Rankin vesihuoltoselvitys

Transkriptio

1 Rankin vesihuoltoselvitys Kotkan Saaret Oy Niina Kosunen , Tarkistanut: Pia Kinnunen Hyväksynyt: Tomi Puustinen YKK62647

2 2 (24) , Rankin vesihuoltoselvitys SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Suunnittelukohteen ja tehtävän kuvaus Kaavoitus Luontoarvot Asetus talousjätevesien käsittelystä ja kunnan ympäristönsuojelumääräykset Maaperä-, vesi- ja pohjavesitiedot SELVITYS VESIHUOLLON NYKYTILANTEESTA Vesihuoltoverkosto Vesisäiliö ja paineenkorotuspumppaamo Jätevedenkäsittelyjärjestelmä Lietteen käsittely ja kompostointi MITOITUS Majoitusliikkeiden käyttö Kymenlaakson alueella Mitoitusvesimäärä Rankki Haapasaari Vesisäiliön kapasiteetti VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JATKOSSA Vesihuoltoverkosto Veden hankinta Siirtovesijohto Talousveden valmistaminen merivedestä Jätevesien käsittely Jätevedenpuhdistamo Lietteen käsittely Kuivakäymälät Siirtoviemäri KUSTANNUSARVIOT Saaren sisäiset järjestelmät sekä oma jätevedenpuhdistamo Meriveden suodatuslaitteisto Siirtoviemäri ja vesijohto YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET LIITEET Liite 1 Liite 2 Suunnitelmakartta, vesihuoltoverkosto Asemakuva, jätevedenpuhdistamo

3 Rankin vesihuoltoselvitys , 3 (24) 1 Johdanto 1.1 Suunnittelukohteen ja tehtävän kuvaus 1.2 Kaavoitus Tämän työn tarkoituksena on selvittää Kotkassa Rankin saaressa sijaitsevan matkailualueen vesihuoltoa. Suunnittelualueen omistaa Kotkan Saaret Oy. Työssä arvioidaan alueella rakentamisen jälkeen tarvittavan puhtaan veden määrä, syntyvät jätevesimäärät sekä niiden kausittainen vaihtelu sekä jätevesien käsittely. Alueelle on tarpeen rakentaa vesijohtoverkosto ja viemäröinti uusille rakennuspaikoille. Työssä tarkastellaan myös nykyisten jätevesienkäsittelyjärjestelmien riittävyyttä. Uusille verkostoille ja jätevedenpuhdistamolle laaditaan kustannusarvio. Alueelle on tekeillä ranta-asemakaava, jonka luonnos seuraavassa kuvassa (Kuva 1). Asemakaava-alueen koko on noin 54,8 ha ja rakennettua pinta-alaa on noin kerrosalaneliömetriä. Kaavassa on osoitettu matkailua palvelevien rakennusten korttelialueita sekä matkailupalvelujen alue. Ranta-asemakaavaluonnoksessa todetaan, että kunnallistekniikan toteuttamisessa hyödynnetään olemassa olevaa jätevesijärjestelmää, jota laajennetaan. Jätevedet kerätään umpinaisiin säiliöihin, joista ne tyhjennetään säännöllisesti tankkiautolla ja kuljetetaan pois saarelta. Puhtaan veden jakelussa hyödynnetään saareen tulevaa vesijohtoa. Saaressa on mm. seuraavat rakennukset ja rakenteet: - Vierassatama 20 venepaikkaa. - Kasarmirakennus, rv. 1959, 8 tupaa, vuodepaikat 10 hlölle/tupa - Ravintola Sotku, rv 1975, sisäpaikkoja 50 ja terassipaikkoja 50. Tilausravintola Kassu 50 sisäpaikkaa (käytössä hyvin harvoin). - Kerrostalo, rv hlöä (ei majoituskäytössä tällä hetkellä). - Rivitalot, rv 1960 ja 1975, hlöä. - Telttamajoitus 12 hlöä - Sauna ja kesäsauna. Lisäksi saaressa on runsaasti Puolustusvoimien rakennuksia ja rakenteita. Puolustusvoimat on luopunut saaren varuskunta-alueesta, mutta saarta käytetään jatkossakin rannikkopuolustukseen. Puolustusvoimat on tehnyt 50 vuoden vuokrasopimuksen tarvitsemistaan alueista ja rakennuksista.

4 4 (24) , Rankin vesihuoltoselvitys 1.3 Luontoarvot Kuva 1 Rankin ranta-asemakaavaluonnos, Edifica Arkkitehdit. Kaavassa on osoitettu saarelle 10 omarantaista rakennuspaikkaa, joista 6 on sijoitettu omiksi rantatonteiksi. Lisäksi on rakennusoikeus 19 rakennukselle. Maa- ja metsätalousalueelle (Malue) saa sijoittaa metsätalouteen ja matkailutoimintaan liittyviä varastorakennuksia, katoksia ja tulentekopaikkoja. ET-alueelle saa sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia ja laitoksia. Alueen lisärakentaminen voidaan aloittaa ranta-asemakaavan tultua voimaan. Rakentaminen tulee jakautumaan usealle vuodelle ja ajoittumaan vähintään 10 vuoden ajalle. Ensimmäisenä rakennettaneen omarantaiset rakennuspaikat saaren itärannalla. Tulevaisuudessa käyttö tulee painottumaan uusiin rakennuksiin. Rankin saarelle on laadittu luontoselvitys vuonna Selvityksen mukaan Saaren pohjoiskärki sekä eteläkärjen Majakkaniemi ovat saaren linnustollisesti huomionarvoisimmat alueet. Merkittäviä harvinaisuuksia alueilla ei kuitenkaan tavata. Lisäksi saarella esiintyy muutamia

