Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen kuulemisasiakirjan korjattu luku , joka korvaa vastaavan luvun ehdotuksessa vesienhoitosuunnitelmaksi

Transkriptio

1 Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen kuulemisasiakirjan korjattu luku , joka korvaa vastaavan luvun ehdotuksessa vesienhoitosuunnitelmaksi Vesistöjen kunnostus Vesienhoidon toimenpidevalikoima kaudelle Kunnostustoimenpiteet ovat vesienhoitokaudella pääosin samat kuin ensimmäisellä suunnittelukaudella (taulukko 10.34). Pienten virtavesien kunnostus on toisella kierroksella kuitenkin jaettu valuma-alueen koon perusteella kahdeksi erilliseksi toimenpiteeksi: puron elinympäristökunnostus sekä pienten virtavesien elinympäristökunnostus. Kukin toimenpide jaetaan suunnittelussa neljään vaiheeseen: selvitys, suunnittelu, toteutus sekä käyttö ja ylläpito. Kunnostustoimenpiteet ovat täydentäviä toimenpiteitä lukuun ottamatta vesi- ja ympäristönsuojelulain mukaisia velvoitetoimenpiteitä, jotka kuuluvat muihin perustoimenpiteisiin. Suunnittelutarkkuus on toimenpiteestä riippuen alueellinen tai vesimuodostumakohtainen. Toimenpiteillä vaikutetaan pääasiassa vesiympäristön tilan kohentumiseen tai vesieliöstön heikentyneisiin elinolosuhteisiin. Tästä syystä toimenpiteiden suunnittelu ei sisällä esimerkiksi kalojen istutuksia, vaikka se on vesistöjemme kalakantojen yleisin hoitomuoto. Vesienhoitoalueella käytetään vuosittain velvoiteistutuksiin ja kalatalousmaksuihin noin 2,6 miljoonaa euroa. Missä määrin istutustoiminnalla on vaikutuksia ekologiseen tilaan, ei ole mahdollista arvioida. Valtaosa kalatalousmaksuistakin käytetään istutuksiin, mutta pieni osa myös muihin toimenpiteisiin. Nämä muut esimerkiksi vedenlaatuun liittyvät toimenpiteet, lukuun ottamatta edellisessä luvussa käsiteltyjä kalatievelvoitteita, sisältyvät kunnostussektorin velvoitetoimenpiteisiin. Taulukko Toisella hoitokaudella käytettävissä olevat kunnostussektorin toimenpiteet. Kunnostus Muut perustoimenpiteet Velvoitetoimenpide Täydentävät toimenpiteet Suuren rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala > 5 km 2 ) Pienen rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala < 5 km 2 ) Pienten rehevöityneiden järvien kunnostus (pinta-ala < 5 km 2 ) Merenlahden kunnostus Joen elinympäristökunnostus (valumaalue > 100 km 2 ) Puron elinympäristökunnostus (valumaalue < 100 km 2 ) Pienten virtavesien elinympäristökunnostus (valuma-alue < 200 km 2 ) Valuma-alueen veden pidättämiskyvyn parantaminen Erityisalueiksi nimettyjen Naturaalueiden kunnostus Muu suoraan vesistöön kohdistuva toimenpide Kuvaus Ympäristönsuojelu- ja vesilain mukaisten lupien vesistöjen kunnossapitoon liittyvät, muut kuin istutus- tai kalatalosumaksuvelvoitteet Useita menetelmiä, joiden tavoitteena on vähentää rehevyyttä ja sisäistä kuormitusta. Useita menetelmiä, joiden tavoitteena on vähentää rehevyyttä ja sisäistä kuormitusta. Useita menetelmiä, joiden tavoitteena on vähentää rehevyyttä ja sisäistä kuormitusta. Useita menetelmiä, joiden tavoitteena on vähentää hydromorfologisista muutoksista aiheutuvia vaikutuksia tai kuormituksesta aiheutuvia rehevyys- ja liettymishaittoja. Useita menetelmiä, joiden tavoitteena on vähentää mm. uitosta, tulvasuojelusta, voimataloudesta ja kuivatuksesta aiheutuneita vaikutuksia. Useita menetelmiä, joiden tavoitteena on vähentää mm. uitosta, tulvasuojelusta, voimataloudesta, liettymisestä ja kuivatuksesta aiheutuneita vaikutuksia. Useita menetelmiä, joiden tavoitteena on vähentää mm. uitosta, tulvasuojelusta, voimataloudesta, liettymisestä ja kuivatuksesta aiheutuneita vaikutuksia. Entisten tulva-alueiden kuten tulvaniittyjen ja -metsien tai vastaavien alueiden uudelleen tulvittaminen patoratkaisuilla tai pengerryksiä muuttamalla. Laskettujen järvien vesittäminen tai niiden vesityksen parantaminen. Kunnostustoimenpiteet, joiden pääasiallinen tarkoitus on alueen suojeluarvojen ylläpitäminen tai parantaminen ja jotka edistävät myös vesienhoidon tavoitteita. Suoraan järviin tai merialueelle kohdistuvat toimenpiteet, joiden tarkoitus ei ole rehevyyshaittojen vähentäminen tai säännöstelyn kehittäminen ja suoraan jokiin kohdistuvat toimenpiteet, jotka eivät liity morfologisen tai hydrologisten olosuhteiden parantamiseen.

