Yritysyhteistyöraportti. WWF Suomen yritysyhteistyö Tilikausi
|
|
- Vilho Melasniemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RAPORTTI 2016 Yritysyhteistyöraportti WWF Suomen yritysyhteistyö Tilikausi
2 Yksittäisiin yritysyhteistyösopimuksiin liittyvät tiedustelut Kati Malmelin Leena Oiva Median yhteydenotot Anne Brax WWF on yksi maailman suurimmista ja kokeneimmista riippumattomista ympäristöjärjestöistä. Sillä on yli viisi miljoonaa tukijaa ja toimintaa yli sadassa maassa. WWF:n tehtävänä on pysäyttää luonnon köyhtyminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. Tämä saadaan aikaan suojelemalla luonnon monimuotoisuutta, käyttämällä uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi ja vähentämällä saastuttamista ja tuhlaavaa kulutusta. Toukokuu 2017, WWF Suomi (Maailman luonnonsäätiö), Helsinki, Suomi. Sisällön osittaisenkin lainaamisen yhteydessä on mainittava ylläolevat tekijätiedot. Kaikki oikeudet pidätetään. Kannen kuva: National Geographic Creative / Paul Nicklen / WWF Teksti WWF Suomi
3 ESIPUHE WWF:n tehtävänä on pysäyttää luonnon köyhtyminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. Kuten viimeisimmästä Living Planet -raportista käy ilmi, maailman ympäristöongelmat ovat nykyään liian suuria, toisiinsa kytkeytyneitä ja kiireellisiä, jotta mikään taho voisi yksinään ratkaista niitä. Vain yhdessä voimme saada muutosta parempaan aikaiseksi. Yritykset ovat lähteneet ponnekkaasti edistämään Pariisin sopimuksen mukaisia toimia ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Uskon, että yrityksillä on kaikista suurin potentiaali saada nopeasti aikaan suunnan muutos ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi. WWF Suomi on jo pitkään tehnyt monipuolista yhteistyötä suomalaisten yritysten kanssa. Toimintatapamme perustuvat avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen myös yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä. Tässä raportissa kerromme WWF Suomen yrityskumppanuuksista. Raportin myötä haluan kannustaa muitakin organisaatioita ja yrityksiä yhä suurempaan avoimuuteen. Liisa Rohweder pääsihteeri, WWF Suomi VAIKUTTAVIA TEKOJA WWF:ssä on käynnistynyt mittava kansainvälinen muutos, jossa arvioimme sekä suojelutavoitteitamme että organisaatiotamme uudelleen. Maailmanlaajuiset ympäristöongelmat vaativat nopeaa toimintaa. Uuden suojelustrategiamme avulla olemme entistä vahvempia ja tehokkaampia ja keskitämme voimamme yhä suuremman vaikutuksen aikaansaamiseksi. Jatkamme paikallisia suojeluhankkeita arvokkailla luonnonalueilla ympäri maailman. Samalla keskitämme voimavarojamme kuuteen maailmanlaajuiseen teemaan, jotka ovat meret, metsät, sisävedet, lajit, ilmasto ja energia sekä ruoka. Työkaluina luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä käytämme hyväksi kolmea läpileikkaavaa ohjelmaa, joita ovat markkinat, rahoitusmarkkinat ja hallinto. Meret Metsät Lajit Sisävedet Markkinat Hallinto Rahoitusmarkkinat Ilmasto ja energia Ruoka 3
4 Luomme kullekin teemalle ja läpileikkaavalle ohjelmalle kansainvälisiä työryhmiä, jotka koostuvat WWF:n asiantuntijoista ja kumppaneista. Yhteistyön ja innovoinnin avulla tuotamme uusia ideoita ja toteutamme ja monistamme niistä lupaavimmat. Yksin emme pysty saamaan aikaan tarvittavia muutoksia. Siksi teemme yhteistyötä erilaisten yritysten ja yhteisöjen kanssa niin paikallisesti kuin kansainvälisestikin. Tarvitsemme mukaan yhtä hyvin paikallisyhteisöt ja monikansalliset yhtiöt, hallitukset ja kansalaisjärjestöt, rahoituslaitokset ja kehittämiskeskukset sekä kuluttajat ja tutkijatkin. Nopeaa toimintaa tarvitaan nyt kipeästi. Kehitämme WWF:ssä uusia yhteistoiminnan tapoja saadaksemme aikaan tarpeeksi suuria vaikutuksia. Tiedämme, että ihmisten suhde luontoon on määriteltävä uudelleen. Uskomme, että yhdessä me pystymme siihen. YHDEN PLANEETAN MALLI RAHA- VIRTOJEN UUDELLEEN- JÄRJESTELY LUONNON PÄÄOMAN SUOJELU PAREMPI TUOTANTO JÄRKEVÄMPI KULUTUS LUONNON- VAROJEN OIKEUDEN- MUKAINEN JAKAMINEN EKOSYSTEEMIN TOIMIVUUS LUONNON MONIMUOTOISUUDEN SÄILYTTÄMINEN RUOKA-, VESI- JA ENERGIATURVA YHTEISTYÖMME YRITYSTEN KANSSA WWF haluaa toimia yhdessä niiden tahojen kanssa, joilla on parhaat mahdollisuudet vaikuttaa maailman vakavimpiin ympäristöongelmiin ja löytää yhteistyössä ratkaisuja metsäkadon, ylikalastuksen, vesipulan ja ilmastonmuutoksen kaltaisiin suojeluhaasteisiin. Koska yritykset hallitsevat suurta osaa maailmantaloudesta, katsomme että niiden vastuulla on varmistaa, että yritystoiminnan perustana olevia luonnonvaroja ja ekosysteemejä käytetään kestävällä tavalla. Yritykset ovat myös ratkaisevassa asemassa muutokseen tarvittavien sopeutumiskeinojen ja innovatiivisten ratkaisujen kehittämisessä ja nopeassa käyttöönotossa. Kaikki WWF-toimistot noudattavat yritysyhteistyössään yhteisesti sovittuja toimintatapoja. Toimimalla yritysten kanssa WWF tavoittelee sekä muutosta toimintatapoihin että suojeluvoittoja, jotka eivät olisi mahdollisia muulla tavoin. 4
5 Pyrimme tähän seuraavin tavoin: Edistämällä parempaa tuotantoa ja vastuullisella tavalla tuotettujen raakaaineiden käyttöä metsäkadon ja veden kestämättömän käytön välttämiseksi Kannustamalla siirtymään sataprosenttisesti uusiutuvaan energiaan ja lopettamaan fossiilisten polttoaineiden käytön Vaikuttamalla yritysten kanssa yhdessä poliittiseen päätöksentekoon Tukemalla luonnonvarojen oikeudenmukaista jakoa Uudelleen ohjaamalla rahavirtoja luonnonsuojelun ja ekosysteemien kestävän hallinnoinnin tukemiseen Lisäämällä tietoisuutta viisaamman kuluttamisen tarpeesta Suojelemalla maailman ekologisesti tärkeimpiä alueita Tämä tapahtuu monin eri tavoin: kannattamalla säädöksiä, jotka estävät laittoman tai ekologisesti kestämättömän toiminnan, rohkaisemalla yrityksiä ja teollisuuden eri foorumeita tekemään kunnianhimoisia sitoumuksia ja ottamaan osaa julkisiin poliittisiin keskusteluihin sekä tukemalla luotettavia sertifiointijärjestelmiä (esim. Forest Stewardship Council FSC, Marine Stewardship Council MSC, Aquaculture Stewardship Council ASC, Roundtable on Sustainable Soy RTRS, Roundtable on Sustainable Palm Oil RSPO). Julkaisemme myös vertailuja ja raportteja yritysten tai elinkeinoalojen toiminnasta (esimerkiksi palmuöljypisteytys, soijapisteytys ja kestävä puuvilla -vertailu), luomme korkean profiilin kampanjoilla julkista painetta yritysten toiminnalle (esim. hiilettömät sijoitukset, kalakampanja) ja solmimme kumppanuuksia yksittäisten yritysten kanssa. Suuri osa WWF:n yritysyhteistyöstä keskittyy seuraaviin avainteemoihin: Ruoka, metsien ja merten hyödykkeet Ilmasto ja energia Makea vesi WWF:n strategia markkinoiden muutokseen 7 MILJARDIA KULUTTAJAA Noin 500 yritystä vastaa noin 70:stä prosentista hyödykkeiden kaupasta. Tehokkain mahdollisuus vaikuttaa TOIMITUSKETJU JÄLLEENMYYJÄT VALMISTAJAT VÄLITTÄJÄT JALOSTAJAT SIJOITTAJAT PÄÄTTÄJÄT 1,5 MILJARDIA TUOTTAJAA Vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön 5
