SAARIJÄRVEN MAATILATALOUDEN STRATEGIA

Transkriptio

1 SAARIJÄRVEN MAATILATALOUDEN STRATEGIA

2 2 Sisältö 1. TIIVISTELMÄ SAARIJÄRVEN MAATILOJEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Saarijärven maaseudun nykytila Maaseudun tulevaisuudennäkymät MAASEUDUN ALUEELLINEN KEHITTÄMISTOIMINTA Manner-Suomen maaseutuohjelma Keski-Suomen maaseutustrategia SAARIJÄRVEN MAATILATALOUDEN NYKYTILANNE Maatilojen tuotantosuunnat Kasvituotanto Kotieläintuotanto Investoinnit STRATEGIATYÖPAJOJEN ANTI Maidon- ja lihantuotanto kasvuun tilalle sopivan kokoisella yksiköllä Lähiruokaa arvostusta ja kunnioitusta Hevostalous työllistäjä ja maaseudun vireyttäjä STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN JA MITTARIT...19

3 3 1. TIIVISTELMÄ Saarijärven maatilatalouden strategian valmistelu käynnistettiin keväällä 2011, kun Saarijärven maaseutuohjelma, Luonnonvaroista voimavaroja pelkkä päivittäminen koettiin riittämättömäksi. SSYP Kehitys Oy vastaa Saarijärven kaupungin ja Saarijärven seudun elinkeinoelämän edistämisestä ja kehittämisestä sekä tuotanto- ja palvelurakenteen monipuolistamisesta, josta yksi tärkeä osa on maatilatalouden kehittäminen. Kehittämistyössä pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus vaativat yhteistyötä ja yhteistä kehittämisen suuntaa yrittäjien ja siihen liittyvien sidosryhmien kanssa. Perinteisen maatilatalouden vähentyessä, alueen uusien elinkeinojen löytäminen on välttämätöntä. Strategia keskittyy alueelle vahvan maidon- ja lihantuotannon lisäksi elintarvikkeiden jatkojalostukseen (lähiruoka) ja hevostalouteen. Lähiruoka on tulevaisuuden suuntaus ja sen kulutuksen oletetaan kasvavan merkittävästi. Hevostalous on edelleen kasvava ala, joka on Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoituksessa yksi maaseudun kehittämisen painopistealueista. Metsä ja bioenergia, jotka ovat alueemme yksi vahva voimavara ja maaseudun elävöittäjä, on tästä maatilatalouden strategiasta jätetty pois, koska niiden kehittämiseen on olemassa oma strategia. Painopistealueet eivät sulje pois muiden liitännäiselinkeinojen kehittämistoimenpiteitä SSYP Kehitys Oy:ltä. Tämän strategiatyön valmistelussa on pidetty keväällä 2011 kolme erillistä työpajaa, jotka olivat kaikille asiasta kiinnostuneille avoimia. Työpajojen aiheet olivat seuraavat: 1. Maidon- ja lihantuotanto kasvuun 2. Lähiruokaa kaikkien pöytään 3. Hevosista yrittäjyyttä Maatilatalouden strategia valmisteltiin työpajojen pohjalta ja sen valmistelutyöstä vastasi Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutti. Strategian valmistelua ohjasi eri asiantuntijoista koostunut työryhmä ja lisäksi sidosryhmiltä pyydettiin kommentteja ja

