leppävirta Matkailu Huvi- ja teemapuistojen toiminta X ,1 milj. Kuopion Woodi Oy Kuopio Puunjalostus Konttori- ja myymälä-kalusteiden valmistus X ,1 milj. Sepa Oy Keitele Puunjalostus Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus X ,9 milj. BioSO4 Oy Siilinjärvi Vesi Biotekninen tutkimus ja kehittäminen X ei saatavilla 5 Kuva 2. Haastateltujen yritysten taustatiedot.

6 ARVIOINNIN HAASTEET Tässä selvityksessä yritysten kehittämis- ja investointitukien vaikuttavuuden arvioinnin haasteena on, ettei tuettujen yritysten kehitystä voida verrata tilanteeseen, jossa rahoitusta ei olisi myönnetty. Yrityshankkeen toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointia vaikeuttaa, mikäli muita rahoitettuja hankkeita on toteutettu samanaikaisesti yrityksessä. Yritysten sisäisten muutosten ohella talouden suhdanteiden ja markkinatilanteiden muutokset vaikuttavat yritysten liiketoiminnan kehitykseen. Vaikuttavuus on monen osatekijän summa; siten kokonaisvaikuttavuus heijastuu väistämättä yritysten omaan arviointiin. VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN NÄKÖKULMAT Haastattelujen teemat ja arvioinnin painotukset pohjautuvat kansallisen rakennerahasto-ohjelman, Kestävää kasvua ja työtä , tavoitteisiin (Kuva 3). Keskeisiä näkökulmia onnistuneessa tuen hyödyntämisessä ovat pk-yritysten kilpailukyky, uudistuminen ja verkostot: Pk-yritysten kilpailukyky - kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen - erikoistumisen ja verkostoitumisen edistäminen Pk-yritysten uudistuminen - osaamisen kehittäminen - uuden liiketoiminnan ja tuotteiden kehittämisen tukeminen Työllisyysvaikutukset - nykyisten ja uusien työpaikkojen tukeminen - uuden yritystoiminnan tukeminen Älykkään erikoistumisen innovaatiot - uusien tuotteiden, palvelujen ja tuottavuutta parantavan innovaatiotoiminnan tukeminen - T&K-investointien muuntaminen uudeksi liiketoiminnaksi ja työpaikoiksi - laadukkaiden tutkimus- ja oppimisympäristöjen kokoamisen tukeminen Kuva 3. Vaikuttavuusarvioinnin teemat perustuvat rakennerahasto-ohjelman painopisteisiin ja tavoitteisiin. 6

7 1 POHJOIS-SAVON VAHVUUDET KASVUN PERUSTANA Pohjois-Savon maakunta jakautuu viiteen seutukuntaan: Kuopio, Ylä-Savo, Varkaus, Sisä-Savo ja Koillis-Savo. Maakunta koostuu 18 kunnasta, joista kaupunkeja on kuusi: kansainvälinen yliopistokaupunki Kuopio, moderni teollisuuskaupunki Varkaus, Ylä-Savon kone- ja puutuoteteollisuuden keskuskaupunki Iisalmi, mansikkakaupunki Suonenjoki ja luomutuotantokaupunki Kiuruvesi. Maakunnan toiseksi väkirikkain kunta Siilinjärvi tunnetaan apatiittikaivoksestaan. Pohjois-Savon monipuolisen yritystoiminnan lippulaivana on kansainvälistä kärkiosaamista edustava teknologiateollisuus, jonka yritysten osuus kattaa maakunnan viennistä 40 % ja työpaikoista 20 %. Maakunnassa toimii yli 200 vientiyritystä, joiden huippuosaaminen tuote- ja palveluinnovaatioissa on saanut kansainvälistä tunnettuutta. Teknologiateollisuuden ohella Pohjois-Savon kasvu pohjautuu runsaiden uusiutuvien luonnonvarojen, elinvoimaisen alkutuotannon ja vahvan elintarvikeosaamisen varaan. Maakunta tunnetaan metsäluonnostaan, maidon- ja marjantuotannosta sekä juomateollisuudesta. Alueen luonnonvara- ja osaamisperusteiset vahvuudet luovat vankan perustan kansainvälisesti vetovoimaisen biotalouden innovaatioympäristölle. Vesanto Kiuruvesi Keitele Pielavesi Tervo Vierämä IISALMI Rautalampi VT9 KUOPIO 50km E63 Siilinjärvi Suonenjoki Sonkajärvi Lapinlahti E63 Rautavaara Leppävirta Kaavi Tuusniemi VARKAUS VT9 1.1 KEHITTÄMISEN KÄRJISTÄ MENESTYSTÄ Maakuntaohjelma linjaa Pohjois-Savon maakunnallista kehittämistoimintaa (Kuva 4). Maakuntaohjelmassa osoitetaan seuraavan neljän vuoden linjaukset ja toimenpiteet neljällä toimintalinjalla: aluetalouden uudistuminen, työvoiman riittävyys ja osaaminen, hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi sekä kestävä aluerakenne ja saavutettavuus. Toimenpiteillä pyritään vastaamaan sisäisiin ja ulkoisiin paineisiin, joita ovat mm. niukkeneva osaavan työvoiman tarjonta, kansainvälinen kilpailu ja talouden rakennemuutokset. Kehittämislinjaukset on määritelty yhteistyössä kymmenien yritysten sekä useiden tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja rahoitusorganisaatioiden avaintoimijoiden kanssa. Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2040 ja maakuntaohjelman toimintalinjat SISÄISET PAINEET Niukkeneva työvoiman tarjonta Ylä-, Sisä- ja Keski-Savossa Vanheneva ikärakenne Julkisen talouden kireys Koulutusresurssien tiukkeneminen SOTE- ja maakuntauudistuksen toteuttaminen ULKOISET PAINEET Kansainvälinen kilpailu EU:n ja USA:n epävakaus Suhdannejaksot Keskittyvä ja hidastuva kasvu Talouden ja teknologian rakennemuutokset Ilmastonmuutos, pakolaisuus Talouden uudistuminen TL1 Työvoiman riittävyys ja osaaminen TL2 Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi TL3 Visio ja tavoite Ihmisten hyvinvointi Yritysten menestys Alueiden vetovoima Saavutettavuus Maakuntaohjelman ja aluerakenne toimintalinjat TL4 7 Kuva 4. Maakunnan suunnittelujärjestelmä.

8 Pohjois-Savossa on tunnistettu maakunnan aluetalouden kannalta merkittävät alat: kone- ja energiateknologia, puunjalostus, elintarvikkeet, hyvinvointiteknologia ja matkailu sekä läpileikkaavina aloina vesiosaaminen ja biojalostus (Kuva 5). Nämä maakuntaohjelmassa määritellyt kehittämisen kärjet ovat myös Pohjois-Savon älykkään erikoistumisen valinnat. Tuoteinnovaatiot Tuotantomenetelmät Lisäarvon tuottaminen Kone- ja energiateknologia Kasvu ja uusi yrittäminen Puunjalostus Elintarvikkeet Hyvinvointiteknologia Matkailu VESI BIOJALOSTUS Kuva 5. Pohjois-Savon älykkään erikoistumisen kärjet ja kehittämistavoitteet. Älykäs erikoistuminen Älykäs erikoistuminen tarkoittaa alueiden omien kilpailuetujen ja osaamisen tunnistamista sekä niiden systemaattista vahvistamista. Alueiden osaamisen erityisaloja kehitetään yrittäjähenkisesti yhteistyössä alueen yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen kesken. Tieteellisen huippuosaamisen ohella kehittämistoimin tuetaan käytäntölähtöistä innovointia ja osaamista. EU:n jäsenvaltioiden on tullut laatia älykkään erikoistumisen strategia, joka on ollut rakennerahasto-ohjelman hyväksymisen edellytyksenä. Valituille aloille suunnataan kansallista sekä EU:n tutkimus-, innovaatio- ja kehittämisrahoitusta yritystoiminnan uusiutumisen ja kilpailukyvyn edistämiseksi. 8