5 Rankin vesihuoltoselvitys , 5 (24) silmälläpidettävän luontotyypin alueita (Itämeren kasvipeitteiset kivikkorannat sekä merenrantojen kalliolammikot, lintuluodot ja kalliot). Em. alueet on merkitty kaavaan MY-merkinnällä eli erityisiä ympäristöarvoja omaavina maa- ja metsätalousalueina. 1.4 Asetus talousjätevesien käsittelystä ja kunnan ympäristönsuojelumääräykset Jäteveden puhdistusvaatimusten minimi määräytyy Valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla perusteella. Ohjeellinen puhdistustaso pilaantumiselle herkillä alueilla on, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 90 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 40 prosenttia verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. (157/ ) Nämä samat vaatimukset on esitetty Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä. Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä on todettu mm. seuraavaa: - Käymäläjätteen kompostoreita ei saa sijoittaa 20 metriä lähemmäs vesistöä, eikä ilman naapurin suostumusta 5 metriä lähemmäs tontin rajaa. Ulkokäymälä tai käymäläjätteen kompostori ei saa sijaita tulva-alueella. - Rantavyöhykkeellä sijaitsevien kiinteistöjen jätevedet on ensisijassa johdettava viemäriverkostoon. Mikäli se ei ole mahdollista, on wc-vedet johdettava umpisäiliöön ja muut vedet johdettava esimerkiksi maaperäkäsittelyyn. - Puhdistettuja talousjätevesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön vaan ne on johdettava maaperäkäsittelyyn tai toissijaisesti johdettava avo-ojaan määrättyjä suojaetäisyyksiä noudattaen. - Käsittelyjärjestelmä on sijoitettava keskimääräisen vuotuisen ylimmän vedenkorkeuden yläpuolelle siten, että tulvan aikanakaan vesi ei pääse jäteveden käsittelylaitteistoihin. - Vesikäymälän rakentaminen on kielletty, jos saostus-, umpi- ja vastaavien talousjätevesisäiliöiden ja puhdistuslaitteistojen huolto tieyhteyden puuttumisen tai muun syyn vuoksi ei ole mahdollista. Kotkan ympäristötarkastaja Heli Kivirannalta saadun tiedon mukaan kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä ollaan päivittämässä tämän tai ensi vuoden aikana. Tarkoitus on sallia rantavyöhykkeillä pienpuhdistamot, joiden puhdistustehosta on tutkittua tietoa. Ympäristönsuojelumääräyksistä voi hakea erityisestä ja perustellusta syystä poikkeamista. Lupa haetaan kirjallisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. 1.5 Maaperä-, vesi- ja pohjavesitiedot Kohde on maaperältään pääasiassa kallioista ja avokalliota esiintyy runsaasti luvun lopussa on tehty alueella vesihuoltolinjojen suunnittelun yhteydessä kairauksia ja ne ovat päättyneet kallioon noin metrin syvyydessä maanpinnasta. Jollain paikoin kallio on ollut hieman syvemmällä. Rannikon ja saariston maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitava tulvariskit silloin, kun maanpinnan korkeus on tason +3,0 metriä alapuolella.

6 6 (24) , Rankin vesihuoltoselvitys Kohteessa ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. 2 Selvitys vesihuollon nykytilanteesta 2.1 Vesihuoltoverkosto Kotkasta tulee Rankkiin vuonna 1963 rakennettu mereen sijoitettu vesijohto, jonka koko on 63 mm ja materiaali muovi. Rankista Haapasaareen kulkee vuonna 1979 rakennettu 40 mm:n muovinen vesijohto. Putket omistaa Kotkan kaupunki. Saaren sisäinen vesijohtoverkosto on todennäköisesti rakennettu osittain jo 1960-luvulla ja sitä on täydennytty 1990-luvun lopussa. Putkikoko on runkolinjoissa 63 mm ja materiaali muovi. Tarkkoja johtojen rakentamisvuosia ei ole tiedossa. Viemäriverkosto, jätevedenkäsittelyjärjestelmä, lietteenkäsittely ja kompostointilaitos on rakennettu 1990-luvun lopussa. Rankin saaren nykyinen vesihuoltoverkosto on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 2). Kuva 2 Rankin saaren vesihuoltoverkosto (vesijohto=sininen, viettoviemäri=ruskea, paineviemäri= punainen, sadevesiviemäröinti=vihreä), Kymen Vesi Oy:n verkostokartta

7 Rankin vesihuoltoselvitys , 7 (24) Sadevesiviemäröintiverkosto on rakennettu kasarmin ja ravintolan väliin. Sadevesiviemäröintijärjestelmää ei ole tarkoitus laajentaa. Uudet rakennuspaikat käsittelevät sadevedet kiinteistöillä. Edellä olevaan verkostokarttaan on lisätty rakennusten käyttötarkoitus ja siitä puuttuu paineviemäri kasarmin länsipuolelta saostuskaivolle. Viemärin tarkka sijainti ei ole tiedossa. Lietteenkäsittelyn ja kompostoinnin rakennukset näkyvät kuvassa alareunassa keskellä. Vesijohtoverkoston kapasiteetti Vedenjakeluverkostossa vesipaine laskee kaikkialla putkivastuksesta johtuen kulloisenkin alueen kulutuksen suhteessa. Rankin (ja Haapasaaren) syöttöjohto lähtee Kotkan Satamasta ja sen pituus on noin 8 km. Liitospisteessä painetaso vaihtelee mmp. Yleisesti ottaen vesijohtoverkon suuntaa antavana maksimivirtausnopeutena voidaan pitää 0,6 1,2 m/s ja verkosto-osuuden voidaan katsoa olevan ahdas painehäviön ylittäessä 4 m/km. 8 kilometrin pituisessa verkostossa putkihäviö saisi siis olla maksimissaan 32 m. Kotkan satamasta Rankkiin johtavan vesijohdon teoreettista putkihäviötä tarkasteltiin laskemalla Hazen-Williamsin kaavalla sekä Pipelifen Colebrook-Whiten laskentamenetelmään perustuvalla mitoituslaskentaohjelmalla. Tarkastelun perusteella ohjeellista maksimipainehäviötä vastaava virtaama Kotkan satama Rankki vesijohdolle on noin 1 l/s eli 86,4 m 3 /d. Verkoston kapasiteetin arvioinnissa on huomioitava, että vesijohto on vanha ja sen pinnalle on todennäköisesti kertynyt sakkaa. Näin ollen putken sisähalkaisija on todellisuudessa pienempi uuteen putkeen verrattuna ja siten myös kapasiteetti huonompi. Koska Rankin saaressa on noin 100 m 3 :n kokoinen veden varastosäiliö tasaamassa kulutushuippuja, ei vesijohdon tarvitse kyetä välittämään huippukulutuksen aikaisia virtaamia. 2.2 Vesisäiliö ja paineenkorotuspumppaamo Saaressa on kallion sisään louhittu vesisäiliö, jonka tilavuus on noin 100 m 3. Vesi pumpataan säiliöstä Rankin ja Haapasaaren käyttäjille. Vesisäiliö ja paineenkorotuspumppu ovat Kotkan kaupungin omistuksessa. Paineenkorotuspumppu on tyyppiä Grundfos CRI 5-15 A-FGJ-I-E-HQQE. Pumpun tuottokäyrä on esitetty kuvassa 4.

8 8 (24) , Rankin vesihuoltoselvitys Kuva 3 Paineenkorotuspumppauksen tekninen tila (kalliosäiliön päällä). Kuva 4 Paineenkorotuspumpun Grundfos CRI 5-15 A-FGJ-I-E-HQQE tuottokäyrä

9 Rankin vesihuoltoselvitys , 9 (24) 2.3 Jätevedenkäsittelyjärjestelmä Rivitalon, kasarmin/tilausravintola Kassun, ravintola Sotkun, kerrostalon ja saunan jätevedet johdetaan Green Pack suodattimille. Kesäsaunan pesuvesiä ei johdeta viemäriin. Jätevedet johdetaan suodattimille 55 m 3 :n saostuskaivon kautta. Saostuskaivo on vaaka-asenteinen ja se koostuu kolmesta osasta. Viipymät saostuskaivoissa ovat olleet mitoitustilanteessa 2,5-5 d ja muodostuvaksi jätevesien määräksi on arvioitu yhteensä noin 14 m 3 / d. Jätevesien käsittelyalueen asemapiirustus on esitetty alla olevassa kuvassa (Kuva 5). Kuva 5 Jätevesien käsittelyalueen asemapiirustus (Insinööritoimisto Väylä Oy, 1997). Kompostori-rakennus on rakennettu kuvasta poiketen hieman pohjoisemmaksi. Green Pack suodattimen rakenne on esitetty kuvassa alla.

