Rannoilta kallioille Etelä-Konnevedellä

Transkriptio

1 ETELÄ-KONNEVESI K appale kauneinta Suomea, sielunmaisema, järviluontoa parhaimmillaan, Suomen eteläisin tunturijärvi. Tässä eri ihmisten ajatuksia maamme uusimmasta kansallispuistosta, joka perustettiin kuluvana kesänä Rautalammin ja Konneveden kuntiin, Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakuntien rajalle. Kaksi vuotta sitten ympäristöministeriön ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander tuli pariksi päiväksi Etelä-Konnevedelle tutustumaan maastoon ja maisemiin. Sää oli harvinaisen suopea lähes koko muu kesä oli ollut sateinen ja pilvinen. Pois lähtiessään Flander kirjoitti majapaikkansa vieraskirjaan: Hiljaisuuden temppeli, kirkkaiden vesien paratiisi. Lause löytyy uusimman matkailuesitteenkin kannesta. Etelä-Konneveden kansallispuistossa saari- ja rantaluonto yhdistyvät hienosti pohjoissavolaiseen vuorimaahan. 15 neliökilometrin kokoinen puisto yhdessä 77 eri suojellun yksityisen maa-alueen ja saaren kanssa muodostaa jylhäpiirteisen ja erämaisen kokonaisuuden. Mantereen Enonniemen kalliojyrkänteet, vanhat ja rehevät metsät jättihaapoineen ovat muun muassa liito-oravan ja pohjantikan koti. kotimaa Rannoilta kallioille Etelä-Konnevedellä TEKSTI JA KUVAT Tea Karvinen Kirkkaiden vesien ja jylhien kallioiden Etelä-Konnevesi on maamme 38. kansallispuisto. Tyyni kesäilta hiljaisella järvellä, auringon keltaiseksi värjäämä taivas ja kuikan huuto saarten takaa ovat kansallismaisemaa parhaimmillaan. 6

2 Pikaisesti perustettu METSÄHALLITUKSEN Meri-Hilkka Mäkelä Vuori-Kalajan järven maisemissa. Vastapäisellä rannalla kohoavat Kalajanvuoren kalliot yli 70 metriin veden pinnasta. EDUSKUNTA hyväksyi lain Etelä-Konneveden kansallispuistosta Laki astuu voimaan syyskuun alussa. Projektipäällikkö Ulla Anttila tuli kolme vuotta sitten Rautalammille tekemään luontomatkailun esiselvityshanketta. Samana vuonna tehtiin aloite ympäristöministeriöön. Tavoite oli saada kansallispuisto alueelle. Kahden vuoden aikana on tehty hoidon- ja käytönsuunnittelu sekä luonto- ja kulttuurihistorialliset inventoinnit. Meillä on noin kymmenen uutta yritystä aloittanut toiminnan parin vuoden aikana. Ne ovat tehneet mittavia investointeja. Kun alue hoidetaan hyvin, kyllä kansallispuisto-status tuo lisäarvoa ja lisää matkailijoita, projektipäällikkö Ulla Anttila sanoo. Molemmat kunnat olisivat halunneet nimensä kansallispuiston nimeen, mutta lopulta valittuun ratkaisuun päädyttiin vesistön, ei kunnan mukaan. Ympäristöministeriöön tuli viime vuonna 19 aloitetta uusista kansallispuistoista. Näistä neljä pääsi jatkoon, kaksi ﬁnaaliin. Toinen lähiaikoina perustettava kansallispuisto on Teijo Salon lähettyvillä. Etelä-Konnevesi on Suomen historian nopeimmin perustettu kansallispuisto. 7

3 ETELÄ-KONNEVESI Kallioiden alapuolella lännessä siintää kirkas ja sininen järviallas. Täällä voi veneillä, meloa ja kalastaa monimuotoisessa, isompia selkiä ja rikkonaisia, sokkeloisia saaria sisältävällä sisävesien suurjärvellä. Konnevesi on usean kalasääsken pesimäjärvi. Se on myös luonnontilaisen järvitaimenen tärkeimpiä elinalueita Etelä-Suomessa. Kallioinen ja männikköinen Etelä-Konnevesi on karu järvi mutta saarten sisäosissa ja mantereen puolella saattaa yllättäen tulla eteen lehto. Tällä Inarin jälkeen maamme puhtaimmalla järvellä voi ainakin toistaiseksi tiettynä aikana kesästä liikkua päivän tai pari näkemättä ketään toista ihmistä. Retkeilyreitistö valmis 2015 Aloitetaan tutustuminen maitse Enonniemen alueelta, puiston itäosista Rautalammin kunnasta. Kalajanvuoren ja Loukkuvuoren jylhät maisemat ovat suurin yksittäinen yhtenäinen puiston alue mantereen puolella. Loput kansallispuistosta on saaria ja rantoja, sillä vesialue ei ole valtion omistuksessa. Koko järviallas kuuluu Natura ja suurimmaksi osaksi myös rantojensuojeluohjelmaan. Kauniina kesäkuun päivänä lähdemme puiston rajan tuntumassa sijaitsevan Törmälän leiri- ja kurssikeskuksesta autolla parin kilometrin päähän parkkipaikalle. Siitä metsän ja Paskolammen kautta Vuori-Kalajan järven laavulle on noin kilometrin matka. Kävelemme Kalajanvuoren reitin, joka on parkkipaikalta yhteen suuntaan kaksi ja puoli kilometriä. Sen varrella on muutamia puisia opaskylttejä, ja osa reitistä on merkitty keltaisella maalilla. Matkasta voi tehdä ympyrälenkin, mutta paluuosuudella ei vielä tänä vuonna ole polkua. Kesään 2015 mennessä Metsähallitus rakentaa palveluvarustusta tuntuvasti. Patikkareitistöä linjataan ja rakennetaan, Enonniemen rantaan tulee isommallekin veneelle rantautumispaikka, josta voi nousta noin kilometrin matkan ylös Loukkuvuorelle. Kodanovisen saaristoa kehitetään melontakohteena. Sinne rakennetaan maihinnousupaikka, joka palvelee melojia ja pienveneilijöitä. Jylhiä kallioita ja haapavanhuksia Vuori-Kalajan järven laavu ja tulipaikka kuuluvat vielä seurakunnalle, mutta tavoite on, että tämäkin puoli järveä liitetään joissain vaiheessa osaksi puistoa. Pian tuli ritisee nuotiolla ja pannukahvi valmistuu. On mukava heilutella varpaita kylmässä vedessä rantakalliolla. Leppälintu hoilottaa lähettyvillä, käki kauempana. Kierrämme pienen kirkasvetisen järven myötäpäivään. Aurinko paistaa ja veden alla olevat tukit erottuvat pohjasta. Vastapäisen rannan eli Kalajanvuoren 77 metriä veden pinnasta kohoavat kalliot sekä vihreä sekametsä piirtyvät heijastuksena järven pintaan. Valkoiset pilvet sinisyyden keskellä seilaavat niin taivaalla kuin vedessä. Tulemme järven rannassa kyyhöttävälle autiolle pikku mökille, tai sille mitä mökistä on jäljellä. Ikkunan läpi näkyy likainen pöytä, jossa öljylamppu ja avattu kissanruokatölkki