9 1.2 POHJOIS-SAVON ALUETALOUS VAHVASSA KASVUSSA Pohjois-Savo on onnistunut nostamaan aluetaloutensa vahvalle kasvu-uralle loppuvuodesta 2008 alkaneen taantuman jälkeen. Talouskehityksen vetureina ovat olleet mekaaninen puutuoteteollisuus, rakentaminen ja metalliteollisuus sekä elintarviketeollisuus, kun uusia markkinoita löytyi Venäjä-pakotteiden jälkeen. Vuonna 2017 liikevaihdon kasvu on ollut vahvaa Pohjois-Savossa (5,3 %), mikä on linjassa koko Suomen 6,1 %:n kasvukehitykseen (Kuva 6). Useassa Pohjois-Savon seutukunnassa liikevaihdon kasvu on ollut valtakunnallista tasoa parempaa. Sisä-Savon 10 %:n liikevaihdon kasvun loi erityisesti sahaja elintarviketeollisuus, kun taas Ylä-Savon liikevaihdon 8 %:n kasvu pohjautuu erityisesti teknologiateollisuuden vahvaan kasvuun yhdessä elintarviketeollisuuden uusien markkina-aluevaltausten kanssa. Koillis-Savon liikevaihto kasvoi 10,9 % teollisuuden ja rakennusalan hyvän vireen myötä. Varkaudessa rakennemuutosten haasteiden jälkeen 4,6 %:n liikevaihdon kasvu osoittaa teollisuuden investointien positiivista vaikutusta aluetalouteen. -0,1-0,9 MUUTOS-% 2,8 3 0,2 1,5 3,3 2,3 5,3 6,1 5,2 5,6 KESKIM. V (1-6) Pohjois-Savo Koko maa Kuva 6. Liikevaihdon vuosimuutosprosentti Pohjois-Savossa ja koko maassa v sekä vuosien keskimääräinen vuosimuutosprosentti. Viennin osalta Pohjois-Savo kuuluu vuoden ,3 %:n kasvullaan maakuntien välisessä vertailussa kärkijoukkoon, ja kasvuvauhti on ollut selkeästi parempaa kuin koko maan viennin 8,3 %:n kasvu. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna vienti on kasvanut Pohjois-Savossa koko maata hieman paremmin (Kuva 7). -2,6-3,2 MUUTOS-% 2,6 1,6 1,1 2,8 2,7 0,5 8,8 8,3 15,3 17,3 KESKIM. V (1-6) Pohjois-Savo Koko maa Kuva 7. Viennin vuosimuutosprosentti Pohjois-Savossa ja koko maassa v sekä vuosien keskimääräinen vuosimuutosprosentti. 9

10 KÄRKIALAT KASVUN VETUREINA Maakunnan kärkialojen, erityisesti kone- ja energiateknologian, puunjalostuksen ja elintarviketuotannon, kansainvälisesti vahvan osaamisen tukeminen on tärkeää maakunnan menestymiselle. Aluetalouden avainalojen ja niiden viennin kehitys luovat myös toimintaedellytyksiä palvelujen ja rakentamisen toimialoille. Teknologiateollisuuden menestyminen maakunnassa on osoitus tuottavuuden, innovoinnin ja laadun noston oikeasuuntaisista kehittämistoimista. Pohjois-Savossa nousevana alana olevan terveysteknologian vahva kasvu on myös valtakunnallisesti mitattuna vahvaa. Vuosien osalta maakunnan kärkialojen yritysten liikevaihdon (Kuva 8) ja viennin (Kuva 9) kehitys antaa myönteisiä signaaleja aluekehityksen kehityssuunnasta. Panostukset erityisesti kärkialojen uudistumiseen, kilpailukykyyn ja osaavan työvoiman saatavuuteen ovat luomassa vahvaa perustaa maakunnan aluetalouden kehitykselle myös jatkossa. Maakuntaohjelman vaikuttavuus näkyy elinkeinoelämän menestymisenä. 3,3 % 1,0 % 3,7 % 6,2 % 8,0 % 4,7 % 1,7 % 2,2 % 7,5 % 1,8 % 6,0 % 11,2 % 10,7 % 10,3 % -6,7 % -3,4 % -5,8 % -1,0 % -1,6 % -8,9 % -5,2 % 9,8 % 4,5 % 2,7 % Koneteknologiaklusteri Puunjalostusklusteri Energiateknologiaklusteri Terveysteknologiaklusteri Matkailuklusteri Elintarviketeollisuus Kuva 8. Pohjois-Savon kärkialojen liikevaihdon vuosimuutosprosentti vuosina ,6 % -21,3 % -19,3 % -20,8 % -15,3 % -5,3 % -3,6 % -4,2 % -0,5 % 2,4 % 0,7 % 4,4 % 7,8 % 4,9 % 11,4 % 3,5 % 19,0 % 13,9 % 10,7 % 28,1 % Koneteknologiaklusteri Puunjalostusklusteri Energiateknologiaklusteri Terveysteknologiaklusteri Elintarviketeollisuus Kuva 9. Pohjois-Savon kärkialojen liikevaihdon vuosimuutosprosentti vuosina

11 Vuonna 2017 kone-, energia- ja terveysteknologia-alan sekä puunjalostusalan yritysten liikevaihdon kasvu on ollut maakunnallisesti parhainta. Myönteinen kasvuvire viestittää onnistumisista rahoituksen kohdentamisessa talouden uudistamisen kehittämiseen (toimintalinja 1). Matkailuala on kasvanut maltillisesti, mutta kasvu jää koko maan 6,7 %:n kasvun keskiarvosta. Elintarviketeollisuus on jatkanut maltillista kasvukehitystään, mitä arvioitaessa on huomioitava, että elintarvikekärkeen lukeutuva maataloustuotanto on seurannan ulkopuolella. Terveysalan liikevaihdon ja viennin alavireinen suunta on vaikeampien vuosien jälkeen kääntynyt hyvään kasvuun. Yrityshaastatteluissa terveysalaa on luonnehdittu hitaiden kehitysprosessien alaksi, mikä osaltaan selittää hidasta kehityskulkua. Viennin kasvukehitys on ollut Pohjois-Savossa erityisen vahvaa parina viime vuonna maakunnan kärkialojen, kone- ja energiateknologian, osalta. Koko maan mittakaavassa tarkasteltuna Pohjois-Savon huomattava myönteinen vire ulottuu myös puunjalostuksen ja terveysteknologian toimialoille, joissa yritykset ovat katkaisseet viennin laskukehityksen parantaen kilpailukykyisyyttään merkittävillä investoinneilla. Elintarviketeollisuuden viennin osalta vuosi 2017 on ollut haasteellinen. 1.3 VÄESTÖ- JA TYÖLLISYYSKEHITYS ASETTAVAT HAASTEITA Suomen kuudenneksi suurimpana maakuntana Pohjois-Savossa on noin asukasta. Maakunnan väestöstä yli puolet ( asukasta) asuu Kuopion seutukunnassa, joka lukeutuu maan dynaamisten kasvukeskusten kärkijoukkoon elinvoimaisuutensa ja kilpailukykyisyytensä ansiosta. Kuopion seudulla väestönkasvun ennustetaan olevan voimakasta, kun taas muissa seutukunnissa väkiluku on laskussa. Pohjois-Savon väestökehitys on ollut laskussa vuodesta 1995 lähtien. Väestökato on tasaantunut vuosina , mutta vuodesta 2014 lähtien väestötappio on taas hieman voimistunut. Vuonna 2017 väestötappio oli 2000-luvun korkeimmalla tasolla (noin -1100), ja maakuntaohjelman väestötavoitteesta vuodelle 2017 jäätiin noin 1900 henkilöllä. Suurten talousalueiden (Uusimaa, Pirkanmaa ja Varsinais- Suomi) voimistunut kasvu on heijastunut osaavan työvoiman siirtymiseen erityisesti pääkaupunkiseudulle. Pohjois-Savossa väestömäärän laskutrendin taustalla vaikuttaa maakunnan heikentynyt vetovoima, pl. Kuopion ja Siilinjärven alueet. Kuopion seudun vetovoiman taustatekijänä on monipuolinen koulutustarjonta, mikä houkuttelee opiskelijoita muista maakunnista. Opiskelijavirtojen pitkäaikainen hyöty kiteytyy pitovoiman edistämiseen eli siihen, että houkuttelevalla työpaikkatarjonnalla vastavalmistuneet saadaan jäämään alueelle. Väestön ikääntyminen ja korkea sairastavuus asettavat haasteita Pohjois-Savon kilpailukyvylle. Tarkemmin Pohjois-Savon ja seutukuntien väestömuutosten ennakoivaan suunnitteluun ja muihin tilastotietoihin voi tutustua Kuopion Kaupunki / Soile Nevalainen 11

12 Kuva 10. Väestönmuutokset ja työttömyys kesäkuussa v Pohjois-Savossa. TYÖTTÖMYYS LASKUSSA Pohjois-Savon työttömyys on laskenut vuoden 2016 lopusta lähtien, mutta lasku on ollut muuta maata hitaampaa. Kuitenkin myönteistä talouskehityksen osalta erityisesti rakentamisen ja vientivetoisen teknologiateollisuuden elpyminen sekä avointen työpaikkojen lisääntyminen mahdollistaisivat nykyistä nopeamman työttömyyden laskuvauhdin. Maakunnassa oli vuonna 2017 keskimääräisesti työtöntä työnhakijaa ja työttömyysaste oli 8,3 %. Työttömyys on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä. Nuorten työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys laskivat vuonna 2017 viidenneksen, mikä heijastaa nuorille suunnattujen työllistämishankkeiden onnistuneisuutta. Maakunnan työllisyysaste nousi vuonna %:iin ja siten lähemmäs koko maan tasoa (69,6 %). Työllisyysasteen paranemisen taustalla ovat työmarkkinoiden uudet aktiiviset työnhakijat. OSAAJAPULAAN PUUTUTTAVA Pohjois-Savon väestökehitys kulkee eri suuntaan kuin yritysten talouden ja viennin kasvu. Työvoiman saatavuus ja rekrytointiongelmat ovat kasvun esteinä koko maakunnassa. Erityisesti Kuopion seudun ulkopuolisilla alueilla työvoiman tarjonta on laskussa, mikä on maakunnan väestörakenteen ja työmarkkinoiden heikkous. Vahvojen teollisuuden vientialueiden, Ylä-Savon ja Varkauden seudun muuttotappiot ja osaavan työvoiman saatavuusongelmat asettavat haasteita yritysten toimintaedellytyksille. Ylä-Savossa on pulaa metallialan osaajista, ja Varkaudessa korkean teknologian osaajia tarvitaan kattila- ja voimalaitosteollisuuden suunnittelijoiksi ja insinööreiksi. Kuopionseudulla on tarvetta kuljetusalan ja palvelusektorin työvoimasta. Pohjois-Savon työmarkkinoilla on huomattava työvoimapula edellä mainittujen lisäksi mm. erityisopettajista, sairaanhoitajista ja sosiaalityön erityisosaajista. Keskeisenä kehittämistoimenpiteenä on yhtenäisen työssäkäyntialueen vahvistaminen työvoiman ammatillista ja alueellista liikkuvuutta edistäen. 12

