SÄÄNNÖT Liiton säännöt Osastojen mallisäännöt

Transkriptio

1 SÄÄNNÖT Liiton säännöt Osastojen mallisäännöt

2 LIITON SÄÄNNÖT Sisällys 1 Nimi ja kotipaikka Tarkoitus ja tehtävät Jäsenet... 2 Liittyminen... 2 Eroaminen, erottaminen ja purkaminen... 2 Muita määräyksiä Jäsenmaksut Edustajisto... 4 Edustajiston valinta... 4 Äänioikeus ja vaalikelpoisuus... 5 Vaalielimet... 5 Tarkemmat vaaliohjeet... 5 Muita määräyksiä... 5 Uudet vaalit Edustajiston kokoukset... 5 Liittokokous... 6 Varsinaiset kokoukset... 6 Ylimääräinen kokous Hallitus... 7 Hallituksen tehtävät... 8 Hallitusta avustavat elimet Työehto- ja muu sopimustoiminta Työtaisteluavustus Liiton nimen kirjoittaminen Tilintarkastajat ja tilinpäätös Sääntöjen muuttaminen Liiton purkaminen Saavutetut jäsenoikeudet Voimaanastuminen... 10

3 1 1 Nimi ja kotipaikka 1. Liiton nimi on Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, ruotsiksi Servicefacket PAM rf. Siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä liitto ja ammattiosastoista nimitystä osasto. 2. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alue koko Suomi. 3. Liiton kielet ovat suomi ja ruotsi. Pöytäkirjakieli on suomi. 2 Tarkoitus ja tehtävät 1. Liiton tarkoituksena on toimia palvelu- ja niitä lähellä olevilla aloilla työskentelevien palkansaajien, ammattiin opiskelevien, pelkästään itsensä työllistävien ammatinharjoittajien ja yrittäjien sekä työttömien taloudellisen, sosiaalisen ja oikeudellisen aseman ja elämänlaadun parantamiseksi. 2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto a. tukee osastoja ja niiden jäseniä heidän toimiessaan työ-, palkka- ja muiden toimeentulonsa ehtojen sekä työympäristöasioiden kehittämiseksi ja yhteistoiminnan toteuttamiseksi yrityksissä sekä voimassa olevan lainsäädännön noudattamiseksi ja alueellisen vaikuttamisen parantamiseksi b. solmii työehto- ja muita sopimuksia ja valvoo niiden noudattamista c. ohjaa alan työntekijöiden, toimihenkilöiden, ammatinharjoittajien ja itsensä työllistävien yrittäjien sekä opiskelijoiden liittymistä osastoihin d. vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla jäsenten työ- ja elinolosuhteita sekä asemaa ja toimintaoikeuksia koskevissa asioissa tekemällä esityksiä ja antamalla lausuntoja e. edistää työelämän tuntemusta ja yhteiskunnallista tietoisuutta, yhteisvastuuta ja ammatillista osaamista f. kuuluu ammatilliseen keskusjärjestöön g. harjoittaa yhteistoimintaa liiton tavoitteita ja toimintaperiaatteita tukevien koti- ja ulkomaisten järjestöjen kanssa ja voi tukea niiden toimintaa taloudellisesti h. voi kuulua jäsenenä kansainvälisiin järjestöihin ja harjoittaa kansainvälistä yhteistyötä ja solidaarisuustoimintaa ihmisoikeuksien ja työelämän perusoikeuksien puolustamiseksi ja laajentamiseksi i. järjestää tiedotus-, julkaisu- ja opintotoimintaa j. harjoittaa ja tukee jäsenten loma- ja virkistystoimintaa. 3. Liitto voi hallita ja omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä perustaa rahastoja ja säätiöitä. Toimintansa tukemiseksi liitto voi vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä toimeenpanna arpajaisia ja rahankeräyksiä. Liitto voi harjoittaa elinkeinotoimintaa, joka välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen.

4 2 4. Liitto on puolueisiin sitoutumaton. 3 Jäsenet 1. Liiton jäseniksi pääsevät hallituksen hyväksymät palvelu- ja niihin läheisesti liittyvillä aloilla sekä erityisaloilla työskentelevien työntekijöiden, toimihenkilöiden ja esimiesten sekä pelkästään itsensä työllistävien ammatinharjoittajien ja yrittäjien muodostamat rekisteröidyt osastot. 2. Edustajisto hyväksyy osaston mallisäännöt. Liittyminen 3. Liittyessään osasto sitoutuu noudattamaan näitä sääntöjä sekä edustajiston ja hallituksen päätöksiä. 4. Osaston perustamiseen sellaiselle paikkakunnalle, jolla jo toimii liiton osasto, tulee hankkia ennakkoon hallituksen suostumus. 5. Osaston jäsenyys alkaa siitä päivästä, kun hallitus on hyväksynyt jäsenyyden. Eroaminen, erottaminen ja purkaminen 6. Jos osasto haluaa erota liitosta, siitä on ilmoitettava liitolle yhdistyslain mukaisesti. Ilmoitukseen on liitettävä pöytäkirjat niistä kokouksista, joissa asiasta on päätetty. Osaston jäsensuhde lakkaa kuuden (6) kuukauden kuluttua ilmoituksen tekemistä ensiksi seuraavan kesätai joulukuun viimeisen päivän jälkeen. 7. Osaston eroamista koskeva asia on käsiteltävä kahdessa osaston kokouksessa, joiden väliaika on vähintään kaksi (2) viikkoa. Ehdotus osaston eroamisesta raukeaa, ellei vähintään 3/4 osaston läsnä olevista äänioikeutetuista jäsenistä sitä pidetyissä kokouksissa kannata. 8. Osasto voidaan erottaa liitosta, jos se a. toimii liiton toiminnan tarkoitusta vastaan b. ei noudata sääntöjä ja edustajiston sekä hallituksen päätöksiä c. ei erota jäsenyydestään sellaista jäsentä, joka toimii vastoin osaston tai liiton sääntöjä tai edustajiston ja hallituksen päätöksiä. 9. Osaston erottamisesta päättää hallitus. Osastoa on kuultava ennen erottamispäätöksen käsittelyä. Osasto voi valittaa päätöksestä edustajistolle. Valitus on toimitettava kirjallisesti hallitukselle kuukauden kuluessa osaston saatua kirjallisen tiedon erottamisesta.

