Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osavuosikatsaus tammi maaliskuu 2013

Transkriptio

1 1(20) Pörssitiedote Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osavuosikatsaus tammi maaliskuu 2013 Rahoitusjärjestelyt turvaamaan tuotannon jatkuva ylösajo Toiminnallinen painopiste kestävän vesitasetilanteen saavuttamisessa Keskeiset tapahtumat Nikkelin tuotanto tonnia; tuotantoon vaikuttivat haasteellisena jatkunut vesitasetilanne sekä ylimääräisen veden vaikutukset biokasaliuotukseen Liikevaihto 27,6 miljoonaa euroa Liiketappio -20,0 miljoonaa euroa Ylimääräisen veden puhdistaminen ja juoksuttaminen kaivosalueelta alkoi maaliskuussa Kainuun ELYkeskuksen helmikuussa 2013 myöntämän 1,8 miljoonan kuutiometrin lisäpäästökiintiön puitteissa Rahoitusjärjestelyt Talvivaara on toteuttanut useita rahoitusjärjestelyjä, joilla pyritään vähentämään yhtiön taserakenteeseen kohdistuvia riskejä, turvaamaan tuotannon ylösajo kohti täyttä kapasiteettia ja saavuttamaan pääomarakenne, joka mahdollistaa lainojen uudelleenrahoittamisen tai takaisinmaksun lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, mukaan lukien toukokuussa 2013 erääntyvä 76,9 miljoonan euron vaihtovelkakirjalaina. Yhtiö on tehnyt seuraavat rahoitusjärjestelyt: 261 miljoonan euron (ennen kuluja) merkintäetuoikeusanti täydellä merkintätakauksella 100 miljoonan euron luottolimiitin uudistaminen Camecolta saatavien ennakkomaksujen nostaminen 10 miljoonalla dollarilla 70 miljoonaan dollariin 12 miljoonan euron ennakkomaksu Nyrstarilta Katsauskauden jälkeiset tapahtumat 261 miljoonan euron merkintäoikeusanti ylimerkittiin ja kaupankäynti uusilla osakkeilla alkoi Kipsisakka-altaassa havaittiin vuoto ja se saatiin tukittua ; kaikki altaasta vuotanut vesi pidettiin kaivosalueella Malmintuotannon arvioidaan alkavan uudelleen noin puolitoista kuukautta ennakoitua aiemmin toukokuussa; helmikuussa aloitetut lomautukset keskeytettiin malmintuotannon aloittamisen johdosta Tuotantoennuste Koko vuoden 2013 nikkelin tuotantoennuste ennallaan tonnissa; tuotannon ennakoidaan palautuvan selvään ylösajovaiheeseen vuoden toisella puoliskolla malmintuotannon käynnistyttyä uudelleen toukokuussa ja vesitasetilanteen parantuessa. Tunnusluvut Milj. euroa Q Q4 Q1 Vuosi Liikevaihto 27,6 25,7 39,0 142,9 Liikevoitto / tappio -20,0-57,0-11,4-83,6 % liikevaihdosta -72,4 % -221,9 % -29,3 % -58,5 % Kauden voitto / tappio -23,9-59,4-14,9-103,9 Osakekohtainen tulos, EUR -0,09-0,22-0,06-0,38 Omavaraisuusaste 25,5 % 24,3 % 31,8 % 24,3 % Korolliset nettovelat 530,1 563,8 422,2 563,8 Velkaantumisaste 159,1 % 183,8 % 107,9 % 183,3 % Investoinnit 17,3 29,6 14,7 97,5 Rahavarat kauden lopussa 68,7 36,1 85,9 36,1 Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa Kaikki tässä tiedotteessa ilmoitetut luvut ovat tilintarkastamattomia.

2 Toimitusjohtaja Pekka Perä: Kerroimme helmikuussa mittavista rahoitusjärjestelyistä, joilla pyrimme parantamaan Talvivaaran rahoitusasemaa ja vähentämään yhtiön taseeseen kohdistuvia riskejä. Rahoitusjärjestelyn keskeisin osa oli yhtiön osakkeenomistajille suunnattu noin 261 miljoonan euron merkintäoikeusanti merkintätakauksella. Merkintäoikeusanti saatettiin onnistuneesti päätökseen huhtikuussa, ja ilokseni voin todeta, että anti ylimerkittiin. Talvivaaran toiminnan painopiste ensimmäisellä vuosineljänneksellä oli vesitilanteeseen liittyvien haasteiden ratkaiseminen. Aloitimme ylimääräisten vesien puhdistamisen ja juoksuttamisen kaivosalueelta varmistaaksemme kevään sulamisvesien hallinnan sekä riittävät varotilavuudet. Sulamiskauden käynnistyttyä olemme vakuuttuneita siitä, että varotilavuudet ovat riittävät. Meidän on kuitenkin jatkettava ylimääräisten vesien juoksuttamista vähentääksemme kaivoksen toimintaan ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Lyhyen aikavälin vesitaseeseen liittyvien haasteiden lisäksi panostamme pidemmän aikavälin kestävän vesitaseen rakentamiseen, ja teemme kaikkemme vastaavien ongelmien välttämiseksi tulevaisuudessa. Liuoskiertoon kertynyt ylimääräinen vesi ja sen aiheuttama ilmastuksen tehokkuuden heikkeneminen laimensivat edelleen kiertoliuoksen metallipitoisuuksia, mikä vaikutti odotusten mukaisesti vuosineljänneksen metallientuotantoon. Vaikka odotammekin biokasaliuotuksen merkittävän tehostumisen kestävän muutamia kuukausia, olemme saaneet vahvaa näyttöä liuotustulosten parantumisesta kasanosissa, joissa ilmastusta ja kasojen kastelua on parannettu ja veden määrä on saatu palautettua normaalimmalle tasolle. Malmintuotannon keskeytyksen aikana olemme tehneet mittavaa kehitystyötä ymmärtääksemme biokasaliuotusprosessia entistä paremmin. Uskon, että olemme löytäneet keinoja parantaaksemme merkittävästi biokasaliuotuksen vakautta ja ennustettavuutta tulevaisuudessa. Ilmoitimme hiljattain myös malmintuotannon ennakoitua nopeammasta uudelleenkäynnistämisestä toukokuussa, mikä helpottaa vesitaseen hallintaa uuden malmin sitomasta huomattavasta vesimäärästä johtuen sekä edesauttaa tuotantotavoitteidemme saavuttamista. Talvivaaran taloudellinen tulos oli edelleen heikko, mihin vaikuttivat metallientuotannon taso sekä alhainen nikkelin hinta. Alkuvuodesta nikkelin markkinaympäristö osoitti piristymisen merkkejä, mutta nikkelin hinta lähti uudelleen laskuun. Huhtikuun alkupuolella nikkelin hinta laski takaisin noin dollariin tonnilta ja Lontoon metallipörssin nikkelivarastot olivat ennätysmäisen suuret. Vaikka lyhyen aikavälin ennustettavuus on heikkoa, uskomme edelleen nikkelimarkkinan vahvaan kehitykseen pidemmällä aikavälillä. Lopuksi haluan lämpimästi kiittää Talvivaaran omistajia heidän jatkuvasta tuestaan myös haastavina aikoina ja työntekijöitämme sekä ulkopuolisia neuvonantajia sitoutumisesta ja tinkimättömästä työstä. Käytämme merkintäoikeusannin tuotot lyhyen aikavälin haasteiden ratkaisemiseen jatkaaksemme tuotannon ylösajoa kohti täyttä kapasiteettia. Talvivaaran selkeänä visiona on edelleen kehittyä menestyväksi ja kansainvälisesti merkittäväksi kaivosalan toimijaksi. Talvivaaralle tämä on uusi alku. Lisätietoja: Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Puh Pekka Perä, toimitusjohtaja Saila Miettinen-Lähde, varatoimitusjohtaja ja talous- ja rahoitusjohtaja Suora internetlähetys ja puhelinkokous pidetään alkaen kello 13:00 Suomen aikaa Tammi-maaliskuun 2013 osavuosikatsausta koskeva yhdistetty internetlähetys ja puhelinkokous pidetään alkaen klo 13:00 Suomen aikaa. Tilaisuus on englanninkielinen. Internetlähetystä voi seurata osoitteessa: Henkilöt, jotka eivät pääse osallistumaan tilaisuuteen, voivat esittää johdolle kysymyksiä puhelimitse esityksen jälkeen. Puhelinkokouksen numero Suomessa: Puhelinkokouksen numero Isossa-Britanniassa: +44 (0) Puhelinkokouksen numero Yhdysvalloissa: Tunnus: Internetlähetyksen tallenteen voi katsoa myös Yhtiön www-osoitteesta pian tilaisuuden jälkeen. 2(20)