13 Pohjois-Savon toteutunut kehitys sekä maakuntaohjelman tavoitteet vuoteen 2025 MUUTTOLIIKE JA VÄESTÖ TAVOITE Väestö Kokonaisnettomuutto (henkilöä) Kokonaisnettomuutto (%-osuus väestöstä) Luonnollinen väestönkasvu (%-osuus väestöstä) Vanhushuoltosuhde (65 vuotta täyttäneet vuotiaista, %) KILPAILUKYKY -0,60-0,01 0,18 0,22 0,23 0,23 0,12 0,15 0,62-0,07-0,09-0,11-0,19-0,15-0,15-0,24-0,29-0,35-0,20 25,5 30,2 31,5 32,6 33,9 35,2 36,4 37,5 39,1 46,1 BKT, koko maa=100 74,5 79,6 82,8 81,9 81,6 82,6 82,5 84 BKT, /asukas Liikevaihdon kasvu (%) 6,0 6,5 3,7-0,2 0,2 1,5 3,3 6,7 3,5 Aloittaneet yritykset %:na lopettaneista yrityksistä Väestön tulotaso (käytettävissä olevat tulot/as) TALOUDEN TASAPAINO Työttömyysaste % (työvoimatutkimus) Työllisyysaste % (työvoimatutkimus) Työpaikat (työlliset 1000 henk.,työvoimatutkimus) OSAAMINEN Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä (%) Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaat (% osuus 15 vuotta täyttäneistä) Kolmen suurimman toimialan osuus työpaikoista (%) T&k-rahoitus, Pohjois-Savon osuus koko maasta (%) Yritysten osuus Pohjois-Savon t&k-menoista (%) *) tavoite v ml. Joroinen 97,6 97,2 101,2 105, ,8 10,0 10,3 8,2 8,1 8,6 9,7 9,3 8,3 7 61,3 63,7 63,6 65,4 67,1 67,2 65,6 67,0 68, ,2 66,8 67,7 68,6 69,7 70,7 71,4 72, ,0 13,8 13,5 13,2 12,6 12,2 12,3 12, ,8 43,7 44,1 42,7 42,7 43,1 43,3 45 1,9 2,3 2,1 2,3 2,2 2,2 2,4 2,4 2,5 35,7 34,4 35,8 35,9 35,6 33,9 42,4 40,8 44 Kuva 11. Pohjois-Savon toteutunut kehitys maakuntaohjelman tavoitteiden näkökulmasta vuosina

14 2 EURORAHAA EVÄÄKSI KESTÄVÄÄN KASVUUN EU:n alue- ja rakennepolitiikan tavoitteena on edistää jäsenvaltioiden taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta kohdistamalla rahoitusta alueiden välisten kehityserojen tasoittamiseen. Suomessa voidaan myöntää EU-tukea Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). EAKR-rahoituksen painopisteenä on pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen sekä uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen. Resursseja kohdistetaan alueiden vahvojen toimialojen kehittämisen ohella muutosvaiheessa olevien toimialojen uudistumiseen. Rahoituksen kohdentumista Pohjois-Savossa ohjaavat maakuntaohjelma ja sen toimeenpanosuunnitelma (Kuva 12). Tässä arvioinnissa selvitetään Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) avustusten ohella Euroopan maaseuturahastorahoituksen vaikuttavuutta yritystoimintaan. Maaseudun yritystoiminnan tukemista rahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, jonka tavoitteena on edistää maaseutualueiden kestävää kasvua, elinkeinojen kehittämistä ja elämänlaatua. Pohjois-Savon ELY-keskus myöntää maaseudun hanke- ja yritysrahoitusta noin 43 miljoonaa euroa ohjelmakaudella Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maakuntaohjelma ja sen toimeenpanosuunnitelma Kuva 12. Rahoitusta ohjaavat ohjelmat. Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta myönnetään EAKR- ja ESR-rahoitusta noin 1,3 miljardia euroa. Samansuuruisen kansallisen vastinrahoitukseen myötä kasvun ja työn edistämiseen on valtakunnallisesti käytössä noin 2,6 miljardia euroa. Pohjois-Savossa on käytössä EU- ja kansallista rahoitusta noin 300 miljoonaa euroa. EU ja valtion rahoituksen lisäksi ohjelmissa on kuntien, muiden julkisten ja yksityisten rahoitusta. 14

15 Sosiaalista pääomaa ja osaamista tuotosindikaattoreiden katveessa Kaikissa Suomessa rahoitetuissa EAKR-hankkeissa on käytössä Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmalle on määritellyt tuotosindikaattorit. Tuotosindikaattoreilla kuvataan numeerisesti hankkeen tavoitteet ja niiden toteutuminen. Tietoja hyödynnetään rakennerahastorahoituksen tuloksellisuuden ja kohdentamisen arvioinnissa, josta esimerkkinä on Tuloksia toimintaympäristön ristiaallokossa - Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman yleinen tuloksellisuustarkastelu 1. Indikaattoritiedot kerätään ja ilmoitetaan yrityslähtöisesti. Vaikuttavuuden arviointiin haastetta aiheuttavat seurantaja tuotosindikaattoreiden heikkoudet: eroavaisuudet hankkeiden toimia mittaavien indikaattoreiden määrittämisessä, tavoitetasojen asettamisessa ja tuotosten raportoinnissa. Indikaattorit eivät mittaa osaamisen kehittymistä tai sosiaalisen pääoman vahvistumista, mitkä saattavat olla merkittäviä yrityksen kehittymisen kannalta. Erityisesti investointihankkeiden viiveellä syntyneet tulokset jäävät indikaattorien valossa huomioimatta, jolloin investointien tuotokset näyttäytyvät vaatimattomina rahoitukseen nähden. Seurantajärjestelmää ja seurantaindikaattoreita tulisi kehittää ja selkeyttää, jotta ne mittaisivat kattavammin toimenpiteiden tuloksia. Edellä mainittujen haasteiden myötä vaikuttavuuden kokonaiskuvan rakentaminen vaatii indikaattoritietojen ohella syventäviä haastatteluaineistoja. 2.1 RISKAABELIÄ? ROHKEUTTA YRITYSTEN KEHITTÄMISAVUSTUKSILLA ELY-keskuksen myöntämällä yritysrahoituksella tuetaan kasvukykyisten pk-yritysten toiminnan kehittämistä ja investointeja. Rahoituksen tavoitteena on muun muassa tukea uusien tuotteiden ja palvelujen syntymistä yrityksissä, edistää tuottavuutta ja toimintatapojen kehittämistä. Euroopan aluekehitysrahastosta ja maaseuturahastosta rahoitetuista yritysten perustamis-, kehittämis- ja investointihankkeista käytetään tässä arvioinnissa yhteisnimitystä yrityksen kehittämishanke. Rahoitus keventää kasvuhakuisten yritysten omaa riskinottoa. Jaettu riski madaltaa kynnystä liiketoiminnan aloittamiseen sekä kannustaa mikro- ja pk-yritysten liiketoiminnan uudistumista ja kansainvälistymistä. Yritysten kehittämisavustusten onnistuneen kohdentamisen ja hyödyntämisen vaikutukset heijastuvat aluetalouteen ja alueen hyvinvointiin. Etelä-Savon ELY-keskus myönsi yritysten kehittämisavustuksia Itä-Suomeen vuonna 2017 noin 27,7 milj. Kehittämisavustuksin luotiin 877 uutta työpaikkaa ja perustettiin 15 uutta yritystä. Liikevaihto kasvoi arviolta 11 euroa ja vienti 6 euroa jokaista myönnettyä euroa kohti. Alueella arvonlisäys jää kuitenkin valtakunnallisen tason alapuolelle, jossa vastaavat luvut ovat 16 ja 11 euroa. Etelä-Savon ELY-keskus on myöntänyt Pohjois-Savoon yritysten kehittämisavustusta noin 10,3 milj. (57 hanketta) vuonna EAKR-rahoitteisista yrityshankkeista yli puolet on kohdistunut Kuopion seudulle, seitsemän Iisalmeen ja viisi Varkauteen. Toimialoista teknologiateollisuuden, puu- ja biojalostuksen sekä sähkölaitevalmistuksen investointeihin on suunnattu merkittävämmin tukieuroja. Maaseuturahastosta myönnettiin kehittämis- ja yritystukiin noin 4,3 milj. (47 hanketta) vuonna Kehittämistoimenpiteisiin kuuluvat mm.:»» yritysten liiketoimintaosaamisen, tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittäminen sekä kansainvälistymisen edistäminen, hankkeiden valmistelu ja muu edellä mainittuihin rinnastettava yritystoimintaa merkittävästi kehittävä toiminta. Investointeihin kuuluvat mm.:»» rakennusten, koneiden ja laitteiden hankkiminen (aineellinen)»» teknologian siirtoon liittyvää valmistusoikeuksien, patenttien ja muun tiedon hankinta (aineeton) tuloksellisuustarkastelu /707ba49b-d4ff-41d9-976f-312a740fe1eb