viestivät entisestä asutusta elämästä. Oppaamme, Metsähallituksen suunnittelija Meri-Hilkka Mäkelä kertoo mökin tarinan. Täällä asui kesäisin karjalansiirtolainen Tarasoff hevosensa kanssa. Sanotaan, että hänen ansiostaan läheinen vanha metsä haapavanhuksineen säilyi jälkipolville. Hänen tehtävänsä oli pitää metsästä huolta ja hän teki sen tekemättä sille mitään. Vanhan metsän puiden alla tuntee olevansa pieni ihminen. Tekee mieli halata isoja vuotta vanhoja haapoja. Täällä järven eteläpäässä on haavasta riippuvainen lajisto. Puun rungolla elää parisataa lajia, muun muassa erityissuojelun alla olevaa lahopuuhyönteistä aarnipuukärpästä ja karvakukkajäärää. Nousemme hiljalleen kohti Kalajanvuoren lakea. Jyrkänteillä pesii korppi, aiemmin jopa muuttohaukka. Nyt nuolihaukan kova ääni kaikuu kauas. Erään haavan juurella on ruskeanoranssinvärisiä liito-oravan papanoita. Peippo ja pajulintu laulavat. Pohjantikka on kuorinut kuusen kuorettomaksi. Ylhäältä avautuu maisemat sekä länteen että itään kymmenien kilometrien päähän. Paluumatkalla autolle näemme miten hillat, kielot ja pihlajat kukkivat. Metsätähdet ja suopursut loistavat kilpaa. Itikoista ei ole tietoakaan. Illemmalla on vuorossa vielä parempi näköalapaikka, Loukkuvuori. Se on linnuntietä parin kilometrin päässä länteen Kalajanvuorelta. Ensi vuoden kesällä alueella pitäisi olla valmis polkureitistö. Maasto on ylempänä niin jäkälän peitossa, että tekee pahaa tallata sitä. Ihailemme Konneveden eri etäisyydellä olevien saarien kietoutumista toisiinsa ja järven sineen. Auringonlaskun jälkeen häivähdys purppuraa ilmestyy maisemaan. Lymyävä hauki Etelä-Konnevesi on saarien ja järviluonnon puisto. Vesille on päästävä. Toinen helteinen päivä jo peräkkäin ja nyt onneksi järven yllä vilvoittava tuuli raikastaa oloa. Sain veneeseen oppaiksi varsinaiset konkarit: biologi ja filosofian maisteri Jorma Knuutisen, joka on asunut yli 30 vuotta alueella sekä Rautalammin kunnan teknisen johtajan ja himokalastajan Tuure Savolaisen, joka tuntee nämä kalavedet kuin taskunsa. Konneveden ensimmäinen suojelualue on pieni saari, Permisaari, joka on Knuutisen perheen omistama. Se suojeltiin vuonna 1989 ja voidaan sanoa, että siitä tämän 8

4 Vanhan metsän puiden alla tuntee olevansa pieni ihminen. KARJALANSIIRTOLAINEN Tarasoff asui aikoinaan kesät hevosensa kanssa tässä mökissä. Hänen ansiostaan vanha metsä haapavanhuksineen säilyi hyvin koska hän jätti sen rauhaan. kansallispuiston historia alkoi. Pikku hiljaa moni muukin yksityinen maanomistaja on saanut valtiolta rahaa luonnonsuojelualueen perustamista varten. Etelä-Konneveden maa-alueet kuuluvat erilaisiin suojeluohjelmiin, kuten rantojenja vanhojen metsien suojeluohjelmaan sekä Natura ohjelmaan. Idea kansallispuistosta tuotiin esille 1980-luvulla, mutta se tyrmättiin heti. Puikkelehdimme järven itäisten saarien ja luotojen välistä kohti etelää sieltä edelleen länttä ja pohjoista kohti. Saarissa ja rannoilla on karuja jäkäläisiä kallioita, jyrkkärinteisiä kilpikaarnan koristamia mäntyvanhuksia. Toisinaan isot järvenselät vaihtuvat hetkessä sokkeloiseksi saaristoksi ja viehättäviksi lahdenpoukamiksi tai jopa hiekkarannaksi (Iso-Pyysalo). Vesi on niin kirkasta, että näemme La- 9

5 ETELÄ-KONNEVESI JÄRVEN saaret muodostavat ison osan EteläKonneveden kansallispuistosta. Rautalammen puoleiselle järvelle suunnitellaan melojille palveluita. pinsalon laavupaikan rannassa lymyävän hauen, joka kärsivällisesti odottaa saalistaan. Kodanovisen selän eräältä luodolta löytyy kalasääsken pesä männyn latvasta. Sääksi innostuu lentämään useamman kerran vauhdilla kohti veden pintaa. Se kastelee kyntensä vedessä. Etelä-Konnevedellä on yli 15 sääksen pesää. JORMA KNUUTINEN tutkii Pohjois-Lanstun saarella mielenkiintoisia karsikkopuiden viestejä. Presidentti Kekkosen piilopaikka Taimenen kalastaja istuu pienessä, hitaasti liikkuvassa veneessä. Alkukesästä ja syksyllä muikut nousevat pintaan syömään planktonia ja taimenet nousevat syömään muikkua. Järveen istutetaan vaelluskokoista taimenta. Siian uistelu se vasta kuulemma mukavaa touhua onkin. Järvellä on järjestetty useampana kesänä siian uistelun SM-kilpailut. Oppaamme Tuure on kirjoittanut nettiin oppaan: Siian uistelun lyhyt oppimäärä. Majasaaresta löydämme idyllisen taukopaikan lounaseväiden syöntiin. Vesinäköala kolmeen suuntaan. Joukkoon liittyy yhtäkkiä yksinäinen puuveneen soutaja Mauno, jota Leevi-koira tottelee. 10 Kolmeen päivään ei Mauno ole nähnyt yhtään ihmistä saarestaan tai veneestään. Hiljaista on. 53 vuotta on näitä vesiä soudeltu. Mauno ei usko, että uusi kansallispuisto häiritsee hänen elämäänsä, sillä vesiliikenne ei juurikaan tule lisääntymään. Mutta Kalajanvuorelle tulee varmasti lisää retkeilijöitä, hän arvelee. Lähellä olevassa Puurosaaressa kävi Maunon mukaan aikoinaan parinkymmenen vuoden ajan arvovaltainen vieras: Presidentti Urho Kekkonen rentoutui salaisessa piilopaikassaan kesäisin. Kekkosen henkilääkärillä oli siellä ja 1970-luvulla mökki ja sauna, mutta enää ei rakennuksia sieltä löydy. Vierailut salattiin lehdistöltä, aihe oli tabu. Matka jatkuu 2010 riehuneen Astamyrskyn voimasta kaatuneen metsän ohitse. Kaksi vuotta sitten Metsähallitus poltti Iso-Häntiäinen-saaren kasvillisuuden ja nyt metsä rehottaa, mutta pohjalla on vielä hiiltynyttä puuta. Poltolla jäljitellään aitoa metsäpaloa. Pohjois-Lanstun saarella on mielenkiintoinen tarina, vaikka monet karsikkopuut ovatkin myrskyn jäljiltä kaatuneet luvulla kirkkomatka vei Konneveden Rautalammin emäpitäjään. Saattomatkalla pysähdyttiin Lanstunsalmeen, jossa vainajan nimi ja kuolinaika kaiverrettiin puuhun.

6 Uskottiin, että kummittelemaan jäänyt vainaja näkisi petäjän kyljessä oman nimensä sekä ristin ja ymmärtäisi olevansa kuollut. MELONTARETKIYRITTÄJÄ Markku Utriainen, Leena Varis, Keijo Postari, Päivi Varis ja Minna Helin- Tanninen nauttimassa Kodanovisen saariston maisemista. Auringon sillalta kuun siltaan Jos ei omista venettä tai kanoottia, voi kesäisin osallistua järjestetyille retkille. Viikko-ohjelmaan kuuluu muun muassa ilta- ja maisemaristeilyjä sekä eripituisia melontaretkiä. Kesän 2014 retkiä järjestettiin juhannuksesta heinäkuun loppuun, mutta toivottavasti puiston palvelujen kehittyessä ja matkailijamäärien lisääntyessä ohjelmapalvelut laajenisivat koko kesän ajalle. Maastoretkiäkin järjestetään: maanantaisin on ohjattuja Kalajanvuoren kierroksia ja sunnuntaisin issikkavaelluksia. Osallistuin yrittäjä Markku Utriaisen melontaretkelle Kodan-ovisen saaristossa. Vietimme kymmenen tuntia kajakeissa meloen, Varpusenlinnan pienellä ja korkealla luodolla eväitä syöden, Kirkkolahdessa kallioseinämiä ihastellen, Majasaaren kallioilla makkaraa paistaen sekä Lammassaaren rannoilla auringonlaskua ihastellen. Keskiyön jälkeen lähes täysi kuu saapui seuraamme kun palasimme takaisin lähtöpaikkaan Hanhitaipaleen Kalasatamaan. tiedä & mene Etelä-Konneveden kansallispuisto Suomen 38. kansallispuisto Sijaitsee Rautalammin ja Konneveden kunnissa. 15 km 2 laajuinen puisto sopii hyvin melontaan, veneilyyn ja patikointiin. Nähtävyydet Kalajanvuoren reitti 2,5 km yhteen suuntaan. Reittiä ei ole vielä merkitty yhtenäisesti, mutta polku erottuu maastosta. Se kulkee Vuori-Kalaja järven itä- ja etelärantaa pitkin ylös. Samaa reittiä takaisin, jos haluaa polulla kulkea. Loukkuvuoren huipun näköalapaikat, josta avautuu hienot näkymät järvialueelle. Polut valmistuvat vuonna Kodanovisen saaristo kapeine salmineen ja jylhine rantoineen on rikkonainen saaristo. Se poikkeaa järven länsiosista, jossa on isompia selkiä, siloisia luotoja ja kallioita. Maisema muuttuu vuorimaaksi Rautalammin puolella. Palvelut Veneen tai kanootin voi laskea vesille Häyrylänrannasta, Kivisalmesta tai Hanhitaipaleen Kalasatamasta Vuori-Kalajan järven laavu, tulentekopaikka ja kuivakäymälä (patikoijille) Lapinsalon saari: tulentekopaikka ja laavu Iso-Pyysalon saari: 2 tulentekopaikkaa Konnekosken koski: keittokatos Jätehuolto on omatoiminen eli retkeilijä ottaa vastuun omista jätteistään tuomalla ne pois maastosta. Häyrylänrannassa, pari kilometriä Konnekosken keskustasta, on venesatama, uimaranta, kahvila ja mökkimajoitusta. Teltankin voi laittaa tänne pystyyn. Retkeilijän palvelut lisääntyvät ja paranevat huomattavasti kesään 2015 mennessä. Kalastuslupia muun muassa Rautalammin Essolta Pöyhönen p ja Törmälän loma- ja kurssikeskuksesta p Majoitusta muun muassa Törmälän loma- ja kurssikeskus joka sijaitsee parin kilometrin päässä kansallispuistosta. Rautalammin ja Konneveden kuntien muista majoituspalveluista saa tietoa kuntien omilta nettisivuilta ja Lapinsalon saaressa on yöpymiseen soveltuva laavu. Kansallispuiston tuntumassa yksityisillä luonnonsuojelualueilla sijaitsee lisäksi kuntien ylläpitämiä laavuja: Vuori-Kalaja, Haukisaari, Ruohosaari ja Pieni Navettasaari. Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla majoituspalveluja (Häyrylänrannan vieressä) Markku Utriaisen melontaretket Kalajaretkeily.fi Risteilyjä, Matti Huuskonen p Kansallispuistossa saa yöpyä jokamiehenoikeudella. Lisätiedot Seitsemisen luontokeskus p km Konnevesi Siikakoski Etelä-Konnevesi Häyrylänranta Haukisaari Iso Pyysalo Etelä-Konneveden kansallispuisto Konnevesi Lapinsalo Konnevesi Hankasalmi 69 Kivisalmi Pieni Navettasaari Rautalampi Ruuhisaari Vuori-Kalaja Kalajavuori Loukkuvuori Käpynän Ukko Konnekoski Kalasatama Rautalampi 11