YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS ESKO JA PAULA VIDGRENIN ELÄINSUOJALLE

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Dnro PSA-2006-Y Annettu julkipanon jälkeen YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS ESKO JA PAULA VIDGRENIN ELÄINSUOJALLE 1 ASIA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupa Vieremän kunnan Pyöriän kylän Jokiniemi-tilalla (kiinteistötunnus ) sijaitsevan lypsykarjanavetan toiminnalle. 2 HAKIJA Esko ja Paula Vidgren Pyöreentie Vieremä 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Hakemuksen mukaan eläinsuojassa on nykyisin 42 lypsylehmää, 30 hiehoa ja 15 alle puolivuotiasta vasikkaa (noin 52 nautayksikköä), laajennuksen jälkeen lypsylehmiä on 70, hiehoja 40 ja vasikoita 32 (yksiköitä noin 84,5). Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan vähintään 30 lypsylehmän (nautayksikön) eläinsuojalla on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukainen eläinpaikkojen määrän lisääminen katsotaan olennaiseksi muutokseksi. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 :n 2 momentin mukaan lupa on haettava koko toimintaan, jos toiminnan muuttamiseen tarvitaan ympäristölupa. 4 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Alueellinen ympäristökeskus ratkaisee hakemuksen mukaisen lannantuotannoltaan yli 75 lypsylehmän eläinsuojaa vastaavan toiminnan ympäristöluvan. (Ympäristönsuojelulaki 31 :n 3 momentti ja ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10 a) 5 HAKEMUS 5.1 Asian vireille tulo Ympäristölupahakemus on toimitettu Pohjois-Savon ympäristökeskukseen

2 5.2 Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne sekä muut maankäyttörajoitukset 2/13 Hakijat ovat tehneet ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 :n mukaisen ilmoituksen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunta ei ollut vielä tarkastanut, täyttääkö toiminta ympäristönsuojelulain vaatimukset, koska on ollut tiedossa, että toiminnan laajennukselle haetaan ympäristölupaa. Pohjois-Savon 3. seutukaavassa tilakeskuksen alue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (MT 1 ). Alue tulee ensisijaisesti säilyttää maa- ja metsätalousalueena. Hajarakentaminen tulee sijoittaa siten, ettei pirstota peltoaukeita eikä muutoin heikennetä viljelyolosuhteita. Tilakeskuksen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita tai muita merkittäviä luontokohteita. 5.3 Sijaintipaikka ja sen ympäristö Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella. Talouskeskuksen ympäristössä pohjois-, länsi- ja eteläpuolella on peltoja. Idässä on Pyöreejärvi, jonka rantaan on matkaa uudesta karjasuojasta lyhyimmillään noin 70 metriä. Uudesta lietesäiliöstä on rantaan 45 metriä ja vanhasta 50 metriä. Säiliöiden ja rannan välissä on viljelystie. Lähin naapuri on hakijan vanhempien asunto, joka on noin 350 metrin päässä uudesta eläinsuojasta koilliseen järven takana Kierinniemellä. Seuraaviin naapureihin tilakeskuksen eteläpuolella on matkaa yli puoli kilometriä. Eläinsuoja lantavarastoineen sijaitsee Iisalmen reitillä Iso-Iin alueen Kauppilanjoen alueella (04.536). 5.4 Eläinsuojan toiminta Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään meneillään olevaksi tukikaudeksi. Eläinsuojassa on laajennuksen jälkeen eläinpaikkoja seuraavasti: lypsylehmille 70, hiehoille 40 ja alle kuuden kuukauden ikäisille vasikoille 32 paikkaa. Navetta, lietesäiliö ja rehusiilo rakennetaan vuonna Nykyiseen navettaan ei toistaiseksi tule eläinpaikkoja. Eläinmäärän on tarkoitus olla täynnä vuoden 2008 lopulla. Rakennukset lämmitetään sähköllä. Eläinsuojassa on koneellinen ilmastointi, jossa on ylä- ja alapoisto. Karjarakennuksessa on lietelantajärjestelmä. Uuden lietesäiliön tilavuus on 2210 m 3. Uuden navetan syvien lietekuilujen tilavuus tulee olemaan 480 m 3. Lisäksi on ennestään 300 ja 600 m 3 :n lietesäiliöt. Pienempi säiliö jää varasäiliöksi ja suurempaa käytetään lannan varastointiin. Talouskeskuksessa on lietteen varastointitilavuutta yhteensä 3290 m 3. Lietesäiliön seinät tehdään elementeistä ja pohja valetaan betonista. Pienempi vanhoista säiliöistä on katettu ja muut ovat kattamattomia. Uusi lietesäiliö täytetään valuttamalla alta päin ja vanha säiliö päältä päin. Lietesäiliöiden salaojituksesta vedet johdetaan tarkkailukaivon kautta viljelystien ojaan ja sitä pitkin edelleen noin 150 metrin päässä järveen. Lehmät ja hiehot eli yhteensä noin 110 eläintä laiduntavat neljä kuukautta vuodessa. Lehmät ovat laitumella päivät ja yöt sisällä. Laidunalaa on 15 hehtaaria. Laidun rajoittuu Pyöreejärveen ja Niemisjokeen noin kilometrin matkalta. Rannalla on perinnebiotooppilaidun, jolla olevat hiehot voivat juoda joesta. Lehmien laitumella on juomavedeksi tar-