3 3(20) Taloudellinen katsaus Tammi-maaliskuu 2013 Liikevaihto ja taloudellinen tulos Talvivaaran tammi maaliskuun liikevaihto nikkeli- ja kobolttitoimituksista Norilsk Nickelille ja sinkkitoimituksista Nyrstarille oli yhteensä 27,6 miljoonaa euroa (Q1 : 39,0 miljoonaa euroa). Suurin osa katsauskauden liikevaihdosta saatiin nikkelistä. Kauden aikana toimitettiin vain yksi tonnin sinkkitoimitus helmikuussa. Korkean kosteuspitoisuuden vuoksi sinkkituotetta varastoitiin myös Kokkolan satamaan, kunnes tuote on riittävän kuivaa kuljetusta varten. Loka-joulukuuhun verrattuna liikevaihto kasvoi 7,4 prosenttia pääasiassa nikkelitoimitusten lisääntymisen johdosta. Nikkelin alhaisempi hinta kuitenkin pienensi liikevaihdon kasvua. Nikkeliä toimitettiin tammi-maaliskuussa yhteensä tonnia, kobolttia 88 tonnia ja sinkkiä tonnia (Q1 : tonnia nikkeliä, tonnia sinkkiä ja 96 tonnia kobolttia). Konsernin liiketoiminnan muut tuotot olivat 0,7 miljoonaa euroa (Q1 : 1,4 milj. euroa) ja koostuivat pääasiassa vakuutuskorvauksia. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos oli 7,3 miljoonaa euroa (Q1 : 22,5 milj. euroa). Malmintuotannon keskeytyksen vuoksi uutta malmia ei kasattu tammi-maaliskuussa, minkä seurauksena keskeneräisten tuotteiden varasto kasvoi vähemmän kuin normaalin toiminnan aikana. Tammi-maaliskuun henkilöstökulut olivat -7,3 miljoonaa euroa (Q1 : -7,8 milj. euroa). Työntekijöiden osakeoptio-ohjelmaan liittyvät henkilöstökulut vähenivät 1,0 miljoonaa euroa tammi-maaliskuuhun verrattuna ja henkilöstömäärän kasvu nosti henkilöstökuluja 0,5 miljoonalla eurolla. Henkilöstökuluja laskivat osaltaan helmikuussa aloitetut lomautukset. Tammi-maaliskuun 2013 liiketappio oli -20,0 miljoonaa euroa (Q1 : -11,4 milj. euroa). Materiaali- ja palvelukustannukset olivat yhteensä -22,6 miljoonaa euroa (Q1 : -34,9 milj. euroa) ja liiketoiminnan muut kustannukset olivat -12,6 miljoonaa euroa (Q1 : -18,9 milj. euroa). Suurimmat kustannuserät olivat tuotantokemikaalit, ulkoiset palvelut, sähkö ja huolto. Malmintuotannon väliaikainen keskeytys vähensi kaivoksen ja materiaalienkäsittelyn kustannuksia vertailukauteen nähden. Metallien talteenoton kustannukset kasvoivat edellisvuodesta. Tähän vaikutti rikkivedyn ja vetyperoksidin käytön lisääntyminen, kun syöttöliuoksen alhainen metallipitoisuus ja lämpötila heikensivät metallien talteenoton tehokkuutta. Lisäksi prosessimuutoksiin liittyvät kokeilut lisäsivät natriumhydroksidin käyttöä tilapäisesti tammi-helmikuussa Tammi-maaliskuun rahoitustuotot olivat 0,3 miljoonaa euroa (Q1 : 1,7 milj. euroa). Rahoituskulut olivat -12,1 miljoonaa euroa (Q1 : -9,6 milj. euroa) ja koostuivat pääasiassa lainojen koroista ja muista rahoituskustannuksista. Katsauskauden tappio ja yhtiön laaja tulos oli -23,9 miljoonaa euroa (Q1 : -14,9 milj. euroa). Tappioon vaikuttivat suhteellisen alhainen nikkelin hinta, korkeat huoltokustannukset ja ennakoitua pienemmät tuotetoimitukset. Osakekohtainen tulos oli -0,09 euroa (Q1 : -0,06 euroa). Tase Tammi maaliskuun investoinnit olivat 17,3 miljoonaa euroa (Q1 : 14,7 milj. euroa). Investoinnit liittyivät lähinnä vesitaseen hallintaan, uraanin talteenottolaitoksen rakentamiseen ja sekundääriliuotukseen. Konsernin taseessa aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvo oli yhteensä 813,6 miljoonaa euroa (31.12.: 809,5 milj. euroa). Konsernin vaihto-omaisuus oli yhteensä 306,5 miljoonaa euroa (31.12.: 297,8 milj. euroa). Kasvu johtui tuotannon ylösajosta ja sen aiheuttamasta lisäyksestä kasatun malmin määrässä. Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon. Vaihto-omaisuuden kasvua puolestaan vähensi malmintuotannon keskeyttäminen. Myyntisaamiset olivat katsauskauden lopussa yhteensä 22,4 miljoonaa euroa (31.12.: 32,2 milj. euroa). Muutos vertailukauteen nähden johtui joulukuussa alkaneesta myyntisaamisten myynnistä. Maaliskuun 2013 lopussa rahavarat olivat 68,7 miljoonaa euroa (31.12.: 36,1 milj. euroa). Rahavaroihin sisältyi osuus julkistetun noin 261 miljoonan euron merkintätaatun merkintäetuoikeusannin tuotoista.