16 3 RAHOITUKSEN KOHDENTUMINEN Pohjois-Savossa vuosina myönnetyn kehittämisrahoituksen seurannassa on mukana noin 279 milj.. Maakuntaohjelman toimeenpanossa keskeiset rahoituslähteet ovat: Euroopan rakennerahasto-ohjelma, maaseutuohjelma, Business Finland, Pohjois-Savon liiton kansalliset tuet, Energiatuki sekä ELY:n liikennerahoitus. Business Finlandin kansallisesta yritysrahoituksesta 43,2 milj. ei ole voitu kohdistaa toimintalinjoille tai kehittämisen kärkiin. Arvioinnin ulkopuolelle jäävät lisäksi maatalouden tuet ja avustukset, joita on myönnetty seurantakaudella noin 579 milj.. Kehittämisen kärkiin kohdistuneen rahoituksen arvioinnissa ei ole mukana toimintalinja 4, joka kohdistuu kansallinen rahoitus (110,7 milj. ) perusväylänpitoon. 3.1 KEHITTÄMISRAHOITUS MAAKUNTAOHJELMAN PAINOPISTEITTÄIN Myönnetty rahoitus on kohdistunut hyvin maakuntaohjelman valituille kehittämisen painopisteille; seurannassa mukana olevasta rahoituksesta vain noin 4 % (9,9 milj. ) ei toteuta maakuntaohjelman tavoitteita (Kuva 13). Kokonaisuudessaan rahoitus kohdistuu merkittäviltä osin talouden uudistamisen toimintalinjaan (TL 1). 1 TALOUDEN UUDISTAMINEN TYÖVOIMAN RIITTÄVYYS JA OSAAMINEN 29 3 HYVINVOINTIPALVELUT JA HYVINVOINTI 11 4 TOIMIVA JA TALOUDELLINEN PALVELU- JA KUNTARAKENNE SEKÄ SAAVUTETTAVUUS 129 EI TOTEUTA Kuva 13. Kehittämisrahoituksen kohdentuminen maakuntaohjelman toimintalinjoittain vuosina KEHITTÄMISEN KÄRKIEN ALUERAHOITUS Maakuntaan myönnettyjen kehittämis- ja yrityshankkeiden rahoituksesta huomattava osa kohdistuu Pohjois-Savon aluetalouden ja viennin kasvukehityksen kannalta merkittävimmille aloille. Vuosien aluerahoituksesta noin 60 % (102 M ) on kohdistunut kehittämisen aloille, kun muille aloille kohdistuu 67 M (Kuva 14.). Toteuma on hyvin suhteessa älykkään erikoistumisen strategiaan ja toimintalinjojen tavoitteisiin. Rahoituksesta suurin osa kohdistuu kone- ja energiateknologian (28 %), terveysklusterin (22 %), puun- ja biojalostuksen (21 %) ja elintarviketuotannon (20 %) tukemiseen. Kehittämisen kärkiä toteuttavia hankkeita on rahoitettu jonkin verran 102 miljoonaa euroa enemmän, sillä useita kehittämisen kärkiä toteuttavat hankkeet jäävät kyseisen luokittelun ulkopuolelle. Rahoituksen kohdentamisella voidaan edistää valittujen painopiste alojen kilpailukykyä ja uudistumista sekä edistää innovaatioiden syntymistä ja parantaa työvoiman saatavuutta. Tavoitteena on edistää asukkaiden hyvinvointia, yritysten menestymistä sekä maakunnan veto- ja pitovoimaa. 16

17 KONE- JA ENERGIATEKNOLOGIA TERVEYSKLUSTERI 17 5 PUUN- JA BIOJALOSTUS 8 14 ELINTARVIKKEET 15 6 VESI JA ILMA M Kehittämishanke Yrityshanke Kuva 14. Rahoituksen kohdentuminen kehittämisen kärjittäin kehittämis- ja yrityshankkeissa vuosina Maakuntaohjelman toimeenpanon keskeisimmän rahoituslähteen muodostaa EU:n rakennerahasto-ohjelma. EAKR-rahoituksen osuus on 60 % (61,8 milj. ) ja ESR-rahoituksen osuus on 6 % (5,8 milj. ) kehittämisen kärkiin kohdistuvasta rahoituksesta. Noin 21 % (21 milj. ) on rahoitettu maaseutuohjelmasta (Kuva 15). Tehtyjä yrityshaastattelujen havaintona on, että EAKR-rahoitusta saaneet yritykset ovat hyödyntäneet tai hyödyntävät myös muita rahoituslähteitä, erityisesti Business Finlandin kansallista yritysrahoitusta. Näin ollen yritysten vaikuttavuuden arvioinnin tuloksiin vaikuttaa jonkin verran eri rahoituslähteiden yhteisvaikutukset. 25 M EAKR MAASEUTU KANS ESR ENERGIATUKI LEADER Elintarvikkeet Kone- ja energiateknologia Puun- ja biojalostus Terveysklusteri Vesi ja ilma Kuva 15. Kehittämisen kärkien rahoitus (102 M ) rahoituslähteittäin v

18 4 YRITYSTEN KEHITTÄMISAVUSTUKSILLA LUODAAN KASVUN EDELLYTYKSIÄ Yrityshaastatteluun valikoituneita pohjoissavolaisia yrityksiä yhdistää kehittämis- ja investointihankkeiden ja niihin myönnetyn rahoituksen huomattava rooli yrityksen kehittämisessä; yritykset ovat onnistuneet parantamaan kasvuvalmiuksiaan, vauhdittamaan kasvuaan ja rekrytoimaan uusia työntekijöitä. Rahoituksen myötä kasvuhakuiset yritykset ovat saaneet rohkeutta toteuttaa investointi- ja/tai kehittämishankkeensa laajemmin, nopeammin ja laadukkaammin, mikä näkyy yritysten kasvussa ja kansainvälistymisessä. Yritykset ovat kohdistaneet kehittämistoimenpiteitä tuotevalikoimaan ja palveluntarjontaan sekä tuotantoprosesseihin ja organisaatioon. Yritysten investointihankkeissa on hankittu uuden teknologian koneita ja laitteita. Kehittämishankkeissa on panostettu erityisesti tuotantomenetelmien ja organisaation kehittämiseen sekä kansainvälistymiseen. Osa yrityksistä on toteuttanut hankkeessa investointi- ja kehittämistoimia, jolloin yritystoimintaa on voitu kehittää kokonaisvaltaisemmin mm. uuden teknologian käyttöönottoa tehostaen. Seuraavaksi tuodaan esille teemoittain, millaisia positiivisia vaikutuksia rahoitusta hyödyntäneissä yrityksissä on saatu aikaan. 4.1 KEHITTÄMISAVUSTUS ROHKAISEE KEHITTÄMÄÄN Kehittämis- ja investointihankkeilla on merkittävä rooli kasvavien yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä. Yritykset arvioivat, että hankkeessa toteutetuilla toimilla on ollut suuri (55 %) tai erittäin suuri (45 %) merkitys yrityksen liiketoiminnan kehitykseen (Kuva 16.). Rambollin vuoden 2014 selvityksessä 51 % yrityksistä arvioi, että hankkeella on ollut erittäin suuri tai suuri merkitys yrityksen liiketoiminnan kasvuun. Rambollin selvityksessä todetaan, että hankkeilla saadaan aikaan suurin vaikuttavuus liiketoiminnan kasvuun, kun investoin- tiin kytketään kehittämistoimenpiteitä. Tässä selvityksessä kyseistä eroavaisuutta ei ole havaittavissa. Tulosten eroavaisuutta selittää osittain tähän selvitykseen valikoitujen yritysten pienempi joukko ja selvityksen tavoite nostaa esille hyvin rahoitusta hyödyntäneitä yrityksiä. Tuet ovat mahdollistaneet koko homman melko näpertelyä olisi ilman. ERITTÄIN SUURI 45% 14% SUURI 55% 37% KOHTALAINEN 0% 39% VÄHÄINEN 0% 10% EI VAIKUTUSTA 0% 2% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% v v Kuva 16. Yritysten arvio kehittämistoimenpiteiden vaikutuksista liiketoiminnan kehitykseen. 18