2 Kunnostustoimenpiteistä valuma-alueen vedenpidätyskyvyn parantaminen edistää myös tulvariskien hallinnan tavoitteiden saavuttamista. Virtavesien elinympäristökunnostuksilla voi olla tulvariskien hallinnan kannalta myönteisiä vaikutuksia, mutta toisaalta ne saattavat myös lisätä hyydetulvia. Rehevöityneen järven kunnostusmenetelmistä järven vedenpinnan nostolla voi olla kielteisiä vaikutuksia tulvariskien hallintaan, mikäli varastotilavuus pienenee. Ehdotus toimenpiteiksi vesienhoitoalueella Rehevien järvien ja merenlahtien kunnostus Vesienhoitoalueen järvien tilaa heikentää ravinne-, humus- ja kiintoainekuormitus, joka on peräisin pistekuormituslähteistä, hajakuormituksesta kuten valuma-alueen maankäytöstä ja haja-asutuksesta sekä toisinaan järven sisäisestä kuormituksesta. Merenlahtien tilaa heikentävät mantereelta peräisin olevien vesien vaikutuksesta samat seikat, mutta myös hydrologis-morfologiset muutokset kuten lahtien patoaminen tai virtausten muuttuminen eri rakenteiden vuoksi. Vedenpinnan laskeminen järvillä on voinut saada aikaan tilan heikkenemistä vesi- ja samalla happitilavuuden pienentyessä, mikä voimistaa ravinteiden sisäistä kuormitusta pohjasedimentistä heikentyneen happitilanteen aikana. Tästä kärsii myös kalasto, vaikka heikosta happitilanteesta johtuvat paikalliset kalakuolemat voivat olla myös luontaisia. Alueella toteutetaan hoitokaudella kaksi suuren rehevän järven kunnostussuunnitelmaa ja yksi suuren järven kunnostus (Tyräjärvi). Suurten rehevien järvien käyttö ja ylläpito- toimenpidettä tehdään vähintään kahdella aiemmin kunnostetulla kohteella, mm. Komu- ja Oijärvellä. Alueella tehdään lisäksi kaksi merenlahden kunnostukseen liittyvää suunnitelmaa sekä toteutetaan yksi merenlahden kunnostus. Pienten rehevien järvien kunnostuksia suunnitelmineen toteutetaan useita kaikilla vesistöalueilla eteläiseltä osa-alueelta Kalajoelta aina pohjoisen osa-alueen Ii- ja Kuivajoen vesistöalueille saakka. Johtuen huomattavan suuresta määrästä uusia, hyvää huonommassa tilassa olevaksi arvioituja vesimuodostumia, pienten järvien kunnostukseen liittyviä selvityksiä on hoitokaudella arvioitu tehtävän koko vesienhoitoalueella yli 40 kpl. Kunnostusmenetelminä vesienhoitoalueen järvillä käytetään yleisimmin ravintoketjukunnostusta, alusveden poistamista, ruoppausta, vedenpinnan nostamista, hapetusta sekä mahdollisesti fosforin kemiallista saostamista, tilapäistä kuivattamista ja erilaisia sedimentin kemiallisia tai muita käsittelyjä. Näistä menetelmistä tilapäinen kuivatus ja fosforin tai sedimentin kemialliset käsittelyt soveltuvat vain pienimmille järvikohteille. Mikäli merenlahden kunnostukseen liittyy linnuston elinolojen parantamista, toimenpiteenä voi olla myös vesikasvillisuuden niittoja riittävien avovesialueiden luomiseksi. Järven ja erityisesti merenlahden kunnostukseen voi liittyä myös virtausten muuttaminen tai veden vaihtuvuuden parantaminen muilla keinoin. Virtavesien elinympäristökunnostus Virtavesien kunnostuksia