Tiedot voi päivittää joko web-lomakkeella tai siirtotiedostojen lataussovellusta käyttäen AMKOTA:n määrittelemässä tiedostoformaatissa.

Transkriptio

1 Liite 2 Amkota-tietokannan päivittäminen vuonna 2010 Opetusministeriö kerää ammattikorkeakoulujen toiminnasta määrällisiä tietoja keväällä 2010 käytävien sopimusneuvottelujen pohjaksi. Tiedot tallennetaan AMKOTA-tietokantaan. Tietojen keruun web-lomakkeet ja siirtotiedostokuvaukset ovat edellisen tilastokierroksen kaltaisia. Poikkeuksen muodostavat vieraskielisessä koulutuksessa suoritetut opintopisteet, jotka tilastoidaan vastedes vieraskielisessä koulutuksessa tarjottujen opintopisteiden rinnalla. Tämän lisäksi joitakin aiemmin käytössä olleita tiedonkeruita jätetään pois. Nämä ovat virtuaaliopinnot, keskeyttäminen ja keskeyttämisen syyt sekä henkilöstön kehittämiseen käytetyt työpäivät. Yhteys AMKOTA-tietokantaan, jossa web-lomakkeet ja siirtotiedostojen lataussovellus osoitteessa: AMKOTA-käsikirja ja siirtotiedostojen lataussovelluksen ohje löytyvät osoitteesta: Tiedot voi päivittää joko web-lomakkeella tai siirtotiedostojen lataussovellusta käyttäen AMKOTA:n määrittelemässä tiedostoformaatissa. Web-tilastolomakkeet ja siirtotiedostojen lataussovellus vuoden 2009 tietojen päivittämiseksi ovat AMKOTA:ssa käytettävissä alkaen. Ammattikorkeakouluja pyydetään päivittämään tilastot mennessä. Lisätietoja: Kaisu-Maria Piiroinen, p. (09) , kaisu-maria.piiroinen@minedu.fi

2 Tammikuussa 2010 AMKOTA-tietokantaan päivitettävät vuoden 2009 toimintatiedot Koulutusaloittain, koulutusohjelmittain ja suuntautumisvaihtoehdoittain - koulutusohjelmaa vaihtaneet - ammattikorkeakoulun ulkopuolelta valitut opinnot - koulutusohjelmassa vieraalla kielellä annettu opetus* - koulutusohjelmassa vieraalla kielellä suoritetut opintopisteet* - erikoistumisopintoihin hakeneet Koulutusaloittain, tutkinnoittain - avoimeen amk -koulutukseen osallistuneet Ammattikorkeakouluittain, koulutusaloittain - opinnäytetyöt - tutkimus- ja kehittämishankkeissa suoritetut opintopisteet - amk-opettajat - ulkomaalaiset opettajat - luennoitsijat Ammattikorkeakouluittain - kielten opetus - muu henkilökunta - henkilöstön tuottamat julkaisut - toimipisteet *Koulutusohjelmassa vieraalla kielellä annettu opetus sekä koulutusohjelmassa vieraalla kielellä suoritetut opintopisteet toimintatietokentissä oleva määritelmä vieraasta kielestä muuttuu. Vieraaksi kieleksi lasketaan vain kaikki ei-kotimaiset kielet (kotimaisiksi lasketaan suomi, ruotsi ja saame). Ammattikorkeakoulujen yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen seurantaan ja korkeakoulukeksintöjä koskevan lainsäädännön (369/2006) toimivuuteen liittyen opetusministeriö pyytää ammattikorkeakouluilta seuraavia tietoja: keksintöilmoitukset, ammattikorkeakoulujen ottamat oikeudet keksintöön, patenttihakemukset ja toteutuneet lisensoinnit.

3 Muutoksia koskien vuoden 2010 tietoja (tammikuun 2011 tiedonkeruu): - Julkaisut uuden julkaisuluokituksen mukaisesti (katso tarkemmin liite 2c ja 2d) - Maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen opiskelijat (tiedonkeruu kuten nykyinen avoimen amk-koulutuksen tiedonkeruu) - Opiskelijakuntaan kuuluvien opiskelijoiden määrä (keskitetty tiedonkeruu SAMOK:sta) - Ammattikorkeakoulujen henkilöstötiedonkeruun muutokset koskien vuoden 2010 tietoja (katso tarkemmin liite 2a) Tulevaa: Vuodelta 2010 kerättävien tietojen osalta tiedonkeruissa tapahtuu muutoksia henkilöstötietojen ja julkaisutietojen keruun osalta. Muuttuneista ja uusista tiedonkeruista on kerrottu tarkemmin liitteissä. Tietojen keruu perustetaan jatkossa mahdollisimman paljon opetusministeriön ja korkeakoulujen yhteisessä RAKETTI XDW-hankkeessa tehdylle työlle. Opetusministeriö tulee osallistumaan RAKETTI XDW-hankkeessa laaditun käsitemallin ylläpitoon ja määrittelemään tietotarpeensa käsitemallin avulla. Lisäksi tavoitteena on rationalisoida korkeakouluilta kerättävien tietojen keruuta siten, että kaikki suoraan korkeakouluilta tapahtuvat tiedonkeruut tehtäisiin ensin korkeakoulujen yhteisen tietovarastoon ja sieltä edelleen automaattisesti Tilastokeskukseen, Cimoon, opetusministeriöön ja muille tietoja tarvitseville viranomaisille. Opetusministeriön osalta tietovaraston kautta hoidettava raportointi tulee korvaamaan asteittain AMKOTA- ja KOTAjärjestelmillä tehtävän raportoinnin. Korkeakoulu voi halutessaan hyödyntää tietovarastoon kerättyjä tietoja myös oman toimintansa suunnitteluun ja ohjaamiseen. Ensimmäiset tiedonkeruumuutokset koskevat vuoden 2010 tietoja eli vuoden 2011 tiedonkeruita. Tarkempia ohjeita tiedonkeruun teknisistä muutoksista kerrotaan vuonna Perusrahoituksen perustana oleva opiskelijamäärä: Opetusministeriö seuraa sopimuksen opiskelijamäärien suhdetta toteutuneisiin opiskelijamääriin ja syöttää toteumatiedot KOTAn. Tutkintoon johtavan koulutuksen ja erikoistumisopintojen osalta lasketaan Tilastokeskuksen tilastoista edellisen syksyn läsnäolleiksi ilmoittautuneet uudet opiskelijat painoarvolla 5/12 ja kalenterivuoden/kuluvan vuoden syyskuun läsnäolleiksi ilmoittautuneet uudet opiskelijat painoarvolla 7/12 muutettuna opiskelijamääriksi ottamalla huomioon kunkin koulutusalan normilaajuus. Tiedot avoimen ammattikorkeakoulun koulutukseen osallistuneiden muiden kuin oman ammattikorkeakoulun tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevien opiskelijoiden suorittamista opintopisteistä sekä maahanmuuttajien valmentavaan koulutukseen osallistuvien suorittamista opintopisteistä kerätään ammattikorkeakouluilta AMKOTAn kautta. Suoritetut opintopisteet muunnetaan opiskelijamääriksi jaettuna luvulla 42. Opettajankoulutuksen osalta kalenterivuoden toteutunut opiskelijamäärä lasketaan kuten tutkintoon johtavassa koulutuksessa.