19 Yritysten kehittämistoimiin myönnetyn rahoituksen vaikutus näkyy kehittämistoimenpiteen laajempana, nopeampana ja aikaistuneena toteuttamisena. Yrityksistä suurin osa (64 %) arvioi, että hanke olisi toteutettu ilman kehittämisavustusta, mutta pienemmässä mittakaavassa (Kuva 17). Yrityksistä valtaosa (73 %) arvioi kehittämisavustuksen mahdollistaneen kehittämistoimenpiteen laajemman, laadukkaamman tai nopeamman toteutuksen. Rambollin toteuttamassa vuoden 2014 sähköisessä yrityskyselyssä vastaava arvio on 74 %. KYLLÄ, MUTTA PIENEMMÄSSÄ MITTAKAAVASSA TAI HITAAMMIN 64 % 39 % EI OLISI TOTEUTETTU 27 % 23 % OLISI TOTEUTETTU MYÖHEMMIN 9 % 35 % KYLLÄ, SAMASSA MITTAKAAVASSA 0 % 4 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % v v Kuva 17. Yritysten arvio kehittämisavustuksen vaikutuksesta hankkeen toteuttamiseen vuosien 2014 ja 2018 selvityksissä. Ilman rahoitusta yrityksillä ei olisi riittäviä resursseja ja riskinottokykyä toteuttaa kasvun edellytyksenä olevia kehittämistoimia. Jaettu riski lisää merkittävästi pk-yritysten uskallusta investointien ja kehittämistoimien totuttamiseen. Yrityksen omin voimavaroihin tukeutuen kehittämistyö olisi pitänyt toteuttaa kipurajoilla. Samanaikaisesti pk-yritysten kehittämistyön tulokset olisivat jääneet ilman rahoitusta huomattavasti suppeammiksi, minkä olisi näkynyt yrityksen hitaampana kasvuna. Yrityksellä ei olisi ollut saumoja sellaiseen riskinottokykyyn, joten rahoitus oli välttämättömyys. Laajempi toteuttaminen on mahdollistanut yrityksen kasvun maksimoinnin usealla tasolla. Rahoituksen myötä yrityksillä on ollut enemmän resursseja hyödyntää asiantuntijoita. ELY:n myöntämä rahoitus on myös lisännyt yrityksen vakuuttavuutta ja helpottanut keskusteluja muiden rahoittajien kanssa. Yritysten arviot ovat linjassa Rambollin selvitykseen: kehittämisavustuksen vipuvaikutus heijastuu käytettävän rahoituksen määrään ja muun rahoituksen saamiseen. Laadukas toteutus on tukenut yrityksen kilpailukykyä, kun asiakkaiden tarpeisiin on voitu vastata riittävän nopeasti, laadukkaasti ja toimitusvarmasti. Kansainvälistymisen ja viennin edistämisen kannalta rahoitus on mahdollistanut vientimarkkinoiden kattavamman selvittämisen. Tehokkaampi vientimarkkinointi ja lisääntynyt kaupallinen potentiaali tuovat jatkossa arvokasta lisäarvoa yritykselle. 19

20 4.2 LAATU UUDISTUMISKYKYISTEN YRITYSTEN VALTTIKORTTINA Laadukkaat tuotteet ja palvelut sekä tuotantotehokkuus ovat pohjoissavolaisten pk-yritysten kilpailuetuja markkinoilla. Kehittämistoimien myötä yritysten tehokkuus, toimitusvarmuus ja laadukkuus ovat kohentuneet merkittävästi, mikä on lisännyt yritysten kilpailukykyä. Myönnetyn tuen myötä kasvavan yrityksen laaja-alaisiin kehittämistarpeisiin ja toimintaympäriston muutoksiin on voitu vastata riittävällä tasolla. Yrityksellä ei olisi ollut mitään mahdollisuutta kasvattaa liikevaihtoa, ellei kyseistä tukea olisi saatu. Rahoitus nähdään ehdottomana edellytyksenä ja mahdollistajana pk-yritysten kasvuvalmiuksien luomisessa. Useat yritykset korostivat kasvuvalmiuksien ja -edellytysten kohentuneen liiketoimintaa kehittämällä ja uudistamalla. Kehittämistoimin on voitu laajentaa ja tehostaa liiketoimintaa sekä parantaa laatua. Laitehankintojen ja tuotantotapojen tehostaminen on lisännyt yritysten kannattavuutta ja toimitusvarmuutta sekä avannut mahdollisuuksia ympärivuotiseen tuotantoon. Investointien myötä yritykset ovat laajentaneet tuotevalikoimiaan ja lisänneet tuotantokapasiteettiaan, mikä on mahdollistanut uusien tuotteiden saamisen uusille markkinoille ja liikevaihdon kasvun. Vahvistunut kyky vastata markkinoiden ja asiakkaiden tarpeisiin nähdään yrityksissä tärkeänä kilpailuetuna. Oli kyse isosta hankkeesta ja sen tuottamasta merkittävästä vuosikasvusta. Hienoa, että tukea on ollut saatavilla hankkeen toteuttamiseksi. Hankkeiden vaikuttavuus näkyy erityisesti yrityksen tulevaisuuden vakauttajana. Yrityksissä on rakennettu vakaata kasvupohjaa mm. organisaation vastuunjakoa kehittämällä, Leanin läpiviemisellä ja tuotannonohjausjärjestelmillä. Kehittämisavustuksen myötä yritykset ovat voineet hyödyntää kattavammin asiantuntijapalveluita, mikä koettiin merkittäväksi lisäarvoksi. Hankkeen toimet ovat yhtenä tiiliskivenä yrityksen perustuksissa, jonka päälle kasvua voidaan rakentaa. Yrityshankkeet ovat olleet jatkoa aiemmalle kehitystyölle, joihin yritykset ovat hyödyntäneet ELY:n myöntämää kehittämisavustusta tai muuta rahoitusta. Yhteisvaikuttavuus kilpailukykyyn ja liikevaihtoon on merkittävä, kun aiemman kehittämisen tulokset voidaan maksimoida jatkokehittämistoimilla. Kahden yrityksen kohdalla rahoitus on vauhdittanut ja tehostanut yritystoiminnan aloittamista. Rahoitetun hankkeen myötä uudella yrityksellä on ollut paremmat mahdollisuudet saada muita rahoittajia mukaan, mikä on kaventanut toiminnan aloittamisen esteitä. Rahoituksen myötä yritys on alusta saakka voinut kehittää liiketoimintaverkostostaan kansainvälisesti kilpailukykyisen, mikä tuo merkittävää lisäarvoa tulevalle kasvulle. Valitettava tosiasia tällä seudulla on, että töihin otettaisiin enemmän kuin osaavia työntekijöitä olisi saatavilla. Huolestuttavana ilmiönä nousi esille kasvavien pk-yritysten rekrytointiongelmat. Työvoimapula ja pitkäaikaistyöttömyys koetaan haasteena koko Pohjois-Savossa. Haastateltujen yritysten investointien ja kehittämistoimien mahdollistamaa kasvukehitystä on jarruttanut osaavan työvoiman puute erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella Keiteleellä ja Vieremällä. Osaavan työvoiman saatavuuden haasteista huolimatta yrityksissä on voitu kasvattaa liikevaihtoa tuotantoa tehostamalla ja kannattavuutta lisäämällä. Rahoituksen mahdollistaman kehittämistyön myötä yrityksissä on pystytty säilyttämään ja luomaan työpaikkoja sekä turvaamaan yritystoiminnan jatkuminen Pohjois-Savossa. Lisäksi yrityksissä on aloitettu rekry-koulutuksia, joilla pyritään vastaamaan esimerkiksi puualan ammatillisen koulutuksen alasajoon. Yritykset ovat myös palkanneet ulkomaista työvoimaa, mistä on saatu hyvin myönteisiä kokemuksia. 4.3 KEHITTÄMISTOIMIEN VAIKUTTAVUUS NÄKYY VIIVEELLÄ 20 Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden merkittävimmät tulokset ja aluetaloudelliset vaikutukset näkyvät viiveellä kilpailukyvyn kasvun myötä. Useat yritykset korostavat viennin edistämisen vaativan pitkäjänteistä työtä, jotta yritys voi saada vankan jalansijan kansainvälisille markkinoille. Viennin edistämisen ohella tehokkaampiin toimintamalleihin pyrkivien hankkeiden vaikuttavuus realisoituu hitaasti. Vaikka vaikutukset eivät välittömästi hankkeen päätyttyä realisoituisi liikevaihdon, viennin tai työntekijöiden kasvulukuina, koetaan hankkeet tärkeinä yrityksen tulevaisuuden mahdollistajina. TYÖLLISYYSVAIKUTUKSIA SEURANTAINDIKAATTOREIDEN KATVEESSA Työllisyyden edistäminen on EU:n keskeinen tavoite, jota seurataan hankkeiden työllisyysvaikutusten seurantaindikaattorein. Seurantaindikaattoreihin perustuvan arvioinnin haasteena on indikaattoreiden heikkoudet (kts. s. 12) ja työllisyystietojen kirjaamisen viive erityisesti käynnissä olevien hankkeiden osalta. Haastateltujen yritysten työllisyysvaikutusten tarkastelu osoittaa seurantaindikaattoritietojen ongelmallisuuden, kun ne ovat ristiriidassa yritysten arvioihin. Toisekseen yritysten hankkeille asettamat työllisyystavoitteet ovat osin epärealistisen suuria suhteutettuna työpaikkojen syntymisen viiveeseen. Hankkeiden tavoitteiden asettelu ja tulosten tulkinta vaatiikin kehittämistä, jotta seurantaindikaattoritietojen vertailtavuus parantuisi. Seuraavaksi arvioidaan työllisyysvaikutuksia yritysten omaan arvioon perustuen. Yritysten kehittämistyön työllisyysvaikutukset realisoituvat yritys- ja hankekohtaisesti eri vauhdilla ja volyymillä. Keskei-