10 10 (24) , Rankin vesihuoltoselvitys Kuva 6 Green Pack suodattimen rakenne. Green Pack suodattimen yläsuodatinosan kivivillalevyjen vaihtoväli on 3-5 vuotta ja alasuodatinosan 6-10 vuotta. Poistetut kivivillalevyt voidaan sijoittaa kaatopaikalle tai kompostoida. Yhden moduulin suodattimen vaihto maksaa noin 700. Laitetoimittajalta saadun tiedon mukaan jätevesien käsittelyjärjestelmä ei täytä tämän hetkisiä talousjätevesille asetettuja puhdistusvaatimuksia. 2.4 Lietteen käsittely ja kompostointi Sakokaivolietteet siirretään sakokaivoista lietelavalle (Kuva 7), jossa kiinteät aineet pidättäytyvät turvekerrokseen. Lietelavan rejektivedet ja kompostointikentän hulevedet johdetaan pumppaamoon, joka pumppaa saostuskaivon tulokaivoon. Pumppaamo on mitoitettu pihaalueelta rankkasateella tulevan vesimäärän mukaan. Kuva 7 Lietelavan leikkauskuva (Insinööritoimisto Väylä Oy, 1997). Nykyisin lavan päällä on myös rakennus.

11 Rankin vesihuoltoselvitys , 11 (24) 3 Mitoitus Sakokaivolietettä on arvioitu syntyvän mitoitustilanteessa noin 4200 kg/a. Lietettä on arvioitu olevan lietelavalla enintään 7 m 3 ja se siirretään lavalta 2-3 kertaa vuodessa kompostointialueelle. Kompostointiin menevät massat lietelavalta, kuivakäymälöistä sekä biojätteet. Kompostoriin on arvioitu menevän massaa mitoitustilanteessa noin 27 tonnia vuosittain. 3.1 Majoitusliikkeiden käyttö Kymenlaakson alueella Majoitusliikkeiden käytön kehitystä Kymenlaakson alueella viime vuosilta on kuvattu seuraavassa taulukossa (Taulukko 1). Taulukossa on esitetty kaikissa majoitusliikkeissä tapahtuneiden yöpymisten määrän muutos edellisvuoteen, majoitusliikkeiden käyttöaste (käytössä olevien huoneiden määrän suhde tarjolla olevien huoneiden määrään) sekä käyttöasteen muutos edellisvuoteen. Taulukko 1 Majoitusliikkeiden käyttö Kymenlaaksossa vuosina (Lähde: Tilastokeskuksen nettisivut) VUOSI MAJOITUSLIIKKEI- DEN KÄYTTÖASTE (%) VUOSI MAJOITUSLIIKKEI- DEN KÄYTTÖASTE (%) , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2

12 12 (24) , Rankin vesihuoltoselvitys Kuukausittainen käyttöaste (%) on ollut vuonna 2016 seuraava: Tammikuu 33,6 Helmikuu 35,8 Maaliskuu 33,7 Huhtikuu 37,6 Toukokuu 43,4 Kesäkuu 50,3 Heinäkuu 58,0 Elokuu 54,8 Syyskuu 44,7 Lokakuu 41,9 Marraskuu 46,2 Joulukuu 29,9. Tarkastelujaksolla vuosina vuosittaiset käyttöasteet ovat välillä %. Suurimmillaan vuosittainen käyttöaste on ollut vuosina 2008 ja 2013 (noin 44 %). Vuonna 2016 majoitusliikkeiden huoneiden keskimääräinen käyttöaste on ollut 43,2 % ja muutosta edelliseen vuoteen on tapahtunut +4,6 %. Kuukausittainen käyttöaste on ollut vuonna 2016 suurimmillaan kesällä %. Muuna aikana kuukausittainen käyttöaste on vaihdellut % välillä. Lomakylien huoneistojen käyttöasteita ja niiden muutosta koko Suomessa puolestaan kuvataan seuraavassa taulukossa (Taulukko 2). Taulukko 2 Lomakylien käyttö Suomessa vuosina VUOSI LOMAKYLIEN HUONEIS- TOJEN KÄYTTÖASTE KÄYTTÖASTEEN MUU- TOS ,8-2, ,9-10, ,4-1, ,4-0, ,5-6,1 Suunnittelukohteena olevaa aluetta on tarkoitus käyttää ympäri vuoden, korkeimmat käyttöasteet ajoittuvat juhlapyhien ja yleisten lomakausien aikaan, erityisesti kesään. Talvella saaressa oleskelee vakituisesti muutamia henkilöitä rakennuskannan ylläpitämiseksi. Käyttöasteen voidaan hetkellisesti arvioida olevan jopa 100 %, mutta tilastotietojen valossa keskimäärin liikutaan % käyttöasteissa. 3.2 Mitoitusvesimäärä Rankki Rankin kaava-alueen mitoitusvesimäärien laskennassa käytetään kaavan mukaisen tilanteen maksimihenkilömäärää. Lisäksi tulee huomioida ravintolan asiakaspaikat Valtioneuvoston asetuksen (209/2011) mukaan. Asetuksessa säädetään viemäriverkostojen ulkopuolisten alueiden jätevesijärjestelmien mitoituksesta seuraavaa: Majoituspalvelurakennusten jätevesien käsittelyjärjestelmän mitoittava asukasmäärä on vähintään majoituspaikkojen enimmäismäärä ja ravitsemuspalveluissa mitoittava asukasmäärä