4 mennessä saatujen tuottojen määrä oli 54,8 miljoonaa euroa, mikä vastaa 342,7 miljoonaa uutta osaketta. Oman pääoman osuus taseen omassa pääomassa ja veloissa oli katsauskauden lopussa 333,1 miljoonaa euroa (31.12.: 306,8 milj. euroa) mennessä saaduista merkintäetuoikeusannin tuotoista kirjattiin kulujen jälkeen omaan pääomaan 49,5 miljoonaa euroa. Lisäksi omaan pääomaan kirjattiin helmikuussa 2013 yhteensä 3,1 miljoonaa euroa hybridilainan korkomenoja. Varaukset vähenivät tammi-maaliskuussa 27,5 miljoonasta eurosta (31.12.) 21,8 miljoonaan euroon ( ). Vesitaseen hallintaan ja marraskuussa sattuneeseen kipsisakka-altaan vuotoon liittyvät kustannukset olivat tammi-maaliskuussa 5,9 miljoonaa euroa, ja varauksia purettiin vastaavasti. Kustannukset aiheutuivat ylimääräisen veden käsittelystä kalkilla ja kalkkimaidolla. Lisäksi aloitettiin pilaantuneen maaaineksen kunnostaminen Kortelammen padon alapuolella kaatamalla puita ja kuivattamalla aluetta. Lainat vähenivät 599,8 miljoonasta eurosta (31.12.) 598,8 miljoonaan euroon ( ). Muutos johtui pääasiassa rahoitusleasingveloista. Ennakkomaksut kasvoivat 18,2 miljoonalla eurolla joulukuun lopun 273,7 miljoonasta eurosta maaliskuun 2013 lopun 291,9 miljoonaan euroon. Talvivaara sai tammi-maaliskuussa 7,4 miljoonaa euroa ennakkomaksuja Cameco Corporationilta yhtiöiden välisen muutetun uraanin myynti- ja ostosopimuksen perusteella. Lisäksi yhtiö sai Nyrstarilta 12,0 miljoonan euron ennakkomaksun sinkin tuotevirtasopimusta koskevan muutossopimuksen perusteella (ks. kohta "Rahoitus"). Ennakkomaksu Nyrstarilta puolestaan pieneni 1,2 miljoonalla eurolla sinkkitoimitusten seurauksena. Oma pääoma ja velat olivat yhteensä 1 307,0 miljoonaa euroa (31.12.: 1 260,8 milj. euroa). Rahoitus Talvivaara Sotkamo solmi Camecon kanssa sopimuksen uraanin myynti- ja ostosopimuksen muuttamisesta. Muutossopimuksen nojalla Camecon Talvivaara Sotkamolle uraanin talteenottolaitoksen rakentamisesta maksaman ennakkomaksun määrää nostettiin 10 miljoonalla Yhdysvaltain dollarilla 70 miljoonaan Yhdysvaltain dollariin. Lisäksi sopimuskautta jatkettiin asti ja sopimusehtoja tarkistettiin vastaavasti. Cameco maksoi ennakkomaksun korotuksen helmikuussa Talvivaara Sotkamo solmi Nyrstarin kanssa sinkkituotantoa koskevan uudistetun tuotevirtasopimuksen, jonka mukaan Nyrstar suorittaa Talvivaara Sotkamolle 12 miljoonan euron suuruisen kertamaksun, ja tämän vastineeksi Talvivaara Sotkamo jättää perimättä Nyrstarilta alkuperäisessä sinkin tuotevirtasopimuksessa määrätyn 350 euron suuruisen tonnikohtaisen louhinta- ja prosessointimaksun seuraavista :sta toimitettavasta sinkkitonnista. Nyrstar maksoi ennakkomaksun helmikuussa Talvivaaran Kaivososakeyhtiön ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen, jonka mukaan hallitus valtuutettiin päättämään maksullisesta osakeannista osakkeenomistajien merkintäetuoikeuden mukaisesti. Osakeanti päättyi huhtikuussa, ja kaikki tarjotut uutta osaketta merkittiin. Osakeannin tuotto ennen kuluja oli noin 261 miljoonaa euroa, ja Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osakkeiden kokonaismäärä nousi osakkeeseen. Osakeanti kirjattiin yhtiön tammi-maaliskuun 2013 tulokseen edellä kohdassa "Tase" mainitulla tavalla. Tuotantokatsaus Ensimmäisellä vuosineljänneksellä Talvivaara keskittyi edelleen kaivosalueen vesitaseen kokonaisvaltaiseen hallintaan ja aloitti ylimääräisten vesien puhdistamisen ja juoksuttamisen kaivosalueelta. Metallien talteenottolaitoksen käytettävyys oli edelleen hyvällä tasolla, mutta kiertoliuoksen metallipitoisuudet pysyivät odotusten mukaisesti alhaisina, mikä vähensi metallientuotantoa. Sinkin tuotantoon vaikuttivat tietyt tekniset ongelmat, joiden johdosta sinkkiä päätyi sakeuttimien ylitteeseen. Ongelmien syyt on tunnistettu, ja vaikutusta sinkin tuotantoon hallitaan muun muassa muutetuilla liuotuksen pumppausjärjestelyillä. Talvivaara tuotti tammimaaliskuussa tonnia (Q1 : tonnia) nikkeliä ja tonnia (Q1 : tonnia) sinkkiä. Metallien talteenottolaitoksen luotettavuudessa ja käytettävyydessä saavutettiin edelleen merkittävää kehitystä. Talvivaara kehitti toiminnan jatkuvaa tehostamista koskevien tavoitteidensa mukaisesti useita uusia prosesseja ja mittareita tuotantoprosessin ja -laitteistojen tehokkuuden seuraamiseksi ja parantamiseksi. Nämä parannukset ovat merkittävästi tehostaneet prosessihäiriöiden tunnistamista, ennakoimista ja poistamista ja sitä kautta varmistavat laitoksen korkean käyttöasteen. Keskimääräinen kiertoliuoksen syöttövirtaus metallien 4(20)

5 talteenottolaitokseen oli tammi-maaliskuussa noin m 3 /h, eli noin 30% korkeampi kuin keskimäärin m 3 /h vuonna. Tammikuussa keskimääräinen syöttövirtaus oli ennätykselliset m 3 /h. Vesitaseen hallintaan liittyvät haasteet vaikuttivat edelleen odotetusti biokasaliuotuksen toimintaan. Liuoskiertoon kertynyt ylimääräinen vesi ja vähäinen haihtuminen laimensivat kiertoliuoksen metallipitoisuuksia. Liuotuskasoihin kertynyt ylimääräinen vesi haittasi metallien liukenemista myös heikentämällä ilmastuksen tehokkuutta. Talteenottolaitokselle pumpatun liuoksen nikkelipitoisuus oli tammi-maaliskuussa 1,1 1,3 g/l, kun se loka-joulukuussa oli keskimäärin 1,3 g/l. Liuotusprosessin tehostamiseen on panostettu merkittävästi esimerkiksi kastelu- ja ilmastusjärjestelmien kunnossapidolla ja muutoksilla, ja liuotustulosten parantumisesta on saatu lupaavia tuloksia kasanosissa, joista ylimääräinen vesi on poistettu ja ilmastusta tehostettu. Lisäksi Talvivaara on tehnyt merkittävää kehitystyötä ymmärtääkseen biokasaliuotusprosessia entistä paremmin ja parantaakseen liuotustuloksen ennustettavuutta ja tasaisuutta. Keskeisiä prosessia ohjaavia tekijöitä on todennettu esimerkiksi tilastoanalyysien avulla ja suorittamalla prosessin testausta pienessä ja teollisessa mittakaavassa. Kun uuden malmin louhinta ja kasaus käynnistetään uudelleen toukokuussa 2013, yhtiö kiinnittää entistä enemmän huomiota myös liuotuksessa olevan malmin ominaisuuksiin, kuten malmin metallipitoisuuteen, mineralogiseen koostumukseen ja malmirakeiden laatuun. Talvivaaran malmintuotannon keskeytys jatkui aiemmin ilmoitetun mukaisesti tammi-maaliskuussa, koska ylimääräistä vettä on varastoituna Kuusilammen avolouhokseen. Tämän vuoksi malmia tai sivukiveä ei tuotettu vuosineljänneksen aikana. Tammikuussa yhtiö ilmoitti käynnistävänsä yhteistoimintaneuvottelut ja lomauttavansa 184 työntekijää henkilöstömäärän sopeuttamiseksi väliaikaisesti keskeytettyyn malmintuotantoon. Yhtiö aloitti katsauskaudella avolouhoksen tyhjentämisen vedestä, ja maaliskuun lopussa louhoksessa oli 1,5 1,6 miljoonaa kuutiometriä vettä. Malmintuotannon keskeytyksestä huolimatta Talvivaara on jatkanut primäärikasan purkamista ja otti käyttöön uuden leukamurskaimen riittävän purkukapasiteetin varmistamiseksi. Tuotannon tunnusluvut Q Q4 Q1 5(20) Vuosi Louhinta Malmintuotanto Milj. tonnia - - 3,0 8,7 Sivukivituotanto Milj. tonnia - 1,2 1,5 5,3 Malminkäsittely Kasattu malmi Milj. tonnia - - 3,0 8,7 Biokasaliuotus Malmia liuotuskasalla Milj. tonnia 44,3 44,3 38,6 44,3 Metallien talteenotto Nikkeli, metallisisältö tonnia Sinkki, metallisisältö tonnia Vesitaseen hallinta Operaatio Saukko Talvivaara on perustanut erityisen työryhmän nimeltään Operaatio Saukko, jonka tehtävänä on toteuttaa tehokkaat ja kestävät ratkaisut kaivosalueen vesitaseen hallintaan. Operaatio Saukkoa johtaa vesienhallinnan johtaja Maija Vidqvist. Työryhmään on kutsuttu useita Talvivaaran asiantuntijoita. Ryhmä keskittyy kaivosalueen vesien varastointi- ja pumppausjärjestelyjen sekä poistovesien käsittelyn suunnitteluun ja toteutukseen kestävän vesitaseen saavuttamiseksi. Kestävän vesitaseen saavuttamiseksi sekä toiminnallisten ja ympäristöön kohdistuvien riskien pienentämiseksi Talvivaaran on käsiteltävä ja johdettava luontoon noin 3.8 miljoonaa kuutiota vettä, josta merkittävä osa on kaivosalueelle ajan kuluessa kertynyttä sadevettä ja luonnollista valumavettä. Kainuun ELY-keskuksen tekemän lupapäätöksen perusteella Talvivaara saa juoksuttaa 1,8 miljoonaa kuutiometriä puhdistettua vettä Vuoksen ja Oulujoen vesistöihin siten, että kumpaankin suuntaan johdetaan 0,9 miljoonaa kuutiometriä mennessä. Lisäksi Talvivaara voi jatkaa vesien johtamista nykyisen ympäristölupansa mukaisen 1,3 miljoonan kuutiometrin vuotuisen päästökiintiön rajoissa. Talvivaara arvioi Kainuun ELY-keskuksen lupapäätöksen mukaisen lisäkiintiön sekä nykyisen ympäristöluvan mukaisen 1,3 miljoonan kuutiometrin päästökiintiön riittävän suunniteltuihin vesienhallintatoimiin lyhyellä

6 aikavälillä. Talvivaara aloitti puhdistettujen vesien juoksuttamisen maaliskuussa uusien vesienkäsittelyyksiköiden käyttöönoton jälkeen. Haitallisten aineiden pitoisuudet poistovesissä ovat olleet selvästi Talvivaaran ympäristöluvassa määriteltyjä raja-arvoja pienempiä. Poistovesien laatu on säilynyt tasaisena, ja vesien laatua tarkkaillaan jatkuvasti. Voidakseen johtaa kaivosalueelta nykyiset kiintiöt ylittäviä vesimääriä, Talvivaara on hakenut nykyisen ympäristölupansa mukaisen vuotuisen 1,3 miljoonan kuutiometrin päästökiintiön poistamista sekä toissijaisena pyyntönä oikeutta juoksuttaa kaivosalueelle kertynyttä ylimääräistä vettä yli voimassaolevien kiintiöiden. Pohjois- Suomen aluehallintovirasto (AVI) on ilmoittanut Talvivaaralle, että päätös asiassa tehdään keväällä. Keskipitkällä aikavälillä Talvivaaran tavoitteena on saavuttaa suljettu vesikiertojärjestelmä, jonka odotetaan pienentävän riskiä sääolosuhteiden vaikutuksesta Talvivaaran toimintoihin ja vastaavasti parantavan ympäristöturvallisuutta pitkällä aikavälillä. Tavoitellun suljetun vesikiertojärjestelmän keskeisiä osa-alueita ovat raakaveden oton lopettaminen tai merkittävä vähentäminen, prosessivesien lisäpuhdistaminen käänteisosmoositekniikalla sekä prosessivesien ja sade- ja valumavesien tehokkaampi erottelu. Talvivaaran näkemyksen mukaan suljettuun kiertoon tarvittavat laitteet ja rakenteet ovat jo olemassa. Ennen suljetun kierron käyttöönottoa kaivosalueella tällä hetkellä oleva ylimääräinen vesi on kuitenkin puhdistettava ja poistettava, ja vesitase on saatava kestävälle tasolle. Kestävä kehitys, turvallisuus ja lupaprosessit Turvallisuus Talvivaaran tavoitteena on luoda turvallinen ja terveellinen työympäristö, ja yhtiö jatkoi turvallisuuskulttuurinsa kehittämistä nolla tapaturmaa -periaatteen pohjalta. Ensimmäisen neljänneksen lopulla Talvivaaran henkilökunnan työtapaturmatiheys oli 15,7 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden laskettuna 12 kuukaudelta (31.3.: 11,8 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden). Ympäristö Kaivostoiminnan ympäristövaikutusten jatkuva vähentäminen on yksi Talvivaaran toiminnan painopisteistä. Tällä hetkellä pääpaino on vesitaseen hallinnassa ja ylimääräisten vesien puhdistamisessa ja poistamisessa kaivosalueelta. Talvivaara arvioi vesien juoksuttamisen ympäristövaikutusten liittyvän lähinnä vesien sulfaattipitoisuuteen, mutta luontoon joutuvien metallien määrien odotetaan olevan vähäisiä ja voimassaolevan ympäristöluvan raja-arvojen mukaisia. Talvivaaran näkemyksen mukaan ylimääräisten vesien poistaminen kaivosalueelta viipymättä on välttämätöntä ympäristöön ja kaivoksen toimintaan kohdistuvien riskien vähentämiseksi sekä riittävän vesienhallinnan varotilavuuden varmistamiseksi. Rikkivedyn aiheuttamat hajupäästöt on jo suurimmalta osin ratkaistu. Lähiseudun asukkaiden hajua koskevat valitukset ovat vähentyneet huomattavasti, ja tammi maaliskuussa tehtiin ainoastaan viisi valitusta. Pölypäästöjen vähentämiseksi otettiin seulahallissa käyttöön uusi pölynpuhdistusjärjestelmä vuonna. Jatkuvan parantamisen periaatettaan noudattaen Talvivaara tutkii useita teknisiä ratkaisuja vähentääkseen pölyämistä edelleen. Talvivaara panostaa ympäristöasioita koskevaan ajantasaiseen ja avoimeen viestintään paikallisten yhteisöjen ja muiden sidosryhmien kanssa. Kaivoksella järjestettiin avoimien ovien päivä, ja keskustelutilaisuuksia järjestettiin kaivoksen lähellä sijaitsevissa kaupungeissa aiemman käytännön mukaisesti. Lähiseudun asukkaille suunnattu suomenkielinen sivusto toimi edelleen tehokkaana välineenä paikallisten asukkaiden kannalta olennaisen ja ajantasaisen tiedon välittämiseen sekä vuorovaikutukseen sidosryhmien kanssa. Lupaprosessit Talvivaaran voimassaolevan ympäristöluvan päivitysprosessi on parhaillaan käynnissä. Yhtiö arvioi saavansa päivitetyn luvan vuoden 2013 kolmannen vuosineljänneksen aikana. AVI on kuitenkin ilmoittanut Talvivaaralle, että päätös nykyisen ympäristöluvan mukaisen vuotuisen vesipäästökiintiön poistamisesta tai muuttamisesta tehdään erikseen jo kevään aikana. 6(20)