4 4 lausuntoja luonnosvaiheessa. SSYP Kehitys Oy vastaa maatilatalouden strategian koordinoinnista, seurannasta ja päivittämisestä. 2. SAARIJÄRVEN MAATILOJEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1. Saarijärven maaseudun nykytila Saarijärvi on maaseutukaupunki, joka kuuluu Tilastokeskuksen kuntaryhmityksessä maaseutumaisiin kuntiin. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Saarijärvi on luokiteltu ydinmaaseutuun. Saarijärven pinta-ala on 1422 km², josta maapinta-ala on 1255 km² ja vesipinta-ala on 167 km². Maapinta-alasta tuottavaa metsämaata on noin hehtaaria ja viljelyssä olevaa peltoa on noin hehtaaria. Saarijärven asukasluku oli , joista työssäkäyviä on noin 3900 henkilöä. Heistä työskentelee alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalatalous) 12%, jalostuksessa 23% ja palveluammatissa 62%. Taloudellinen huoltosuhde eli työvoiman ulkopuolella tai työttömänä on yhtä työllistä kohti 1,85 henkilöä. ( Luonnonvara-ala ja bioenergia ovat yksi tärkeä Saarijärven vahvuus. Sitä tukee voimakkaasti Saarijärvellä Tarvaalassa sijaitseva luonnonvara-alan kampusalue. Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus (Poke) kouluttaa maa- ja metsätalouden sekä ympäristö- ja luontoalan osaajia. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutista (Jamk/ Luva) valmistuu agrologi (AMK) tutkinnon suorittaneita osaajia. Heillä on mahdollisuus erikoistua maatalousteknologiaan, ympäristönhoitoon ja bioenergiaan.

5 5 Saarijärven maaseutuohjelmassa , Luonnonvaroista voimavaroja, nousi maaseutuyritysten toimintaedellytysten kehittämiseksi esiin kaksi toimenpidekokonaisuutta: 1. Perusmaatalouteen investoivien maatilojen kehitysedellytysten turvaaminen 2. Monimuotoisen maaseutuyritystoiminnan tukipalveluiden tuotteistaminen Näiden toimenpiteiden toteuttamiseksi Saarijärven Seudun Yrityspalvelulla on käytettävissä maaseutuelinkeinojen kehittämiseen suunnattu määräraha. Sen avulla tuetaan perusmaatalouteen investoivien maatilojen kehittämis- ja investointisuunnitelmia. Myös alueen maatilojen hankinta-, markkinointi-, kone- ja tuotannollista yhteistyötä on kehitetty määrätietoisesti. Monimuotoisen maaseutuyritystoiminnan neuvontaan on vastattu seudullisen yrityspalvelupisteen, Seutu-YPP kautta. Se tarjoaa yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville paikallisen yritysneuvonta avun. Lisäksi ProAgria Keski-Suomi palvelee alueen yrittäjiä liitännäiselinkeino-, rakennus- ja maatilayritysneuvonnassa, joka sisältää kasvi- ja kotieläintuotannon. Neuvojat auttavat lisäksi sukupolvenvaihdoksissa ja yrityskauppatilanteissa. Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksella, Jyväskylän ammattikorkeakoululla ja MTK Keski-Suomella on maaseudun kehittämiseen suuntautuvia koulutus-, kehittämis- ja tiedottamishankkeita, jotka palvelevat hyvin monipuolisesti perusmaatalouteen ja siihen liittyvien liitännäiselinkeinojen eteenpäin viemistä. Keski-Suomen maanmittaustoimisto on tehnyt mittavan tilusjärjestelytyön Peltokylä-Saarenkylän, Rahkolan ja Lehtolan alueiden viljelysmaan käytön tehostamiseksi. Tässä vaiheessa on toteutettu muutamia konkreettisia toimenpiteitä.