3 3/13 jolla vesijohtovettä juoma-altaasta ja aita estämässä eläinten pääsyn vesistöön. Hiehoille annetaan lisäruokaa kiertävällä ruokintapaikalla. Maitohuonevesiä tulee 200 m 3 ja muita jätevesiä noin 150 m 3 vuodessa. Jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Navetan WC-vedet johdetaan umpisäiliöön. Hakijat tekevät säilörehua 1060 tonnia vuodessa esikuivattuna laakasiiloon. Laakasiilot ovat kattamattomia. Puristeneste johdetaan kokoojakaivoon ja siitä lietesäiliöön. Puristenestettä syntyy vuodessa enimmillään 50 m 3. Tilalla käytetään happopohjaista ja biologista rehun säilöntäainetta. Happoa varastoidaan 200 litran tynnyreissä hallissa enimmillään noin 2 m 3. Hakijat ovat esittäneet käyttävänsä lannan peltoviljelyssä lannoitteena. Tilalla on lannanlevitykseen käytettävissä peltoa yhteensä 65 hehtaaria, josta omaa 40 hehtaaria, vuokrapeltoa 25 hehtaaria. Lisäksi on sopimuspeltoa 80 hehtaaria. Lannasta levitetään 70 % keväällä ja 30 % kesällä. Lanta levitetään pintalevittimellä ja mullataan mahdollisimman pian kynnöksellä. Lietevaunun koko on 12,5 m 3. Polttoöljyä varastoidaan tilalla yhdessä 2 m 3 :n säiliössä. Säiliössä on laponesto. Säiliö on sijoitettu tiiviille betonilaatalle. Tankkauspaikka ovat maapohjainen. Torjunta-aineita on lyhytaikaisesti enimmillään 10 litraa ja öljytuotteita traktorihallissa betonilattialla enintään 100 litraa. Lypsylaitteiden pesuaineet varastoidaan maitohuoneessa ja lypsyrobotin läheisyydessä Tilalla käytetään Pyöreen kylän vesiosuuskunnan vettä. Varajärjestelmänä on yhteys Kauppilanmäen vesiosuuskunnan verkkoon. 5.5 Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Eläinsuojan toiminnassa syntyy seuraavia jätteitä: luokitus 1) jätelaji määrä/v hyödyntäminen ja käsittely lietelanta 2408 m 3 2) pelloille lannoitteeksi kuolleet eläimet 0,4 t nautojen keräily, Honkajoki jalostukseen kelpaamaton maito lietesäiliöön tai vasikoille yhdyskuntajäte 2 t jätteenkeräys paperi ja pahvi 0,2 t paperinkeräys jäteöljyt 0,1 t ongelmajätekeräys akut ongelmajätekeräys loisteputket ongelmajätekeräys torjunta-aineet ongelmajätekeräys muovi 0,2 t jätteenkeräys, säkit kierrätys metalli 0,1 t romunkeräys pilaantunut rehu 3 t kompostointi, pellolle lannoitteeksi 1) Ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) mukainen luokitus 2) Määrä arvioitu eläinmäärän perusteella ns. nitraattiasetuksen (931/2000) liitteen 2 mukaisesti Kuolleiden eläinten kuljetus hakee raadot viimeistään kolmen päivän kuluessa ilmoituksesta. Raadot säilytetään navetan päädyssä laatalla pressulla peitettynä odottamassa kuljetusta. Yhdyskuntajätteen keräys käy tilalla kesällä kaksi kertaa ja talvella kerran kuukaudessa. Pilaantunut rehu varastoidaan tiiviillä laatalla navetan päädyssä. Metallijäte ja ongelmajätteet varastoidaan sisätiloissa. Ulkopuolista liikennettä tilalle on päivittäin kaksi kevyen liikenteen käyntiä ja kaksi kuorma-auton käyntiä. Raskasta liikennettä ovat pääasiassa maitoauton käynti joka toinen päivä sekä rehunkuljetusauton ja eläinkuljetusauton käynti kerran kuukaudessa. Si-