7 Yhtiön uraanin talteenottoa koskevan ympäristöluvan käsittely on meneillään AVI:ssa, ja päätös siitä saataneen ennen Talvivaaran kaivoksen ympäristöluvan tarkistusta koskevaa päätöstä tai samaan aikaan. Talvivaara on myös hakenut uraanin talteenottoon liittyvää kemikaalilupaa. Hakemuksen käsittely on vireillä. Katsauskaudella Talvivaara jatkoi tuotannon laajentamiseen liittyvää ympäristövaikutusten arviointia ja sai REACH:in mukaisen luvan kuparituotteen myymiselle Euroopan Unionin alueella. Liiketoiminnan kehitys ja kaupalliset järjestelyt Suunniteltu uraanin talteenotto ja uraanin myynti- ja ostosopimus Cameco Corporationin kanssa Talvivaara valmistelee uraanin talteenottoa yhtiön nykyisen toiminnan sivutuotteena. Uraania esiintyy luonnostaan pieninä pitoisuuksina Talvivaaran kaivosalueella, ja sitä liukenee muiden tuotteiden ohella prosessiliuokseen. Uraanin tuotantomääräksi arvioidaan noin 350 tonnia (n paunaa) uraania vuodessa, mikä vastaa noin 410 tonnia ( paunaa) uraanirikastetta (UO4). Kaikki Talvivaaran tuottama uraani myydään pitkäaikaisen sopimuksen mukaisesti Camecolle. Uraanin talteenottolaitos on käytännössä katsoen valmis ja otetaan käyttöön heti kun loputkin tarvittavat luvat on saatu. Riskienhallinta ja tärkeimmät riskit Riskien hallintaa koskevan hyvän hallinnointitavan mukaisesti Talvivaaralla on käynnissä jatkuva hallituksen hyväksymä prosessi riskien tunnistamiseksi, niiden vaikutuksien mittaamiseksi tiettyjen oletusten pohjalta sekä riskien hallitsemiseen tarvittaviin ennakoiviin toimenpiteisiin ryhtymiseksi. Talvivaaran toimintaan vaikuttavat erilaiset kaivosalan yleiset riskit, kuten Talvivaaran mineraaliesiintymien tuotannolliseen kehittämiseen liittyvät riskit, arviot varannoista ja resursseista, infrastruktuuririskit ja hyödykehintojen volatiliteetti. Riskejä liittyy myös yhteistyökumppaneihin, valuuttojen vaihtokursseihin, johtamisja valvontajärjestelmiin, edellisten tilikausien tappioihin, Talvivaara-konsernin tulevaa kannattavuutta koskeviin epävarmuustekijöihin, riippuvuuteen avainhenkilöistä, lakien, säännösten ja niihin liittyvien kustannusten vaikutuksiin, ympäristövahinkoihin sekä Talvivaaran kaivospiiriin ja toiminnan vaatimiin lupiin. Tärkeimmät lyhyen aikavälin riskit koskevat Talvivaarassa parhaillaan toteutettavaa toiminnan ylösajoa. Yhtiö on osoittanut, että sen kaikki tuotantoprosessit toimivat teollisessa mittakaavassa. Ylösajon nopeuteen voi silti liittyä riskitekijöitä, kuten puutteita tuotantolaitteiden luotettavuudessa ja kestävyydessä sekä epävarmuutta metallien liukenemisnopeudesta ja lopullisista saanneista biokasaliuotuksessa. Lisäksi Talvivaaralla saattaa olla tuotantoon tai tuotannon ylösajoon liittyviä riskejä, jotka eivät ole tällä hetkellä tiedossa tai joihin yhtiö ei voi vaikuttaa. Nikkelin markkinahinta on vaihdellut aiemmin voimakkaasti, ja Talvivaara odottaa volatiliteetin jatkuvan edelleen. Tähän vaikuttavat kysynnän ja tarjonnan tasapainossa tapahtuvat muutokset, makrotalouden tekijät ja valuuttakurssien vaihtelut. Koska noin 90 prosenttia Talvivaaran liikevaihdosta tulee tällä hetkellä nikkelin myynnistä, nikkelin hintamuutoksilla on välitön ja merkittävä vaikutus yhtiön taloudelliseen tulokseen ja liiketoimintaan. Helmikuusta 2010 lähtien Talvivaaralla ei ole ollut suojauksia metallien hintojen vaihteluja vastaan. Täysi tai lähes täysi altistuminen nikkelin hinnan muutoksille on Talvivaaran strategian mukaista, sillä yhtiön näkemyksen mukaan Talvivaaran kaivos voi täydessä mittakaavassa toimiessaan toimia kannattavasti alhaistenkin raaka-ainehintojen kausina. Talvivaaran liikevaihto muodostuu lähes pelkästään Yhdysvaltain dollareista, kun taas yhtiön kustannukset ovat euromääräisiä. Euron mahdollinen vahvistuminen Yhdysvaltain dollariin nähden voi haitata yhtiön liiketoimintaa ja heikentää sen taloudellista tilannetta olennaisesti. Talvivaara suojautuu dollarin kurssimuutoksilta tapauskohtaisesti. Tavoitteena on rajoittaa Yhdysvaltain dollarin heikentymisen haittavaikutuksia kulloinkin perustellulla tavalla. Ellei Talvivaara pysty tuottamaan riittäviä määriä myytäviä tuotteita, erityisesti nikkeliä, tai jos tuotantokustannukset nousevat odottamattomasti tai jos hyödykehinnat tai valuuttakurssit muuttuvat äkisti ja merkittävästi, yhtiölle saattaa aiheutua likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskejä. Talvivaara pyrkii pienentämään likviditeettiriskiä seuraamalla tarkasti maksuvalmiuttaan. Tavoitteena on havaita mahdollisesti uhkaavat epäedulliset muutokset hyvissä ajoin ja saada riittävästi aikaa tarvittavan luoton tai muun rahoituksen 7(20)