on tarpeen tehdä tulvasuojelu- tai uittoperkausten, maankuivatuksen tai ihmistoiminnasta aiheutuneen liettymisen muuttamilla virtavesillä. Kunnostustarvetta on kaikilla päävesistöalueilla sekä vesimuodostumien hydrologis-morfologisen tilan että yleisen ekologisen tilan parantamisen vuoksi. Kunnostuksille voi olla tarve myös alueellisesti tärkeän tavoitteen vuoksi tai vesimuodostumaan yhteydessä olevien vesien ekologisen tilan parantamiseksi. Hoitokaudella tehdään 14 joen elinympäristökunnostuksiin liittyvää selvitystä. Kunnostustarvekartoituksia tarvitaan etenkin Oulujoen vesistöalueen pienistä virtavesistä. Kunnostuksia toteutetaan noin 12 eri puolilla hoitoaluetta, mm. Siipon-, Väärä-, Temmes ja Olhavanjoella sekä Oulujärveen laskevilla reiteillä. Osalla joista suunnittelu sisältyy varsinaisiin kunnostuksiin, mutta jokien kunnostuksissa tehdään 6 erillistä suunnitelmaa. Purojen tai pienten virtavesien elinympäristökunnostuksiin liittyviä selvityksiä on tarpeen tehdä eri vesistöalueilla sekä puuttuvan tiedon täydentämiseksi että alueellisten tavoitteiden vuoksi (mm. Iijoen vesistöalueen jokihelmisimpukan esiintyminen, eteläisen osa-alueen harvinaiset taimen- tai harjuskannat) lähes 50. Pienten virtavesien kunnostuksia toteutetaan uusien ja olemassa olevien selvitysten sekä viime vuosina toteutuneen aktiivisuuden perusteella noin 35. Näissä suunnittelu ja sen kustannukset sisältyvät yleensä varsinaiseen kunnostuksen toteutus -toimenpiteeseen.

3 Pääasiallisina kunnostusmenetelminä tullaan käyttämään syvyys- ja virtausolosuhteiden monipuolistamista kynnysten, syvänteiden ja kiveämisen avulla, kutu- ja poikasalueiden määrän lisäämistä tai niiden parantamista, liettymien poistamista sekä kuivilleen jääneiden uomanosien vesittämistä. Pohjaeliöstön ja -kasvillisuuden nopeampaa palautumista ja kehittymistä varten kiinnitetään huomiota myös puuaineksen ja lehtikarikkeen määrää ja pidättymistä lisääviin toimiin. Tulvasuojelluilla jokiosuuksilla käytettäviä kunnostusmenetelmiä ovat suoristetun rantaviivan monimuotoistaminen, suvantoalueiden leventäminen, rantasuojauksien muuttaminen luonnonmukaisiksi ja penkereiden poistaminen tai siirtäminen kauemmaksi rantaviivasta. Näillä alueilla virtapaikkojen kiveämiseen käytetään lähinnä keskivedenkorkeuden tasolla uoman rannoilla olevaa kivimateriaalia uoman vedenjohtokyvyn säilyttämiseksi. Vähävetisiksi jääneissä luonnonuomissa ja rankasti tulvasuojelutarkoitukseen peratuissa uomissa yleisin vesienhoitoalueella käytettävä kunnostusmenetelmä on matalien, monimuotoisten tekokoskien rakentaminen vesitettyjen alueiden ja vesisyvyyden lisäämiseksi. Puron elinympäristökunnostuksissa menetelmät ja tavoitteet ovat pääosin samoja kuin jokivesissä. Purokunnostuksissa on suurempia virtavesiä enemmän mahdollisuuksia käyttää puurakenteita, jotka monimuotoistavat uomaa ja puhdistavat puron pohjaa hienosta aineksesta. Valuma-alueen vedenpidätyskyvyn parantaminen Valuma-alueiden vedenpidätyskyky on heikentynyt erityisesti