4 4/13 säinen liikenne on normaalia maa- ja karjatalouteen liittyvää liikennettä. Liikenne on voimakkainta ajoittaisesti erityisesti lannanlevitys- ja säilörehuntekoaikaan. 5.6 Arvio ympäristövaikutuksista Tilan perinnebiotooppilaitumella ylläpidetään perinteistä suomalaista rantamaisemaa. Toiminnasta ei muodostu sellaisia päästöjä, jotka valuisivat suoraan pintavesiin ja huonontaisivat niiden laatua. Rakennukset ovat tiiviitä ja niiden kuntoa tarkkaillaan. Jätevedet ja puristeneste johdetaan lietesäiliöön. Lanta levitetään ympäristönsuojelusäädösten mukaisesti. Toiminnasta ei ole vaikutusta maaperään tai pohjaveteen, koska rakenteet ovat tiiviit. Polttoainesäiliö on tiiviillä alustalla, jolta vuodot voi imeyttää esimerkiksi turpeeseen. Öljyinen turve toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Toiminnassa syntyvästä lannasta haihtuu ilmaan ammoniakkia, metaania ja haisevia yhdisteitä. Hajuhaitta on paikallinen. Arvion mukaan siitä ei aiheudu kohtuutonta haittaa lähiasutukselle. Tilan työkoneista muodostuva melu on vähäistä. 5.7 Poikkeustilanteisiin varautuminen Riskejä voi aiheutua tulipaloista, tuotantotiloihin, lantavarastoihin tai rehuvarastoihin tulevista vuodoista sekä eläintaudin leviämisestä tilan karjaan. Vesistön pilaantumista aiheuttavat vuodot ehkäistään tiiviillä rakenteilla ja niiden tarkkailulla sekä kunnossapidolla. Tilan rakenteiden, koneiden ja laitteiden kunnosta huolehditaan. Rakenteiden pohjat ovat betonia. Polttoainesäiliö on tiiviillä alustalla, joten vuoto havaitaan nopeasti. Polttoainesäiliön läheisyydessä on imeytysainetta mahdollisen vuodon varalle. Navetassa on jauhesammuttimet. Päävirtakatkaisija on navetan ulkoseinällä ja lisäksi on rakennuskohtaiset virtakytkimet. Vuodoista ja muista onnettomuuksista ilmoitetaan ympäristöviranomaisille, jos maaperä tai vesistö on vaarassa pilaantua. Lantavaraston tyhjentäminen on ensisijainen toimenpide vuototilanteessa. Korvaava varastopaikka järjestetään ja vuodot tukitaan. Oma vanha 300 m 3 :n säiliö on varasäiliönä. Tulipalotilanteissa ja eläinten massakuolemissa noudatetaan viranomaisten ohjeita. Sähkökatkojen varalle on aggregaatti. 5.8 Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen Raaka-aine ym. varastojen rakenteet on tehty parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten mukaisesti. Letkulevittimen hankinta on suunnitteilla. Eläinsuojan tilat pestään höyrypesurilla.