13 Rankin vesihuoltoselvitys , 13 (24) on vähintään asiakaspaikkojen enimmäismäärä jaettuna kolmella; edellä mainitut mitoitustilanteen asukasmäärät on laskettava yhteen, mikäli jätevesijärjestelmän piirissä on sekä majoitus- että ravitsemuspalveluja. Käytännössä järjestelmä tulee mitoittaa toteutuvan majoittujamäärän perusteella huomioiden kuitenkin tuleva kehitys niin, ettei järjestelmä jää heti kapasiteetiltaan liian pieneksi ja jouduta ryhtymään saneeraustoimiin. RIL:n Vesihuoltoverkkojen suunnittelu (RIL ) kirjassa on annettu tyypillisiä veden käyttöarvoja, jotka toimivat perustana myös jätevesijärjestelmiä mitoitettaessa. Arvoja on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 3). Taulukko 3 Tyypillisiä vedenkäyttöarvoja KÄYTTÄJÄ YKSIKKÖ VEDEN KÄYTÖN VAIHTELU- VÄLI YKSIKKÖÄ KOHTI (l/yksikkö/d) TYYPILLINEN ARVO (l/yksikkö/d) hotellit asiakas leirintäalue asiakas pientaloalue asukas Kymen Veden vuoden 2016 toimintakertomuksen mukaan puolestaan talousveden keskimääräinen kulutus vesilaitoksen toiminta-alueella on noin 135 l/asukas/d, mikä valittiin myös Rankin asemakaava-alueen mitoittavaksi vedenkäytöksi uusien rakennuspaikkojen sekä rivi- ja kerrostalon osalta. Kasarmi- ja telttamajoituksen, ravitsemispalveluiden sekä vierasvenesataman mitoitusvesimääränä on käytetty Vesihuoltoverkkojen suunnittelu (RIL ) julkaisussa esitettyä leirintäalueen vedenkäytön tyypillistä arvoa 110 l/hlö/d. Julkaisun mukaan asutuksen talousveden käyttö jakaantuu siten, että wc-huuhteluun kuluu 26% kokonaiskäytöstä. Alueella jo olemassa olevien rakennusten, ravitsemuspalveluiden sekä uusien rakennuspaikkojen mitoitusvesimääriä on esitetty seuraavissa taulukoissa (taulukot 4-6). Taulukko 4 Olemassa olevien rakennusten mitoitusvesimäärä vuorokaudessa rakennus henkilömäärä vesimäärä m l/hlö/d wc-vesien osuus (26%) harmaiden vesien osuus (74%) m 3 Kasarmimajoitus 80 8,8 2,3 6,5 Rivitalomajoitus 40 5,4 1,4 4,0 Kerrostalo 16 2,2 0,6 1,6 Telttamajoitus 12 1,3 0,3 1,0 Vierasvenesatama 60 6,6 1,7 4,9 Yhteensä ,3 6,3 18,0

14 14 (24) , Rankin vesihuoltoselvitys Taulukko 5 Ravitsemispalveluiden mitoitusvesimäärä vuorokaudessa rakennus henkilömäärä mitoittava henkilömäärä vesimäärä m l/hlö/d wc-vesien osuus (26%) harmaiden vesien osuus (74%) m 3 Ravintola Sotku ,7 1,0 2,7 Tilausravintola Kassu ,8 0,5 1,4 Yhteensä ,4 4,1 Uusien rakennuspaikkojen osalta jätevesien käsittelyjärjestelmän mitoitus perustuu siihen, että asukasluku on vähintään huoneistoala jaettuna luvulla 30 (m 2 /hlö). Huoneistoalan on oletettu olevan 80 % kerrosalasta. Taulukko 6 Uusien rakennuspaikkojen mitoitusvesimäärä vuorokaudessa aluevaraus Uudet rakennuspaikat kerrosala m2 huoneistoala m2 vesimäärä m l/hlö/d wc-vesien osuus m 3 (26%) arvioitu henkilömäärä harmaiden vesien osuus m 3 (74%) RM ,6 4,6 13,0 RM ,6 2,0 5,6 Yhteensä ,2 6,5 18,6 Vedenkulutuksia suunnittelukohteessa erilaisilla majoitustilojen käyttöasteilla, kaikkien kaavan mahdollistamien majoitusrakennusten valmistuttua on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 7). Ravintolan käyttöaste on laskelmassa oletettu samaksi kuin majoituspalveluiden. Taulukko 7 Vedenkulutuksia eri käyttöasteilla käyttöaste % vedenkulutus (m 3 /d)

15 Rankin vesihuoltoselvitys , 15 (24) Edellä mainittujen kulutusarvojen perusteella saadaan Rankin saaren kokonaiskulutukseksi kaavan mukaisella maksimihenkilömäärällä ja 100% käyttöasteella 55 m 3 /d (2,3 m 3 /h). Tilastojen valossa alueen keskimääräinen käyttöaste kuitenkin tulee todennäköisesti olemaan % ja tällöin vedenkulutus on m 3 /d (0,7-1,1 m 3 /h). Verkostot ja laitteet mitoitetaan ja suunnitellaan 100% käyttöasteen mukaan. Rankin vedenkulutus on ollut Kymen Vedeltä saadun tiedon mukaan seuraava: - kesä: 13 m3/d, 365 m3/kk - talvi: 5 m3/d, 170 m3/kk. Nykyisten rakennusten kesäajan vedenkulutus on ollut selkeästi laskennallista vedenkulutusta pienempi ja kulutus on vastannut noin 40 % käyttöastetta. Suurin vuorokausikäyttö saadaan laskettua kertomalla keskimääräinen vuorokausikäyttö suurimmalla vuorokausikertoimella. Huipputuntikäytön maksimiarvo puolestaan saadaan kertomalla suurimmalla huipputuntikertoimella keskimääräinen tuntikäyttö. Laskelmassa huipputuntikertoimena on käytetty Vesihuoltoverkkojen suunnittelu (RIL ) -julkaisun mukaan arvoa 3,2 ja huippuvuorokausikertoimena arvoa 2,5. Edellä olevien vuoden 2017 kulutustietojen perusteella saadaan laskettua Rankin tämän hetkinen suurin vuorokausikäyttö ja huipputuntikäyttö. Suurin vuorokausikäyttö on 2,5 x 13 m 3 /d = 32,5 m 3 /d ja huipputuntikäyttö 3,2 x 1,35 l/s = 4,3 l/s. Laaditussa vesihuoltosuunnitelmassa on huomioitu vesimäärän suuri vaihtelu ja suunnitelma on laadittu siten, että jätevesien käsittelyjärjestelmä on mahdollista rakentaa osissa. Alueen kaavan mukaisten kiinteistöjen rakentaminen tulee todennäköisesti ajoittumaan useille vuosille, jopa yli 10 vuodelle. Alueella olevien nykyisten rakennusten käyttö tulee jatkossakin olemaan hyvin vähäistä ja käyttö painottuu uusille kiinteistöille. Jätevedenpudistusjärjestelmää mitoittava jätevesimäärä syntyy jo rakennettujen kiinteistöjen kaikista jätevesistä (mustat + harmaat jätevedet) sekä uusien rakennuspaikkojen harmaista jätevesistä. Verkostojen mitoitus Vesihuoltoverkostoa mitoitettaessa mitoitusvesimääränä käytetään suurinta tuntivirtamaa, mikä saadaan kertomalla keskimääräinen vedenkulutus huippuvuorokausi- ja tuntikertoimilla. Koska valtaosa suunnittelualueen kiinteistöistä ei ole vakituisessa käytössä, vaihtelevat virtaamat merkittävästi eri vuodenaikoina. Putkikoon valinnassa tulee huomioida paitsi tarvittava huippuvirtaama, myös se, että vesijohdon painetasot pysyvät riittävinä kaikissa käyttöpisteissä, eivätkä viipymät pääse kasvamaan liian suuriksi. Vesihuoltoverkostojen mitoituksessa alue jaettiin kahteen osaan; itäiseen ja läntiseen. Itäiseen verkostoon liittyvät RM-4 alueen omarantaiset tontit sekä kaksi RM-alueen kiinteistöä. Loput uusista rakennuspaikoista (lukuun ottamatta saaren pohjoisosan kiinteistöjä, jotka liittyvät jo rakennettuun verkostoon) liittyvät läntiseen verkostoon. Paineviemärien osalta on huomioitu ainoastaan harmaat jätevedet. Laskelmassa huipputuntikertoimena on käytetty arvoa 3,2 ja huippuvuorokausikertoimena arvoa 2,5.