6 Maaseudun tulevaisuudennäkymät Valtioneuvoston periaatepäätös maaseudun kehittämisestä tukee voimakkaasti sitä, että koko Suomea kehitetään tasapuolisesti ja maataloustuotanto tulee olemaan jatkossakin merkittävä maaseudun elinkeino. Alueiden kehittämisen lähtökohtana pidetään alueiden omia vahvuuksia, toimijoiden yhteistyötä ja alueiden välistä verkottumista. Maaseutu on muuttumassa kansakunnan työvoimalähteestä sen raaka-aine ja hyvinvointilähteeksi. Puhdas vesi, ruoka ja luonnonvarat sekä uusiutuva ja ilmastoystävällinen energia tarjoavat merkittävän kilpailutekijän ja mahdollisuuden koko Suomen maaseudulle. Maaseudun keskeiset haasteet ovat koko valtakunnassa samanlaisia - Maaseudun väestön kaupunkeja nopeampi ikääntyminen - Maaseudun palveluiden saatavuus tulee varmistaa - Liikenne- ja tietoliikenneinfrastruktuurin kattavuudesta ja kunnosta tulee huolehtia - Maaseudun elinkeinojen elinvoimaisuutta tulee edistää Maatalouspolitiikka on Euroopan unioniin liittymisen myötä yhä enemmän tulotukipolitiikkaa. Tällä ohjelmakaudella Euroopan unionin tavoittelee maataloustuotteiden tuottamista markkinoiden tarpeiden mukaan. Maatalouden tuottajahinnat eivät ole kohonneet samassa suhteessa tuotantopanosten hintojen kanssa ja suoralla tulotuella onkin pyritty turvaamaan viljelijöiden tulotaso. Suomen tavoitteena on tuottaa keskeiset elintarvikkeet omaa kulutusta varten kotimaisesti ja tässä maaseudulle on luonnollisesti hyvin tärkeä rooli. Maatilayritysten toiminnassa on kuluvalla ohjelmakaudella kiinnitetty entistä enemmän huomiota tuotannon vaikutuksiin ja erityisesti elintarviketurvallisuuteen, eläinten hyvinvointiin ja ympäristökysymyksiin. (Valtioneuvoston periaatepäätös maaseudun kehittämisestä 2011.)

7 7 3. MAASEUDUN ALUEELLINEN KEHITTÄMISTOIMINTA 3.1. Manner-Suomen maaseutuohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa rahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (EMR). EU:n valtakunnallisesta maaseudun kehittämisohjelmasta Keski-Suomi saa yhteensä 6,9 miljoonaa euroa vuodessa, mutta Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla ei ole erillistä rahoituskehystä tässä ohjelmassa. Vuosittain ohjelmasta ohjataan 1,7 miljoonaa Keski-Suomen neljälle maaseudun toimintaryhmälle, joista Saarijärven-Viitasaaren sekä Äänekosken maaseutualueilla toimii Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry. ( Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa on neljä toimintalinjaa: 1. Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen (investoinnit, maatilojen välinen yhteistyö, sukupolvenvaihdokset, elintarvike-, puu- ja bioenergia-alan kehittäminen) 2. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen (maatilojen LFA- ja ympäristötuet, eläinten hyvinvoinnin edistäminen) 3. Maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen ja maaseutualueiden elämän laatu (maaseutumatkailun, -palveluiden ja kylien kehittäminen, maaseutuperinnön säilyttäminen) 4. Leader-toimintatapa (paikallisten toimintaryhmien toiminta ja alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö) Leader-toimintatapa sisältää kuluvalla ohjelmakaudella toimenpiteitä kaikista maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjoista. Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla ja Äänekosken maaseutualueille toimii paikallinen toimintaryhmä, Viisari ry, joka osallistuu alueen kehittämiseen omien kehittämisohjelmien kautta. Viisari-ohjelman toimenpiteet painottuvat pienten kehittämisideoiden tukemiseen sellaiselle tasolle, jossa niiden kytkeytyminen suurempiin hankekokonaisuuksiin, verkostoihin ja rahoitusmahdollisuuksiin helpottuu.

8 8 Viisari-ohjelman julkinen rahoitus on kuluvalla ohjelmakaudella 5 miljoonaa euroa ja ohjelma jakautuu kahteen päälinjaan: 1. Monipuolisen pienyrittäjyyden edistämiseen - Linjan tavoitteena on paikallisten raaka-aineiden, tuotteiden ja palveluiden jalostus ja kehittäminen, yritystoimintavalmiuksien parantaminen sekä yhteistyöverkostojen luominen ja vahvistaminen elintarviketuotannossa, matkailussa, palveluyrittäjyydessä ja bioenergiassa. 2. Laadukasta elämää ja viihtyisyyttä kotiseudulla - Viihtyvyyteen liittyvät kaunis ja perinteinen maisema, paikallinen kulttuuritarjonta, aktiivinen kansalaistoiminta, paikallisyhteisöjen vahvistaminen ja aktivointi sekä toimivat palvelurakenteet omalla alueella Keski-Suomen maaseutustrategia 2030 Keski-Suomen maaseutustrategian visio Keski-Suomen maaseudusta vuonna 2030 on: Keski-Suomen maaseutu tunnetaan yrittäjyyteen kannustavana, inhimillisenä toiminta- ja asumisympäristönä, jossa osaamista ja voimavaroja hyödynnetään tehokkaasti monenlaisten toimeentulovaihtoehtojen perustana. KESKI-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT VUOTEEN 2030 SAAKKA: 1. Maa- ja metsätalouden, teollisuuden ja muun elinkeinotoiminnan tehokkuus ja kilpailukyky lisääntyvät nopeammin kuin maassa keskimäärin 2. Maaseudun palveluiden ja muiden toimintojen uudelleenorganisoituminen on tuloksellista ihmisten hyvinvoinnin ja yritystoiminnan edellytysten kannalta 3. Keski-Suomen maaseutu tarjoaa monipuolisia ja kilpailukykyisiä asumismahdollisuuksia 4. Maakunnan keskusseudun valtakunnallinen asema on vahva ja samalla maaseutua hyödyttävä