4 Liite 2a HENKILÖTYÖVUOSIEN LASKENTAOHJE VUODELLE 2009 HENKILÖTYÖVUOSI Henkilötyövuosilla tarkoitetaan säännöllistä normaalia vuosityöaikaa, johon ei lasketa ylitöitä eikä muuta normaalin työajan ylittävää työaikaa. Palkallinen ja osapalkallinen sairausaika eivät pienennä henkilötyövuotta. KOKOAIKAISEN HENKILÖN HENKILÖTYÖVUODEN MÄÄRÄ ON AINA ENINTÄÄN YKSI. Tätä henkilötyövuosikäsitettä käytetään esimerkiksi silloin kun lasketaan erilaisia henkilöstökustannuksia henkilötyövuotta kohti. Henkilötyövuoden laskennassa noudatetaan seuraavaa laskutapaa (selostettu myös Käsikirjassa valtion organisaatioille Henkilöstövoimavarojen hallintajärjestelmä, Henkilöstötilinpäätös, Valtion työmarkkinalaitos, Oy Edita Ab 2001): HTV = pkpv /365 * k jossa HTV = pkpv = henkilön henkilötyövuoden arvo ko. vuonna henkilön palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä (palveluksessaolopäivistä vähennetään palkattomat päivät) 365= vuoden kalenteripäivien lukumäärä vuonna 2008 k = (sta/nsta) = henkilön kokoaikaisuutta kuvaava kerroin, jossa sta = nsta = henkilön todellinen säännöllinen työaika tunteina käytetään aikajaksoa (p/vko/2-vko/3-vko), jona henkilön säännöllinen työaika määräytyy henkilön työaikaperusteen mukainen, keskimääräinen säännöllinen, teoreettinen kokoaikainen työaika tunteina vastaavana ajanjaksona (p/vko/2-vko/3-vko). Esimerkki kertoimen laskemisesta: Jos henkilö on kokoaikainen ja tekee normaalia virastotyöaikaa (36,25 tuntia/vko) kerroin on k = (36,25 tuntia / 36,25 tuntia) = 1. Jos virastotyöaikaa tekevä henkilö on osa-aikainen ja tekee viikossa keskimäärin 20 tuntia, niin kerroin on k = (20 tuntia / 36,25 tuntia) = 0,55 Esim. työaikalain 6 tai 7 :n työaikaa tekevillä säännöllinen työaika on 38,25 tuntia/vko. Toinen oikea tapa henkilötyövuosien laskennassa on käyttää todellisia palkallisia työpäiviä tai jopa työtunteja. Tällöin kaavassa: pkpv = todella tehtyjen palkallisten työpäivien (työtuntien lukumäärä) ja kalenteripäivien (365) tilalla käytetään ko. vuoden työpäivien (253) tai työtuntien todellista lukumäärää. Palvelussuhteen koko- ja osa-aikaisen ajan henkilötyövuosikertymä lasketaan yhteen silloin, kun henkilö on ollut saman palvelussuhteen lajin sisällä sekä osa- että kokoaikaisena. Rinnakkaisista osa-aikaisista palvelussuhteista yhteenlaskettu henkilötyövuosi voi olla enintään yksi ja niistä tehdään aina oma ilmoitus. Tuntipalkkaiset (virka- ja työsopimussuhteiset aikapalkkaiset sekä tuntipalkka-alan työehtosopimusten piiriin kuuluvat): Tähän lasketaan vuositasolla aikapalkkauksen tunnit + urakkapalkkauksen tunnit jaettuna työaikalain alaisen vuositunneilla (1935 tuntia) ja virastotyöaikaa noudattavilla jakajana on 1834 tuntia. Henkilön työaikaperusteen työaikana käytettävä luku (kaavassa nsta) päätellään työaikaperusteesta, mutta joissakin tapauksissa se pitää ilmoittaa järjestelmään erikseen. Jos henkilön työaika on muu kuin teoreettinen työaika, käytetään sitä.

5 Henkilötyövuosikertymä voidaan laskea erikseen virka- ja työsopimussuhteelle kertoimen sekä palkallisten palvelussuhdepäivien ja koko vuoden kalenteripäivien avulla. Työaikaperusteen teoreettinen viikkotyöaika: Työaikalain ulkopuolella oleva, johtavassa asemassa oleva, virastotyö, 36,25 työaikasopimus Työaikalain piirissä oleva, virastotyö, työaikasopimus 36,25 Työaikalain 6, viikkotyö, työaikasopimus 38,25 Työaikalain 7, jaksotyö, työaikasopimus 38,25 Talonmies, työaikasopimuksen 31 38,25 Moottoriajoneuvon kuljettaja, työaikalaki, työaikasopimus 38,25 Muu sovittu työaika, käytetään esim. sairaalalääkäreillä 36,25 Työaikalain ulkopuolella oleva, ei sovittua työaikaa (ei saa käyttää johtavassa 36,25 asemassa olevilla) Työaikalain ulkopuolella oleva, muu kuin johtavassa asemassa oleva, virastotyö, 36,25 työaikasopimus (ulkomaan edustustot) Esimerkki henkilötyövuoden laskemisesta: Henkilö on ollut viraston palveluksessa osa-aikaisessa palvelussuhteessa välisen ajan. Henkilön työaika oli 7,25 tuntia viikossa. Tässä esimerkissä henkilöllä on palkallisia päiviä (sunnuntait mukaan lukien) 76 kpl. Näistä tiedoista lasketaan työpäivien suhdeluku: 76 jaettuna 365:lla = 0,2082. HTV:n laskemisessa on otettava myös huomioon henkilön kokoaikaisuus eli missä suhteessa hänen työaikansa on verrattuna kokoaikaisen työaikaan. Tässä esimerkissä henkilö on tehnyt 7,25 tuntia viikossa. Jos hän kokoaikaisena tekisi 36,25 tuntia viikossa lasketaan työaikojen suhdeluku: 7,25 jaettuna 36,25:llä = 0,2000. HTV lasketaan kertomalla päivien suhdeluku työaikojen suhdeluvulla. Eli esimerkissä 0,2082 kertaa 0,2000 = 0,0416. Jos henkilö olisi tehnyt kokoaikaisena täyttä työaikaperusteensa työaikaa, olisi työaikojen suhde ollut tasan yksi ja HTV olisi silloin ollut 0,2082. Opetushenkilöstö, joiden työaikaan ei sisälly opetusvelvollisuutta: Henkilötyövuosikertymän laskemiseksi opettajille, joilla ei ole opetusvelvollisuutta tarvitaan kokoaikaisuuskerroin. Kerroin saadaan jakamalla henkilön todellinen säännöllinen viikkotyöaika kokoaikaisen henkilön teoreettisella viikkotyöajalla. Työaikaperusteen teoreettinen työaika opettajilla: 38 = Työaikaan ei sisälly opetusvelvollisuutta, eikä oppilaitoksessa noudateta 36,25 kokonaistyöaikaa 39 = Työaikaan ei sisälly erikseen määriteltyä opetusvelvollisuutta ja oppilaitoksessa noudatetaan kokonaistyöaikaa 36,25 Opettajien, joilla on opetusvelvollisuus, henkilötyövuoden laskeminen: Opettajien, jotka ovat opetusvelvollisia (työaikaperuste on 40), mutta eivät tee täyttä opetusvelvollisuutta, henkilötyövuosikertymän laskeminen voidaan tehdä joko: a) Maksuprosentin / maksuosuuden avulla: Jos palkanlaskentajärjestelmässä on käytössä maksuprosentti/maksuosuus, joka ilmaisee suoraan palkan täysimääräisyyden, maksuprosentin/maksuosuuden mukainen määrä henkilötyövuosikertymäksi lasketaan palkallisista päivistä. b) Täysimääräisyyskertoimen avulla: Opettajien henkilötyövuosikertymän laskemiseksi ei käytetä kokoaikaisuuskerrointa, vaan lasketaan täysimääräisyyskerroin, joka ilmaisee, kuinka paljon tietyltä ajalta ansaittu palkka ikäja kalliinpaikanlisineen on saman ajan täydestä maksupalkkaluokan mukaisesta kokoaikaisessa palvelussuhteessa maksettavasta taulukkopalkasta (ikä- ja kalliinpaikanlisineen).

6 Tietyn ajan täyden palkan laskemiseen on käytettävä kuukausipalkan perusteella saatavaa päiväpalkkaa, joka voi olla eri kuukausina eri suuri kuukauden kalenteripäivistä riippuen. Täten täysimääräisyyskerroin on laskettava jokaiselle kuukaudelle erikseen. Jos päiväpalkka muuttuu kesken kuukauden, myös täysimääräisyyskerroin muuttuu. Kun täysimääräisyyskerroin on saatavissa, henkilötyövuosikertymä voidaan laskea sen sekä palvelussuhdepäivien ja koko vuoden kalenteripäivien avulla. Opettajien henkilötyövuoden laskentaperusteena pidetään palkan täysimääräisyyttä. (Palkka tarkoittaa tässä maksupalkkaluokan mukaista palkkaa ikä- ja kalliinpaikanlisineen.) Jos opettajalle on maksettu taulukon mukainen palkka täysimääräisenä koko kuukaudelta, on hänen henkilötyövuotensa arvo ko. kuukaudelta 1/12 vuotta. Jos henkilö on osa-aikainen, lasketaan hänen henkilötyövuotensa maksetun palkan suhteessa taulukkopalkkaan, jota hänelle maksettaisiin, jos hän olisi ollut kokoaikainen. Jos henkilö on ollut osan vuodesta palkattomalla virkavapaalla tai palkattomalla lomalla, vähennetään henkilötyövuotta samassa suhteessa. Jos opettaja on ollut osan vuotta muissa kuin opetustehtävissä, henkilötyövuosikertymät lasketaan opetustehtävistä erikseen ja muista tehtävistä erikseen.