16 16 (24) , Rankin vesihuoltoselvitys Putkien mitoitusta tarkasteltiin Pipelifen Colebrook-Whiten mitoitusohjelmalla. Virtaamana käytettiin edellisessä kohdassa laskettuja huippuvirtaamia ja painehäviönä suurinta ohjeellista häviötä 4 m/km. Näin saatiin kullekin putkiosuudelle teoreettiset minimisisähalkaisijat sekä niitä vastaavat todelliset putkikoot. Verkosto-osien mitoitusvirtaamat sekä putkikoot on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 8). Taulukko 8 Verkoston eri osien mitoitusvirtaamat sekä putkikoot alue putkityyppi mitoitusvirtaama (l/s) putken minimi sisähalkaisija (mm) vastaava putkikoko itäinen paineviemäri 0, PEH vesijohto 0, PEH läntinen paineviemäri 0, PEH vesijohto 1, PEH Haapasaari Viettoviemärin putkikokona käytetään 160 mm ja materiaalina PVC:tä. Yksittäisten kiinteistöjen viettoviemärit ovat koko 110 mm. Paineviemärin osalta on tärkeää, että viemärin virtaama on riittävän suuri huuhtomaan putken ja pitämään viipymät kohtuullisina. Vähimmäisvirtausnopeutena kiinteistökohtaisille paineviemäreille suositellaan 0,7 m/s. Riittävän virtausnopeuden toteutuminen pystytään varmistamaan oikeanlaisen pumppauksen avulla; jäteveden pumppaus tulee suunnitella toteutettavaksi niin, että pumpuilla on päivittäiset huuhtelujaksot, jolloin pumppausta käytetään suurella tuotolla huuhtoutumisen varmistamiseksi. Paineiskujen kannalta väljempi putkikoko on hyvä asia, sillä paineiskut ovat sitä voimakkaampia, mitä suurempi pumppaustilanteen virtausnopeus on. Haapasaaren keskimääräinen vedenkulutus on ollut Kymen Vedeltä saadun tiedon mukaan seuraava: - Edellinen kuukausi 300 m 3 /kk - Edellinen päivä 10 m 3 /h - Edellinen tunti 0,5 m 3 /h. Edellä olevasta keskimääräisestä päiväkulutuksesta saadaan laskettua Haapasaaren suurin vuorokausikäyttö ja huipputuntikäyttö. Haapasaaren tämän hetkinen suurin vuorokausikäyttö, joka perustuu vedenkulutustietoihin, on 25 m 3 /d ja huipputuntikäyttö 3,3 l/s. Rankin ja Haapasaaren yhteenlaskettu suurin vuorokausikäyttö on yhteensä 80 m 3 /d (3,3 m 3 /h) ja huipputuntikäyttö 10,7 l/s. Keskimääräisen käyttöasteen mukaan vedenkulutus on m 3 /d. Tällöin huipputuntikäyttö on 3,2-5,3 l/s. Laskennallisesti syöttöjohdosta on johdettavissa Rankin ja Haapasaaren mitoitustilanteessa tarvitsema vuorokausivesimäärä. Todellisuudessa syöttöjohdon kapasiteetti on pienempi.

17 Rankin vesihuoltoselvitys , 17 (24) Huippukulutusta tasaa 100 m 3 :n vesisäiliö. Vesisäiliön tilavuus vastaa huippukulutustilanteessa 1,25 ja keskimääräisen käyttöasteen tilanteessa 2,5-4 vuorokauden vedenkulutusta. 3.3 Vesisäiliön kapasiteetti RIL:n Vesihuoltoverkkojen suunnittelu (RIL ) kirjan mukaan vedenkäytön vaihtelujen edellyttämäksi vesisäiliötilavuudeksi voidaan karkeasti arvioida 5 30 % ja jakelukeskeytysten varalta tarvittavaksi tilavuudeksi vähintään 10 % suurimmasta vuorokausikäytöstä. Rankin ja Haapasaaren yhteenlaskettu suurin vuorokausikäyttö on 80 m 3 /d (3.2.2). Jos käytetään vedenkäytön vaihteluiden ja jakelukeskeytysten yhteensä vaatimana tilavuutena 40 %:a suurimmasta vuorokausikäytöstä, saadaan tarvittavaksi tilavuudeksi 32 m 3. Näin ollen käytössä olevan vesisäiliön tilavuuden (100 m 3 ) voidaan arvioida olevan kolminkertainen tarpeeseen nähden. 4 Vesihuollon järjestäminen jatkossa 4.1 Vesihuoltoverkosto 4.2 Veden hankinta Siirtovesijohto Uusille rakennuspaikoille tulee rakentaa vesijohto- ja viemäriverkosto. Verkosto on esitetty kartalla 1. Rakennettavan vesijohtoverkoston pituus on noin 1800 m ja viemäriverkoston noin 2000 m. Harmaat vedet kerätään alueilta viettoviemärillä jätevedenpumppaamoille ja pumpataan sieltä eteenpäin jätevedenpuhdistamoon käsiteltäviksi. Uusien rakennuspaikkojen vesihuoltoverkostojen rakentamisessa pyritään hyödyntämään tehtyjä kaivantoja ja kanaaleja. Kallion louhintaa pyritään välttämään. Tarvittaessa painejohdot lämpöeristetään, pengerretään tai käytetään esieristettyjä putkia. Verkostot ja niiden osat pyritään sijoittamaan tulvakorkeuden yläpuolelle. Vähintään tarkastuskaivojen ja pumppaamojen kansien tulee olla tulvakorkeuden yläpuolella. Kesäajan ulkopuolella, kun vedenkäyttö on selvästi vähäisempää, voidaan vesisäiliön vesitilavuutta säädellä pinnansäädön avulla. Säiliössä tulee olla maksimissaan Rankin ja Haapasaaren yhteenlaskettu viiden vuorokauden vedentarve. Näin vedenviipymä ei kasva liian suureksi. Veden hankinnassa voidaan hyödyntää nykyistä järjestelmää jonkin aikaa, mutta koska tämän hetkinen Kotkasta Rankkiin tuleva vesijohto on vanha, tulee veden hankkiminen tulevaisuudessa järjestää rakentamalla uusi siirtovesijohto tai hankkimalla vedenkäsittelylaitteisto. Kymen Vesi Oy on laatinut vuonna 2014 yleissuunnitelman Kotka - Kirkonmaa Rankki Haapasaari vesihuollosta. Suunnitelmassa on esitetty rakennettavaksi vesijohto (110 mm) ja paineviemäri (90 mm) Kotkansaarelta Kirkonmaalle sekä vesijohto ja viemäri (90 mm) Kirkonmaalta Rankkiin. Lisäksi suunnitelmassa on esitetty Kirkonmaan ja Haapasaaren sisäisiä toimenpiteitä. Suunnitelmassa esitetyn vesijohdon rakentaminen turvaisi Rankin (sekä Kirkonmaan ja Haapasaaren) veden saannin tulevaisuudessa Talousveden valmistaminen merivedestä Toinen vaihtoehto Rankin veden hankinnan järjestämiseksi olisi talousveden valmistaminen merivedestä.