6 Työskentelemme avainasemassa olevien yritysten keskeisimpien hyödykkeiden tuotantoketjujen parissa vähentääksemme tuotannon vaikutuksia ja ohjataksemme kysyntää kestävämpiin hyödykkeisiin. Erityisesti keskitymme suurimpiin maataloustuotteita (esimerkiksi palmuöljy, puuvilla) ostaviin ja tuottaviin yrityksiin, joiden toiminta aiheuttaa metsäkatoa tai veden kestämätöntä käyttöä; luonnonkalojen kalastukseen (esim. tonnikala) sekä kalanviljelyyn (lohi, katkaravut); sekä metsätaloustuotteisiin (puu, paperi). Erilaiset yhteistyöohjelmat (Global Forest& Trade Network GFTN, New Generations Plantations NGP) ovat tärkeä osa yhteistyötämme metsäteollisuusyritysten kanssa. Ilmastonmuutokseen ja energianhallintaan liittyen sitoutamme yritysmaailmaa siirtymään vähähiiliseen tulevaisuuteen sekä tukemaan Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoa. Työskentelemme yhdessä johtavien yritysten kanssa Climate Savers -ohjelmassa sekä strategisissa sidosryhmien yhteenliittymissä, joita ovat esimerkiksi We Mean Business sekä Science Based Targets (SBT). WWF johtaa yritysten ilmastoedelläkävijöiden agendan toteuttamista, joka sisältää tiedeperustaiset päästövähennysten tavoitteet, muutoksen kohti sataprosenttista uusiutuvan energian käyttöä, sekä yritysten vastuullisen ja läpinäkyvän sitoutumisen ilmasto- ja energiapolitiikkaan. WWF Green Office on käytännönläheinen ympäristöjärjestelmä toimistoille. Sen avulla yritykset voivat pienentää työpaikan ekologista jalanjälkeä sekä vähentää hiilidioksidi- ja kasvihuonekaasupäästöjä. Esimerkiksi vuosien aikana Green Office -toimistot säästivät yhteensä noin tonnia kasvihuonekaasupäästöjä. WWF myöntää kriteerit täyttäneille toimistoille Green Office -merkin käyttöoikeuden. WWF Suomi käynnisti Green Office -ohjelman vuonna WWF:n vesityö edistää vastuullisia käytäntöjä yritysten veden käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Suomen Green Office -toimistojen päästösäästöt tco tco tco 2-7,048 tco tco tco tco tco tco Yht tco tco 2 6
7 YRITYSYHTEISTYÖ WWF:SSÄ WWF:N YRITYSKUMPPANUUDET Yritysyhteistyö kumppaneidemme kanssa perustuu yhteisiin näkemyksiin, tavoitteisiin tai toimintaan ja haluun kertoa niistä julkisesti. Yritysyhteistyötä on kolmenlaista: 1. Vastuullisen yritystoiminnan edistäminen Lahjoitukset Vastuullisen yritystoiminnan edistäminen Pyrimme kahdenvälisellä yritysyhteistyöllämme saavuttamaan suoria suojelutuloksia tärkeimmissä suojelukysymyksissä tai suojelullisesti arvokkaimmilla alueilla. Tämä tapahtuu aikaansaamalla muutoksia yritysten toiminnassa ja koko arvoketjussa. Näin vähennämme yritysten ympäristövaikutuksia merkittävästi ja saavutamme suojelutuloksia, jotka eivät muuten olisi mahdollisia. Lisäksi vaikutamme yrityksiin yhteydessä oleviin toimialoihin ja markkinoihin. Toinen tapa, jolla WWF toimii yhdessä yritysten kanssa, on kasvattamalla tietoisuutta tärkeimmistä ympäristöasioista ja vaikuttamalla ihmisten kulutuskäyttäytymiseen viestinnällä ja kampanjoilla (mukaan lukien suunnatut suojelutavoitteita tukevat markkinointikampanjat). Tällaisten kumppanuuksien avulla pyritään myös tuomaan esiin WWF:n suojelukohteena olevien lajien ja paikkojen ainutlaatuisuutta ja kauneutta. Lisäksi kuluttajia innostetaan ostamaan kestävästi tuotettuja hyödykkeitä, kuten MSC-sertifioitua kalaa, tai yrityksiä innostetaan tukemaan kampanjoita, joilla kannustetaan esimerkiksi Arktiksen tai uhanalaisten eläinten, kuten orangin, suojeluun. Lahjoitukset Kolmas yritysyhteistyön tapa on lahjoitukset. Tällaisella yritysyhteistyöllä kerätään varoja suojelullisesti arvokkaimpien alueiden ja lajien suojeluun, sekä hankitaan suojeluun tarvittavaa osaamista ja välineitä. WWF tekee lahjoitus-, viestintä- ja ympäristökasvatustyötä sellaisten yritysten kanssa, jotka tekevät huomattavan paljon kehittääkseen toimintansa kestävyyttä tai sellaisten yritysten kanssa, joiden toiminnalla on vain vähäisiä ympäristövaikutuksia. WWF:n Ystäväyritys -ohjelma otettiin käyttöön vuonna Ystäväyritys on pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattu tapa tukea toimintaamme vuosittaisella lahjoituksella. Kuten tästäkin raportista käy ilmi, monissa kumppanuuksissa on käytössä eri yritysyhteistyömuotojen yhdistelmiä. 7
8 LÄPINÄKYVYYS JA MITTAAMINEN Työskentelemme yritysten kanssa suojelutavoitteidemme saavuttamiseksi. Kansalaisjärjestöjen ja yritysten kumppanuudet sisältävät rakentavaa vuoropuhelua, jossa molemmat haastavat toista osapuolta vastuullisuuden keskeisistä ongelmista. Sen vuoksi yhteistyö tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia että haasteita kummallekin osapuolelle. WWF:ssä vastataan näihin haasteisiin selkeiden linjausten avulla, mukaan lukien due diligence -prosessi. Pidätämme kaikissa kumppanuuksissamme oikeuden toisen osapuolen toiminnan julkiseen arviointiin. Sekä laadulliset että määrälliset tulokset ja vaikutukset ovat meille tärkeitä. Tuemme kaikkien sidosryhmiemme toiminnan läpinäkyvyyttä, jota pidämme toiminnan kestävyyden edellytyksenä. Mielestämme tulosten mitattavuus ja avoimuus tulosten saavuttamisen keinoista ovat avain rakentavaan yhteistyöhön kaikkien kumppaneiden kanssa, yritykset mukaan lukien. Suurin mahdollinen vaikuttavuus ja kestävien tulosten saavuttaminen suuressa mittakaavassa on kaiken yritysyhteistyömme tavoite. Siksi olemmekin aloittaneet yritysyhteistyömme tavoitteiden ja tulosten entistä syvemmän ja systemaattisemman arvioinnin. Tämä koskee erityisesti kahdenvälistä yritysyhteistyötä. Kaikki WWF-toimistot ovat sitoutuneet raportoimaan yritysyhteistyökumppanuuksistaan. Raportointi koskee sekä yhteistyön päämääriä että vaikutuksia. Tämä raportti on osa tätä työtä. TÄMÄ RAPORTTI Tämän raportin tarkoitus on antaa yleiskuva WWF Suomen yritysyhteistyöstä. Yritysyhteistyön kautta kerättyjä varoja käytetään tyypillisesti: Työhön, jolla vähennetään yritystoiminnan vaikutuksia ja ekologista jalanjälkeä ja autetaan toimialoja ja markkinoita kehittymään kestävään suuntaan WWF:n kansainvälisen suojelustrategian mukaisesti Tiedon jakamiseen tärkeimmistä suojeluhaasteista WWF:n suojeluhankkeiden suoraan rahoitukseen WWF Suomi on vastuussa tässä raportissa mainittujen yritysten kanssa solmituista sopimuksista. Tilikaudella FY16 WWF Suomen yritysyhteistyöstä saadut varat käsittivät 10 prosenttia WWF Suomen tuloista. 8
9 WWF SUOMEN SUURIMMAT YRITYS- KUMPPANUUDET Seuraava lista sisältää ne kumppanuudet, jotka WWF Suomella oli tilikaudella FY16 ja joilta saatu tuki oli kokonaisuudessaan vähintään euroa.* Lisätietoja kumppanuuksista: wwf.fi/yritykset Dittmar & Indrenius asianajotoimisto Fazer Kuusakoski Metsä Group Microsoft Mobile Outotec Raisio Schneider Electric Finland SEB Sponda Stora Enso Strömma Finland Tallink Silja The Coca Cola Company Toyota Auto Finland UPM Veikkaus *Yrityksen mahdollinen mukanaolo Green Office -verkostossa on otettu huomioon. 9
10 Dittmar & Indrenius Asianajotoimisto Yhteistyössä WWF:n ympäristönsuojelutyön tukemiseksi Dittmar & Indreniuksen ja WWF:n yhteistyön tavoitteena on edistää ja tukea ympäristönsuojelutyötä. Dittmar & Indrenius tukee WWF:n toimintaa tarjoamalla juridista neuvonantoa pro bono -työnä, jotta WWF voi keskittyä toteuttamaan ympäristönsuojelutoimintaansa. Yhteistyö alkoi vuonna Dittmar & Indrenius on yksi WWF Suomen pääyhteistyökumppaneista. Asianajopalvelut Lahjoitus WWF:n ympäristönsuojelutyö Dittmar & Indrenius Asianajotoimisto tarjoaa näkemyksellisiä ja kokonaisvaltaisia neuvoja vaativille yritysasiakkaille. Yritysvastuullisuus on osa Dittmar & Indreniuksen tapaa työskennellä ja antaa siten panoksensa ympäröivän yhteiskunnan toimintaan. Dittmar & Indrenius on ollut mukana WWF Green Office -verkostossa vuodesta Fazer-konserni Yhteistyössä monimuotoisuuden suojelemiseksi WWF:n ja Fazerin yhteistyön tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuutta ja edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tavoitteena on pienentää vaikutuksia, joita Fazerin toiminnalla on luonnon monimuotoisuudelle. Yhteistyö alkoi vuonna Esimerkkejä yhteistyöstä: WWF on ollut mukana vaikuttamassa Fazerin palmuöljysitoumuksen ja soijatavoitteen sisältöön ja metsäkatoa hillitseviin linjauksiin. Vaikutamme yhdessä siihen, että Fazerin tuotteet ja palvelut tukevat kuluttajia kestävien valintojen tekemisessä. Olemme järjestäneet yhteistyössä tilaisuuksia ja viestineet kestävistä ruokavalinnoista, esimerkiksi kasvisten osuuden kasvattamisesta ja ruokahävikistä. Olemme tehneet yhteistyötä kalastuksen ja kalahankinnan vastuullisuuden edistämiseksi. Fazer noudattaa ravintoloidensa kalavalinnoissa WWF:n Kalaoppaan suosituksia. Elintarvikkeiden valmistus, ravintolapalvelut Vastuullinen yritystoiminta Keskeiset suojelutavoitteet Hyödykkeet: viljellyt kalat ja äyriäiset, villit kalat ja äyriäiset, soija, palmuöljy Luonnon monimuotoisuus Fazer on osallistunut WWF:n kalakampanjaan vuonna 2012 ja ollut kestävän palmuöljyn yhdistyksen, Roundtable for Sustainable Palm Oil (RSPO) jäsen vuodesta Fazer on suomalaisen soijasitoumuksen jäsen. Fazer Food Services Oy:n Helsingin toimipiste oli tilikauden aikana mukana WWF Green Office -verkostossa. WWF Suomi on käyttänyt Fazerilta saamansa taloudellisen tuen ympäristönsuojelutyöhönsä etenkin Ekologinen jalanjälki sekä Meret ja arktinen luonto -ohjelmiensa puitteissa. 10
11 Kuusakoski Yhteistyössä elektroniikan uudelleenkäytön edistämiseksi Kuusakoski ja WWF ovat aloittaneet yhteistyön keväällä Tilikauden aikana Kuusakoski oli yksi WWF Suomen pääyhteistyökumppaneista. Kuusakosken ja WWF:n yhteistyön tarkoituksena on edistää uudelleenkäyttöä ja kierrätystä suomalaisissa yrityksissä. Erityinen paino on elektroniikan uudelleenkäytöllä, jonka tehostamisessa on Suomessa paljon mahdollisuuksia. Tavoitteiden toteuttamiseksi yrityksille on tarjottu innovatiivisia tapoja kerätä käytöstä poistettuja elektroniikkalaitteita kierrätykseen. Yhteistyön puitteissa on kerrottu kierrätyksestä ja sen tärkeydestä, ja erityisesti elektroniikan uudelleenkäytön hyödyistä sekä käyttäjälle että ympäristölle. Yhteistyön puitteissa on tuotettu pahvinen keräysastiasarja, jolla kerätään elektroniikkaromua keräykseen toimistoista. Keräysastioita on markkinoitu yhteistyössä. Kierrätys ja jätehuolto Vastuullinen yritystoiminta Ilmasto Kuusakoski on ollut mukana WWF Green Office -verkostossa vuodesta WWF Suomi on käyttänyt Kuusakoskelta saamansa taloudellisen tuen ympäristönsuojelutyöhönsä luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi etenkin Ekologinen jalanjälki -ohjelmansa puitteissa. Metsä Group Yhteistyössä metsätalouden kestävyyden edistämiseksi Metsä Group ja WWF Suomi ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 2011 alkaen, jolloin Metsä Group ryhtyi yhdeksi WWF:n Metsävuoden tukijoista. Yhteistyön tavoitteena on edistää metsätalouden kestävyyttä tukemalla suomalaismetsien monimuotoisuutta, turvaamalla tärkeitä luontotyyppejä ja kehittämällä kestävän metsänhoidon menetelmiä. Olemme laatineet yhteistyössä käsittelyohjeita harju- ja lehtoalueiden uhanalaisten luontotyyppien ominaispiirteiden säilyttämiseksi sekä kouluttaneet Metsä Groupin henkilöstöä näistä aiheista. Yhdessä tutkijoiden kanssa olemme seuranneet lajistokehitystä Metsä Groupin kulottamissa metsissä. Lisäksi edistämme puurakentamista sekä keskustelua biotaloudesta ja metsien kestävästä, resurssiviisaasta käytöstä. Metsäteollisuus, paperi, sellu ja puutuotteet Vastuullinen yritystoiminta Hyödykkeet: paperi ja sellu, puutavara Metsät Luonnon monimuotoisuus Metsä Group tuli vuonna 2016 mukaan WWF:n Metsähaasteeseen. Yhtiö on sitoutunut tarjoamaan WWF:n Metsänhoito-oppaan mukaista metsänkäsittelyä metsänomistajan niin pyytäessä. Metsä Group on toimittanut tietoa toiminnastaan kansainvälisen WWF:n vapaaehtoisiin arviointi- ja läpinäkyvyystyökaluihin, kuten Environmental Paper Company -indeksivertailuun ja Check your paper -työkaluun. Näiden työkalujen tavoitteena on metsäsektorin ympäristövastuullisuuden edistäminen. WWF Suomi on käyttänyt Metsä Groupilta saamansa taloudellisen tuen ympäristönsuojelutyöhönsä etenkin Suomalainen luonto -ohjelmansa puitteissa. 11
12 Microsoft Mobile Oy Green Office -ympäristöjärjestelmä Microsoft Mobilen pääkonttori Espoossa, Salon toimisto ja Tampereen Hermia-toimisto sekä Microsoft Mobilen toimistot Intian Gurgaonissa ja Kiinan Pekingissä olivat tilikauden aikana mukana Green Office -verkostossa. Microsoft Mobile liittyi WWF Green Office -verkostoon vuonna WWF on käyttänyt Microsoft Mobilelta saamansa tuen ympäristönsuojelutyöhönsä. Kulutuselektroniikka Vastuullinen yritystoiminta Ilmasto Outotec Yhteistyössä vihreän talouden edistämiseksi Suomessa Outotec ja WWF Suomi käynnistivät yhteistyön vuonna Tilikauden aikana Outotec oli yksi WWF Suomen pääyhteistyökumppaneista. Outotecin ja WWF:n yhteistyön tavoitteena oli edistää vihreää taloutta ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä Suomessa. Yhteistyön tavoitteiden saavuttamiseksi järjestettiin muun muassa asiantuntijaseminaareja sekä vihreän talouden keskustelusarja. Tavoitteena oli vahvistaa ymmärrystä ja luoda keinoja vihreän talouden edistämiseksi Suomessa. Teknologiayritys, laitosten ja prosessien toimittaminen Vihreä talous Yhteistyö päättyi keväällä WWF Suomi on käyttänyt Outotecilta saamansa taloudellisen tuen ympäristönsuojelutyöhönsä etenkin vihreän talouden edistämiseksi Suomessa Ekologinen jalanjälki -ohjelmansa puitteissa. 12