5 6 ASIAN KÄSITTELY 5/ Asian vireilläolosta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti kuuluttamalla Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ja Vieremän kunnanhallituksen ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa sekä Vieremän kunnanvirastolla kuulutusajan. Hakemuskuulutus on julkaistu Miilu-lehdessä Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kirjeellä naapurikiinteistöjen haltijoita. 6.2 Tarkastukset ja neuvottelut 6.3 Lausunnot Hakijoiden tilalla on hakemuksen johdosta pidetty tarkastus Tarkastuskäynnistä on laadittu muistio. Se on liitetty asiakirjoihin. Tarkastuksella tarkennettiin tietoja rakentamisaikataulusta, lietteen varastoinnista, laiduntamisesta, jätteistä sekä uuden lietesäiliön sijaintipaikasta. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Vieremän kunnanhallitukselta ja Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunnalta. Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunta Lietelantalan sijoittamisesta 40 metrin etäisyydelle vesistöstä aiheutuu vesistön pilaantumisriski. Ensisijaisesti lietelantalalle tulisi löytää sijoituspaikka ympäristöministeriön suositusten mukaiselta etäisyydeltä vesistöstä. Toissijaisesti vesistön mahdollinen pilaantuminen lietelantalasta johtuvista syistä on estettävä rakenteellisilla ratkaisuilla. Lupaa myönnettäessä tulee varmistua siitä, että rakennelma ei sijaitse tulva-alueella. Vesistöjen läheisyyteen rakennettaessa on erityisen tärkeää selvittää toiminnasta aiheutuvat mahdolliset vesistövaikutukset ja toimenpiteet riskien vähentämiseksi. Näin ollen jo lupahakemukseen tulisi liittää riittävän tarkat maaperän, rakennusten ja rakennelmien korkeusasemat huomioiva asemapiirustus sekä rakennesuunnitelmiin selvitys pohjaveden pinnan tasosta, Lietesäiliötä rakennettaessa on huomioitava, että pohjavesi ei missään olosuhteissa ulotu lietesäiliön pohjan ja salaojarakennelmien tasolle ja että molempien lietesäiliöiden tiiviyttä tulee voida tarkkailla tarkkailukaivojen avulla. 6.4 Muistutukset ja mielipiteet sekä esitetyt vaatimukset Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole esitetty. 6.5 Hakijoiden vastine Hakijoille on päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus esittää vastineensa annetusta lausunnosta. Hakijat ovat toimittaneet ympäristökeskukselle vastineena ympäristölautakunnan lausuntoon asemapiirroksen, josta käyvät ilmi uusien rakennusten korkeusasemat sekä Pyöreejärven ylin vedenpinnan korkeus. Hakijoiden mukaan tulvavesi ei ole kos-