5 10. Eronnut tai erotettu osasto menettää kaikki oikeutensa liitossa. Osasto ei saa takaisin liitolle suorittamiaan maksuja eikä sillä ole oikeutta liiton rahastoihin tai muuhun omaisuuteen. Liitto ei vastaa eronneen tai erotetun osaston veloista, jollei toisin ole sovittu. 11. Jos osasto puretaan, sen jäljellä olevat varat siirretään purkavan kokouksen päätöksellä joko liiton toiselle osastolle tai liitolle käytettäväksi ammattiyhdistysliikettä edistäviin tarkoituksiin. Liitto ei vastaa niistä veloista, joita osastolla oli sen purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi, jollei toisin ole sovittu. Päätös osaston purkamisesta voidaan tehdä osaston kokouksen ¾ äänten enemmistöllä. Muita määräyksiä 12. Liiton osastoissa voivat vanhuuseläkkeelle tai kokonaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät jäsenet jatkaa jäsenyyttään osaston eläkeläisjäseninä. Alojen oppilaitoksissa opiskelevat voivat liittyä osaston opiskelijajäseniksi. 13. Liitto pitää yhdistyslain mukaista osastojen jäsenluetteloa. Osaston on liittoon liittyessään annettava hallituksen pyytämät henkilötiedot kaikista jäsenistään. Osastolla on oikeus saada käyttöönsä liiton ylläpitämässä rekisterissä olevat omia jäseniään koskevat tiedot. 14. Liiton hallituksen määräämä tarkastaja voi milloin tahansa tarkastaa osaston hallinnon ja tilit. 3 4 Jäsenmaksut 1. Osaston jäsenen on suoritettava jäsenmaksu veronalaisista palkkatuloistaan sekä työttömyyskassan maksamista veronalaisista etuuksista. 2. Ammatinharjoittaja- ja yrittäjäjäsen suorittaa jäsenmaksun eläkevakuutusmaksun perusteena olevasta ansiotulosta lukuun ottamatta aikaa, jona hän säilyttää Palvelualojen työttömyyskassan jäsenyyden. Tällöin hänen jäsenmaksunsa määräytyy viimeksi saadun ennakkopidätyksen alaisen palkkatulon perusteella. 3. Osastojen eläkeläis- ja opiskelijajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. 4. Edustajisto päättää vuosittain jäsenmaksujen suuruudesta. 5. Edustajisto voi päättää enintään kuuden kuukauden jäsenmaksun suuruisen ylimääräisen jäsenmaksun perimisestä osaston jäseniltä. 6. Osaston jäsen on vapautettu jäsenmaksuista a. ollessaan vailla veronalaista palkkatuloa tai työttömyyskassan maksamaa veronalaista etuutta b. ollessaan ulkomailla ammattiliiton jäsenenä ja maksaessaan tälle jäsenmaksua.

6 4 Jäsenmaksuista vapautuvan jäsenen on viipymättä ilmoitettava liitolle vapautumisen syy ja arvioitu kestoaika. 7. Liittoon tilitetyistä jäsenmaksuista ylimääräistä jäsenmaksua lukuun ottamatta palautetaan osastolle edustajiston vuosittain päättämä prosentuaalinen perus- ja kannusteosan. 8. Osaston jäsenten jäsenmaksun perusosan palauttamiseksi osastojen on vuosittain toukokuun loppuun mennessä toimitettava liittoon toiminta- ja tilikertomuksensa viimeksi kuluneelta toimintavuodelta sekä ilmoituksen toimihenkilöistään. Jäsenmaksupalautteen kannusteosan perusteista päättää edustajiston syyskokous. 9. Hallituksen on kuultava osastoa päättäessään jäsenmaksuperusteen perus- ja/tai kannusteosan palauttamatta jättämisestä. 10. Yksityiskohtaiset ohjeet jäsenmaksun perinnästä, jäsenmaksuista vapautumisesta, tilityksestä ja osastojen osuuden suorittamisesta antaa hallitus. 5 Edustajisto 1. Liiton ylintä päätösvaltaa käyttää edustajisto päättämällä liiton toimintaa ohjaavista linjauksista. Sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on muualla sanottu, edustajiston tehtävänä on päättää jäsenmaksun suuruudesta päättää ammatillisesta keskusjärjestöstä vahvistaa vaalijärjestys päättää edustajistolle tehdyistä aloitteista päättää muista hallituksen esittämistä asioista. 2. Edustajiston toimikausi on neljä vuotta ja se päättyy uuden edustajiston järjestäydyttyä. Edustajiston valinta 3. Edustajiston jäsenet valitaan liittoäänestyksellä kuhunkin vaalipiiriin kuuluvien jäsenosastojen henkilöjäsenten kesken toimeenpantavilla salaisilla suhteellisilla vaaleilla yhdistyslain momentin 2-kohdan tarkoittamalla tavalla. 4. Vaalipiirit ovat samat kuin liiton toiminta-alueet, kuitenkin niin, että Ahvenanmaa on oma vaalipiirinsä. Valtakunnalliset osastot muodostavat yhden yhteisen vaalipiirin. 5. Edustajistoon valitaan yhteensä 120 jäsentä. Kustakin vaalipiiristä valitaan osastojen jäsenten yhteismäärän suhteellista osuutta liiton kokonaisjäsenmäärästä vastaava määrä edustajia pyöristettynä lähimpään täyteen kokonaislukuun.