maankuivatuksen ja perkausten vuoksi. Vedenpidätyskyvyn parantaminen edesauttaa kuormituksen vähentämistä erityisesti korkeampien valuntojen aikoina sekä edistää tulvasuojelua. Vedenpidätyskyvyn parantaminen -toimenpidettä on arvioitu suunniteltavan neljälle kohteelle, ja hankkeista toteutetaan arviolta kolme. Ravinnekuormituksen vähentämisen ja merkittävän tulvariskialueen vuoksi kohteita on esimerkiksi Kalajoen vesistöalueella. Valuma-alueen vedenpidätyskyvyn parantamista toteutetaan kuitenkin koko vesienhoitoalueella. Vedenpidätyskykyä parannetaan laskettujen järvien vesittämisellä tai vesityksen parantamisella sekä toteuttamalla tulvaniittyjä ja -metsiä tai vastaavia alueita erilaisilla patoratkaisuilla. Tulvasuojelluilla alueilla pengerrysten siirtoa tai muutoksia tulva-alueiden ennallistamiseksi ei vesienhoitoalueella todennäköisesti tulla hoitokaudella tekemään. Samaan tavoitteeseen tähtäävät suo- ja metsäalueiden ennallistaminen ja valunnansäätely, sekä kosteikot, laskeutusaltaat ja pintavalutuskentät kuuluvat maa- tai metsätaloussektoreiden toimenpiteisiin ja hulevesien hallinnan toimenpiteet sisältyvät yhdyskuntasektorin toimenpiteisiin. Erityisalueiksi nimettyjen Natura-alueiden kunnostus Erityisalueiksi nimettyjen Natura-alueiden kunnostustoimenpiteiden pääasiallinen tarkoitus on alueen suojeluarvojen ylläpitäminen tai parantaminen siten, että ne edistävät myös vesienhoidon tavoitteita. Tällaisia toimenpiteitä ovat vesienhoitoalueella joki- ja puroreittien ja niiden valuma-alueiden kuten soiden ennallistaminen sekä lintu- ja muihin Natura-vesiin kohdistuvan sisäisen kuormituksen vähentäminen suoraan vesimuodostumaan kohdistuvin toimin tai ulkoisen kuormituksen vähentäminen lähivaluma-alueella tehtävin vesiensuojelutoimenpitein. Lisäksi lintuvesillä riittävien avovesialueiden luominen voi olla keskeinen toimenpide. Jos rahoitus tulee maa- tai metsätalouden rahoitusjärjestelmistä, ovat toimenpiteet sisällytetty niihin sektoreihin. Vesistöjen kunnostus -sektorille ei ole erikseen suunniteltu toteutettavaksi Natura-alueiden kunnostuksia, vaan ne sisältyvät rehevien järvien, merenlahtien ja virtavesien kunnostusten toimenpidemääriin ja -kustannuksiin. Natura-alueiden kunnostustoimenpiteet voivat näillä kohteilla olla vesistön Natura-arvoihin liittyvän vesien ekologisen tilan säilyttämistä tai parantamista tavanomaisilla järvikunnostusmenetelmillä sekä lintuvesikunnostuksia, joissa pyritään palauttamaan avovettä pahasti umpeenkasvaville kohteille. Keskeisimpiä kunnostusmenetelmiä ovat vedenpinnan nostaminen eli vesitilavuuden lisääminen pohjapadon avulla, allikoiden kaivaminen ruoppaamalla ja ilmaversoisen vesikasvillisuuden niitto muutamana kesänä peräkkäin pysyvämpien avovesialueiden luomiseksi. Kaivamisen yhteydessä lintuvesikohteilla tehdään erillisiä pesimäsaarekkeita ja muotoillaan rantaviivaa. Lisäksi kunnostetaan lintuvesiin liittyviä rantaniittyjä raivaamalla puustoa ja pensaikkoa, niittämällä sekä laidunnuksella.

4 Muut suoraan vesistöön kohdistuvat toimenpiteet Vesienhoitoalueella tullaan tekemään vesistöön kohdistuvaa kalkitusta tai muuta neutralointia, vyöryvien rantojen ekologista kunnostusta erityisesti säännöstellyillä järvillä tai haitallisten aineiden pilaamien vesimuodostumien kunnostusta ruoppauksin. Suoraan vesistöön kohdistuvista muista toimenpiteistä yksi on selvitys ja kaksi toteutusta. Aiemmin happamoitumisen vuoksi toteutettuja vesistöjen neutralointeja voi hoitokaudella olla vesimuodostumakohtaisesti tarpeen toistaa, mutta tähän liittyvää toimenpidettä (käyttö ja ylläpito) ei ole toimenpidemäärissä ja kustannuksissa huomioitu ilman tarkempaa tietoa ko. vesimuodostumien ph:n tai puskurikyvyn nostotarpeesta. Velvoitetoimenpide Velvoitteena tehtävää kunnostusta toteutetaan vesienhoitoalueella hoitokalastuksena sekä alusveden poiston tai hapetuksen avulla. Toimenpidettä toteutetaan tämän hetkisen tiedon mukaan noin kolmella vesimuodostumalla (käyttö ja ylläpito), Pyhäjärven Junttiselällä, Yli-Kitkan Kesälahdella sekä Oijärvellä. Tulevalla hoitokaudella mahdollisesti muodostuvia uusia tai poistuvia vesi- tai ympäristönsuojelulain mukaisia velvoitteita ei ole voitu tässä suunnittelussa ennakoida. Talvivaaran kaivosta koskien on käynnissä ympäristönsuojelulain 84a :n ja eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta annetun lain ja asetuksen mukainen menettely koskien merkittävää pilaantumista Salmisessa ja Kalliojärvessä. Korjaavien toimien tarpeen arvioinnin jälkeen päätetään mahdolliset toimenpiteet. Vesienhoitoalueelle esitettävät toimenpiteet, niiden määrä ja kustannukset käyvät ilmi taulukosta Taulukko Kunnostussektorin toimenpidemäärät, investointikustannukset suunnittelukaudella, vuotuiset käyttö- ja ylläpitokustannukset sekä vuosikustannus (käyttökustannusten ja investoinnin annuiteetin summa) Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella suunnittelukaudella A=selvitys, B=suunnitelma, C=toteutus, D=käyttö ja ylläpito. Osa-aluekohtaiset tiedot löytyvät vesienhoidon toimenpideohjelmasta. Toimenpiteet Määrä Investoinnit vuosina (1000 ) Käyttö- ja ylläpitokust annukset vuodessa (1000 ) Vuosikustannus (1000 ) Muut perustoimenpiteet A B C D Velvoitetoimenpide 3 24 Yhteensä 3 24 Täydentävät toimenpiteet Suuren rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala > 5 km 2 ) Pienen rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala < 5 km 2 ) Pienten rehevöityneiden järvien kunnostus (pinta-ala < 5 km 2 ) Merenlahden kunnostus Joen elinympäristökunnostus (valumaalue > 100 km 2 ) Puron elinympäristökunnostus (valumaalue < 100 km 2 ) Pienten virtavesien elinympäristökunnostus (valuma-alue < km 2 ) Valuma-alueen veden pidättämiskyvyn parantaminen Muu suoraan vesistöön kohdistuva toimenpide Yhteensä Kaikki yhteensä

5 Ehdotus ohjauskeinojen kehittämiseksi Toisen suunnittelukierroksen ohjauskeinot (taulukko 10.36) pohjautuvat ensimmäisen kauden ohjauskeinoihin, kuten valmistuneiden valtakunnallisten strategioiden ja ohjelmien toteuttamiseen sekä näiden ohjeistuksen käyttöönottoon. Alueellisena ohjauskeinona käytetään virtavesien kunnostuksissa myös Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kalataloudellista kunnostusohjelmaa ja erityyppisten vesimuodostumien kunnostusten tärkeyttä ohjaavia muita alueellisia tai paikallisia kunnostusohjelmia. Näitä ohjelmia