6 kaan noussut järven rannan suuntaisesti kulkevalle viljelystielle, jonka takana eläinsuojan rakennukset sijaitsevat. 6/13 7 RATKAISU Ympäristökeskus myöntää Esko ja Paula Vidgrenin eläinsuojan toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja seuraavia lupamääräyksiä. 7.1 Vastaus yksilöityihin lausuntoihin Tarkastuskäynnin yhteydessä kunnan rakennustarkastajan läsnä ollessa selvitettiin muita mahdollisia lietesäiliön sijoituspaikkoja. Navettarakennuksen mahdollisen laajentamisen vuoksi lietesäiliö on sijoitettu rannan puolelle. Hakijoiden toimittamien korkeusasemaja vedenkorkeustietojen mukaan lietesäiliön sijoittaminen on mahdollista hakemuksen mukaiselle sijoituspaikalle. Säiliön ja järven rannan välissä oleva tie estää poikkeustilanteissakin lannan valumisen vesistöön. Muut lausunnoissa esitetyt asiat, joita ei ole esitetty hakemuksessa, on otettu huomioon lupamääräyksissä tai päätöksen perusteluissa. 7.2 Lupamääräykset Lantavarastojen tyhjennys ja lietteen kuljetus Lietelantasäiliöt on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkastettava vuosittain. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, että lietettä ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Jos vuotoja aiheutuu esimerkiksi lietteen pumppauksessa, on varastojen ympäristö ja siirtotiet siistittävä. (YSL 7-8, 43, JäteA 7, VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn ehkäisemiseksi 4 ) Perustelu: Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Säiliön pohjalle kertyneet mahdolliset saostumat poistetaan. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta Raaka-aineiden, polttonesteiden ja jätteiden varastointi Rehut, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestesäiliöiden alustan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodot säiliöistä tai tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Polttonesteen varastointi- ja tankkauspaikka on tehtävä määräyksen mukaiseksi mennessä. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Polttoainesäiliöissä tulee olla ylitäytönesto. (YSL 7, 8, 43, 45 )) Perustelut: Kemikaalien, kuten torjunta- sekä pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset.

7 7/13 Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Maaperän pilaamiskieltoa koskevan ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Polttoöljysäiliöiden tiiviin alustan ja tiiviin tankkauspaikan vaatimuksella ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Imeytysainetta voidaan käyttää öljyvahinkojen ensitorjunnassa ja siten estää öljyvuodosta aiheutuvia enempiä haittoja. Säiliössä oleva ylitäytön esto pienentää säiliön täyttämisen yhteydessä syntyvää öljyvuotoriskiä Laiduntaminen Navetan ja laitumen välisen kulkuväylän tulee olla kovapohjainen niin, että lanta voidaan poistaa kulkuväylältä. Laidunta tulee hoitaa niin, ettei sille tule nurmesta vapaita paikkoja, jossa muodostuu eroosiota. (YSL 7, 8, 43, VNA 440/2003) Perustelu: Luvan saajan laitumia sijaitsee Pyöreejärven ja Niemisjoen rannalla. Pyöreejärvi on vedenlaatututkimuksessa todettu reheväksi. Lehmien pääsy vesirajaan on estetty aitauksella ja eläimiä juotetaan laitumella juottopaikoilla. Hiehot juovat joesta perinnebiotooppilaitumella. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Nurmesta vapailta paikoilta voi kulkeutua jo ennestään rehevään vesistöön lisää ravinteita Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Ongelmajätteet, esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket, tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen vähintään kerran vuodessa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin, mikäli tällaisia on alueelle järjestetty. Jätteiden avopoltto on kielletty. (YSL 43, 45, JäteL 4, 6, 12, 15 ) Perustelu: Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja. Lämmityskattilassa poltettavaksi soveltuvat jätteet voidaan polttaa. Esimerkiksi paperi, pahvi ja käsittelemätön, puhdas puujäte soveltuvat poltettavaksi lämpökattilassa Paras käyttökelpoinen tekniikka Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5, 43, YSA 19 ) Perustelu: Toiminnanharjoittajiean on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan.

