Liikkumistutkimus 2018: tutkimussuunnitelma

Transkriptio

1 TUTKIMUSSUUNNITELMA 1 (6) Liikkumistutkimus 2018: tutkimussuunnitelma 1 Tutkimuksen tausta Tutkimusalue ja kohdeväestö Otanta-asetelma Tiedonkeruumenetelmät Mitä Liikkumistutkimuksessa kysytään vastaajalta? Tutkimusaineiston käyttö HSL:llä Rekisterinpitäjä ja rekisterien käsittelijät Tutkimusaineiston luovutus HSL:n ulkopuolelle Vastaajan oikeus antamiinsa tietoihin Tutkimusaineiston säilytysaika Tutkimuksen aikataulu Yhteystiedot... 6

2 TUTKIMUSSUUNNITELMA 2 (6) 1 Tutkimuksen tausta 2 Tutkimusalue ja kohdeväestö 3 Otanta-asetelma Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta (laki pääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa ja joukkoliikennettä koskevasta yhteistoiminnasta, 829/2009). Suunnitelma laaditaan osana seudun laajempaa maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) suunnitelmaa. Liikennejärjestelmän suunnittelu tehokkaaksi, sujuvaksi ja ihmisten tarpeita vastaavaksi kokonaisuudeksi edellyttää luotettavaa tietoa seudun asukkaiden liikkumistottumuksista: siitä, miten paljon he liikkuvat ja mitä kulkutapoja he käyttävät sekä siitä, miten liikkumistottumukset vaihtelevat yksilöiden ja alueiden ominaisuuksista riippuen. Suunnittelun tueksi on laadittava myös ennusteita siitä, miten ihmisten liikkumistarpeet todennäköisesti kehittyvät tulevaisuudessa liikkumisympäristön muuttuessa. Liikkumistutkimus on kyselytutkimus, jonka tavoitteena on tuottaa monipuolista ja luotettavaa kvantitatiivista tietoa Helsingin seudun väestön liikkumistavoista ja niiden muutoksista. Liikkumistutkimuksen tulokset ovat keskeinen tietolähde liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisessa sekä liikenne-ennustemallien ylläpidossa ja kehittämisessä HSL:llä. Liikkumistutkimuksen tuloksia hyödyntävät laajasti myös esimerkiksi Helsingin seudun kunnat ja muut toimijat, jotka työskentelevät seudun liikennettä, ympäristöä, maankäyttöä ja yhdyskuntarakennetta koskevien kysymysten parissa. Liikkumistutkimuksia on tehty pääkaupunkiseudulla ja sen lähialueilla säännöllisesti jo yli 50 vuoden ajan. HSL (aiemmin YTV) on tehnyt Liikkumistutkimuksia vuosina 1966, 1976, 1988, 1995, 2000, ja Vuoden 2018 Liikkumistutkimus jatkaa tätä tutkimussarjaa ja antaa arvokasta tietoa Helsingin seudun asukkaiden liikkumisesta kahden suuren ratahankkeen kehäradan ja länsimetron käyttöönoton jälkeen. Liikkumistutkimuksen 2018 rahoittavat Helsingin seudun kunnat ja Liikennevirasto osana seudullista liikennejärjestelmäsuunnittelua. Liikkumistutkimus 2018 tehdään Helsingin seudun 14 kunnan alueella täydennettynä Siuntiolla, joka liittyi HSL-alueeseen Helsingin seudun kuntia ovat pääkaupunkiseudun kunnat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa sekä KUUMA-seudun kunnat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Tutkimuksen kohdeväestöön kuuluvat alueen 7 vuotta täyttäneet asukkaat ilman yläikärajaa. Laitosväestö ei kuulu tutkimusväestöön.