21 senä havaintona on, että työpaikat syntyvät yrityksissä usein viiveellä hankkeen päätyttyä liikevaihdon kasvun sekä kansainvälistymisen myötävaikutuksesta. Yritysten oman arvion mukaan uusia työpaikkoja on luotu yhteensä 68,5 työpaikkaa. Keskimäärin työpaikkoja on luotu 6,2 kpl/yritys, mikä jää hieman Rambollin selvityksen yrityshankkeiden työllisyysvaikutuksesta (+ 7,1 työpaikkaa). Huomattavinta kasvua työpaikoissa (+ 10,8 työpaikkaa) on yrityksissä, jotka ovat toteuttaneet sekä investointi- että kehittämistoimia sisältävän hankkeen. Tulos vastaa Rambollin selvityksen havaintoa. Kehittämishankkeissa työllisyysvaikutusten viive on investointihankkeita merkittävämpi: investointihankkeissa on luotu keskimäärin 5 työpaikkaa ja kehittämishankkeissa vain 1,8 työpaikkaa. On huomioitava, että osa hankkeista on yhä meneillään, jolloin uusien työpaikkojen syntymistä ei voida vielä täysimääräisesti osoittaa. Yritykset toteavat, että suoraan hankkeen myötä mahdollistuneiden rekrytointien määrän arviointi koetaan haasteelliseksi. Taustalla vaikuttavat muun muassa yrityksen muut hankkeet ja rahoitukset sekä markkinatilanteen muutokset. OSAAMISEN JA VERKOSTOJEN KEHITTYMINEN EI NÄY MITTAREISSA Hankkeiden vaikuttavuus yrityksen osaamisen kehittämiseen ei ole mitattavissa rahallisesti tai indikaattoreilla. Osaamisen kehittyminen koetaan kuitenkin arvokkaana kasvuvalmiuksien edistäjänä. Lisäymmärrys markkinoista ja osaamiskatveiden havainnointi mahdollistavat uusia toimintatapoja ja tehokkaampaa resurssien kohdentamista. Uusissa kansainvälisissä avauksissa merkittävänä ponnahduslautana on ollut vienti- ja markkinointiosaamisen kehittyminen ja verkostoituminen hankkeiden myötä. Kehittämistoimien myötä yritykset ovat onnistuneet vahvistamaan ja luomaan verkostoja niin lähialueella kuin globaalisti. Vahvistuneet asiantuntija- ja asiakasverkostot ovat yritysten voimavaroja liiketoiminnan kehittämisessä: Vientiä edistäneet yritykset ovat voineet rahoitetun hankkeen myötä luoda kansainvälisiä liiketoimintakumppanuuksia. Huomattavia kasvumahdollisuuksia luovat lisäksi laiteinvestointien myötä lisääntynyt kiinnostus yritystä kohtaan ja uudet asiakaskontaktit. Yrityksenä on kehitytty kehittymään. Investointihankkeiden mitattavan vaikuttavuuden viivettä selittää osaltaan osaamisen kehittyminen vasta uuden koneen tai laitteen sisäänajon myötä. Useassa yrityksessä jonkin osaalueen, kuten vientiosaamisen, kehittyminen on heijastunut koko organisaation toiminnan kehittymiseen. Esille nousi yritysten oman hankeosaamisen kehittyminen, jonka myötä yritykset osaavat asettaa seuraaville hankkeilleen korkeampia vaatimus- ja tavoitetasoja. Kehittymään kehittymisen ennakoidaan lisäävän yritysten tulevien kehittämistoimien vaikuttavuutta. 4.4 RISUJA JA RUUSUJA RAHOITUKSEN TOIMIVUUDESTA Yrityksissä ollaan yksimielisiä yritysten kehittämisavustusten tärkeydestä ja tehokkuudesta. Investointituet edistävät Pohjois-Savon yritysten kilpailukykyä pääkaupunkiseudun yrityksiin verrattuna, millä voidaan turvata työpaikkojen säilymistä alueella. Pk-yrityksille rahoitus mahdollistaa investointeja ja nopeuttaa yritysten kasvua. Rahoituksen ei koeta vääristävän markkinoita, vaan tukevan yritysten omaa riskinottoa. Erityisesti pääomavaltaisen tuotannon kehittämisessä investointihankkeisiin myönnetyillä tuilla koetaan olevan huomattava rohkaiseva merkitys. Useita rahoituslähteitä käyttäneissä yrityksissä nousi esille moninaisten rahoitusinstrumenttien tarve erilaisten yritysten kehitysvaiheissa. Ilman investointitukia näillä seuduilla ei olisi näin menestyviä yrityksiä ja voitu luoda uutta liiketoimintaa. Pohjoissavolaiset yritykset arvostavat sujuvaa yhteistyötä ELY-keskuksen kanssa. Rahoittajan asiantuntija-apu ja yhteyshenkilöiden pysyvyys läpi hankkeen koetaan tukevan hankkeen läpiviemistä. Vuorovaikutus ja neuvot koetaan erittäin tärkeiksi niin hakuvaiheessa kuin hankkeen edetessä. Asiantuntija-apu on ollut avainasemassa yritysten ensimmäisen rahoituksen hakuprosessissa, mikä koetaan sitä seuraaviin hankehakemuksiin verrattuna työlääksi ja haastavaksi. Investointihankkeen hakemusvaihe koetaan helpoksi ja sujuvaksi, mutta kehittämishankkeiden osalta yksityiskohtaisuuden vaatimukset asettavat yrityksille haasteita. Useassa yrityksessä ongelmana on ollut hankkeessa hyödynnettävien ostopalveluiden tuottajien ja tarjousten täsmällinen osoittaminen parin vuoden päähän. Valtavan työmäärän ei koeta täysimääräisesti palvelevan yrityksen kehittämistyötä. Tarvittaessa yritykset ovat muutoshakemusten myötä saaneet joustoa alkuperäisestä hankesuunnitelmasta poikkeamiseen, mikä koetaan tärkeäksi hankkeen tuloksellisen läpiviemisen kannalta. Yritykset nostavat esille myös kehittämishankkeiden rahankäytön kriteeristön, jota tulisi päivittää vastaamaan yritysten nykypäivän vaatimuksia. Esimerkiksi viennin edistämisen osalta messutapahtumien painotuksen sijaan asiakaskontakteja tulisi voida luoda muulla tavoin. Muutamissa yrityshankkeissa pieni osa tukimäärästä on jäänyt hyödyntämättä, kun rahoituksen maksatusvaiheessa joitakin arvioituja kustannuksia ei ole hyväksytty. Kasvaville yrityksille haastetta luo avustusprosentin pieneneminen yrityksen henkilöstömäärän kasvaessa. Henkilöstömäärään kytkeytyvän avustusprosentin koetaan rajoittavan kestävän yritystoiminnan kehittämistä. Pienempi tukiprosentti edellyttää yrityksiltä mittavien hankkeiden toteuttamista, sillä hankevalmistelujen ja vaikuttavuuden suhde jää liian heikoksi pienemmissä hankkeissa. Kasvavat yritykset huomauttavat, että pienillekin hankkeille on aika ajoin tarvetta yrityksen kehittymisen polulla. 21

