Inspectan Teknisen toimikunnan NR-rakenteisiin liittyviä päätöksiä

Transkriptio

1 Inspectan Teknisen toimikunnan NR-rakenteisiin liittyviä päätöksiä Kokous TEKNISEN TOIMIKUNNAN KOKOUS 3/2009 Aika , klo 12:15 Paikka Inspecta Sertifiointi Oy, NH4, Miestentie 3, Espoo Päivitetyn Eurokoodi 5 suunnitteluohjeen hyväksyminen Tässä yhteydessä keskusteltiin myös B10-suunnitteluohjelmien tilanteesta. Ohjelmia ei ole tarkastettu kymmeneen vuoteen ei toimikunnalla ole tietoa niiden päivityksistä. Samoin naulalevyjen lausunnot perustuvat jatkossa ainoastaan Eurokoodi 5:een. Keskustelun perusteella päätettiin, että sekä RakMK B10-pohjaisten NRsuunnitteluohjelmien että vastaavien NR-suunnittelijoiden Inspectan hyväksyntä päättyy Tämä tarkoittaa, että RakMKB10 mukaan suunniteltuja NR-rakenteitaei voi leimata FI-eikä NR-laatumerkillä. Inspectan taholta on lähetetty valmistajille liitteenä oleva kirje.

2 Kokous TEKNISEN TOIMIKUNNAN KOKOUS 1/2010 Aika , klo 12:15 Paikka Inspecta Sertifiointi Oy, NH4, Miestentie 3, Espoo NR-suunnitteluohjelmien ja NR-suunnittelijoiden vahvistaminen Sihteeri esitteli voimaan tulleet Inspectan hyväksymät.nrsuunnitteluohjelmienja NR-suunnittelijoiden luettelot, jotka vahvistettiin. Luettelot on nähtävissä Inspecta Sertifiointi Oy:n internet-sivuilla Päivitetyt TR-ohjeet Sihteeri esitteli ensin TR 22 ohjeeseen ehdotetun muutoksen, jossa rajataan NRrakenteidenpalomitoitus ja laaduntarkastus pois ohjeen piiristä. Samassa yhteydessä päivitettiin suunnittelun osalta siten, että B10:n NR-suunnittelupoistettiin ohjeesta. Muutosten jälkeen ohje vahvistettiin.

3 Kokous TEKNISEN TOIMIKUNNAN KOKOUS 2/2010 Aika , klo 12:15 Paikka Helsingin Rakennusvalvontavirasto, Siltasaarenkatu 13, Helsinki NR-suunnitteluohjeen muutos Ao. kohta päätettiin käsitellä ensimmäisenä. TkTJussi Jalkanen (KPM-EngineeringOy) piti alustuksen NR-rakenteidenyläpaarteennurjahduspituuden määrittämisestä tason suunnassa, mikä on hänen mielestään sekä EC5:ssä että NR-suunnitteluohjeessaepämääräinen. Asiaa on käsitelty RIL Puurakennetoimikunnan kokouksissa ja Viimeisessä kokouksessa on päädytty täsmentämään nurjahduspituuden määritystä seuraavasti. Puristettujen sauvojen nurjahduspituutena tasossa tapahtuvalle nurjahdukselle käytetään murtorajatilan määräävännurjahdusmuodon kahden peräkkäisen käännepisteen välimatkaa. (Jussi Jalkasen alustus liitteenä) Alustuksen jälkeen keskustelun tuloksena päätettiin, että ennen jatkotoimenpiteitä, keskustellaan asiasta RIL Puurakennetoimikunnan puheenjohtajan TkTAri Kevarinmäenkanssa, joka on toiminut Inspectantoimeksiannosta sekä NR-suunnitteluohjeiden tekijänä että NR-suunnitteluohjelmientarkastajana. Keskustelun tuloksista kerrotaan pöytäkirjan saatteessa.