valmistuu tulevalle hoitokaudelle mm. Oulun alueelle, mutta asukaspohjaltaan ja vesistöpinta-alaltaan suurten kuntien alueilla ohjelmia tulisi kuntien rahoituksen, kaavoituksen ja muiden keskeisten kunnostuksia ohjaavien seikkojen vuoksi laatia myös jatkossa. Taulukko Kunnostussektorin toimenpiteiden toteutusta edistävät ohjauskeinot hoitokaudelle Ohjauskeino Vastuutaho Yhteistyötahot Valtakunnalliset ohjauskeinot Pienvesiohjelman toteuttaminen. YM MMM, SYKE, ELYt, metsänomistajat, Suomen metsäkeskus, metsäkeskukset, metsähallitus, RKTL, neuvontajärjestöt, kalastusalueet, vesialueen omistajat, vesiensuojelu- ja - hoitoyhdistykset Kansallisen vesien kunnostusstrategian toteuttaminen. YM, MMM ELYt, SYKE, RKTL, vesienhoitoyhdistykset, maakuntien liitot, neuvontajärjestöt, kalastusalueet, vesialueen omistajat Selvitetään arvokkaiden vesi- ja rantaluontotyyppien suojelua koskevien säädösten tarkistamistarvetta luonnonsuojelu-, vesi- YM, MMM ja metsälainsäädäntöä kehitettäessä. Parannetaan edellytyksiä tulvavesien pidättämishankkeiden toteuttamiseen tulvariskien hallintaa sekä maankäyttöä kehitettäessä ottaen huomioon ekologisen tilan ja luonnon monimuotoisuuden tavoitteet Kunnostusten rahoitusten kehittäminen ja omaehtoisen kunnostustoiminnan aktivoiminen. Tehdään valuma-alueen kokonaistarkasteluun perustuvia alueellisia kunnostussuunnitelmia ja valitaan alueelliset kunnostuksen kärkihankkeet. Kehitetään kunnostusmenetelmiä ja eri menetelmien vaikuttavuuden, tehokkuuden ja pysyvyyden seurantaa. Selvitetään vesienhoitoalueittain vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden saastuttamien sedimenttien kunnostamistarvetta ja mahdollisuuksia. Alueelliset ohjauskeinot Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kalataloudellisen kunnostusohjelman toteuttaminen Paikallisten vesienkunnostus- tai hoito-ohjelmien toteuttaminen MMM, YM ELYt, maakuntaliitot, SYKE, jokineuvottelukunnat YM, MMM ELYt, neuvontaorganisaatiot, vesiensuojelu- ja - hoitoyhdistykset, jokineuvottelukunnat säätiöt YM ELYt, vesiensuojelu- ja hoitoyhdistykset, jokineuvottelukunnat SYKE ELYt, yliopistot, vesiensuojelu- ja - hoitoyhdistykset, säätiöt, jokineuvottelukunnat, kunnat YM AVIt, ELYt, toiminnanharjoittajat, kunnat KAIELY POPELY, vesialueiden omistajat, kunnat, vesivoimayhtiöt POPELY, Kunnat, vesialueiden omistajat, vesiensuojelu- ja KAIELY hoitoyhdistykset, jokineuvottelukunnat MMM=maa- ja metsätalousministeriö, YM=ympäristöministeriö, SYKE=Suomen ympäristökeskus, RKTL=riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, ELY=elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, AVI=aluehallintovirasto, POPELY=Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, KAIELY=Kainuun ELYkeskus. Kunnostustoimenpiteiden rahoitusjärjestelmät ja niiden kehittäminen Kunnostusten rahoitusjärjestelmien kehittämistä on käsitelty kunnostustyöryhmässä, jonka ympäristöministeriölle jättämään loppuraporttiin on kirjattu päätavoitteet rahoitusjärjestelmien kehittämiseksi: Lisätään eri rahoituslähteiden käyttöä vesien kunnostuksessa Kunnostushankkeet sisällytetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tulosohjaukseen ja rahoituskehyksiin Kuntien ja maakuntien merkitys alueensa vesien kunnostuksen yhteistyötahona ja rahoittajana kasvaa Paikalliset yritykset ja yhteisöt tulevat kumppaneiksi vesien kunnostus- ja hoitotyöhön Rannan ja vesialueiden omistajat, paikalliset asukkaat, vesitalouslupien haltijat, osakaskunnat ja kalastusalueet tulevat aktiivisesti mukaan vesienhoitoon hyödynsaajina Kunnostushankkeissa sovelletaan nykyistä enemmän aiheuttaja maksaa -periaatetta