8 hankkimiseen kohtuullisin ehdoin. Talvivaara pyrkii myös pitämään pitkäaikaisten velkojen maturiteettiprofiilin tasapainossa jälleenvakuutusriskien vähentämiseksi. Henkilöstö ja johto Palkat ja palkkiot Konsernin henkilöstömäärä oli 583 (31.3.: 498). Ensimmäisen vuosineljänneksen henkilöstökustannukset olivat yhteensä 6,0 miljoonaa euroa (Q1 : 6,6 miljoonaa euroa). Talvivaaran työntekijöiden palkat perustuvat toimialan työehtosopimuksiin. Kokonaispalkka koostuu peruspalkasta sekä lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinohjelmista. Vuosittaiset lyhyen aikavälin kannustinkriteerit perustuvat sekä työntekijän henkilökohtaisiin että yhtiön tuloksiin. Yhtiön pitkän aikavälin kannustinohjelmiin kuuluvat vuosina 2007 ja 2011 käynnistetyt, koko henkilöstöä koskevat osakeoptio-ohjelmat sekä henkilöstörahasto Talvivaaran maksamien tulospalkkioiden hallintaa varten. Lisäksi johdon omistusyhtiö Talvivaara Management Oy on yhtiön ylimmän johdon ja tiettyjen muiden avaintyöntekijöiden omistuksessa. Muutokset Yhtiön johdossa Talvivaara järjesteli johtoaan uudelleen tammi-helmikuussa seuraavasti: Pertti Pekkala, tutkimusjohtaja, nimitettiin metallituotannon johtajaksi; Kari Vyhtinen, investointijohtaja, nimitettiin kaivostoiminnan johtajaksi; Mikko Korteniemi, metallituotannon johtaja, nimitettiin kunnossapitojohtajaksi vastuualueinaan kunnossapito, hankintatoimi ja varasto; Maija Vidqvist nimitettiin vesienhallinnan johtajaksi (aiemmin Jari Voutilainen) Kaikki nimitetyt henkilöt ovat johtoryhmän jäseniä, joista Pertti Pekkala ja Maija Vidqvist ovat uusia jäseniä. Pertti Pekkala, Kari Vyhtinen ja Mikko Korteniemi raportoivat tuotantojohtaja Harri Natuselle, ja Maija Vidqvist raportoi toimitusjohtaja Pekka Perälle. Lomautukset Talvivaara ilmoitti harkitsevansa lomautuksia yhtiön kustannussäästöohjelman ja kokonaistehokkuuden tukemiseksi sekä henkilöstömäärän sopeuttamiseksi väliaikaisesti keskeytettyyn malmintuotantoon. Yhteistoimintaneuvottelut käytiin kaikissa kolmessa konserniyhtiössä Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:ssä, Talvivaara Sotkamo Oy:ssä ja Talvivaara Exploration Oy:ssä ja ne koskivat kaikkia henkilöstöryhmiä. Neuvottelujen tuloksena Talvivaara päätti lomauttaa 184 työntekijää ja välisenä aikana. Työntekijää kohden määräaikaisen lomautuksen kesto on enimmillään 90 päivää (lisätietoja lomautusten keskeyttämisestä ja malmintuotannon uudelleen käynnistämisestä kohdassa Katsauskauden jälkeiset tapahtumat ). Osakkeet ja osakkeenomistajat Liikkeelle laskettujen, Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon rekisteröityjen osakkeiden määrä oli yhteensä Kun otetaan huomioon merkittäväksi tarjotun 85 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan, merkittäväksi tarjotun 225 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan, sekä vuosien 2007 ja 2011 optio-ohjelmien vaikutukset, yhtiön koko valtuutettu osakemäärä oli Osakkeiden merkintäaika 2007B-optioilla alkoi ja päättyi B-oikeuksien perusteella ei merkitty tammi maaliskuun 2013 aikana uusia Talvivaaran osakkeita. Merkintäajan umpeuduttua 2007B-optiooikeuksista jäi käyttämättä kappaletta ja ne raukesivat. Työntekijöille on myönnetty yhteensä kappaletta 2007C-optio-oikeuksia, joiden merkintäaika alkoi 1.4. ja päättyy C-optio-oikeuksien perusteella ei merkitty tammi maaliskuun 2013 aikana uusia Talvivaaran osakkeita, ja optio-oikeuksista on vielä käyttämättä kappaletta. 8(20)

9 Avaintyöntekijöille on myönnetty yhteensä kappaletta 2011B-optio-oikeuksia, joiden merkintäaika alkaa ja päättyy B-optio-oikeuksista on käyttämättä kappaletta. Talvivaaran Kaivososakeyhtiön maaliskuussa 2013 pidetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa päätettiin hyväksyä hallituksen ehdotus koskien hallituksen valtuuttamista päättämään maksullisesta osakeannista osakkeenomistajien merkintäetuoikeuden mukaisesti. Osakeanti päättyi huhtikuussa 2013, ks. "Katsauskauden jälkeiset tapahtumat. Seuraavat osakkaat omistivat yli viisi prosenttia Talvivaaran osakkeista ja äänioikeudesta: Pekka Perä (20,0%), Solidium (8,9 %), Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma (8,7 %) ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (5,1%). Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Vuoto kipsisakka-altaassa Talvivaaran kaivoksen kipsisakka-altaassa havaittiin vuoto Vuoto saatiin tukittua Kaikki altaasta vuotanut vesi saatiin varastoitua kaivosalueen turvapatoihin. Talvivaaran arvion mukaan altaista vuotaneen veden määrä oli alle m 3. Vuotovedet käsitellään eteläisellä vesienkäsittely-yksiköllä muiden kaivosalueelle kertyneiden vesien kanssa ja juoksutetaan puhdistuksen jälkeen ympäristöön. Talvivaaran metallien talteenottolaitos pysäytettiin vuodon jälkeen noin viikoksi ja pumppausjärjestelyjä muutettiin siten, että vedenpuhdistuskapasiteettia tehtaalla pystyttiin kasvattamaan ja mahdollisimman suuri osa puhdistetusta vedestä voitaisiin juoksuttaa myös pohjoiseen. Vuodon jälkeen otettiin myös käyttöön uusia järjestelyjä, joilla varmistetaan kipsisakka-altaiden turvallinen käyttö. Merkintäetuoikeusannin lopullinen tulos Talvivaara ilmoitti lopullisen tuloksen merkintäetuoikeusannista, jolla kerättiin noin 261 miljoonan euron bruttovarat. Talvivaaran merkintäetuoikeusannissa tarjottiin uutta osaketta, joista kaikki merkittiin. Merkintäoikeuksien perusteella merkittiin yhteensä osaketta, joka vastaa 86,9 prosenttia kaikista tarjotuista osakkeista. Ottaen huomioon ilman merkintäoikeuksia tapahtuneessa toissijaisessa merkinnässä tehdyt merkinnät, merkintäetuoikeusanti ylimerkittiin. J.P. Morgan Securities plc:n, Nordea Pankki Suomi Oyj:n, BofA Merrill Lynchin, BNP PARIBAS:n ja Danske Bank A/S, Helsingin sivukonttorin antamaa merkintätakausta ei käytetty. Uudet osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin ja kaupankäynti uusilla osakkeilla alkoi Merkintäetuoikeusannin seurauksena Talvivaaran osakkeiden kokonaismäärä nousi osakkeeseen. Tarjottavat osakkeet oikeuttavat mahdolliseen osinkoon ja muuhun varojenjakoon sekä tuottavat muut osakkeenomistajan oikeudet Talvivaarassa siitä alkaen, kun tarjottavat osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin Lomautusten keskeyttäminen malmintuotannon uudelleenkäynnistämisen vuoksi Talvivaara ilmoitti keskeyttävänsä helmikuussa 2013 aloitetut lomautukset käynnistääkseen keskeytyksissä olleen malmin louhinnan ja malminkäsittelytoiminnot uudelleen toukokuussa Yhtiö aloittaa louhinnan Kuusilammen avolouhoksen pohjoispäästä, missä veden pinta on laskenut sellaiselle tasolle, että kaivos- ja murskaustoiminnan aloittamisen valmistelut voidaan käynnistää. Huolimatta Kuusilammen avolouhoksen valmisteluista kaivostuotantoon, avolouhos tulee edelleen palvelemaan vesien varastoinnin varokapasiteettina. Louhinnan käynnistäminen noin puolitoista kuukautta aiempaa suunnitelmaa aiemmin parantaa kaivoksen kokonaisvesitasetta, koska uusi malmi sitoo kasausvaiheessa merkittävän määrän vettä: noin 10-15% massastaan. Uuden malmin saaminen liuotusprosessiin ennakoitua nopeammin edesauttaa myös yhtiön tuotantotavoitteiden saavuttamista ja kaivoksen ylösajon etenemistä suunnitelmien mukaisesti. Lomautusten peruutus koskee 184 työntekijää. Helmikuussa aloitetuista lomautuksista ehdittiin toteuttaa yli puolet, kun 121 työntekijää oli lomautettuna helmikuun ja huhtikuun välisenä aikana. 9(20)