7 Liite 2b Ammattikorkeakoulujen henkilöstötiedonkeruu Kultakin palvelussuhdejaksolta kerätään seuraavat tiedot: 1. Henkilötunnus tai vastaava - Henkilötunnus toimitetaan vain Tilastokeskukselle, jossa aineistoon voidaan liittää TK:n muita tietoja sekä aineistosta voidaan tehdä aikasarja-analyysejä. 2. Ammattikorkeakoulu - TK:n oppilaitosluokituksen 5-numeroinen koodi 3. Toimipiste - Toimipisteen numero, kuten AMKOTAn toimipistetiedonkeruussa 4. Nimike - Tekstimuodossa 5. Tutkinto - TK:n 6-numeroinen tutkintokoodi, korkein henkilön suorittama tutkinto. 6. Tutkinnon suoritusmaa - TK:n valtiot ja maat -koodi, korkein henkilön suorittama tutkinto. 7. Sukupuoli 8. Syntymävuosi 1. mies 2. nainen 9. Kansalaisuus - Henkilön tilastovuoden kansalaisuus, TK:n valtiot ja maat -koodisto. Tapauksissa joissa henkilö on Suomen kansalainen, merkitään tämä. (Mikäli henkilöllä on useita kansalaisuuksia). 10. Äidinkieli - TK:n kielikoodisto 11. Nimitystapa 1. toistaiseksi 2. määräaikainen 12. Tehtävän pääasiallinen koulutusala - Opetushallinnon 2002 luokitus. Koulutusalat merkitään mikäli mahdollista, muuten erittelemätön. Erittelemätöntä käytetään lähinnä muun kuin opetus ja t&k&i-henkilökunnan tietojen kohdalla. Tarkoittaa koulutusalaa ja tieteenalaa johon henkilön työ pääasiallisesti liittyy. Ei välttämättä sama kuin henkilön tutkintotieto. Luokitukset nähtävillä Amkota-käsikirjassa.

8 13. Tehtävän pääasiallinen tieteenala - Tilastokeskuksen tieteenalaluokitus. Tieteenalat merkitään mikäli mahdollista, muuten erittelemätön. Erittelemätöntä käytetään lähinnä muun kuin opetus- ja t&k&i- henkilökunnan tietojen kohdalla. Tarkoittaa koulutusalaa ja tieteenalaa johon henkilön työ pääasiallisesti liittyy. Ei välttämättä sama kuin henkilön tutkintotieto. 14. Tehtäväjaottelu - Henkilön tehtävien mukainen tehtäväjaottelu, ei välttämättä sama kuin henkilöön sovellettava palkkausjärjestelmä. 1. Opetushenkilökunta 2. T&K&I-toiminnan henkilökunta 3. Muu henkilökunta 15. Päätoimiset opettajat 1.Yliopettaja 2. Lehtori 3. Päätoiminen tuntiopettaja 16. T&K&I- toiminnan henkilökunta 1. Tehtävältään tutkijat tai vastaavat 2. Tehtävältään muu t&k&i-henkilöstö 17. Muun henkilökunnan henkilöstöryhmä - Kohdan 14 mukaiselta muulta henkilökunnalta: 1. Atk -henkilöstö 2. Kirjastohenkilöstö 3. Huoltohenkilöstö 4. Hallintohenkilöstö 5. Opetuksen & tutkimuksen tukihenkilöstö 6. Muu henkilöstö (edellisiin kategorioihin sopimaton) 18. Työajan käyttötiedot - Merkitään henkilön työajan käyttötiedot prosentteina (kokonaislukuna) alla olevan jaottelun mukaisesti: 1. Opetus 2. Tutkimus 3. Hallinto Tutkimustoiminta määritetään Tilastokeskuksen määritelmän mukaisesti: "Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla (t&k) tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusien sovellusten löytämiseksi. Kriteerinä on, että toiminnan tavoitteena on jotain oleellisesti uutta. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan sisällytetään perustutkimus, soveltava tutkimus sekä kehittämistyö."

9 19. Kelpoisuustieto 1. Tutkinto puuttuu 2. Työkokemus puuttuu 3. Opettajan koulutus puuttuu 19. Henkilötyövuosikerroin - Henkilötyövuosikertoimen laskennassa sovelletaan Valtiokonttorin laskentapaa. Ks. liite. Kokoaikaisen henkilön henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi. Tietojen keruu Tiedot kerätään palvelussuhdejaksoittain vuositasolla. Jokaisesta palvelussuhdejaksosta tulee oma rivi tiedonkeruuseen, mikäli jokin tiedonkeruun ulottuvuus muuttuu. Käytännössä palvelussuhdejakso tarkoittaa useimmissa tapauksissa yhden vuoden palvelussuhdejaksoa, eli henkilölle tulee tiedonkeruuseen yksi rivi. Ammattikorkeakoulun päätettäväksi jää merkitäänkö tiedonkeruuseen jokainen palvelusuhdejakso erikseen vaikka tiedonkeruun ulottuvuuksissa ei tapahtuisi muutoksia. Henkilön palvelussuhde voidaan jakaa enintään kolmeen osaan koulutusalan ja/tai tieteenalan suhteen mikäli henkilön tehtävät liittyvät useammalle koulutusalalle ja/tai tieteenalalle. Tällöin henkilöltä merkitään useampi rivi ja työajan jakautuminen koulutusaloille merkitään henkilötyövuosikertoimen kautta (esim. 0,5 htv tieteenala x ja 0,5 htv tieteenala y). Henkilöpohjainen tiedonkeruu koskee ammattikorkeakouluissa ainoastaan päätoimista henkilöstöä. Sivutoimisista opettajista, luennoitsijoista sekä ostopalveluna hankitusta opetuksesta kerätään tarvittavat tiedot jatkossakin summatason tietoina. Ne eivät tule mukaan henkilöpohjaiseen tiedonkeruuseen.