3 TUTKIMUSSUUNNITELMA 3 (6) 4 Tiedonkeruumenetelmät Liikkumistutkimuksen otoshenkilöt poimitaan väestötietojärjestelmästä. Otantamenetelmänä on ositettu satunnaisotanta. Ositteet on muodostettu alueen (kunta tai kunnan osa) ja ikäryhmän mukaan. Otoskoko on kevään tutkimuksessa 800 ja syksyn tutkimuksessa Saadut vastaukset yleistetään laajennuskertoimien avulla koskemaan koko kohdeperusjoukkoa. Liikkumistutkimuksen otoshenkilöitä lähestytään kirjeitse ja puhelimitse. Tutkimukseen voi vastata internetissä tai puhelinhaastattelulla. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Osallistumatta jättäminen ei aiheuta seuraamuksia otokseen valituille. Otoshenkilölle lähetetään ennen tutkimuspäivää kirje ja esite, joissa hänelle kerrotaan Liikkumistutkimuksesta ja pyydetään osallistumaan tutkimukseen. Kirjeessä kerrotaan vastaajalle valittu tutkimuspäivä ja annetaan ohjeet tutkimukseen osallistumiseen. Esitteessä annetaan tietoa tutkimuksessa käytettävästä matkan määritelmästä sekä tietosuojaan liittyvistä asioista. Jos otoshenkilö on 7 14-vuotias, kirje lähetetään hänen huoltajalleen. Lapsi voi vastata kyselyyn huoltajan luvalla itse, tai huoltaja voi täyttää lapsen vastaukset kyselyyn lapsen puolesta vuotiaille otoshenkilöille tarjotaan ensisijaisesti nettivastausmahdollisuutta. Jos he eivät ole vastanneet netissä tietyn ajan kuluessa, heitä yritetään tavoitella ja haastatella puhelimitse. 70 vuotta täyttäneet otoshenkilöt haastatellaan ensisijaisesti puhelimitse. 5 Mitä Liikkumistutkimuksessa kysytään vastaajalta? Liikkumistutkimus on matkapäiväkirjatutkimus. Otoshenkilöltä kysytään tietoja kaikista matkoista, jotka hän teki yhden arkipäivän aikana. Matkalla tarkoitetaan tutkimuksessa siirtymistä paikasta toiseen pihapiirin ulkopuolella. Tutkimuspäivä valitaan otoshenkilölle etukäteen. Tutkimuksessa kysytään jokaisen matkan kohdalla esimerkiksi mistä henkilö lähti ja minne hän meni (osoite tai tunnettu paikka ja minkälainen paikka oli kyseessä), mihin aikaan hän lähti ja saapui perille ja mitä kulkutapoja hän käytti matkalla. Lisäksi vastaajalta kysytään erilaisia sosiodemografisia ja -ekonomisia taustatietoja, yleisiä liikkumistottumuksia sekä liikkumiseen liittyvien palvelujen käyttöä. Alle 18-vuotiaille vastaajille suunnattu kysely on näiltä osin hieman suppeampi kuin 18 vuotta täyttäneiden vastaajien kysely.