4 Uusi NR-standardi EN 14250:2010 Sihteeri kertoi, että uusi ristikkostandardi EN 14250:2010 tulee voimaan Standardissa ei ole oleellisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat oleellisesti valmistukseen. Merkintää on hieman muutettu. Standardista informoidaan Inspectanao. asiakkaita ja seuraavan tarkastuskäynnin yhteydessä todetaan valmiudet noudattaa uutta standardia. Kokous TEKNISEN TOIMIKUNNAN KOKOUS 3/2010 Aika , klo 12:15 Paikka Helsingin Rakennusvalvontavirasto, Siltasaarenkatu 13, Helsinki Suunnitteluohjeen muutos Ari Kevarinmäki esitteli perusteita edellisen kokouksen jälkeen tekemäänsä muutosehdotukseen: Koska ei ole näyttöä siitä, että Eurokoodi 5:n mukainen momentin nollakohtien väliseen etäisyyteen perustuva arvio paarteennurjahduspituudesta johtaisi yliarvioituun naulalevyristikon yläpaarteenkantavuuteen yhdistetyssä taivutus-ja puristusrasituksessa, sallittakoon sen käyttö edelleen. On kuitenkin selvää, että kun poikittainen kuormitus on erittäin pieni, sillä ei ole enää oleellista vaikutusta paarteenmurtotilanteen taipumaviivaan, joka tässä tapauksessa lähestyy klassisen nurjahdusteorian mukaista nurjahdusmuotoa.

5 Tällöin nurjahduspituuden yläraja on aukkopituus (liitossolmuväli), joka saavutetaan silloin, kun paarteensolmuvälit ovat yhtä pitkiä, sisäsauvat liittyvät paarteeseenpuhtaina nivelliitoksina, paarteen puristusvoima on koko paarteen pituudella vakio ja paarteen alkukäyryys on joka aukossa L/300 suuntaan muuttaen jokaisessa solmussa (paarre S- mutkalla solmuvälien mukaan). Jotta tämäkin mahdollisuus tulisi otettua sellaisessa suunnittelussa huomioon, jossa paarteidennurjahduspituutena käytetään yhdistetyssä N+M tarkastelussa momenttipinnan nollakohtien välistä etäisyyttä, ehdotan lisätarkastelua, jossa pelkkä normaalivoimakestävyys tarkistettaisiin vielä erikseen aukkovälin mukaiselle nurjahduspituudelle. Myönnän, että tämä lisätarkastelu on käytännön NR-rakenteissa selkeästi konservatiivinen, vaikka esimerkiksi katkaistun ristikon yläpaarteellatai ulokkeellisen tai moniaukkoisen ristikon puristetulla alapaarteellaei olisi muuta poikittaiskuormaa kuin ristikon omapaino. Ehdotettu lisäsääntö on vain yksi mahdollisuus asian huomioon ottamisesta ja varmasti parempiakin ratkaisuja löytyisi. Keskustelun perusteella päätettiin, että NR-suunnitteluohjeeseenei tehdä muutosta tässä vaiheessa, vaan jäädään odottamaan 2015 tulevaa EC 5 seuraavaa versiota. Asko Pajukoski esitti eriävän mielipiteen perustellen asiaa Jussi Jalkasen tekemällä selvityksellä.

6 Lovivaikutus Asko Pajukoski esitteli perusteita yläpaarteen lovivaikutuksen huomioimisesta NRsuunnitteluohjeissa: Lovisahaukset räystään yläpinnassa alkavat olla erittäin yleisiä ristikoissa. Normissa sanotaan, että loven kohdalle syntyvien jännityshuippujen vaikutukset sauvojen kestävyyteen tulee ottaa huomioon. Kyseisessä normin kohdassa puhutaan kuitenkin vain tuen kohdalta lovetuista palkeista. Ilmeisesti tämän kohdan kaavoja tulisi kuitenkin soveltaa tähän räystäsloveukseenkin. Keskustelun perusteella päätettiin, että NR-suunnitteluohjeeseenlaaditaan lisälehti, jossa Keskustelun perusteella päätettiin, että NR-suunnitteluohjeeseenlaaditaan lisälehti, jossa opastetaan lovivaikutuksen huomioiminen ao. tapauksissa.