9 9 Kaksi ensimmäistä strategista päämäärää koskettavat hyvin kiinteästi maatilataloutta. Kilpailukyvyn lisäämiseksi liiketoimintaosaamisen kehittäminen on yksi tärkeimpiä osa-alueita pienissä yrityksissä. Osto-osaaminen, yhteistyö mahdollisuuksien hyödyntäminen ja taloushallinta vaativat yrittäjiltä jatkuvaa panostamista. Keski-Suomen maaseutustrategian mukaan maatilojen kehitys erilaistuu toisistaan entistä selvemmin poikkeaviin ryhmiin: - kasvaviin, suuriin perustuotantotiloihin, joiden kilpailuetu tulee hintakilpailukyvyn kasvun kautta - muuta yritystoimintaa harjoittaviin tiloihin, joidenka kilpailuetuna on erityisosaaminen esim. elintarvikkeiden jatkojalostus ja hevostalous - erilaisiin maatilatalouden ja työssäkäynnin yhdistelmätiloihin, joidenka kilpailuetu tulee näiden yhdistelmien yksilöllisyydestä - asuin- ja harrastusmaatiloihin, joidenka toiminnalla ei ole suurta toimeentulomerkitystä Erilaisten maatilojen tukeminen vaatii asiantuntijoilta hyvää ammattitaitoa, kykyä ennakoida muutoksia ja tarpeita sekä riittävää alueen lähtökohtien tuntemusta. Uusia vaihtoehtoja on hyvä kokeilla erilaisilla pilotti- ja kokeiluhankkeilla. Myös tutustuminen erilaisiin ratkaisuihin opintomatkojen kautta, on hyvä tapa löytää uusia ratkaisumalleja ja kyseenalaistaa nykyiset rutiinit. (Keski-Suomen maaseutustrategia 2030.) 4. SAARIJÄRVEN MAATILATALOUDEN NYKYTILANNE 4.1 Maatilojen tuotantosuunnat Saarijärvellä vuonna 2011 on 311 tilatukea hakenutta maatilaa. Päätuotantosuuntana on viljanviljely, joita on 32,5 % maatiloista. Seuraavaksi eniten eli 26,4 % harjoittaa heinänviljelyä ja kolmanneksi yleisimpänä on lypsykarjatalous, jota harjoittaa 24,1 % maatiloista. Muita kotieläintiloja, joihin kuuluvat mm. lihanaudat, emolehmät ja hevoset, on 12,2 % maatiloista.

10 10 Tuotantosuunnat KUVIO 1. Maatilojen tuotantosuunnat Kasvituotanto Saarijärvellä on viljelyksessä hehtaaria peltoa, joten tilojen keskipeltoala on 27,3 hehtaaria. Yleisin viljelykasvi on nurmi, joita on lähes puolet (48 %) 4100 hehtaaria. Nurmissa ovat mukana laidun-, säilörehu-, tuorerehu- ja kuivaheinänurmet. Toiseksi eniten alueella on kesanto ja luonnonhoitopeltoja, hehtaaria (17 %). Viljoista eniten viljellään kauraa, 1200 hehtaaria (14 %) ja seuraavaksi eniten viljellään ohraa, 800 hehtaaria (10 %). Erikoiskasveista kuminaa on 180 hehtaaria ja ruokohelpiä 63 hehtaaria.

