Vanajaveden sedimentt en haital I isten a neiden terveysriskit, Janakkala, Hämeenlinna, Hattula
|
|
- Laura Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 -o TERVEYDEN JA LAUSU NTO THL 206 I / (6) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL Lahti Vi ite: Lausu nto pyyntö HAM E LY/l ( ) Vanajaveden sedimentt en haital I isten a neiden terveysriskit, Janakkala, Hämeenlinna, Hattula Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyysi lausuntoa a) Vanajaveden sedimenttien haitallisten aineiden terveysriskeistä virkistyskäytön kannalta, b) Vanajaveden sedimenttien haitallisten aineiden terveysriskeistä, mikälijärven pohjaa kaivetaan kyseisten tutkimuspisteiden kohdalta. Taustaa ja käytettävissä olleet dokumentit Lausuntöpyyntö liittyy hankkeeseen, jonka tavoitteena on kunnostaa Vanajaveden reheviä ja umpeen kasvavia lahtia ja matalia vesialueita paremmin käytettäviksi. Vesistön tilaa ovat säännöstely sekä piste- ja hajakuormitys heikentêineet. Hämeen ELY-keskus on laatinut vesistöalueelle Vanajaveden rantojen kunnostustarveselvityksen (raportti "Vanajaveden rantojen kunnostustarveselvitys", Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2012),jossa on kartoitettu kunnostusta tarvitsevat kohteet, kuvattu mahdollisia kunnostusmenetelmiä ja tehty toimenpide-ehdotus kunkin kohteen kunnostamiseksi. Suunnittelualue on kattanut vesistön Miemalanselältä Vanajanselälle Hämeenlinnan ja Hattulan kuntien alueilla, vesipintaalaltaan noin 114 km2ja rantaviivaltaan noin 290 km. Selvityksen kohteeksi olivalittu 34 eri kohdetta. Kunnostustarpeen pohjana on käytetty myös alueen toimintahistoriaa (tiedossa olevat tai todennäköiset päästölähteet vesistöön kohteissa; teollinen toiminta, jätevesipäästöt yms.). Selvityksessä on kuvattu myös kohteiden nykyistä käyttöä (mm. käyttö uimarantana), mitä tietoa tarvitaan riskiarvioon. Kunnostuksen toimenpide-ehdotuksina on kasvuston niittoa, vesikasvien juurakoiden poistoa pohjasta ja ruoppauksia. Juurakoiden poistolla ja ruoppauksilla koskettaiisiin kohteiden pohjasedimenttiin. Kunnostussuunnitelmassa suositeltiin tarvittaessa kohteille myös sedimettitutkimuksia niiden pilaantumisasteen määrittämiseksi ennen lopullista suunnitelmaa kohteen kunnostamisesta. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys on tutkinut kunnostustarveselvityksen pohjalta sedimenttien pilaantuneisuutta (raportti "Vanajaveden sedimenttitutkimus" Alajoki & Oravainen, , Kirjenro 1gl1S) Tutkimusalue ulottui Janakkalasta (Kernaalanjärvestä) Hattulaan (Vesunti). Tutkimuksessa oli mukana 37 rannanläheistä pintasedimenttipistettä ja 6 oli syvemmältä otettua sedimenttiprofiilipistettëi. Näytteistä on analysoitu sedimentin yleislaatua ja fosforipitoisuutta kuvaavia parametreja sekä raskasmetallipitoisuudet. Kaikilta profiilinäytepisteiltåi sekä osasta rantanäytepisteitä on analysoitu lisäksi PCB, PAH ja mineraaliöljyt. Kahdesta pisteestä on mitattu lisäksi orgaaniset tinayhdisteet sekä dioksiinit ja furaanit. Lausuntoa varten ELY-keskus toimitti myös tietoja vesistöalueen kalojen (ahven, hauki) elohopeapitoisuuksista, vuodesta '1980 lähtien sekä tuloksia vedestä määritetyistä orgaanisista epäpuhtauksista Lepaan kohdalta (ajanjaksolta ,4.2013,11 näytettä). Terueyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) lausuu asr,asfa seuraavaa: Terveyshaitta syntyy, jos ihmiset altistuvat (saavat aineita elimistöönsä tai iholle) vesistössä oleville epäpuhtauksille niin paljon, että haitallisen vaikutuksen kynnys ylittyy. Tärkeimmät tiedot terveysriskin arviointiin tällaista lausuntoa varten ovat epäpuhtauksien pitoisuudet vedessä ja epäpuhtauksien saanti vesistöstä pyydetyssä kalassa. Pitoisuudet vedessä kuvastavat veden yleistä laatua ja sallii altistumisen arvioinnin uimavedestä, pesuvetenä ja löylyvetenä. Saanti kalassa on keskeistä, koska kaloja syötäessä epäpuhtaudet päätyvät varmuudella elimistöön. Pintavesiä (järvi- jokivedet) ei pitäisi juoda/käyttää juomavetenä, eikä käyttää ruoanlaittoon. Tätä altistumistapaa ja sen merkitystä ei siten ollenkaan arvioida. Veden käyttö juomavetenä tuottaisi ihmisille merkittävimmän altistumistason vedessä oleville epäpuhtauksille. Ïerveyden ja hyvinvoinnin laitos. lnstitutet för hälsa och välfärd. National lnstitute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, Fl-00271Helsinki, puh/tel
2 LAU SU NTO T HLt206t / (6) Epäpuhtauksien pitoisuudet sedimentissä kuvastavat vedenlaatua pitkällä aikavalillä mutta on hyvin epäsuoraa tietoa ihmisten terveysriskin arviointiin. lhmiset eivät altistu sedimentille ja siinä oleville aineille suoraan muussa yhteydessä kuin uimarannoilla kahlatessaan vedessä. Sedimentin pintakerrokset ovat tasapainossa päällä olevan veden kanssa ja vaikuttavat veden laatuun. Terveysriskin ja sen arvioinnin kannalta tieto epäpuhtauksien pitoisuuksista aivan sedimentin pintakerroksessa (ylin 0-5 cm) on oleellista. Syvemmältä sedimentistä aineet eivät kulkeudu veteen vaan pysyvät sitoutuneena ja varastoituneena sedimenttiin. Aineisto terveysriskinarvioon oli osin niukka. Tietoa oli pääasiassa aineista sedimenteissä, koska koko hankkeen tavoitteena on ollut vesistön kunnostaminen, ruoppaukset sen yhtenä osana ja sedimenttien laatu niiden läjitettävyyden kannalta. Tiedosta on kokonaisuutena kuitenkin koottavissa käsitys terveysriskin yleisestä tasosta. Lausunnossa ei arvioida sedimenttien läjityskelpoisuutta, ja siihen liittyviä asioita eikä ruoppausten tarvetta/niiden teknistä toteuttamista. Lausunnossa ei myöskään arvioida haitta-aineiden ja ruoppauksen ympäristö/ekolotoksikologisia vaikutuksia vesistössä, koska se ei ole THL:n varsinaista osaamisaluetta. a) Vanajaveden sedimenttien haitallisten aineiden terveysriskeistä virkistyskäytön kannalta Tässä arvioidaan pyydetystivesistöreitin nykytilanteeseen