18 18 (24) , Rankin vesihuoltoselvitys Merivedestä voidaan valmistaa juomakelpoista vettä esimerkiksi käänteisosmoosin avulla. Käänteisosmoosissa vesi pakotetaan kovalla paineella puoliläpäisevän kalvon läpi. Vesi puhdistuu näin käytännössä kaikista epäpuhtauksista, mutta samalla myös tarvittavista mineraaleista. Tämä vuoksi käänteisosmoosilla puhdistettuun veteen tulee vielä lisätä mineraaleja, jotta se olisi juomavedeksi sopivaa. Myös veden ph kaipaa säätöä, jotta se ei aiheuttaisi korroosiota vedenjakelulaitteistoille. Ennen veden johtamista käänteisosmoosilaitteistoon se tulee esikäsitellä käänteisosmoosikalvojen tukkeutumisen estämiseksi. Esikäsittelyn tarve riippuu raakaveden laadusta. Meriveden puhdistusjärjestelmä Rankissa voisi koostua esimerkiksi seuraavista prosesseista: - klooraus - hiekkasuodatus - aktiivihiilisuodatus - käänteisosmoosi - alkalointi. Laitteet voidaan sijoittaa nykyisiin rakenteisiin tai lämpöeristettyyn konttiin/rakennukseen. Järjestelmän suodattimet vaativat säännöllistä huoltoa/uusimista toimiakseen tehokkaasti ja klooraamiseen tarvitaan kemikaalia. Huollon tarve riippuu merkittävästi käsiteltävän veden laadusta sekä määrästä. 4.3 Jätevesien käsittely Jätevedenpuhdistamo Rankin alueen nykyiset kiinteistöt on viemäröity. Uusille rakennuspaikoille rakennetaan harmaiden jätevesien viemäri. Uusiin rakennuksiin saa rakentaa ympäristönsuojelumääräysten mukaan kuivakäymälöitä. Uusien rakennuspaikkojen harmaat jätevedet kerätään viettoviemärillä alueittain yhteen kohtaan ja pumpataan saostuskaivoon. Jätevedenpumppaamoiksi valitaan maaston mukaan sopivan korkuisia säiliötä (1-2,5 m). Pumput tulee valita niin, että samaa pumpputyyppiä voidaan käyttää varapumppuna kaikissa uusissa pumppaamoissa. Jätevesien käsittelemiseksi rakennetaan uusi jätevedenpuhdistamo, joka täyttää talousjätevesille asetut puhdistusvaatimukset. Jätevedenpuhdistamo mitoitetaan siten, että se pystyy käsittelemään olemassa olevien rakennusten jätevedet sekä uusien rakennusten harmaat vedet. Vaihtoehtoisesti voidaan rakentaa kaksi jätevedenpuhdistamoa, toinen jätevesille ja toinen harmaille jätevesille. Jäte- ja harmaita vesiä arvioidaan syntyvän maksimissaan yhteensä noin 49 m 3 /d. Puhdistamo sijoitetaan kaavan ET-alueelle purettavan Green Pack suodattimen tilalle. Jätevedenpuhdistamoksi valitaan biologis-kemiallinen puhdistamo. Puhdistamon puhdistusteho tulee olla osoitettu testituloksin. Lisäksi puhdistamon tulee kestää isoja kuormitusvaihteluita prosessin häiriintymättä. Puhdistamo muodostetaan kahdesta puhdistamoyksiköstä, jolloin aluksi voidaan rakentaa ensimmäinen puhdistamo ja myöhemmin veden kulutuksen lisäännyttyä toinen. Puhdistamo on kuljetettava kohteeseen lautalla. Markkinoilla on saatavilla

19 Rankin vesihuoltoselvitys , 19 (24) vaaka- ja pystyasenteisia pienpuhdistamoja. Pystyasenteisten puhdistamojen tilantarve on pienempi kuin vaaka-asenteisten. Yksi puhdistamo voi koostua esimerkiksi kahdesta pystyasenteisesta säiliöstä ja yhden säiliön halkaisija ja korkeus on noin 2,5 m. Jätevedet tulee laskeuttaa saostuskaivoissa ennen puhdistamolle johtamista. Jäteveden viipymä saostuskaivossa tulee olla 2 vuorokautta. Rankin alueella on yksi kolmeosainen saostuskaivo, jonka tilavuus on 55 m 3. Jotta viipymä olisi saostuskaivoissa riittävä, tulee rakentaa uusi kolmiosainen saostuskaivo (tilavuus 40 m 3 ). Uusi saostuskaivo voidaan sijoittaa rakennettavan jätevedenpuhdistamon viereen ja siihen johdetaan uusien rakennuspaikkojen harmaat jätevedet. Keskimääräisessä tilanteessa, jossa alueen käyttöaste on 30-50%, nykyinen saostuskaivo riittää. Esimerkki jätevedenpuhdistamon puhdistusprosessi on seuraava: - Esikäsitellyn jäteveden puhdistaminen tapahtuu puhdistamon biologisessa osassa, jossa vettä hapetetaan ja kierrätetään biosuodattimien päälle. Biosuodatin muodostaa suuren kasvupinta-alan mikrobeille, jotka puhdistavat jätevedestä epäpuhtauksia. - Biologisesta osasta vesi pumpataan kemialliseen yksikköön. Kemikaalipumppu syöttää kemikaalia biologisesta osasta nostettavaan veteen ja ohjaa sen rauhoitusputken kautta kemiallisen osan pohjalle. Pohjalta vesi nousee ylöspäin saostaen fosforia ja muodostaen samalla vettä raskaampaa flokkia, joka painuu puhdistamon pohjalle. - Kemiallisen osan pinnasta johdetaan vesi jälkisuodattimien läpi painovoimaisesti poistoputkeen ja johdetaan valittuun purkupaikkaan. Kemiallisen yksikön jälkeen asennetaan näytteenottokaivo. Tämän jälkeen vesi johdetaan purkupaikkaan. Kemiallinen yksikkö on varustettu lietteen takaisinpumppauksella, jolloin osa kemiallisesta lietteestä johdetaan päivittäin takaisin saostussäiliöön. Lietteen kierrättäminen tehostaa puhdistusprosessia. Häiriötilanteissa esisaostettu jätevesi johdetaan ohijuoksutusviemäriin, johon liitetään puskurointisäiliö. Puskurointisäiliöstä jätevesi voidaan pumpata takaisin puhdistamoon häiriötilanteen päätyttyä. Puhdistustulosta voidaan mitata jätevedestä otettavista näytteistä. Puhdistamosta tulee saada vikahälytykset puhelimeen. Kuvassa alla on esitetty esimerkki biologis-kemiallisen jätevedenpuhdistamon prosessista.

20 20 (24) , Rankin vesihuoltoselvitys Kuva 8 Esimerkki biologis-kemiallisen jätevedenpuhdistamon puhdistusprosessista. Jätevedenpuhdistamon säännöllisiä huoltotoimenpiteitä ovat mm. sakokaivojen tyhjennys, kemikaalin lisäys ja suodattimien vaihto. Kahden esimerkki jätevedenpuhdistamon sähkönkulutus mitoitustilanteessa on noin 10 kwh/d ja kemikaalin kulutus 10 kg/d. Kemikaali säilytetään kanisterissa tai kontissa. Kemikaalikontti voidaan varastoida kompostorin tukiainevarastossa. Puhdistamon häiriötilanteita ovat mm. pumppujen tai pintavippojen vikaantuminen. Näitä on mahdollista pitää varaosina paikan päällä. Pisin katkos voi syntyä, jos esim. sähkökeskus vikaantuu. Tällöin jätevedet johdetaan puskurointisäiliöön. Puskurointisäiliö tai -säiliöt mitoitetaan yhden vuorokauden virtaamalle (50 m 3 ). Jätevedet voidaan pumpata puskurointisäiliöstä takaisin puhdistamoon, kun vika on saatu korjattua. Äärimmäinen keino on katkaista alueen vedenjakelu vikaantumisen ajaksi, jolloin myöskään jätevettä ei synny. Puhdistamotoimittajalta saadun tiedon mukaan biologis-kemiallinen puhdistamo kestää jopa 2-3 kuukauden käyttökatkoja ilman että mikrobikanta tuhoutuu merkittävästi. Tämän jälkeen puhdistamo käynnistyy normaalisti, kun jätevettä alkaa virrata puhdistamoon. Jätevedenpuhdistamon kuormitusvaihteluihin voidaan varautua sulkemalla toinen puhdistusyksikkö vähäisemmän vedenkulutuksen aikaan. Rankissa on ympärivuoden henkilökuntaa, joka vastaa rakennuskannan ylläpidosta ja teknisten laitteiden toiminnasta. Tällä hetkellä vedenkulutus on ollut Rankissa talviaikaan noin 5 m 3 /d. Rakennuskannan lisäännyttyä myös talviajan vedenkulutus todennäköisesti nousee. Uusien rakennusten vedenkulutukseksi on arvioitu noin 25 m 3 /d ja talviajan 30 % käyttöasteella, vedenkulutuksen voidaan arvioida olevan 8 m 3 /d. Nykyisten ja uusien rakennusten talviajan vedenkulutuksen arvioidaan olevan yhteensä noin 13 m 3 /d. Jätevedenpuhdistamo tulee valita siten, että se kestää myös talviajan alikuormaa. Toinen vaihtoehto on mitoittaa toinen puhdistamoyksikkö talviajan kuormalle. Puhdistetut jätevedet johdetaan nykyisinkin käytössä olevaan avo-ojaan. Noin 350 m pitkä avo-oja kulkee melko suoraan etelään puhdistamoalueelta ja päätyy mereen saareen länsirannalla. Kaikki käsittelyjärjestelmät on sijoitettava keskimääräisen vuotuisen ylimmän vedenkorkeuden yläpuolelle. Asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevedenpuhdistamolle on haettava ympäristölupa. Asukasvastineluku on biologisesti hajoavien epäpuhtauksien mittayksikkö, joka vastaa

21 Rankin vesihuoltoselvitys , 21 (24) Lietteen käsittely yhden henkilön vuorokaudessa tuottamaa keskimääräistä kuormitusta. Yhdyskuntajätevesiasetuksen (888/2006) mukaan yksi avl vastaa 70 g BHK7, joka puolestaan vastaa yhdyskuntajätevesidirektiivin (91/271/ETY) määrittelemää viiden vuorokauden biokemiallista hapentarvetta (BHK5) 60 g happea. Yleensä asukasvastineluku lasketaan puhdistamolle vuoden aikana tulevan suurimman viikkokuormituksen vuorokautisesta keskiarvosta. Rankin jätevedenpuhdistamon viikkokuormituksesta ei ole tietoja. Rankin vuorokausittaiseksi henkilömääräksi on arvioitu maksimissaan noin 400 henkilöä. Henkilömäärän perusteella voidaan olettaa, että jätevedenpuhdistamolle on haettava ympäristölupa. Talousjätevesiasetuksen mukaan ranta- ja pohjavesialueilla jätevesijärjestelmä tulee kunnostaa mennessä. Ranta-alueella sijaitseviksi katsotaan enintään 100 metriä vesistöstä tai merestä olevat kiinteistöt. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää edelleen kiinteistökohtaisen poikkeuksen määräajan noudattamisesta, jos jätevesien määrä on huomattavan vähäinen tai kustannukset muodostuvat kohtuuttomiksi. Saostussäiliöissä muodostuvan lietteen määrää arvioitiin alueen maksimihenkilömäärän sekä VnA:ssa (157/2017) esitettyjen haja-asutuksen kuormituslukujen perusteella (Kuva 9). Muutoin laskelmassa käytettiin rakennettujen jätevesijärjestelmien mitoituslaskelmassa esitettyjä arvoja. Jätevedenpuhdistusjärjestelmään tullaan johtamaan kaikki jätevedet maksimissaan 258 henkilön osalta ja pelkät harmaat jätevedet 186 henkilön osalta. Pelkkien harmaiden vesien osalta kuormituslukuina käytettiin alla olevan kuvan Muu rivillä esitettyjä arvoja. Harmaan jäteveden sisältämän kiintoainepitoisuuden oletettiin olevan 30 % mustan jäteveden vastaavasta. Kuva 9 Haja-asutuksen kuormitusluvut (VnA 157/2017) Mitoitustilanteessa lietettä muodostuu arviolta noin 0,8 m 3 /d. Käytännössä alueen keskimääräisellä käyttöasteella % lietteen määrä tulisi olemaan 0,24 0,40 m 3 /d. Rakennettu lietteen käsittely on mitoitettu 0,42 m 3 /d lietemäärälle, eli käytännössä kapasiteetti on riittävä oletetulla keskimääräisellä käytöllä. Mikäli käyttömäärät todellisuudessa lisääntyvät tästä, tulee lietteenkäsittelykapasiteettia lisätä tai järjestää lietteiden asianmukainen käsittely muulla tavoin. Käytännössä tässä tapauksessa ylimääräiset lietteet kuljetetaan imuautolla mantereelle.