11 11 Viljelyala 2010 Kesanto ja LHP Muut kasvilajit Kaura Ohra Rypsi Seosvilja Kumina Nurmet KUVIO 2. Maatilojen viljelyala Kotieläintuotanto Maidontuotanto on merkittävä tuotantosuunta. Lypsykarjatiloja on 24 % Saarijärven maatiloista, mutta EU:n aikana tilojen määrä on vähentynyt reilusti yli puolet. Vuonna 2008 Pylkönmäen liittyessä Saarijärveen maitotilojen määrä hieman nousi. Lypsykarjatilojen määrä vuosina KUVIO 3. Lypsykarjatilojen määrä vuosina

12 12 Maitotilojen määrän vähentyessä, tiloilta lähtevän maidon määrä on lisääntynyt niin paljon, että vuosittainen kokonaistuotanto on kasvanut vuodesta 1995 yli litraa. Keskimääräinen saarijärveläinen maitotila tuotti vuonna litraa maitoa 22,4 lehmällä. 14,00 Maidontuotanto vuosina ,50 13,00 12,50 12,54 12,65 12,58 12,45 12,49 12,96 12,75 12,60 12,37 12,21 12,21 12,32 13,38 13,13 13,25 12,00 11,65 11,50 11,00 10, KUVIO 4. Maidontuotanto (sataa tuhatta litraa) vuosina Investoinnit Investointien määrä on laskenut voimakkaasti 2000-luvun alusta. Siihen on vaikuttanut kotieläintuotannon merkittävä kannattavuuden heikkeneminen. Keski-Suomen ELY-keskus (aiemmin TE-keskus) on myöntänyt investointitukia tuotantorakennus investointeihin, sukupolvenvaihdosten rahoittamiseen ja lisämaan ostoon. Lisäksi tukea on saatu aggregaattien hankintaan, maatilan lämpökeskusten rakentamiseen ja kotieläintuotannon työn helpottamiseen liittyvien laitteiden hankintaan kuten rehunjakovaunuihin.

13 13 Maatiloille myönnetyt investointituet Avustus Laina KUVIO 5. Keski-Suomen ELY-keskuksen maatiloille myöntämät investointituet vuosina STRATEGIATYÖPAJOJEN ANTI Saarijärven seudun Yrityspalvelu Oy käynnisti Saarijärven maatilatalouden strategian valmistelun keväällä Alueen maatilayrittäjille ja maatalouden sidosryhmille järjestettiin kolmesta eri teemasta työpaja, joihin kutsuttiin osallistujia paikallislehtien yleisillä ilmoituksilla, puhelimitse ja sähköpostikutsuilla. Työpajat olivat: - Maidon ja lihantuotanto kasvuun, alustajana tehtaanjohtaja Marko Palosaari, Äänekosken Valio - Lähiruokaa kaikkien pöytään keskittyi elintarvikkeiden jatkojalostukseen, alustajana projektipäällikkö Leena Pölkki, Jamk - Hevosista yrittäjyyttä, alustajana hevostalousasiamies Maarit Hollmen, MTK Työpajojen alustajat kävivät läpi kotieläintuotannon, lähiruoan ja hevostalouden vahvuuksia, mahdollisuuksia, haasteita ja heikkouksia. Työpajojen aikana työstettiin kustakin aiheesta saarijärveläinen visio eli millaiseksi haluamme saarijärveläisen maatilatalouden kehittyvän vuoteen

14 mennessä. Lisäksi työpajoissa mietittiin ratkaisuvaihtoehtoja vision toteuttamiseksi ja laadittiin toimenpidesuunnitelmat asioiden eteenpäin viemiseksi Maidon- ja lihantuotanto kasvuun tilalle sopivan kokoisella yksiköllä Alueen pellot soveltuvat hyvin nurmikasvien viljelyyn ja se antaa hyvän pohjan toimivalle kotieläintaloudelle, joidenka kautta maatilojen suurimmat rahavirrat alueellemme tulevat. Perusmaatalouteen keskittyvä maatilayrittäminen perustuu Saarijärvellä jatkossakin vahvaan maidontuotantoon, mutta lisääntyvä emolehmien kasvatus on myös luontaisesti tälle alueelle soveltuva tuotantomuoto. Kotieläintuotannon tulevaisuus koetaan hyvänä ja tilojen kannattavuuden eteen tehtävää työtä tulee tehdä päämäärätietoisesti. Haasteina alueella maidon- ja lihantuotannolle ovat tulokehityksen ja maatalouspolitiikan epävarmuus. Myös jatkajien löytäminen aiheuttaa monella tilalla suurta huolen aihetta. Yrittäjien jaksaminen on kovalla koetuksella tilakoon kasvaessa ja maaseudun jatkuvassa murroksessa. Lisäksi perinteinen kotieläintalous kilpailee yhä enemmän liitännäiselinkeinojen kuten bioenergia, maatilamatkailu, koneurakointi ja erilaisten virkistyspalvelujen kanssa. Visio saarijärveläiselle kotieläintuotannolle: Korkealaatuisten elintarvikeraaka-aineiden lisääntyvää tuottamista tilalle sopivalla työmäärällä, yhteistyöllä ja positiivisella asenteella Strategiset päämäärät ja toimenpiteet: Maatilayrittäjien yritysosaamisen parantaminen toimintaympäristön jatkuvassa muutoksessa

15 15 - Yrittäjien liiketaloudellisen osaamisen parantaminen järjestämällä alaan liittyvää koulutusta (SSYP, Poke, JAMK) - Maatilojen kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantaminen laatimalla tilakohtaisia kehittämissuunnitelmia (SSYP, Poke, JAMK, ProAgria) Maatilayrittäjien yhteistyön ja motivaation edistäminen - Hankinta-, kone ja tuotannollisen yhteistyön vahvistaminen kehittämällä uusia toimintamalleja ja -käytänteitä (MTK, Poke, JAMK) - Yrittäjien motivaation säilyttäminen järjestämällä opintomatkoja ja yhteisiä tapaamisia (MTK) - Yrittäjien hyvinvoinnin lisääminen käynnistämällä koulutus- ja kehittämishankkeita (MSL, Mela, JAMK) - Uusien lomituspalveluiden kehittäminen ja testaaminen (lomituspalvelun paikallisyksikkö, Mela, MTK) Eri sidosryhmien tehokas hyödyntäminen maatilojen kehittämisessä - Yrittäjien, oppilaitosten, kehittämisyhtiöiden, kuntien ja maaseutuun liittyvien asiantuntijaorganisaatioiden jatkuvan vuorovaikutuksen lisääminen (MTK; Poke, JAMK, SSYP, ProAgria, MSL, Viisari) - Maatilojen käytänteiden kyseenalaistaminen erilaisissa opetustilanteissa (Poke, JAMK) Toimivan infran turvaaminen - Peltojen käytön tehostaminen - Toimivat ja riittävän tehokkaat tietoliikenneyhteydet - Tiestön kunnosta huolehtiminen

16 Lähiruokaa arvostusta ja kunnioitusta Lähiruoka tuotetaan mahdollisimman lähellä loppukuluttajaa. Lähiruoka tukee seutukunnan kasvua ja kehitystä sekä edesauttaa ekologisen kestävyyden periaatetta. Kiinnostus lähiruokaa kohtaan on kasvanut kuluttajien, kaupan ketjujen ja ammattikeittiöiden keskuudessa. Kiinnostuksen ja kysynnän muuttaminen kestäväksi liiketoiminnaksi edellyttää yhteistyötä ja verkostoja mm. liiketoimintamallien, tuotekehityksen ja logistiikan kehittämisessä sekä lähiruoan markkinoinnin, saatavuuden ja näkyvyyden parantamisessa. Lähiruoan haasteita alueella ovat lähiruokamarkkinoiden pienuus ja suhteellisen pitkät välimatkat. Yritykset ovat pieniä ja yhteistyöverkostoissa on paljon kehittämistä. Visio saarijärveläiselle lähiruoalle: Kuluttajille tuotettuja paikallisia, turvallisia ja maukkaita tuotteita, jotka on jalostettu intohimolla ja yhteisiin arvoihin perustuen Strategiset päämäärät ja toimenpiteet: Lähiruokayritysten tuotekehityksen ja jalostusasteen parantaminen - Tuotekehitysprosessien asiakaslähtöinen ja innovatiivinen kehittäminen - Alueen lähiruokatuottajien ja -jatkojalostajien selvittäminen (JAMK) Lähiruokayrittäjien osaamisen kehittäminen - Kehitetään lähiruokayritysten markkinointi- ja liiketoimintaosaamista järjestämällä alaan liittyvää koulutusta (JAMK) Lähiruokayritysten yhteistyön edistäminen - Paikallisen veturiyrityksen löytäminen, jonka ympärille kootaan lähiruokaverkosto (Miten toteutetaan?)