7 Kustakin vaalipiiristä varsinaisiksi edustajiston jäseniksi valitsematta jääneet ehdokkaat ovat äänimääriensä mukaisessa järjestyksessä varajäseniä omasta vaaliliitostaan. Äänioikeus ja vaalikelpoisuus 6. Äänioikeutettuja eivät ole vanhuuseläkkeelle tai kokonaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet jäsenet eivätkä opiskelijajäsenet. 7. Vaalikelpoisia eivät ole vanhuuseläkkeelle tai kokonaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet jäsenet eivätkä opiskelijajäsenet eivätkä liiton tai osastojen palkkaamat toimihenkilöt. Vaalielimet 8. Keskusvaalilautakuntana toimii liiton hallitus. Tarkemmat vaaliohjeet 9. Ehdokkaiden asettamista ja vaalin muuta toimittamista koskevat tarkemmat määräykset annetaan edustajiston vahvistamassa vaalijärjestyksessä ja hallituksen ohjeissa. Muita määräyksiä 10. Mikäli edustajiston varsinainen jäsen valitaan hallitukseen, eroaa hän edustajistosta ja hänen tilalleen kutsutaan varajäsen. 11. Jos edustajiston jäsen siirtyy vanhuuseläkkeelle tai kokonaan työkyvyttömyyseläkkeelle tai siirtyy pois liiton järjestämisalalta, eroaa osastosta liittymättä toiseen liiton osastoon tai erotetaan osastosta taikka ilman hyväksyttävää syytä jättää saapumatta kahteen peräkkäiseen kokoukseen, on hänen erottava edustajistosta. Eronneen varsinaisen jäsenen tilalle kutsutaan varajäsen. Uudet vaalit 12. Mikäli sellainen määrä osastoja, joiden yhteenlaskettu henkilöjäsenmäärä on vähintään 2/3 liiton kaikkien osastojen jäsenmäärästä, sitä kirjallisesti vaatii, on toimitettava uusi liittoäänestys edustajiston valitsemista varten. 13. Vaalit on toimeenpantava kolmen kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Edustusperuste määräytyy vaatimuksen esittämistä edeltävän kalenterivuosipuoliskon jäsenmäärän perusteella. 5 6 Edustajiston kokoukset 1. Edustajisto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai joku varapuheenjohtajista ja enemmistö jäsenistä on paikalla kokouksessa.

8 2. Aloiteoikeus edustajiston kokouksille on liiton osastoilla ja edustajiston jäsenillä. Aloitteet on toimitettava hallitukselle vähintään kaksi (2) kuukautta ennen kokousta. 3. Edustajiston kokouksessa jokaisella edustajalla on yksi (1) ääni. Asiat ratkaistaan äänestykseen osallistuvien yksinkertaisella äänten enemmistöllä, ellei näissä säännöissä ole toisin määrätty. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaaleissa arpa ja muissa asioissa kokouksen puheenjohtajan ääni. 4. Edustajiston kokouksessa esitysoikeus käsiteltäviin asioihin edustajien lisäksi on hallituksen jäsenillä ja tilintarkastajilla. Kokoukseen kutsutuilla liiton toimihenkilöillä on läsnäolo- ja puheoikeus. 5. Edustajiston varsinaisen jäsenen ollessa estynyt osallistumasta edustajiston kokoukseen, hänen tilalleen kutsutaan varajäsen. Liittokokous 6. Edustajisto kokoontuu järjestäytymiskokoukseensa eli liittokokoukseen vaalit toimeenpanneen hallituksen kutsusta 60:n vuorokauden kuluessa vaalituloksen vahvistamisesta. 7. Liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat: a. valitaan edustajiston jäsenten keskuudesta edustajiston puheenjohtaja ja 1. varapuheenjohtaja ja 2. varapuheenjohtaja b. valitaan hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi sekä 1. varapuheenjohtaja ja 2. varapuheenjohtaja. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat ovat päätoimisia c. valitaan lisäksi kaksikymmentä (20) hallituksen varsinaista jäsentä sekä neljä (4) yleisvarajäsentä d. valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja kaksi (2) varatilintarkastajaa, joilla kaikilla tulee olla tilintarkastuslain edellyttämä pätevyys. Tilintarkastusta suorittamaan voidaan valita myös tilintarkastusyhteisö, jonka tulee nimetä piiristään vastuunalainen henkilö ja hänelle varahenkilö e. käsitellään vaalikauden käsittävä tavoiteohjelma f. käsitellään hallituksen esittämät asiat g. vaalivuonna liittokokous käsittelee edustajiston syyskokoukselle sääntömääräisesti kuuluvat asiat. Varsinaiset kokoukset 8. Edustajisto pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Kevätkokous pidetään toukokesäkuussa ja syyskokous marras-joulukuussa. 9. Edustajiston varsinaisesta kokouksesta on lähetettävä osastoille ja edustajiston jäsenille kirjallinen ennakkoilmoitus viimeistään yhdeksänkymmentä (90) päivää ennen kokousta. Lopullinen kokouskutsu edustajiston varsinaiseen kokoukseen on lähetettävä kirjallisena kut- 6