4 TUTKIMUSSUUNNITELMA 4 (6) 6 Tutkimusaineiston käyttö HSL:llä Tutkimuksessa kerätään vain tietoja, jotka ovat Liikkumistutkimuksen tarkoituksen kannalta tarpeellisia, ja vain tarkoituksenmukaisella tarkkuudella. Vastauksiin ei yhdistetä tietoja vastaajista muista lähteistä, kuten rekistereistä. Vastattuaan kysymyksiin vastaajan on mahdollista osallistua lahjakortin arvontaan ja antaa palautetta kyselystä. Liikkumistutkimuksen 2018 tutkimusaineistoa käytetään Helsingin seudun liikenne-ennustemallin ylläpitoon ja kehittämiseen HSL:llä. Ennustemalli on keskeinen työkalu liikennejärjestelmän ja joukkoliikenteen suunnittelussa. Liikkumistutkimuksen aineistosta tuotetaan ennustemalliin tiedot asukkaiden tekemien matkojen määristä, suuntautumisesta ja kulkutapavalinnoista. Myös ennustemallin autonomistusmalli tuotetaan Liikkumistutkimuksen aineistosta. Vuoden 2018 Liikkumistutkimuksessa vastaajilta kysytään ensimmäistä kertaa liikkumiseen liittyvien digitaalisten palvelujen ja yhteiskäyttöisten autojen käytöstä. Näiden tietojen avulla ennustemallia voidaan mahdollisesti kehittää ja täydentää uusilla osilla. Liikkumistutkimuksen 2018 aineistosta laaditaan myös laaja tutkimusraportti Helsingin seudun asukkaiden liikkumisesta. Raportti sisältää keskeisiä perustietoja ihmisten liikkumistottumuksista, niiden muutoksista ja niiden alueittaisista ja väestöryhmittäisistä eroista. Raportissa selvitetään muun muassa seuraavia kysymyksiä: Kuinka monta matkaa Helsingin seudun asukkaat keskimäärin tekevät tavallisena arkipäivänä? o Miten pitkiä matkat ovat? Mistä minne, mihin aikaan ja mistä syystä ihmiset liikkuvat? Miten yleistä eri kulkutapojen käyttö on? o Miten suuria ovat kävelyn, pyöräilyn, autoilun ja joukkoliikenteen käytön kulkutapaosuudet? Miten yleistä erilaisten liikkumiseen liittyvien palvelujen käyttö on? (Esim. joukkoliikennelippujen osto netistä tai mobiilisti, yhteiskäyttötai vuokra-autojen käyttö, kotiinkuljetuspalvelut.) Millaiset tekijät ovat yhteydessä ihmisten liikkumisvalintoihin? o o Millaisia eroja liikkumistottumuksissa on alueiden välillä? Millaisia eroja liikkumistottumuksissa on erilaisten väestöryhmien, kuten ikäryhmien, sukupuolten ja sosioekonomisten ryhmien välillä? Millaisia muutoksia ihmisten liikkumisessa on tapahtunut aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna? Perustietoja sisältävän tutkimusraportin lisäksi Liikkumistutkimuksen 2018 aineistosta tehdään erilaisiin ajankohtaisiin erityisteemoihin liittyviä tutkimuksia ja tarkasteluja. Teemoja ovat esimerkiksi auton omistus ja

5 TUTKIMUSSUUNNITELMA 5 (6) 7 Rekisterinpitäjä ja rekisterien käsittelijät autottomuus sekä niihin yhteydessä olevat tekijät, liikkumiseen liittyvien palvelujen käyttö ja niiden alueellinen ja väestöryhmittäinen vaihtelu, vieraskielisen väestön liikkumistottumukset, lasten liikkumistottumukset sekä sosioekonomiset erot liikkumistottumuksissa. HSL voi teettää erityisteemoihin liittyviä tutkimuksia konsulteilla. Liikkumistutkimuksen aineistosta muodostuu henkilörekisteri. HSL toimii tutkimuksen rekisterinpitäjänä. Muut Liikkumistutkimuksen tiedonkeruuseen osallistuvat tahot käsittelevät henkilötietoja HSL:n lukuun. Tarkemmat tiedot tiedonkeruun toteutuksen osapuolista ja henkilötietojen käsittelystä löytyvät rekisteriselosteesta osoitteessa /liikkumistutkimus Tutkimusaineiston luovutus HSL:n ulkopuolelle 9 Vastaajan oikeus antamiinsa tietoihin 10 Tutkimusaineiston säilytysaika Liikkumistutkimuksen 2018 keväällä kerättävää tutkimusaineistoa ei luovuteta HSL:n ulkopuolelle. Syksyn 2018 tutkimusaineiston mahdolliset luovutukset esimerkiksi Helsingin seudun kuntien käyttöön tarkentuvat myöhemmin, kun EU:n uuden tietosuoja-asetuksen (sovelletaan alkaen) soveltamiskäytännöt ovat selvillä. Tutkimussuunnitelmaa päivitetään luovutusten osalta tämän mukaisesti ennen syksyn tiedonkeruun alkua. Liikkumistutkimuksen 2018 vastaajalla on oikeus tarkistaa tai poistaa häntä koskevat tiedot tutkimusaineistosta tai asettaa niitä koskevia käyttörajoituksia. Tutkimuksen tiedonkeruun aikana (ks. kohta 10 Tutkimuksen aikataulu) vastaaja tunnistetaan tutkimusaineistosta hänen käyttäjätunnuksensa sekä nimen ja yhteystietojen perusteella. Tiedonkeruun aikana vastaajan on siis mahdollista käyttää oikeuttaan tietojen tarkistamiseen ja poistoon. Omien tietojen tarkistus ja poisto tiedonkeruun aikana: Feelback Oy Puh: Sähköposti: vastaajatuki@feelback.com Tiedonkeruun päätyttyä kaikkien vastaajien käyttäjätunnustiedot, nimet ja yhteystiedot hävitetään, joten tutkimusaineistosta ei pystytä enää luotettavasti tunnistamaan vastaajia. Liikkumistutkimuksen tutkimusaineistojen keskeinen käyttötarkoitus on Helsingin seudun liikenne-ennustemallien ylläpito ja kehittäminen HSL:llä. Ennustemalleissa tarvitaan vastaajien ilmoittamien asuinpaikkojen ja