17 17 - Lähiruokaketjun vastuullisen yhteistyön eteenpäin vieminen järjestämällä yrittäjille yhteisiä koulutuksia ja työpajoja - Lähiruokayrittäjyyden yhteisen imagon kohottaminen olemalla mukana messuilla ja järjestämällä avoimia ovia (lähiruokayrittäjät) - Lähiruoan saaminen paikallisten kuluttajien pöytään niin julkiselle sektorille kuin yksityistalouteen (lähiruokayrittäjät, kuntapäättäjät) 5.3. Hevostalous työllistäjä ja maaseudun vireyttäjä Hevostalous on voimakkaasti kehittyvä ala, jolla on tärkeä rooli myös Saarijärven maaseudun työllistäjänä ja vireyttäjänä. Maa- ja metsätalousministeriön tilastojen mukaan Saarijärvellä oli vuonna tilalla yhteensä 150 hevosta. Hevosyrittäjien määrä on jatkuvassa kasvussa ja varsinkin nuoret naisyrittäjät aloittavat uusina hevosalan yrittäjinä. Hevosalalla 8-10 hevosta luo yhden työpaikan, mutta maaseudulla kymmentä hevosta kohti työskentelee keskimäärin kaksi henkilöä. Hevonen ostaa maatalouden tuotantoa eli heinää ja kauraa noin 1,5 euron edestä päivässä ja sille ostetaan paikallisia palveluita kuten kengitystä ja hoitopalveluita eurolla vuodessa. Hevosalasta kasvatus- ja valmennustoiminta sekä rehuntuotanto keskittyy yleisesti ydinmaaseudulle. Hevosalan haasteita alueella ovat yrittäjämäisen toiminnan kannattamattomuus, johon vaikuttavat mm. yrittäjien oma osaaminen ja tuotettavien palveluiden laatu. Huono alan tuntemus ja arvostuksen puute niin viranomaisten kuin alaa tuntemattomien ihmisten keskuudessa. Yrittäjien verkostoituminen on heikkoa, yhteisiä tapahtumia, koulutuksia ja markkinointitoimenpiteitä toteutetaan vähän. Visio Saarijärven hevostaloudelle: Hevostalous on kasvava elinkeino ja se on Saarijärven maaseudun yritys- ja elinkeinotoiminnan merkittävä mahdollisuus. Hevostaloutta harjoitetaan verkostoja hyödyntäen turvallisessa toimintaympäristössä. Strategiset päämäärät ja toimenpiteet: Alueella on turvallisia harjoitusreittejä ja yhteinen hevosurheilualue