10 Julkaisutietojen keruu Liite 2c Julkaisutietojen keruusssa sovellettavaa julkaisutyyppiluokitusta on kehitetty yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Valmistellun luokituksen on tarkoitus antaa yleinen malli julkaisutyyppiluokittelulle. Korkeakouluilla voi olla käytössän tarkempia luokituksia, mutta valmisteltua luokitusta käytetään pohjana Kota- ja Amkota-tiedonkeruussa sekä korkeakoulujen tietovarastohankkeessa. Luokituksen pääluokat ovat seuraavat: A Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit B Vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset C Tieteelliset kirjat (monografiat) D Ammattiyhteisölle suunnatut julkaisut E Suurelle yleisölle suunnatut julkaisut F Julkinen taiteellinen ja taideteollinen toiminta G Opinnäytteet H Patentit ja keksintöilmoitukset I Audiovisuaaliset aineistot ja tieto- ja viestintätekniset ohjelmat Luokituksen tarkempi kuvaus on liitteessä 4a (julkaisuluokituksen käsikirja). Käsikirjasta julkaistaan englanninkieliset ja ruotsinkieliset versiot vuodenvaihteessa. Julkaisutiedot kirjataan kaikilta korkeakoulun henkilökuntaan kuuluvilta. Kirjoittajan affiliaation tulee käydä ilmi julkaisusta. Mikäli julkaisusta ei kuitenkaan jostain syystä käy ilmi mitään afiiliaatiota, kirjoittajan tulee todeta kirjallisesti olevansa palvelussuhteessa tai jatko-opiskelijana korkeakoulussa. Affiliaatio voidaan myös todeta henkilöstöjohtajan toimesta tai palvelussuhderekisteristä. Jatkoopiskelijoiden kohdalla julkaisut kirjataan niiltä jatko-opiskelijoilta, jotka A) osallistuvat aktiivisesti jatkotutkinto-opetukseen ja B) ovat saaneet säännöllistä apurahaa vähintään 6 yhtäjaksoista kuukautta. Yhteisjulkaisuissa julkaisu rekisteröidään jokaisen kirjoittajan nimiin, mutta julkaisutietojen vertailukelpoisuuden vuoksi yhteisjulkaisut kirjataan opetusministeriön tiedonkeruissa vain kertaalleen korkeakoulua kohden. (Esim. mikäli korkeakoululla Xx on 3 kirjoittajaa yhdessä julkaisussa ja korkeakoululla Y on 1 kirjoittaja samassa julkaisussa, julkaisu kirjataan tiedonkeruissa kertaallaan kumpaakin korkeakoulua kohti). Opetusministeriö kerää vuositasolla tietoja korkeakoulujen julkaisutoiminnasta käsikirjassa määriteltyjen julkaisutyyppien mukaisesti. Opetusministeriön tiedonkeruun ulkopuolelle jää luokka G, eli opinnäytetyöt. Kustakin julkaisusta kerätään seuraavat tiedot: - Julkaisutyyppi - Julkaisumaa (kotimainen / kansainvälinen) - Open access- tyylinen julkaisu (kyllä / ei) - Julkaisun tieteenala (Tilastokeskuksen tieteenalaluokitus) - Julkaisun koulutusala (Yliopistojen kohdalla opintohallinnon vuoden 1995 opintoalaluokitus ja ammattikorkeakoulujen kohdalla opintohallinnon 2002 koulutusalaluokitus) Tarkemmat ohjeet tiedonkeruusta julkaistaan erikseen vuonna Uusittu julkaisutyyppiluokitus otetaan käyttöön vuotta 2010 koskevassa tietojenkeruussa.

11 OPETUSMINISTERIÖN JULKAISUTYYPPILUOKITTELU Käsikirja 2010

12 Sisällysluettelo: JOHDANTO 13 JULKAISUJEN KERUUN MÄÄRITELMÄT 14 Tieteellisen julkaisun määritelmä 14 Taiteellisen ja taideteollisen toiminnan määritelmä 14 Vertaisarviointi 15 Tieteellinen julkaisija 15 Kirjoittajan affiliaatio korkeakouluun 15 Yhteisjulkaisu 16 Sähköinen julkaisu 16 Julkaisumaa 16 Julkaisuvuosi 17 Open Access 17 Opetusministeriön tiedonkeruut 17 JULKAISUTYYPIT: 18 A Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit 18 B Vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset 19 C Tieteelliset kirjat (monografiat) 21 D Ammattiyhteisölle suunnatut julkaisut 22 E Suurelle yleisölle suunnatut julkaisut 24 F Julkinen taiteellinen ja taideteollinen toiminta 24 G Opinnäytteet 25 H Patentit ja keksintöilmoitukset 26 I Audiovisuaaliset aineistot ja tieto- ja viestintätekniset ohjelmat 26

13 Johdanto Julkaisut ovat merkittävin tiedonvälityksen muoto lähes kaikessa akateemisessa tutkimuksessa. Poikkeuksen muodostavat ne tutkimusalueet, joilla esimerkiksi patentit tai kaupalliset sovellutukset ovat tyypillisiä. Julkaisujen avulla tieteellinen tieto tulee julkiseksi ja muu akateeminen yleisö voi arvioida tutkimuksen laatua. Julkaisemalla tutkijat meritoituvat ja identifioivat tieteellisiä tuloksia itselleen. Julkaisut muodostavat myös merkittävän tavan levittää akateemista tietoa ympäröivään yhteiskuntaan. Korkeakoulujen taiteellinen toiminta on tutkimukseen rinnastettavissa oleva yksi kolmesta korkeakoulujen päätehtävistä. Opetusministeriö on kerännyt tietoja yliopistojen julkaisutoiminnasta vuodesta 1994 lähtien ja ammattikorkeakoulujen osalta vuodesta 2006 lähtien. Kerättyjen tietojen luokittelut ovat poikenneet sektorien välillä. Lisäksi käytetyt julkaisutyypit eivät ole kattaneet koko korkeakoulujen julkaisutoimintaa. Tässä käsikirjassa esiteltävä julkaisutyyppiluokittelu luo pohjan koko korkeakoulusektorin yhteiselle julkaisutyyppiluokittelulle, joka pyrkii kattamaan riittävällä tarkkuustasolla koko korkeakoulukentän julkaisutoiminnan. Kattavuuden parantamiseksi julkaisutyyppiluokittelussa on mukana myös luokat opinnäytetöille. Julkaisutyyppiluokitusta on kehitetty yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa vuosina Opetusministeriö tulee käyttämään käsikirjassa esiteltävää julkaisutyyppiluokittelua omissa tiedonkeruissaan vuoden 2010 tiedoista alkaen. Tarkemmat ohjeet tiedonkeruusta julkaistaan erikseen. Lisäksi julkaisutyyppiluokittelua tullaan käyttämään valmisteilla olevassa korkeakoulujen yhteisessä tietovarastossa. Korkeakouluilla voi tarvittaessa olla käytössään tarkempia luokituksia, mutta korkeakoulujen sisäistä tiedonkeruuta helpottaa mikäli heidän omat luokittelunsa ovat käännettävissä tässä esitettävälle luokitukselle.

14 Julkaisujen keruun määritelmät Alla määritelty tärkeimpiä käsitteitä, joita on käytetty julkaisutyyppiluokituksessa sekä opetusministeriön tiedonkeruiden ohjeissa. Tieteellisen julkaisun määritelmä Kaikki korkeakoulujen tutkijoiden ja muun henkilöstön tekemät julkaisut pohjautuvat jossain määrin tekijöidensä tieteelliseen työhön. Julkaisut voidaan niiden käyttötarkoituksen mukaan karkeasti erottaa kahteen ryhmään; A) julkaisut, jotka on tarkoitettu viemään tiedettä eteenpäin sekä tuottamaan uutta tietoa, ja B) julkaisut, jotka ovat enemmänkin suuntautunut tieteellisen tiedon levittämiseen ympäröivään yhteiskuntaan. Julkaisutyyppiluokittelussa on käytetty termiä tieteellinen julkaisu, jolla tarkoitetaan em. ryhmään A kuuluvia julkaisuja. Tieteellisiä julkaisuja yhdistää seuraavien neljän ehdon täyttyminen Julkaisun täytyy tuottaa uutta tietoa. Määritelmässä sovelletaan kunkin tieteenalan vakiintuneita käytänteitä julkaisun sisältämästä uudesta tiedosta suhteessa jo olemassa oleviin julkaisuihin. 2. Julkaisu täytyy olla esitettynä muodossa joka antaa mahdollisuuden tutkimustulosten todentamiseen ja/tai niiden käyttöön uudessa tutkimuksessa. Tutkimustulosten todentaminen ei ole kaikilla aloilla yhtä oleellista. Niillä aloilla, joilla todentaminen ei ole oleellista, kiinnitetään huomiota siihen, että julkaisun avulla toiset tutkijat voivat arvioida tutkimustuloksia ja käyttää niitä omassa työssään. 3. Julkaisu ja ainakin sen bibliografisten tietojen täytyy olla kirjoitettu sellaisella kielellä ja sillä täytyy olla sellainen julkaisukanava, että se on kaikkien kiinnostuneiden tutkijoiden käytettävissä. Julkaisun kieltä arvioidaan suhteessa tieteenalaan. Joillakin aloilla suomen- tai ruotsinkielinen julkaisu saattaa olla kaikkien kiinnostuneiden tutkijoiden käytettävissä. Julkaisukanavaa täytyy arvioida sekä julkaisuhetken että tulevaisuuden valossa (erityisesti sähköisten julkaisujen osalta). 4. Julkaisun julkaisukanavan täytyy olla arviointikäytäntö, jolla yksi tai useampi julkaisun asiaa tunteva ulkopuolinen taho arvioi julkaistavan tekstin. Julkaisukanavan täytyy noudattaa arviointikäytäntöjä tarkastelun kohteena olevaan tekstiin. Joissakin tapauksissa myös julkaisun toimituskunta voidaan rinnastaa arvioijiin. Taiteellisen ja taideteollisen toiminnan määritelmä Taiteellinen toiminta muodostaa osan korkeakoulujen lakisääteisistä tehtävistä. Jotta korkeakoulujen taiteellisen toiminnan laajuutta voitaisiin verrata korkeakoulujen tutkimustoiminnan laajuuteen, on korkeakoulujen taiteellinen ja taideteollinen toiminta otettu yhdeksi luokaksi julkaisutyyppiluokittelussa. Taiteellisen toiminnan määrittelylle ei ole olemassa vakiintuneita tapoja. Alla on kolme ohjeellista ehtoa taiteellisen ja taideteollisen toiminnan ja sen tuloksena syntyvien aikaansaannosten määrittelyyn. 1. Taiteellisen tai taideteollisen toiminnan tulos on syntynyt tekijän tai tekijöiden tarkoituksellisesta toiminnasta. 1 Ehtojen määrittelyssä on sovellettu Norjan tiedeakatemian määritelmiä.