22 4.5 SAVILAHDEN INNOVAATIOKESKITTYMÄN HYÖDYT JA HAASTEET YRITYKSILLE Kuopion Savilahteen keskittyneet tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopalvelut koetaan yrityksissä alueen etuna. TKI-palvelut luovat yrityksille toimintaedellytyksiä ja lisäävät uskoa kehittämiseen, kun innovaatioympäristöjen pääoma ja vetovastuu on tutkimus- ja koulutusorganisaatioilla. Haastatteluissa nousivat esille erityisesti Itä-Suomen yliopiston tarjoamat laboratoriopalvelut ja Savonia-ammattikorkeakoulun soveltavat palvelut yritystoiminnan edistäjinä. Savilahden etuna on tutkimus- ja kehittämistoimintojen keskittyminen alueelle, mikä tukee yritysten nopeaa ja tehokasta tuotekehitystä. Toimiva yhteistyö ja vuoropuhelu yritysten ja tutkimus- ja oppilaitosten kanssa mahdollistaa yhteiskunnallisiin ja markkinoiden haasteisiin vastaamisen ketterästi. Parhaillaan innovaatiokeskittymä mahdollistaa uusien ideoiden ja innovaatioiden kehittymisen aina uuteen liiketoimintaan saakka. Kuitenkin yritysten tarpeisiin vastatakseen innovaatiokeskittymän kehittäminen vaatii vielä yhteistyön syventämistä, intressien yhteensovittamista ja alueen imagon vahvistamista. Tällä hetkellä monet yritykset kokevat, että kahdenvälinen yhteistyö asiakkaiden kanssa on tehokkain toimintatapa kehitystyössä. Savilahden TKI-palvelujen tarjonnan ja laadun kehittämiseksi alueen yritysten tarpeiden kuuleminen koetaan tärkeäksi. TKI-palvelujen käyttämisen ja kehittämishankkeisiin osallistumisen keskeisenä haasteena on hitaus. Yrityksillä on tarve nopeaan ja yrityksen tarpeet huomioivaan kehitystyöhön. Mikäli hankkeet eivät tuota yrityksille etua riittävän lyhyellä aikajänteellä, yrityksillä ei useimmiten ole resursseja sitoutua mukaan. Yritykset kokevat, että kehittämishankkeissa mukana olo ei ole molempia osapuoli hyödyttävää. Yhteistyötä tulisi kehittää enemmän yrityslähtöiseen suuntaan, sillä huonojen kokemusten myötä joissain yrityksissä kehittämishankkeisiin osallistuminen koetaan jopa taakaksi. Yritykset toivovat TKI-toimijoilta parempaa viestintää. Vuorovaikutus on avainasemassa intressien yhteensovittamisessa ja osaamisen siirtymisessä pk-yritysten liiketoiminnan kehittämiseen. Savilahden testauspalveluiden täysi potentiaali ei ole yritysten hyödynnettävissä. Esille nousi Savonia-ammattikorkeakoulun EMC-laboratorio, jonka laatutaso ei vastaa täysimääräisesti alueen terveysteknologian yritysten tarpeisiin. Kehittämispalvelujen sertifiointien ja tuotteistamisen keskeneräisyyden vuoksi yritykset joutuvat hakemaan palveluita maakunnan ulkopuolelta. Savilahden profiloituminen tiettyjen toimintojen tarjoajana nähdään mahdollisuutena. Potentiaalisina suuntauksina tuotiin esille: terveydenhuollon prosessit, palvelutuotanto ja ravitsemus sekä uusien innovaatioiden käyttöönotto- ja testauspalvelut. Pioneerimainen asenne ja laadukkaammat testausja kehityspalvelut lisäisivät alueen yritysten kilpailukykyä sekä houkuttelisi alueelle huippualojen yrityksiä. 22 Kuopion Kaupunki / Savilahti, Arkkitehtitoimisto AJAK

23 5 YRITYSCASE-KUVAUKSET 5.1 CASE: RATESTEEL OY Vieremällä vuonna 1998 perustettu Ratesteel Oy:n päätoimialana on hitsaamalla kokoonpantujen metallikomponenttien sopimusvalmistus. Ratesteel tarjoaa asiakkailleen automatisoidun piensarjatuotannon huipputeknologista osaamista ja palveluita. Laatu, toimitusvarmuus ja tehokkuus ovat yrityksen keskeisiä arvoja, joiden kehittämisessä henkilöstön ja yhteistyöverkoston osaaminen ovat avainasemassa. Ratesteel Oy muodostaa Debomix Oy:n ja RD Technology Center Oy:n kanssa RD Group Oy -konsernin, joka tehostaa yritysten kehitystyötä. Ratesteel Oy on saanut kahdelle hankkeelle EAKR-rahoituksesta kehittämis- ja investointiavustusta teknologiainvestointeihin ja toiminnan kehittämiseen vuosille Investointien kohteena oli kahden uuden robottihitsausjärjestelmän hankkiminen. Kehittämisavustus käytettiin uusien robottiasemien käyttöönottoon ja asiantuntijapalveluihin. Uudella tuotantomenetelmällä yritys voi tuottaa asiakkailleen suurten osien automatisoidun hitsauksen osaamista ja palveluita. Yrityksen arvion mukaan uusia työpaikkoja on luotu 15. Rekrytointeja ja kasvua haastaa osaavan työvoiman pula, johon konsernin yhteisellä rekry-koulutuksella pyritään vastaamaan. EAKR-kehittämis- ja investointiavustusten merkitys oli uuden tekniikan käyttöönotossa keskeinen. Tuen myötä yritys pystyi testaamaan ja hyödyntämään asiantuntijapalveluita siinä laajuudessa, että asiakkaan laatu-, lujuus- ja tarkkuusvaatimukset voitiin täyttää. Tuen myötä yritys sai rohkeutta toteuttaa laajaa työpanosta ja resursseja vaativan investoinnin. Investointi on osa yrityksen kasvustrategiaa kohti hitsattujen rakenteiden edelläkävijäyritykseksi. Olisitteko toteuttaneet investoinnin/ kehittämistoimenpiteen mikäli ette olisi saaneet siihen julkista tukea? a) Kyllä, ja samassa mittakaavassa b) Kyllä, mutta pienemmässä mittakaavassa tai hitaammin c) Investointi tai kehittämistoimenpide olisi toteutettu myöhemmin d) Investointia tai kehittämistoimenpidettä ei olisi toteutettu 150 % 125 % 126 % 117 % 100 % 83 % 75 % 50 % 25 % 0 % 115 % 109 % 100 % Henkilöstö Liikevaihto Kuva 18. Liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys indeksipistein vuosien 2014 ja 2017 välillä (vuosi 2014=100 %). 23

24 5.2 CASE: NEWICON OY Kuopiossa toimiva NewIcon Oy on vuonna 2007 perustettu lääkehuollon automatisaation edelläkävijäyritys Suomessa. Yritys tarjoaa lääkehuoltoon tarkoitetuilla tuotteillaan ja palveluillaan asiakkailleen lisäarvoa. Lääkehuollon järjestelmät robotteineen ja älylääkekaappeineen mahdollistavat apteekkien ja sairaaloiden henkilökunnan työn tehostumisen ja potilasturvallisuuden parantamisen. Korkeatasoinen teknologia ja osaaminen sekä yhteistyö asiakkaiden kanssa takaavat tuotekehityksen korkean laatutason. NewIcon Oy on vahvistamassa asemaansa Pohjoismaissa, minkä lisäksi uudet avaukset Kiinassa ja Israelissa vauhdittavat yrityksen vientiä. NewIcon Oy on hyödyntänyt vuosille myönnetyn kehittämis- ja investointiavustuksen toiminnan teollistamiseen sekä tuotanto- ja johtamisjärjestelmän kehittämiseen ja käyttöönottoon. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto on tehostanut tuotannon kokonaisketjun hallintaa. Yrityksen kasvuun vastattiin toimintatapoja ja organisaatiota uudistamalla sekä osaamiskatveita havainnoimalla. EAKR-rahoitteisen hankkeen aikana uusia työntekijöitä on palkattu parikymmentä, joista osa on suoraan hankkeen ansiota. Kehittämistoimien todellinen vaikuttavuus alkaa näkyä uusien työpaikkojen määrässä viiveellä liikevaihdon kasvaessa. Tuen myötä yritys pystyi toteuttamaan toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton aikaisemmin ja laajemmassa mittakaavassa asiantuntijapalveluita hyödyntäen. Järjestelmä on tukenut merkittävästi yrityksen toimituskyvyn ja kannattavuuden parantumista. Kehittämistoimilla yritys on kohentanut uniikkien tuotteiden laatutasoa, mikä on vahvistanut NewIcon Oy:n kilpailuetua kansainvälisillä markkinoilla. Olisitteko toteuttaneet investoinnin/ kehittämistoimenpiteen mikäli ette olisi saaneet siihen julkista tukea? a) Kyllä, ja samassa mittakaavassa b) Kyllä, mutta pienemmässä mittakaavassa tai hitaammin c) Investointi tai kehittämistoimenpide olisi toteutettu myöhemmin d) Investointia tai kehittämistoimenpidettä ei olisi toteutettu 175 % 150 % 133 % 125 % 111 % 100 % 75 % 74 % 50 % 25 % 0 % 159 % 121 % 108 % Henkilöstö Liikevaihto Kuva 19. Liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys indeksipistein vuosien 2014 ja 2017 välillä (vuosi 2014=100 %). 24