6 TUTKIMUSSUUNNITELMA 6 (6) 11 Tutkimuksen aikataulu 12 Yhteystiedot heidän tekemiensä matkojen lähtöpaikkojen ja määränpäiden tarkat koordinaattitiedot, jotta liikkumisaineistoja voidaan muuntaa mallissa uusiin aluejakoihin liikennejärjestelmän ja maankäytön muuttuessa. Koordinaattitieto on tunnistetieto, sillä sen perusteella voidaan joissakin tapauksissa tunnistaa yksittäinen vastaaja aineistosta. Ennustemallityössä on havaittu, että yhden vuoden tutkimusaineisto ei havaintomääränsä puolesta aina riitä mallin eri osien estimointiin. Estimoinnissa pitää siksi joskus yhdistää peräkkäisten tutkimusvuosien aineistoja (esim. kolme peräkkäistä aineistoa) havaintojen riittävyyden varmistamiseksi. Kun Liikkumistutkimuksia pyritään tekemään noin viiden vuoden välein, Liikkumistutkimuksen 2018 aineistoa tullaan käyttämään siten noin 15 vuoden ajan. Aineiston käyttö- ja säilytystarvetta arvioidaan neljän vuoden välein liikennejärjestelmäsuunnittelu- ja ennustemallityön yhteydessä. Kun Liikkumistutkimuksen 2018 tutkimusaineistoa ei enää tarvita ennustemallityössä, aineisto hävitetään tai anonymisoidaan ja arkistoidaan HSL:lle. Anonymisoinnissa vastaajien tietoja poistetaan ja karkeistetaan niin, että yksittäisen vastaajan tunnistaminen aineistosta estyy peruuttamattomasti. Otoshenkilöiden yhteystiedot, joita käytetään tutkimuskutsujen lähettämiseen otoshenkilöille ja puhelinhaastatteluihin, hävitetään, kun tutkimusaineisto on kerätty. Yhteystiedot, jotka vastaajat antavat arvontaa varten, hävitetään, kun arvonta on suoritettu. Liikkumistutkimus 2018 tehdään kahdessa osassa: keväällä ja syksyllä. Kevään tutkimuksen tiedonkeruu tehdään ja syksyn tutkimuksen tiedonkeruu Kevään tutkimus tehdään pienemmällä väestöotoksella kuin syksyn tutkimus ja aineistoa käytetään pääasiassa tutkimuksen tiedonkeruuprosessin toimivuuden tarkasteluun. Tutkimuksen vastuullinen johtaja: Sini Puntanen Liikennejärjestelmä ja tutkimukset -osaston johtaja Helsingin seudun liikenne HSL sini.puntanen@hsl.fi Tutkimuksen yhteyshenkilö: Pekka Räty Erikoistutkija Helsingin seudun liikenne HSL pekka.raty@hsl.fi