13 Raisio Yhteistyössä ekologisen jalanjäljen pienentämiseksi Raisio ja WWF Suomi ovat tehneet yhteistyötä vuodesta Yhteistyön tavoitteena on kestävän kehityksen edistäminen, vastuullisten kulutusvalintojen helpottaminen, raaka-aineiden ympäristövastuullisuuden varmistaminen ja suomalaisen kalankasvatuksen kestävyyden edistäminen. Esimerkkejä yhteistyöstä: Viestimme kuluttajille tavoista, joilla monimuotoisuuden ylläpitäminen on mahdollista ja kannustamme kestäviin kulutusvalintoihin. Raisioagron tekemä kehitystyö kalankasvatuksessa käytettävän rehun suhteen on vaikuttanut merkittävästi siihen, että kotimainen kirjolohi on nostettu WWF:n kalaoppaassa suositeltavien kalavalintojen vihreälle listalle. Teemme artikkeleita ja blogitekstejä osana vaikuttajaviestintää. Olemme julkaisseet yhdessä alakouluille suunnatun Pallon parasta ruokaa -esitteen, jonka ovat saaneet jo kymmenet tuhannet koululaiset. Elintarvikkeiden valmistus, rehujen valmistus Vastuullinen yritystoiminta Hyödykkeet: palmuöljy, soija, kasvatettu kala Ilmasto Luonnon monimuotoisuus Ympäristökasvatus WWF Suomi on käyttänyt Raisiolta saamansa taloudellisen tuen ympäristönsuojelutyöhönsä etenkin Ympäristökasvatusja Ekologinen jalanjälki -ohjelmiensa puitteissa. Schneider Electric Finland Yhteistyössä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Schneider Electric Finland ja WWF Suomi käynnistivät yhteistyön vuonna Tilikauden aikana Schneider Electric Finland oli yksi WWF:n pääyhteistyökumppaneista. Yhteistyön tavoitteena oli edistää energiatehokkuutta suomalaisissa kiinteistöissä. Keskityimme erityisesti kaupunkien energiatehokkuuden parantamiseen ja energiansäästön edistämiseen. Yksi konkreettisista toimenpiteistä oli Nuorten ilmastohuippukokous, joka järjestettiin syksyisin yhdessä tiedekeskus Heurekan kanssa. Tapahtuman teemana oli energiatehokkuus, ja siinä hyödynnettiin Schneider Electricin energiatehokkuuden oppimisympäristöä. Samaa oppimisympäristöä käytettiin vuosina WWF:n koulukiertueella, jonka teemana oli energiatehokkuus. Rakennus- ja kiinteistöala, teollisuuselektroniikka Vastuullinen yritystoiminta Ilmasto Ympäristökasvatus Schneider Electric Finlandin pääkonttori Espoossa sekä kaikki Suomen aluekonttorit olivat tilikauden aikana mukana WWF Green Office -verkostossa. Yhteistyö päättyi vuoden 2016 lopussa. WWF on käyttänyt Schneider Electric Finlandilta saamansa tuen ympäristönsuojelutyöhönsä, etenkin ilmastotyöhön Ekologinen jalanjälki -ohjelmansa puitteissa. 13
14 SEB Itämeri-työn tukeminen SEB ja WWF Suomi ovat aloittaneet yhteistyön jo 1980-luvulla. Näkyvimmillään yhteistyö on SEB Östersjöfond/WWF -rahastossa, joka noudattaa sijoitustoiminnassaan WWF:n eettisiä suosituksia. SEB lahjoittaa vuosittain yhden prosentin rahaston kokonaisarvosta Itämeren suojelutyöhön WWF:n Meret ja arktinen luonto -ohjelman puitteissa. SEB:n toimisto Helsingissä on ollut mukana WWF Green Office -verkostossa vuodesta Finanssitoimiala Lahjoitus Itämeri Sponda Yhteistyössä kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi Sponda ja WWF Suomi käynnistivät vuonna 2010 yhteistyön, jonka tarkoituksena oli toimitilojen energiatehokkuuden ja niiden ympäristövastuullisen käytön edistäminen. Tilikauden aikana Sponda oli yksi WWF Suomen pääyhteistyökumppaneista. Yhteistyön tavoitteena oli pyrkiä ympäristöystävällisiin käytäntöihin Spondan omassa toiminnassa ja edistää yhtiön asiakkaiden sekä koko kiinteistöalan ympäristövastuullisuutta. Kiinteistöalan rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa ja ympäristön hyvinvoinnin turvaamisessa on keskeinen. Spondalle on tärkeää huomioida toimitilojensa ympäristövaikutukset ja pyrkiä pienentämään niitä sekä hankevaiheessa että kiinteistöjen käytössä. Yhteistyö WWF:n kanssa tuki ympäristönäkökulmien huomioon ottamista. Rakennus- ja kiinteistöala Vastuullinen yritystoiminta Ilmasto Yhteistyö päättyi vuoden 2016 lopussa. Spondan pääkonttori Helsingissä on ollut mukana WWF Green Office -verkostossa vuodesta 2009 lähtien. Lisäksi Spondan coworking-tila Mothership of Work (MOW) liittyi Green Office -verkostoon vuonna WWF on käyttänyt Spondalta saamansa taloudellisen tuen ympäristönsuojelutyöhönsä etenkin Ekologinen jalanjälki -ohjelmansa puitteissa. 14
15 Stora Enso Vapaaehtoinen metsien suojelu Yhteistyö alkoi vuonna 1999, kun Stora Enso tuli mukaan WWF:n perintömetsäohjelmaan. Tällä hetkellä Stora Enso on yksi WWF Suomen pääyhteistyökumppaneista. Yhteistyön tavoitteena on edistää metsien vapaaehtoista suojelua ja niiden käytön kestävyyttä Suomessa. Olemme kannustaneet ja sitouttaneet metsänomistajia metsien vapaaehtoiseen suojeluun ja kestävään metsänhoitoon esimerkiksi Stora Enson Metsäpolkupalvelun avulla. WWF on myös perehdyttänyt Stora Enson henkilöstöä kestävän metsänhoidon ja suojelun käytäntöihin. Stora Enso tuli vuonna 2016 mukaan WWF:n Metsähaasteeseen. Yhtiö on sitoutunut tarjoamaan WWF:n Metsänhoito-oppaan mukaista metsänkäsittelyä metsänomistajan niin pyytäessä. Metsäteollisuus, paperi, sellu ja puutuotteet Vastuullinen yritystoiminta Hyödykkeet: paperi ja sellu, puutuotteet, pakkaukset Metsät Luonnon monimuotoisuus Stora Enso on osallistunut kansainvälisen WWF:n Environmental Paper Company -indeksivertailuun, joka on metsäsektorin ympäristövastuullisuutta edistävä vapaaehtoinen arviointi- ja läpinäkyvyystyökalu. Tilikauden aikana Stora Enson pääkonttori Helsingissä oli mukana WWF Green Office -verkostossa. WWF Suomi on käyttänyt Stora Ensolta saamansa taloudellisen tuen ympäristönsuojelutyöhönsä etenkin Suomalainen luonto -ohjelmansa puitteissa. Strömma Finland Itämeren suojelu WWF toimii yhteistyössä Strömma ryhmän kanssa puhtaamman Itämeren puolesta Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Yhteistyö alkoi vuonna Strömma on jakanut matkailijoille ja yhteistyökumppaneilleen tietoa Itämeren ympäristöhaasteista aluksillaan, turistibusseissa ja muussa viestinnässään. Se on sitoutunut noudattamaan ravintolalaivoillaan WWF:n Kalaoppaan linjauksia. Lisäksi Strömma Finland tukee WWF:n talkooleiriä Vallisaaressa. Leirillä tehdään töitä Helsingin rannikon arvokkaiden luonto- ja kulttuurikohteiden kunnostamiseksi. Matkailu ja turismi Vastuullinen yritystoiminta Lahjoitus Itämeri WWF käyttänyt Strömmalta saamansa tuen Itämeren suojelutyöhön Meret ja arkinen luonto -ohjelmansa puitteissa. 15
16 Tallink Grupp Yhteistyössä Itämeren suojelun edistämiseksi Tallink Silja Oy:n ja WWF:n yhteistyö alkoi vuonna 2001 Silja Linen aluksilla. Vuoden 2016 alussa yhteistyö laajeni koskemaan myös Tallinkin lipun alla seilaavia laivoja. Tallink Grupp on yksi WWF Suomen pääyhteistyökumppaneista. Yhteistyön tavoitteena on löytää yhteisiä tapoja suojella Itämerta ja parantaa Tallink Gruppin työntekijöiden ja asiakkaiden tietoisuutta Itämeren suojelun tärkeydestä. Esimerkkejä yhteistyöstä: Tallinkin ja Silja Linen laivoilla on tehty pitkäjänteistä työtä päästöjen pienentämiseksi. Myös kierrätykseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tallink Grupp on sitoutunut jättämään jätevetensä satamiin WWF:n haasteen mukaisesti. Tallink Siljan laivojen ravintoloissa pyritään noudattamaan WWF:n Kalaoppaan linjauksia. Matkustajille on kerrottu vastuullisista kalavalinnoista. Olemme järjestäneet yhdessä viestinnällisiä kampanjoita laivamatkustajille. Olemme järjestäneet lapsille Silja Linen laivoilla ympäristökasvatuksellista ohjelmaa, kuten Itämeri-suunnistuksen kesällä Merenkulku Vastuullinen yritystoiminta Itämeri Ympäristökasvatus Tilikauden aikana aloitettiin myös varainkeruukampanja itämerennorpan suojeluun. WWF Suomi on käyttänyt Tallink Siljalta saamansa taloudellisen tuen ympäristönsuojelutyöhönsä, etenkin Itämeren suojeluun Meret ja arktinen luonto -ohjelmansa puitteissa. Coca-Cola Finland Oy Yhteistyössä arktisen luonnon suojelemiseksi The Coca-Cola Company ja WWF ovat tehneet kansainvälistä yhteistyötä vuodesta 2007 alkaen. Yhteistyön puitteissa toteutettiin vuosina eri maissa markkinointikampanja, jonka tavoitteena oli lisätä tietoisuutta Arktisen alueen suojelun tärkeydestä. Suomi oli mukana tässä kampanjassa. WWF Suomi on käyttänyt Coca-Colalta saamansa taloudellisen tuen ympäristönsuojelutyöhönsä, etenkin ilmastotyöhön Ekologinen jalanjälki -ohjelmansa puitteissa. Juomateollisuus Lahjoitus Ilmasto Ympäristökasvatus
17 Toyota Auto Finland Yhteistyössä ympäristökasvatuksen ja ilmastotyön edistämiseksi Toyota Auto Finland ja WWF Suomi ovat tehneet yhteistyötä vuodesta Tilikauden aikana Toyota oli yksi WWF Suomen pääyhteistyökumppaneista. Toyota on tukenut WWF:n työtä antamalla sen käyttöön pakettiauton ja pistokehybridihenkilöauton, joita käytetään muun muassa öljyntorjunta- ja talkooleiritoiminnassa. Autoteollisuus Vastuullinen yritystoiminta Lahjoitus Ilmasto Ympäristökasvatus UPM Yhteistyössä metsätalouden ja biopolttoaineiden kestävyyden edistämiseksi Yhteistyö alkoi vuonna 1999, kun UPM tuli mukaan WWF:n perintömetsäohjelmaan. UPM ja WWF ovat tehneet yhteistyötä metsätalouden kestävyyden edistämiseksi vuodesta 2010 alkaen. UPM oli yksi WWF:n Metsävuoden tukijoista vuonna 2011, ja on tällä hetkellä yksi WWF Suomen pääyhteistyökumppaneista. Esimerkkejä yhteistyöstä: Etsimme yhteistyössä uusia tapoja kehittää keinoja, joilla turvaamme metsäluonnon monimuotoisuutta talousmetsissä sekä edistämme vapaaehtoisuuteen perustuvaa suojelua. Yhteisenä tavoitteenamme on edistää FSC-sertifioinnin yhä laajempaa käyttöönottoa Suomen yksityismetsissä. UPM:n FSC-ryhmään on vuoden 2016 loppuun mennessä liittynyt yli hehtaaria yksityisiä metsänomistajia. Lisäksi UPM on FSC-sertifioinut yhtiön omia metsiä lähes hehtaaria. Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi olemme kehittäneet yhteistyössä käytännön toimenpiteitä lajisuojeluun ja julkaisseet metsänomistajille ja metsäammattilaisille Valkoselkätikka ja metsänkäsittely -ohjeen. UPM on perustanut 14 Perintömetsä-kohdetta omiin metsiinsä. Metsäteollisuus, paperi, sellu ja puutuotteet, biopolttoaineet Vastuullinen yritystoiminta Hyödykkeet: paperi, sellu ja puutuotteet, bioenergia Metsät Luonnon monimuotoisuus UPM tuli vuonna 2016 mukaan WWF Suomen Metsähaasteeseen. Yhtiö on sitoutunut tarjoamaan WWF:n Metsänhoito-oppaan mukaista metsänkäsittelyä metsänomistajan niin pyytäessä. Metsätalouden kestävyyden lisäksi edistämme yhdessä pohjoisiin havumetsiin pohjautuvien toisen sukupolven biopolttoaineiden kestävyyttä. UPM on toimittanut tietoa toiminnastaan kansainvälisen WWF:n vapaaehtoisiin arviointi- ja läpinäkyvyystyökaluihin, kuten Environmental Paper Company -indeksivertailuun ja Check your paper -työkaluun. Näiden työkalujen tavoitteena on metsäsektorin ympäristövastuullisuuden edistäminen. WWF Suomi on käyttänyt UPM:ltä saamansa taloudellisen tuen ympäristönsuojelutyöhönsä etenkin Suomalainen luonto ja Ekologinen jalanjälki -ohjelmiensa puitteissa. 17
18 Veikkaus Oy Ympäristönsuojelutyön tukeminen Osa Veikkauksen Luonto-arpojen myyntituotosta lahjoitetaan WWF:n luonnonsuojelutyöhön. WWF on käyttänyt Veikkaukselta saamansa tuen ympäristönsuojelutyöhönsä. Veikkauksen pääkonttori oli tilikauden aikana mukana WWF Green Office -verkostossa. Taiteet, viihde ja virkistys Lahjoitus WWF:n ympäristönsuojelutyö
19 MUUT WWF SUOMEN YRITYSKUMPPANUUDET Seuraava lista sisältää ne kumppanuudet, jotka WWF Suomella oli tilikaudella FY16 ja joilta saatu tuki oli kokonaisuudessaan alle euroa. *Osa Green Office -verkostossa mukana olevista yrityksistä on kuvattu aikaisemmin tässä raportissa. Tähdellä merkityiltä Green Office -toimistoilta saatu tuki ylittää euroa. Green Office -toimistot WWF Green Office on käytännönläheinen ympäristöjärjestelmä toimistoille. Aalto-yliopistokiinteistöt Oy A-Insinöörit Turun Juva Oy Amer Sports Oyj Asianajotoimisto Castrén & Snellman Asianajotoimisto Mäkitalo Rantanen & Co Oy Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy AVA-instituutin Kannatusyhdistys ry Berner Oy Boco IP Oy Ab Borenius Attorneys Ltd BTJ Finland Oy Clear Channel Suomi Oy Coor Service Management Oy Crises Management Initiative ry Crnet Oy Cursor Oy CWT Finland Oy Deloitte & Touche Oy Digia Finland Oy Dittmar & Indrenius Asianajotoimisto Oy* Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA Eläinlääkäriasema Valjakko Oy Eläketurvakeskus Energiateollisuus ry Enevo Oy Enfo Oyj Espoon esittävän taiteen koulu ESKO Evli Pankki Oyj Fazer Food Services Oy Finlandia-talo Oy Flexolahti Oy Fujitsu Finland Oy Gullsten-Inkinen Oy HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Hanken - Svenska handelshögskolan Hansel Oy HAVI Logistics Oy Helen Oy Helsingin kaupunki, opetusvirasto Helsingin yliopisto, Viikin kampus Helsinki Business College Oy Hewlett-Packard Enterprise HYY-Yhtiöt Ab Oy If Vahinkovakuutusyhtiö Oy Ilmatieteen laitos Intrum Justitia Oy ISS Palvelut Oy Itä-Suomen yliopisto UEF, Joensuun ja Kuopion yliopistopalvelut JCDecaux Finland Oy Joensuun Tiedepuisto Oy Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK Jyväskylän yliopisto Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kantar TNS Oy Karelia-ammattikorkeakoulu Kauniaisten kaupunki Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Kirkon Ulkomaanapu KJ-Kiinteistöjohto Oy Klinger Finland Oy Konica Minolta Business Solutions Finland Oy KPMG Oy Ab Kreab Oy Kuntarahoitus Oyj Kuusakoski Oy* L Arkkitehdit Oy L M Ericsson Oy Ab 19
20 Laatukeskus Excellence Finland Oy Lahden kaupunki Lapin yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Lassila & Tikanoja Oyj Leijona Catering Oy Liikenne- ja viestintäministeriö Liikennevirasto Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Logonet Oy Lyreco Finland Oy Maanmittauslaitos Mainostoimisto Tasku Oy ManpowerGroup Oy Mars Finland Oy Meda Oy Mediasignal Communications Oy Mediatalo ESA, Esan kirjapaino Oy Metropolia Ammattikorkeakoulu Metso Oyj Microsoft Oy* Modeo Oy MOW Mothership of Work Oy MSD Finland Oy Musti ja Mirri Oy NASDAQ Helsinki Oy Neste Oyj Nets Oy Newsec Asset Management Oy NIT Naval Interior Team Ltd Oy Nokia Corporation Nordea Rahoitus Suomi Oy Nordic Green Energy Nordic Investment Bank Finland NIB Nordic Morning Oy Novo Nordisk Farma Oy OP Ryhmä Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry Otoplug Oy Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut, asiantuntijapalvelut Oulun yliopisto Ovenia Group Oy Painonet Oy Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Paulig Oy Ab PCP Partner Oy Plan Suomi Säätiö Posti Group Oyj PricewaterhouseCoopers Oy Psycon Oy Puolustushallinnon rakennuslaitos Puolustusministeriö Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, Hallinto ja Ympäristökoulu Raha-automaattiyhdistys RAY Rapal Oy Rauhala Yhtiöt Oy Saanio & Riekkola Oy Salomaa Group Sanquin Oy Schneider Electric Finland Oy* SEA LIFE Helsinki SEB Finland* Senaatti-kiinteistöt Seppo Laine Oy Sesoma Oy Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry Sponda Oyj* Staples Finland Oy Stora Enso Oyj* Studium Catholicum-säätiö - Stiftelsen Studium Catholicum Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Suomen Lääkäriliitto - Finlands Läkarförbund ry Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Suomen Teollisuussijoitus Oy Suomen tulli Suomen UNICEF ry Suomen Uusiokuori Oy Suomenlinnan hoitokunta Säveltäjäin Tekijäinoikeustoimisto Teosto ry Taideyliopisto Talokeskus Yhtiöt Oy, Suomen Talokeskus Oy ja Agenteq Solutions Oy TBWA Helsinki Oy Technopolis Oyj TeliaSonera Finland Oyj Tilastokeskus TOAS Tampereen opiskelija-asuntosäätiö sr Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Uponor Oyj ja Uponor Business Solutions Oy Vaisala Oyj Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry Valtiokonttori Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet Valtiovarainministeriö Veikkaus Oy Wereldhave Finland Oy 20
21 Verohallinto Wirma Lappeenranta Oy VR-Yhtymä Oy VVO-Yhtymä Oyj Väestörekisterikeskus VRK Yleisradio Oy, toimitilapalvelut Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS Ympäristöministeriö Yrkeshögskolan Arcada Ab Ålands penningautomatförening PAF Royalty-yhteistyö Royalty-yhteistyössä osa tuotteen tai palvelun myyntituotosta lahjoitetaan WWF:lle. Aamumaa Accepta Arvokonseptit Calligraphen Globe Hope H & M Hennes & Mauritz KesäKino Engel K-Plussa Kultakeskus Olympia Kaukomatkatoimisto Paletti Peruna & Co. Saimaan Risteilyt SOK Emotion Suomen Uusiokuori titimadam Muut yhteistyökumppanit Yhteistyökumppaniemme kanssa edistämme yritysten ja toimialojen kestävyyttä, kampanjoimme ja viestimme sekä toteutamme ympäristökasvatusprojekteja. Corporate Spirit Dustin Ejendals Suomi Flow Festival Lamor Corporation Lyreco Finland Metso Toyota Auto Finland Toyota Finance Finland WWF:n ystäväyritykset Ystäväyritys-ohjelma on pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattu tapa tukea WWF:n toimintaa. Annika Liinanki Photography Arctic Light Hotel Cuuma Communications Studio Tuumat Uudenkaupungin 1. apteekki Wiima Partners 21
22 WWF-VERKOSTO* Alankomaat Armenia Australia Azerbaidžan Belgia Belize Bhutan Bolivia Brasilia Bulgaria Chile Ecuador Etelä-Afrikka Espanja Fidži Filippiinit Gabon Georgia Guatemala Guyana Honduras Hong Kong Itävalta Intia Indonesia Iso-Britannia Italia Japani Kambodža Kamerun Kanada Kenia Keski-Afrikan tasavalta Kiina Kolumbia Kongon demokraattinen tasavalta Korea Kreikka Kroatia Laos Madagaskar Malesia Meksiko Mongolia Mosambik Myanmar Namibia Nepal Norja Pakistan Panama Papua-Uusi-Guinea Paraguay Peru Puola Ranska Ranskan Guyana Romania Ruotsi Salomonsaaret Saksa Sambia Singapore Suriname Suomi Sveitsi Tansania Tanska Thaimaa Tunisia Turkki Unkari Uusi-Seelanti Uganda Venäjä Vietnam Yhdistyneet arabiemiirikunnat Yhdysvallat Zimbabwe WWF kumppanit Fundación Vida Silvestre (Argentiina) Pasaules Dabas Fonds (Latvia) Nigerian Conservation Foundation (Nigeria) * Tilanne elokuussa
23 23
24 WWF +100 WWF toimii yli sadassa maassa, kaikilla mantereilla. +5M WWF:llä on yli 5 miljoonaa tukijaa. yritysyhteistyöraportti M WWF:llä on yli 25 miljoonaa seuraajaa Facebookissa, Twitterissä ja Google+:ssa together possible TM WWF perustettiin vuonna wwf.fi/yritykset
YRITYSYHTEISTYÖRAPORTTI
RAPORTTI 2015 YRITYSYHTEISTYÖRAPORTTI WWF SUOMEN YRITYSYHTEISTYÖ TILIKAUSI 2014 2015 Yksittäisiin yritysyhteistyösopimuksiin liittyvät tiedustelut Kati Malmelin (kati.malmelin@wwf.fi), Leena Oiva (leena.oiva@wwf.fi)
Global Warming Images / WWF. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö
Global Warming Images / WWF Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö Green Office on kotoisin Suomesta WWF Suomi kehitti Green Office -ohjelman vuonna 2002 Green Office
Global Warming Images / WWF-Canon. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö
Global Warming Images / WWF-Canon Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö Green Office on kotoisin Suomesta WWF Suomi kehitti Green Office -ohjelman vuonna 2002 Green
Yritysyhteistyöraportti. WWF Suomen yritysyhteistyö Tilikausi
RAPORTTI 2017 Yritysyhteistyöraportti WWF Suomen yritysyhteistyö Tilikausi 2016-2017 Yksittäisiin yritysyhteistyösopimuksiin liittyvät tiedustelut Kati Malmelin (kati.malmelin@wwf.fi) Median yhteydenotot
Global Warming Images / WWF. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö
Global Warming Images / WWF Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö Green Office on kotoisin Suomesta WWF Suomi kehitti Green Office -ohjelman vuonna 2002 Green Office
Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint
Antti Lappo / WWF Finland Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Juan Carlos Munez / WWF-Canon WWF:n tavoitteena on rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa
Global Warming Images / WWF. Green Office -ympäristöjärjestelmä
Global Warming Images / WWF Green Office -ympäristöjärjestelmä Green Office on kotoisin Suomesta WWF Suomi kehitti Green Office -ohjelman vuonna 2002 Green Office Suomessa 150 organisaatiota 403 toimistoa
Helka Julkunen Green Office -päällikkö
Helka Julkunen Green Office -päällikkö EMILIA RAUNIO / WWF WWF PAULIINA HEINÄNEN / WWF WWF Suomi Perustettu vuonna 1972 Vuosibudjetti noin 8 miljoonaa euroa Henkilökuntaa noin 45 Tulot tilikaudella 2013-2014
Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint
Antti Lappo / WWF Finland Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Helka Julkunen Green Office -päällikkö Juan Carlos Munez / WWF-Canon WWF:n tavoitteena on rakentaa tulevaisuus, jossa
YRITYSYHTEISTYÖRAPORTTI
YRITYSYHTEISTYÖRAPORTTI WWF Suomen yritysyhteistyö Tilikausi 2017-2018 Yksittäisiin yritysyhteistyösopimuksiin liittyvät tiedustelut Kati Malmelin (kati.malmelin@wwf.fi) Median yhteydenotot Anne Brax (anne.brax@wwf.fi)
Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)
1 / 9 Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain 2005 2015 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 10014 10189 10171 10139 Aasia 885 1019 1088 1256 1552 1790 1737 1727 1920
Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)
1 / 9 Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain 2000 2011 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 6880 7475 7434 7555 8241 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 Aasia 515 524 574 512 773 885 1019 1088
Ulkomaanjaksot kohde- ja lähtömaittain (Lähde: Vipunen ja CIMO)
Ulkomaanjaksot kohde- ja lähtömaittain 2008 2017 (Lähde: Vipunen ja CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8667 9388 10123 9931 10014 10189 10171 10139 10444 9551 Aasia 1256 1552 1790 1737 1727 1920 1783 1762
Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong.
/ Vaihto opiskelu Suomesta kohde ja lähtömaittain 000 00 (Lähde: CIMO) Suomesta 000 00 000 00 00 00 00 00 00 00 00 Kaikki yhteensä 0 0 0 Aasia Afganistan Arabiemiirikunnat Armenia Azerbaidžan Bangladesh
Vastuullisuus vetoaako?
Vastuullisuus vetoaako? Ruokaketjun päättäjien visiopäivä 7.12.2011 Liisa Rohweder Pääsihteeri, KTT WWF Suomi WWF:n tavoitteena on pysäyttää luonnon köyhtyminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset elävät
Green Office. Ekotehokkaat toimistot menestyvät säästämällä. Sanna Oja Green Office -tarkastaja. Antti Lappo / WWF-Finland
Antti Lappo / WWF-Finland Green Office Ekotehokkaat toimistot menestyvät säästämällä Sanna Oja Green Office -tarkastaja Juan Carlos Munez / WWF-Canon WWF:n tavoitteena on pysäyttää luonnon köyhtyminen
Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)
1 / 10 Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain 2004 2013 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8241 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 10014 10189 Aasia 773 885 1019 1088 1256 1552 1790 1737
N:o Liite 1. Seuraavien kolmansien maiden osalta komissio. ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita,
N:o 338 965 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä ja
Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön
Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön Fazerin tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä hankimme ainoastaan RSPO-sertifioitua, entistä paremmin jäljitettävää palmuöljyä. Tämä tarkoittaa
Aikuisten ylipainon & lihavuuden esiintyvyys maailmassa alueittain
Aikuisten ylipainon & lihavuuden esiintyvyys maailmassa alueittain Euroopan alue Albania 2008-9 Kansallinen 10302 15-49 44.8 8.5 29.6 9.7 DHS Armenia 2005 Kansallinen 6016 15-49 26.9 15.5 DHS Itävalta
Maa Komission tuontipäätös Maahantuonti hyväksytty kansallisesti. Alankomaiden antillit. Albania 95/90/EY Algeria Angola
1884 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä ja merikotiloita
Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja
20 N:o 10 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä ja merikotiloita
Turun yliopisto Kv-maisteriohjelmien uudet opiskelijat ohjelmittain aiemman tutkinnon maan mukaan
1 (6) International Master in Management of IT Alankomaat 1 5 5 5 6 Australia 1 1 Belgia 1 1 Intia 2 1 Japani 1 Kiina 2 2 2 2 1 1 3 Kolumbia 1 Libanon 1 Norja 1 Papua-Uusi-Guinea 1 Portugali 1 Puola 1
Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita
4258 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita, kuitenkin lukuun ottamatta kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippa-eläimiä
MDP in Information Security and CryptogIran 1 1
1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies
Osaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä
Osaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä 2 4/14/2016 [Presentation name / Author] Koulutuksen kehitys Strategisten kompetenssien kuvaaminen Osaamisen hallinta 3 14.4.2016 [Presentation name
Ratkaisun Paikka 2013. WWF:n yritysyhteistyön tuloksia
Ratkaisun Paikka 2013 WWF:n yritysyhteistyön tuloksia Olemme nostaneet kovasti ympäristötietoisuutta henkilöstömme keskuudessa erilaisin viestinnän keinoin, joista ehkä vaikuttavimpana Green Office käyttöönotto
KANSAINVÄLISYYS TOIMINTATAPANA
KANSAINVÄLISYYS TOIMINTATAPANA KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI 9. 10.12.2015 VAASA PÄIVI CASTRÉN WÄRTSILÄ OYJ / 18 KOKO ELINKAAREN KATTAVIA VOIMARATKAISUJA Kansainvälisesti johtava kestävien
N:o Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita
N:o 667 1863 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita, kuitenkin lukuun ottamatta kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia,
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista
VALTIOVARAINMINISTERIÖ 18.12.2003 Eduskunta Suuri Valiokunta Asia Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista Ohessa saatetaan eduskunnan suuren valiokunnan tietoon ehdotus neuvoston
Coloplastin paikallistoimistot
Afrikka Aasia Australia Eurooppa Pohjois-Amerikka Etelä-Amerikka Afrikka Algeria (ranska, arabia) (maksuton*) +213 0560 16 50 18, +213 0560 16 59 59 sunnuntai torstai, 9.00 17.00 dzconsumerservice@coloplast.com
Rattailla. Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja vastuun edistämiseksi Uudellamaalla
Rattailla Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja vastuun edistämiseksi Uudellamaalla 2018-2021 Taustaa ja tavoitteita Rattailla toimenpiteet uudistettiin keväällä 2018 korvaamaan aiempaa Rattailla
Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu
Teollisuuden / Suomen kilpailukyky 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Toimintaympäristön ja yritysten kilpailukyky Suomessa on hyvä, jos: - yritysten tuotanto / liikevaihto kasvaa - vienti kasvaa
Maailman valutuotanto
Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa
TETS-tilannekatsaus Mikko Östring Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry
TETS-tilannekatsaus 1.12.2011 Mikko Östring Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry TETS-tilannekatsaus 1. TETS tausta ja tavoite 2. Liittyjätilanne 3. Jatkoaikataulu 4. Liitynnät muihin kehityshankkeisiin
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille
Teema 1: Globaali todellisuus. 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa
Teema 1: Globaali todellisuus 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa Maailman metsät ja kasvillisuusvyöhykkeet Metsistä boreaalisella vyöhykkeellä on 1/3. Ne
Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017
Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina
Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?
Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET
Korkean tuberkuloosi-ilmaantuvuuden maat sekä pakolaisilta ja turvapaikanhakijoilta maakohtaisesti seulottavat sairaudet
Korkean tuberkuloosi-ilmaantuvuuden maat sekä pakolaisilta ja turvapaikanhakijoilta maakohtaisesti seulottavat sairaudet Afghanistan x x Alankomaat Alankomaiden Antillit Albania Algeria x x Amerikan Samoa
Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa
Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa
Toimitus. Kuljetus Suomi:
Toimitus Kuljetus Suomi: Toimitusmaksu alle 150,00 tilauksille on 9,95. Me tarjoamme ilmaisen toimituksen, jos tilauksen summa ylittää 150,00 (paitsi toimitus ulkomaille ja erityistapaukset ylimitoitettu
Maa Komission tuontipäätös Maahantuonti hyväksytty kansallisesti
N:o 1088 2965 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä
Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015
Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
Teknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 1/2018 4.4.2018 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997
Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 8.9.1998 447 Tuontiraakapuusta viisi kuudesosaa tuli Venäjältä Saksaan ja Iso-Britanniaan
Teknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 9/2018 4.12.2018 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
Teknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 12/2018 28.2.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
Teknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 10/2018 2.1.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
Teknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 2/2019 30.4.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
Sisäministeriön asetus
Sisäministeriön asetus vapaaehtoisen paluun avustuksesta Sisäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta
Teknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 2/2017 3.5.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
Teknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 12/2016 6.3.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
Teknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 5/2017 31.7.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
Teknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 9/2017 4.12.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne
Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa Tilanne 19.6.2012 Suomen avainluvut 7. puiteohjelmassa Varmistunut rahoitus 558 M Suomalaisille osallistujille varmistunut rahoitus. Osallistumiset 1 687 Suomalaisten osallistumisten
Teknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen
Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig. Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen
Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen 2014 PAULIG GROUP 2014 PAULIG GROUP Niin Pauligin perhe kuin yrityskin ovat läpi historiansa olleet maailmalla
Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli
Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli BSAG - Elävä Itämeri säätiö Baltic Sea Action Group (BSAG) on vuonna 2008 perustettu säätiö, joka tekee työtä Itämeren ekologisen
Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444
PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?
PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen
Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta
Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta 2014-2017 Erasmus+ lähtevän liikkuvuuden kehitys 2014-2017 2014-2015 2015-2016 2016-2017 4239 4580 4772 1360 1322 1442 1052 1027 985 925 977 970 Opiskelijaliikkuvuus
Päivärahat 2016. Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19,00. yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 40,00
Päivärahat 2016 Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: Työmatkan kestoaika Päivärahan enimmäismäärä (euro) yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19,00 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 40,00
Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät
Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät ( ) Keskihajonta Kansallinen keskiarvo Hongkong 571 (61) h Venäjä 568 (66) h Suomi 568 (64) h Singapore 567 (80) h Pohjois-Irlanti 558 (76) h Yhdysvallat
Tasavallan presidentin asetus
Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista ja konsulipalveluiden järjestämisestä ulkoasiainhallinnossa Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti säädetään ulkoasiainhallintolain
Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998
Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 19.7.1999 491 Tuontipuu virtasi Venäjältä Suomeen Saksaan ja Iso-Britanniaan 34 prosenttia metsäsektorimme viennistä
Raaka- ja jätepuu Suomeen tuotiin viime vuonna 12,9 miljoonaa kuutiometriä raaka- ja jätepuuta.
Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2000 Toimittaja: Aarre Peltola 20.8.2001 589 Tuontipuusta 84 prosenttia tuli Venäjältä Saksaan viidennes metsäteollisuuden viennistä Raaka- ja jätepuu Suomeen
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2
Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon!
Tervetuloa taloon! Perehdytyksellä hyvä startti työuralle! ISS Perehdytyskäytäntöihin sisältyvät: Perehdytyskortin käyttöönotto Tervetuloa Taloon -perehdytys tai -verkkokurssi Tehtäväkohtainen perehdytys
EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma
EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta
Erasmus-liikkuvuus Suomesta
Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2016 2 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2007/ / / / / / / / / 2016 AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 305 2402 BE - Belgia 88 102 109
Erasmus-liikkuvuus Suomesta
Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2016 2 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 305 2402 BE -
Helka Julkunen Green Office -päällikkö
GREEN OFFICE Ekotehokkaat toimistot menestyvät säästämällä WWF Suomi Henkilökuntaa n. 30 Vuosibudjetti n. 4 milj. e Painopisteet: Ilmastonmuutos kestävän metsänhoidon edistäminen Itämeren suojelu ympäristökasvatus
Maapallon rajat ovat tulossa vastaan
Maapallon rajat ovat tulossa vastaan BIOS 3 jakso 3 Talouskasvun priorisointi on tapahtunut ympäristön kustannuksella, mikä on johtanut mittaviin ympäristöongelmiin. Lisäksi taloudellinen eriarvoisuus
WÄRTSILÄ OYJ ABP Vaasan Pörssiaamu
WÄRTSILÄ OYJ ABP Vaasan Pörssiaamu 10.3.2016 Marica Lassus, Viestintäjohtaja, Wärtsilä Finland 1 TÄMÄ ON WÄRTSILÄ Keskeistä 2015 Tilauskertymä 4.932 milj. euroa, -3% Liikevaihto 5.029 milj. euroa, +5%
Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat vuosina 2012 ja 2011 (sisältää räätälöidyt matkapaketit)
Suomen matkatoimistoalan liitto ry Association of Finnish Travel Agents Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat vuosina 2012 ja 2011 (sisältää räätälöidyt matkapaketit) Ero toteutumassa 2012 2011 2012 /
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1
Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen
Kokopäiväraha, kun matka kestänyt yli 10 tuntia 42,00. Osapäiväraha, kun matka kestänyt yli 6 tuntia 19,00
1 (8) I. TYÖNTEKIJÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2018 :n ja Metallityöväen Liitto ry:n välisen työehtosopimuksen 22 luvun mukaiset matkakustannusten korvaukset ovat vuonna 2018 seuraavat:
MATKAPUHELUHINNAT ULKOMAILLE alkaen
1/6 MATKAPUHELUHINNAT ULKOMAILLE 1.1.2013 alkaen nnumero Afganistan 93 2,022 1,631 Alankomaat 31 0,467 0,377 0,285 0,23 - matkapuhelimiin 0,691 0,557 0,508 0,41 Alankomaiden Antillit 599 1,698 1,369 Alaska
Kirkon ympäristödiplomi ja Kirkon energia- ja ilmastostrategia. Elina Hienonen Helsingin seurakunnat ympäristöasiantuntija
Kirkon ympäristödiplomi ja Kirkon energia- ja ilmastostrategia Elina Hienonen Helsingin seurakunnat ympäristöasiantuntija Kirkon ympäristödiplomi Suomen ev.lut. kirkon oma ympäristöjärjestelmä Voimassa
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
Metsät, monimuotoisuus ja energia, mikä Suomen suunnaksi? Sami Pirkkala, Valtioneuvoston kanslia Turvaavatko nykyiset toimintamallit ja metsäpolitiikka luonnon monimuotoisuutta? Tomi Salo, Metsäteollisuus
Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)
Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi
Maapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
Webinaari Kulttuuritietoinen ohjaus Sanna Matikainen, OAKK
Webinaari 1.10.2012 Kulttuuritietoinen ohjaus Sanna Matikainen, OAKK Maahanmuuttajakoulutus OAKK:ssa OAKK:n maahanmuuttajakoulutukseen on osallistunut vuodesta 1989 alkaen lähes 4000 opiskelijaa 114 eri
WWF GREEN OFFICE. Luonto on lähempänä kuin uskotkaan
WWF GREEN OFFICE Luonto on lähempänä kuin uskotkaan 1 Hauska tapa suojella luontoa töissä Green Office opastaa työpaikkasi toimimaan ympäristövastuullisesti Selvität helposti ympäristövaikutukset Saat
järjestys järjestys matkustajia osuus matkustajia osuus 2014 2013 2014 2013
Suomen matkatoimistoalan liitto ry - SMAL Association of Finnish Travel Agents - AFTA TOP TEN MATKAKOHDEALUEET SUOMESTA VUOSINA 2014 ja 2013 perustuu SMALin vuositilastoon; lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat
Erasmus-liikkuvuus Suomesta
Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
I. TYÖNTEKIJÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET
8.1.2019 1 I. TYÖNTEKIJÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2019 Teknologiateollisuus ry:n ja Teollisuusliitto ry:n välisen työehtosopimuksen 22 luvun mukaiset matkakustannusten korvaukset ovat
Laura Riuttanen, Helsingin yliopisto
Laura Riuttanen, Helsingin yliopisto 2 3 4 Hiilineutraaliustavoitteita: Suomi 2035 Helsinki 2035 Espoo 2030 Tampere 2030 Vantaa 2030 Oulu 2040 Turku 2029 Kuva: Hinku-kunnat, yli 50 kpl 5 Kirkon energia-
uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120
Fortumin johtoryhmä 31.12.2013
Fortumin vuosikertomus 2013 Fortum on vahvasti kestävään kehitykseen sitoutunut energiayhtiö. Vastaamme asiakkaidemme tarpeisiin tuottamalla, myymällä ja jakelemalla sähköä ja lämpöä sekä tarjoamalla energia-alan
Metsäsertifiointi puupohjaisten tuotteiden vastuullisuuden osoittamisessa
Metsäsertifiointi puupohjaisten tuotteiden vastuullisuuden osoittamisessa Motivan webinaaritilaisuus 24.11.2017 Pääsihteeri Auvo Kaivola Sisältö: Puu on erinomainen materiaali Mistä metsäsertifioinnissa
Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella
Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin kohdemaat 2 Finnpartnership lyhyesti Ulkoasiainministeriön rahoittama liikekumppanuusohjelma
Lentäen tehdyt vapaa-ajan matkapaketit vuosina 2018 ja 2017 (sisältää räätälöidyt matkapaketit sekä pitkät risteilyt ilman lentoa)
Lentäen tehdyt vapaa-ajan matkapaketit vuosina 2018 ja 2017 (sisältää räätälöidyt matkapaketit sekä pitkät risteilyt ilman lentoa) Ero toteumassa 2018/2017 2018 2017 % EUROOPPA 684 999 629 176 8,9 % Espanja