18 18 - Yleisen hevosurheilualueen (harjoitusravirata ja ratsastuskenttä) toteuttaminen (hevosalan yhdistykset, hevostalousyrittäjät) - Maankäytön suunnittelussa otetaan huomioon hevostalousyrittäjyyteen soveltuvat alueet (rakennus- ja ympäristötoimi) Hevostalousyritysten toiminta on taloudellisesti kannattavaa - Kehitetään hevostalousyrittäjien liiketoimintaosaamista järjestämällä alaan liittyvää koulutusta (Poke, JAMK, hevosalan yhdistykset) - Panostetaan neuvonnan avulla hevostalouden elinkeinotoiminnan monipuolistamiseen ja uusien toimintatapojen löytämiseen (SSYP, ProAgria) - Lisätään hevostalousyrittäjien yhteistyötä (hevosalan yhdistykset, hevostalousyrittäjät) - Parannetaan hevostalouteen liittyvien palvelujen näkyvyyttä (hevosalan yhdistykset, hevostalousyrittäjät) - Ollaan mukana käynnistämässä hevostalouteen suuntautuvia koulutus- ja kehittämishankkeita (Poke, JAMK, SSYP, Viisari, hevosalan yhdistykset, hevostalousyrittäjät) - Hevostalousyrittäjien lomituksen asiallinen järjestäminen (Mela, maaseututoimi) Hevostalouden imagon kohottaminen - Lisätään alan yritysten näkyvyyttä järjestämällä avoimia ovia (hevosalan yhdistykset, hevostalousyrittäjät) - Tuodaan esille alan vahvuuksia maaseudun vireyttäjänä (hevosalan yhdistykset, hevostalousyrittäjät) - Vahvistetaan hevostalousyrittäjien omaa ammattiylpeyttä ja ammattimaisuutta (hevosalan yhdistykset, hevostalousyrittäjät) - Kehitetään alan yhdistys- ja vapaaehtoistoimintaa (hevosalan yhdistykset, hevostalousyrittäjät) - Tehdään yhteistyötä hevostalousyrittäjien kanssa alueen, seudun, maakunnan ja valtakunnan tasolla (hevosalan yhdistykset ja hevostalousyrittäjät)

19 19 Hevostilat täyttävät lainsäädännön vaatimukset - Tiedotetaan ympäristö- ja eläinsuojeluvaatimuksista paikallislehdissä (hevosalan yhdistykset) - Tehostetaan talliyrittäjien koulutusta ja neuvontaa 6. STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN JA MITTARIT Tämän Saarijärven maatilatalouden strategian tärkein toteuttaja on alan yrittäjä, jolta vaaditaan aktiivista, oma-aloitteista ja kehittämishakuista toimintaa. Toimenpiteiden toteuttamiseen tarvitaan lisäksi kaupungin ja kehittämisyhtiön, alueella toimivien oppilaitosten ja asiantuntijaorganisaatioiden tuki päätettyjen kehittämistoimenpiteiden eteenpäin viemiseksi. Maatilatalouden strategian mittareina ovat: Maaseutuelinkeinojen kehittämiseen suunnatut resurssit - toteutuneet kehittämishankkeet - kaupungin ja kehittämisyhtiön maatilatalouden kehittämiseen suuntautuva määräraha Toteutuneet investoinnit - maatilatalouteen, elintarviketuotantoon ja hevostalouteen suuntautuneiden investointien määrä (kpl) kasvaa Tuotannon säilyminen - tuotettujen maitolitrojen määrä kasvaa - viljelyssä oleva peltomäärä säilyy nykyisellään - luomutilojen osuus kasvaa - kunnallisen keittiön lähiruoan käyttöaste kasvaa - hevostalousyrittäjien määrä kasvaa

20 20 Maatilatalous, lähiruoan tuottaminen ja hevostalous ovat tärkeä osa Saarijärven elinkeinoelämää, ne rikastuttavat ja värittävät maisemaa, sekä kohottavat alueen imagoa. Maatilatalouden strategian toimenpiteet tukevat Saarijärven slogania: Saarijärvi on terveen elämän kasvuympäristö - Yrittämisen, kulttuurin ja osaamisen seutukeskus. Maatilatalouden strategiaa päivitetään ja tarkastellaan vuosittain SSYP Kehitys Oy:n hallituksessa. LÄHTEET: Hevosvoimaa esiselvityshanke. Loppuraportti SSYP Oy Keski-Suomen maaseutustrategia Keski-Suomen liitto Luonnonvaroista voimavaroja, Saarijärven maaseutuohjelma Saarijärven kaupunki Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus, tilastoja ja Matilda Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maa- ja metsätalousministeriö Saarijärven kaupungin maaseututoimen tilastot Valtioneuvoston periaatepäätös maaseudun kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö 2011.