9 suna edustajiston jäsenille ja tiedoksi osastoille viimeistään kaksikymmentäyksi (21) päivää ennen kokousta. 10. Edustajiston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: a. käsitellään tili- ja toimintakertomus edelliseltä vuodelta ja vahvistetaan tilinpäätös b. päätetään hallituksen tili- ja vastuuvapaudesta c. päätetään seuraavan vuoden toiminnan ja talouden suuntaviivoista 11. Edustajiston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: a. päätetään hallituksen esittämästä toimintasuunnitelmasta b. päätetään hallituksen esittämästä talousarviosta c. päätetään edustajiston, hallituksen ja sen asiantuntijaelinten palkkioista d. päätetään tilintarkastajien palkkioiden perusteista e. päätetään osastojen jäsenmaksupalautuksen suuruudesta f. päätetään osastojen jäsenmaksupalautteen kannusteosan perusteista. Ylimääräinen kokous 12. Ylimääräinen edustajiston kokous pidetään hallituksen kutsusta tai, kun vähintään kolmannes (1/3) edustajiston jäsenistä sitä määrättyä asiaa varten kirjallisesti pyytää. Edustajiston kokous on kutsuttava koolle myös, kun sellainen määrä liiton osastoja, joiden yhteenlaskettu henkilöjäsenmäärä on vähintään 2/3 liiton kokonaisjäsenmäärästä, sitä hallitukselta määrittelemänsä asian käsittelemistä varten kirjallisesti pyytää. 13. Edustajiston ylimääräisessä kokouksessa käsitellään kokouskutsussa mainitut asiat. 14. Kirjallinen kutsu edustajiston jäsenille ja tieto osastoille edustajiston ylimääräisestä kokouksesta on lähetettävä viimeistään viisi (5) päivää ennen kokousta. 7 7 Hallitus 1. Hallitus johtaa liiton toimintaa yhdistyslain, näiden sääntöjen ja edustajiston päätösten mukaisesti. 2. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, 1. varapuheenjohtaja ja 2. varapuheenjohtaja. Heidän lisäkseen hallitukseen kuuluu kaksikymmentä (20) muuta varsinaista jäsentä sekä neljä (4) yleisvarajäsentä, jotka tulee mahdollisuuksien mukaan valita eri työntekijäryhmistä ja alueittain tasapuolisesti. Yleisvarajäsenet ovat läsnä hallituksen kokouksissa. 3. Hallituksen toimikausi on sama kuin edustajiston toimikausi ja se päättyy uuden hallituksen tultua valituksi liittokokouksessa. 4. Jos hallituksen jäsen siirtyy vanhuuseläkkeelle tai kokonaan työkyvyttömyyseläkkeelle, muuttaa edustamaltaan alueelta tai siirtyy pois liiton järjestämisalalta, eroaa osastosta liitty-

10 mättä toiseen liiton osastoon taikka erotetaan osastosta taikka ilman hyväksyttävää syytä jättää saapumatta kahteen peräkkäiseen kokoukseen, tulee hänen erota hallituksesta. Eronneen tai erotetun hallituksen jäsenen tilalle valitsee edustajisto uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. 5. Hallitus kokoontuu liiton puheenjohtajan tai hänen ollessaan estyneenä 1. tai 2. varapuheenjohtajan kutsusta tai kolmen jäsenen sitä vaatiessa. Hallitus on päätösvaltainen puheenjohtajan tai jommankumman varapuheenjohtajista ja vähintään 11 muun jäsenen ollessa paikalla. 6. Edustajiston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla on hallituksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. 7. Päätökset hallituksessa tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaaleissa arpa ja muissa asioissa voittaa kokouksen puheenjohtajan kanta. Hallituksen tehtävät 8. Hallituksen tehtävänä on a. johtaa liiton toimintaa b. seurata, että liiton ja ammattiosastojen toimintaa hoidetaan lakien ja näiden sääntöjen sekä liittokokouksen, edustajiston ja hallituksen päätösten mukaisesti c. hoitaa liiton taloutta vahvistamansa talousohjesäännön mukaisesti d. päättää vuosittain rahastoihin siirrettävistä varoista e. päättää yhdistyksen omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä f. ottaa ja erottaa liiton toimihenkilöt ja päättää henkilöstön työsuhteen ehtoja koskevista sopimuksista g. valmistella edustajiston kokoukselle käsiteltäväksi tulevat asiat ja kutsua kokoukset koolle h. toimeenpanna edustajiston vaalit i. päättää liiton liittymisestä järjestöihin ja niistä eroamisesta ammatillista keskusjärjestöä lukuun ottamatta. Hallitusta avustavat elimet 9. Hallitus nimeää tarvittaessa avukseen toimi-, valio- ja neuvottelukuntia sekä työryhmiä. 10. Hallitus voi nimetä eri sopimusaloille sopimusalatoimikunnat, joiden tehtävänä on toimia hallituksen asiantuntijaelimenä sopimusalaltaan käsitellä ja valmistella muuta sopimusalansa edunvalvontaa ja järjestöllisiä valmiuksia laatia sopimusalaan liittyviä ehdotuksia liiton kannanotoiksi, lausunnoiksi yms. käsitellä sopimusalaan liittyvät aloitteet ja neuvottelutulokset. 8

11 9 8 Työehto- ja muu sopimustoiminta 1. Hallitus johtaa liiton työehto- ja muuta sopimustoimintaa. 2. Osastot, työpaikkakokoukset ja edustajiston jäsenet voivat tehdä liiton hallitukselle esityksiä työehto- ja muiden sopimusten muuttamiseksi. 3. Hallitus päättää työehto- ja muiden sopimusten jatkamisesta tai irtisanomisesta. Hallitus hyväksyy uudet sopimukset. 4. Hallitus voi järjestää neuvoa antavan jäsenäänestyksen niiden kesken, joita neuvoteltava sopimus koskee, jos sopimusneuvotteluissa on saavutettu neuvottelutulos tai on syntymässä työriita. Päätös työtaistelun aloittamisesta voidaan tehdä vain, jos vähintään 2/3 äänestykseen osallistuneista on ollut työtaistelutoimenpiteiden kannalla. 5. Hallituksella on oikeus lopettaa työtaistelu, jos se katsoo sen tarpeelliseksi. 6. Ainoastaan hallituksen antamat työtaistelujulistukset sitovat osastoja ja niiden jäseniä. Jos sopimusala tai osasto toimii vastoin tämän pykälän määräyksiä tai vastoin hallituksen antamia ohjeita, ei sillä ole oikeutta avustuksiin eikä muuhun liiton tukeen. 7. Osallistumisesta keskusjärjestön järjestämään työtaisteluun päättää hallitus. 8. Hallitus voi alistaa työehtosopimustoimintaan liittyvien asioiden käsittelyn ja päätöksenteon edustajistolle. 9 Työtaisteluavustus 1. Työlakkoon tai sulkuun joutuneelle osaston jäsenelle suoritetaan avustusta seuraavissa tapauksissa: hallituksen päättämässä työlakossa työsulussa, joka on johtunut hallituksen hyväksymistä vaatimuksista, joissa osasto on toiminut näiden sääntöjen ja hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti, jos osaston jäsenet ovat joutuneet työlakkoon tai sulkuun jonkin toisen liiton työriidan johdosta. 2. Avustuksen suuruudesta ja perusteista päättää hallitus kussakin tapauksessa erikseen.

12 10 10 Liiton nimen kirjoittaminen Liiton nimen kirjoittavat liiton puheenjohtaja, 1. varapuheenjohtaja tai 2. varapuheenjohtaja ja ne toimihenkilöt, jotka hallitus siihen määrää, aina kaksi yhdessä. 11 Tilintarkastajat ja tilinpäätös Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen on oltava valmis tilintarkastajille esitettäväksi maaliskuun loppuun mennessä. Tilintarkastajien tulee antaa tarkastuskertomuksensa hallitukselle huhtikuun loppuun mennessä. 12 Sääntöjen muuttaminen Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia edustajiston varsinaisessa kokouksessa, mikäli vähintään 2/3 annetuista äänistä kokouksessa kannattaa sääntöjen muuttamista. Sääntöjen muuttamisesta on ilmoitettava kokouskutsussa. 13 Liiton purkaminen Edustajisto voi päättää liiton purkamisesta edustajiston kokouksen vähintään 3/4 äänten enemmistöllä. Jos liitto lopettaa toimintansa tai puretaan, sen jäljellä olevat varat käytetään ammattiyhdistysliikettä edistäviin tarkoituksiin siten, kuin purkava kokous päättää. 14 Saavutetut jäsenoikeudet Aikaisempien sääntöjen perusteella saavutetut jäsenoikeudet säilyvät. 15 Voimaanastuminen Nämä säännöt astuvat voimaan , kun ne on merkitty yhdistysrekisteriin, kuitenkin seuraavin siirtymäpoikkeuksin: 4 7. ja 8. ja 9. kohdat tulevat voimaan , johon saakka näiden sijasta noudatetaan Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n hyväksyttyjen sääntöjen 4 :n 5. kohtaa.

13 OSASTON MALLISÄÄNNÖT Sisällys 1 Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue Tarkoitus ja tehtävät Jäsenet Jäsenmaksut Jäsenen eroaminen osastosta Jäsenen erottaminen osastosta Osaston kokoukset Johtokunta Äänioikeus ja vaalikelpoisuus Osaston toiminta, taloudenhoito ja tilintarkastus Osaston eroaminen ja erottaminen Osaston toiminnan lopettaminen ja purkaminen Sääntöjen muuttaminen Saavutetut jäsenoikeudet... 8

14 1 1 Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen eli ammattiosaston nimi on ja sen kotipaikka on ja sen toiminta-alue on 2. Ammattiosastoista käytetään näissä säännöissä nimitystä osasto ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:stä nimitystä liitto. 2 Tarkoitus ja tehtävät 1. Osaston tarkoituksena on koota palvelu- ja niitä lähellä olevilla aloilla työskentelevät palkansaajat, ammattiin opiskelevat, pelkästään itsensä työllistävät yrittäjät ja ammatinharjoittajat sekä työttömät toimimaan taloudellisen, sosiaalisen ja oikeudellisen aseman ja elämisen laadun parantamiseksi. 2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi osasto a. toimii jäsenten työ- ja palkkaehtojen parantamiseksi b. valvoo työehtosopimusten noudattamista c. ohjaa alan työntekijöiden, toimihenkilöiden, pelkästään itsensä työllistävien yrittäjien ja ammatinharjoittajien sekä opiskelijoiden liittymistä osastoihin d. edistää ja tukee alueensa luottamushenkilöiden ja työpaikkojen organisoitumista e. toimii liiton muiden osastojen kanssa ja harjoittaa yhteistyötä muiden rekisteröityjen ammattijärjestöjen ja ay-liikkeen tarkoitusperiä tukevien rekisteröityjen yhdistysten sekä työttömyyskassan kanssa ja voi tukea niiden toimintaa taloudellisesti f. tekee esityksiä, antaa lausuntoja ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen ja alueelliseen päätöksentekoon jäsenten ja heidän edustajiensa työ- ja elinolosuhteita sekä asemaa ja edistää työelämän tuntemusta ja yhteiskunnallista tietoisuutta, yhteisvastuuta ja ammatillista osaamista g. harjoittaa tiedotustoimintaa mm. osaston ja liiton tunnetuksi tekemiseksi h. järjestää kokouksia, kursseja, koulutus- ja vapaa-ajan tilaisuuksia sekä muuta jäsenistön sivistys-, virkistys- ja harrastustoimintaa. 3. Osasto voi hallita ja omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta, joiden käyttö palvelee osaston toiminnan tarkoitusta. Toimintansa tukemiseksi osasto voi vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, toimeenpanna arpajaisia ja rahankeräyksiä. Osasto ei voi perustaa säätiöitä eikä säätiöidä omaisuutta ja varoja.

15 2 4. Osastojen jäsenrekisteriä ylläpitää osaston toimeksiannosta liitto. 5. Osasto kuuluu jäsenenä Palvelualojen ammattiliittoon PAM ry:een, ruotsiksi Servicefacket PAM rf. 6. Osasto on puolueisiin sitoutumaton. 7. Niissä asioissa, joista ei näissä säännöissä ole määräyksiä, noudattaa osasto liiton sääntöjä ja hallinnon päätöksiä ja yhdistyslakia. 3 Jäsenet 1. Osaston jäseniksi voidaan hyväksyä palvelu- ja siihen läheisesti liittyvillä aloilla sekä eräillä erityisaloilla työskentelevät työntekijät, ammattiin opiskelevat, toimihenkilöt ja esimiehet sekä pelkästään itsensä työllistävät yrittäjät ja ammatinharjoittajat. 2. Jäsenyys alkaa siitä päivästä, josta alkaen jäsenmaksut on maksettu, aikaisintaan kuitenkin siitä päivästä, jolloin jäsenhakemus on vastaanotettu. 3. Jäsenet hyväksyy osaston johtokunta. Mikäli johtokunta ei hyväksy jäsenyyttä, jäseneksi pyrkivä voi saattaa asian osaston kokouksen ratkaistavaksi. Osaston kokouksen tulee pyytää liiton hallituksen lausunto ennen asian ratkaisemista. 4. Liiton osastoissa voivat vanhuuseläkkeelle tai kokonaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät jäsenet jatkaa jäsenyyttään osaston eläkeläisjäseninä. 5. Alojen oppilaitoksissa opiskelevat voivat liittyä osaston opiskelijajäseniksi. Siirryttyään työelämään liiton järjestämisalalle opiskelijajäsen saavuttaa täydet jäsenoikeudet samoin edellytyksin kuin uusi jäsen. 6. Kotimaisen tai ulkomaisen ammattiyhdistyksen jäsen voi kuukauden sisällä siitä, kun jäsenyys on päättynyt edellisessä liitossa, siirtyä osaston jäseneksi jos hän työskentelee liiton järjestämisalalla. Näin siirtynyt jäsen saa jäsenyyden katkeamatta liiton sääntöjen mukaiset oikeudet. 4 Jäsenmaksut 1. Osaston jäsenen on suoritettava jäsenmaksu veronalaisista palkkatuloistaan sekä työttömyyskassan maksamista veronalaisista etuuksista. Ammatinharjoittaja- ja yrittäjäjäsen suorittaa jäsenmaksun eläkevakuutusmaksun perusteena olevasta ansiotulosta lukuun ottamatta aikaa, jona hän säilyttää Palvelualojen työttömyyskassan jäsenyyden. Tällöin hänen jäsenmaksunsa määräytyy viimeksi saadun ennakkopidätyksen alaisen palkkatulon perusteella.

16 3 2. Liiton edustajisto päättää vuosittain jäsenmaksujen suuruudesta. 3. Osaston jäsen on vapautettu jäsenmaksusta a. ollessaan vailla veronalaista palkkatuloa tai työttömyyskassan maksamaa veronalaista etuutta b. ollessaan ulkomailla ammattiliiton jäsenenä ja maksaessaan tälle jäsenmaksua. Jäsenmaksuista vapautuvan jäsenen on viipymättä ilmoitettava liitolle vapautumisen syy ja arvioitu kestoaika. 4. Liiton edustajisto voi päättää enintään kuuden (6) kuukauden jäsenmaksun suuruisesta ylimääräisen jäsenmaksun perimisestä. 5. Osaston eläkeläis- ja opiskelijajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. 6. Liittoon tilitetyistä jäsenmaksuista, ylimääräistä jäsenmaksua lukuun ottamatta, palautetaan osastolle edustajiston vuosittain päättämä prosentuaalinen perus- ja kannusteosa. 7. Osaston jäsenten jäsenmaksun perusosan saamiseksi osaston on vuosittain toukokuun loppuun mennessä toimitettava liittoon toiminta- ja tilikertomuksensa viimeksi kuluneelta toimintavuodelta sekä ilmoituksen toimihenkilöistään. 8. Jäsenmaksupalautteen kannusteosan perusteista päättää vuosittain liiton edustajisto. 9. Yksityiskohtaiset ohjeet jäsenmaksun perinnästä, jäsenmaksuista vapautumisesta, tilityksestä ja osastojen osuuden suorittamisesta antaa liiton hallitus. 5 Jäsenen eroaminen osastosta 1. Jäsenen on ilmoitettava eroamisesta kirjallisesti liiton aluetoimistoon, johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla siitä osaston kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. 2. Jäsenen erotessa hän on velvollinen suorittamaan erääntyneet jäsenmaksunsa. 3. Jäsen voidaan katsoa eronneeksi osastosta, jos hän on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta kolmen (3) kuukauden ajalta. 6 Jäsenen erottaminen osastosta 1. Johtokunta voi erottaa jäsenen

17 4 a. jos hän tahallisesti rikkoo liiton tai osaston sääntöjä, kieltäytyy noudattamasta lakiin ja sääntöihin perustuvia osaston johtokunnan ja liiton hallituksen ja edustajiston päätöksiä tai toimii muuten liiton ja osaston etujen vastaisesti b. jos hän jäseneksi liittyessään on antanut itsestään harhaanjohtavia tietoja c. jos hän on toiminut muuten vahingollisella tavalla osastoa tai liittoa kohtaan. 2. Johtokunta voi erottaa jäsenen myös a. jos hän laiminlyö vakinaisten tai ylimääräisten jäsenmaksujen suorittamisen yli kolmen (3) kuukauden ajalta b. jos hän siirtyy alalle, josta hän ei sääntöjen 3 :n mukaan voi liittyä osaston jäseneksi. 3. Jäsenellä on oikeus tulla kuulluksi ennen erottamispäätöksen tekoa. Johtokunnan on ilmoitettava erottamispäätöksestä asianomaiselle jäsenelle kirjallisesti. Jäsenellä on oikeus valittaa päätöksestä seuraavalle osaston varsinaiselle kokoukselle jättämällä johtokunnalle valituskirjelmä 30 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan. Ennen valituksen käsittelyä osaston on pyydettävä asiasta liiton hallituksen lausunto. 7 Osaston kokoukset 1. Osasto kokoontuu johtokunnan kutsusta. Kokouskutsussa on mainittava tärkeimmät esille tulevat asiat. Osaston kokous on järjestettävä myös, jos kymmenesosa osaston äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii. Vaatimuksessa on yksilöitävä käsiteltävä asia. Kokous on järjestettävä kuukauden kuluessa siitä, kun vaatimus on esitetty johtokunnalle. 2. Jäsenellä on oikeus tehdä esityksiä osaston kokouksen käsiteltäväksi. Esitykset toimitetaan johtokunnalle, jonka on oman lausuntonsa ohella valmisteltava ne seuraavaan kokoukseen. Jos asia on kiireellinen, se voidaan käsitellä osaston kokouksen päätöksellä heti, ellei yhdistyslaki toisin määrää. 3. Päätökset kokouksessa tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, mikäli näissä säännöissä ei ole toisin määrätty. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni ja vaaleissa arpa. 4. Osaston omaisuuden pääosan tai edes sen merkittävän osan vastikkeetonta siirtämistä tai luovuttamista koskevat päätökset tehdään osaston sääntömääräisessä kokouksessa ¾ äänten enemmistöllä. Ennen tällaisen päätöksen tekoa on siihen pyydettävä liiton hallituksen lupa. 5. Liiton toimihenkilöillä ja muilla liiton nimeämillä edustajilla sekä eläkeläis- ja opiskelijajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus osaston kokouksissa ja tilaisuuksissa.

18 5 6. Syys- ja kevätkokouksesta on ilmoitettava osaston jäsenille vähintään 14 päivää ja muista kokouksista 5 päivää ennen kokouksen pitämistä kirjeitse, työpaikkojen ilmoitustaululla, sähköpostitse, yhdistyksen internet-sivuilla, tekstiviesteillä tai osaston jäsenten keskuuteen leviävässä sanoma- tai jäsenlehdessä siten, että jokaisella jäsenellä on mahdollisuus saada tieto kokouksesta. 7. Loka- joulukuussa pidettävässä syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: a. päätetään johtokunnan toimikauden pituudesta, joka on joko yksi (1) tai kaksi (2) kalenterivuotta b. valitaan johtokunnan puheenjohtaja, jota kutsutaan osaston puheenjohtajaksi sekä varapuheenjohtaja ja sihteeri c. päätetään johtokunnan muiden varsinaisten jäsenten (3-10) ja joko heidän henkilökohtaisten varajäsenten tai yleisvarajäsenten (vähintään 3) lukumäärästä d. valitaan johtokunnan varsinaiset jäsenet ja varajäsenet e. päätetään johtokunnan jäsenten ja toimihenkilöiden palkkiosta ja kustannusten korvaamisesta f. valitaan kaksi varsinaista ja kaksi varatilintarkastajaa seuraavaksi tilikaudeksi g. hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle toimintakaudelle h. käsitellään jäsenten, johtokunnan ja liiton hallituksen esittämät asiat i. päätetään osaston kokousten koollekutsumistavasta. 8. Tammi-huhtikuussa pidettävässä kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: a. käsitellään edellisen vuoden toiminta- ja tilikertomukset sekä tilinpäätös b. esitetään tilintarkastajien lausunto, vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään johtokunnan tili- ja vastuuvapaudesta c. päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän kattamisesta d. käsitellään jäsenten, johtokunnan ja liiton hallituksen esittämät asiat. 8 Johtokunta 1. Osaston asioita ja omaisuutta hoitaa sen hallituksena 1 tai 2 kalenterivuodeksi kerrallaan valittu johtokunta. 2. Johtokunnan toimikausi alkaa syyskokousta seuraavan kalenterivuoden alusta. 3. Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja, jota kutsutaan osaston puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtaja ja sihteeri. Näiden lisäksi johtokuntaan kuuluu vähintään kolme (3) ja enintään kymmenen (10) varsinaista sekä yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä tai vähintään 3 yleisvarajäsentä. Yleisvarajäsenet tulevat varsinaisen jäsenen sijaan siinä järjestyksessä kuin heidät on merkitty syyskokouksen pöytäkirjaan. 4. Johtokunta valitsee taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt sekä mahdollisten jaostojen jäsenet.

19 6 5. Johtokunnan tehtävänä on d. johtaa osaston toimintaa, taloutta ja hallintoa e. valmistella osaston kokouksessa käsiteltävät asiat ja kutsua kokous koolle f. huolehtia osaston kokousten päätösten toteutumisesta g. laatia osaston toiminta- ja tilikertomukset h. laatia ehdotukset osaston toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi i. hyväksyä ja erottaa jäsenet j. ottaa ja erottaa osaston palkalliset työntekijät. 6. Jos johtokunnan jäsen tai varajäsen siirtyy pois liiton järjestämisalalta, vanhuuseläkkeelle tai kokonaan työkyvyttömyyseläkkeelle, eroaa tai erotetaan osastosta tai ilmoittamatta jättää saapumatta kahteen peräkkäiseen kokoukseen, tulee hänen erota johtokunnasta. 7. Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessa estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta tai kun kolme johtokunnan jäsentä sen katsoo tarpeelliseksi. Johtokunta on päätösvaltainen, jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja enemmistö johtokunnan jäsenistä on läsnä. 8. Osaston nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri sekä johtokunnan siihen määräämät toimihenkilöt, aina kaksi yhdessä. 9 Äänioikeus ja vaalikelpoisuus 1. Äänioikeutettu vaaleissa ja äänestyksissä on sellainen jäsen, joka on suorittanut edustajiston vuosittain päättämän jäsenmaksun tai olleensa sääntöjen nojalla vapautettu jäsenmaksujen suorittamisesta. 2. Vaalikelpoinen on vaaleissa ja äänestyksissä sellainen jäsen, joka on suorittanut edustajiston vuosittain päättämän jäsenmaksun tai olleensa sääntöjen nojalla vapautettu jäsenmaksujen suorittamisesta. 3. Eläkeläis- ja opiskelijajäsenet eivät ole vaalikelpoisia vaaleissa eikä heillä ole äänioikeutta vaaleissa ja äänestyksissä. 4. Liiton ja osastojen palkatut toimihenkilöt eivät ole vaalikelpoisia. 10 Osaston toiminta, taloudenhoito ja tilintarkastus 1. Osaston tilikausi on kalenterivuosi.

20 7 2. Tilintarkastajien tehtävänä on tarkastaa tilivuosittain hallinto ja tilit ja antaa lausuntonsa osaston taloudellisesta asemasta ja hoidosta sekä tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta. 3. Osaston tilintarkastajat tai liiton hallituksen määräämä tarkastaja voivat milloin tahansa tarkastaa osaston hallinnon ja tilit. 4. Osaston jäsenten jäsenmaksun perusosan saamiseksi osaston on vuosittain toukokuun loppuun mennessä toimitettava liittoon toiminta- ja tilikertomuksensa viimeksi kuluneelta toimintavuodelta sekä ilmoituksen toimihenkilöistään. 5. Osaston jäsenten jäsenmaksun kannusteosan saamiseksi osaston on täytettävä liiton edustajiston asettamat toiminnan edellytykset. 11 Osaston eroaminen ja erottaminen 1. Jos osasto haluaa erota liitosta, siitä on ilmoitettava liitolle yhdistyslain mukaisesti. Ilmoitukseen on liitettävä pöytäkirjat niistä kokouksista, joissa eroamisesta on päätetty. Osaston jäsensuhde lakkaa kuuden (6) kuukauden kuluttua ilmoituksen tekemistä ensiksi seuraavan kesä- tai joulukuun viimeisen päivän jälkeen. 2. Osaston eroamista koskeva asia on käsiteltävä kahdessa osaston kokouksessa, joiden väliaika on vähintään kaksi (2) viikkoa. Ehdotus osaston eroamisesta raukeaa, ellei vähintään 3/4 osaston läsnä olevista äänioikeutetuista jäsenistä sitä pidetyissä kokouksissa kannata. 3. Osasto voidaan erottaa liitosta, jos se k. toimii liiton toiminnan tarkoitusta vastaan l. ei noudata sääntöjä ja edustajiston sekä hallituksen päätöksiä m. ei erota jäsenyydestä sellaista jäsentä, joka toimii vastoin osaston tai liiton sääntöjä tai edustajiston ja hallituksen päätöksiä. 4. Osaston erottamisesta päättää liiton hallitus. Osastoa on kuultava ennen erottamispäätöksen käsittelyä. Osasto voi valittaa päätöksestä edustajistolle. Valitus on toimitettava kirjallisesti hallitukselle kuukauden kuluessa osaston saatua kirjallisen tiedon erottamisesta. 5. Eronnut tai erotettu osasto menettää kaikki oikeutensa liitossa. Osasto ei saa takaisin liitolle suorittamiaan maksuja eikä sillä ole oikeutta liiton rahastoihin tai muuhun omaisuuteen. Liitto ei vastaa eronneen tai erotetun osaston veloista, jollei toisin ole sovittu. 12 Osaston toiminnan lopettaminen ja purkaminen 1. Jos osasto puretaan, sen jäljellä olevat varat siirretään purkavan kokouksen päätöksellä joko liiton toiselle osastolle tai liitolle käytettäväksi ammattiyhdistysliikettä edistäviin tarkoituk-