15 2. Taiteellisen tai taideteollisen toiminnan tuloksen täytyy olla julkinen tai jonkin toisen osapuolen hyödyntämä. Teoksen julkaisusta tai julkisesta esittämisestä on pääsääntöisesti päättänyt jokin muu kuin tekijä itse, esim. tilaaja, kuraattori, tuottaja tai kustantaja. Teoksen julkisen esittäminen pitää voida todentaa jälkeenpäin. 3. Taiteellisen tai taideteollisen toiminnan tuloksena pidetään teoksen ensimmäistä julkista esityskertaa, sekä jokaista esitystä joka vaatii tekijän taiteellista panostusta. Taiteellisen panostuksen määritelmä vaihtelee aloittain. Taiteellisen ja taideteollisen toiminnan tuloksien kirjaamisessa on kiinnitettävä huomiota varsinkin kolmanteen ehtoon, joka määrittää kuinka monta kertaa kukin aikaansaannos kirjataan. Vertaisarviointi Vertaisarvioinnissa (peer review) julkaisuun lähetetyt käsikirjoitukset arvioi julkaisusarjan toimituskunnan valitsemat ulkopuoliset asiantuntijat. Joissakin tapauksissa myös julkaisun toimituskunta voidaan rinnastaa vertaisarvioijiin. Vertaisarvioinnissa arvioidaan, mm. onko artikkeli kirjoitettu tieteellisen yhteisön tyylivaatimusten mukaisesti, onko työ asetettu oikeaan viitekehykseen (esim. onko aiempiin julkaisuihin viitattu asianmukaisesti) ja onko siinä ilmeisiä virheitä. Vertaisarvioinnin täytyy minimissään täyttää seuraavat vaatimukset: - arvioitavana on koko käsikirjoitus (ei pelkästään abstrakti tai ote) - vertaisarviointi on suoritettu ennen julkaisua - vertaisarvioinnin tekee ansioitunut sekä julkaisun tekijästä riippumaton asiantuntija. Tieteellinen julkaisija Tieteellisen julkaisijan määritelmää käytetään takamaan kirjojen ja kokoomateosten tieteellisyys, mikäli niillä ei ole käytössä erillistä vertaisarviointia. Tieteellisiksi julkaisijoiksi lasketaan tieteelliset kaupalliset julkaisijat sekä kotimaiset ja ulkomaiset tieteelliset seurat. Tieteellisiksi julkaisijoiksi lasketaan myös korkeakoulut, niiden laitokset sekä valtion tutkimuslaitokset, siltä osin kun niiden julkaisutoiminta täyttää tieteellisen julkaisemisen kriteetrit. Kaupallisen tieteellisen julkaisijan tunnusmerkki on, että yhtiön pääasiallinen toimialue on kirjojen ja lehtien kustantaminen. Apuna kotimaisten tieteellisten kustantajien määrittelyssä voi käyttää esim. Suomen tiedekustantajien liitto ry:n jäsenlistaa. Seuraavat julkaisijat eivät yleisesti ottaen ole julkaisutyyppiluokittelussa käytetyn määritelmän mukaisia tieteellisiä julkaisijoita: - Yhtiöt, jotka huolehtivat vain julkaisun painosta ja levityksestä, mutta eivät varsinaisesti kustanna tai toimita kirjoja - Gallerioiden tai museoiden julkaisuyksiköt Kirjoittajan affiliaatio korkeakouluun Korkeakouluissa työskentelee tutkijoita eri asteisilla ja eri pituisilla työsopimuksilla. Jotta julkaisutiedot kuvaisivat luotettavasti ja vertailukelpoisesti korkeakoulujen julkaisutoimintaa, pitää julkaisun ilmoittaneella korkeakouluilla olla yhteys julkaisun tekijään.

16 Mikäli tekijä on saanut korkeakoululta palkkaa julkaisun tekoon tai korkeakoulu on muulla tavoin (esim. tilojen tai ohjauksen kautta) mahdollistanut julkaisun teon, on tämä yhteys olemassa. Sen sijaan, mikäli tutkija on tehnyt pääosan julkaisuun liittyvästä tutkimustyöstä muualla ja julkaisee tutkimuksen korkeakoulun nimissä ollen hetkellisesti palvelussuhteessa korkeakouluun, ei julkaisutiedon kirjaaminen korkeakoululle kerro aidosti sen harjoittamasta tutkimustoiminnasta. Pelkkä dosentin arvo ei tarkoita palvelussuhdetta yliopistoon. Jotta julkaisutiedot kertoisivat aidosti korkeakoulujen tutkimustoiminnasta, kirjoittajan affiliaation tulee käydä ilmi julkaisusta. Mikäli julkaisusta ei kuitenkaan jostain syystä käy ilmi mitään afiiliaatiota, kirjoittajan tulee todeta kirjallisesti olevansa palvelussuhteessa tai jatko-opiskelijana korkeakoulussa. Affiliaatio voidaan myös todeta henkilöstöjohtajan toimesta tai palvelussuhderekisteristä Jatko-opiskelijoiden kohdalla julkaisut kirjataan niiltä jatko-opiskelijoilta, jotka A) osallistuvat aktiivisesti jatkotutkinto-opetukseen ja B) ovat saaneet säännöllistä apurahaa vähintään 6 yhtäjaksoista kuukautta. Yhteisjulkaisu Tutkijoiden yhteisjulkaisujen perusteet ovat erilaisia eri tieteenaloilla. Joillakin aloilla on tavallista mainita julkaisutiedoissa kaikki projektiin jollain tavalla osallistuneet tutkijat ja joillakin aloilla julkaisutiedoissa mainitaan usein vain yhden tutkijan nimi, vaikka tutkija olisikin saanut huomattavaa apua muilta tutkijoilta. Tästä syystä yhteisjulkaisuissa julkaisu rekisteröidään jokaisen kirjoittajan nimiin, mutta julkaisutietojen vertailukelpoisuuden vuoksi yhteisjulkaisut kirjataan opetusministeriön tiedonkeruissa vain kertaalleen korkeakoulua kohden. (Esim. mikäli korkeakoululla Xx on 3 kirjoittajaa yhdessä julkaisussa ja korkeakoululla Y on 1 kirjoittaja samassa julkaisussa, julkaisu kirjataan tiedonkeruissa kertaallaan kumpaakin korkeakoulua kohti). Sähköinen julkaisu Julkaisutyyppijaottelussa ei erotella sähköisiä julkaisuja muista julkaisumuodoista. Sähköisesti julkaistuilla julkaisuilla vaaditaan kuitenkin olevan ISSN-tunnukset ja ISBN-numerot, mikäli tätä vaaditaan painetulta julkaisulta. Kukin julkaisu merkitään vain kerran, vaikka sillä olisikin useampi ilmestymismuoto (esim. sähköinen ja painettu). Verkkomediassa on myös paljon ei-traditionaalisia julkaisutyyppejä, kuten blogit, wikipediaartikkelit tai muut verkkosivustot. Niissä julkaistaan paljon myös tieteellisesti tärkeitä julkaisuja. Tieteellisesti tai yhteiskunnallisesti tärkeiden julkaisujen erottelu näistä uusista julkaisutyypeistä ei kuitenkaan ole mahdollista, joten nämä julkaisutyypit jäävät tiedonkeruun ulkopuolelle. Julkaisumaa Suuri osa tieteellisestä julkaisemisesta tapahtuu nykyisin englannin kielellä, joka on vakiinnuttanut asemansa useimpien alojen tiedeyhteisöjen pääkielenä. Useimmilla aloilla julkaistaan tieteellisiä lehtiä kuitenkin myös Suomessa ja suomen kielellä. Toisaalta osa Suomessa julkaistuista julkaisuista on kirjoitettu muulla kuin suomen kielellä.