25 5.3 CASE: TORIPIHA OY Vesannolla ja Suonenjoella toimiva Toripiha Oy on perustettu vuonna Marjojen ja elintarvikkeiden käsittelyyn erikoitunut palveluyritys tarjoaa asiakkailleen korkeatasoista puhdistus- ja pakastevarastointipalvelua. Yrityksen kilpailukyky perustuu henkilöstön ammattitaitoisuuteen sekä innovatiiviseen investointi- ja kehittämistoimintaan. Toripiha Oy on pioneeri Suomen elintarvikkeiden korkeapainekäsittelyn (HPP-käsittely) saralla. Yritys on saanut maaseuturahastosta kehittämisavustusta kahteen investointihankkeeseen vuosina Tunnelipakastamon rakentamisella ja kylmävarastotilojen laajentamisella on parannettu Toripiha Oy:n marjojen käsittelykapasiteettia. Investoinnit edistävät aiemmin hankitun marjanpuhdistuslinjan tehokkaampaa käyttöä sekä kykyä vastata suurten elintarvikealan teollisuuden asiakkaiden tarpeisiin. Suonenjoelle investoidun teollisen mittakaavan HPP-tuotantolaitoksen/logistiikkakeskuksen avulla yritys voi tarjota asiakkailleen elintarvikkeiden säilyvyyttä parantavaa säilöntämenetelmää. Kehittämisavustuksen myötä yritys pystyi toteuttamaan mittavat investoinnit, jotka mahdollistivat tuotantokapasiteetin ja kilpailukyvyn kasvattamisen. Merkittävin vaikuttavuus näkyy yrityksen kannattavuuden ja ympärivuotisen työskentelyn lisääntymisenä, mikä tasaa satokausivaihtelujen vaikutusta liikevaihtoon. HPP-laitteiston myötä yrityksen kiinnostavuus ja kontaktit ovat kasvaneet huomattavasti. Olisitteko toteuttaneet investoinnin/ kehittämistoimenpiteen mikäli ette olisi saaneet siihen julkista tukea? a) Kyllä, ja samassa mittakaavassa b) Kyllä, mutta pienemmässä mittakaavassa tai hitaammin c) Investointi tai kehittämistoimenpide olisi toteutettu myöhemmin d) Investointia tai kehittämistoimenpidettä ei olisi toteutettu 175 % 150 % 125 % 100 % 109 % 103 % 90 % 75 % 50 % 25 % 0 % 150 % 100 % 100 % Henkilöstö Liikevaihto Kuva 20. Liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys indeksipistein vuosien 2014 ja 2017 välillä (vuosi 2014=100 %). 25

26 5.4 CASE: KUOPION WOODI OY Kuopion Woodi Oy on vuodesta 1994 lähtien valmistanut Kuopiossa muotoilultaan ja laadultaan korkeatasoisia koivuhuonekaluja julkisiin tiloihin. Yritys on luotettava yhteistyökumppani Suomen johtavana päiväkotikalusteiden valmistajana. Kalusteita myydään kotimaan ohella eri puolilla Eurooppaa ja Venäjällä. Kuopion Woodi Oy on valittu maakunnan vuoden yrittäjäksi vuonna 2011 ja saanut Opetusministeriön tunnustuksena Lasten päivä -palkinnon vuonna Yritys on saanut EAKR-rahoituksen kehittämis- ja investointiavustusta tuotantoympäristön kehittämiseen, digitalisointiin sekä laatu- ja ympäristöjärjestelmien käyttöönottoon vuosina Koneinvestointi on mahdollistanut tuotantokapasiteetin ja toimitusnopeuden kohentamisen. Toimintojen digitalisoinnilla on tehostettu tuotantoprosessia. Kehittämistoimet ovat tukeneet yrityksen uuden liiketoiminnan syntymistä ja markkinoiden kehittämistä koulupuolen kalusteiden valmistajana. Tuki mahdollisti nopeamman toteutuksen ja siten ripeämmän markkinoinnin ja myynnin vahvistamisen niin kotimaassa kuin ulkomailla. Tehokkailla koneilla, osaavalla henkilöstöllä ja digitalisoiduilla järjestelmillä yritys voi edistää tuotannon kannattavuutta ja kapasiteettia sekä kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Kehittämistoimet muodostavat vakaan perustan Kuopion Woodi Oy:n kasvulle. Yrityksen arvion mukaan hankkeen alkuvaiheessa neljän uuden työpaikan tavoite on ylitetty, kun henkilöstö on kasvanut kahdeksalla henkilöllä vuodesta 2017 vuoteen Vuoden 2019 rekry-koulutuksen myötä yritys vastaa osaavan työvoiman saatavuuden haasteisiin mm. maakunnan puualan koulutuksen alasajon myötä. Olisitteko toteuttaneet investoinnin/ kehittämistoimenpiteen mikäli ette olisi saaneet siihen julkista tukea? a) Kyllä, ja samassa mittakaavassa b) Kyllä, mutta pienemmässä mittakaavassa tai hitaammin c) Investointi tai kehittämistoimenpide olisi toteutettu myöhemmin d) Investointia tai kehittämistoimenpidettä ei olisi toteutettu 125 % 108 % 104 % 108 % 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % 114 % 102 % 102 % Henkilöstö Liikevaihto Kuva 21. Liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys indeksipistein vuosien 2014 ja 2017 välillä (vuosi 2014=100 %). 26

27 6 YHTEENVETO: KÄRKIALOIHIN PANOSTAMALLA ALUEVAIKUTTAVUUTTA KILPAILUKYKYISEMPIÄ PK-YRITYKSIÄ Yritysten kehittämis- ja investointihankkeilla on ollut merkittävä vaikutus yritysten liiketoiminnan kehittämiseen. Yritysten kehittämisavustuksilla parannettu pk-yritysten kasvuvalmiuksia ja -edellytyksiä sekä kansainvälistymistä. Rahoituksen lisäarvo näkyy kehittämistoimenpiteen laajempana, nopeampana ja aikaistuneena toteuttamisena. Ilman kehittämisavustusta yrityksillä ei olisi ollut rohkeutta ja resursseja toteuttaa hanketta samassa mittakaavassa, mikä olisi heikentänyt kehittämistoimien vaikuttavuutta. Kärkialojen määrätietoista kehittämistä ilmentää Pohjois-Savossa vuosina myönnetyn aluerahoituksen onnistunut kohdentuminen. Maakunnallisesti tärkeiden alojen liikevaihdon ja viennin kasvukehitys taantuman jälkeen antaa vahvistusta kehittämistoimien oikeasuuntaisesta kohdentamisesta. Maltillista kasvua saavuttaneet pk-yritykset korostavat haastatteluissa kehittämistoimien luovan vankan perustan tulevalle kasvulle. Yritysten kehittämisavustuksilla voidaan siten tukea kärkialojen pitkän ajan kasvuprosessia. ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN INNOVOINNIN ESTEIDEN RAIVAUSTA Yritykset näkevät tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopalvelut sekä yhteistyön Savilahden alueen vahvuutena, mutta kehittämistä vaativana kokonaisuutena. Pk-yritykset korostavat, että yhteistyö tulisi rakentaa enemmän yritysten lähtökohdista. TKI-ympäristöjen kehittämishankkeista saatava selkeä hyöty lisäisi yritysten halukkuutta laittaa resursseja koko aluetta hyödyntäviin hankkeisiin. Kasvuhakuisten yritysten vaatimuksiin voidaankin vastata tiivistämällä yritysten sekä oppi- ja tutkimuslaitosten yhteistyötä, mikä on tullut esille myös vuoden 2014 selvityksessä. Toimivan yhteistyön tuloksena voidaan tuottaa älykkään erikoistumisen innovaatioita, mitkä ovat luomassa uutta yritystoimintaa ja talouskasvua koko maakuntaan. KASVU JA KANSAINVÄLISTYMINEN TYÖLLISTÄÄ VIIVEELLÄ Pohjois-Savon yritysten kehittämis- ja investointitoimenpiteillä on ollut maltillisen myönteistä vaikutusta työpaikkojen syntyyn. Yrityksissä on onnistuttu luomaan uusia työpaikkoja, mutta suurimman vaikuttavuuden ennakoidaan näkyvän viiveellä pk-yritysten kilpailukyvyn ja pitkän ajan kasvukehityksen myötä. EU-rahoituksen lisäarvon näkökulmasta työllisyysvaikutukset ovat merkittävimpiä sekä kehittämis- että investointitoimia sisältäneissä hankkeissa. Teollisuusyritysten työllistämistavoitteiden toteutuman esteenä on ollut osaavan työvoiman pula, mikä heikentää toteutettujen hankkeiden yritys- ja aluetaloudellista vaikuttavuutta. Pohjois-Savon yritysten kehittymisen haasteena on osaavan työvoiman saatavuus, mikä rajoittaa yritysten kilpailukykyä ja kasvua. Huomionarvoista on, että työvoimapula vaivaa maakunnallisen menestyksen kannalta merkittäviä aloja: kone- ja energiateknologiaa sekä puunjalostusta. Osaavan työvoiman saatavuuden haasteet vaativat merkittäviä toimenpiteitä, jotta maakunnan kilpailukykyä voidaan edistää koko elinkeinoelämän potentiaalia hyödyntäen. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa kehittämisen ja rahoituksen yhtenä painopisteenä on osaavan työvoiman riittävyyden turvaaminen. Osaamispääoman riittävyyden haaste on nostettu esille jo Rambollin vuoden 2014 selvityksessä, jossa korostetaan talouskasvun edellyttävän riittävää panostusta yritysten lisääntyvään työvoimatarpeeseen.

28 Sepänkatu 1 A, PL 247, KUOPIO