22 22 (24) , Rankin vesihuoltoselvitys Kuivakäymälät Siirtoviemäri 5 Kustannusarviot Vedettömien käymälöiden tuotokset kompostoidaan, kuivataan, pakastetaan tai poltetaan riippuen järjestelmästä. Eroteltu virtsa johdetaan umpinaiseen säiliöön, josta se haihdutetaan tai jatkokäsitellään. Käymälätuotokset voi käyttää omalla tontilla lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi. Kuivakäymälän valintaan vaikuttaa minne käymälälaite on tarkoitus sijoittaa ja millainen käyttäjämäärä on. Sisälle asennettavan kuivakäymälän tulee olla helppo tyhjentää ja hajuton. Kuivakäymälä tarvitsee toimiakseen tuuletusputken katolle ja erillisen säiliön tai viemärin käymälänesteitä varten. Kuivakäymälöissä käytetään kuiviketta, jota normaalisti lisätään jokaisen käyttökerran jälkeen 2-3 dl. Sisälle asennettavien kuivakäymälöiden kustannukset vaihtelevat riippuen järjestelmästä. Hinnat lähtevät noin eurosta ylöspäin. Kallein on polttava kuivakäymälä, jonka hinta on noin euroa. Kymen Vesi Oy:n laatiman vesihuollon yleissuunnitelman mukaisella siirtoviemärillä voitaisiin johtaa Rankin jätevedet mantereella sijaitsevalle jätevedenpuhdistamolle asianmukaiseen käsittelyyn. Tällöin myöskään lietteitä ei tarvitsisi käsitellä saaressa. 5.1 Saaren sisäiset järjestelmät sekä oma jätevedenpuhdistamo Rankin asemakaava-alueen vesihuollon rakentamiskustannuksia arvioitiin Fore Infra kustannuslaskentaohjelman sekä laitetoimittajilta saatujen hintojen perusteella. Kustannusarvio on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 9). Taulukko 9 Kustannusarvio rakennusosa hinta hinta alv 0 % alv 24 % kaivu- ja täyttötyöt louhinta vesijohto- ja viemäriverkosto liitososineen putkien routasuojaus puskurointisäiliöt jätevedenpuhdistamo saostuskaivo kuljetukset vesisäiliön pinnansäätö jätevedenpumppaamot YHTEENSÄ

23 Rankin vesihuoltoselvitys , 23 (24) Rakennusosien hinnat sisältävät myös asennuksen. Kohde sijaitsee saaressa, joten kaikki tarvikkeet, materiaalit ja työkoneet joudutaan tuomaan saareen kesäaikaan lautalla tai talvella jäätä pitkin. Tämä lisää rakentamiskustannuksia ja kuljetukset on myös huomioitu kustannusarviossa. Lisäksi kustannuksiin tulee seuraavat tilaajatehtävät: - Suunnittelutehtävät (7,5 % kustannusarviosta, alv 0%) Rakennuttamis- ja omistajatehtävät (7 % kustannusarviosta, alv 0%) Kustannusarvioissa ei ole huomioitu - kiinteistöille sijoitettavia kuivakäymälöitä - lietteenkäsittelyn (ja kompostointilaitoksen) mahdollisesti vaatimia muutoksia tai lietteen kuljettamista mantereelle luvulla rakennettujen syöttöjohdon ja alueen sisäisen verkoston uusimista - vesisäiliön ja paineenkorotuspumppaamon mahdollisia saneeraustoimenpiteitä. 5.2 Meriveden suodatuslaitteisto Laitetoimittajalle tehdyn kyselyn perusteella Rankissa tarvittavan vedenkäsittelyjärjestelmän (4.2.2) hinnaksi tulisi noin Hinta pitää sisällään puhdistusprosessiin tarvittavat laitteistot sekä lämpöeristetyn kontin/rakennuksen niiden sijoittamiseksi. Mikäli laitteisto voidaan sijoittaa nykyisiin teknisiin tiloihin, on hankintahinta pienempi. 5.3 Siirtoviemäri ja vesijohto Kymen Vesi Oy:n vuonna 2014 laatiman vesihuollon yleissuunnitelman mukainen kustannusarvio on seuraava: Taulukko 10 Kotka - Kirkonmaa - Rankki - Haapasaari vesihuollon yleissuunnitelman kustannusarvio Hankkeen osa vesijohto paineviemäri alv 0 % alv 0 % Vesihuoltolinja Kotkansaarelta Kirkonmaalle Kirkonmaa Vesihuoltolinja Kirkonmaan haarasta Rankkiin Haapasaari YHTEENSÄ

24 24 (24) , Rankin vesihuoltoselvitys 6 Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet Rankin alueen vesihuolto vaatii täydennysrakentamista ja uusimista kaavassa esitettyjen uusien rakennuspaikkojen ja vedenkulutuksen lisääntymisen myötä. Uusille rakennuspaikoille tulee rakentaa vesijohdot ja harmaiden vesien viemäröinti. Uusiin kiinteistöihin suositellaan kuivakäymälöitä. Vesihuoltojohtojen keskimääräinen käyttöikä on vuotta. Saareen tuleva syöttöjohto ja todennäköisesti osa saaren sisäisestä vesijohtoverkostosta on yli 50 vuotta vanhoja. Näiden johtojen uusinta tulee ajankohtaiseksi seuraavan 10 vuoden kuluessa. Syöttöjohdon uusimisesta, putkikoon suurentamisesta ja hankkeen toteutuksesta tulee neuvotella putken omistajan kanssa. Noora Liljannolta saadun tiedon mukaan syöttöjohtoa ja vesisäiliötä voi käyttää nykykuntoisena. Järjestelmien kunnostamiseen tai uusimiseen kaupunki ei osallistu. Vaihtoehtona syöttöjohdon uusimiselle on uuden vedensuodatusjärjestelmän hankinta, jolloin Rankin käyttövesi voidaan valmistaa merivedestä. Nykyisin saaren jätevedet johdetaan 1990-luvun lopussa rakennettuun Green Pack suodattimeen, joka ei täytä talousjätevesille asetettuja puhdistusvaatimuksia. Jätevesien käsittelemiseksi tulee rakentaa uusi jätevedenpuhdistamo, joka täyttää asetut puhdistusvaatimukset ja pystyy käsittelemään myös uusien rakennusten harmaat jätevedet. Siirtoviemärin rakentaminen on myös vaihtoehto jätevesien käsittelyyn. Nykyisen lietteenkäsittelyn (ja kompostointilaitoksen) kapasiteetti riittää, mikäli alueen jätevesimäärä on keskimääräisen käyttöasteen (30-50%) mukainen. Vesimäärän kasvaessa näiden kapasiteettia on lisättävä tai kuljetettava lietteet imuautolla jatkokäsittelyyn. Verkostojen ja järjestelmien rakentamiseksi tulee laatia rakennussuunnitelma. Suunnitelmassa tulee tarkistaa tässä selvityksessä esitettyjen verkostojen, paineenkorottamon, jätevedenpuhdistamon ja siihen liittyvien laitteiden mitoitus. Ennen rakennussuunnitelman laatimista tulee myös tarkistaa nykyisten järjestelmien ja laitteiden kunto. Uusien rakennuspaikkojen rakentaminen tulee ajoittumaan usealle vuodelle. Tämä on huomioitava verkoston ja jätevesien käsittelyn suunnittelussa.