17 Julkaisutyyppiluokitteluun ei ole erikseen tehty eroa kotimaisen ja kansainvälisen julkaisemisen välillä. Opetusministeriön keräämät tiedot kuitenkin jaotellaan kotimaisiin ja kansainvälisiin julkaisuihin. Kotimainen julkaisu tarkoittaa julkaisua, jonka julkaisija on suomalainen tai se on ensisijaisesti julkaistu Suomessa. Kansainvälinen julkaisu tarkoittaa julkaisua, jonka julkaisija on ei-suomalainen tai se on ensijaisesti julkaistu muualla kuin Suomessa. Julkaisuvuosi Julkaisuvuosi tarkoittaa vuotta jolloin julkaisu on julkaistu ensimmäistä kertaa versiona, jossa on lehden täydelliset viittaustiedot (volyymi, numero, sivunumerot). Lehtiartikkelin verkkoversio ja painettu versio voivat ilmestyä eri vuonna. Julkaisuvuosi on yleisesti näkyvissä julkaisussa. Mikäli näin ei ole (esim. osa sähköisesti julkaistusta materiaalista), niin julkaisuvuosi täytyy voida todentaa julkaisijan toimesta. Open Access Open access tarkoittaa yleisellä tasolla, että julkaisun voi ladata ja lukea internetin kautta ilman korvausta ja jakaa sitä edelleen ei-kaupallisissa tarkoituksissa ilman rajoituksia tai maksuja. Open access -julkaisu ei tarkoita tilausmaksullisten julkaisujen open access -kopioita, jotka ovat luettavissa esim. tutkimusorganisaatioiden digitaalisissa arkistopalveluissa. OPM:n julkaisutyyppijaottelussa open access -julkaisuja ei erotella tilausmaksullisista julkaisuista, eli open access ei sinänsä ole julkaisutyypin määritelmä. Tullakseen rekisteröidyksi vertaisarvioiduksi julkaisuksi myös open access -julkaisulta edellytetään tieteellistä vertaisarviointimenettelyä. Opetusministeriön keräämissä julkaisutiedoissa open access- tyylinen julkaisu on yksi julkaisun ominaisuus, joka otetaan huomioon tiedonkeruussa. Opetusministeriön tiedonkeruut Opetusministeriö kerää vuositasolla tietoja korkeakoulujen julkaisutoiminnasta tässä käsikirjassa määriteltyjen julkaisutyyppien mukaisesti. Opetusministeriön tiedonkeruun ulkopuolelle jää luokka G, eli opinnäytetyöt. Kustakin julkaisusta kerätään seuraavat tiedot: - Julkaisutyyppi - Julkaisumaa (kotimainen / kansainvälinen) - Open access- tyylinen julkaisu (kyllä / ei) - Julkaisun tieteenala (Tilastokeskuksen tieteenalaluokitus) - Julkaisun koulutusala (Yliopistojen kohdalla opintohallinnon vuoden 1995 opintoalaluokitus ja ammattikorkeakoulujen kohdalla opintohallinnon 2002 koulutusalaluokitus) Tarkemmat ohjeet tiedonkeruusta julkaistaan erikseen vuonna 2010.

18 Julkaisutyypit: A Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikauslehdessä (Journal article-refereed, Original research) - Täyttää tieteellisen julkaisun määritelmän - Koostuu pääosin julkaisemattomasta materiaalista - Artikkeli on vertaisarvioitu - Artikkelin julkaisseella lehdellä on ISSN-tunnus Luokkaan sisältyy mm.: - Alkuperäistutkimuksen tuloksia esittelevät artikkelit - Katsausartikkelit (luokka A2) - Artikkelit kokoomateoksissa (luokka A3) - Artikkelit konferenssijulkaisuissa (luokka A4) - Lyhyet tutkimusselostukset tai lyhyet katsausartikkelit (luokka B1) - Pääkirjoitukset, kirja-arvostelut, keskustelupuheenvuorot, kommentit (luokka B1) - Ammattiyhteisön sovellettaviksi suunnatut artikkelit, jotka eivät perustu alkuperäistutkimukseen (luokka D1) Huom! Em. kriteerit täyttävät aikakauslehtien erikoisnumeroissa ilmestyneet artikkelit merkitään joko luokkaan A1 tai A3. Konferenssijulkaisun artikkelia, joka on ilmestynyt aikakauslehden erikoisnumerossa merkitään joko luokkaan A1 tai A4. A2 Katsausartikkeli tieteellisessä aikauslehdessä (Review article, Literature review, Systematic review) - Täyttää tieteellisen julkaisun määritelmän, lukuunottamatta vaatimusta uuden tiedon tuottamisesta. - Perustuu keskeisimpään alkuperäisartikkeliaineistoon - Artikkeli on vertaisarvioitu - Artikkelin julkaisseella lehdellä on ISSN-tunnus - Alkuperäisjulkaisujen tai muiden tutkimuksissa esitettyjen tulosten pohjalta luodut katsaukset joltakin tietyltä tieteenalalta. - Alkuperäisartikkelit (luokka A1)

19 - Artikkelit kokoomateoksissa (luokka A3) - Artikkelit konferenssijulkaisuissa (luokka A4) - Lyhyet tutkimusselostukset tai lyhyet katsausartikkelit (luokka B1) - Pääkirjoitukset, kirja-arvostelut, keskustelupuheenvuorot, kommentit (luokka B1) - Ammattiyhteisön sovellettaviksi suunnatut artikkelit, jotka eivät perustu alkuperäistutkimukseen (luokka D1) A3 Kirjan tai muun kokoomateoksen osa (Book section, Chapters in research books) - Täyttää tieteellisen julkaisun määritelmän - Koostuu pääosin julkaisemattomasta materiaalista - Kirjan toimituskunta tai vastaava on vertaisarvioinut artikkelin - Kirjalla on ISBN-numero - Kirjan on julkaissut tieteellinen julkaisija (ks. määritelmä s.xx) - Tieteellisissä kokoomateoksissa julkaistut artikkelit - Tieteellisissä vuosikirjoissa tai vastaavissa julkaistut artikkelit - Vertaisarvioimattomat kirjan tai muun kokoomateoksen osat, ks. tarkempi määrittely luokka B2 - Artikkelit ammatillisessa käsi- tai opaskirjassa tai ammatillisessa tietojärjestelmässä, taikka oppikirja-aineistot (luokka D2) A4 Artikkeli konferenssijulkaisussa (Conference proceedings) - Täyttää tieteellisen julkaisun määritelmän - Julkaistu painetussa tai muuten julkisesti saatavilla olevassa konferenssijulkaisussa - Täydellinen kirjallinen versio konferenssi-esitelmästä (full paper), ei pelkästään abstrakti - Artikkeli on vertaisarvioitu - Tieteellisen seminaarin kutsututuista esitelmistä tai postereista tehdyt artikkelit. - Muut kuin vertaisarvidut alkuperäisartikkelit konferenssijulka - Konferenssiesitelmien abstraktit, posterit tai powerpoint- esitykset - Lyhyet tutkimusselostukset tai lyhyet katsausartikkelit (luokka B1) - Vertaisarvioimattomat konferenssijulkaisut (B3) - Ammattiyhteisön sovellettaviksi suunnatut artikkelit, jotka eivät perustu alkuperäistutkimukseen (luokka D1) B Vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset

20 B1 Kirjoitus tieteellisessä aikakauslehdessä (Unrefereed journal articles) - Luokkaan kuuluvat vertaisarvioimattomat kirjoitukset tieteellisissä aikakauslehdissä. Artikkelien lisäksi luokkaan kuuluvat lyhyet tutkimusselostukset tai katsausartikkelit, pääkirjoitukset, kirjaarvostelut, keskustelupuheenvuorot ja kommentit tieteellisissä aikauslehdissä. - Aikauslehdessä on toimituskunta, mutta lehden ei välttämättä tarvitse noudattaa vertaisarviointikäytäntöjä. - Artikkelin julkaisseella lehdellä on ISSN- tunnus - Vertaisarvioimattomat artikkelit - Lyhyet tutkimusselostukset tai lyhyet katsausartikkelit - Pääkirjoitukset, kirja-arvostelut, keskustelupuheenvuorot, kommentit, jne tieteellisissä aikauslehdissä. - Alkuperäisartikkelit (luokka A1) - Katsausartikkelit (luokka A2) - Artikkelit kokoomateoksissa (luokka A3) - Artikkelit konferenssijulkaisuissa (luokka A4) - Ammattiyhteisön sovellettaviksi suunnatut artikkelit, jotka eivät perustu alkuperäistutkimukseen (luokka D1) B2 Kirjan tai muun kokoomateoksen osa (Book section) - Luokkaan kuuluvat vertaisarvioimattomat artikkelit kirjoissa tai kokoomateoksissa, joissa mahdollisesti on toimituskunta, mutta artikkelia ei ole vertaisarvioitu. - Kirjan julkaisija tieteellinen kustantaja (ks. määritelmä sivulla xx) - Kirjalla on ISBN-numero - Vertaisarvioimattomat artikkelit kirjoissa tai kokoomateoksissa - Tutkimuslaitosten kustantamissa kokoomateoksissa julkaistut artikkelit, jotka ovat lähempänä tieteellistä artikkelia kuin raporttia tai selvitystä. - Valtion virastojen kustantamissa kirjoissa julkaistut artikkelit, jotka ovat lähempänä tieteellistä artikkelia kuin raporttia tai selvitystä. - Artikkelit tieteellisissä kokoomateoksissa (luokka A3) - Artikkelit ammatillisessa käsi- tai opaskirjassa tai ammatillisessa tietojärjestelmässä, taikka oppikirja-aineistot (luokka D2) - Julkaistut kehittämis- tai tutkimusraportit taikka -selvitykset (luokka D4) - Oppikirjat, ammatilliset käsi- tai opaskirjat taikka sanakirjat (luokka D5) - Lyhyet esipuheet tai johdannot B3 Vertaisarvioimaton artikkeli konferenssijulkaisussa (Unrefereed conference proceedings)

21 - Julkaistu painetussa tai muuten julkisesti saatavilla olevassa konferenssijulkaisussa - Täydellinen kirjallinen versio konferenssi-esitelmästä (full paper), ei pelkästään abstrakti - Tieteellisen seminaarin kutsututuista esitelmistä tai postereista tehdyt artikkelit, jotka eivät ole käyneet läpi vertaisarviointia. - Konferenssiesitelmien abstraktit, posterit tai powerpoint- esitykset - Lyhyet tutkimusselostukset tai lyhyet katsausartikkelit (luokka B1) - Vertaisarvioidut konferenssijulkaisut (luokka A4) - Ammattiyhteisön sovellettaviksi suunnatut artikkelit, jotka eivät perustu alkuperäistutkimukseen (luokka D1) C Tieteelliset kirjat (monografiat) C1 Kustannettu tieteellinen erillisteos (Book) - Täyttää tieteellisen julkaisun määritelmän - Koostuu pääosin julkaisemattomasta materiaalista. Kirjojen uudet painokset otetaan huomioon, mikäli kirjaa muokattu merkittävästi edelliseen painokseen nähden. - Kirjalla yksi tekijä tai useampi tekijä jotka ovat vastuussa koko kirjasta. - Kirjan on julkaisut tieteellinen julkaisija (ks. määritelmä s.xx). - Kirjalla on ISBN-numero - Kaupallisten kustantajien julkaisemat tieteelliset erillisteokset - Tieteellisten seurojen tai vastaavien sarjoissa ilmestyneet tieteelliset erillisteokset. - Uudet painokset, mikäli tekstiä ei ole merkittävästi muokattu. - Kirjan ja kokoomateoksen toimittaminen (mahdollisesti luokka C2) - Käännökset (mahdollisesti luokka C2) - Kehittämis- tai tutkimusraportit taikka -selvitykset (luokka D4) - Oppikirjat, ammatilliset käsi- tai opaskirjat taikka sanakirjat (luokka D5) - Yleistajuiset monografiat (luokka E1) - Väitöskirjat tai muut opinnäytetyöt (luokka G) C2 Toimitettu kirja, kokoomateos, konferenssijulkaisu tai lehden erikoisnumero (Book (editor)) - Toimitetut julkaisut, joissa toimittajalla on myös omaa tieteellistä panosta, kuten laaja johdanto tai esipuhe. Johdantoa tai esipuhetta ei merkitä erikseen luokkiin A tai B. - Kirjan on julkaisut tieteellinen julkaisija (ks. määritelmä s.xx)

22 - Kirjalla on ISBN-numero - Toimitetut kirjat, kokoomateokst, konferenssijulkaisut tai lehden erikoisnumerot - Käännökset, joissa toimittajalla laaja johdanto tai esipuhe - Toimitetut, kirjat joissa ei ole toimittajan laajaa johdantoa tai esipuhetta. - Käännökset ilman toimittajan laajaa johdantoa tai esipuhetta. - Toimitetut oppikirjat, ammatilliset käsi- tai opaskirjat taikka sanakirjat (mahdollisesti luokka D5) - Toimitetut yleistajuiset kirjat (mahdollisesti E2) D Ammattiyhteisölle suunnatut julkaisut D1 Artikkeli ammattilehdessä - Ammattilehdillä tarkoitetaan lehtiä, joiden pääasiallinen lukijakunta on alalle koulutettua ja soveltaa tietoa käytännön työssään. Usein kotimaisia lehtiä. - Artikkelien ei tarvitse perustua alkuperäistutkimukseen. - Aikauslehdessä on toimituskunta, mutta lehden ei välttämättä tarvitse noudattaa vertaisarviointikäytäntöjä. - Artikkelin julkaisseella lehdellä on ISSN-tunnus - Ammattiyhteisön sovellettaviksi suunnatut artikkelit, jotka on julkaistu ammattilehdessä. Artikkelien ei tarvitse perustua alkuperäistutkimukseen. - Alkuperäisartikkelit (luokka A1) - Katsausartikkelit (luokka A2) - Artikkelit kokoomateoksissa (luokka A3) - Artikkelit konferenssijulkaisuissa (luokka A4) - Yleistajuiset artikkelit, sanomalehtiartikkelit (luokka E1) D2 Artikkeli ammatillisessa käsi- tai opaskirjassa tai ammatillisessa tietojärjestelmässä, taikka oppikirja-aineisto - Ammattillisilla käsikirjoilla tarkoitetaan käsikirjoja, joiden pääasiallinen lukijakunta on alalle koulutettua ja soveltaa tietoa käytännön työssään. Usein kotimaisia. - Kirjan/tietojärjestelmän julkaisija voi olla tieteellinen kustantaja (ks. määritelmä sivulla xx) tai määritelmän ulkupuolelle jäävä kustantaja. - Kirjalla on ISBN-numero - Ammattiyhteisön sovellettaviksi suunnatut artikkelit jotka on julkaistu ammatillisessa käsi- tai opaskirjassa tai ammatillisessa tietojärjestelmässä. Artikkelien ei tarvitse perustua alkuperäistutkimukseen.