6 Paikallisten yhteisöjen, asukkaiden ja vesialueiden omistajien rooli Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella on ensimmäisen vesienhoitokauden viimeisten vuosien aikana kasvanut voimakkaasti sekä kunnostushankkeiden rahoituksessa että toteutuksessa. Alueella on kuitenkin huomattavan paljon vesistöjä, joiden käyttö etenkin virkistyskäyttö on hyvin vähäistä. Esimerkiksi asutuksesta syrjässä ja hyvää huonommassa ekologisessa tilassa olevien vesistöjen kunnostuksiin ja hoitoon ei yleensä ole mahdollista löytää paikallista rahoittajaa ja toteuttajaa. Näiden vesien kunnostukset tulisi siksi jatkossa pyrkiä rahoittamaan osana laajempia, valuma- tai vesistöaluekohtaisia hankekokonaisuuksia. Näiden rahoittamiseen tulee valtion ja maakuntien tasolla varautua. ELY-keskusten rahoituskehyksiin tulee edellisen lisäksi varata rahoitusta myös pienten yksittäisten vesimuodostumien kunnostustoimiin, sillä hyvää huonommassa tilassa olevien vesimuodostumien lukumäärä on suuri verrattuna mahdollisuuksiin toteuttaa riittävästi yksittäisten vesistöjen hoitotoimia osana valuma-aluekohtaisia laajojakin hankekokonaisuuksia. Syrjäisten, kunta-, yhdistys- ja muiden paikallisten tahojen toteutus- ja rahoitusintressien ulkopuolelle jäävien vesistöjen hoidossa valtion mahdollisuudet parantaa ekologista tilaa myös kunnostuksin tulee ottaa paremmin huomioon esimerkiksi mahdollisuutena käyttää tavallista suurempaa valtion rahoitusosuutta. Rahoitusjärjestelmien kehittämisen loppuraportin ehdotukset eivät päätavoitteidensa osalta huomioi em. vesistöjä, eikä tilan heikkenemiseen voida useimmiten voida osoittaa aiheuttajaa, joka voisi vastata kunnostuskustannuksista. Toimenpiteiden ja ohjauskeinojen toteutus- ja seurantavastuut Vesistöjen kunnostukseen liittyvien vesienhoitotoimenpiteiden toteuttamisvastuuta on usein vaikea kohdistaa yksittäiseen toimijaan. Valtion lisäksi kunnostustoimien rahoittamiseen ja toteuttamiseen ovat osallistuneet EU, kunnat, yritykset, säätiöt ja yksityiset vesien käyttäjät. Etenkin pienten kunnostusten vireillepanossa, suunnittelussa ja toteutuksessa ranta-asukkailla ja muilla vesien käyttäjillä on merkittävä rooli. Aivan pienimpiä kohteita lukuun ottamatta he organisoituvat yleensä esimerkiksi osakaskuntien, kalastusalueiden, järvi- ja virtavesiyhdistysten tai kyläyhdistysten puitteissa. Suurimmissa kohteissa voidaan perustaa järven suojelusta tai hoidosta vastaava erillinen organisaatio kuten säätiö, neuvottelukunta tai suojelurahasto (taulukko 10.35). Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ohjaa sille määrätyn rakennettujen vesistöjen kunnostuksen erikoistumisen myötä hoitokaudella erityisesti suurimpien jokien kunnostusten ja kalateiden osalta toimintaa valtakunnallisesti tehtävän rajaamissa puitteissa. Valtion rahoituksen ja valtakunnallisten ohjauskeinojen kehittäminen on ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön vastuulla. ELY-keskus seuraa alueellaan erityyppisten toimenpiteiden toteutusta. Toimenpiteiden toteutuksen seurannan apuna on mahdollista käyttää Vesistötyöt -tietojärjestelmää (VESTY).