liittyvää terveysriskiä, sellaisenaan kuin vesistö tällä hetkellä on, ilman mitään toimenpiteitä ja pohjasedimenttiin koskematta. Arvio on kokonaisarvio koko suunnittelukohteen vesistöreitistä. Arviota ei ole mahdollista tehdä kunnostuskohteittain. Kyseessä on virtaava vesi, jonka mukana epäpuhtaudet liikkuvat. THL:n kokonaisaruio on että Vanajaveden veden laatu ja sen pohjasedímenteissä olevat aineet eivät nykytilassa (pohjaan/sedimenttiin ei kosketa/sitä ei sekoiteta) aiheuta terueysriskiä ihmisille. Sedimenteissä olevat aineet eivät aiheuta sellaista väestön altistumista, josta voisi aiheutua merkittävää terveysriskiä. Tämä näkemys perustuu seuraavaan yksityiskohtaisempaan arvioon: Pitoisuudet yedessä Tieto epäpuhtauksien pitoisuuksista vesistön vesissä antaa yleiskuvan vesien puhtausasteesta ja on edellytys arvioida altistuminen vedessä uitaessa, käytettäessä vettä peseytymisvetenä, löylyvetenä ja mahdollisena kasteluvetenä esimerkiksi kasvimailla. Kunnostettavalta vesistöreitiltä ei ollut käytettävissä tietoa epäorgaanisten aineiden pitoisuuksista vedessä (metallit ja muut epäorgaaniset ionit). Sedimenttitietojen perusteella voi olettaa, että vesissä olevien epäorgaanisten aineiden pitoisuudet eivät kuitenkaan poikkea merkittävästi suomalaisten sisävesistöjen epäorgaanisten aineiden pitoisuuksista. Sedimenteissä ei todettu epätavallisen paljon raskasmetalleja, esimerkiksi kadmiumia, arseenia tai elohopeaa, jotka ovat tyypillisiä ympäristöä pilaavia raskasmetalleja. Kunnostuskohteena olevasta vesistöstä olitietoa orgaanisten aineiden pitoisuuksista vedessä Lepaan kohdalta. Vedestä oli määritetty PAH-aineita, bisfenoli-4, dietyyliheksyyliftalaatti (DEHP), dibutyyyliftalaatti, nonyyli - ja oktyylifenoli ja niiden etoksylaatteja. Seurantajakso on tuore ( ), pitkä ja perusteellinen (näytteitä otettu vuoden ajan 11 kk välein) ja antaa luotettavan tiedon näiden aineiden pitoisuuksista vedessä tarkkailujaksolla. Koska vesion virtaavaa (veden viipymä reitillä Vanajavettä lukuun ottamatta 5-14 päivää, Vanajavedessåi 420 päivää), se kuvastaa hyvin nykyisin vallitsevaa tilannetta koko virtaavan veden reitillä. Tilanne Vanajavedessä (iso vesiallas) ei poikenne merkittävästi Lepaan kohdan tilanteesta. Måäritetyt aineet ovat tyypillisiä jätevesissä esiintyviä ja niistä vesitöihin päätyviä aineita ja kuvastanevat paremmin nykyisiä jätevesipäästöjä kuin sedimentteihin aikaisemmin kertyneitä aineita. Tulosten mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. lnstitutet för hälsa och välfärd. National lnst tute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PBiP.O. Box 30, Fl Helsinki, puh/tel
3 LAUSU NTO T HLt206t / (6) vedessä ei ollut merkittävästitutkittuja orgaanisia aineita. Vedestä on todettu satunnaisestí hyvin pieniä, juuri todettavia pitoisuuksia ftalaatteja (DEHP, dibutyyli-) ja bisfenoli-a:ta. Bisfenoli-A:ta on todettu hieman 7 eri näytteessä. Todettujen aineiden pitoisuudet ovat niin pieniä, että ne eivät todennäköisesti sellaisenaan aiheuta ihmisille vedestä terveyshaittaa. Kyseisiet aineet kertyyvät kaloihin hyvin eri tavoin, mutta pääasiassa huonosti. Näiden aineiden pitoisuuksista Vanajaveden kaloissa eiole tietoa, mutta vesipitoisuuksista on arvioitavissa, että pitoisuudet kaloissa ovat todennäköisesti hyvin pieniä. Tuloksista käy ilmi, että vaikka pohjasedimenteissä on paikoin PAH-aineita, ne eivät näy vedessä. lsomolekyylliset PAH-aineet (esimerkiksi karsinogeeninen bets(a)pyreeni ovat ovat huonosti vesiliukoisia ja vahvasti sitoutuneina sedimenttiin. Pienempikokoiset, vesiliukoisemmat PAH-aineet laimenevat niin isoon vesimäärään (virtaava vesi), että eivät nåy vedessä vaikka niitä sedimentissä vähän olisikin. Syvemmältä sedimentistä (sedimenttiin hautautuneina) ne eivät vaikuta/vaikuttavat veden PAH-pitoisuuteen vähän. Tämän mukaan Vanajaveden virkistyskäyttöön uima-, peseytymis-, löyly- ja kasteluvetenä ei liity veden kemiallisiin epäpuhtauksiin liittyvää terveysriskiä. Arvioitavana olleesta materiaalista ei kåiynyt selkeéisti ilmi, esiintyykö vesissä sinilevää. Jos sitä esiintyy, sen vaikutus veden uimakelpoisuuteen on arvioitava paikka- ja tilannekohtaisesti aina erikseen. Pitoisuudet kalassa Potentiaalisin altistumisreitti pintavesien epäpuhtauksille on vesistöstä pyydetyn kalan syönti. Kalassa saadut epäpuhtaudet päätyvät nieltynä elimistöön. Kalat eivät kerää syötäviin osiinsa erityisen herkästi epäorgaanisia aineita. Elohopea on poikkeus. Kalat keräävät elohopeaa (metyylielohopeaa) vedestä ravintoketjussa. Sisävesien kalavkalalajit ovat pääsäåintöisestivähärasvaisia, ja siten rasvaliukoisten orgaanisten epåipuhtauksien pitoisuudet tuorepainoa kohden ovat vähäisiä (dioksiineja, PCB- ja PAHaineita). Lausuntopyynnön liitteenä oli hajatietoja metallien, pääasiassa elohopean, pitoisuuksista Vanajaveden Vanajaselältä (Hattulan kunta) eri ajankohtina pyydetyissä kaloissa. Pitoisuustietoa oli pääasiassa hauesta ja ahvenista. Toukokuussa 1980 hauissa (6 haukea, lihas) oli todettu elohopeaa mg/kg, toukokuussa 2002 (10 haukea) mg/kg, syyskuussa 2010 (2 haukea) pitoisuudet 0.1 mg/kg ja 0.36 mg/kg. Lepaalta Vanajavedestä pyydetyissä hauissa (toukokuu 1971, 4 kalaa) on ollut elohopeaa mg/kg. Näytehauet ovat olleet påiäasiassa pienikokoisia, alle 1 kg kaloja. Haukien todetuissa elohopeapitoisuuksissa ei ole havaittavissa merkittävää eroa analyysiajankohtien välillä vaan pitoisuudet ovat pysyneet, yli 30 vuoden ajan, samalla tasolla. Vanajaveden Vanajaselältä (Hattulan kunta) pyydetyissä ahvenissa on todettu elohopeaa seuraavasti syyskuussa 2010 (12 ahventa, lihas) mg/kg, elokuussa 2012 (12 ahventa) mg/kg. Ahventen elohopeapitoisuudet ovat olleet pieniä, pääasiassa todetun pitoisuustason alapäässä. Syyskuussa 2013 Ahilammilta (Janakkala) on määritetty elohopea 35 ahvenesta. Pitoisuudet ovat olleet keskimäärin tasoa mg/kg (koko todettu pitoisuusalue mg/kg). Tulokset osoittavat, että kyseisellä Vanajaveden vesistöreitillä ei ole, eikä ole ollut 30 vuoteen erityistä kalojen "elohopeaongelmaa". Haukien ja ahventen elohopeapitoisuudet ovat "normaaleja", jopa pienempiä kuin sisävesijärvien elohopeapitoisuudet Suomessa keskimäärin (Venäläinen E.-R. ym. 2004, MillerA. ym. 2013). Pitoisuudet ovat myös reilustialle EU:n asettaman sallitun enimmäispitoisuuden hauelle (1.0 mg/kg) ja muille kaloille kuin hauki(0.5 mg/kg, Komission asetus (EY) N:o 1881/2006). Elohopea (on pääasiassa kaloissa metyylielohopeaa) on sisävesien kaloissa potentiaalisesti pahin terveysriskiä aiheuttava aine. Muista metalleista kaloissa ei ollut systemaattista tietoa arvioitavaksi, mutta kalat eivät keräåå yhtä herkästi muita metalleja ja epäorgaanisia aineita vesistöistä kuin elohopeaa. Kalojen orgaanisten aineiden (PAH, PCB, dioksiinit, organotinat) pitoisuuksista ei ollut tietoa. Kymijoesta, jonka pohjasedimentti on paikoin pahasti saastunut dioksiineilla ja vähemmässä määrin PCB-yhdisteillä, pyydetyistä sisävesien kaloista ei ole todettu merkittäviä pitoisuuksia PCB:tä eikä dioksiineja (Verta M. ym, 1999). Vaikka Vanajaveden pohjasedimentissä on PCB:tä, sen pitoisuus on kertaluokkia pienempi kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. lnstitutet för hälsa och vãlfärd. National lnstitute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, Fr Helsinki, puh/tel
4 LAUSU NTO THLt206t / (6) Kymijoen pilaantuneissa sedimenteissä. Lepaassa ei todettu vedestä PAH-aineita, vaikka vesistön sedimenteissä niitä hieman on. Myös PAH-aineet kertyvät kaloihin huonosti. Yhteenvetona voidaan varsin luotettavasti todeta, että kemialliset epäpuhtaudet kaloissa kunnostuskohteiden vesialueilla eivät ole aiheuttaneet eivätkä aiheuta nykytilanteessa (pohjasedimenttiin koskematta) terveysriskiä ihmisille. Kaloja voidaan käyttää EVIRA:n yleisten suositusten mukaisesti ravinnoksi ( Pitoisu udet sedi me nte issä Vesistöjen sedimenteille ei ole terveysperusteisia kemiallisten epäpuhtauksien raja-arvoja. Siten sedimenteissä todetuista pitoisuuksista ei voi suoraan päätellä terveysriskiä. Sitä joudutaan arvioimaan epäsuorasti sedimentin pilaantuneisuudesta sekä vedessä ja kaloissa todettujen pitoisuuksien avulla. Epäorgaanisista aineista elohopea, kadmium ja arseeni ovat haitallisuudeltaan tärkeimpiä arvioitavia aineita. Orgaaniset aineet (PAH, dioksiinit ja furaanit, öljyhiilivedyt, organotinat) ovat sedimenttiin/maa-ainekseen tiukasti sitoutuneina ja niiden vapaa (liukoinen) pitoisuus vedessä on pieni/olematon, vaikka aineita sedimentissä onkin. Aineet pysyvät kiinni sedimentissä ja syvemmällä sedimentissä olevat orgaaniset aineet ovat hautautuneeuvarastoituneet ulottumattomiin eivätkä vaikuta enää yläpuolella olevan veden laatuun. Sedimenttinäytteitä on otettu kattavasti pitkin suunnittelualuetta Kernaalanjärvestä Hattulanselälle saakka, erityisesti Hämeenlinnan kaupungin alueelta. Koska sedimenttitutkimukset vesistöreitillä on tehty sedimenttien ruopattavuuden selvittämiseksi, pääasiassa 50 cm sedimenttipatsaan kokoomanäytteinä, ne eivät ole optimaalisia vesistön nykytilanteen terveysriskinarvioinnille (kohta a), koska ne edustavat hyvin paksua sedimenttikerrosta. Sedimentin aivan ylin pintakerros kuvastaa nykyistä ja viimeisten vuosien vedenlaatua ja vaikuttaa eniten nykyiseen terveysriskiin. Syvemmällä sedimentissä olevat aineet ovat hautautuneet passiiviseksi "varastoksi". Paksun sedimenttikerroksen tutkimus antaa parhaan kuvan koko sedimentin pilaantumisasteesta ja tietoa vesistön tilasta takautuvasti. Profiilinåiytteiden avulla (6 kpl) voitiin sedimentin syvyyssuunnassa ajoittaa epåipuhtauksien ajallista kertymistä sedimenttiin ajanjaksoina viimeiset 0-30 vuotta (vuodet ), vuotta (vuodet ), vuotta (vuodet ). Metallien (sinkki, kromi, nikkeli, kupari, kadmium, lyijy, arseeni, elohopea) pitoisuudet tutkituissa rantojen sedimenttinäytteissä osoittivat, että kunnostusalueella ei ollut metalleilla yleisesti pilaantuneita sedimenttejä (myöskään hotspotteja). Metallien pitoisuudet jäivät pääasiassa ruoppaus- ja läjitysohjeen Taso 1:n alapuolelle. Taso 1 katsotaan läjitysohjeen kriteeristössä haitattomaksi (luontainen taustapitoisuus tai tavanomainen pitoisuus, eivielä likainen sedimentti). Ainoastaan Hämeenlinnan keskustan lahtialueella (näytepiste S 18) todettiin sedimentissä poikkeavan korkea elohopeapitoisuus. Todettu pitoisuus (5.5. mg/kg) oli samalla tasolla kuin Kymijoen saastuneella alueella pohjasedimentistä mitattu pitoisuus. Muuten todetut pitoisuustasot olivat samoja taijopa pienempiä kuin vesistöreitillä alempana sedimentin pintakerroksista on todettu. Sedimenttien arseenin pitoisuustaso oli suurempi kuin sedimenteissä on todettu yleensä keskimäärin, todennäköisesti alueen maaperän suuremmasta luontaisesta arseenipitoisuudesta johtuen, kuten tutkimusraportissakin päätellään. Sedimentin aikafraktiointi osoitti, että useiden metallien pitoisuudet (arseeni, kupari, lyijy, kadmium, elohopea) ovat vuotta edustavassa kerroksessa (vuodet ) paikoitellen hieman suurempia kuin uusimmassa 0-30 v. ( ) -fraktiossa. Metallien päästöt vesistöön ovat olleet kyseisellåi aikajaksolla kuvauksista päätellen suurimmat. Tutkimusraportti päätyy metallien osalta johtopäätökseen, että metallien osalta sedimenteissä todetut pitoisuudet eivät muodosta estettä mahdolliselle ruoppaukselle eikä vesistön muille kunnostustoimille. PCB-määritysten perusteella yksittäisten näytepisteiden sedimentti todettiin hieman pilaantuneeksi, mutta ei vielä maalle nostettuna olisi pitoisuuden perusteella pilaantunutta maata. PAH-aineiden osalta tulos oli sama. Erityisesti PAH-aineita on sedimenteissä on luonnostaan kaikkialla, koska niitä leviäëå ilman mukana mm. polttoprosessien (savukaasut) päästöinä. Oljyhiilivetyjä todettiin sedimentissä useammassa kohtaa kuin PCB- ja PAH-aineita, myös suurempina pitoisuuksina suhteessa puhtaan sedimentin kriteereihin. Sen sijaan sedimenteissä, joista organotina analysoitiin, eiollut merkittävästiorganotinaa. Ainoa dioksiini- ja furaanimääritys osoitti, että kyseisessä sedimentissä olí hieman myös näitä aineita. Tutkimusraportin antama Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. lnstitutet för hälsa och välfärd. National lnstitute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PBiP.O. Box 30, Fl-0O271 Helsinki, puh/tel
5 ÏERVEYDEN JA LAU SU NTO T HLt206t / (6) kokonaiskuva on, että useassa kohtaa vesistöä pohjasedimentin PCB- ja PAH-pitoisuus on hieman tavanomaista suurempi, erityisestivuosifraktiossa Myös öljyhiilivedyt ovat koholla. Tämä on ilmeisesti sopusoinnissa myös tiedossa olevan vesiin kohdistuneen aineiden päästökuormituksen ja -historian kanssa. lhmisten ainoa merkittävä kontakti pohjasedimenttiin tulee kahlailusta vedessä uimarannoilla. Epaorgaaniset aineet eivät kuitenkaan juuri imeydy terveen ihon läpi elimistöön, orgaanisetkaan aineet eivät niin lyhyessä, ja satunnaisessa kontaktiajassa. Suoriin, ihoon kohdistuviin vaikutuksiin (ihoårsytys, allergia) tarvitaan isoja pitoisuuksia, eikä sedimenteissä todetuissa aineissa ole erityisesti allergiaa aiheuttavia aineita. Esimerkiksi öljy ja öljyhiilivedyt ovat enemmänkin likaavia kuin varsinaista terveysriskiä aiheuttavia aineita. On todennäköistä, ettëi uimarannan sedimenteistä eialtistuta haitallisessa määrin epäpuhtauksille uimareissuilla, eivätkä vedessä olevat epäorgaaniset aineet ja orgaaniset aineet aiheuta terveysriskiä. Vesi on niiden puolesta uimavesikelpoista. Todetuista sedimenttien metallipitoisuuksista voidaan päätellä, että myöskään samojen metallien pitoisuudet vedessä eivät ole olleet erityisen korkeita. Pitoisuuden vedessä voi olettaa olevan tasapainossa sedimentissä todetun pitoisuuden kanssa. Tästä edelleen johdettuna on todennäköistä, että kyseiseltå vesistöalueelta pyydetyssä kalassa ei ole, eikä ole ollut poikkeavan suuria metallipitoisuuksia. Varsinaiset kaloista tehdyt, tosin niukat analyysitulokset ovat yhteneväisiä tämän oletuksen kanssa. Kunnostettava vesi on suhteellisen virtaavaa (viipymä 5-14 vrk), joten epäpuhtaudet eivät "konsentroidu" veteen alueellisesti, vaan leviävät ja laimenevat alavirtaan virtauksen mukana. Yhteenvetona aineiden epäpuhtauksista sedimenteistä voidaan todeta, että sedimentissä olevat aineet eivät suoraan altista merkittävästi ihmisiä epäpuhtauksille. Ainoa suora kontakti sedimenttiin/aineisiin syntyy kahlattaessa vedessä, uimarannoilla. Sedimentti toimii epäpuhtauksien "varastona", jonka pintakerros syöttää aineita veteen. Pitoisuudet vedessä ovat tasapainossa sedimentin pintakerroksen kanssa. Sedimentissä oleville epäpuhtauksille altistutaan käytännössä, ja pääasiassa, paikalta pyydetyssä kalassa. b) Vanajaveden sed menttien haital I isten ai neiden terveys riskeistä, m i käli järven pohjaa kaivetaan kyseisten tutkimuspisteiden kohdalta. Esillä olevan kunnostussuunnitelman tavoite on kunnostaa mataloituvia, umpeen kasvavia vesistökohtia paremmin virkistyskäyttöön sopivaksi. Ennen päätösten tekoa, on kaukoviisaastija kattavasti lähdetty selvittämään pohjan ruoppauskelpoisuutta, onko siellä sellaisia kemiallisia epäpuhtauksia ja niiden määriä, että pohjan sekoittamisella ja ruoppauksilla voidaan aiheuttaa ympäristövahinkoa levittämällä sedimenteissä olevia epåpuhtauksia uudelleen ympäristöön. Selvitys on nähdäksemme, jatkosuosituksineen, huolella tehty Tutkimusraportti päätyy metallien osalta johtopäätökseen, että metallien osalta sedimenteissä todetut pitoisuudet eivät muodosta estettä mahdolliselle ruoppaukselle eikä vesistön muille kunnostustoimille, sedimenttien lâjitysominaisuuksien perusteella. Orgaanisten epäpuhtauksien osalta todetaan yksittäisiä kunnostuskohteita, joista osin suositellaan vielä tarkempia analyysejä epäpuhtauksien kokonaismåiärän selvittämiseksi ja ruoppauksen toteuttamiseksi. Kuten raportissa todetaan, ruoppaus aiheuttaa aina veden samentumista ja kiintoainepitoisuuden kasvua. Pohjan kaivamisen seurauksena veteen vapautuu myös sedimenttiin sitoutuneita aineita. Virtaavassa vedessä kiintoaines siirtyy veden mukana. Tätä ei voida kokonaan välttää. Eniten epëipuhtauksia sisältävien kohteiden ruoppaustekniikoiksisuositellaan menetelmiä, jotka pyrkivät minimoimaan sedimentin karkaamisen veteen ja vesistöön. Ruoppausten vaikutuksen suuruutta vesistön kemiallisten epäpuhtauksien pitoisuuksiin on mahdotonta yksityiskohtaisesti ennustaa. Vesiliukoisia, epäorgaanisia aineita todennäköisestijossakin mäåirin liukenee sedimentistä käsittelyn yhteydessä veteen. Sedimenttiainekseen vahvasti sitoutuneet, pääasiassa orgaaniset aineet, liikkuvat edelleen hiukkasissa/sedimenttiaineksessa. Virtaava vesi kuljettaa, mutta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. lnstitutet för håilsa och välfärd. National lnst tute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, Fl Helsinki, puh/tel
6 HYVINVOINN N LAITOS LAUSUNTO THLt206t /2015 6(6) s toisaalta laimentaa. Sedimentti laskeutuu vähitellen uudelleen pohjaan, veteen liuenneet aineet laimenevat suurempaan massaan. Epäpuhtauksien uudelleen jakautumista väistämättä jossakin määrin tapahtuisi. Tällöin kysymykseksi nousee, kestääkö entinen ympäristö ruoppauksista syntyvän lisäkuorman. Onko ympäristö ennestään niin pilaantunut, että käytännössä pieni, suhteellisen lyhytkestoinen lisäkuormitus pahentaa ratkaisevasti tilan netta. Edellä (kohdassa a) olevan arvion mukaan vesistön nykytilaan ei liity kemiallisista epäpuhtauksista johtuvia terveysriskejä. On epätodennäköistä, että aiottu yksittäisten kohteiden huolellisesti suunniteltu ja toteutettu ruoppaus tai pohjasedimentin muu sekoittaminen tässä yhteydessä lisäisi muun vesiympäristön kuormitusta sedimentin epäpuhtauksilla niin paljon, että se lisäisiterveysriskiä. Virtaavasta vedestä on tässä yhteydessä haittansa (sedimenttien leviäminen) ja etunsa (irtoavien aineiden nopea voimakas laimeneminen). Vaikutukset paikallisesti kohteen ympäristössä eivät liene suuria. Kokonaisvaikutus vesistöön tulee ruopattavien alueiden kokonaisalasta ja määrästä. Tämän tarkemmin asiaa ei ole mahdollista arvioida. Ruoppaukset, ruoppausmassojen kuljetukset ja läjitykset aiheuttavat toiminnasta aiheutuvaa häiriötä, johon ei liity tavanomaisesta poikkeavaa terveysriskien näkökulmasta. Viitteet Komission asetus (EY) N:o 1881/2006 tiettyjen elintarvikkeissa olevien vierasaineiden enimmäismäärien vahvistamisesta. Miller 4., Bignert 4., Porvari P., Danielsson 4., Verta M. Mercury in perch (Perca fluviatus) from Sweden and Finland. Water Air Soil. Pollut. 2013,224:1472 (pages 1-12). Venäläinen E.-R., Hallikainen A., Parmanne R., Vuorinen P.J. Kotimaisen järvi- ja merikalan raskasmetallipitoisuudet. EU-kalat. Elintarvikeviraston julkaisuja Verta M. ym. Organoklooriyhdisteet ja raskasmetallit Kymijoen sedimentissä: esiintyminen, kulkeutuminen, vaikutukset ja terveysriskit. Suomen ympäristö. Raportti Pääjohtaja uhani Eskola Tutkimusprofessori nu Komulainen Tiedoksi: STM kirjaamo/htoa/te Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. lnstitutet för hälsa och välfärd. National lnstitute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, Fl Helsinki, puh/tel
LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012
LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu
LisätiedotKala-alan valvonnan koulutuspäivä 15.2.2012 Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa?
Kala-alan valvonnan koulutuspäivä Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa? Ylitarkastaja Tuoteturvallisuusyksikkö, Evira p.040 48777 98 ulla.luhtasela@evira.fi 1 Lainsäädäntö Komission asetus (EY)
LisätiedotTalvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio
Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Terveysriskin näkökulmasta tilanne ei ole oleellisesti muuttunut Tilanne
LisätiedotMuutokset kotimaisen luonnonkalan ympäristömyrkkypitoisuuksissa (EU-kalat III)
Muutokset kotimaisen luonnonkalan ympäristömyrkkypitoisuuksissa (EU-kalat III) Tässä kalvosarjassa on esitelty hankkeen keskeisimmät tulokset tiiviisti. Koko raportti on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-287-600-3
LisätiedotKeski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta
Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 16.9.2015 - pintavesien kemiallisesta luokittelusta Pintavesien kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet 16.9.2015 Petri Poikonen 2 Pintavesien kemiallisen tilan
LisätiedotLuontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset
Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset Hannu Komulainen Tutkimusprofessori (emeritus) Terveydensuojeluosasto 21.11.2016 Ihminen ympäristössä:maaperä, 21.11.2016, Helsinki 1 Esityksen sisältö: Rajaukset
LisätiedotKemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio
Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet
LisätiedotKoekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen
Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia
LisätiedotKeski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta
Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 20.5.2015 - kemiallisesta luokittelusta Kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet Kemiallinen tila Kemiallisen tilan arviointi tarkoittaa sitä, että vesissä olevien
LisätiedotKokemäenjoen suunniteltujen ruoppausten sedimenttitutkimus
Kokemäenjoen suunniteltujen ruoppausten sedimenttitutkimus Raumanjuopa ja Luotsinmäenhaara Kaisa Lehto Maaperägeologian osasto Maantieteen ja geologian laitos Turun Yliopisto 3.2.2011 Sisällysluettelo
LisätiedotTahkolahden vesistösedimentin koontiraportti
Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Tuomas Pelkonen 29. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vesistösedimentin koontiraportti Geologian tutkimuskeskus on tehnyt
LisätiedotLastenruokien vierasaineet
Lastenruokien vierasaineet Liisa Rajakangas Elintarvikeylitarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö Asetus Asetuksen (EY) N:o 1881/2006 muutokset Julkaistu virallisessa lehdessä Koskee (EY) N:o 1126/2007
LisätiedotHAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS
LisätiedotEU-kalat III Hankkeen tulokset Säätytalo Hannu Kiviranta
EU-kalat III Hankkeen tulokset 1 Tänään puheena EU-KALAT III Mitä ympäristömyrkkyjä määritettiin, mistä kaloista ja miltä alueilta Lainsäädäntö, poikkeusluvista, TEQ-käsite EU-kalat III hankkeen tulokset
LisätiedotKalan syöntisuositusten uudistamistarve
EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset
Lisätiedot28.5.2013, ilmoitusta on täydennetty 17.6.2013
HAKIJA Elenia Oy PL 2 33901 TAMPERE KIINTEISTÖ Urjalan kunnassa kiinteistörekisteritunnukset 887-409-29-0 ja 887-409-2-71 osoitteessa Ratapihantie 18, 31700 Urjala As Kiinteistön 887-409-29-0 omistaa Elenia
LisätiedotPIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010. Teija Tohmo
PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010 Teija Tohmo PIUHA-hanke PIUHA-hanke ( Vanhojen pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönotto hanke) on
LisätiedotRuoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus
Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Merenpohjaan kohdistuva toiminta kuten ruoppaus ja läjitys kuormittaa ympäristöä, ja huonosti suunniteltuna ja
LisätiedotElohopeaa kaloissa mistä ja miksi?
Vesistöpäivä 15.6. 2018 Haukivuori Elohopeaa kaloissa mistä ja miksi? Jaakko Mannio, Suomen ympäristökeskus jaakko.mannio@ymparisto.fi Tässä esityksessä Elohopea nousee kulkee laskeutuu muuttuu kertyy
Lisätiedot20.8.2007. Kalojen 137 Cs- ja elohopeapitoisuudet Sastamalan perusturvakuntayhtymän järvissä vuonna 2005
2.8.27 Kalojen 37 Cs- ja elohopeapitoisuudet Sastamalan perusturvakuntayhtymän järvissä vuonna 25 Evira-STUK -yhteishanke, PILOT HGCS Ritva Saxén, STUK Anja Hallikainen, Evira Johdanto Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuudesta
LisätiedotUudistuvan ruoppaus- ja läjitysohjeen keskeisiä muutosesityksiä. Erikoistutkija Jani Salminen Työryhmän sihteeri
Uudistuvan ruoppaus- ja läjitysohjeen keskeisiä muutosesityksiä Erikoistutkija Jani Salminen Työryhmän sihteeri 2 3 Keskeisiä uudistusehdotuksia KAPPALE 2 Lainsäädäntöosio päivitetään ja tiivistetään Vesilain
LisätiedotSastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA
HAKIJA Sastamalan kaupunki PL 23 38201 SASTAMALA KIINTEISTÖ Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Pohjolan
Lisätiedot-.s. Yksityiskohtaiset huomiot suoran valinnan sote-keskusten korvausmalleihin TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITCIS.
-.s TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITCIS THL/61/4.00.00t2019 1(5) Sosiaali- ja terveysministeriö Lausunto jätetty sähköisen järjestelmän kautta. Tämä samasanainen versio arkistoídaan Helmijärjestelmäån Lausuntopyyntönne
LisätiedotKaivosvesien riskinarviointimalli KAVERI työkalu kaivosvesien riskien arviointiin ja hallintaan
Kaivosvesien riskinarviointimalli KAVERI työkalu kaivosvesien riskien arviointiin ja hallintaan Marjo Niittynen 1, Päivi Meriläinen 2 ja Ilkka Miettinen 1 1 Asiantuntijamikrobiologiayksikkö; 2 Vaikutusarviointiyksikkö
LisätiedotTutkimusraportti KUOPION ENERGIA OY Snellmaninkatu 25, KUOPIO Maaperän pilaantuneisuustutkimus
Tutkimusraportti 101005340-019 19.6.2017 KUOPION ENERGIA OY Snellmaninkatu 25, KUOPIO Maaperän pilaantuneisuustutkimus 1 Esipuhe Pöyry Finland Oy on Kuopion Energia Oy:n toimeksiannosta tehnyt maaperän
LisätiedotPantone 300 TIIVISTELMÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys tutki Vanajaveden sedimenttien pilaantuneisuutta ja tarkasteli Vanajavedelle laaditussa kunnostustarveselvityksessä esitettyjen toimenpiteiden
LisätiedotRiskinarviointimenetelmien vertailu kolmessa kohteessa mm. Suvilahdessa, VERIS-hanke
Riskinarviointimenetelmien vertailu kolmessa kohteessa mm. Suvilahdessa, VERIS-hanke 8 Auli Kuusela-Lahtinen 8 8 9 8 8 2 3 5 6 7 7 1 Pilaantunut maa-alue 4 TERVEYS- JA YMPÄRISTÖRISKIEN ARVIOINTIMENETELMIEN
LisätiedotPilaantunut maaperä ja sen kunnostustarve
Pilaantunut maaperä ja sen kunnostustarve Tuuli Aaltonen Projektijohtaja Ympäristön kunnostus ja riskienhallinta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy puh. 044 7046 273, tuuli.aaltonen@fcg.fi 13.2.2017 Page
LisätiedotKEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE
PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1
LisätiedotNorilsk Nickel Oy:n nikkelipäästön vaikutukset. Anna Väisänen, KVVY
Norilsk Nickel Oy:n nikkelipäästön vaikutukset Anna Väisänen, KVVY 4.12. 2015 Nikkelipäästö Laiterikko 5.-6.7.2014 Tehtaan jäähdytysveteen ja edelleen Kokemäenjokeen pääsi 30 h aikana - 66 189 kg nikkeliä
LisätiedotTilannekatsaus RUOPPAUS- JA LÄJITYSOHJE
Tilannekatsaus 18.3.2014 RUOPPAUS- JA LÄJITYSOHJE MISSÄ MENNÄÄN? YM:n asettaman työryhmän toimikausi päättyi 15.1.2014 20.2.2014 saapunut ohjeluonnos viimeiselle kierrokselle työryhmän sisällä, kommentointi
LisätiedotTampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Hatanpäänkatu 2 (Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon alue)
HAKIJA Tampereen Vesi Liikelaitos Viinikankatu 42 33800 Tampere KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-122-513-3 osoitteessa Hatanpäänkatu 2 (Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon
LisätiedotKitkajärvien seuranta ja tilan arviointi
Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta
LisätiedotVäinölänrannan kaavamuutosalue,
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Väinölänrannan kaavamuutosalue, Jyväskylä Tutkimusraportti, maaperän ja sedimentin pilaantuneisuus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 22.11.2013 P22123P002 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotAkaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Nahkalinnankatu
HAKIJA Asunto Oy Akaan Eemeli, c/o YIT Talonrakennus Oy Kihlmanninraitti 1E 33100 TAMPERE KIINTEISTÖ Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-150 osoitteessa Nahkalinnankatu 37830 VIIALA VIREILLETULOPERUSTE
LisätiedotMAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA
Vastaanottaja Rauman kaupunki Tekninen virasto Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 08.07.2014 MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA MAAPERÄTUTKIMUKSET Päivämäärä 08/07/2014 Laatija Tarkastaja
LisätiedotHULEVEDEN LAATU HELSINGISSÄ Johanna Airola, Paula Nurmi ja Katja Pellikka Pienvesitapaaminen/Paula Nurmi 1
HULEVEDEN LAATU HELSINGISSÄ Johanna Airola, Paula Nurmi ja Katja Pellikka 1 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää huleveden yleistä laatua Helsingissä Arvioida huleveden puhdistustarvetta Vertailla huleveden
LisätiedotEviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009
Eviran raportti Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007 2009 Dnro 7171/0749/2010 Eviran
LisätiedotUudistuvan ruoppaus- ja läjitysohjeen keskeisiä muutosesityksiä
Uudistuvan ruoppaus- ja läjitysohjeen keskeisiä muutosesityksiä Erikoistutkija Jani Salminen Työryhmän sihteeri jani.salminen@ymparisto.fi Työryhmä ja työn tavoite Toimikausi 15.1.2013 15.1.2014 Kokoonpano:
LisätiedotMUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus
MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014 Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus 21.3.2014 LÄHTÖKOHDAT Käytöstä poistetut tai hylätyt vakavaa
LisätiedotHIIDENSALMI, LOHJA SEDIMENTIN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS. Lohjan kaupunki Palvelutuotanto / rakennuttaminen ja kaupunkitekniikka Seppo Lötjönen
Vastaanottaja Lohjan kaupunki Palvelutuotanto / rakennuttaminen ja kaupunkitekniikka Seppo Lötjönen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 19.9.2018 Viite 1510042322 HIIDENSALMI, LOHJA SEDIMENTIN
Lisätiedot1(5) Purso Oy/Olavi Pajarinen Alumiinitie 1 37200 SIURO
1(5) P I R K A N M A A N PÄÄTÖS Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S pilaantuneen alueen puhdistamisesta... Annetaan julkipanon jälkeen Ympäristönsuojeluosasto Päivämäärä Diaarinumero 27.8.2008 PIR-2008-Y-269-114
LisätiedotKangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA
HAKIJA Rakennusliike Lapti Mannerheimintie 107 00280 HELSINKI KIINTEISTÖ Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI V.1 Luonnos LEMPÄÄLÄN KUNTA. Pilaantuneen maan selvitys Lempäälän keskusta, Lempoinen, Ryynikkä
TUTKIMUSRAPORTTI 101001368 27.1.2016 V.1 Luonnos LEMPÄÄLÄN KUNTA Pilaantuneen maan selvitys Lempäälän keskusta, Lempoinen, Ryynikkä 1 Sisältö 1 JOHDANTO 4 2 KOHDE 4 3 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET ALUEELLA 4
LisätiedotAkaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu
HAKIJA Akaan kaupunki PL 34 37801 AKAA KIINTEISTÖ Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu 14, 37830 AKAA Kiinteistön omistaa Viialan VPK VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki
LisätiedotTampereen Infra Yhdyskuntatekniikka
Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka Pilaantuneisuustarkastelu tontilla Ristinarkku-4940-6 Tampereen kaupunki tekee uutta asemakaavaa (nro 8224) tontille 4940-6 Tampereen Ristinarkussa. Tilaajan pyynnöstä
LisätiedotHämeen Renkajärven tilan kehitys sedimenttien piilevätutkimuksien perusteella. Hanna Alajoki Vesistötutkija
Hämeen Renkajärven tilan kehitys sedimenttien piilevätutkimuksien perusteella Hanna Alajoki Vesistötutkija Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Perustettu 1961 Toimialue Kokemäenjoen ja Karvianjoen
LisätiedotYmpäristölle vaaralliset aineet kaloissa - missä mennään ympäristön tilan arvioinnissa?
EU-kalat III seminaarit Aloitus 23.05.2016 SYKE, Helsinki Loppu 25.11. 2018 Säätytalo, Helsinki Ympäristölle vaaralliset aineet kaloissa - missä mennään ympäristön tilan arvioinnissa? Jaakko Mannio SYKE
LisätiedotKuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.
Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston
LisätiedotTampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-119-832-7 osoitteessa Sammonkatu 44 33530 Tampere
HAKIJA Asunto Oy Tampereen Kalevan Elias Aleksis Kivenkatu 26 33200 Tampere KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-119-832-7 osoitteessa Sammonkatu 44 33530 Tampere Kiinteistön
LisätiedotTalvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus
Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna 2014 Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus 2 Kolmisoppi ekologinen tila välttävä Kasviplankton (2008, 2010, 2012) erinomainen (2013) Lajistomuutoksia
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,
LisätiedotTALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET
TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET ERKKI VUORI PROFESSORI, EMERITUS 27.11.2012 HJELT INSTITUUTTI OIKEUSLÄÄKETIETEEN OSASTO MEISSÄ ON PALJON VETTÄ! Ihmisen vesipitoisuus on keskimäärin yli
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotPappilansaarten salmien kunnostaminen imuruoppaamalla
MeriHamina Ry Pappilansaarten salmien kunnostaminen imuruoppaamalla RUOPPAUSUNNITELMA 25.5.2017 Savo-Karjalan Vesi- ja ympäristösuunnittelu Oy 25.5.2017 Sisällys 1. Hankkeen tavoitteet... 3 2. Haitta-aine
LisätiedotOhjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla
Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla ASROCKS-hanke: ASROCKS on kolmivuotinen EU:n Life+ ympäristöpolitiikka ja hallintoohjelman osittain
LisätiedotTURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013
Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS
LisätiedotNUOLIALANTIE 62, TAMPERE MAAPERÄN, RAKENTEIDEN JA SEDIMENTIN HAITTA- AINETUTKIMUS
Vastaanottaja Skanska Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti, Härmälänranta Päivämäärä 26.3.2013 Työnumero 82142844 NUOLIALANTIE 62, TAMPERE MAAPERÄN, RAKENTEIDEN JA SEDIMENTIN HAITTA- AINETUTKIMUS Tarkastus
LisätiedotLaajasalon öljysatama (Neste voiteluainetehdas) ( )
Maaperän tilan tietojärjestelmä / Kohderaportti 28.7.2016 KOPIO MAANOMISTAJALLE Laajasalon öljysatama (Neste voiteluainetehdas) (10000351) Selite: Neste Alfa öljynjalostus ja voiteluaineiden valmistus
LisätiedotHulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla
Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,
LisätiedotCABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta
CABB Oy polttolaitos 1. Prosessin toiminta CABB Oy:n polttolaitoksella poltetaan omassa toiminnassa syntyviä nestemäisiä ja kaasumaisia jätteitä. Nestemäiset jätteet ovat hienokemikaalitehtaan orgaanisia
LisätiedotKOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS
Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE
LisätiedotKK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000
Kaupunginvaltuusto 25.1.2016 Liite 2 3 P25 KK4 491-2-10-111 P26 P24 KK2 KK3 KK1 Rakennenäytteet kellarikerroksesta: MHT1 (Tiiliseinä) MHT2 (Betonilattia) P23 HP 2 1100 mg/kg öljy KK5 Massanvaihto 2004
LisätiedotCABB Oy polttolaitoksen toiminta Prosessin toiminta
CABB Oy polttolaitoksen toiminta 2016 1. Prosessin toiminta CABB Oy:n polttolaitoksella poltetaan omassa toiminnassa syntyviä nestemäisiä ja kaasumaisia jätteitä. Nestemäiset jätteet ovat hienokemikaalitehtaan
LisätiedotKALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS VUONNA 1992
KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS VUONNA 1992 Oulun kaupunki ~ Ympärislöviraslo Raportti 5/1992. - Oulu KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS VUONNA 1992 Oulun ympäristöstä pyydettyjen ja Oulussa kaupan pidettävien petokalojen
LisätiedotHulevesien haitta aineet. VHVSY:n hulevesiprojektin tuloksia
Hulevesien haitta aineet VHVSY:n hulevesiprojektin tuloksia Heli Vahtera 10.11.2016 1 Projektin tausta ja tavoitteet Taajamien laajentuessa hulevesien määrä Vantaanjokeen, Tuusulanjärveen, Valkjärveen
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2011. 1352/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus. eräistä leluja koskevista kemiallisista vaatimuksista
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2011 1352/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus eräistä leluja koskevista kemiallisista vaatimuksista Annettu Helsingissä 15 päivänä
LisätiedotPOP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus , SYKE, Helsinki
Tahattomasti syntyvien POPyhdisteiden päästöt Suomessa POP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus 10.10.2017, SYKE, Helsinki
LisätiedotASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS 23.3 ja KOY JOENSUUN JOKELANKULMA TORIKATU 26, JOENSUU
1/11 ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS 23.3 ja 26.3 2018 KOY JOENSUUN JOKELANKULMA TORIKATU 26, 80100 JOENSUU 2/11 ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS Tutkimus pvm : 23.3 JA 26.3 2018 Toimipaikka: A-Kuivaus
LisätiedotRehevöityneen järven kunnostamisen haasteet
Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet , N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat puskurimekanismit ehkäisevät muutosta
LisätiedotENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY TEBOIL AB ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI Pohjaveden laadun tarkkailu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.6.2013 1160-P20618 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotA-Insinöörit Suunnittelu Oy on tehnyt alueelle syyskuussa 2009 koekuoppa-
HAKIJA Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Salmisaarenranta 11 00180 HELSINKI KIINTEISTÖ Pirkkalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 604-412-1-542 osoitteessa Palmrothintie 1, 33950 PIRKKALA. Kiinteistön
LisätiedotHulevesien haitta aineet
Hulevesien haitta aineet VHVSY:n hulevesiprojektin tuloksia Heli Vahtera Heli Vahtera 1 Tietoa tarvitaan Hulevesien määrä kasvaa Lisäävätkö hulevedet vesistöjen ravinnekuormaa, heikentävätkö käyttökelpoisuutta
LisätiedotMIKKELI 20.9.2012 RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS
MIKKELI RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS SISÄLTÖ Yrityksemme Mikä on riski? Riskeihin pohjautuva kunnostus Kunnostuksen kustannuksista Kiinteät ohjearvot vs riskiperusteinen kunnostus RAMBOLL FINLAND
LisätiedotIkaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu,
HAKIJA Ikaalisten kaupunki, Tekniset palvelut Kolmen Airon katu 3 39500 IKAALINEN KIINTEISTÖ Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu, Ikaalinen VIREILLETULOPERUSTE
LisätiedotPuruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto
Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,
LisätiedotMaaperän pilaantuminen Suomessa toimialakatsaus lainsäädäntökatsaus. Erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskus 20.9.
Maaperän pilaantuminen Suomessa toimialakatsaus lainsäädäntökatsaus Erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskus 20.9.2012 Pilaantuneiden maiden kunnostus Suomessa Pilaantuneeksi epäiltyjä, todettuja
LisätiedotKiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä
LisätiedotSade, mm Keskilämpötila, o C sade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016
18 25 15 2 Sade, mm 12 9 6 15 1 5 Keskilämpötila, o C 3-5 sade 2-215 sade 216 lämpötila 2-215 lämpötila 216 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry JAKSORAPORTTI Yhdistelmätaulukko
LisätiedotASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja
ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla PANK-menetelmäpäivä 23.1.2014 LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Mikä ASROCKS-hanke?
LisätiedotPanumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry
Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Aili Jussila Panumajärvi ry 5.4.2016 Kuvat Toivo Miettinen ja Aili Jussila Panumajärvi Pudasjärven neljänneksi suurin järvi Pinta-ala 527 ha Keskisyvyys
LisätiedotEviran raskasmetallianalyysit, erityisesti arseenin määrittäminen. Riskinarviointiseminaari
Eviran raskasmetallianalyysit, erityisesti arseenin määrittäminen Eviran raskasmetallitutkimukset Eviran kemian ja toksikologian tutkimusyksikössä tutkitaan raskasmetalleja elintarvikkeiden lisäksi myös
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY
VESISAMMALTEN METALLIPITOISUUDET 16X170583 5.5.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IVb_4 Vesisammalten metallipitoisuudet Talvivaaran kaivoksen alapuolisten virtavesien
LisätiedotMänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula
HAKIJA Metsä Board Oyj PL 20 02020 METSÄ KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki
LisätiedotVesien- ja merenhoidon uudet prioriteettiaineet -hanke UuPri
Jaakko Mannio, Katri Siimes ja Emmi Vähä, SYKE 8.5.2017 Vesien- ja merenhoidon uudet prioriteettiaineet -hanke UuPri 1 Mikä UuPri? www.syke.fi/hankkeet/uupri SYKEn hanke 2016-2018: Uusia EU-prioriteettiaineita
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotKuhan ja ahvenen elohopeapitoisuudet Keuruun ja Multian järvissä. Timo Ruokonen, FT
Kuhan ja ahvenen elohopeapitoisuudet Keuruun ja Multian järvissä Timo Ruokonen, FT Keski-Suomen kalatalouskeskus ry, Jyväskylä 12/2016 1. Johdanto Kalojen elohopeapitoisuuksia on selvitetty laajasti viime
LisätiedotAjankohtainen tilanne haitallisten aineiden tarkkailusta
Ajankohtainen tilanne haitallisten aineiden tarkkailusta - alustus teemaan, kehityssuuntia Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton koulutuspäivät 22.11.2018, Ikaalinen Ari Kangas Ympäristöministeriö Vesienhoito
LisätiedotYksityiskohtaiset mittaustulokset
Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi
LisätiedotLuontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä
Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial
Lisätiedot55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus
Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 55 12.05.2015 Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus 154/11.01.00.01/2015
LisätiedotSUVILAHTI: Kaasulaitoksen alueen kunnostus alkaa! Kari Koponen, FT
SUVILAHTI: Kaasulaitoksen alueen kunnostus alkaa! Kari Koponen, FT Suvilahden teollinen historia Alueen teollinen historia alkoi 1909 1910-1973 Hiilikaasun tuotanto kaasu-ja koksihiilestä 1974-1987 kaupunkikaasua
LisätiedotBOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7
BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7 Kemijärven suunnitellun biotuotetehtaan jätevesien kulkeutuminen kuormituspisteeltä P8 Raportti 1.3.217 Arto Inkala,
LisätiedotPunkalaitumen kunnassa osoitteessa Lauttakyläntie 6, PUNKA- LAIDUN kiinteistörekisteritunnus
HAKIJA Oy Teboil Ab PL 102 00121 HELSINKI KIINTEISTÖT Punkalaitumen kunnassa osoitteessa Lauttakyläntie 6, 31900 PUNKA- LAIDUN kiinteistörekisteritunnus 619-425-2-17 Kiinteistön omistaa Oy Teboil Ab. VIREILLETULOPERUSTE
LisätiedotItämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa
U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,
LisätiedotENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS
ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus
LisätiedotKangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Finnentie 1 Kangasala
HAKIJA Ruokakesko Oy Satamakatu 3 00016 KESKO KIINTEISTÖ Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-454-2-449 osoitteessa Finnentie 1 Kangasala VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 VIREILLETULOAIKA
Lisätiedot(Pyydetyn) kalan kontaminantit ja kalan turvallisen käytön ohjeet. Marika Jestoi Evira/Kemiallinen elintarviketurvallisuus
(Pyydetyn) kalan kontaminantit ja kalan turvallisen käytön ohjeet Marika Jestoi Evira/Kemiallinen elintarviketurvallisuus Elintarvikkeiden kontaminantit? Aineita, joita ei tarkoituksella lisätty Mutta
LisätiedotMAAPERÄN PILAANTUNEISUUDEN TARKISTUS
P843 PILAANTUNEISUUDEN TARKISTUS 16ILS0059 4.9.2012 Finnsementti Oy Purettu sementtiterminaali, Pitkänmöljäntie 23, Oulu MAAPERÄN PILAANTUNEISUUDEN TARKISTUS 16ILS0059 4.9.2012 1(6) Copyright Pöyry Finland
Lisätiedot