23 - Ammatilliseen käyttöön tarkoitetut oppikirja-aineistot. - Artikkelit tieteellisissä kokoomateoksissa (luokka A3) - Artikkelit konferenssijulkaisuissa (luokka A4) - Julkaistut kehittämis- tai tutkimusraportit taikka -selvitykset (luokka D4) - Kokonaiset oppikirjat, ammatilliset käsi- tai opaskirjat taikka sanakirjat (luokka D5) - Lyhyet esipuheet tai johdannot D3 Artikkeli ammatillisessa konferenssijulkaisussa - Artikkelit, jotka ovat ilmestyneet ammatillisissa konferenssijulkaisuissa. - Artikkelit, jotka ovat ilmestyneet ammatillisissa konferenssijulkaisuissa. - Artikkelit tieteellisissä konferenssijulkaisuissa (luokka A4) - Julkaistut kehittämis- tai tutkimusraportit taikka -selvitykset (luokka D4) - Lyhyet esipuheet tai johdannot D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys - Tieteellisen työhön perustuva julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka selvitys, joka on yleisesti saatavilla. - Kustantaja yleensä ei-tieteellinen, yleensä julkinen taho kuten ministeriö tai valtion tutkimuslaitos. - Sopimustutkimuksena tehdyt selvitykset - Julkaistut tutkimusraportit - Ns. white paperit - Working papers- ja discussion papers tyyppiset julkaisut. - Pelkästään sisäiseen käyttöön tarkoitut julkaisut. - Artikkelit kirjoissa tai kokoomateoksissa (luokka A3 tai B2) - Kaupallisten kustantajien julkaisemat tieteelliset erillisteokset (luokka C1) - Tieteellisten seurojen tai vastaavien julkaisemat tieteelliset erillisteokset (luokka C1) - Oppikirjat, ammatillinen käsi- tai opaskirjat taikka sanakirjat (luokka D5) - Yleistajuiset monografiat (luokka F1) D5 Oppikirja, ammatillinen käsi- tai opaskirja taikka sanakirja - Kustannetut oppikirjat tai sanakirjat. - Kirjalla on ISBN-numero

24 - Kustannetut oppikirjat tai ammatilliset käsi tai opaskirjat - Sanakirjat - Pelkästään yksittäisiä kurssejat varten tehdyt luentomonisteet, verkkoaineistot tai vastaavat E Suurelle yleisölle suunnatut julkaisut E1 Yleistajuinen artikkeli, sanomalehtiartikkeli - Artikkelit, katsaukset ja pääkirjoitukset suurille yleisölle suunnatuissa julkaisuissa. - Kirjoituksella täytyy olla yhteys kirjoittajan työhön. - Julkaistut yleistajuiset artikkelit yleisesti saatavilla olevissa suurelle yleisölle suunnatuissa sanomalehdissä tai aikakauslehdissä. - Artikkelit ammattilehdissä (luokka D1) - Lyhyet kommentit tai yleisönosastokirjeet. - Artikkelit jotka kirjoittaja on kirjoittanut työskennellessään sanomalehdessä. E2 Yleistajuinen monografia - Kustannetut ei-tieteelliset yleistajuiset teokset. Ei omakustanteita. - Kirjoituksella täytyy olla yhteys kirjoittajan työhön. - Monografialla täytyy olla ISBN-numero. - Kustannetut ei-tieteelliset yleistajuiset teokset. - ammatilliset käsi- tai opaskirjat (luokka D5) F Julkinen taiteellinen ja taideteollinen toiminta F1 Julkaistu itsenäinen taiteellinen teos - Täyttää taiteellisen ja taideteollisen toiminnan määritelmän - Sävellykset, sanoitukset, libretot - Näytelmät - Julkiset taideteokset

25 - Muut itsenäiset taiteelliset teokset F2 Julkinen taiteellinen teoksen osatoteutus - Täyttää taiteellisen ja taideteollisen toiminnan määritelmän - Julkinen osatoteutus tai osakokonaisuus ryhmän julkisesta taiteellisesta teoksesta tai teoksen esityksestä - Käsikirjoitukset - Lavastukset - Puvustukset - Koreografiat - Kuvasuunnittelut, visualisoinnit, valot - Muut produktiot (mediatuotanto, verkkototeutus, taidekasvatusproduktio) F3 Julkinen taiteellinen esitys tai näyttely - Täyttää taiteellisen ja taideteollisen toiminnan määritelmän - Tekijä on selkeästi yksilöitävä henkilö joka on vastuussa esityksestä. - Musiikkiesitykset - Näytelmän, elokuvan, performanssin tai tanssiteoksen esitykset - Muun julkisen taiteellisen tai taideteollisen teoksen esitys tai näyttely F4 Tuotantoon/hyödyntämiseen otettu malli tai suunnitelma - Täyttää taiteellisen ja taideteollisen toiminnan määritelmän - Visuaaliset suunnitelmat (esim. tuotesuunnitelma, graafinen suunnitelma, ulkoasusuunnittelma, mallisto, pelit) G Opinnäytteet G1 Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö, kandidaatintyö G2 Pro gradu, diplomityö, ylempi amk-opinnäytetyö G3 Lisensiaatintyö

26 - Julkaistut artikkelilisensiaatintyöt merkitään, vaikka lisensiaatintyön artikkelit olisi jo merkitty luokassa A. G4 Monografiaväitöskirja - Yliopiston sarjoissa ja yliopiston laitossarjoissa julkaistut monografiaväitöskirjat, kustannetut monografiaväitöskirjat tai omakustanteena julkaistut monografiaväitöskirjat. G5 Artikkeliväitöskirja - Julkaistut artikkeliväitöskirjat merkitään, vaikka väitöskirjan artikkelit olisi jo merkitty luokassa A. H Patentit ja keksintöilmoitukset Patenteista ja keksintöilmoituksista ei ilmoiteta yksilöityjä tietoja vaan ainoastaan lukumäärätietoja. H1 Myönnetty patentti Patentti on yhteiskunnan keksijälle myöntämä yksinoikeus keksinnön ammattimaiseen hyödyntämiseen, jonka vastineeksi keksijän on sallittava keksintönsä julkaiseminen. Patentin voi saada teollisesti käyttökelpoiseen keksintöön, joka on uusi ja eroaa olennaisesti aikaisemmista. Ulkomaalaisista patenteista merkitään vain yksi myönnetty patentti per keksintö. Ts. eri alueille/maihin myönnettyjä patentteja ei merkitä erikseen. H2 Keksintöilmoitus Keksintöilmoituksella tarkoitetaan kirjallista ilmoitusta (keksintöilmoituslomake) korkeakoululle, joka keksijän on tehtävä viipymättä, kun hän on tehnyt korkeakoulukeksintölain (369/2006) soveltamisalaan kuuluvan keksinnön. Keksintöilmoituksista ilmoitetaan erikseen seuraavat lukumäärät: - keksintöilmoitusten määrä - näistä jatkotyöstettyjen osuus - korkeakoulun itselleen ottamien hyödyntämisoikeuksien määrä - eteenpäin siirretyt hyödyntämisoikeudet I Audiovisuaaliset aineistot ja tieto- ja viestintätekniset ohjelmat I1 Audiovisuaalinen aineisto - Sellaiset julkaistut audiovisuaaliset aineistot, joita ei julkaisun sisällön perusteella tilastoida muissa kohdissa. - Tekijä yleensä toimittaja tai aineiston tuottanut henkilö.

27 - Sarjamuotoisissa aineistoissa kukin sarja merkitään vain kerran, esim. radio-ohjelmasarjat. - Televisio- ja radio-ohjelmat sekä tutkimuksen tuloksia dokumentoivat audiovisuaaliset esitykset. - Multimediajulkaisut - Televisio tai radiohaastattelut - Taiteellinen audiovisuaalinen aineisto (mahdollisesti luokka F) - Audiovisuaaliset opetusmateriaalit (mahdollisesti luokka D2 tai D5) - Multimediaohjelmistot (mahdollisesti luokka I2) I2 Tieto- ja viestintätekniset ohjelma tai ohjelmisto -Kaupallisena tai vapaana ohjelmistona julkaistu tieto- ja viestintätekninen ohjelma tai ohjelmisto. -Ohjelmistoversiosta mukaan vain ensimmäinen, mikäli ohjelmisto ei ole merkittävästi muuttunut jälkimmäisissä versiossa. - Tieto- ja viestintätekniset ohjelmat ja ohjelmistot - Taiteellinen tieto- ja viestintätekninen aineisto (mahdollisesti luokka F) - Multimediajulkaisut (mahdollisesti luokka I1)