8 7.2.6 Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen 8/13 Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava ympäristökeskukselle. (YSL 28, 43, 46, 83, 90, YSA 30 ) Perustelu: Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa Häiriö- ja poikkeustilanteet Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Vieremän ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 4-5, 43 1 mom kohta 3, 76, JäteL 4 ja 6 ) Perustelu: Toiminnassa on meneteltävä toiminnan edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Toiminnassa tulee ottaa huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen. Haitalliset ympäristövaikutukset tulee ehkäistä ennakolta. Milloin niitä ei voida ehkäistä kokonaan ennakolta, ne on rajoitettava mahdollisimman vähäisiksi. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: lietesäiliön rikkoontuminen tai ylivuoto, polttoainesäiliön rikkoutuminen, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Luvanhaltijoiden on tarkkailtava eläinsuojan toimintaa ja pidettävä tarkkailusta kirjaa. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - lannanlevityspeltojen vuokra- ja mahdollisten lannan luovutus- ja vastaanottosopimusten ja levitysalojen muutokset - toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys - mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma - jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat - eläinsuojan rakenteiden tarkkailu - salaojavesien tarkkailu - toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet. Eläinmäärä, kuolleiden eläinten määrä, lannanlevitysala sekä jätetiedot on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja

9 Vieremän ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovan ympäristöviranomaisen tarkastettavissa tilalla. (YSL 4, 5, 43, 46, YSA 30, Jäte 51, 52 ) 9/13 Perustelu: Toiminnanharjoittajille on annettu kirjanpito- ja raportointivelvoite laitoksen toiminnan osalta viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. 8 RATKAISUN PERUSTELUT 8.1 Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset (YSL 41 ). Luvan myöntämisen edellytykset ovat (YSL 42, Jäte 6 ): 1. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, naapurille, ympäristön tai kiinteistön asukkaille tai omistajille kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muusta vastaavasta vaikutuksesta. 2. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. 3. Jätehuollossa käytetään parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätteet hyödynnetään, jos se on teknisesti mahdollista eikä aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia. 8.2 Luvan myöntämisen yleiset perustelut Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle. Karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Rannan läheisyydessä sijaitsevien lietesäiliöiden tiiviyttä ja mahdollisia vuotoja tarkkaillaan salaojien tarkkailukaivosta ja säiliön sisältä tyhjentämisen yhteydessä. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta, ottaen huomioon annetut lupamääräykset, ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan merkittävää ympäristön pilaantumista eikä naapurustolle kohtuutonta rasitusta tai haittaa. (YSL 6, 42, NaapL 17 ) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on laskettu tässä siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari puoltatoista lypsylehmää, neljää hiehoa ja kahdeksaa alle kahdeksan kuukauden ikäistä nautaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalou-

