YRITYSYHTEISTYÖRAPORTTI
|
|
- Eveliina Mattila
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YRITYSYHTEISTYÖRAPORTTI WWF Suomen yritysyhteistyö Tilikausi
2 Yksittäisiin yritysyhteistyösopimuksiin liittyvät tiedustelut Kati Malmelin Median yhteydenotot Anne Brax WWF on yksi maailman suurimmista ja kokeneimmista riippumattomista ympäristöjärjestöistä. Sillä on yli viisi miljoonaa tukijaa ja toimintaa yli sadassa maassa. WWF:n tehtävänä on pysäyttää luonnon köyhtyminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. Tämä saadaan aikaan suojelemalla luonnon monimuotoisuutta, käyttämällä uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi ja vähentämällä saastuttamista ja tuhlaavaa kulutusta. Huhtikuu, 2019, WWF Suomi (Maailman luonnonsäätiö), Helsinki, Suomi. Sisällön osittaisenkin lainaamisen yhteydessä on mainittava ylläolevat tekijätiedot. Kaikki oikeudet pidätetään. Kannen kuva: naturepl.com / Suzi Eszterhas / WWF Teksti 2019 WWF Suomi
3 ESIPUHE Tilanne on kriittinen. WWF:n Living Planet raportin mukaan villieläinten määrä on romahtanut. Maapallon selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat pienentyneet keskimäärin 60 prosenttia reilussa 40 vuodessa. Lajien kiihtyvä katoaminen ei uhkaa pelkästään luontoa itseään, vaan se vaarantaa myös meidän ihmisten terveyden, ruoantuotannon, talouden ja hyvinvoinnin. Suurimmat syyt eläinten määrän vähenemiseen ovat luonnonvarojen ylikulutus ja maankäytön muutokset. Ne selittävät yhdessä jopa kaksi kolmasosaa eläinten vähenemisestä. Myös ilmastonmuutos vaikuttaa lajeihin ja niiden elinympäristöihin jo nyt. Tulevaisuudessa sen osuus nousee yhä merkittävämmäksi, mikäli valtiot ja yritykset eivät ryhdy pikaisesti toimiin päästöjen vähentämiseksi. Monimuotoisen luonnon turvaaminen ja ilmastonmuutoksen hidastaminen on otettava nyt huomioon kaikessa päätöksenteossa. Yritykset ovat keskeisessä roolissa, jotta suunnanmuutos saadaan aikaan nopeasti. Jokainen yritys voi vaikuttaa maapallon tilaan selvittämällä oman toimintansa ympäristövaikutukset ja edistämällä liiketoiminnan kestävyyttä. Yritysten pitää investoida nykyistä kestävämpään tuotantoon, käyttää luonnonvaroja viisaasti, edistää kiertotaloutta ja irtautua hiilestä. Lisäksi suomalaisten yritysten on vaadittava poliitikoilta selkärankaa toimia luonnon hyväksi. WWF Suomen yhteistyökumppanit ovat usein edelläkävijöitä alallaan ja tekevät enemmän kuin nykyiset lait vaativat. Tilikauden 2018 aikana jatkoimme yhteistyötä useiden pitkäaikaisten yhteistyökumppaneidemme kanssa muun muassa metsätalouden kestävyyden lisäämiseksi, ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja vaelluskalojen suojelemiseksi. Tämän yritysyhteistyöraportin myötä haluan kannustaa myös muita organisaatioita ja yrityksiä kehittämään liiketoimintaansa tavalla, joka on hyväksi luonnolle ja ihmisille. Liisa Rohweder pääsihteeri, WWF Suomi VAIKUTTAVIA TEKOJA WWF:n kansainvälinen suojelustrategia vastaa aikamme suurimpiin ympäristöhaasteisiin. Suojelustrategian avulla pystymme yksinkertaistamaan ja ymmärtämään maapallon valtavia ongelmia sekä yhdistämään voimamme yhä suuremman vaikutuksen aikaansaamiseksi. Jatkamme paikallisia suojeluhankkeita arvokkailla luonnonalueilla ympäri maailman. Samalla keskitämme voimavarojamme kuuteen maailmanlaajuiseen teemaan, jotka ovat meret, metsät, sisävedet, lajit, ilmasto ja energia sekä ruoka. Työkaluina luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä käytämme hyväksi kolmea läpileikkaavaa ohjelmaa, joita ovat markkinat, rahoitussektori ja hallinto. Olemme luoneet kullekin teemalle ja läpileikkaavalle ohjelmalle kansainvälisiä työryhmiä, jotka koostuvat WWF:n asiantuntijoista ja kumppaneista. Yhteistyön ja innovoinnin avulla tuotamme uusia ideoita ja toteutamme ja monistamme niistä lupaavimmat. 3
4 Näin teemme kunnianhimoisista tavoitteista todellisuutta. Yksin emme pysty saamaan aikaan tarvittavia muutoksia. Siksi teemme yhteistyötä erilaisten yritysten ja yhteisöjen kanssa niin paikallisesti kuin kansainvälisestikin. Tarvitsemme mukaan yhtä hyvin paikallisyhteisöt ja monikansalliset yhtiöt, hallitukset ja kansalaisjärjestöt, rahoituslaitokset ja kehittämiskeskukset kuin kuluttajat ja tutkijatkin. Nopeaa toimintaa tarvitaan nyt kipeästi. Kehitämme WWF:ssä uusia yhteistoiminnan tapoja saadaksemme aikaan tarpeeksi suuria vaikutuksia. Tiedämme, että ihmisten suhde luontoon on määriteltävä uudelleen. Uskomme, että yhdessä me pystymme siihen. Meret Metsät Lajit Sisävedet Ilmasto ja energia Ruoka Markkinat Hallinto Rahoitusmarkkinat Viestintä & Markkinointi Yritysyhteistyö, Varainhankinta Hallinto (Talous, HR jne.) RAHA- VIRTOJEN UUDELLEEN- JÄRJESTELY YHDEN PLANEETAN MALLI LUONNON PÄÄOMAN SUOJELU PAREMPI TUOTANTO JÄRKEVÄMPI KULUTUS LUONNON- VAROJEN OIKEUDEN- MUKAINEN JAKAMINEN EKOSYSTEEMIN TOIMIVUUS LUONNON MONIMUOTOISUUDEN SÄILYTTÄMINEN RUOKA-, VESI- JA ENERGIATURVA 4
5 YHTEISTYÖMME YRITYSTEN KANSSA WWF:n tehtävänä on pysäyttää luonnon köyhtyminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. Vuoden 2018 Living Planet -raportti osoittaa, että maailman ympäristöongelmat ovat nykyään liian suuria, toisiinsa kytkeytyneitä ja kiireellisiä, jotta mikään taho voisi yksinään ratkaista niitä. Vain yhdessä voimme saada aikaiseksi muutosta parempaan. WWF haluaa toimia yhdessä niiden tahojen kanssa, joilla on parhaat mahdollisuudet vaikuttaa maailman vakavimpiin ympäristöongelmiin ja löytää yhteistyössä ratkaisuja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen, metsäkadon, ylikalastuksen, vesipulan ja ilmastonmuutoksen kaltaisiin suojeluhaasteisiin. Koska yritykset hallitsevat suurta osaa maailmantaloudesta, katsomme, että niiden vastuulla on varmistaa, että yritystoiminnan perustana olevia luonnonvaroja ja ekosysteemejä käytetään kestävällä tavalla. Yritykset ovat myös ratkaisevassa asemassa muutokseen tarvittavien sopeutumiskeinojen ja innovatiivisten ratkaisujen kehittämisessä ja nopeassa käyttöönotossa. Kaikki WWF-toimistot noudattavat yritysyhteistyössään yhteisesti sovittuja toimintatapoja. Toimimalla yritysten kanssa WWF tavoittelee sekä muutosta toimintatapoihin että suojeluvoittoja, jotka eivät olisi mahdollisia muulla tavoin. Pyrimme tähän seuraavin tavoin: Edistämällä parempaa tuotantoa ja vastuullisella tavalla tuotettujen raakaaineiden käyttöä metsäkadon ja veden kestämättömän käytön välttämiseksi Kannustamalla siirtymään sataprosenttisesti uusiutuvaan energiaan ja lopettamaan fossiilisten polttoaineiden käytön Vaikuttamalla yhdessä yritysten kanssa poliittiseen päätöksentekoon Tukemalla luonnonvarojen oikeudenmukaista jakoa Uudelleenohjaamalla rahavirtoja luonnonsuojelun ja ekosysteemien kestävän hallinnoinnin tukemiseen Lisäämällä tietoisuutta viisaamman kuluttamisen tarpeesta Suojelemalla maailman ekologisesti tärkeimpiä alueita Tämä tapahtuu monin eri tavoin: kannattamalla säädöksiä, jotka estävät laittoman tai ekologisesti kestämättömän toiminnan, rohkaisemalla yrityksiä ja teollisuuden eri foorumeita (esim. Kestävän kehityksen tavoitteet, UN Global Compact, Science Based Targets ja Consumer Goods Forum) tekemään kunnianhimoisia sitoumuksia ja ottamaan osaa julkisiin poliittisiin keskusteluihin sekä tukemalla luotettavia sertifiointijärjestelmiä (esim. Forest Stewardship Council FSC, Marine Stewardship Council MSC, Aquaculture Stewardship Council ASC, Roundtable on Responsible Soy RTRS, Roundtable on Sustainable Palm Oil RSPO). Julkaisemme myös vertailuja ja raportteja yritysten tai elinkeinoalojen toiminnasta (esimerkiksi palmuöljypisteytys, soijapisteytys ja kestävä puuvilla -vertailu), luomme korkean profiilin kampanjoilla julkista painetta yritysten toiminnalle (esim. vastuulliset sijoitukset, kestävä kalastus, WWF:n Lihaopas) ja solmimme kumppanuuksia yksittäisten yritysten kanssa. Suuri osa WWF:n yritysyhteistyöstä keskittyy seuraaviin avainteemoihin: Ruoka sekä metsien ja merten hyödykkeet Ilmasto ja energia Makea vesi Tämä raportti esittelee WWF Suomen yritysyhteistyötä ja yhteistyökumppaneita. 5
6 WWF:n strategia markkinoiden muutokseen 7 MILJARDIA KULUTTAJAA Noin 500 yritystä vastaa noin 70:stä prosentista hyödykkeiden kaupasta. Tehokkain mahdollisuus vaikuttaa TOIMITUSKETJU JÄLLEENMYYJÄT VALMISTAJAT VÄLITTÄJÄT JALOSTAJAT SIJOITTAJAT PÄÄTTÄJÄT 1,5 MILJARDIA TUOTTAJAA Vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön Työskentelemme avainasemassa olevien yritysten keskeisimpien hyödykkeiden tuotantoketjujen parissa vähentääksemme tuotannon vaikutuksia ja ohjataksemme kysyntää kestävämpiin hyödykkeisiin. Erityisesti keskitymme suurimpiin maataloustuotteita (esimerkiksi palmuöljy, puuvilla) ostaviin ja tuottaviin yrityksiin, joiden toiminta aiheuttaa metsäkatoa tai veden kestämätöntä käyttöä; luonnonkalojen kalastukseen (esim. tonnikala), kalanviljelyyn (lohi, katkaravut) sekä metsätaloustuotteisiin (puu, paperi). Erilaiset yhteistyöohjelmat (Global Forest & Trade Network GFTN, New Generations Plantations NGP) ovat tärkeä osa yhteistyötämme metsäteollisuusyritysten kanssa. Ilmastonmuutokseen ja energiankulutukseen liittyen sitoutamme yritysmaailmaa suuntaamaan toimintaansa vähähiiliseen tulevaisuuteen sekä tukemaan Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoa. Työskentelemme yhdessä johtavien yritysten kanssa Climate Savers -ohjelmassa sekä strategisissa sidosryhmien yhteenliittymissä, kuten Science Based Targets -aloitteessa (SBT). SBT-aloite kannustaa yrityksiä asettamaan tieteelliset tavoitteet päästöjensä vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. WWF Green Office opastaa yrityksiä ja organisaatioita pienentämään hiilijalanjälkeään, käyttämään luonnonvaroja viisaasti ja tukemaan luonnon monimuotoisuutta. Green Office on Suomessa käytössä 143 organisaatiossa, joissa työskentelee yhteensä noin työntekijää. Verkoston toimistot ovat säästäneet yhteensä noin tonnia kasvihuonekaasupäästöjä Suomessa vuosien aikana. WWF Suomi käynnisti Green Office -ohjelman vuonna WWF:n vesityö edistää vastuullisia käytäntöjä yritysten veden käyttöön liittyvissä kysymyksissä. 6
7 YRITYSYHTEISTYÖ WWF:SSÄ Yritysyhteistyö kumppaneidemme kanssa perustuu yhteisiin näkemyksiin, tavoitteisiin tai toimintaan ja haluun kertoa niistä julkisesti. Yritysyhteistyötä on kolmenlaista: 1. Yritystoiminnan vastuullisuuden edistäminen 2. Viestintä ja ympäristökasvatus 3. Lahjoitukset Yritystoiminnan vastuullisuuden edistäminen Pyrimme kahdenvälisellä yritysyhteistyöllämme saavuttamaan suoria suojelutuloksia tärkeimmissä suojelukysymyksissä tai suojelullisesti arvokkaimmilla alueilla. Tämä tapahtuu aikaansaamalla muutoksia yritysten toiminnassa ja koko arvoketjussa. Näin vähennämme yritysten ympäristövaikutuksia merkittävästi ja saavutamme suojelutuloksia, jotka eivät muuten olisi mahdollisia. Lisäksi vaikutamme yrityksiin yhteydessä oleviin toimialoihin ja markkinoihin. Viestintä ja ympäristökasvatus Toinen tapa, jolla WWF toimii yhdessä yritysten kanssa, on kasvattamalla tietoisuutta tärkeimmistä ympäristöasioista ja vaikuttamalla ihmisten kulutuskäyttäytymiseen viestinnällä ja kampanjoilla (mukaan lukien suunnatut suojelutavoitteita tukevat markkinointikampanjat). Tällaisten kumppanuuksien avulla tuodaan myös esiin WWF:n suojelukohteena olevien lajien ja alueiden ainutlaatuisuutta ja kauneutta. Lisäksi kuluttajia innostetaan valitsemaan kestävästi tuotettuja hyödykkeitä, kuten MSC-sertifioitua kalaa, tai yrityksiä innostetaan tukemaan kampanjoita, joilla kannustetaan esimerkiksi arktisen alueen tai uhanalaisten eläinten, kuten tiikerin, suojeluun. Lahjoitukset Kolmas yritysyhteistyön tapa on lahjoitukset. Tällaisella yritysyhteistyöllä kerätään varoja suojelullisesti arvokkaimpien alueiden ja lajien suojeluun sekä hankitaan suojeluun tarvittavaa osaamista ja välineitä. WWF tekee lahjoitus-, viestintä- ja ympäristökasvatustyötä sellaisten yritysten kanssa, jotka tekevät huomattavan paljon kehittääkseen toimintansa kestävyyttä tai sellaisten yritysten kanssa, joiden toiminnalla on vain vähäisiä ympäristövaikutuksia. WWF:n Ystäväyritys -ohjelma otettiin käyttöön vuonna Ystäväyritys on pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattu tapa tukea toimintaamme vuosittaisella lahjoituksella. Kuten tästäkin raportista käy ilmi, monissa kumppanuuksissa on käytössä eri yritysyhteistyömuotojen yhdistelmiä. 7
8 LÄPINÄKYVYYS JA MITTAAMINEN Työskentelemme yritysten kanssa suojelutavoitteidemme saavuttamiseksi. Kansalaisjärjestöjen ja yritysten kumppanuudet sisältävät rakentavaa vuoropuhelua, jossa molemmat haastavat toista osapuolta vastuullisuuden keskeisistä ongelmista. Sen vuoksi yhteistyö tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia että haasteita kummallekin osapuolelle. WWF:ssä vastataan näihin haasteisiin selkeiden linjausten avulla, mukaan lukien due diligence -prosessi. Pidätämme kaikissa kumppanuuksissamme oikeuden toisen osapuolen toiminnan julkiseen arviointiin. Sekä laadulliset että määrälliset tulokset ja vaikutukset ovat meille tärkeitä. Tuemme kaikkien sidosryhmiemme toiminnan läpinäkyvyyttä, jota pidämme toiminnan kestävyyden edellytyksenä. Mielestämme tulosten mitattavuus ja avoimuus tulosten saavuttamisen keinoista ovat avain rakentavaan yhteistyöhön kaikkien kumppaneiden kanssa, yritykset mukaan lukien. Suurin mahdollinen vaikuttavuus ja kestävien tulosten saavuttaminen suuressa mittakaavassa on kaiken yritysyhteistyömme tavoite. Siksi olemmekin aloittaneet yritysyhteistyömme tavoitteiden ja tulosten entistä syvemmän ja systemaattisemman arvioinnin. Tämä koskee erityisesti kahdenvälistä yritysyhteistyötä. Kaikki WWF-toimistot ovat sitoutuneet raportoimaan yritysyhteistyökumppanuuksistaan. Raportointi koskee sekä yhteistyön päämääriä että vaikutuksia. Tämä raportti on osa tätä työtä. TÄMÄ RAPORTTI Tämän raportin tarkoitus on antaa yleiskuva WWF Suomen yritysyhteistyöstä. Yritysyhteistyön kautta kerättyjä varoja käytetään tyypillisesti: Työhön, jolla vähennetään yritystoiminnan vaikutuksia ja ekologista jalanjälkeä ja autetaan toimialoja ja markkinoita kehittymään kestävään suuntaan WWF:n kansainvälisen suojelustrategian mukaisesti Tiedon jakamiseen tärkeimmistä suojeluhaasteista WWF:n suojeluhankkeiden suoraan rahoitukseen WWF Suomi on vastuussa tässä raportissa mainittujen yritysten kanssa solmituista sopimuksista. Tilikaudella FY18 WWF Suomen yritysyhteistyöstä saadut varat käsittivät 13 prosenttia WWF Suomen tuloista. 8
9 WWF SUOMEN SUURIMMAT YRITYSKUMPPANUUDET Seuraava lista sisältää ne kumppanuudet, jotka WWF Suomella oli tilikaudella FY18 ja joilta saatu tuki oli kokonaisuudessaan vähintään euroa.* Lisätietoja kumppanuuksista: wwf.fi/yritykset ALPRO DITTMAR & INDRENIUS ASIANAJOTOIMISTO FAZER H&M JOHN WEST FOOD LIMITED K-RYHMÄ KUUSAKOSKI MANDATUM LIFE RAISIO SEB TALLINK-KONSERNI VEIKKAUS ÅLANDSBANKEN *Yrityksen mahdollinen mukanaolo WWF Green Office -verkostossa on otettu huomioon. 9
10 ALPRO Yhteistyössä Itä-Afrikan metsien suojelemiseksi WWF ja Alpro ovat tehneet yhteistyötä Belgiassa ja Iso-Britanniassa vuodesta 2009 alkaen erityisesti kestävän ruokavalion edistämiseksi sekä ilmasto ja energia -teemoihin liittyen. Syksyllä 2017 yhteistyö laajeni kansainvälisen tuotekampanjan myötä myös Suomeen. Kampanjan tarkoituksena oli lisätä kasviperäisiä vaihtoehtoja kuluttajien päivittäisissä ruokavalinnoissa. Samalla haluttiin nostaa kuluttajien tietoisuutta maailman metsien tilasta. Alpro lahjoitti jokaisesta kampanjaan kuuluvasta soijajuomatuotteesta 10 senttiä WWF:n työlle. Kerätyillä varoilla tuettiin WWF:n metsätyötä Itä-Afrikassa, jossa tavoitteena on edistää kestävää metsänhoitoa kylissä sekä vähentää laittomia hakkuita. Kampanja oli samaan aikaan käynnissä myös Belgiassa, Iso-Britanniassa, Luxemburgissa ja Ruotsissa. Elintarvikkeiden valmistus Lahjoitus WWF:n metsäohjelma WWF Suomi on käyttänyt Alprolta saamansa taloudellisen tuen ympäristönsuojelutyöhönsä Kansainvälinen kehitys -ohjelmansa puitteissa. DITTMAR & INDRENIUS ASIANAJOTOIMISTO Yhteistyössä WWF:n ympäristönsuojelutyön tukemiseksi Yhteistyön tavoitteena on edistää ja tukea ympäristönsuojelutyötä. Dittmar & Indrenius tukee WWF:n toimintaa tarjoamalla juridista neuvonantoa maksuttomana pro bono -työnä, jotta WWF voi keskittyä ympäristönsuojelutyöhön. Yhteistyö alkoi vuonna Dittmar & Indrenius on yksi WWF Suomen pääyhteistyökumppaneista. Dittmar & Indrenius Asianajotoimisto on tarjonnut näkemyksellisiä ja kokonaisvaltaisia neuvoja yritysasiakkailleen vuodesta Yritysvastuullisuus on osa Dittmar & Indreniuksen tapaa työskennellä ja antaa siten panoksensa ympäröivän yhteiskunnan toimintaan. Asianajopalvelut Lahjoitus WWF:n ympäristönsuojelutyö Lisäksi Dittmar & Indrenius on ollut mukana WWF Green Office -verkostossa vuodesta
11 FAZER Yhteistyössä monimuotoisuuden suojelemiseksi WWF:n ja Fazerin yhteistyön tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuutta ja edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tavoitteena on pienentää vaikutuksia, joita Fazerin toiminnalla on luonnon monimuotoisuuteen. Yhteistyö alkoi vuonna Esimerkkejä yhteistyöstä: WWF on ollut mukana vaikuttamassa Fazerin palmuöljysitoumuksen ja soijatavoitteen sisältöön ja metsäkatoa hillitseviin linjauksiin sekä kestävän viljan periaatteisiin. Vaikutamme yhdessä siihen, että Fazerin tuotteet ja palvelut tukevat kuluttajia kestävien valintojen tekemisessä. Olemme järjestäneet yhteistyössä tilaisuuksia ja viestineet kestävistä ruokavalinnoista, esimerkiksi kasvisten osuuden kasvattamisesta ja ruokahävikistä. Olemme tehneet yhteistyötä kalastuksen ja kalahankinnan vastuullisuuden edistämiseksi. Fazer noudattaa ravintoloidensa kalavalinnoissa WWF:n Kalaoppaan suosituksia. Olemme edistäneet yhteistyössä Fazerin vesivastuuta. Fazer julkisti tilikauden 2018 aikana vesivastuusitoumuksensa ensimmäisenä elintarvikealan yrityksenä Suomessa. WWF Suomi on yksi vesivastuusitoumuksen perustaneista tahoista. Elintarvikkeiden valmistus, ravintolapalvelut Vastuullinen yritystoiminta Viestintä ja ympäristökasvatus WWF:n ruokaohjelma WWF:n meriohjelma WWF:n sisävesiohjelma Fazer on osallistunut WWF:n kalakampanjaan vuonna 2012 ja ollut kestävän palmuöljyn yhdistyksen, Roundtable for Sustainable Palm Oil (RSPO) jäsen vuodesta Fazer on suomalaisen soijasitoumuksen jäsen. WWF Suomi on käyttänyt Fazerilta saamansa taloudellisen tuen ympäristönsuojelutyöhönsä etenkin Ekologinen jalanjälki sekä Meret ja sisävedet -ohjelmiensa puitteissa. 11
12 H&M Yhteistyössä uhanalaisten lajien ja Itämeren suojelemiseksi H&M ja WWF ovat tehneet kansainvälistä yhteistyötä vuodesta 2011 alkaen. Yhteistyön tavoitteena on edistää H&M:n toiminnan ja muotiteollisuuden ekologista kestävyyttä. Kumppanuuden sisältöinä ovat vastuullinen vedenkäyttö, ilmastonsuojelu ja strateginen keskustelu toimialan kestävyydestä. Suomessa yhteistyö on keskittynyt lahjoituskampanjoihin. Vuoden 2018 helmikuusta alkaen H&M:n ostoskassit muuttuivat maksullisiksi kassien kulutuksen vähentämiseksi. Viestintäkampanjan yhteydessä H&M lahjoitti WWF:n Itämeri-työlle euroa tilikaudella FY2019. Vaatteiden vähittäiskauppa Lahjoitus WWF:n kansainvälinen lajiohjelma WWF:n meriohjelma, Itämeri WWF:n ympäristönsuojelutyö Kesäkuussa 2018 järjestimme Suomen H&M-myymälöissä kampanjan, jonka aikana asiakkailla oli mahdollisuus lahjoittaa oston yhteydessä haluamansa summa WWF:n työlle Itämeren suojelemiseksi. Vastaavat lahjoituskampanjat on järjestetty myös kesinä 2016 ja WWF ja H&M ovat lanseeranneet kaksi yhteistyössä suunniteltua, kansainvälistä lastenvaatemallistoa vuosina 2016 ja Molempien mallistojen myyntituotoista lahjoitettiin 10 prosenttia WWF:n suojelutyöhön uhanalaisten lajien hyväksi. Vuoden 2018 lastenvaatekampanjan aikaan Suomen H&M:n asiakkailla oli lisäksi mahdollisuus lahjoittaa kassalla WWF:lle uhanalaisten lajien suojeluun. H&M on tarjonnut vuodesta 2013 lähtien kaikissa myymälöissään mahdollisuuden kierrättää tarpeettomat tekstiilit. Suomessa H&M:n tekstiilikeräykseen tuoduista tekstiileistä lahjoitetaan WWF:lle 20 euroa jokaista tuhatta kiloa kohden. WWF Suomi on käyttänyt H&M:ltä saamansa taloudellisen tuen ympäristönsuojelutyöhönsä etenkin Meret ja sisävedet sekä Kansainvälinen kehitys -ohjelmiensa puitteissa. 12
13 JOHN WEST FOOD LIMITED Yhteistyössä tonnikalahankintojen kestävyyden edistämiseksi WWF Suomi ja John West ovat tehneet vuodesta 2016 lähtien yhteistyötä kestävien tonnikalahankintojen edistämiseksi. Yhteistyön tavoitteina on lisätä kuluttajien tietoisuutta tonnikalojen kalastuksen vastuullisuudesta sekä ohjata kuluttajia tekemään kestäviä valintoja, kuten suosimaan ostoksissaan MSC-sertifioituja tonnikalatuotteita tai Fishery Improvement Projectin (FIP) tuotteita. Elintarvikkeiden valmistus Viestintä ja ympäristökasvatus WWF:n meriohjelma, kalatyö Yhteistyö Suomessa pohjautuu WWF Iso-Britannian ja John Westin sekä sen emoyhtiö Thai Union Europen vuonna 2014 käynnistämään yhteistyöhön kestävien kalahankintojen edistämiseksi. John West ja WWF ovat mukana vastuulliseen tonnikalatuotantoon tähtäävässä toimintaohjelmassa Intian valtamerellä. Intian valtameren Fishery Improvement Projectin (FIP) tavoite on ollut, että alueen tonnikalatuottajat saavuttavat MSC-sertifikaatin viiden vuoden kuluessa. WWF Suomi on käyttänyt John Westiltä saamansa taloudellisen tuen ympäristönsuojelutyöhönsä etenkin Meret ja sisävedet -ohjelmansa puitteissa. K-RYHMÄ Yhteistyössä uhanalaisten vaelluskalojen suojelemiseksi WWF ja K-ryhmä aloittivat yhteistyön vuonna K-ryhmä on yksi WWF Suomen pääyhteistyökumppaneista. Yhteistyön tavoitteena on Suomen uhanalaisten vaelluskalakantojen pelastaminen ja palauttaminen sekä suomalaisten innostaminen mukaan vaelluskalojen suojeluun. WWF ja K-ryhmä ovat kartoittaneet eri puolilta Suomea löytyviä tuhansia vaelluskalojen kutuesteitä, joita on poistettu talkoohengessä yhdessä maanomistajien, paikallisten toimijoiden ja K-kauppiaiden kanssa. Yhteistyömallia pilotoitiin ensimmäisissä talkookohteissa alkusyksyllä 2017, jolloin K-ryhmä toteutti myös laajan Kuteminen kuuluu kaikille -viestintäkampanjan. Varsinainen talkootoiminta kutuesteiden purkamiseksi alkoi kesällä Vähittäiskauppa Vastuullinen yritystoiminta Viestintä ja ympäristökasvatus WWF:n sisävesiohjelma Yhteistyö on jatkumoa K-ryhmän pitkäjänteisesti tekemälle työlle kestävien kalakantojen turvaamiseksi. K-ryhmä on noudattanut tarkasti WWF:n Kalaoppaan suosituksia ja K-ryhmän kala- ja äyriäislinjaus täytti kymmenen vuotta vuonna WWF Suomi on käyttänyt K-ryhmältä saamansa taloudellisen tuen ympäristönsuojelutyöhönsä vaelluskalojen pelastamiseksi ja palauttamiseksi etenkin Meret ja sisävedet -ohjelmansa puitteissa. 13
14 KUUSAKOSKI Yhteistyössä elektroniikan uudelleenkäytön edistämiseksi Kuusakoski ja WWF ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 2014 asti. Yhteistyön tavoitteena on edistää uudelleenkäyttöä ja kierrätystä suomalaisissa yrityksissä. Erityinen paino on elektroniikan uudelleenkäytöllä, jonka tehostamisessa on Suomessa paljon mahdollisuuksia. Tavoitteiden toteuttamiseksi yrityksille on tarjottu innovatiivisia tapoja kerätä käytöstä poistettuja elektroniikkalaitteita kierrätykseen. Lisäksi yrityksille on kerrottu kierrätyksen tärkeydestä ja elektroniikan uudelleenkäytön hyödyistä sekä käyttäjälle että ympäristölle. Olemme tuottaneet yhteistyössä pahvisen keräysastiasarjan, jolla kerätään toimistoista elektroniikkaromua kierrätykseen. Keräysastioita on markkinoitu yhteistyössä. Kierrätys ja jätehuolto Vastuullinen yritystoiminta Viestintä ja ympäristökasvatus WWF:n ilmasto- ja energiaohjelma WWF Suomi on käyttänyt Kuusakoskelta saamansa taloudellisen tuen ympäristönsuojelutyöhönsä luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi etenkin Ekologinen jalanjälki -ohjelmansa puitteissa. MANDATUM LIFE Yhteistyössä vastuullisen sijoittamisen edistämiseksi WWF:n ja Mandatum Lifen yhteistyö alkoi vuonna Mandatum Life on yksi WWF Suomen pääyhteistyökumppaneista. WWF työskentelee yhdessä Mandatum Lifen kanssa vastuullisen sijoittamisen edistämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tavoitteena on, että sijoittajat korvaisivat hiili-intensiivisiä sijoituskohteitaan ilmaston kannalta kestävämmillä vaihtoehdoilla. Taustalla on tarve sopeuttaa sijoitustoimialan toimintaa Pariisin ilmastosopimuksessa sovitun 1,5 2 asteen lämpötilatavoitteen edellyttämälle tasolle. Finanssitoimiala Vastuullinen yritystoiminta Viestintä ja ympäristökasvatus WWF:n ilmasto- ja energiaohjelma WWF ja Mandatum Life julkaisivat yhdessä Sitran kanssa alkuvuonna 2018 oppaan sijoitusten ilmastovastuullisuuden edistämiseksi. Opas kannustaa kaupunkeja, kuntia, säätiöitä, yliopistoja ja muita varainhoitopalveluja käyttäviä tahoja ottamaan ilmastonmuutoksen hillitseminen huomioon sijoituspolitiikassaan. Opas kertoo ilmastonmuutokseen liittyvistä sijoitusriskeistä ja auttaa sijoittajia vähentämään sijoitustensa hiilijalanjälkeä omat sijoitustavoitteet huomioiden. WWF ja Mandatum Life ovat myös viestineet oppaasta ja sen sisällöstä sijoittajille. WWF Suomi on käyttänyt Mandatum Lifelta saamansa taloudellisen tuen ympäristönsuojelutyöhönsä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi etenkin Ekologinen jalanjälki -ohjelmansa puitteissa. 14
15 RAISIO Yhteistyössä ekologisen jalanjäljen pienentämiseksi Raisio ja WWF tekivät yhteistyötä useiden vuosien ajan. Yhteistyön tavoitteena oli kestävän kehityksen edistäminen, vastuullisten kulutusvalintojen helpottaminen, raaka-aineiden ympäristövastuullisuuden varmistaminen ja suomalaisen kalankasvatuksen kestävyyden edistäminen. Kesällä 2017 käynnistimme yhteistyössä vuoden kestäneen tuotekampanjan, jonka aikana Raisio lahjoitti jokaisen myydyn Elovenaluomutuotteen hinnasta 10 senttiä WWF:lle suomalaisen luonnon suojelutyöhön. Raisioaquan tekemä työ kalankasvatuksessa käytettävien ympäristöystävällisten kalanrehujen kehittämisessä on vaikuttanut merkittävästi siihen, että kotimainen kirjolohi ja kasvatettu siika ovat nousseet WWF:n Kalaoppaassa suositeltavien kalavalintojen vihreälle listalle. Lisäksi julkaisimme yhdessä alakouluille suunnatun Pallon parasta ruokaa -esitteen, jonka on saanut yli koululaista. Elintarvikkeiden valmistus, rehujen valmistus Vastuullinen yritystoiminta Viestintä ja ympäristökasvatus WWF:n ilmasto- ja energiaohjelma WWF:n meriohjelma WWF:n ruokaohjelma WWF Suomi on käyttänyt Raisiolta saamansa taloudellisen tuen ympäristönsuojelutyöhönsä etenkin Ekologinen jalanjälki sekä Meret ja sisävedet -ohjelmiensa puitteissa. SEB Yhteistyössä Itämeren suojelemiseksi SEB ja WWF Suomi ovat aloittaneet yhteistyön jo 1980-luvulla. Näkyvimmillään yhteistyö on SEB WWF Nordenfond -rahastossa, jonka sijoitustoiminnassa noudatetaan tiukkoja vastuullisuuskriteerejä. Rahastosta tehdään myös lahjoituksia WWF Suomelle ja WWF Ruotsille tiettyjen edellytysten täyttyessä. SEB:n toimisto Helsingissä on ollut mukana WWF Green Office -verkostossa vuodesta Finanssitoimiala Lahjoitus WWF:n meriohjelma, Itämeri yli
16 TALLINK-KONSERNI Yhteistyössä Itämeren suojelun edistämiseksi Tallink Siljan ja WWF:n yhteistyö alkoi jo vuonna 2001 Silja Linen aluksilla. Vuoden 2016 alussa yhteistyö laajeni koskemaan myös Tallinkin lipun alla seilaavia laivoja. Tallink-konserni on yksi WWF Suomen pääyhteistyökumppaneista. Yhteistyön tavoitteena on löytää yhteisiä tapoja suojella Itämerta ja parantaa Tallink-konsernin työntekijöiden ja asiakkaiden tietoisuutta Itämeren suojelun tärkeydestä. Merenkulku Vastuullinen yritystoiminta Viestintä ja ympäristökasvatus WWF:n meriohjelma, Itämeri Esimerkkejä yhteistyöstä: Tallinkin ja Silja Linen laivoilla on tehty pitkäjänteistä työtä päästöjen pienentämiseksi. Myös kierrätykseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tallink-konserni on sitoutunut jättämään jätevetensä satamiin WWF:n haasteen mukaisesti. Tallinkin ja Silja Linen laivojen ravintoloissa noudatetaan WWF:n Kalaoppaan linjauksia. Matkustajille on viestitty vastuullisista kalavalinnoista. Tallink-konserni ja WWF ovat järjestäneet yhdessä viestinnällisiä kampanjoita laivamatkustajille. Tallink -konserni ja WWF ovat järjestäneet lapsille Silja Linen laivoilla ympäristökasvatuksellista ohjelmaa, kuten Itämerisuunnistuksen kesällä Tilikauden 2017 aikana toteutimme varainkeruukampanjan, joka tuotti yli euroa itämerennorpan suojeluun. WWF Suomi on käyttänyt Tallink-konsernilta saamansa taloudellisen tuen ympäristönsuojelutyöhönsä, etenkin Itämeren suojeluun, Meret ja sisävedet -ohjelmansa puitteissa. VEIKKAUS Yhteistyössä WWF:n ympäristönsuojelutyön tukemiseksi Osa Veikkauksen Luonto-arpojen myyntituotosta lahjoitetaan WWF:lle. WWF on käyttänyt Veikkaukselta saamansa tuen ympäristönsuojelutyöhönsä. Rahapelit Lahjoitus WWF:n ympäristönsuojelutyö
17 ÅLANDSBANKEN Yhteistyössä Itämeren suojelemiseksi WWF:n ja Ålandsbankenin yhteistyö alkoi vuonna Yhteistyö kytkeytyy Ålandsbankenin Itämeriprojektiin. Ålandsbanken on yksi WWF Suomen pääyhteistyökumppaneista. Yhteistyön tavoitteena on kannustaa kuluttajia ympäristömyönteiseen muutokseen. Ålandsbanken on vuodesta 2016 alkaen tarjonnut asiakkailleen biohajoavan ja ympäristövaikutuksia mittaavan Itämerikortti-nimisen maksukortin. Itämerikorttia käyttävä asiakas voi nähdä ostostensa suuntaa-antavan hiilijalanjäljen. Kortin avulla halutaan vaikuttaa asiakkaiden kulutustottumuksiin. Lisäksi WWF tarjoaa Ålandsbankenin asiakkaille tietoa kestävistä kulutusvaihtoehdoista. Finanssitoimiala Vastuullinen yritystoiminta Viestintä ja ympäristökasvatus WWF:n meriohjelma, Itämeri Ålandsbankenin asiakkaat voivat myös halutessaan tukea Itämeren suojelua tai muuta valitsemaansa suojelukohdetta lahjoittamalla rahaa WWF:n luonnonsuojelutyölle. WWF Suomi on käyttänyt Ålandsbankenilta saamansa taloudellisen tuen Itämeren suojelutyöhön Meret ja sisävedet -ohjelmansa puitteissa. 17
18 MUUT WWF SUOMEN YRITYSKUMPPANUUDET Seuraava lista sisältää ne kumppanuudet, jotka WWF Suomella oli tilikaudella FY18 ja joilta saatu tuki oli kokonaisuudessaan alle euroa. *Osa WWF Green Office -verkostossa mukana olevista yrityksistä on kuvattu aikaisemmin tässä raportissa. Tähdellä merkityiltä Green Office -toimistoilta saatu tuki ylittää kokonaisuudessaan euroa. GREEN OFFICE -TOIMISTOT WWF Green Office opastaa yrityksiä ja organisaatioita pienentämään hiilijalanjälkeään, käyttämään luonnonvaroja viisaasti ja tukemaan luonnon monimuotoisuutta. Aalto-yliopistokiinteistöt Accepta Amer Sports Asianajotoimisto Castrén & Snellman Asuntosäätiön Asumisoikeus Audiovisual, Teoston alatoimisto AVA-instituutin kannatusyhdistys Borenius Asianajotoimisto BTJ Cargotec Oyj Certia Clear Channel Suomi Coor Service Management Crises Management Initiative CRnet Cursor CWT Finland Deloitte & Touche Dentsu Aegis Network Digia Finland Dittmar & Indrenius Asianajotoimisto* Elenia Palvelut Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA Eläinlääkäriasema Valjakko Eläketurvakeskus Enfo Energiateollisuus Enevo Espoon esittävän taiteen koulu ESKO Etera Evli Pankki Finrail Flexolahti Fujitsu Finland Haaga-Helia Hanken Svenska handelshögskolan Hansel HAVI Logistics Helen Helsingin kaupunki, opetusvirasto Helsingin yliopisto, Viikin kampus Hewlett Packard HYY-Yhtiöt If Vahinkovakuutusyhtiö Ilmatieteen laitos Intrum Justitia ISS Palvelut Itä-Suomen yliopisto UEF, Joensuun ja Kuopion yliopistopalvelut Joensuun Tiedepuisto Jyväskylän yliopisto Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Kauniaisten kaupunki Kantar TNS Karelia-ammattikorkeakoulu Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Keva Kirkon Ulkomaanapu Klinger Konica Minolta Business Solutions Finland KPMG Kuntarahoitus Kuusakoski* L Arkkitehdit L M Ericsson Laatukeskus Excellence Finland Lahden kaupunki Lapin yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Lassila & Tikanoja Laurea-ammattikorkeakoulu Leijona Catering 18
19 Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Logonet Luonnonvarakeskus Luke Lyreco Finland NASDAQ Helsinki Neste Nets Newsec Asset Management NIT Naval Interior Team Nokia Corporation Nordea Rahoitus Suomi Nordens Institut på Åland (NIPÅ) Nordic Green Energy Nordic Investment Bank Finland NIB Nordic Morning Novo Nordisk Farma Maanmittauslaitos Mainostoimisto Tasku ManpowerGroup Mars Finland Meda Media Signal Metsähallitus Mediatalo ESA, Esan kirjapaino Metropolia Ammattikorkeakoulu Metso Minerals Microsoft Modeo MOW Mothership of Work MSD Finland Musti ja Mirri OP Ryhmä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Opetus- ja kulttuuriministeriö OP Orimattila Otoplug Oulun yliopisto Oulu Siku Ovenia Group Painonet Palvelualojen ammattiliitto PAM PCP Partner Posti PricewaterhouseCoopers Psycon Puolustushallinnon rakennuslaitos Puolustusministeriö Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus, Hallinto ja Ympäristökoulu Ramboll Finland RAKLI Rapal Rauhala Yhtiöt Reima Saanio & Riekkola Sampo Sanquin SEA LIFE Helsinki SEB Finland* Senaatti-kiinteistöt Seppo Laine Sesoma Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia Sponda Staples Finland Studium Catholicum -säätiö Stiftelsen Studium Catholicum Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Suomen Lääkäriliitto Finlands Läkarförbund Suomen Punainen Risti Suomen Teollisuussijoitus Suomen tulli Suomen UNICEF Suomen Uusiokuori Suomenlinnan hoitokunta Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto Taideyliopisto Talokeskus (Salo, Lahti, Jyväskylä) Talokeskus Yhtiöt, Suomen Talokeskus ja Agenteq Solutions TBWA Technopolis Telia Finland Tilastokeskus TNS Gallup TOAS Tampereen opiskelija-asuntosäätiö sr Uponor Oyj ja Uponor Business Solutions Vaisala Valtiokonttori Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet Varsinais-Suomen Isännöintitalo Verohallinto VM VR-Yhtymä VVO-Yhtymä Väestörekisterikeskus VRK Väylävirasto (entinen Liikennevirasto) Wereldhave Finland Yleisradio, toimitilapalvelut Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS Ympäristöministeriö Yrkeshögskolan Arcada Ålands penningautomatförening PAF 19
20 ROYALTY-YHTEISTYÖ Royalty-yhteistyössä osa tuotteen tai palvelun myyntituotosta lahjoitetaan WWF:lle. Aarikka Accepta Altia Arvokonseptit Calligraphen Clarion Hotel Helsinki Droplet Hitech Design Etana Editions Finlayson Future Film Karhu Helsinki KesäKino Engel K-Plussa Kultakeskus Lapin Safarit Mori Collective Muotoilutoimisto Ehee Musti ja Mirri mysafety NLC Ferry Olympia Kaukomatkatoimisto Paletti Peruna & Co. Royal Ravintolat (Löyly) Saimaan Risteilyt SOK Emotion Stockmann Suomen Uimaliitto Suomen Uusiokuori System Frugt Tmi Tiina Väliniemi (Kuviokioski) Uudenmaan Seuramatkat Villawool MUUT YHTEISTYÖKUMPPANIT Yhteistyökumppaniemme kanssa edistämme yritysten ja toimialojen kestävyyttä, kampanjoimme ja viestimme sekä toteutamme ympäristökasvatusprojekteja. Yritykset voivat tukea toimintaamme myös lahjoituksin. Corporate Spirit Dustin Ejendals Kaslink Foods Metso Oy Soya Ab (Jalofoods) Stora Enso Strömma Toyota Auto Finland 20
21 WWF:N YSTÄVÄYRITYKSET Ystäväyritys-ohjelma on pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattu tapa tukea WWF:n toimintaa. Annika Liinanki Photography Apsis Finland Arctic Light Hotel Autohuolto Ma-Pe Cuuma Communications Griippi Oy Hotel Paljakka HTCollection Hunajainen SAM Lainando Lempinen & Partners Lähitaksi Napsu Onniolla Optima Freight Pluspuu Ravintola Copas y Tapas ShopAlike.fi SiivousPippuri Skärvik Design Studio Tuumat (OTTOBRE design) Uudenkaupungin 1. apteekki VarmaLaina.fi Wiima Partners YSTÄVÄ YRITYS
22 WWF-VERKOSTO* Alankomaat Australia Azerbaidžan Belgia Belize Bhutan Bolivia Brasilia Bulgaria Chile Ecuador Espanja Etelä-Afrikka Fidži Filippiinit Gabon Georgia Guatemala Guyana Honduras Hong Kong Indonesia Intia Iso-Britannia Italia Itävalta Japani Kambodža Kamerun Kanada Kenia Keski-Afrikan tasavalta Kiina Kolumbia Kongon demokraattinen tasavalta Korea Kreikka Kroatia Kuuba Laos Madagaskar Malesia Marokko Meksiko Mongolia Mosambik Myanmar Namibia Nepal Norja Pakistan Panama Papua-Uusi-Guinea Paraguay Peru Puola Ranska Ranskan Guyana Romania Ruotsi Salomonsaaret Saksa Sambia Singapore Slovakia Suomi Suriname Sveitsi Tansania Tanska Thaimaa Tunisia Turkki Uganda Ukraina Unkari Uusi-Seelanti Venäjä Vietnam Yhdistyneet arabiemiirikunnat Yhdysvallat Zimbabwe WWF kumppanit Fundación Vida Silvestre (Argentiina) Pasaules Dabas Fonds (Latvia) Nigerian Conservation Foundation (Nigeria) * Tilanne lokakuussa
23 WWF +5M +100 WWF:llä on yli 5 miljoonaa tukijaa. WWF toimii yli sadassa maassa, kaikilla mantereilla. +25M WWF:llä on yli 25 miljoonaa seuraajaa Facebookissa, Twitterissä ja Google+:ssa WWF perustettiin vuonna together possible TM
Yritysyhteistyöraportti. WWF Suomen yritysyhteistyö Tilikausi
RAPORTTI 2017 Yritysyhteistyöraportti WWF Suomen yritysyhteistyö Tilikausi 2016-2017 Yksittäisiin yritysyhteistyösopimuksiin liittyvät tiedustelut Kati Malmelin (kati.malmelin@wwf.fi) Median yhteydenotot
Global Warming Images / WWF. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö
Global Warming Images / WWF Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö Green Office on kotoisin Suomesta WWF Suomi kehitti Green Office -ohjelman vuonna 2002 Green Office
YRITYSYHTEISTYÖRAPORTTI
RAPORTTI 2015 YRITYSYHTEISTYÖRAPORTTI WWF SUOMEN YRITYSYHTEISTYÖ TILIKAUSI 2014 2015 Yksittäisiin yritysyhteistyösopimuksiin liittyvät tiedustelut Kati Malmelin (kati.malmelin@wwf.fi), Leena Oiva (leena.oiva@wwf.fi)
Global Warming Images / WWF. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö
Global Warming Images / WWF Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö Green Office on kotoisin Suomesta WWF Suomi kehitti Green Office -ohjelman vuonna 2002 Green Office
Yritysyhteistyöraportti. WWF Suomen yritysyhteistyö Tilikausi
RAPORTTI 2016 Yritysyhteistyöraportti WWF Suomen yritysyhteistyö Tilikausi 2015-2016 Yksittäisiin yritysyhteistyösopimuksiin liittyvät tiedustelut Kati Malmelin (kati.malmelin@wwf.fi), Leena Oiva (leena.oiva@wwf.fi)
Global Warming Images / WWF. Green Office -ympäristöjärjestelmä
Global Warming Images / WWF Green Office -ympäristöjärjestelmä Green Office on kotoisin Suomesta WWF Suomi kehitti Green Office -ohjelman vuonna 2002 Green Office Suomessa 150 organisaatiota 403 toimistoa
Global Warming Images / WWF-Canon. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö
Global Warming Images / WWF-Canon Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö Green Office on kotoisin Suomesta WWF Suomi kehitti Green Office -ohjelman vuonna 2002 Green
Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint
Antti Lappo / WWF Finland Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Juan Carlos Munez / WWF-Canon WWF:n tavoitteena on rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa
Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)
1 / 9 Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain 2005 2015 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 10014 10189 10171 10139 Aasia 885 1019 1088 1256 1552 1790 1737 1727 1920
Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)
1 / 9 Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain 2000 2011 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 6880 7475 7434 7555 8241 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 Aasia 515 524 574 512 773 885 1019 1088
Helka Julkunen Green Office -päällikkö
Helka Julkunen Green Office -päällikkö EMILIA RAUNIO / WWF WWF PAULIINA HEINÄNEN / WWF WWF Suomi Perustettu vuonna 1972 Vuosibudjetti noin 8 miljoonaa euroa Henkilökuntaa noin 45 Tulot tilikaudella 2013-2014
Ulkomaanjaksot kohde- ja lähtömaittain (Lähde: Vipunen ja CIMO)
Ulkomaanjaksot kohde- ja lähtömaittain 2008 2017 (Lähde: Vipunen ja CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8667 9388 10123 9931 10014 10189 10171 10139 10444 9551 Aasia 1256 1552 1790 1737 1727 1920 1783 1762
Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong.
/ Vaihto opiskelu Suomesta kohde ja lähtömaittain 000 00 (Lähde: CIMO) Suomesta 000 00 000 00 00 00 00 00 00 00 00 Kaikki yhteensä 0 0 0 Aasia Afganistan Arabiemiirikunnat Armenia Azerbaidžan Bangladesh
Vastuullisuus vetoaako?
Vastuullisuus vetoaako? Ruokaketjun päättäjien visiopäivä 7.12.2011 Liisa Rohweder Pääsihteeri, KTT WWF Suomi WWF:n tavoitteena on pysäyttää luonnon köyhtyminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset elävät
Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)
1 / 10 Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain 2004 2013 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8241 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 10014 10189 Aasia 773 885 1019 1088 1256 1552 1790 1737
Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint
Antti Lappo / WWF Finland Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Helka Julkunen Green Office -päällikkö Juan Carlos Munez / WWF-Canon WWF:n tavoitteena on rakentaa tulevaisuus, jossa
Aikuisten ylipainon & lihavuuden esiintyvyys maailmassa alueittain
Aikuisten ylipainon & lihavuuden esiintyvyys maailmassa alueittain Euroopan alue Albania 2008-9 Kansallinen 10302 15-49 44.8 8.5 29.6 9.7 DHS Armenia 2005 Kansallinen 6016 15-49 26.9 15.5 DHS Itävalta
N:o Liite 1. Seuraavien kolmansien maiden osalta komissio. ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita,
N:o 338 965 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä ja
Maa Komission tuontipäätös Maahantuonti hyväksytty kansallisesti. Alankomaiden antillit. Albania 95/90/EY Algeria Angola
1884 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä ja merikotiloita
Green Office. Ekotehokkaat toimistot menestyvät säästämällä. Sanna Oja Green Office -tarkastaja. Antti Lappo / WWF-Finland
Antti Lappo / WWF-Finland Green Office Ekotehokkaat toimistot menestyvät säästämällä Sanna Oja Green Office -tarkastaja Juan Carlos Munez / WWF-Canon WWF:n tavoitteena on pysäyttää luonnon köyhtyminen
Osaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä
Osaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä 2 4/14/2016 [Presentation name / Author] Koulutuksen kehitys Strategisten kompetenssien kuvaaminen Osaamisen hallinta 3 14.4.2016 [Presentation name
MDP in Information Security and CryptogIran 1 1
1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies
Turun yliopisto Kv-maisteriohjelmien uudet opiskelijat ohjelmittain aiemman tutkinnon maan mukaan
1 (6) International Master in Management of IT Alankomaat 1 5 5 5 6 Australia 1 1 Belgia 1 1 Intia 2 1 Japani 1 Kiina 2 2 2 2 1 1 3 Kolumbia 1 Libanon 1 Norja 1 Papua-Uusi-Guinea 1 Portugali 1 Puola 1
Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita
4258 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita, kuitenkin lukuun ottamatta kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippa-eläimiä
Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja
20 N:o 10 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä ja merikotiloita
Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista
VALTIOVARAINMINISTERIÖ 18.12.2003 Eduskunta Suuri Valiokunta Asia Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista Ohessa saatetaan eduskunnan suuren valiokunnan tietoon ehdotus neuvoston
KANSAINVÄLISYYS TOIMINTATAPANA
KANSAINVÄLISYYS TOIMINTATAPANA KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI 9. 10.12.2015 VAASA PÄIVI CASTRÉN WÄRTSILÄ OYJ / 18 KOKO ELINKAAREN KATTAVIA VOIMARATKAISUJA Kansainvälisesti johtava kestävien
Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?
Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET
N:o Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita
N:o 667 1863 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita, kuitenkin lukuun ottamatta kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia,
Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön
Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön Fazerin tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä hankimme ainoastaan RSPO-sertifioitua, entistä paremmin jäljitettävää palmuöljyä. Tämä tarkoittaa
Coloplastin paikallistoimistot
Afrikka Aasia Australia Eurooppa Pohjois-Amerikka Etelä-Amerikka Afrikka Algeria (ranska, arabia) (maksuton*) +213 0560 16 50 18, +213 0560 16 59 59 sunnuntai torstai, 9.00 17.00 dzconsumerservice@coloplast.com
Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu
Teollisuuden / Suomen kilpailukyky 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Toimintaympäristön ja yritysten kilpailukyky Suomessa on hyvä, jos: - yritysten tuotanto / liikevaihto kasvaa - vienti kasvaa
Maailman valutuotanto
Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa
Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017
Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina
Toimitus. Kuljetus Suomi:
Toimitus Kuljetus Suomi: Toimitusmaksu alle 150,00 tilauksille on 9,95. Me tarjoamme ilmaisen toimituksen, jos tilauksen summa ylittää 150,00 (paitsi toimitus ulkomaille ja erityistapaukset ylimitoitettu
Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta
Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta 2014-2017 Erasmus+ lähtevän liikkuvuuden kehitys 2014-2017 2014-2015 2015-2016 2016-2017 4239 4580 4772 1360 1322 1442 1052 1027 985 925 977 970 Opiskelijaliikkuvuus
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille
Korkean tuberkuloosi-ilmaantuvuuden maat sekä pakolaisilta ja turvapaikanhakijoilta maakohtaisesti seulottavat sairaudet
Korkean tuberkuloosi-ilmaantuvuuden maat sekä pakolaisilta ja turvapaikanhakijoilta maakohtaisesti seulottavat sairaudet Afghanistan x x Alankomaat Alankomaiden Antillit Albania Algeria x x Amerikan Samoa
Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444
Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa
Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa
PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?
PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen
Maa Komission tuontipäätös Maahantuonti hyväksytty kansallisesti
N:o 1088 2965 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä
Erasmus-liikkuvuus Suomesta
Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2016 2 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2007/ / / / / / / / / 2016 AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 305 2402 BE - Belgia 88 102 109
Erasmus-liikkuvuus Suomesta
Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2016 2 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 305 2402 BE -
Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997
Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 8.9.1998 447 Tuontiraakapuusta viisi kuudesosaa tuli Venäjältä Saksaan ja Iso-Britanniaan
Teknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen
Ratkaisun Paikka 2013. WWF:n yritysyhteistyön tuloksia
Ratkaisun Paikka 2013 WWF:n yritysyhteistyön tuloksia Olemme nostaneet kovasti ympäristötietoisuutta henkilöstömme keskuudessa erilaisin viestinnän keinoin, joista ehkä vaikuttavimpana Green Office käyttöönotto
Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)
Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi
Teknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 1/2018 4.4.2018 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
Teknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 9/2018 4.12.2018 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
Teknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 12/2018 28.2.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
Teknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 10/2018 2.1.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
Teknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 2/2019 30.4.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998
Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 19.7.1999 491 Tuontipuu virtasi Venäjältä Suomeen Saksaan ja Iso-Britanniaan 34 prosenttia metsäsektorimme viennistä
Teknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 2/2017 3.5.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
Teknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 12/2016 6.3.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
Teknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 5/2017 31.7.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
Teknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 9/2017 4.12.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
Erasmus-liikkuvuus Suomesta
Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG
Päivärahat 2016. Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19,00. yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 40,00
Päivärahat 2016 Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: Työmatkan kestoaika Päivärahan enimmäismäärä (euro) yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19,00 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 40,00
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
Sisäministeriön asetus
Sisäministeriön asetus vapaaehtoisen paluun avustuksesta Sisäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta
Miksi Business as Usual on menneen maailman ajattelua - ratkaisuja kestävään tulevaisuuteen Kauppaopettaja päivät
naturepl.com/ Andy Rouse / WWF Canont Miksi Business as Usual on menneen maailman ajattelua - ratkaisuja kestävään tulevaisuuteen Kauppaopettaja päivät Liisa Rohweder, pääsihteeri WWF Suomi 16.4.2016 Sisältö:
Alueellinen IPBES-raportti Euroopan ja Keski-Aasian biodiversiteetista ja ekosysteemipalveluista
Alueellinen IPBES-raportti Euroopan ja Keski-Aasian biodiversiteetista ja ekosysteemipalveluista Tiina Nieminen, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus Eurooppa ja Keski-Aasia - raportti Kriittisen tiedon tarkasteluun
Tasavallan presidentin asetus
Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista ja konsulipalveluiden järjestämisestä ulkoasiainhallinnossa Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti säädetään ulkoasiainhallintolain
Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät
Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät ( ) Keskihajonta Kansallinen keskiarvo Hongkong 571 (61) h Venäjä 568 (66) h Suomi 568 (64) h Singapore 567 (80) h Pohjois-Irlanti 558 (76) h Yhdysvallat
Suosituimmat kohdemaat
Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR
Webinaari Kulttuuritietoinen ohjaus Sanna Matikainen, OAKK
Webinaari 1.10.2012 Kulttuuritietoinen ohjaus Sanna Matikainen, OAKK Maahanmuuttajakoulutus OAKK:ssa OAKK:n maahanmuuttajakoulutukseen on osallistunut vuodesta 1989 alkaen lähes 4000 opiskelijaa 114 eri
Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig. Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen
Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen 2014 PAULIG GROUP 2014 PAULIG GROUP Niin Pauligin perhe kuin yrityskin ovat läpi historiansa olleet maailmalla
Maapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2013 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 8.11.2013 Aarre Peltola Puun tuonti 10 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteiden
Raaka- ja jätepuu Suomeen tuotiin viime vuonna 12,9 miljoonaa kuutiometriä raaka- ja jätepuuta.
Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2000 Toimittaja: Aarre Peltola 20.8.2001 589 Tuontipuusta 84 prosenttia tuli Venäjältä Saksaan viidennes metsäteollisuuden viennistä Raaka- ja jätepuu Suomeen
Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista
Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys
Lentäen tehdyt vapaa-ajan matkapaketit vuosina 2018 ja 2017 (sisältää räätälöidyt matkapaketit sekä pitkät risteilyt ilman lentoa)
Lentäen tehdyt vapaa-ajan matkapaketit vuosina 2018 ja 2017 (sisältää räätälöidyt matkapaketit sekä pitkät risteilyt ilman lentoa) Ero toteumassa 2018/2017 2018 2017 % EUROOPPA 684 999 629 176 8,9 % Espanja
järjestys järjestys matkustajia osuus matkustajia osuus 2014 2013 2014 2013
Suomen matkatoimistoalan liitto ry - SMAL Association of Finnish Travel Agents - AFTA TOP TEN MATKAKOHDEALUEET SUOMESTA VUOSINA 2014 ja 2013 perustuu SMALin vuositilastoon; lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat
WÄRTSILÄ OYJ ABP Vaasan Pörssiaamu
WÄRTSILÄ OYJ ABP Vaasan Pörssiaamu 10.3.2016 Marica Lassus, Viestintäjohtaja, Wärtsilä Finland 1 TÄMÄ ON WÄRTSILÄ Keskeistä 2015 Tilauskertymä 4.932 milj. euroa, -3% Liikevaihto 5.029 milj. euroa, +5%
MATKAPUHELUHINNAT ULKOMAILLE alkaen
1/6 MATKAPUHELUHINNAT ULKOMAILLE 1.1.2013 alkaen nnumero Afganistan 93 2,022 1,631 Alankomaat 31 0,467 0,377 0,285 0,23 - matkapuhelimiin 0,691 0,557 0,508 0,41 Alankomaiden Antillit 599 1,698 1,369 Alaska
Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015
Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015
Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet
Olli Toivonen / WWF Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet Matti Ovaska, WWF Suomi 20.3.2013 WWF vaikuttaa maailmanlaajuisesti Kalastuspolitiikka - Kestävät kalastuskiintiöt - Suojelusopimukset
Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat vuosina 2012 ja 2011 (sisältää räätälöidyt matkapaketit)
Suomen matkatoimistoalan liitto ry Association of Finnish Travel Agents Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat vuosina 2012 ja 2011 (sisältää räätälöidyt matkapaketit) Ero toteutumassa 2012 2011 2012 /
Vuonna 2009 tukea saaneet hankkeet Hankkeita yhteensä 77 kpl Tukea myönnetty yhteensä 4 154 403,00
Vuonna 2009 tukea saaneet hankkeet Hankkeita yhteensä 77 kpl Tukea myönnetty yhteensä 4 154 403,00 Koko Maa Toimiala Hankkeen vaihe % Summa Vietnam Terveys ja lääketeollisuus 70 % 67 312,00 Suuryritys
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli
Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli BSAG - Elävä Itämeri säätiö Baltic Sea Action Group (BSAG) on vuonna 2008 perustettu säätiö, joka tekee työtä Itämeren ekologisen
Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille
Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?
Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon? Luontopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin seminaari 28.5.2018 Johanna Niemivuo-Lahti, maa- ja metsätalousministeriö
Kokopäiväraha, kun matka kestänyt yli 10 tuntia 42,00. Osapäiväraha, kun matka kestänyt yli 6 tuntia 19,00
1 (8) I. TYÖNTEKIJÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2018 :n ja Metallityöväen Liitto ry:n välisen työehtosopimuksen 22 luvun mukaiset matkakustannusten korvaukset ovat vuonna 2018 seuraavat:
Sopimusasiakkaan ulkomaanpuheluhinnasto
Ulkomaanpuheluhinnasto 01.01.2013 /min + pvm Afganistan 1,33 Alankomaat 0,20 Alankomaat - matkapuhelimet 0,38 Alankomaiden Antillit 1,15 Albania 0,41 Albania - matkapuhelimet 0,57 Algeria 0,41 Algeria
Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon!
Tervetuloa taloon! Perehdytyksellä hyvä startti työuralle! ISS Perehdytyskäytäntöihin sisältyvät: Perehdytyskortin käyttöönotto Tervetuloa Taloon -perehdytys tai -verkkokurssi Tehtäväkohtainen perehdytys
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2
Rattailla. Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja vastuun edistämiseksi Uudellamaalla
Rattailla Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja vastuun edistämiseksi Uudellamaalla 2018-2021 Taustaa ja tavoitteita Rattailla toimenpiteet uudistettiin keväällä 2018 korvaamaan aiempaa Rattailla
Maapallon rajat ovat tulossa vastaan
Maapallon rajat ovat tulossa vastaan BIOS 3 jakso 3 Talouskasvun priorisointi on tapahtunut ympäristön kustannuksella, mikä on johtanut mittaviin ympäristöongelmiin. Lisäksi taloudellinen eriarvoisuus
Raisio on nyt terveelliseen ruokaan keskittyvä kansainvälinen bränditalo
Raisio on nyt terveelliseen ruokaan keskittyvä kansainvälinen bränditalo Raision yhtiökokous 2019 toimitusjohtaja Pekka Kuusniemi Raisio Oyj 19.3.2019 Voimakkaan uudistumisen ja uuden rakentamisen vuosi
Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne
Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa Tilanne 19.6.2012 Suomen avainluvut 7. puiteohjelmassa Varmistunut rahoitus 558 M Suomalaisille osallistujille varmistunut rahoitus. Osallistumiset 1 687 Suomalaisten osallistumisten
I. TYÖNTEKIJÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET
8.1.2019 1 I. TYÖNTEKIJÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2019 Teknologiateollisuus ry:n ja Teollisuusliitto ry:n välisen työehtosopimuksen 22 luvun mukaiset matkakustannusten korvaukset ovat
Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen
Suorien sijoitusten pääoma
Suorien sijoitusten pääoma 16.3.2010 Topias Leino topias.leino@bof.fi maksutase@bof.fi SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suorat sijoitukset Suomeen ja Suomesta ulkomaille: SIJOITUSVIRRAT VUONNA
FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!
FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,