10 10(20) Lyhyen aikavälin näkymät Toiminnalliset näkymät Talvivaara ennakoi edelleen tuottavansa noin tonnia nikkeliä ja tonnia sinkkiä vuonna Vuoden alkupuolella vesitaseen haasteet vaikuttavat edelleen metallientuotantoon, mutta tuotannon odotetaan palautuvan selvään ylösajovaiheeseen loppuvuoden aikana toukokuussa, 1,5 kuukautta ennakoitua aiemmin, tapahtuvan malmintuotannon uudelleenkäynnistämisen ansiosta. Markkinanäkymät Lontoon metallipörssissä (London Metal Exchange, LME) nikkelin hinta nousi tammikuun lopulla ja helmikuun alussa Yhdysvaltain dollariin tonnilta, kun kasvunäkymät Kiinassa ja maailmanlaajuisesti vaikuttivat rohkaisevilta ja huolet Euroopan velkakriisin ympärillä laantuivat. Nikkelin hinta lähti kuitenkin uudelleen laskuun ja oli huhtikuun alkupuolella noin Yhdysvaltain dollaria tonnilta. Nikkelin hintaan ovat vaikuttaneet epäsuotuisasti kehittyvä ruostumattoman teräksen käyttöaste ja nikkelivarastojen kasvaminen. Huhtikuussa LME:n nikkelivarastot saavuttivat tonnin ennätystason. Talvivaara arvioi nikkelin hinnan kehityksen jatkuvan epävakaana, ja nikkelivarastojen korkean tason ja maailmantalouden epävarmuuden rajoittavan hintojen nousua lyhyellä aikavälillä. Talvivaara arvioi nikkelin kysyntä- ja tarjontatekijöiden tukevan nikkelin hinnan myönteistä kehitystä pidemmällä aikavälillä. Tähän vaikuttavat muun muassa koko nikkeliteollisuuden tuotannon kasvavat rajakustannukset sekä investointien puute uusiin merkittäviin nikkelihankkeisiin, jotka voisivat seuraavien muutaman vuoden jälkeen korvata tuotannosta poistuvaa kapasiteettia. Talvivaara uskoo edelleen, että pidemmällä aikavälillä nikkelin hinnan kestävä tukitaso on noin Yhdysvaltain dollaria tonnilta Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Hallitus

11 11(20) KONSERNIN TULOSLASKELMA Tilintarkas- Tilintarkastamaton tamaton 1-3/ 1-3/ (kaikki luvut EUR '000) 2013 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto/tappio(-) Rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoitustuotot/kulut (-) (netto) Voitto/tappio(-) ennen veroja Tuloverot Kauden voitto/tappio(-) Jakautuminen: Emoyrityksen omistajille Määräysvallattomille omistajille Emoyrityksen omistajille kuuluva osakekohtainen voitto/tappio(-) ( /osake) Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu -0,09-0,06 KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA Tilintarkas- Tilintarkastamaton tamaton 1-3/ 1-3/ (kaikki luvut EUR '000) 2013 Kauden voitto/tappio(-) Muut laajan tuloksen erät verovaikutuksella oikaistuna - - Laaja tulos yhteensä Jakautuminen: Emoyrityksen omistajille Määräysvallattomille omistajille

12 12(20) KONSERNIN TASE Tilintarkas- Tilintarkastamaton tettu (kaikki luvut EUR '000) VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Biologiset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Osuudet osakkuusyrityksissä Laskennalliset verosaamiset Muut saamiset Myytävissä olevat rahoitusvarat Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset Muut saamiset Rahavarat Varat yhteensä OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Osakeanti Ylikurssirahasto Muut rahastot Kertyneet voittovarat Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Pitkäaikaiset velat Lainat Saadut ennakkomaksut Muut velat Varaukset Lyhytaikaiset velat Lainat Saadut ennakkomaksut Ostovelat Muut velat Varaukset Velat yhteensä Velat ja oma pääoma yhteensä

13 13(20) LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA (kaikki luvut EUR '000) Osakepääoma Osakeanti Ylikurssirahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Muut rahastot Kertyneet voittovarat Yht. Määräysvallatto mien omistajien osuus Om a pääoma yhteensä Kauden tulos Muut laajan tuloksen erät - Muut laajan tuloksen erät Kauden laaja tulos Liiketoimet omistajien kanssa Toteutetut osakeoptiot Perpetuaali pääomalaina Osakeanti Johdon kannustinjärjestelmä Henkilöstön osakeoptio-ohjelma - työsuorituksen arvo Omistajien pääomasijoitukset ja varojen jakaminen omistajille yhteensä Liiketoimet omistajien kanssa yht Kauden tulos Muut laajan tuloksen erät - Muut laajan tuloksen erät Kauden laaja tulos Liiketoimet omistajien kanssa Perpetuaali pääomalaina Merkintäetuoikeusanti Johdon kannustinjärjestelmä Henkilöstön osakeoptio-ohjelma - työsuorituksen arvo Omistajien pääomasijoitukset ja varojen jakaminen omistajille yhteensä Liiketoimet omistajien kanssa yht

14 14(20) KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA Tilintarkas- Tilintarkastamaton tamaton 1-3/ 1-3/ (kaikki luvut EUR '000) 2013 Liiketoiminnan rahavirrat Kauden voitto/tappio(-) Oikaisut Verot Poistot Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksutapahtumaa Korkotuotot Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahavarojen käyvän arvon lisäykset/vähennykset (-) - -5 Korkokulut Käyttöpääoman muutos Muiden saamisten vähennys(+)/lisäys(-) Vaihto-omaisuuden vähennys(+)/lisäys (-) Ostovelkojen ja muiden velkojen vähennys(-)/lisäys(+) Käyttöpääoman muutos Maksetut korot ja muut rahoitusmenot Korko- ja muut rahoitustuotot Liiketoiminnan nettorahavirrat Investointien rahavirrat Osuudet osakkuusyrityksissä Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta Biologisten hyödykkeiden hankinta Aineettomien hyödykkeiden hankinta Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti - 18 Biologisten hyödykkeiden myynti 92 - Myytävissä olevien rahoitusvarojen hankinta Investointien nettorahavirrat Rahoituksen rahavirrat Osakeannista saadut maksut transaktiomenoilla vähennettynä Toteutetut osakeoptiot Korollisten lainojen nostot Saadut ennakkomaksut Korollisten lainojen takaisinmaksut Rahoituksen nettorahavirrat Rahavarojen nettolisäys/vähennys(-) Rahavarat kauden alussa Rahavarat kauden lopussa LIITETIEDOT 1. Laatimisperiaatteet Tämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34-standardin mukaisesti. Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä

15 15(20) 2. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet (kaikki luvut EUR '000) Koneet ja laitteet Keskeneräiset omat työt Maa-alueet ja rakennukset Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä Bruttokirjanpitoarvo Lisäykset Siirrot Bruttokirjanpitoarvo Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot Kauden poistot Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo Myyntisaamiset (kaikki luvut EUR '000) Nikkeli-kobolttisulfidi Sinkkisulfidi Kuparisulfidi - 8 Myyntisaamiset yhteensä Vaihto-omaisuus (kaikki luvut EUR '000) Raaka-aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet Vaihto-omaisuus yhteensä

16 16(20) 5. Lainat ja pääomalainat (kaikki luvut EUR '000) Pitkäaikaiset Pääomalainat Investointi- ja käyttöpääomalaina Vakuudeton joukkovelkakirjalaina erääntyy Luottolimiitti Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina, erääntyy Rahoitusleasingvelat Muut lainat Lyhytaikaiset Investointi- ja käyttöpääomalaina Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina, erääntyy Rahoitusleasingvelat Lainat yhteensä Ennakkomaksut (kaikki luvut EUR '000) Pitkäaikaiset Ennakkomaksut sinkkituotteesta Ennakkomaksu uraanituotteesta Lyhytaikaiset Ennakkomaksut sinkkituotteesta Muut ennakkomaksut Ennakkomaksut yhteensä

17 17(20) 7. Varaukset Kipsisakka-altaan vuotovahinko Vesitaseen hallinta Ympäristön kunnostaminen Kaivosmaksu Yht Kulu/tuottokirjaukset tuloslaskelmaan: Varausten lisäys Diskonttauksen purkautuminen Käytetty kauden aikana Varausten pitkä- ja lyhytaikaiset osuudet ovat seuraavat: Pitkäaikainen Kipsisakka-altaan vuoto Ympäristön kunnostaminen Kaivosmaksu Lyhytaikainen Kipsisakka-altaan vuoto Vesitaseen hallinta Yhteensä Muutokset osakkeiden lukumäärässä Osakkeiden lukumäärä Muutokset Ehdolliset velat ja sitoumukset (kaikki luvut EUR '000) Ei purettavissa oleviin vuokrasopimuksiin perustuvat vähimmäisvuokrat ovat seuraavat: Yhden vuoden kuluessa Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluessa Yli 5 vuoden kuluttua Investointisitoumukset Konsernilla oli investointisitoumuksia yhteensä EUR 13,1 miljoonaa (31.12.: EUR 15,1 miljoonaa), jotka liittyivät pääasiallisesti Talvivaaran kaivoksen valmiiksi saattamiseen ja toimintavarmuuden parantamiseen sekä tuotantokapasiteetin laajentamiseen. Sitoumukset koskevat uusien käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa.

18 18(20) Konsernin tunnusluvut Liikevaihto EUR ' Liikevoitto (tappio) EUR ' Liikevoitto/-tappioprosentti -72,4 % -29,3 % -58,5 % Voitto (tappio) ennen veroja EUR ' Kauden voitto (tappio) EUR ' Oman pääoman tuotto -7,5 % -4,2 % -33,0 % Omavaraisuusaste 25,5 % 31,8 % 24,3 % Korolliset nettovelat EUR ' Velkaantumisaste 159,1 % 107,9 % 183,8 % Sijoitetun pääoman tuotto -1,3 % -0,6 % -6,7 % Investoinnit EUR ' Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet EUR ' Lainat EUR ' Rahavarat EUR '

19 19(20) Osakekohtaiset tunnusluvut Osakekohtainen tulos EUR -0,09-0,06-0,38 Oma pääoma/osake 1 EUR 1,00 1,51 1,11 Osakkeen kurssikehitys Lontoon pörssissä Keskikurssi 2 EUR 0,53 3,53 2,50 GBP 0,45 2,94 2,02 Alin kurssi 2 EUR 0,21 2,82 1,03 GBP 0,18 2,35 0,83 Ylin kurssi 2 EUR 1,33 4,30 4,43 GBP 1,14 3,59 3,59 Kurssi kauden lopussa 3 EUR 0,25 2,89 1,25 GBP 0,21 2,41 1,02 Muutos kauden aikana -79,7 % 20,4 % -48,8 % Hinta/voittosuhde neg. neg. neg. Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa 4 EUR ' GBP ' Osakkeiden vaihdon kehitys 1000 osaketta Osakkeiden vaihto Osuus osakkeiden painotetusta keskiarvosta 15,6 % 14,9 % 38,7 % Osakkeen kurssikehitys Helsingin pörssissä Keskikurssi EUR 0,63 3,51 2,31 Alin kurssi EUR 0,22 2,64 1,08 Ylin kurssi EUR 1,39 4,35 4,35 Kurssi kauden lopussa EUR 0,23 2,91 1,24 Muutos kauden aikana -81,7 % 16,7 % -50,2 % Hinta/voittosuhde neg. neg. neg. Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa EUR ' Osakkeiden vaihdon kehitys 1000 osaketta Osakkeiden vaihto Osuus osakkeiden painotetusta keskiarvosta 41,5 % 27,5 % 78,5 % Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä Laimennettu osakkeiden keskimääräinen lukumäärä Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa ) Osakeantirahastoon kirjatut varat eivät ole mukana laskennassa. 2) Osakekurssi on laskettu käyttämällä keskiarvoa Euroopan keskuspankin kauden aikana julkaisemista EUR/GBP valuuttakursseista. 3) Osakekurssi on laskettu käyttämällä Euroopan keskuspankin kauden päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia. 4) Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa on laskettu käyttämällä Euroopan keskuspankin kauden päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia.

20 20(20) Henkilöstöä koskevat tunnusluvut Palkat ja palkkiot EUR ' Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa Muut tunnusluvut Liikkeelle lasketut optiot kauden lopussa Osakkeiden määrä, joka voidaan merkitä liikkeelle laskettuja optioita vastaan Ääniosuus, joka liikkeelle laskettujen optioiden nojalla voidaan saada 1,3 % 1,7 % 2,1 % Konsernin tunnusluvut Oman pääoman tuotto Omavaraisuusaste Korollinen nettovelka Velkaantumisaste Sijoitetun pääoman tuotto Tilikauden voitto (tappio) (Oma pääoma kauden alussa + oma pääoma kauden lopussa)/2 Oma pääoma Taseen loppusumma Korolliset velat - Rahavarat Korollinen nettovelka Oma pääoma Tilikauden voitto (tappio) + Rahoituskulut (Oma pääoma kauden alussa + oma pääoma kauden lopussa)/2 + (lainat kauden alussa + Lainat kauden lopussa)/2 Osakekohtaiset tunnusluvut Osakekohtainen tulos Oma pääoma/osake Hinta/voittosuhde Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus kauden voitosta (tappiosta) Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä Kurssi kauden lopussa Osakekohtainen tulos Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa x osakekurssi kauden lopussa