10 10/13 den ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen omaa, vuokrattua tai sopimuspeltoa 145 hehtaaria. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa noin 57 hehtaaria. Käytettävissä oleva peltoala on riittävä eläinsuojassa syntyvän lantamäärän hyödyntämiseen. (YSL 43, 45, YSA 4 ) Rannoilla tai ojien varsilla olevilta pelloilta ei huuhtoudu ravinteita vesistöön tai pohjaveteen, kun levityksessä noudatetaan nitraattiasetuksen määräyksiä. Lehmien pääsy laitumelta järveen on estetty aidoilla. Hiehojen perinnebiotooppilaitumen luonteeseen kuuluu, että eläimet pääsevät juomaan vesistöstä. Lannanlevityspeltojen läheisyydessä mahdollisesti olevien talousvesikaivojen ympärille jätettävät nitraattiasetuksen mukaiset suojavyöhykkeet ehkäisevät talousveden pilaantumista. Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Varastointitilojen mitoituksessa on otettu huomioon myös navetan jätevedet, säilörehun puristeneste ja kattamattomien lietesäiliöiden sadevedet. Hakemuksen mukaan hakijoilla on lietelannan varastotilaa käytettävissä 3290 m 3. Eläinmäärien perusteella laskettuna lietelantaa syntyy vuosittain noin 2400 m 3. Määrä sisältää navetasta tulevat muut kuin maitoiset jätevedet. Kattamattomiin lietesäiliöihin kertyy sade- ja sulamisvesiä noin 300 m 3 vuodessa. Puristenestettä tulee säiliörehuvarastoista noin 50 m 3. Lypsylaitteiden pesuvesiä johdetaan lietesäiliöön yhteensä 200 m 3 vuodessa. Lannan varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden aikana syntyvän lannan, puristenesteen ja varastoihin johdettavien vesien varastointiin. Kuolleet eläimet tulee toimittaa hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Hakijoiden eläinsuojasta raadot toimitetaan Honkajoen eläinjätteenkäsittelylaitokseen. Kuljetusta odottavat raadot säilytetään suojatussa säilytyspaikassa. Polttoainesäiliössä on laponesto ja se sijoitetaan tiiviille alustalle ja tankkauspaikasta tehdään tiivispohjainen lupamääräyksen mukaisesti. Tankkauspaikan läheisyyteen sijoitetaan imeytysainetta öljyvuotojen ensitorjuntaan. Polttonestevuodot maaperään estetään. Eläinsuojan rakenteet, lietesäiliö ja muut rakennelmat rakennetaan tiiviiksi maa- ja metsätalousministeriön antamien rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM-RMO-C4, ) mukaisesti. Rakenteiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Poikkeuksellisista tilanteista, esim. polttonestevuodosta tai lietesäiliön vaurioitumisesta ilmoitetaan ympäristönsuojeluviranomaisille, että viranomaiset voivat antaa ohjeet ympäristövahinkojen rajoittamiseksi. Pohjaveden ja pintavesien pilaantuminen estetään. Edellä olevan perusteella ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojan toiminta täyttää luvan myöntämisedellytykset, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaan. Lupa voidaan myöntää. 9 LUVAN VOIMASSAOLO Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Uusi lupahakemus tulee jättää, jos toiminnan päästöt tai ympäristövaikutukset lisääntyvät olennaisesti. (YSL 55, 57 )

11 9.1 Lupamääräysten tarkistaminen 11/13 Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä mennessä. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta, eläinmääristä, lannanlevitysalasta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista. 9.2 Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ). Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita. Lantavarastojen ja -kourujen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, (MMM-RMO-C 4, ) annettuja ohjeita. 10 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 41-43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 103, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 30 Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta 5 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/92) 8 Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1237/2003) Lisäksi on otettu huomioon Ympäristöministeriön ohje Kotieläintalouden ympäristönsuojelusta sekä Maa- ja metsätalousministeriön ohje Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, (MMM-RMO-C 4, ). 11 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään valtion maksuperustelain (150/92) ja ympäristöministeriön asetuksen (1237/2003) perusteella suoritemaksua 1200 euroa. Perustelu: Hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan käsittelymaksu on ympäristöministeriön asetuksen maksutaulukon mukaan 1200 euroa.

12 12 MUUTOKSENHAKU 12/13 Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta voi hakea myös pelkästään käsittelymaksun määräämiseen. Valitus on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukseen. Valitusosoitus on liitteenä. Lakimies Maija Toivanen Tarkastaja Raili Pärjälä 13 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Esko ja Paula Vidgren Vieremän kunnanhallitus Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaiset Ilmoittaminen ilmoitustaululla Tästä päätöksestä ilmoitetaan Vieremän kunnanhallituksen ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla valitusajan. Liite Valitusosoitus Eläinsuojan käyttötarkkailu lomake M:\ParjalaRaili\YMPÄRISTÖLUVAT\vidgren_vieremä\vidgren_lupa.doc

13 VALITUSOSOITUS 13/13 Liite Pohjois-Savon ympäristökeskuksen antamaan ympäristölupapäätökseen Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusaika Päätös on annettu Valitus aika on 30 päivää tästä päivästä tätä päivää lukuun ottamatta. Valitusaika päättyy Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon. Käyntiosoite: Sepänkatu 2 B, Kuopio Postiosoite: PL 1049, Kuopio Sähköpostiosoite: kirjaamo.psa@ymparisto.fi Telefax: Puhelin: Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä (aukioloaika klo ). Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä (sähköisesti jätetyssä valituksessa ei tarvita allekirjoitusta). Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa.