-2, SOTEL :00

Transkriptio

1 -2, SOTEL :00 Kokouskutsu Tiistaina klo 15:00 Panama Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Henrik Sandberg, puheenjohtaja Carola Häggblom Annica Haldin, varapuheenjohtaja Daniel Tunér Marcus Suojoki Mona Vikström Christer Tonberg Stefan Storholm Simon Holmstedt Bjarne Strengell Mervi Rantala Ulla Hellén Lisen Sundqvist Teija Löfholm Andreas Hjulfors Daniel Svenlin Bernice Törnqvist Görel Granholm Karita Nynäs Jan Ray Maria Palm Bo Kronqvist Roger Frostdahl Roy Björkman Stefan Grahn Mikael Lindvall Greger Forsblom Håkan Storbacka Johanna Holmäng Helena Berger Ralf Lindfors Benita Finne Muut läsnäolijat Lars Björklund, kaupunginhallituksen edustaja Kristina Stenman, kaupunginjohtaja Gun Kapténs, kunnanjohtaja Stefan Svenfors, kunnanjohtaja Gösta Willman, kaupunginjohtaja Pia-Maria Sjöström, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Pirjo Knif, vanhushuollon päällikkö Marit Björkstrand, ympäristöterveydenhuollon päällikkö Marika Björkskog, vt. talouspäällikkö Carola Lindén, sosiaalihuollon päällikkö Päivi Stenman, henkilöstöpäällikkö Lis-Marie Vikman, hoitotyön päällikkö Christina Sundqvist, kansliasihteeri Asiat Oheisen esityslistan mukaan. Toimeksi saanut: Christina Sundqvist Christina Sundqvist kansliasihteeri

2 36, SOTEL :00 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja julisti kokouksen avatuksi ja totesi, että kutsu oli laadittu hallintosäännön mukaisesti ja että kokous oli läsnä olevien jäsenten ja varajäsenten lukumäärän suhteen päätösvaltainen

3 37, SOTEL :00 PÖYTÄKIRJANTARKASTUS Ehdotus Vuorossa: Greger Forsblom ja Bernice Törnqvist (Roger Frostdahl ja Andreas Hjulfors). Pöytäkirja tarkastetaan perjantaina ja pidetään nähtävillä maanantaina Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin

4 38, SOTEL :00 ESITYSLISTAN VAHVISTAMINEN Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta: Esityslista vahvistettiin ( ) esitetyssä muodossa ( ) lisättynä :ään merkityillä asioilla

5 39, SOTEL :00 TIEDOTUS SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN UUSI JÄSEN Christer Tonberg Pietarsaaresta on valittu sosiaali- ja terveyslautakunnan uudeksi jäseneksi Märta-Lisa Westmanin tilalle. MUUTOSAGENTTI PIA VÄHÄKANGAS TIEDOTTAA I&O- KÄRKIHANKKEESTA VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSLUETTELO Kuntalain 92 :n mukaisesti ilmoitetaan viranhaltijoiden päätökset tiedoksi (nähtäville) niiltä osin kuin sosiaali- ja terveyslautakunta voi ottaa ne käsiteltäväkseen. AJANKOHTAISTA SOTE-UUDISTUKSESTA HOITOTARVIKEJAKELU Hoitotarvikejakelu muuttaa huhtikuun lopussa uusiin tiloihin Malmin alueen F-kiinteistön lisärakennukseen. Hoitotarvikejakelulle on rakennettu tilat varaston läheisyyteen tavarantoimituksiin liittyvän logistiikan helpottamiseksi. Tiloihin tulee sisäänkäynti Pohjanlahdentien puolelta, ja opasteet päivitetään, jotta asiakkaat löytävät perille. Asiakkaille varataan pysäköintipaikkoja sisäänkäynnin läheisyyteen. Lisätietoa hoitotarvikejakelusta on erillisessä liitteessä. UUDENKAARLEPYYN TK-VASTAANOTTO Uudenkaarlepyyn tk-vastaanoton peruskorjauksen aikataulu on muuttunut, ja peruskorjattu tk-osa suunnitellaan otettavan käyttöön aikaisintaan maaliskuussa Sen jälkeen vanha rakennus puretaan ja rakennetaan pienempi lisärakennus ja viimeistellään piha-alue. YHTEISTOIMINTASOPIMUKSEN MUKAINEN KESKUSTELU KUNTIEN KANSSA Vuoden 2019 talousarviota koskeva keskustelu maanantaina klo Pietarsaaren kaupungintalossa. YLLÄPITOAUDITOINTI SHQS-laatusertifikaattia koskeva ulkoinen auditointi pidetään TOIMINTASÄÄNTÖ Liite A: Päivitetty versio tiedoksi

6 39, SOTEL :00 SAAPUNEET KIRJELMÄT/ALOITTEET Liite B: Nuorten maksutonta ehkäisyä koskeva aloite/ Bernice Törnqvist Liite C: Maksuttomat ehkäisyvälineet? Vastine/ Stefan Grahn Liite D: Maksuttomat ehkäisyvälineet? Vastine/ Stefan Grahn, Simon Holmstedt, Bernice Törnqvist, Ralf Lindfors Liite E: Nuorten maksutonta ehkäisyä koskeva aloite/ Viktor Kock ym. SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON JOHTORYHMÄN KUN- TAKIERROKSET Yhteistoimintakuntien kanssa pidetään toukokuussa vuoden 2019 talousarviota koskeva yhteinen keskustelu yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Sosiaali- ja terveysviraston johto tarjoutuu vierailemaan kunnissa erikseen ennen kuntakeskustelua keskustellakseen kunnan johdon kanssa ja voidakseen ottaa paremmin huomioon yksittäisten kuntien toiveet toiminnan suunnittelun ja talousarviotyön osalta.

7 39, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel TOIMINTASÄÄNTÖ Sotel Sivu 1 SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMINTASÄÄNTÖ 1. Toiminta-ajatus Pietarsaaren kaupunki, Luodon kunta, Uudenkaarlepyyn kaupunki ja Pedersören kunta ovat sopineet muodostavansa yhteistoiminta-alueen, jolla on yhteinen sosiaali- ja terveyslautakunta, huolehtimaan sosiaalihuollosta (lasten päivähoitoa lukuun ottamatta), vanhushuollosta, terveydenhuollosta ja ympäristöterveydenhuollosta. Kunkin asianomaisen kunnan valtuusto hyväksyi sopimuksen Sopimuksen mukaan Pietarsaaren kaupunki toimii toiminnan isäntäkuntana lukien. Sosiaali- ja terveysviraston toiminta-ajatus on muotoiltu sosiaali- ja terveyslautakunnan pidetyssä strategiaseminaarissa: Sosiaali- ja terveysvirasto edistää toiminnallaan seudun väestön hyvää terveydentilaa. Sosiaali- ja terveydenhuolto lievittää ehkäisevän työn avulla sosiaalisen turvattomuuden, sairauden ja epäterveellisen elinympäristön kielteisiä vaikutuksia. Näin väestön elämänlaatu paranee ja työkyky pysyy hyvänä. Toiminta antaa turvallisuutta tarjoamalla tasapuolista ja asiakasta arvostavaa hoito- ja hoivapalvelua kaikille sitä tarvitseville. 2. Toimintasäännön perusteet Kaupunginvaltuusto on vahvistanut (32 ) Pietarsaaren kaupungin uuden hallintosäännön. Tämä toimintasääntö on laadittu valtuuston mainitun päätöksen valmistelun nojalla. 3. Kokous- ja hallintomenettely Pietarsaaren kaupungin hallintosäännön 15. luvussa annetaan määräyksiä kokousmenettelystä. Toimielinten tehtävät ja toimivallan jako ilmenevät 5. luvusta. Hallintosäännön määräyksiä noudatetaan kaupungin toimielimissä Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokousaika ja -paikka Sosiaali- ja terveyslautakunta ja muut jaostot päättävät vuosittain pääsääntöisestä kokoontumispäivästä ja -paikasta Varajäsenen kutsuminen Lautakunnan tai jaoston jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen tai on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa, tulee ilmoittaa siitä sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajalle ja sihteerille. Jäsen vastaa itse varajäsenelle ilmoittamisesta Läsnäolo sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaostojen kokouksissa Lautakunnan ja jaostojen kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus hallintosäännössä mainittujen sekä esittelijän ja sihteerin lisäksi tulosalueiden päälliköillä, talouspäälliköllä, kunnanjohtajilla sekä isäntäkunnan kaupunginhallituksen edustajalla. Kokoukseen voidaan tarvittaessa kutsua asiantuntijoita.

8 39, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel TOIMINTASÄÄNTÖ Sotel Sivu Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Lautakunnan ja jaoston pöytäkirjat tarkastetaan pääsääntöisesti kolmantena kokousta seuraavana arkipäivänä ja pidetään yleisesti nähtävänä muiden kuin salassa pidettävien asioiden osalta neljäntenä kokousta seuraavana arkipäivänä sosiaali- ja terveysviraston hallintokansliassa Lautakunnan otto-oikeus Asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi voi päättää sosiaali- ja terveyslautakunta, sen puheenjohtaja tai sosiaali- ja terveysjohtaja Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Sosiaali- ja terveysjohtajan, tulosalueiden päällikköjen tai tulosyksikön vastuuhenkilöiden tekemistä vakinaisen henkilöstön valinta- tai irtisanomispäätöksistä ilmoitetaan sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Päätösluettelo annetaan tiedoksi jokaisessa sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa Kaksikielisyys sosiaali- ja terveysvirastossa Sosiaali- ja terveyslautakunnan esityslistat laaditaan molemmilla kielillä. Suomenkielisen jaoston esityslistoissa ja pöytäkirjoissa käytetään aina suomen kieltä Esittely Sosiaali- ja terveyslautakunnan esittelijänä toimii sosiaali- ja terveysjohtaja. Sosiaali- ja terveysjohtajan ollessa estynyt esittelijänä toimii hänen sijaisekseen nimetty henkilö. Suomenkielisen jaoston esittelijänä toimii tulosalueen päällikkö, osastopäällikkö, ylilääkäri tai ylihoitaja, jonka äidinkieli on suomi. Tulosaluepäälliköt valmistelevat tai antavat lausunnon lautakunnan käsittelyssä olevasta tulosalueensa asiasta. Esittelijän pyydettyä puheenvuoron se annetaan hänelle ennen muita. 4. Talous Sosiaali- ja terveysviraston talous käsitellään erikseen isäntäkunnassa. Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää lautakunnan talousarvion ja kirjanpidon jakamisesta tehtäväyksiköihin/kustannuspaikkoihin. Talousarvion ja -suunnitelman valmistelun yhteydessä jäsenkunnille varataan tilaisuus antaa lausuntonsa niistä. Sopijakuntien kanssa käydään neuvottelut vuosittain toukokuussa. Seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja -suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille viimeistään syyskuun 30. päivänä. Sopijakuntia laskutetaan käytön mukaan. Kuntakohtaisena laskutusperusteena ovat todelliset tuotteistamisen mukaiset kustannukset ja sosiaali- ja terveyslautakunnan vahvistamat hinnat.

9 39, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel TOIMINTASÄÄNTÖ Sotel Sivu 3 5. Sosiaali- ja terveysviraston organisaatio Sosiaali- ja terveysvirasto on yksi kaupungin kolmesta toimialasektorista. Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto huolehtii yhteistoimintasopimuksen nojalla Luodon kunnan, Pedersören kunnan, Pietarsaaren kaupungin ja Uudenkaarlepyyn kaupungin koko kunnallisesta sosiaalihuollosta (lasten päivähoitoa lukuun ottamatta), vanhushuollosta, terveydenhuollosta ja ympäristöterveydenhuollosta Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja sen jaostojen tehtävät ja ratkaisuvalta Pietarsaaren sosiaali- ja terveyslautakunta on sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä tarkoitettu kuntien yhteinen toimielin, joka vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisesta mainituissa kunnissa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan asettamisen ja sen aseman ja valtuuksien perusteet on vahvistettu yhteistoimintasopimuksen kohdissa 4 ja 6. Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävät ja ratkaisuvalta on vahvistettu Pietarsaaren kaupungin hallintosäännössä. Sosiaali- ja terveyslautakunnan koko ja kokoonpano määräytyvät yhdeksi kunnanvaltuustokaudeksi kerrallaan. Lautakunnan jäsenten lukumäärän perustana on sopijakuntien asukasmäärä kuntavaaleja edeltävänä vuodenvaihteena. Sopijakunnat valitsevat varsinaiset jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet jokaiselle jäsenelle. Lautakunnassa on yksi puheenjohtaja ja yksi varapuheenjohtaja. Puheenjohtajuus ja varapuheenjohtajuus kiertävät sopijakuntien kesken, kuitenkin siten, että isäntäkunnalla on aina joko puheenjohtajuus tai varapuheenjohtajuus. Sosiaali- ja terveyslautakunta järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja huolehtii siinä tarkoituksessa mm. sosiaalihuoltolain, lukuun ottamatta lasten päivähoitoa, kansanterveyslain, terveydenhuoltolain, vanhuspalvelulain ja muiden em. toimialoja koskevien säännösten mukaan Pietarsaaren kaupungille kuuluvista tehtävistä. Sosiaali- ja terveyslautakunta: 1. Ratkaisee kaupungille edellä mainittujen säännösten mukaan kuuluvat asiat 2. Päättää henkilöstö-, yksilö- ja valvontajaostojen sekä suomenkielisen jaoston tehtävistä Yksilöjaosto Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöjaosto päättää lautakunnan puolesta yksilöasioista, joissa asiakas on ilmoittanut tyytymättömyytensä viranhaltijan päätökseen. Lisäksi jaosto toimii tartuntatautilain mukaisena alistusviranomaisena yksittäistä henkilöä koskevissa asioissa. Yksilöjaosto päättää sosiaali- ja terveyslautakunnan puolesta mahdollisista muista yksilöasioista, ellei päätösvaltaa ole siirretty viranhaltijalle Henkilöstöjaosto Sosiaali- ja terveyslautakunnan henkilöstöjaosto edustaa sosiaali- ja terveysvirastossa työnantajaa ja päättää viraston henkilöstöä koskevista asioista. Henkilöstöjaosto toimii yhteisymmärryksessä Pietarsaaren kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston kanssa Valvontajaosto Sosiaali- ja terveyslautakunnan valvontajaosto toimii elintarvikelaissa, terveydensuojelulaissa, tupakkalaissa ja lääkelaissa tarkoitettuna kunnallisena valvontaviranomaisena Pietarsaaressa, Luodossa, Uudessakaarlepyyssä ja Pedersören kunnassa asiaan kuuluvine tehtävineen ja ratkaisuvaltoineen.

10 39, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel TOIMINTASÄÄNTÖ Sotel Sivu Suomenkielinen jaosto Sosiaali- ja terveyslautakunnan suomenkielisen jaoston tehtävänä on valvoa ja tukea sitä, että suomenkielisiä asiakkaita palvellaan sosiaali- ja terveysviraston yhteistoiminta-alueella kielilain mukaisesti heidän omalla äidinkielellään. Suomenkielinen jaosto voi antaa lausuntoja sellaisista lautakunnan käsiteltäväksi tulevista asioista, joilla on vaikutusta suomenkielisten palvelujen toteutumiseen. Jaoston hallintokieli on suomi. Jaoston jäsenet ja puheenjohtaja valitaan samoin periaattein kuin sosiaali- ja terveyslautakunnan muissa jaostoissa sillä edellytyksellä, että valittavien henkilöiden äidinkieli on suomi. Ellei heitä ole mahdollista valita lautakunnan varsinaisten jäsenten tai varajäsenten keskuudesta, valitsee kyseinen yhteistoimintakunta suomenkielisen edustajan/suomenkieliset edustajat jaostoon. Sosiaali- ja terveyslautakunta valitsee yhteistoimintakuntien ehdotuksesta viisi varsinaista jäsentä ja viisi henkilökohtaista varajäsentä. Sosiaali- ja terveyslautakunta valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan suomenkielisen jaoston varsinaisten jäsenten keskuudesta. Myös jaoston sihteerin äidinkielen tulee olla suomi. Suomenkielinen jaosto kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään kaksi (2) kertaa vuodessa Sosiaali- ja terveysviraston johto ja hallinto Sosiaali- ja terveysjohtaja on sosiaali- ja terveysviraston päällikkö ja vastaa talousarviosta. Sosiaali- ja terveysjohtaja on suoraan kaupunginjohtajan alainen. Sosiaali- ja terveyslautakunta valitsee sosiaali- ja terveysjohtajan ja sosiaali- ja terveysjohtajan sijaisen. Sosiaali- ja terveysviraston johtoryhmä avustaa sosiaali- ja terveysjohtajaa toiminnan, hallinnon ja talouden johtamisessa, yhteensovittamisessa ja kehittämisessä. Sosiaali- ja terveysjohtaja on johtoryhmän puheenjohtaja ja valitsee sen jäsenet. Tulosalueiden päällikköjen avustamiseksi tulosalueen toiminnan, hallinnon ja talouden johtamisessa, yhteensovittamisessa ja kehittämisessä voidaan asettaa johtoryhmä. Tulosalueen päällikkö on johtoryhmän puheenjohtaja ja valitsee sen jäsenet. Johtoryhmillä ei ole ratkaisuvaltaa.

11 39, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel TOIMINTASÄÄNTÖ Sotel Sivu Sosiaali- ja terveysviraston tulosalueet ja toimintayksiköt Sosiaali- ja terveysvirasto on jaettu seuraaviin tulosalueisiin, tulosyksiköihin ja toimintayksiköihin, joilla on mainitut päälliköt ja sijaiset. Tulosalue / Tulosyksikkö / Toimintayksikkö Päällikkö/Sijainen Hallinto Henkilöstöhallinto Hallintokanslia Kehittämisyksikkö sote-johtaja/ sote-johtajan sijainen henkilöstöpäällikkö/ kansliasihteeri kehittämispäällikkö/henkilöstöpäällikkö henkilöstöpäällikkö / sote-johtaja Terveydenhuolto Lapset, nuoret, perheet Äitys- ja lastenneuvola Koulu- ja opisk.terv.huolto Lasten ja nuorten yksikkö Lasten ja nuorten psykiatria Mielenterveys- ja riippuvuushoito Aikuispsykiatria Päiväkesk., asuminen, tuki Riippuvuushoito Psykologitoiminta Suun terveydenhuolto johtava lääkäri/ylilääkäri (perusterv.huolto) hoitotyön päällikkö/ylihoitaja ylihoitaja/hoitotyön päällikkö ylilääkäri/apulaisylilääkäri ylilääkäri/ apulaisylilääkäri ylihoitaja/ hoitotyön päällikkö ylilääkäri/johtava lääkäri ylihoitaja/ hoitotyön päällikkö ylihoitaja/ hoitotyön päällikkö riippuvuushoidon johtaja/ylihoitaja johtava psykologi/johtava lääkäri johtava hammasl./vt. johtava hammasl. ylihoitaja/ hoitotyön päällikkö Suun terv.huollon ostopalvelut johtava hammasl./ johtava lääkäri Perusterveydenhuollon avohoito ylilääkäri/ ylilääkäri ylihoitaja/ hoitotyön päällikkö Päivystys Aikuisten ja ikääntyneiden ehkäisevä terveydenhuolto Sairaanhoitovastaanotot Sairaalan osastot ja poliklinikat A2 kuntoutus, kipukuntoutus ylilääkäri/johtava lääkäri Fysiatrian, neurologian pkl ylihoitaja / hoitotyön päällikkö A7, kotisairaala, (päiväkir. ja leikk.) ylilääkäri/johtava lääkäri Muut erikoisalojen poliklinikat hoitotyön päällikkö /ylihoitaja Yleislääketieteen os. 6, 8 ylilääkäri / ylilääkäri hoitotyön päällikkö /ylihoitaja Uudenkaarlepyyn hoito-osasto ylilääkäri /apulaisylilääkäri vanhushuollon pääll./ hoitotyön pääll.

12 39, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel TOIMINTASÄÄNTÖ Sotel Sivu 6 Palveluyksiköt Laboratorio sairaalakemisti/johtava lääkäri ylihoitaja/hoitotyön päällikkö Fysio- ja toim.terapia, apuvälin. ylihoitaja/hoitotyön päällikkö Liinavaatevarasto ja pesulapalv. ylihoitaja/hoitotyön päällikkö Puhe- ja ravitsemusterapia johtava lääkäri/vt. johtava lääkäri Lääkekeskus johtava lääkäri/vt. johtava lääkäri Ostopalvelut/lääkinn. kuntoutus ylihoitaja/ johtava lääkäri Ostot ja varasto, Malmi johtava lääkäri/vt. johtava lääkäri Välinehuolto hoitotyön päällikkö/ylihoitaja Hallinto ja yhteiset toiminnot johtava lääkäri/ylilääkäri Hankkeet, ostopalvelut hoitotyön päällikkö/ylihoitaja Vanhushuolto Avohoito Asuminen Kotihoito Palveluohjaus Koivurinteen palvelukeskus Esselunden Hakalehto Pedersheim Purmohemmet Sandlundens åldringscenter vanhushuollon päällikkö/ylihoitaja/ palvelupäällikkö ylihoitaja / vanhushuollon päällikkö osastonhoitaja/kotihoidon ohjaaja sijoituskoordinaattori/ ylihoitaja palvelupäällikkö / vanhushuollon päällikkö johtaja/apulaisjohtaja johtaja /vastaava sairaanhoitaja johtaja / apulaisjohtaja johtaja / apulaisjohtaja johtaja / vastaava sairaanhoitaja johtaja / vastaava sairaanhoitaja Sosiaalihuolto Aikuissosiaalityö Perhepalvelukeskus Vammaishuolto Ympäristöterveydenhuolto Terveysvalvonta Eläinlääkintähuolto sosiaalihuollon päällikkö/osastopäällikkö yksikönjohtaja/ sosiaalihuollon päällikkö yksikönjohtaja / sosiaalihuollon päällikkö osastopäällikkö/ sosiaalihuollon päällikkö ymp.terv.huollon päällikkö/terv.tarkastaja tai eläinlääkäri ymp.terv.huollon päällikkö / terv.tarkastaja tai eläinlääkäri ymp.terv.huollon päällikkö / terv.tarkastaja tai eläinlääkäri

13 39, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel TOIMINTASÄÄNTÖ Sotel Sivu 7 6. Viranhaltijoiden ratkaisuvalta yleisissä asioissa 6.1. Sosiaali- ja terveysjohtajan ratkaisuvalta Sosiaali- ja terveysjohtajalla on oikeus päättää sosiaali- ja terveysviraston puolesta: - talousarviovarojen uudelleenjärjestelystä tulosalueiden välillä - työryhmän asettamisesta - tiedotustilaisuuksien, neuvottelujen ja edustustilaisuuksien järjestämisestä - sopimusten tekemisestä ja irtisanomisesta - sosiaali- ja terveysviraston edustajista neuvotteluissa ja edustustilaisuuksissa, ellei sosiaalija terveyslautakunta tai sen jaosto ole päättänyt asiasta yksittäistapauksessa - sosiaali- ja terveysviraston puhevallan käyttämisestä, ellei sosiaali- ja terveyslautakunta tai sen jaosto ole päättänyt asiasta - sosiaali- ja terveysvirastoa koskevien ohjeiden ja määräysten vahvistamisesta - lahjoista, huomionosoituksista, kannatusilmoituksista ja avustuksista hyväntekeväisyyteen 6.2. Tulosalueiden päälliköt Tulosalueen päälliköllä on oikeus päättää omalla tulosalueellaan: - työryhmän asettamisesta - talousarviovarojen uudelleenjärjestelystä - sopimusten tekemisestä ja irtisanomisesta - irtaimen omaisuuden hankkimisesta ja palvelujen ostosta - tiedotustilaisuuksien, neuvottelujen ja edustustilaisuuksien järjestämisestä - lahjoista, huomionosoituksista ja kannatusilmoituksista - tulosalueen edustajista neuvotteluissa ja edustustilaisuuksissa - tulosalueen puhevallan käyttämisestä, ellei sosiaali- ja terveysjohtaja tai sosiaali- ja terveyslautakunta tai sen jaosto ole päättänyt asiasta - tulosaluetta koskevien ohjeiden ja määräysten vahvistamisesta 6.3. Tulosyksiköistä vastaavat Tulosyksiköstä vastaavalla on oikeus päättää omassa tulosyksikössään: - työryhmän asettamisesta - talousarviovarojen uudelleenjärjestelystä - irtaimen omaisuuden hankkimisesta ja palvelujen ostosta - tiedotustilaisuuksien, neuvottelujen ja edustustilaisuuksien järjestämisestä - lahjoista ja huomionosoituksista - tulosyksikön edustajista neuvotteluissa ja edustustilaisuuksissa - tulosyksikön puhevallan käyttämisestä, ellei tulosalueen päällikkö, sosiaali- ja terveysjohtaja tai sosiaali- ja terveyslautakunta tai sen jaosto ole päättänyt asiasta - tulosyksikköä koskevien ohjeiden ja määräysten vahvistamisesta 6.4. Toimintayksikköjen päälliköt Toimintayksikön päälliköllä on oikeus päättää omassa toimintayksikössään: - työryhmän asettamisesta - talousarviovarojen uudelleenjärjestelystä - irtaimen omaisuuden hankkimisesta ja palvelujen ostosta - tiedotustilaisuuksien, neuvottelujen ja edustustilaisuuksien järjestämisestä

14 39, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel TOIMINTASÄÄNTÖ Sotel Sivu 8 - lahjoista ja huomionosoituksista - toimintayksikön edustajista neuvotteluissa ja edustustilaisuuksissa - toimintayksikön puhevallan käyttämisestä, ellei tulosyksikön johtaja, tulosalueen päällikkö, sosiaali- ja terveysjohtaja tai sosiaali- ja terveyslautakunta tai sen jaosto ole päättänyt asiasta - toimintayksikköä koskevien ohjeiden ja määräysten vahvistamisesta 7. Toimivalta henkilöstöasioissa 7.1. Henkilöstön valinta Sosiaali- ja terveysjohtajan, ympäristöterveydenhuollon päällikön, sosiaalihuollon päällikön, hoitotyön päällikön, vanhushuollon päällikön, johtavan lääkärin ja henkilöstöpäällikön valitsee sosiaali- ja terveyslautakunta. Lautakunta ei voi siirtää valintaa koskevaa toimivaltaa. Muun kuin edellä mainitun henkilöstön valintaa koskeva toimivalta siirretään seuraavasti: Valittava tai määrättävä henkilö tulosalueen tilapäinen päällikkö tulosyksikön johtaja muu vakinainen viranhaltija sijainen tai vt. viranhaltija työntekijä Päätöksentekijä sosiaali- ja terveysjohtaja tulosalueen päällikkö tulosalueen päällikkö tai tulosyksikön johtaja tulosalueen päällikkö tai tulosyksikön johtaja tulosalueen päällikkö, tulosyksikön tai toimintayksikön johtaja Sosiaali- ja terveyslautakunnan henkilöstöjaoston antamien ohjeiden puitteissa sekä niiden työntekijöiden osalta, jotka kyseisellä päälliköllä on oikeus palkata, päättävät edellä mainitut päätöksentekijät myös: - työtehtävistä ja palveluspaikasta - palkan ja korvausten vahvistamisesta henkilöstöjaoston ohjeiden mukaisesti - sivutoimiluvan myöntämisestä sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisestä - virantoimituksesta pidättämisestä ja irtisanomisesta - varoituksen antamisesta Päätökset, jotka koskevat: - pyyntöä terveydentilaa koskevien tietojen ja rikosrekisterin tarkistamiseksi - määräämistä varallaoloon sekä lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön, kotimaan virkamatkoille, koulutukseen ja vuosilomalle - määräämistä terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin - laissa tai työehtosopimuksessa säädettyjen palkallisten tai palkattomien virka- ja työvapaiden myöntämistä - harkinnanvaraisten palkattomien virka- ja työvapaiden myöntämistä tekee: - sosiaali- ja terveysjohtaja asian koskiessa tulosalueen päällikköä - tulosalueen päällikkö asian koskiessa tulosyksikön johtajaa - tulosyksikön johtaja asian koskiessa toimintayksikön johtajaa - toimintayksikön johtaja asian koskiessa toimintayksikön työntekijöitä.

15 39, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel TOIMINTASÄÄNTÖ Sotel Sivu Viranhaltijoiden ratkaisuvalta yksilöasioissa ja henkilöstöasioissa Viranhaltijoiden ratkaisuvalta terveydenhuollon yksilöasioissa ja henkilöstöasioissa Tulosyksikön johtaja päättää seuraavasta: - hoitohenkilöstön palkkaaminen toistaiseksi (ylihoitaja/hoitotyön päällikkö) - hammaslääkärien palkkaaminen toistaiseksi (johtava hammaslääkäri) - terveydentilaa koskevien tietojen pyytäminen vakinaista palvelussuhdetta varten - lain nojalla esitettävä rikosrekisteriote tilapäisiä ja vakinaisia palvelussuhteita varten - harkinnanvaraisen virkavapaan myöntäminen enintään 1 vuodeksi (henkilöstöjaoston päätöksen mukaisesti), hoito- ja vanhempainvapaan myöntäminen - opintovapaan myöntäminen opintovapaalain mukaisesti - pidempien täydennyskoulutuskokonaisuuksien myöntäminen - palkan vahvistaminen henkilöstöjaoston ohjeiden mukaisesti - vuorotteluvapaan ja vuorotteluvapaasijaisen myöntäminen - virkamatkan myöntäminen - osastonsihteerien palkkaaminen ja heidän vapaidensa myöntäminen - vuosilomapäivien säästäminen sopimuksen mukaisesti - sivutoimiluvan myöntäminen henkilöstöjaoston päätöksen mukaisesti - tulosalueiden päälliköt myöntävät ulkomaanmatkat Tulosyksikköjen johtajat/tulosalueiden päälliköt voivat siirtää ratkaisuvallan seuraavissa asioissa henkilökohtaisilla päätöksillä toimintayksikköjen viranhaltijoille: - henkilöstön palkkaaminen hyväksytyn talousarvion puitteissa enintään 8 kuukaudeksi - pyyntö rikosrekisteritietojen tarkistamiseksi voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti - harkinnanvaraisen työvapaan myöntäminen enintään 1 kuukaudeksi - osallistumisoikeuden myöntäminen täydennyskoulutukseen hyväksytyn talousarvion puitteissa enintään 10 päiväksi vuodessa - tehtäväkohtaisen palkan vahvistaminen yksikön palkkatason mukaisesti - sopimuksen mukaisten vuosilomien myöntäminen - esimiehen poissa ollessa edellä mainitut päätökset tekee asianomainen toimintayksikön johtaja tai tulosalueen päällikkö Mielenterveys- ja riippuvuushoidon sosiaalityöntekijä päättää asioista, jotka koskevat - - tuki- tai palveluasumispaikan myöntämistä - - maksujen ja korvausten alentaminen ja perimättä jättäminen

16 39, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel TOIMINTASÄÄNTÖ Sotel Sivu Viranhaltijoiden ratkaisuvalta sosiaalihuollon yksilöasioissa ja henkilöstöasioissa Perhepalvelukeskus Perhepalvelukeskuksen yksikönjohtaja, jonka sijainen on aikuissosiaalityön yksikönjohtaja tai sosiaalihuollon päällikkö, päättää asioista jotka koskevat - sellaisia lastensuojelulaissa tarkoitettuja asioita, joista päättää sosiaalihuollon johtava viranhaltija; perhekuntoutus, lapsen sijoittaminen avohuollon palvelun kautta (LSL 37 ), kiireellisen sijoituksen jatkaminen (LSL 38 3 mom.), lapsen vapaaehtoinen huostaanotto ja sijoittaminen (LSL 43 1 mom.), huostassapidon lakkaaminen ( 47 1 mom.), sijoituspaikan muuttaminen huostaanoton tai kiireellisen sijoituksen aikana (LSL 43 3 mom.), yhteydenpidon rajoittaminen tai laitoksen johtajan tekemän päätöksen jatkaminen (LSL 63 2 mom.)., luvan hakeminen hallinto-oikeudelta lapsen tutkimista varten (LSL 28 ), luvan hakeminen hallinto-oikeudelta huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista varten (LSL 43 2 mom.) - ostopalvelujen hyväksymistä yksittäisissä asiakasasioissa sekä ostopalvelusopimusten allekirjoittamista yksittäisissä asiakasasioissa - maksujen ja korvausten alentamista ja perimättä jättämistä - lausuntojen antamista tuomioistuimelle yksilöjaostossa käsitellyistä asioista sekä hallintokanteluihin vastaamista ja oikeusasiamiehelle tehtäviä selvityksiä - sijaisten ja määräaikaisen henkilöstön määräämistä - oman vastuualueensa vakinaisen henkilöstön palkkaamista - vakinaisen henkilöstön palkkaamista - palkkojen vahvistamista henkilöstöjaoston ohjeiden mukaisesti - terveydentilaa koskevien tietojen pyytämistä vakinaista palvelussuhdetta varten - pyyntöä rikosrekisteriotteen esittämisestä tilapäisiä ja vakinaisia palvelussuhteita varten - hoito- ja vanhempainvapaan myöntämistä - harkinnanvaraisen virkavapaan myöntämistä enintään 1 vuodeksi - täydennyskoulutuksen sekä opintovapaalain mukaisten opintovapaiden myöntämistä - vuorotteluvapaan ja vuorotteluvapaasijaisen myöntämistä - lomapäivien säästämistä sopimuksen mukaisesti Perhepalvelukeskuksen sosiaalityöntekijä päättää asioista, jotka koskevat - palvelutarpeen arviointia ja erityistarpeisten lasten palvelutarpeen arviointia - tukipalvelujen myöntämistä, esim. tukiperhe, tukihenkilö, harrastus, leiri, vertaisryhmä - avohuollon tukitoimia (LSL 36 ) - kiireellisiä sijoituksia (LSL 38 1 mom.) - kiireellisen sijoituksen jatkamista (LSL 38 3 mom.) - kiireellisten sijoitusten lakkaamista (LSL 39 1 mom.)

17 39, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel TOIMINTASÄÄNTÖ Sotel yhteydenpidon rajoittamista kiireellisen sijoituksen yhteydessä (LSL 63 2 mom.) - lapsen sijoittamista vankilan perheosastolle vanhempansa luo (LSL 13 a ) - jälkihuoltoa - jälkihuollon tukitoimia - sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja Perhehoidon vastuuhenkilö päättää asioista, jotka koskevat - perhekodin hyväksymistä - tukihenkilöiden/tukiperheiden hyväksymistä - yksittäisten asiakkaiden ehkäisevää tukiperhe-/tukihenkilötoimintaa - sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja sosiaalityöntekijä Adoptioasoista vastaava sosiaalityöntekijä päättää asioista, jotka koskevat - adoptiokodin hyväksymistä Lastenvalvoja, jonka sijainen on toinen lastenvalvoja, päättää asioista, jotka koskevat - isyyden vahvistamiseen liittyviä toimenpiteitä - lapsen huollosta tehdyn sopimuksen vahvistamista - lapsen elatuksesta tehdyn sopimuksen vahvistamista - huoltajuusasioihin liittyviä lausuntoja tuomioistuimelle - lapsen ja vanhemman valvottuja tapaamisia Sivu 11 Virkasuhteessa oleva sosiaaliohjaaja/asiakasohjaaja päättää asioista, jotka koskevat - palvelutarpeen arviointia - tukipalvelujen myöntämistä, esim. tukiperhe, tukihenkilö, harrastus, leiri, vertaisryhmä Johtava perheohjaaja päättää asioista, jotka koskevat - kotipalvelun myöntämistä lapsiperheille - ehkäisevän perhetyön myöntämistä - lapsiperheiden kotipalvelumaksujen vahvistamista - alle 6 kk:n virkavapaiden myöntämistä - sijaisten ja määräaikaisen henkilöstön määräämistä alle 6 kuukaudeksi Palvelusihteeri päättää - elatusavun perinnästä tai sijoitetun lapsen vanhempien asiakasmaksujen vahvistamisesta - sijoitetun lapsen tulojen(eläkkeet, elinkorot, avustukset), korvausten tai saamisten perinnästä

18 39, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel TOIMINTASÄÄNTÖ Sotel Sivu 12 Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityön yksikönjohtaja, jonka sijainen on perhepalvelukeskuksen yksikönjohtaja tai sosiaalihuollon päällikkö, päättää asioista jotka koskevat - ostopalvelujen ja muiden palvelujen hyväksymistä yksittäisissä asiakasasioissa sekä ostopalvelusopimusten allekirjoittamista yksittäisissä asiakasasioissa - ehkäisevää toimeentulotukea yksittäisissä asiakasasioissa - täydentävän toimeentulotuen myöntämistä yksittäisissä asioissa, jotka eivät sisälly sosiaali- ja terveyslautakunnan vuosittain vahvistamien periaatteiden puitteisiin - lausuntojen antamista tuomioistuimelle yksilöjaostossa käsitellyistä asioista sekä hallintokanteluihin vastaamista ja oikeusasiamiehelle tehtäviä selvityksiä - sijaisten ja määräaikaisen henkilöstön määräämistä - vakinaisen henkilöstön palkkaamista - oman vastuualueensa vakinaisen henkilöstön palkkaamista - palkkojen vahvistamista henkilöstöjaoston ohjeiden mukaisesti - terveydentilaa koskevien tietojen pyytämistä vakinaista palvelussuhdetta varten - pyyntöä rikosrekisteriotteen esittämisestä tilapäisiä ja vakinaisia palvelussuhteita varten - hoito- ja vanhempainvapaan myöntämistä - harkinnanvaraisen virkavapaan myöntämistä enintään 1 vuodeksi - täydennyskoulutuksen sekä opintovapaalain mukaisten opintovapaiden myöntämistä - vuorotteluvapaan ja vuorotteluvapaasijaisen myöntämistä - lomapäivien säästämistä sopimuksen mukaisesti Aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijä päättää asioista, jotka koskevat - täydentävän toimeentulotuen myöntämistä sosiaali- ja terveyslautakunnan vuosittain vahvistamien periaatteiden mukaisesti - ehkäisevää toimeentulotukea - palvelutarpeen arviointia, erityistä tukea tarvitsevan henkilön palvelutarpeen arviointia - yksilökeskeistä sosiaalityötä - sosiaalihuoltolain 28 :n mukaisia tukipalveluja - myönnetyn vuokravakuuden takaisinperintää Aikuissosiaalityön sosiaaliohjaaja/ohjaaja päättää asioista, jotka koskevat - täydentävän toimeentulotuen myöntämistä sosiaali- ja terveyslautakunnan vuosittain vahvistamien periaatteiden mukaisesti - ehkäisevää toimeentulotukea - yksilökeskeistä sosiaaliohjausta - palvelutarpeen arviointia - sosiaalihuoltolain mukaisia tukipalveluja - myönnetyn vuokravakuuden takaisinperintää

19 39, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel TOIMINTASÄÄNTÖ Sotel Sivu 13 Etuuskäsittelijä päättää asioista, jotka koskevat - täydentävän toimeentulotuen myöntämistä sosiaali- ja terveyslautakunnan vuosittain vahvistamien periaatteiden mukaisesti Vammaishuolto Vammaishuollon osastopäällikkö, jonka sijainen on johtava sosiaalityöntekijä tai sosiaalihuollon päällikkö, päättää asioista, jotka koskevat - ostopalvelujen ja muiden palvelujen hyväksymistä yksittäisissä asiakasasioissa sekä ostopalvelusopimusten allekirjoittamista yksittäisissä asiakasasioissa - maksujen ja korvausten alentamista ja perimättä jättämistä - lausuntojen antamista tuomioistuimelle yksilöjaostossa käsitellyistä asioista sekä hallintokanteluihin vastaamista ja oikeusasiamiehelle tehtäviä selvityksiä - sijaisten ja määräaikaisen henkilöstön määräämistä - vakinaisen henkilöstön palkkaamista - oman vastuualueensa vakinaisen henkilöstön palkkaamista - palkkojen vahvistamista henkilöstöjaoston ohjeiden mukaisesti - terveydentilaa koskevien tietojen pyytämistä vakinaista palvelussuhdetta varten - pyyntöä rikosrekisteriotteen esittämisestä tilapäisiä ja vakinaisia palvelussuhteita varten - hoito- ja vanhempainvapaan myöntämistä - harkinnanvaraisen virkavapaan myöntämistä enintään 1 vuodeksi - täydennyskoulutuksen sekä opintovapaalain mukaisten opintovapaiden myöntämistä - vuorotteluvapaan ja vuorotteluvapaasijaisen myöntämistä - lomapäivien säästämistä sopimuksen mukaisesti Vammaishuollon sosiaalityöntekijät ja johtava sosiaalityöntekijä päättävät asioista, jotka koskevat - omaishoidon tuen myöntämistä alle 65-vuotiaille - tukihenkilön/tukiperheen myöntämistä - kuljetuspalvelun myöntämistä vammaisuuden perusteella järjestettäviä palveluja ja tukitoimia koskevan asetuksen mukaisesti - palvelutarpeen arviointia, erityistä tukea tarvitsevan henkilön palvelutarpeen arviointia - yksilöllisiä vammaispalveluja ja yksilöllistä erityishuoltoa (henkilökohtainen apu, palvelu- ja tukiasuminen, laitoshoito, kuntoutus, sopeutumisvalmennus, asunnon muutostyöt, välineet ja laitteet, kriisi- ja tutkimushoito) - muita sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja - maksujen ja korvausten alentamista ja perimättä jättämistä Vammaishuollon sosiaaliohjaaja, jonka sijainen on toinen sosiaaliohjaaja tai sosiaalityöntekijä, päättää omalla vastuualueellaan asioista, jotka koskevat - kuljetuspalvelun myöntämistä vammaisuuden perusteella järjestettäviä palveluja ja tukitoimia koskevan asetuksen sekä sosiaalihuoltolain mukaisesti

20 39, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel TOIMINTASÄÄNTÖ Sotel sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan ja työkorvauksen myöntämistä - muita sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja - omaishoidon tuen myöntämistä alle 65-vuotiaille aikuisille Vammaishuollon asumisesimiehet päättävät asumisyksiköiden asioista, jotka koskevat - oman henkilöstön työvuorolistojen laatimista - vuosilomien ja sijaisjärjestelyjen suunnittelua - alle 6 kk:n virkavapaiden myöntämistä - sijaisten ja määräaikaisen henkilöstön määräämistä alle 6 kuukaudeksi Vammaishuollon palvelusihteeri päättää viranhaltija-asioista, jotka koskevat - palvelujen asiakasmaksujen vahvistamista Viranhaltijoiden ratkaisuvalta vanhushuollon yksilöasioissa ja henkilöstöasioissa Tulosyksikön päällikkö (ylihoitaja, palvelupäällikkö) päättää seuraavasta: - vakinaisen henkilöstön palkkaaminen - terveydentilaa koskevien tietojen pyytäminen vakinaista palvelussuhdetta varten - harkinnanvaraisen virkavapaan myöntäminen enintään 1 vuodeksi (henkilöstöjaoston päätöksen mukaisesti) - opintovapaan myöntäminen opintovapaalain mukaisesti - pidempien täydennyskoulutuskokonaisuuksien myöntäminen (hakemus, päätös) - palkan vahvistaminen henkilöstöjaoston ohjeiden mukaisesti - vuorotteluvapaan ja vuorotteluvapaasijaisen myöntäminen - virkamatkan myöntäminen - vuosilomapäivien säästäminen sopimuksen mukaisesti - vanhushuollon päällikkö myöntää ulkomaanmatkat Sivu 14 Toimintayksiköiden vastaavat päättävät seuraavasta: - henkilöstön palkkaaminen hyväksytyn talousarvion puitteissa enintään 12 kuukaudeksi - harkinnanvaraisen työvapaan myöntäminen enintään 1 vuodeksi (henkilöstöjaoston päätöksen mukaisesti) - osallistumisoikeuden myöntäminen täydennyskoulutukseen hyväksytyn talousarvion puitteissa enintään 10 päiväksi vuodessa - tehtäväkohtaisen palkan vahvistaminen yksikön palkkatason mukaisesti - sopimuksen mukaisten vuosilomien myöntäminen

21 39, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel TOIMINTASÄÄNTÖ Sotel Sivu 15 Viranhaltijoiden ratkaisuvalta vanhushuollon yksilöasioissa ja henkilöstöasioissa Seuraavia asioita koskeva ratkaisuvalta siirretään seuraaville viranhaltijoille ja mainituille sijaisille: Kotihoidon ohjaaja, jonka sijainen on kotihoidon ohjaaja tai palveluohjaaja, päättää asioista jotka koskevat - palvelumaksujen ja avohoidon maksujen vahvistamista niissä tapauksissa, joissa se ei kuulu muulle päätöksentekijälle - palvelujen ja hoidon ostamista yksittäistapauksissa Asumisyksikön johtaja, jonka sijainen on apulaisjohtaja, päättää asioista jotka koskevat - palvelumaksujen ja hoitomaksujen vahvistamista niissä tapauksissa, joissa se ei kuulu muulle päätöksentekijälle - palvelujen ja hoidon ostamista yksittäistapauksissa Sijoituskoordinaattori, jonka sijainen on sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja, päättää asioista jotka koskevat - palveluasunnon, hoitopaikan tai lyhytaikaishoidon myöntämistä - palvelujen ja hoidon ostamista yksittäistapauksissa Sosiaalityöntekijä, jonka sijainen on aikuissosiaalityön yksikönjohtaja, palvelupäällikkö tai vanhushuollon päällikkö, päättää asioista jotka koskevat - maksujen vahvistamista - maksujen ja korvausten alentamista ja perimättä jättämistä - sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja Sosiaaliohjaaja päättää asioista, jotka koskevat: - omaishoidon tuen myöntämistä yli 65-vuotiaille - sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja - palvelujen ja hoidon ostamista yksittäistapauksissa Kanslisti, jonka sijainen on toinen kanslisti, päättää asioista jotka koskevat - palvelujen ja hoidon asiakasmaksujen vahvistamista Viranhaltijoiden ratkaisuvalta ympäristöterveydenhuollossa Seuraavia asioita koskeva ratkaisuvalta siirretään seuraaville viranhaltijoille. Terveydensuojelulain (763/1994) 7 :n mukaan Ympäristöterveydenhuollon päällikölle tai tämän sijaiselle - 15 Ilmoituksen käsittely - 18 Talousvettä toimittavan laitoksen hyväksyminen mom:ssa tarkoitetun riskinarvioinnin hyväksyminen - 46 Kirjallinen määräys asunnon tarkastuksesta terveyshaittaa epäiltäessä

22 39, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel TOIMINTASÄÄNTÖ Sotel Sivu 16 Ympäristöterveydenhuollon päällikölle tai terveystarkastajalle - 6 Terveydensuojelutehtävät mukaan luettuna alusten tarkastuksia koskeva WHO:n kansainvälinen terveyssäännöstö - 20 Riskinarvioinnin hyväksymisen lisäksi muut toimenpiteet talousveden laadun ja talousveden käyttöä koskevien määräysten valvomiseksi - 20a Talousveden välityksellä leviävän taudin ehkäiseminen - 27 Määräykset asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyvän terveyshaitan selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi - 29 Uimaveden säännöllinen valvonta - 30 Määräykset käymälän rakentamisesta yleiselle alueelle - 31 Toimenpiteet ja määräykset mikrobien ja vahinkoeläinten hävittämiseksi - 42 Määräykset hautauksesta aiheutuvan epäkohdan poistamisesta tai alueen käytön kieltämisestä hautaamista varten - 49 Ulkopuolisen asiantuntijan pätevyyden toteaminen Elintarvikelain (23/2006) 32 :n mukaan Ympäristöterveyden huollon päällikölle tai tämän sijaiselle - 14 Elintarvikehuoneistoa koskevan ilmoituksen käsittely - 15 Elintarvikehuoneiston hyväksyminen laitokseksi - 22 Alkutuotantopaikkaa koskevan ilmoituksen käsittely - 22a Alkutuotantopaikan hyväksyminen - 56 Kielto - 57 Elintarvikkeen markkinoilta poistaminen ja yleinen tiedottaminen - 58 Elintarvikkeen haltuunotto - 59 Elintarvikkeen käyttöä ja hävittämistä koskeva päätös Ympäristöterveydenhuollon päällikölle tai hygieenikkoeläinlääkärille/terveystarkastajalle - 33 Kunnan elintarvikevalvonnan tehtävät - 45 Ruokamyrkytysten selvittäminen - 55 Elintarvikemääräysten vastaisuuden poistaminen Tupakkalain (549/16) 8 :n mukaan Ympäristöterveydenhuollon päällikölle tai tämän sijaiselle - 44 Vähittäismyyntiluvan myöntäminen - 48 Nikotiininesteiden vähittäismyyntiä koskeva vastaanottoilmoitus - 50 Tukkumyyntiä koskeva vastaanottoilmoitus - 79 Tupakointikiellon määrääminen asuntoyhteisöön - 96 Tupakkalain vastaisen toiminnan kieltäminen - 97 Vähittäismyyntiluvan peruuttaminen Lääkelain (395/1987) mukaan

23 39, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel TOIMINTASÄÄNTÖ Sotel Sivu 17 Ympäristöterveydenhuollon päällikölle tai tämän sijaiselle - 54a Nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntiluvan myöntäminen - 54c Säännösten vastaisen toiminnan kieltäminen sekä nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntiluvan peruuttaminen Kunnalliselle valvontaviranomaiselle elintarvike-, terveydensuojelu-, tupakka- ja lääkelain mukaan kuuluvan valvonnan mahdollistamiseksi on seuraavat oikeudet siirretty Ympäristöterveydenhuollon päällikölle tai tämän sijaiselle - Ympäristölupalausuntojen antaminen - Asema-, rakennus- ja osayleiskaavalausuntojen antaminen Ympäristöterveydenhuollon päällikölle tai hygieenikkoeläinlääkärille/terveystarkastajalle - Oikeus tehdä tarkastuksia ja saada tarvittavat tiedot - Oikeus ottaa näytteitä - Rakennuslupalausuntojen antaminen

24 39, SOTEL :00 / :s bilaga: B sotel

25 39, SOTEL :00 / :s bilaga: C sotel

26 39, SOTEL :00 / :s bilaga: D sotel

27 39, SOTEL :00 / :s bilaga: E sotel

28 39, SOTEL :00 / :s bilaga: E sotel

29 40, SOTEL :00 SOCHV: 364/2017 IT-TOIMINTOJEN SIIRTÄMINEN 2M-IT:LLE SOTEL Valmistelu: vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Suunnitelmien mukaan ICT-palvelujen tuotantomalli muuttuu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä. Maakunnat vastaavat tulevaisuudessa tietohallinto- ja ICT-palvelujen järjestämisestä, mutta maakuntien ICT-palvelut keskitetään valtakunnalliseen ICT-palvelukeskukseen, jonka kautta sosiaali- ja terveysalan ICT-yritykset tarjoavat palvelujaan. Medbit Oy on julkisomisteinen sosiaali- ja terveysalan ICT-yritys, joka toimii lähinnä Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueeseen kuuluvissa sairaanhoitopiireissä ja kunnissa ja on niiden omistuksessa. Medbit on yksi niistä yrityksistä, jotka voivat tarjota maakunnille ICT-palveluja myös sote-uudistuksen jälkeen. Vaasan sairaanhoitopiiri on Medbitin osakas ja se on luovuttanut IT-toimintonsa yritykselle Medbit Oy on ottanut yhteyden Vaasan sairaanhoitopiirin kuntiin keskustellakseen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ICTtoimintojen mahdollisesta luovuttamisesta yritykselle, ja asiasta on keskusteltu Pietarsaaressa Sosiaali- ja terveysviraston IT-toiminnot muodostuvat kahdesta kokonaisuudesta. ATK-toimisto ylläpitää potilastietojärjestelmä Effican ohjelmistoa ja intranetiä sekä vastaa suuresta osasta laskutusta ja raportointia. Laitteiston hoitoa ja mm. sähköpostia varten tarvittavat IT-palvelut ostetaan sisäisesti kaupungin ITosastolta. IT-toimintojen luovutus koskisi sekä sosiaali- ja terveysviraston ATK-toimistoa että sitä osaa kaupungin IT-toiminnoista, joka palvelee sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Luovutus voitaisiin toteuttaa aikaisintaan vuoden 2018 alussa. Pietarsaaren kaupunginjohtaja toivoo sosiaali- ja terveyslautakunnalta mielipidettä asiasta ennen ennakkoselvityksen laatimista siitä, mitkä toiminnot voisivat sisältyä luovutukseen. Ehdotus Päätös Vt. sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy Medbit Oy:lle luovutettavia ICT-toimintoja koskevan ennakkoselvityksen laatimisen. Sosiaali- ja terveyslautakunta: Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi ehdotuksen

30 40, SOTEL :00 SOCHV: 364/2017 SOTEL Vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Sosiaali- ja terveysviraston IT-toimintojen siirtämisestä on tehty ennakkoselvitys sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen mukaisesti. Selvitys tehtiin yhdessä Medbit Oy:n kanssa. Yritys on fuusioitunut Medi-IT Oy:n kanssa, ja uuden yhtiön nimi on ollut lukien 2M-It. 2M-It:llä on toimintaa 11 maakunnassa ja 12 sairaanhoitopiirissä. Yritysfuusio on viivästyttänyt sosiaali- ja terveysviraston IT-toimintojen siirtämistä koskevaa ennakkoselvitystä. ICT-toimintojen siirtämisen tavoitteena on kustannusten lisääntymisen hillitseminen, IT-osaamisen vahvistaminen suuremman organisaation tarjoamien synergiaetujen kautta ja toiminnan kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen edellyttämään suuntaan. On tärkeää, että paikallinen osaaminen ja käyttäjätuki säilyvät siirron jälkeen ja että loppukäyttäjille voidaan taata kaksikieliset palvelut. Laaditun selvityksen jälkeen ehdotetaan, että ICT-toimintojen siirto toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa 2M-It:lle siirretään sosiaali- ja terveysviraston ATK-toimiston henkilöstö sekä kaupungin IT-osastolta ne työntekijät, joilla on sosiaali- ja terveydenhuollon työtehtäviä. Siirto tehdään liikkeen luovutuksena. Siirrettäväksi ehdotettavat palvelut ovat käyttäjätuki, IT-ohjelmiston ylläpito ja IT-infrastruktuurin (esim. verkko ja työasemat) ylläpito. Toisessa vaiheessa, joka suunnitellaan toteutettavan sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen voimaantulon yhteydessä, siirretään sosiaali- ja terveydenhuollon nykyinen ICT-järjestelmä maakunnalle. Toisesta vaiheesta tehdään erillinen päätös myöhemmässä vaiheessa. Selvitystyön jatkoa varten asetetaan hankeryhmä, johon kuuluu organisaatioiden asiantuntijoita, sekä ohjausryhmä, jossa on kummankin organisaation johdon edustajia. Ohjausryhmä seuraa hankeryhmän työskentelyä ja hyväksyy lopputuloksen vietäväksi edelleen poliittiseen käsittelyyn. Hankkeen aikatauluna on, että konkreettinen selvitystyö aloitetaan välittömästi, jotta sosiaali- ja terveyslautakunta voi ottaa kantaa tarjoukseen toukokuun kokouksessaan. Koska hankkeeseen kuuluu myös sosiaali- ja terveysviraston ulkopuolisia toimintoja, tekee kaupunginvaltuusto lopullisen päätöksen henkilöstön siirrosta. Suunnitelman mukaan päätös tehdään kesäkuussa siten, että siirto voidaan toteuttaa syksyllä Ehdotus Vt. sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää jatkaa selvitystä ATK-toimiston työtehtävien ja henkilöstön siirrosta 2M-It:lle tavoitteena, että siirto voitaisiin toteuttaa syksyllä Aikataulun tulee olla sama kuin sosiaali- ja terveydenhuollon muiden IT-toimintojen

31 40, SOTEL :00 SOCHV: 364/2017 henkilöstön siirrolla. Asianomaisen henkilöstön kanssa aloitetaan yhteistoimintaneuvottelut. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta

32 41, SOTEL :00 SOCHV: 279/2018 MAKSUTTOMIEN HOITOTARVIKKEIDEN MYÖNTÄMISPERUSTEIDEN PÄIVITYS Valmistelija: ylihoitaja Liite A: Maksuttomien hoitotarvikkeiden päivitetty jakeluohje Maksuttomien hoitotarvikkeiden jakeluohje on hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja sen päivitys Hoitotarvikeryhmä on päivittänyt ohjeen muuttuneiden toimintakäytäntöjen mukaiseksi. Jakeluohjetta on päivitetty pääosin hoitotarvikkeita myöntävän ja hoitotarvikkeiden jakeluun osallistuvan henkilöstön toimintaohjeiden osalta. Päätöksen hoitotarvikkeista tekee sosiaali- ja terveysviraston sairaanhoitaja tai lääkäri, jolla on kokonaisvastuu asiakkaan tai potilaan hoidosta. Hoitotarvikejakelun lähtökohtana on lääketieteellisin perustein todettu pitkäaikainen sairaus, joka on kestänyt vähintään kolme kuukautta. Terveydenhuoltolain (1326/2010, 24) ja terveydenhuollon asiakasmaksulain (734/1992, 5) mukaan hoitosuunnitelman mukaiset pitkäaikaisen sairauden hoitoon tarvittavat hoitotarvikkeet ovat käyttäjilleen maksuttomia. Sairauden hoitoon kuuluvien ja hoitotarvikkeiden jakelun tulee perustua ammattilaisen suorittamaan arviointiin ja yksiköllisesti määriteltyyn tarpeeseen. Kunnat voivat kuitenkin laatia omia ohjeistuksia hoitotarvikkeiden jakelun toiminnan tukemiseksi. Myönnettävien tarvikkeiden enimmäismäärät ovat ohjeellisia ja tukevat ammattilaista tarvikkeita valittaessa. Jakeluohje sisältää myös muita ohjeita ammattilaisille. Hoitotyön päällikkö: Ehdotetaan, että maksuttomien hoitotarvikkeiden päivitetty jakeluohje merkitään tiedoksi. Ehdotus Päätös Vt. sosiaali- ja terveysjohtaja: Ehdotetaan, että sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy maksuttomien hoitotarvikkeiden jakeluohjeen. Sosiaali- ja terveyslautakunta:

33 41, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel Maksuttomat hoitotarvikkeet jakeluohje 2018.doc Maksuttomat hoitotarvikkeet -jakeluohje Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja Päivitetty M. Lindgren Uusi versiopäivitys yh Marjo Orava Hoitotarvikeryhmä Päivitetty yh Marjo Orava Hoitotarvikeryhmä Tallennusosoite I:\Kvalitetshandbok\Vårdmaterial\Handbok\Maksuttomat hoitotarvikkeet jakeluohje 2018.doc

34 41, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel Sisältö 1 YLEISET PERIAATTEET Hoitotarvikejakelun seurantaryhmä Oikeus maksuttomiin hoitotarvikkeisiin Potilaalle annetut maksuttomat hoitotarvikkeet HOITOTARVIKKEITA KOSKEVAT TODISTUKSET Hoitotarviketodistus osana hoitosuunnitelmaa Erikoistoditus hoitotarvikkeista Kuka laatii hoitotarviketodistuksen? Miten hoitotarviketodistus laaditaan? Hoitotarvikkeiden valinta ja toimitus Hoitotarvikejakelupisteet MAKSUTTOMAT HOITOTARVIKKEET Avannetarvikkeet Diabeetikon hoitotarvikkeet Haavanhoitotarvikkeet Inkontinenssitarvikkeet Happihoitotarvikkeet Muut hoitotarvikkeet Palliatiivinen- ja saattohoito kotona MAKSUTTOMIEN HOITOTARVIKKEIDEN JAKELUA KOSKEVAT LAIT, ASETUKSET JA ASIAKIRJAT... 11

35 41, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel YLEISET PERIAATTEET Terveydenhuoltolain (1326/2010) 24 mukaan kunnan tehtävänä on järjestää alueensa asukkaiden sairaanhoitopalvelut. Sairaanhoitopalveluihin sisältyvät mm. sairauksien tutkimus, lääketieteellinen taudinmääritys sekä hoito ja hoitosuunnitelman mukaiset pitkäaikaisen sairauden hoitoon tarvittavat hoitotarvikkeet. Lisäksi kotisairaanhoidon ja kotisairaalahoidon (esim. palliatiivinen kotihoito) yhteydessä annettavat hoitosuunnitelman mukaiset hoitotarvikkeet sisältyvät hoitoon (1326/2010, 25 ). Sairauden hoitoon liittyvät hoitotarvikkeet ovat käyttäjilleen maksuttomia (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 723/1992, 5 ). Pietarsaaren terveyskeskus jakaa maksuttomia hoitotarvikkeita yhteistoiminta-alueen (Pietarsaari, Luoto, Pedersöre ja Uusikaarlepyy) pitkäaikaissairaille osana perusterveydenhuoltoon kuuluvaa avohoitoa ja kotisairaanhoitoa. Maksuttomien hoitotarvikkeiden jakelussa noudatetaan sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymiä toimintaperiaatteita ja jakeluperusteita. Ilmaisena hoitotarvikejakeluna jaetaan tuotteita, jotka terveydenhuollon ammattilainen tai lääkäri arvioi asiakkaalle välttämättömiksi pitkäaikaissairauden hoidon jatkumisen onnistumiseksi kotona. Nämä tuotteet ovat yleensä kertakäyttöisiä. Tässä ohjeessa tarkoitetut hoitotarvikkeet eivät koske lainattavia tai palautettavia tuotteita. Pääperiaate on, että henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvät tuotteet asiakas hankkii ja kustantaa itse. Hoitotarvikejakelu on osa potilaan kokonaishoitoa sisältäen sairaanhoidollista ohjausta, yksilöllistä neuvontaa ja seurantaa. Sairauden hoitoon kuuluvien ilmaisten hoitotarvikkeiden jakelu perustuu aina lääkärin tai terveydenhuollon ammattihenkilön harkintaan ja arvioon tuotteiden tarpeellisuudesta sairauden kotihoidossa. Hoitotarvikejakelun lähtökohtana on lääketieteellisin perustein todettu pitkäaikainen sairaus, joka on kestänyt vähintään kolme kuukautta. On kuitenkin huomattava, että potilas saattaa tarvita hoitotarvikkeita heti sairaalasta kotiuduttuaan (esim. katetripussit ja diabeteksen hoitoon liittyvät hoitotarvikkeet yms.). Päätöksen hoitotarvikkeista tekee lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattihenkilö. Hoitotarvikkeiden yksilöllinen tarve kirjataan potilaan hoitosuunnitelmaan julkisessa terveydenhuollossa. Julkisen terveydenhuollon lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattihenkilö kirjoittaa todistuksen, jonka perusteella hoitotarvikkeet luovutetaan hoitotarvikejakelusta. Ensisijaista on tukea pitkäaikaissairaiden kotona asumista ja selviytymistä. Yksilöllisellä ja tarpeenmukaisella hoitotarvikejakelulla voidaan osaltaan tukea tätä tavoitetta Hoitotarvikejakelun seurantaryhmä Asiakkaita tulee kohdella samanarvoisesti ja oikeudenmukaisesti, yksilöllisyys huomioiden. Hoitotarvikejakelun seurantaryhmä seuraa näiden periaatteiden toteutumista ja heiltä saa tarvittaessa myös hoitotarvikejakeluun liittyvää lisätietoa. Kimmo Kuisma ylilääkäri Marjo Orava ylihoitaja Maj-Len Holmbäck diabetestarvikkeet Auli Itämäki inkontinenssitarvikkeet Leena Ljung lasten hoitotarvikkeet Benita Nyman avannetarvikkeet Nina Nyqvist haavanhoitotarvikkeet Britt-Inger Wik inkontinenssitarvikkeet Sara Peltola hoitotarvikejakelu Ann-Sofi Jaatinen hoitotarvikejakelu Susanna Dahlman kotihoito Hoitotarvikejakelun seurantaryhmä kokoontuu tarpeen mukaan, mutta kuitenkin vähintään kaksi

36 41, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel kertaa vuodessa. Mikäli asiakas on tyytymätön tehtyyn päätökseen hoitotarvikkeista, hän voi jättää oikaisupyynnön asiasta avohoidon ylilääkärille Oikeus maksuttomiin hoitotarvikkeisiin Asiakkaalla on oikeus saada maksuttomia hoitotarvikkeita Pietarsaaren terveyskeskuksesta, mikäli asiakas on kirjoilla Pietarsaaressa, Luodossa, Uudessakaarlepyyssä tai Pedersören kunnassa asiakkaalla on pitkäaikaissairaus, ts. arvioitu hoitoaika ylittää 3 kuukautta asiakkaalla on hoitosuhde terveyskeskukseen tai johonkin muuhun hoitolaitokseen asiakkaalla on lääkärin tai hoitajan antama selvitys hoitotarvikkeen tarpeellisuudesta ja selvitys on dokumentoitu Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston (julkisen terveydenhuollon) potilastietojärjestelmään. ulkokuntalainen asiakas, jolla on omasta kunnasta myönnetty hoitosuunnitelma jälkeen sattuneiden liikenneonnettomuuksien ja työtapaturmien perusteella myönnettävät hoitotarvikkeet - sosiaali- ja terveysvirasto tarjoaa hoitotarvikkeet, mutta laskuttaa asiakkaan vakuutusyhtiötä, ns. täyskustannusvastuu. Viite: Liikennevakuutuslaki 1360/2004 6b (279/1959) ja tapaturmavakuutuslaki 1358/ a (608/1948). Vakuutettujen EU-kansalaisten ja sopimusmaiden kansalaisten hoitotarvikkeet sosiaali- ja terveysvirasto antaa yksilöllisen harkinnan mukaan hoitotarvikkeita suunnitellun oleskelun ja kotimatkan ajaksi (vaaditaan eurooppalainen sairaanhoitokortti tai kopio henkilöllisyystodistuksesta). Kustannukset tilitetään ATK-toimistoon laskutusta varten. Saadakseen hoitotarvikkeita ilmaisjakeluna täytyy ulkomailla kirjoilla olevalla asiakkaalla olla hoitosuunnitelma mukana. Ellei hoitosuunnitelmaa ole mukana eikä sitä saada esim. puhelimitse järjestettyä, ei asiakas saa tuotteita kuin poikkeustapauksissa: kiireellisissä ja välttämättömissä tarpeissa tuotteet annetaan aina, vaikka hoitosuunnitelmaa ei saataisikaan. Viite: Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta ja lain johdosta päivitetyt oppaat Ulkomailta tulevien sairaanhoito Suomessa ja Hoitokustannusten valtion korvaus Potilaalle annetut maksuttomat hoitotavikkeet Kaikki potilaalle kotiin annetut maksuttomat hoitotarvikkeet kirjataan Efficapotilastietojärjestelmään tähän tarkoitukseen varatulle sivulle: HT-JAK. Näin on helppo tarkistaa mitä hoitotarvikkeita potilas on viimeksi saanut ja mistä. Kirjaaminen on tärkeää myös hoidon moniammatillisen seurannan ja jatkuvuuden kannalta. 2 HOITOTARVIKKEITA KOSKEVAT TODISTUKSET 2.1. Hoitotarviketodistus osana hoitosuunnitelmaa Hoitotarviketodistus laaditaan Effica-potilastietojärjestelmään HS-sivulle. Hoitotarviketodistuksen laatii Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston palveluksessa oleva hoitava lääkäri, sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja avoterveydenhuollosta, vuodeosastolta, kotisairaanhoidosta, tai sairaanhoitajat Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston tehostetun palveluasumisen yksiköistä Erikoistodistus Määrällisesti tai laadullisesti poikkeaviin erityistarpeisiin tarvitaan aina avohoidon ylilääkärin hyväksyminen. Näihin erityistarpeisiin täytyy pyytää hoitotarvikejakelun seurantaryhmän asiantuntijahoitajalaatimaan hoitotarviketodistus erikoistodistuksena HS-sivulle. Myös erikoistodistusten tuotteet valitaan organisaation voimassa olevista sopimustuotteista, mikäli mahdollista.

37 41, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel HUOM! Mikäli erikoistodistus joudutaan laatimaan hoitotarvikkeesta, josta ei ole organisaatiossa voimassa olevaa hankintasopimusta, tarpeen tulee olla hyvin perusteltu. Ko. alueen hoitotarvikejakelusta vastaava hoitaja laatii erikoistodistuksen. Kun tällainen tuote tilataan keskusvaraston kautta hoitotarvikejakeluun, täytyy huomautusruutuun kirjoittaa Finns TOD, muussa tapauksessa organisaation sopimustuotteiden ulkopuolisia tuotteita ei voida toimittaa Kuka laatii hoitotarviketodistuksen? Hoitotarviketodistuksen laatijan tulee olla perehtynyt tähän oppaaseen sekä menettelyohjeeseen. Pietarsaaren sosiaali-ja terveysviraston vuodeosaston, vastaanoton ja poliklinikan potilaille ko. yksikön lääkäri, sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja laatii tai päivittää voimassa olevat todistukset. On myös huolehdittava, että potilas saa mukaansa välittömästi tarvitsemansa hoitotarvikkeet. Hoitotarviketodistuksesta informoidaan potilaan asuinalueen hoitotarvikejakelua esim. viestillä tai soittamalla. Pietarsaaren sosiaali-ja terveysviraston palvelutalojen ja vanhainkotien asukkaille laativat ko.yksikön sairaanhoitajat hoitotarviketodistukset ohjeen mukaan, HS-sivulle potilastietojärjestelmä Efficaan. Sairaanhoitajilla on velvollisuus tarvittaessa konsultoida ko. alueen asiantuntijahoitajaa. Kotihoidon asiakkaiden todistusten laatimisesta ja päivittämisestä huolehtii kotihoidon sairaanhoitaja. Yksityisen terveydenhuollon tai muun kunnan sairaalan määräämät hoitotarvikkeet Asiakkaalla on oikeus ilmaisiin hoitotarvikkeisiin tai -välineisiin myös, vaikka ne olisivat muun sairaalan tai yksityisen terveydenhuollon kautta tulleita määräyksiä. Tarpeeseen liittyvä diagnoosi tai muu lääkärin tai terveydenhuollon ammattihenkilön laatima selvitys täytyy kuitenkin kirjata asiakkaan hoitosuunnitelmaan julkisessa terveydenhuollossa ja laatia hoitotarviketodistus potilastietojärjestelmään HS-sivulle tavalliseen tapaan. Asian voi järjestää esim. tilaamalla asakkaalle ajan terveyskeskuksen sairaanhoitajan vastaanotolle. Asiakkaan tulee toimittaa, tai sairaanhoitaja voi asiakkaan luvalla pyytää tarvittavat dokumentit skannattaviksi terveyskeskuksen Effica-potilastietojärjestelmään. Mikäli käyttöön valittu hoitotuote ei kuulu organisaation sopimustuotteisiin, valitaan asiakkaalle lähinnä vastaava tuote organisaation sopimustuotteista, aina kun se on mahdollista Miten hoitotarviketodistus laaditaan? Menettelyohje: Hoitotarviketodistus HS sivulle 2.5. Hoitotarvikkeiden ja -välineiden valinta ja toimitus Poliklinikat, vastaanotot ja vuodeosastot antavat potilaalleen mukaan ne tuotteet, jotka hän välittömästi tarvitsee pitkäaikaissairauden hoitoon. Kerralla mukaan annetaan etukäteen määritelty tarve tai pitkäaikaisessa tarpeessa 3 kuukauden tarve. Kaikki annetut hoitotarvikkeet kirjataan HT-JAK sivulle. Hoitotarvikkeiden luovuttamisen yhteydessä potilasta/omaista ohjataan tuotteiden käytössä ja toteutettu ohjaus ja luovutetut tuotteet kirjataan potilastietojärjestelmään Yli 3 kuukauden tarpeeseen sairaanhoitaja kirjoittaa hoitotarviketodistuksen ja informoi siitä alueen hoitotarvikejakelua Mikäli sopivan hoitotarvikkeen valinta edellyttää tuotteiden kokeilua, annetaan kokeiltavat tuotteet potilaalle hoitoyksiköstä tai järjestetään kokeilu hoitotarvikejakelun kautta. Hoitotarviketodistus kirjoitetaan vasta, kun sopiva tuote on löytynyt Asiakas noutaa hoitotarvikkeet alueensa hoitotarvikejakelusta tai kotihoito toimittaa ne asiakkaalleen. Inkontinenssituotteista on suositeltavaa tehdä kotiinkuljetussopimus. Kotiin kuljetetaan postin välityksellä 3 kuukauden tarve kerrallaan. Kotiinkuljetus on asiakkaalle maksutonta 5

38 41, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel Hoitotarvikkeiden jakelupisteet Jakelupisteitä on organisaation alueella Pietarsaaressa, Luodossa, Uudessakaarlepyyssä ja Pedersöressä. Aukioloajat ja osoitteet ovat organisaation portaalissa 6 3 MAKSUTTOMAT HOITOVÄLINEET JA -TARVIKKEET Tarvikkeiden kappalemäärät ovat ohjeellisia ja perustelluista syistä niistä voidaan poiketa. Tällöin tuotteesta laaditaan erikoistodistus avohoidon ylilääkärin hyväksyttäväksi Avannevälineet Hoitotarvikkeiden valinnassa tulee kiinnittää huomiota asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin ja huomioida ongelmatilanteet. Asiakasta hoitava taho on valinnut hoidollisin perustein asiakkaalle tietyt tuotteet, joita ei tule vaihtaa ilman perusteltua syytä. Avannehoitaja seuraa ja arvioi välineiden tarvetta säännöllisesti. 1. Paksusuoliavanne - suodattimella varustettu suljettu pussi 2 kpl/vrk tai tyhjennettävä suodattimella varustettu pussi 1-2 kpl/2 päivää - avannelevyt 2-3 kpl/viikko 2. Ohutsuoliavanne - tyhjennettävät pussit 1 kpl /1-2 vrk - avannelevyt 2-3 kpl/viikko 3. Virtsa-avanne - avannepussit 1 kpl/vrk (pussissa tulee olla takaiskuventtiili ja tyhjennysventtiili) - avannelevyt 2-3 kpl/viikko - yöpussit 1 kpl/viikko 4. Muut avannetarvikkeet - suojapastat enintään 2 tuubia/kk - ihonsuojarenkaat, voide, suihke tai puikko yksilöllisen tarpeen mukaan - vyöt tarpeen mukaan, enintään 4 kpl/vuosi - saunapussit Muiden tarvikkeiden tarpeen selvittää avannehoitaja ja niitä jaetaan erikseen myönnetyn erikoistodistuksen perusteella Diabeetikon hoitovälineet Diabeetikkojen hoitovälineitä jaetaan hoitotarvikejakelupisteistä ja diabeteshoitajat voivat antaa niitä myös vastaanotoillaan. 1. Insuliiniruiskut ja insuliinikynän neulat - kertakäyttöisiä ruiskuja ja insuliinikynän neuloja voi käyttää enintään 2-3 pistokseen/insuliinilaatu. - ruiskut ja neulat on vaihdettava päivittäin. Poikkeus: - pistoskivun ja annostarkkuuden vuoksi lapsille ja nuorille suositellaan välineen kertakäyttöisyyttä. 2. Insuliinikynät

39 41, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel Kestokäyttöisiä insuliinikyniä (joihin vaihdetaan insuliiniampulli) jaetaan kutakin pistettävää insuliinilaatua varten. Normaalikäytössä rikkoutuneen tilalle annetaan uusi. Jos kynässä on valmistusvika, huomioidaan takuuaika. Insuliinikynän kadotessa tai rikkoutuessa huolimattomuuden vuoksi, potilas hankkii uuden kynän itse. 3. Insuliinipumpun tarvikkeet Insuliinipumpun käyttäjälle: - katetri, 12 kpl/kk - pumppukohtaiset ruiskut, 12 kpl/kk - pumppukohtaiset paristot - asetin 1 kpl/vuosi - muita pumpputarvikkeita, kangaslaukku ja sulkijat 1 3 kpl/vuosi 4. Verensokerimittarit Diabeetikko saa sopivan mittarin käyttöönsä tarpeen mukaan 5. Plasman sokerin mittausliuskat Perusseurantaan: (viite: Käypä-hoito ) - tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes jossa monipistoshoito, 56kpl/viikko - komplisoitumaton tyypin 2 diabetes, 1-2 insuliinipistosta/päivä, 21 kpl/viikko - tyypin 2 diabetes (ei insuliinia), 10 kpl/viikko - tilapäisesti lisääntynyt mittaustarve perustarpeen lisäksi, 28 liuskaa/viikko annostusta tarkistettaessa tai yksilöllisen tarpeen mukaan - raskausdiabetes: ei insuliinihoitoa, 18 kpl/viikko. Insuliinihoidossa erikoissairaanhoidon ohjeiden mukaan tai tyypin 1 diabeetikon tarpeen mukaisesti Poikkeus: Tyypin 1 diabetesta sairastavat lapset ja nuoret tarvitsevat 8-10 kpl/päivä perusseurantaa varten (yömittaukset, labiili diabetes, pikkulapset eivät osaa ilmaista insuliinituntemuksia). Lisääntynyt seurantatarve: - hypoglykemiaepäily - ennen autolla ajoa - riskialttiit työvaiheet (esim. korkealla työskentely ja vaarallisten koneiden käyttö) - poikkeuksellinen fyysinen rasitus - hypoglykemiataipumus - elinolosuhteiden muutos (esim. matkalla) - akuutit sairaustilat - lääketieteelliset toimenpiteet (esim. leikkaukset) - glukoosiaineenvaihduntaan vaikuttavien lääkkeiden tilapäinen käyttö (erityisesti kortisonihoito) - raskaus ja imetys 6. Plasman ketoaineiden seurantaan tarkoitetut liuskat Tyypin 1 diabeetikot, veren ketoaineliuskoja 10 kpl/vuosi. Poikkeus: Lapset, nuoret ja insuliinipumpun käyttäjät tarvitsevat enemmän liuskoja. 7. Lansetit verinäytteen ottoa varten Yhtä lansettia voi käyttää 2-6 kertaa hyvissä olosuhteissa. Suositellaan vaihdettavaksi joka päivä. 8. Glukoosisensorit Mahdollista saada ilmaisena hoitotarvikkeena 7

40 41, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel Haavanhoitomateriaalit Haavanhoitomateriaali alle 3 kuukauden tarpeeseen annetaan siitä hoitoyksiköstä (vastaanotolta, vuodeosastolta tai kotisairaanhoidosta), missä haavaa hoidetaan. Tällöin IHO-kaavakkeelle dokumentoidaan mitä materiaalia annetaan ja käytetään sekä kuinka paljon. Dokumentoinnissa käytetään valmiita fraaseja, jotka ohjaavat kirjausta ja haavan hoidon arviointia ja seurantaa. Palvelutaloissa käytetään samaa dokumentointimallia. Yli 3 kuukauden haavanhoitomateriaalin tarpeeseen laaditaan hoitotarviketodistus. Todistuksen laatii haavanhoitoon perehtynyt terveydenhuollon ammattihenkilö osastolta, vastaanotolta tai kotisairaanhoidosta. Palvelutaloissa käytetään samaa dokumentointimallia kuin muissa yksiköissä. Kotihoidon haavanhoitoon perehtynyt sairaanhoitaja siirtää tiedot IHO-kaavakkeelle ja laatii todistuksen terveyskeskuksen potilastietojärjestelmään sekä huolehtii hoidon seurannan järjestämisestä. Mikäli haava ei ole alkanut parantua neljässä viikossa järjestetään jatkoselvityksiä. Haavanhoitomateriaalit valitaan organisaation sopimustuotteista. Mikäli tarve poikkeaa, on konsultoitava haavanhoidosta vastaavaa hoitajaa. Hän voi laatia erikoistodistuksen avohoidon ylilääkärin hyväksyttäväksi Inkontinenssitarvikkeet Inkontinenssin syyn ja hoitomahdollisuuksien selvittäminen on edellytys ilmaisten inkontinenssivälineiden myöntämiselle. Mikäli asiakkaalta ei löydy sairautta tai tilaa, mikä selittää inkontinenssin, täytyy hänet ohjata lääkärin vastaanotolle. Ennen lääkärin tai uroterapeutin vastaanottoa asiakas ohjataan täyttämään inkontinenssikyselykaavake. Inkontinenssitarvikkeita annetaan ainoastaan keskivaikeasta ja vaikeasta virtsainkontinenssista sekä ulosteinkontinenssista kärsiville asiakkaille. Mikäli asiakkaan inkontinenssi on lievä, hän ei ole oikeutettu ilmaisiin inkontinenssitarvikkeisiin, vaan hankkii inkontinenssitarvikkeet itse. Keskivaikean virtsainkontinenssin virallinen määritelmä on, että virtsaa karkaa usein ja määrä on noin 1 dl kerrallaan. Vaikeassa inkontinenssissa virtsaa karkaa myös levossa ja koko rakon sisältö saattaa tyhjentyä kerralla. Inkontinenssitarvikkeiden valikoima on suunniteltu keskivaikean ja vaikean inkontinenssin hoitoa ajatellen. Asiakas tarvitsee terveydenhuollon ammattilaisen ohjausta oikean inkontinenssitarvikkeen valintaan. Mikäli sopivan tuotteen valinta edellyttää kokeilua, asiakas voi saada tuotteita kokeiltavaksi alueensa hoitotarvikejakelusta. Kokeilutuotteiden saamiseksi tulee terveydenhuollon ammattilaisen sopia kokeilusta hoitotarvikejakelun kanssa. Vasta kokeilun jälkeen kirjoitetaan hoitotarviketodistus käyttöön valituista tarvikkeista. Inkontinenssitarvikkeet valitaan organisaation sopimustuotteista. Hoitotarviketodistus on voimassa korkeintaan 3 vuotta kerrallaan. Se täytyy kuitenkin aina päivittää, kun tarve muuttuu. Erityisesti inkontinenssituotteiden kohdalla tarpeen arviointi ja seuranta on tärkeää. Kun suojien määrällinen tarve alkaa nousta on tarpeen kokeilla ja harkita siirtymistä imukykyisempiin inkontinenssitarvikkeisiin. Ilmaisten inkontinenssitarvikkeiden enimmäismäärät ovat ohjeellisia. Mikäli asiakkaan tarve ylittää ohjeessa mainitun enimmäismäärän, otetaan yhteyttä inkontinenssitarvikkeista vastaaviin hoitajiin. He voivat tarvittaessa valmistella erikoistodistuksen avohoidon ylilääkärin hyväksyttäväksi. Inkontinenssitarvikkeista tehdään yleensä kotiinkuljetussopimus hoitotarvikejakelussa. Tuotteet kuljetetaan postin välityksellä kotiin 4 kertaa vuodessa 3 kuukauden välein.

41 41, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel Virtsakatetrit - kertakäyttöiset katetrit tarpeen mukaan - laajentava katetri 1-2 kpl/ viikko - käsineet, jos toinen henkilö katetroi 2. Virtsankeräyspussit - tyhjennettävät pussit, 2 litraa, 1-2 kpl/viikko - sääreen kiinnitettävät tyhjennettävät virtsankeräyspussit 800 ml tai 500 ml, 1-2 kpl/viikko - kiinnitysnauhat sääreen kiinnitettäviä virtsapusseja varten 4 kpl/vuosi 3. Katetriventtiilit/ hanalliset katetrinsulkijat - kestokatetria varten, 1 kpl/viikko 4. Virtsanohjaimet (urinaalikondomit) - kertakäyttöiset 1 kpl/vrk - kiinnitysnauhat 1 kpl/vrk 5. Anaali-inkontinenssi - anaalitamponit 20 kpl/kk, aloitetaan aina erikoissairaanhoidossa - vaipat kpl/vrk 6. Inkontinenssivaipat ja tippasuojat 9 LAPSET - lapsille joilla on todettu enureesiongelma (yökastelu): 1 teippivaippa/ yö. Enureesi-diagnoosi asetetaan aikaisintaan lapsen täytettyä 5 vuotta. Housuvaippa on perusteltu, mikäli lapsi käy itsenäisesti yöllä wc:ssä - yli 3-vuotiaille lapsille, joilla on pitkäaikaissairaus tai vamma inkontinenssituotteita tarpeen mukaan noin 5 vaippaa/vrk AIKUISET Tuote Käyttöaihe Tuotenimi Huom! Tippasuojat keskivaikea inkontinenssi Inko-housut Comfort kouruvaippa ja hygieniahousut S- XXL kork. 20kpl/vuosi keskivaikea inkontinenssi keskivaikea /vaikea inkontinenssi Miesten tippasuoja Level2 Comfort mini plus Comfort mini extra Comfort mini super Pants Normal S -XL Pants Plus XXS-XL Comfort normal Comfort plus Comfort extra Comfort maxi Flex vyövaippa vaikea inkontinenssi Flex super S-XL Flex maxi S-XL yö Flex Ultima M-L yö asiakas omatoiminen suoja kiinnitetään teipillä alushousuihin omatoimiselle wc:ssä kävijälle, lisävaipaksi housuvaippaan vain muovittamaton suoravaippa! omatoimiselle wckävijälle, helppo vaihtaa, extra ja maxi myös vaikeaan inkontinenssiin vyö ja tarrakiinnitys mahdollistavat wc:ssä käynnin Slip teippivaippa vaikea inkontinenssi Slip plus XS Slip super S-L täysin autettaville estää reunavuodot

42 41, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel Slip Ultima teippivaippa Muovitettu paperipoikkilakana Slip maxi S-L yö parhaiten vaikea inkontinenssi Slip Ultima S-XL yö imukykyisin vaippa, yleensä yövaipaksi runsaaseen kasteluun vaikea inkontinenssi Kotona hoidettavalle vuodepotilaalle erikoistodistuksella 2kpl/viikko Vaippoja/tippasuojia annetaan tavallisella todistuksella enintään 4 kpl vuorokautta kohden, korkeintaan kahta erilaista tuotetta ja ainoastaan henkilöille, joilla on todettu keskivaikea tai vaikea inkontinenssi. Inkontinenssihousuja/housuvaippoja harkinnan mukaan asiakkaille, jotka käyvät itsenäisesti wc:ssä. Housuvaipan käytön täytyy tukea asiakkaan omatoimisuutta tai olla muulla tavoin elämänlaadun kannalta tärkeä. Housuvaipan valinta täytyy perustella hoitotarviketodistuksessa. Housuvaippoja voi tavallisella todistuksella kirjoittaa 2-4 kpl/vrk. Kahta vaippaa ei saa käyttää päällekkäin samanaikaisesti. Lisävaippana voidaan käyttää ainoastaan muovittamatonta suoravaippaa Happihoitovälineet Pysyvä happihoito aloitetaan erikoissairaanhoidossa ja sieltä lainataan happirikastin ja ohjeet happipullojen hankkimisesta. Lääkehapen asiakas ostaa itse ja hän saa Kelalta peruslääkekorvauksen. Kelakorvausta varten tarvitaan lääkärintodistus. happiletku 3 4 kpl/vuosi, happiviikset, happimaskit tarpeen mukaan 3.6. Muut hoitovälineet Pääsääntönä on, että asiakas voi saada maksutta ne kroonisen sairauden hoitotuotteet, joita tarvittaisiin hänen hoitoonsa myös sairaalassa. Kotihoito voidaan tällöin käsittää sairaanhoidon jatkeeksi kotona ja myös muita kuin mainittuja hoitovälineitä ja -tarvikkeita voidaan antaa kotikäyttöön. Hoitotarviketodistus tulee kirjoittaa mikäli tarve ylittää 3 kuukautta. Mikäli tarve on lyhempikestoinen antaa hoitava yksikkö nämä tarvikkeet asiakkaalleen, seuraa ja ohjaa niiden käyttöä. Normaaliin hygieniaan liittyvät tuotteet asiakas ostaa itse. Dialyysitarvikkeet: tarvikkeet dialyysihoidon toteuttamiseen kotona. Kivunhoitotarvikkeet: kipupumpun lääkeannostelua varten tarvittavat neulat ja ruiskut tarpeen mukaan Imutarvikkeet: tarvikkeet liman imemiseen kotona Lääkeannostelutarvikkeet: Jaetaan silloin kun niitä ei saa apteekista lääkkeen mukana. Inhaloitavien eli keuhkojen kautta otettavien lääkkeiden annosteluun voi ostaa välineet ensisijaisesti apteekista. Trakeostomiatarvikkeet: henkitorven avanteen hoitamiseen liittyvät tarvikkeet. Ravitsemustarvikkeet: silloin kun asiakas ei pysty syömään suun kautta ja hänellä on esim. PEG-syöttönappi. Ravintovalmisteet eivät kuulu jakelutuotteisiin. Ruokalaput voidaan jakaa ilmaisena hoitotarvikkeena kehitysvammaisille lapsille. Tällöin ruokalappujen käytöllä mahdollistetaan lasten omatoiminen ruokailu ja edistetään sosiaalisuuden ja toimintakyvyn kehittymistä esim. koulussa. Suolihuuhtelulaite: esim. meningomyecele- ja selkäydinvauriopotilaille Hanskat ja pesulaput: voidaan jakaa omaishoitajalle joka hoitotoimenpiteissä joutuu

43 41, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel käsittelemään hoidettavan eritteitä Palliatiivinen- ja saattohoito kotona Hoitotarvikkeiden tarve tulee perustua palliatiiviseen hoitosuunnitelmaan. Tällöin hoitotarvikkeita voidaan jakaa hoitotarviketodistuksella tai tarvittaessa erikoistodistuksella. Kotihoidon henkilökunnan tarvikkeet kuuluu kuitenkin työnantajan kustantaa (esim. hanskat, pesulaput ja desinfiointiaineet), mutta mikäli omainen käyttää läheisen hoitoon näitä tuotteita, on niitä mahdollista anoa erikoistodistuksella. 4 MAKSUTTOMIEN HOITOTARVIKKEIDEN JAKELUA KOSKEVAT LAIT, ASETUKSET JA ASIAKIRJAT Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 24 ja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Kuntaliiton yleiskirje 11/80/2013; Terveyskeskusten hoitotarvikejakelu. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/ Hoitoväline- ja tarvikejakelun maksukattoselvitys, STM monisteita 2001:21. Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta 1201/ Kelan ohje ulkomaalaisten sairaanhoidosta Suomessa Liikennevakuutuslaki 1360/2004 6b (279/1959). Tapaturmavakuutuslaki 1358/ a (608/1948). Menettelyohje Hoitotarviketodistus HS sivulle

44 42, SOTEL :00 SOCHV: 60/2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON KELPOISUUS- JA KIELITAITOVAATIMUSTEN PÄIVITTÄMINEN Valmistelu: henkilöstöpäällikkö Liite A: Kelpoisuus- ja kielitaitovaatimus Pietarsaaren kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan henkilöstöjaosto on hyväksynyt kelpoisuus- ja kielitaitovaatimukset kokouksessaan Pietarsaaren kaupungin nykyisen hallintosäännön mukaan kelpoisuusehtojen täydentämisestä ja muuttamisesta päättää kaupunginhallitus tai lautakunta. Henkilöstöpäällikkö on päivittänyt sosiaali- ja terveysviraston kielitaito- ja kelpoisuusvaatimukset yhteistyössä tulosaluepäälliköiden kanssa. Suomen ja ruotsin kielitaidon määrittämisessä on sovellettu seuraavaa luokitusta: Jos äidinkieli on suomi tai ruotsi 1. Toisen kotimaisen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito 2. Toisen kotimaisen kielen hyvä suullinen ja toisen kotimaisen tyydyttävä kirjallinen taito 4. Toisen kotimaisen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito 5. Toisen kotimaisen tyydyttävä suullinen taito 6. Työtehtäviin tarvittava taito Kielitaito tulee osoittaa joko yleisellä kielitutkinnolla tai valtionhallinnon kielitutkinnolla tai opintojen yhteydessä osoitetulla kielitaidolla (asetus 481/2003). Vakinaisiin virkoihin ja toimiin valittaessa on varmistettava, että työntekijä täyttää vaadittavan kielitaidon. Määräaikaiset työntekijät hankkivat kielitodistuksen kahden (2) vuoden sisällä siinä kielessä, joka ei ole heidän äidinkielensä. Erivapauden kielitaitovaatimuksissa virkaan tai toimeen valittavalle myöntää henkilöstöjaosto. Henkilöstöpäällikkö. Ehdotetaan, että sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy päivitetyn luettelon sosiaali- ja terveysviraston kelpoisuus- ja kielitaitovaatimuksista sekä ohjeen kielitaidon määrittämisestä. Ehdotus Päätös Vt. sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy päivitetyn luettelon sosiaali- ja terveysviraston kelpoisuus- ja kielitaitovaatimuksista sekä ohjeen kielitaidon määrittämisestä. Sosiaali- ja terveyslautakunta:

45 42, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien Kelpoisuus- ja kielitaito- vaatimukset

46 42, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel Kelpoisuus- ja kielitaitosääntö 1. Soveltamisala Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien kelpoisuus- ja kielitaitovaatimukset. 2. Uuden ammattinimikkeen kelpoisuuden määrittäminen Ks. sosiaali- ja terveysviraston toimintasääntö. 3. Tutkinto Korkeakoulututkinnolla tarkoitetaan ammattikorkeakoulututkintoa sekä kandidaatin tutkintoa yliopistosta tai tiedekorkeakoulusta. Korkeakoulututkinto rinnastetaan myös entiseen opistoasteen tutkintoon. Toisen asteen ammattitutkinto rinnastetaan entiseen kouluasteen tutkintoon. 4. Kielitaito Virkaan tai toimeen vaadittavan kielitaidon määrittämisessä sovelletaan seuraavaa luokitusta. 1. Hyvä suullinen ja kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. 2. Hyvä suullinen ja tyydyttävä kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. 3. Tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. 4. Tyydyttävä suullinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. 5. Työtehtävien kannalta riittävä ruotsin ja suomen kielten taito (kielitodistusta ei vaadita). 5. Määräaikaiset sijaiset Määräaikaisen sijaisen tulee hankkia 2 vuoden kuluessa kielitodistus. 6. Erivapaus kielitaitovaatimuksesta Henkilöstöjaosto voi, mikäli erityiset syyt niin vaativat, myöntää virkaan tai toimeen valittavalle vapautuksen tai lievennyksen tämän säännön mukaisista kielitaitovaatimuksista, jotka koskevat kyseisen viran/toimen haltijaa. 1

47 42, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel Kelpoisuus- ja kielitaitosääntö Kielitaidon määrittäminen (asetus 481/2003) Kielitaito voidaan määritellä seuraavasti: Ammattikorkeakoulujen tutkintotodistus Arvosana tekstiosassa, joka viittaa asetukseen suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta (= hyvä tai tyydyttävä) Arvosana opintorekisteriotteessa 4-5 = hyvä 1-3 = tyydyttävä Ylioppilastutkintotodistus Arvosana vähintään magna cum laude = hyvä Arvosana vähintään cum laude = tyydyttävä Ammattikoulutus Henkilö on saanut ammattikoulutuksensa kyseisellä kielellä = hyvä Koulusivistys Henkilö on saanut koulusivistyksensä tai käynyt lukion kyseisellä kielellä = hyvä Yleinen kielitutkinto Tasot 1 6 Tasot 3, 4, 5 = suomen ja ruotsin kielten hyvä suullinen ja kirjallinen taito. Tasot 1 2 = suomen ja ruotsin kielten tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Valtionhallinnon kielitutkinto (ks. asetus 481/2003) Korkeakoulut Suorittanut korkeakoulututkintoon sisältyvän kielikokeen (hyvä tai tyydyttävä) Vähintään 35 suoritettua opintoviikkoa (tai * 1,5 pisteinä ilmoitettuna) toisessa kotimaisessa kielessä tai suoritettu cum laude approbatur -arvosana = hyvä Suomen tai ruotsin kielen suullisessa ja kirjallisessa suoritettu vähintään 15 opintoviikon opinnot tai arvosana approbatur = tyydyttävä 2

48 42, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel Kelpoisuus- ja kielitaitosääntö Terveydenhuolto ja vanhushuolto Ammattinimike Kelpoisuusvaatimukset Kielitaito Palvelupäällikkö Ylihoitaja Yliopistossa tai tiedekorkeakoulussa suoritettu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukainen laillistus. Hyvä suullinen ja kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Osastonhoitaja Osastoa varten soveltuva lain 559/1994 mukainen laillistus (kätilö, toimintaterapeutti, fysioterapeutti, laboratoriohoitaja, röntgenhoitaja tai sairaanhoitaja) sekä soveltuva hallinnon alan lisäkoulutus tai aikaisempi, osastonhoitajan pätevyyteen vaadittava opistoasteen erikoiskoulutus. Soveltuvalla lisäkoulutuksella tarkoitetaan ammattikorkeakouluasteen 60 opintopisteen johtamistutkintoa tai yliopiston terveyshallintotieteen cum laude -tason aineopintoja. Hyvä suullinen ja kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Johtaja Vanhushuollon asumisyksiköt, pienempi yksikkö < 40 paikkaa ja suurempi yksikkö > 40 paikkaa Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 8 :n mukainen sosionomin laillistus (sosionomin AMK-tutkinto tai aikaisempi vastaava tutkinto, jossa soveltuva suuntautuminen). Sairaanhoitajan laillistus tai aikaisempi terveysalan opistoasteen tutkinto. Soveltuva hallinnon lisäkoulutus. Soveltuvaksi lisäkoulutukseksi katsotaan ammattikorkeakouluasteen 60 opintopisteen johtamistutkinto tai yliopiston terveyshallintotieteen cum laude -tason aineopinnot. Hyvä suullinen ja kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Riippuvuushoidon johtaja Mielenterveys- ja riippuvuushoitoyksikkö Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 7 :n mukainen sosiaalityöntekijän laillistus tai soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä soveltuva hallinnon lisäkoulutus (ammattikorkeakouluasteen 60 opintopisteen johtamistutkinto tai yliopiston terveyshallintotieteen tai johtamisen cum laude -tason aineopinnot). Hyvä suullinen ja kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. 3

49 42, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel Kelpoisuus- ja kielitaitosääntö Ammattinimike Kelpoisuusvaatimukset Kielitaito Toiminnanjohtaja Mielenterveyshuollon asumisyksiköt ja päiväkeskukset Kotihoito Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 8 :n mukainen sosionomin laillistus (sosionomin AMK-tutkinto tai aikaisempi vastaava tutkinto, jossa soveltuva suuntautuminen) tai sairaanhoitajan laillistus sekä soveltuva hallinnon lisäkoulutus (ammattikorkeakouluasteen 60 opintopisteen johtamistutkinto tai yliopiston terveyshallintotieteen tai johtamisen cum laude -tason aineopinnot). Hyvä suullinen ja tyydyttävä kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Sosiaaliterapeutti Riippuvuushoitoklinikka Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 7 :n mukainen sosiaalityöntekijän laillistus sekä soveltuvuus tehtävään. Hyvä suullinen ja kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Vastaava terveydenhoitaja Laillistettu terveydenhoitajan tutkinto sekä soveltuva hallinnon alan lisäkoulutus (ammattikorkeakouluasteen 60 opintopisteen johtamistutkinto tai yliopiston terveyshallintotieteen cum laude -tason aineopinnot). Hyvä suullinen ja tyydyttävä kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Vastaava hammashoitaja Hammashoitajan tutkinto sekä soveltuva hallinnon alan lisäkoulutus. Soveltuvalla lisäkoulutuksella tarkoitetaan ammattikorkeakouluasteen 60 opintopisteen johtamistutkintoa tai yliopiston terveyshallintotieteen cum laude- tason aineopintoja. Hyvä suullinen ja tyydyttävä kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Apulaisosastonhoitaja Apulaisjohtaja Toimintayksikköön soveltuva laillistus sekä soveltuva lisäkoulutus tai aikaisempi, osastonhoitajan pätevyyteen vaadittava opistoasteen erikoiskoulutus. Soveltuvalla lisäkoulutuksella tarkoitetaan ammattikorkeakouluasteen 30 opintopisteen johtamistutkintoa tai muuta vastaavaa johtamiskoulutusta. Hyvä suullinen ja kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. 4

50 42, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel Kelpoisuus- ja kielitaitosääntö Ammattinimike Kelpoisuusvaatimukset Kielitaito Vastaava sairaanhoitaja Toimintayksikköön soveltuva laillistus sekä soveltuva lisäkoulutus tai aikaisempi, osastonhoitajan pätevyyteen vaadittava opistoasteen erikoiskoulutus. Soveltuvalla lisäkoulutuksella tarkoitetaan ammattikorkeakouluasteen 30 opintopisteen johtamistutkintoa, johtamisen erikoisammattitutkintoa tai muuta vastaavaa johtamiskoulutusta. Hyvä suullinen ja tyydyttävä kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Kotihoidon ohjaaja Sosionomin tai geronomin laillistus. Sairaanhoitajan laillistus tai aikaisempi terveysalan opistoasteen tutkinto sekä soveltuva hallinnon alan lisäkoulutus. Soveltuvaksi lisäkoulutukseksi katsotaan ammattikorkeakoulusteen 30 opintopisteen johtamistutkinto tai yliopiston terveyshallintotieteen cum laude -tason aineopinnot. Hyvä suullinen ja kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Vastaava suuhygienisti Laillistettu suuhygienistin tutkinto sekä soveltuva lisäkoulutus. Soveltuvalla lisäkoulutuksella tarkoitetaan ammattikorkeakouluasteen 30 opintopisteen johtamistutkintoa, johtamisen erikoisammattitutkintoa tai muuta vastaavaa johtamiskoulutusta. Hyvä suullinen ja tyydyttävä kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Johtava muistineuvoja Tiimivastaava Toimintaan soveltuva tutkinto sekä soveltuva johtamiskoulutus tai työkokemus. Hyvä suullinen ja tyydyttävä kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Sijoittajakoordinaattori Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukainen laillistus sekä soveltuva lisäkoulutus tai aikaisempi opistoasteen erikoiskoulutus. Hyvä suullinen ja tyydyttävä kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Hoitokoordinaattori/ Palvelukoordinaattori Palveluohjaaja Sosiaali- tai terveysalan korkeakoulututkinto alempi korkeakoulututkinto sekä tehtävään soveltuvan alan lisäopinnot (vähintään 30 opintopistettä). Hyvä suullinen ja kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. 5

51 42, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel Kelpoisuus- ja kielitaitosääntö Ammattinimike Kelpoisuusvaatimukset Kielitaito Perheterapeutti Perheterapeutin koulutus tai soveltuva korkeakoulututkinto. Hyvä suullinen ja tyydyttävä kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Kätilö Toimintaterapeutti Fysioterapeutti Terveydenhoitaja Laboratoriohoitaja/ Bioanalyytikko Suuhygienisti Sairaanhoitaja Laillistus kyseisessä ammatissa. Hyvä suullinen ja tyydyttävä kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Muistineuvoja Soveltuva korkeakoulututkinto ja alan soveltuva lisäkoulutus. Hyvä suullinen ja tyydyttävä kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Sosiaaliohjaaja Sosionomin AMK-tutkinto tai aikaisempi vastaava tutkinto, jossa soveltuva suuntautuminen, sekä sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 8 :n mukainen sosionomin laillistus. Hyvä suullinen ja tyydyttävä kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Ohjaaja Fredrika-klinikka Lasten ja nuorten vastaanotto Sosionomin (AMK) laillistus tai sairaanhoitajan laillistus tai soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Hyvä suullinen ja tyydyttävä kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. 6

52 42, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel Kelpoisuus- ja kielitaitosääntö Ammattinimike Kelpoisuusvaatimukset Kielitaito Lähihoitaja Lähihoitajan tutkinto, jossa soveltuva suuntautuminen. Mainitse yksikköön soveltuva suuntautuminen ilmoituksessa. Hyvä suullinen ja tyydyttävä kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Hammashoitaja Hammashoitajan tutkinto. Hyvä suullinen ja tyydyttävä kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Hallinnon sihteeri Soveltuva toisen asteen ammatillinen tutkinto tai aikaisempi alan kouluasteen ammatillinen tutkinto. Hyvä suullinen ja kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Vastaava kanslisti Osastonsihteeri Laskutussihteeri Kanslisti Sihteeri Palvelusihteeri Soveltuva toisen asteen ammatillinen tutkinto tai aikaisempi alan kouluasteen ammatillinen tutkinto tai lääkärisihteerikoulutus. Hyvä suullinen ja kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Kielitaitovaatimus on suhteutettava ilmoituksessa työtehtävien vaativuuteen. Välinehuoltaja Hoitoapulainen Soveltuva toisen asteen ammatillinen tutkinto tai alan työkokemus. Kielitodistusta ei vaadita. Esimies todistaa, että työntekijällä on työtehtävien kannalta riittävä ruotsin ja suomen kielten taito. Varastonhoitaja Liinavaatevarastonhoitaja Soveltuva toisen asteen ammatillinen tutkinto. Hyvä suullinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Varastotyöntekijä Vaatehuoltaja Lähetti Soveltuva ammattitutkinto tai työkokemus. Työtehtävien kannalta riittävä ruotsin ja suomen kielten taito (virallista kielitodistusta ei vaadita. 7

53 42, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel Kelpoisuus- ja kielitaitosääntö Sosiaalihuolto Ammattinimike Kelpoisuusvaatimukset Kielitaito Osastopäällikkö Yksikönpäällikkö Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä riittävä johtamistaito, johtamiskoulutus (johtamisen erikoisammattitutkinto) tai hankittu kokemus. Alan työkokemus sekä soveltuvuus tehtävään. Perhepalvelukeskuksen yksikönpäälliköltä vaaditaan sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 7 :n mukainen sosiaalityöntekijän laillistus. Hyvä suullinen ja kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Johtava sosiaalityöntekijä Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 7 :n mukainen sosiaalityöntekijän laillistus, alan työkokemus sekä soveltuvuus tehtävään. Hyvä suullinen ja kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Erikoissuunnittelija Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä sosiaalialan tuntemus. Hyvä suullinen ja kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Asumisesimies Grönkulla Kevakoti Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 8 :n mukainen sosionomin laillistus ja johtamiskoulutuksen tai kokemuksen kautta hankittu riittävä johtamistaito sekä soveltuvuus tehtävään. Tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Sosiaalityöntekijä Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 7 :n mukainen sosiaalityöntekijän laillistus sekä soveltuvuus tehtävään. Hyvä suullinen ja kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Lastenvalvoja Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 7 :n mukainen sosiaalityöntekijän laillistus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä soveltuvuus tehtävään. Hyvä suullinen ja kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. 8

54 42, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel Kelpoisuus- ja kielitaitosääntö Ammattinimike Kelpoisuusvaatimukset Kielitaito Asiakasohjaaja Tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä kokemus asiakaslähtöisestä työstä. Hyvä suullinen ja kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Sosiaaliohjaaja Sosionomin AMK-tutkinto tai aikaisempi vastaava tutkinto, jossa soveltuva suuntautuminen, sekä sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 8 :n mukainen sosionomin laillistus. Hyvä suullinen ja tyydyttävä kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Johtava perheohjaaja Sosionomin AMK-tutkinto tai aikaisempi vastaava tutkinto sekä sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 8 :n mukainen laillistus. Soveltuva suuntautuminen ja johtamiskoulutuksen tai kokemuksen kautta hankittu riittävä johtamistaito. Alan työkokemus ja soveltuvuus tehtävään. Hyvä suullinen ja kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Perheohjaaja Sosionomin AMK-tutkinto tai aikaisempi vastaava tutkinto ja soveltuva suuntautuminen sekä sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 8 :n mukainen sosionomin laillistus. Hyvä suullinen ja tyydyttävä kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Perhetyön sairaanhoitaja Sairaanhoitajan laillistus sekä soveltuvuus tehtävään. Hyvä suullinen ja tyydyttävä kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Perhetyöntekijä Lähihoitajan tutkinto, jossa soveltuva sosiaalialan suuntautuminen, tai aikaisempi vastaava tutkinto. Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) mukainen lähihoitajan laillistus. Hyvä suullinen ja tyydyttävä kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. 9

55 42, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel Kelpoisuus- ja kielitaitosääntö Ammattinimike Kelpoisuusvaatimukset Kielitaito Nuorisoaseman koordinaattori Vähintään ammattikorkeakouluasteen soveltuva tutkinto ja soveltuvuus tehtävään. Lisäksi vaaditaan riittävä sosiaali- ja terveysalan tuntemus. Kokemus hanketyöstä, koordinointitehtävistä tai nuorten parissa työskentelystä luetaan ansioksi. Hyvä suullinen ja tyydyttävä kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Kuntoutusohjaaja Sosionomin AMK-tutkinto tai aikaisempi vastaava tutkinto, jossa soveltuva suuntautuminen, sekä sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 8 :n mukainen sosionomin laillistus. Alan lisäkoulutus luetaan ansioksi. Hyvä suullinen ja tyydyttävä kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Asumisohjaaaja Ohjaaja Lähihoitajan tutkinto, jossa sosiaalialan suuntautuminen, sekä lähihoitajan laillistus. Hyvä suullinen ja tyydyttävä kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Kielitaitovaatimus on suhteutettava ilmoituksessa työtehtävien vaativuuteen. Etuuskäsittelijä Palvelusihteeri Soveltuva kaupallisen alan toisen asteen ammatillinen tutkinto tai aikaisempi alan kouluasteen ammatillinen tutkinto. Hyvä suullinen ja tyydyttävä kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Kielitaitovaatimus on suhteutettava ilmoituksessa työtehtävien vaativuuteen. Palveluneuvoja Soveltuva toisen asteen ammatillinen tutkinto tai aikaisempi alan kouluasteen ammatillinen tutkinto sekä soveltuvuus tehtävään. Hyvä suullinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. 10

56 42, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel Kelpoisuus- ja kielitaitosääntö Ammattinimike Kelpoisuusvaatimukset Kielitaito Lääkärit Ylilääkäri Tehtävään soveltuva erikoislääkärin kelpoisuus sekä soveltuva hallinnon ja johtamisen koulutus /taito. Hyvä suullinen ja kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Apulaisylilääkäri Erikoislääkäri Tehtävään soveltuva erikoislääkärin kelpoisuus Hyvä suullinen ja kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Terveyskeskuslääkäri Lääkärin laillistus. Hyvä suullinen ja kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Sairaalalääkäri Lääkärin laillistus. Hyvä suullinen ja kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Ammattinimike Kelpoisuusvaatimukset Kielitaito Hammaslääkärit Johtava hammaslääkäri Hammaslääkärin laillistus sekä soveltuva hallinnon ja johtamisen koulutus/taito. Hyvä suullinen ja kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Apulaisylihammaslääkäri Hammaslääkärin laillistus ja oikomishoidon erikoishammaslääkärin oikeudet sekä soveltuva hallinnon ja johtamisen koulutus/taito. Hyvä suullinen ja kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Hammaslääkäri Hammaslääkärin laillistus. Hyvä suullinen ja kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. 11

57 42, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel Kelpoisuus- ja kielitaitosääntö Ammattinimike Kelpoisuusvaatimukset Kielitaito Muut Johtava farmaseutti Farmaseutin laillistus sekä soveltuva hallinnon ja johtamisen koulutus/taito. Hyvä suullinen ja kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Farmaseutti Farmaseutin laillistus. Hyvä suullinen ja tyydyttävä kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Lääketyöntekijä Lääkealan perustutkinto tai aikaisempi alan koulutason tutkinto. Työtehtävien kannalta riittävä ruotsin ja suomen kielten taito. Psykologi Psykologin laillistus. Hyvä suullinen ja kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Ravitsemusterapeutti Ravitsemusterapeutin laillistus. Hyvä suullinen ja kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Puheterapeutti Puheterapeutin laillistus. Hyvä suullinen ja kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Sairaalakemisti Sairaalakemistin kelpoisuuteen vaadittava soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Hyvä suullinen ja tyydyttävä kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. 12

58 42, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel Kelpoisuus- ja kielitaitosääntö Ympäristöterveydenhuolto Ammattinimike Kelpoisuusvaatimukset Kielitaito Hygieenikkoeläinlääkäri Suomessa laillistettu eläinlääkärin tutkinto sekä elintarvikehygieenikon tutkinto. Hyvä suullinen ja kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Eläinlääkäri Suomessa laillistettu eläinlääkärin tutkinto. Hyvä suullinen ja kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Valvontaeläinlääkäri Suomessa laillistettu eläinlääkärin tutkinto sekä eläinlääkintähuollosta annetun asetuksen 1031/ :n mukainen kelpoisuus. Hyvä suullinen ja kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Terveystarkastaja Elintarvikevalvonta: elintarvikelain (23/2006) 35 ja 38 :n mukainen soveltuva korkeakoulututkinto. Terveydensuojelun valvonta: terveydensuojelulain (763/1994) 7 :n mukainen soveltuva korkeakoulu-, ammattikorkeakoulu- tai teknillinen opistotason tutkinto. Hyvä suullinen ja kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Toimistosihteeri Soveltuva toisen asteen ammatillinen tutkinto tai aikaisempi alan koulutason ammatillinen tutkinto. Hyvä suullinen ja kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Kielitaitovaatimus on suhteutettava ilmoituksessa työtehtävien vaativuuteen. 13

59 42, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel Kelpoisuus- ja kielitaitosääntö Hallinto Ammattinimike Kelpoisuusvaatimukset Kielitaito Johtava lääkäri Ympäristöterveydenhuollon päällikkö Sosiaalihuollon päällikkö Hoitotyön päällikkö Vanhushuollon päällikkö Henkilöstöpäällikkö Kehittämispäällikkö Laissa, asetuksessa tai keskeisissä ohjeissa vahvistettujen vaatimusten lisäksi virkojen haltijoilta vaaditaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, soveltuva ja riittävä työkokemus sekä hallinnon alan tuntemus. Hyvä suullinen ja kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Laatupäällikkö Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto Hyvä suullinen ja kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Täydennyskoulutussuunnittelija Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto Hyvä suullinen ja kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Sijaispankin koordinaattori Soveltuva ammattikorkeakoulututkinto tai aikaisempi opisto- tai koulutason ammatillinen tutkinto tai muu soveltuva koulutus. Hyvä suullinen ja tyydyttävä kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. Hallinnon sihteeri Kansliasihteeri Soveltuva toisen asteen ammatillinen tutkinto tai aikaisempi alan koulutason ammatillinen tutkinto. Hyvä suullinen ja kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. ATK-koordinaattori Tietotukihenkilö Soveltuva korkeakoulututkinto tai soveltuva toisen asteen ammatillinen tutkinto tai muu soveltuva koulutus. Tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. 14

60 42, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel Kelpoisuus- ja kielitaitosääntö Ammattinimike Kelpoisuusvaatimukset Kielitaito Tietohallinnon asiantuntijan toimi Terveystieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon tuntemus ja osaaminen sekä aikaisempi sosiaali- ja terveysalan kokemus luetaan eduksi. Hyvä suullinen ja kirjallinen taito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hakijan äidinkieli. 15

61 43, SOTEL :00 SOCHV: 141/2015 SUOMENKIELISET ASIAKKAAT PÄIVYSTYKSESSÄ SOTEL-SU Suomenkielinen jaosto on :ssä 8 käsitellyt perusterveydenhuollon avohoitoa Pietarsaaren, Pedersören, Luodon ja Uudenkaarlepyyn yhteistoiminta-alueella. Esitystä seuranneessa keskustelussa esille nousi tuolloin mm. seuraavaa: Vastaanotoilla on oltava suomenkieltä hallitseva sairaanhoitaja, joka tarvittaessa toimii tiedonvälittäjänä lääkärin ja potilaan välillä. Potilaalle lähetettävät asiakirjat tulee olla potilaan äidinkielellä. Tässä kokouksessa jatketaan asian käsittelyä päivystyksessä asioivien asiakkaiden näkökulmasta. Asia esitellään tarkemmin kokouksessa. Ehdotus Päätös Vanhushuollon päällikkö: Suomenkielinen jaosto keskustelee asiasta esittelyn pohjalta. Vt. sosiaali- ja terveysjohtaja/johtava lääkäri Pia-Maria Sjöström oli kutsuttu kokoukseen esittelemään asiaa tarkemmin. Hän kertoi miten lääkäritoiminta vastaanotolla organisoidaan. Kokouksessa keskusteltiin suomenkielisten asiakkaiden/potilaiden mahdollisuuksista saada lääkäripalveluja äidinkielellä. Erityisesti sijaislääkäreitä käytettäessä ei aina ole voitu huomioida kielinäkökulmaa riittävästi. Toisaalta sen huomioiminen on saattanut aiheuttaa keskimääräistä pidempää odotusaikaa. Suomenkielinen jaosto esittää keskustelun pohjalta seuraavaa: selvitetään mahdollisuuksia kiintiöidä lääkäriaikoja suomenkielisille asiakkaille, jotta heillä olisi mahdollisuus saada palvelua omalla äidinkielellä. Tiedoksi: Sosiaali- ja terveyslautakunta Pia-Maria Sjöström SOTEL Ehdotus Vt. sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy ehdotuksen.

62 43, SOTEL :00 SOCHV: 141/2015 Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta: Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi ehdotuksen SOTEL Valmistelu: vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Perusterveydenhuollon ylilääkärin kanssa on keskusteltu mahdollisuudesta kiintiöidä lääkäriaikoja päivystyksen ja tk-vastaanoton suomenkielisiä potilaita varten. Useimmat vakinaiset tk-lääkärit voivat antaa palvelua molemmilla kotimaisilla kielillä. Yksikieliset lääkärit ovat yleensä vastavalmistuneita, minkä vuoksi he eivät voi hoitaa kaikkia perusterveydenhuollon työtehtäviä. Ellei lääkäri osaa molempia kotimaisia kieliä, hänen puhumansa kielet ilmenevät hänen ajanvarauskirjastaan (myös muut kielet kuin suomi ja ruotsi). Suunnitellut vastaanottoajat varataan lääkärille, joka puhuu potilaan äidinkieltä, eivätkä yksikielisesti ruotsinkieliset lääkärit esim. tee lääkärintarkastuksia suomenkielisissä kouluissa. Lääkärien rekrytointivaikeudet ovat johtaneet siihen, että tkvastaanotolla ja päivystyksesssä on usein enemmän ruotsia osaavia lääkäreitä kuin suomea osaavia, vaikka mikään ei estä yksikielisesti suomenkielisten lääkäreiden palkkaamista sijaisiksi samalla tavoin kuin yksikielisesti ruotsinkielisten. Sosiaali- ja terveysviraston rekrytointi on kohdennettu kaksikielisille ja, tasapainon vuoksi, jossakin määrin myös yksikielisesti suomenkielisille lääkäreille. Keski-Euroopassa opiskelevat riikinruotsalaiset lääkärit hakevat aktiivisesti harjoittelupaikkoja ja sijaisuuksia, ja koska sosiaali- ja terveysvirastolla on näillä opiskelupaikkakunnilla hyvä maine työnantajana, tulee sieltä suunnalta paljon hakemuksia. Malmin tk-vastaanoton ylilääkäri seuraa suunniteltujen lääkäriaikojen saatavuutta jatkuvasti. Jos ilmenee, että suomea osaamattomille lääkäreille on huomattavasti enemmän aikoja, ohjataan potilaat siten, että kaksikieliset lääkärit saavat ensisijaisesti suomenkielisiä potilaita. Siten molempien kieliryhmien odotusajoista tulee mahdollisimman yhtäläiset. Kiintiöiden varaaminen toisen kieliryhmän potilaita varten ei ole kuitenkaan käytännöllistä, koska lääkäriaikojen saatavuus vaihtelee suuresti. Ehdotus Päätös Vt. sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee selvityksen tiedoksi. Sosiaali- ja terveyslautakunta:

63 44, SOTEL :00 SOCHV: 286/2018 SOSIAALIHUOLLON KANSALLISEN ASIAKASTIEDON ARKISTON KÄYTTÖÖN- OTTO Valmistelu: vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Liite A: Sosiaalihuollon asiakastiedot Kantaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on aloittanut yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja Kelan kanssa kansallisen potilastiedon arkiston eli Kanta-arkiston laajentamisen käsittämään myös sosiaalihuollon asiakasasiakirjat. Ensivaiheessa asiakirjat tallennetaan sähköisessä muodossa (pdf), ja tiedot ovat vain oman organisaation käytettävissä. Toisessa vaiheessa (suunnitelman mukaan vuodesta 2020 lukien) kertomusasiakirjat ovat myös asiakkaiden saatavilla Omakanta-sivujen kautta. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen lisäksi hanke käsittää myös vanhushuollon asiakasasiakirjat sosiaalihuollon osalta (palveluohjaus, kotihoito, asuminen, päiväkeskukset) sekä terveydenhuollon mielenterveys- ja riippuvuushoitoon kuuluvan sosiaalihuollon (riippuvuushoito, psyykkisesti vajaakuntoisten asumispalvelut, päiväkeskustoiminta). Hanke koskee asiakaskertomusjärjestelmiä Abilita ja Effica. Kansalliseen asiakastiedon arkistoon liittyminen tulee ajan mittaan pakolliseksi kaikille sosiaalipalvelujen tuottajille. Julkiset organisaatiot voivat liittyä siihen neljässä eri käyttöönottoaallossa syksyn 2018 ja syksyn 2019 välillä. Sosiaali- ja terveysviraston osalta sopivinta olisi liittyä toisessa aallossa, jonka arvioidaan alkavan vuoden 2019 alussa. THL:lle on tehtävä ilmoitus viimeistään , ja konkreettinen hanketyö alkaa elokuussa Sosiaali- ja terveysvirasto on jo nimennyt vastuuhenkilön valmistelemaan hanketta, ja henkilöstön kouluttaminen muuttuneisiin kirjaamisperiaatteisiin on aloitettu. Ehdotus Päätös Vt. sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että sosiaali- ja terveysviraston sosiaalihuolto liittyy kansalliseen asiakastiedon Kantaarkistoon. Liittyminen toteutetaan toisessa aallossa, jonka arvioidaan alkavan vuoden 2019 alussa. Sosiaali- ja terveyslautakunta: Tiedoksi: sosiaalihuollon, vanhushuollon ja terveydenhuollon tulosaluepäälliköt asianomaiset osastopäälliköt ja ylihoitajat ATK-toimisto hankevastaava Satu Järvinen

64 44, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel /16/2018 Sosiaalihuollon asiakastiedot Kantaan -projekti 2018 Satu Järvinen Projektin kolme osa-aluetta 1. Liittyminen sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon; Kantaan 2. Kanta-yhteensopivan Abilita asiakastietojärjestelmän käyttöönotto 3. Asiakaslähtöinen kirjaamisosaaminen 1

65 44, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel /16/2018 Liittyminen sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon; Kantaan 2

66 44, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel /16/2018 Hallinnollinen päätös lautakunnassa -> liitytään Kanta-palvelun asiakkaaksi Liittyminen: Käyttöönottovaihe I 2. aallossa. Tuotanto alkaa 1-4/2019 Asiakirjat käytössä vain oman rekisterinpitäjän alueella Abilita-asiakastietojärjestelmällä (sertifioitu A-lk) Aikuissosiaalityö Kantaan ensin? Siirretään 1-vaiheen asiakirjat + vanhat asiakirjat? Toimipisteiden nimet+ osoitteet (OID-koodit) Arkistonhoitajan käyttöliittymä Sisältöpäivitys: rekisteriselosteet, omavalvontasuunnitelma, eams arkistonmuodostussuunnitelma 3

67 44, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel /16/2018 Kanta-yhteensopivan Abilita asiakastietojärjestelmän käyttöönotto 4

68 44, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel /16/2018 Abilita Sosiaalihuolto-ohjelma päivitetään -> uusi versio käyttöön lokakuussa 2018 Käyttöönottokoulutukset syyskuussa 2018 Sote-kortit tilataan keskitetysti It-taloon, tässä vaiheessa vain Abilita-käyttäjille sosiaalihuollon sektorilta Vastuukäyttäjät ja roolit Tekninen tuki Käyttöönottotuki. Seuranta ja arviointi Asiakaslähtöinen kirjaamisosaaminen 5

69 44, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel /16/2018 Toimintasuunnitelman tavoitteena? Kirjaamisvalmennukset Ylläpitokoulutukset Kirjaamistutori/ työyksikkö Tekniset ratkaisut kirjaamisen avuksi mm. kannettavat tietokoneet Tietosuoja- ja tietoturvakoulutus Kirjaamisohjeet ja mallit Säännöllinen keskustelu kirjaamisesta mm. työpaikkakokouksissa Mitä hyötyä Kantaan liittymisestä? 6

70 44, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel /16/2018 Asiakastiedot saatavilla yhdestä paikasta LAADULLISET JA TALOUDELLISET HYÖDYT Asiakirjat teknisesti yhdenmukaisia Asiakastietojen käyttöä seurataan, ohjataan ja valvotaan, jolloin asiakkaan tietosuoja paranee Sosiaalihuollon tiedonhallinnan valtakunnallinen ohjaus tehostuu Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta tietojen käsittelyssä mahdollistuu tulevaisuudessa Tiedon hakemisen ja jakamisen tehostuminen THL: Sosiaalihuollon Kanta-palveluiden käyttöönotto I-vaiheessa. Toimeenpanosuunnitelma. Versio Kirjepostin ja postitustyön väheneminen Arkistointi tehostuu 7

71 44, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel /16/2018 Tulossa myöhemmin Uusi asiakastietolaki Kantaan liittyvät Milloin voimaan? Omakanta- asiakkaan näkymä Mikä muuttuu? Suostumukset Liittymisaikataulut Kiellot Asiakkaan informointi Yhteinen rekisteri terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa? Väestön tiedottaminen Järjestelmien väliset testaukset (Kela, THL, toinen käyttäjäorganisaatio) Kun liittyy Kantapalveluiden käyttäjäksi jo I-vaiheessa, tulee pakollinen II-vaiheen liittyminen vaatimuksiltaan helpommaksi toteuttaa (THL) 8

72 45, SOTEL :00 SOCHV: 1016/2017 KOTIHOIDON SUUNNITELTUJEN SUORITTEIDEN JA KUNTAHINTOJEN 2018 TARKISTUS Valmistelu: vt. talouspäällikkö Liite A: Kotihoidon tarkistetut suoritteet ja hinnat Kotihoidon tammi- ja helmikuun 2018 kirjattujen ja laskutettujen käyntien perusteella on ilmennyt, että suunniteltujen suoritteiden määrää hintaluokissa on tarkistettava. Koska suunniteltujen käyntien määrä hintaluokissa muuttuu, tarkistetaan vuoden 2018 kuntahintoja. Uusi hinnoittelu tulee voimaan ulkoisen laskutuksen osalta, mutta yhteistoimintakuntien käyntihintoja tarkistetaan lukien. Vt. talouspäällikkö: Ehdotetaan, että sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy kotihoidon tarkistetut suoritteet ja hinnat vuodeksi Ehdotus Päätös Vt. sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy kotihoidon tarkistetut suoritteet ja hinnat vuodeksi Sosiaali- ja terveyslautakunta:

73 45, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel

74 46, SOTEL :00 SOCHV: 290/2018 POTILAS-/OMAISKYSELY, OSASTO 2 Valmistelija: vanhushuollon päällikkö Liite A: Raportti kyselyn tuloksista Malmin sairaalan osastolla 2 aloitettiin geriatristen potilaiden kuntoutus Geriatrisille kuntoutuspotilaille on varattu kuusi paikkaa. Geriatrinen kuntoutusjakso kestää 1 2 viikkoa, ja siihen vaaditaan lääkärin tai muun terveydenhuollon henkilöstön antama lähete. Geriatrinen kuntoutus tukee ikääntyvien kotona asumista vahvistamalla ikääntyneen toimintakykyä ja ohjaamalla omaista hänen auttamisessaan. Kuntoutusjaksolle tulevan potilaan kanssa käydään läpi hänen tilanteensa ja arvioidaan hänen terveydentilansa, lääkityksensä, liikuntakykynsä, apuvälineiden tarpeensa ym. Potilaalle tehdään henkilökohtainen viikkosuunnitelma, johon on merkitty koko viikon ohjelma. Koska geriatrinen kuntoutus oli alkaessaan uutta toimintaa, haluttiin kuntoutusjaksolle osallistuneilta ikääntyneiltä ja heidän omaisiltaan saada palautetta kyselyn avulla. Tavoitteena oli kehittää geriatrisen kuntoutuksen sisältöä kyselyn tulosten perusteella. Kyselylomake jaettiin välisenä aikana geriatriselle kuntoutusjaksolle osallistuneille ja erillinen kyselylomake heidän omaisilleen. Vuonna 2016 osasto 2 oli kesällä loma-ajan suljettu. Kyselylomakkeita palautui yhteensä 44 kpl potilailta ja 42 kpl omaisilta. Niiden tulokset on raportoitu (Liite A) ja käsitelty osastolla 2. Kyselyn tulosten mukaan geriatrinen kuntoutus on otettu hyvin vastaan potilaiden ja omaisten taholta, ja kuntoutusjakson aikana on saatu merkittävää hyötyä toimintakyvyn vahvistamiseksi. Toiminnan tullessa tutuksi myös asiakasohjaus kuntoutusjaksolle toimii tarkoituksenmukaisesti. Osaston 2 henkilökunta näkee geriatrisen kuntoutusjakson seurannan järjestämisen tarpeelliseksi. Sen avulla kuntoutusjaksoa voitaisiin arvioida paremmin ja todennäköisesti siitä voitaisiin myös saada suurempi hyöty. Vanhushuollon päällikkö: Ehdotetaan, että sosiaali- ja terveyslautakunta tutustuu Malmin kuntoutusosastolla 2 tehdyn geriatrista kuntoutusta koskevan kyselyn tuloksiin ja merkitsee ne tiedoksi. Ehdotus Vt. sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta tutustuu Malmin kuntoutusosastolla 2 tehdyn geriatrista kuntoutusta koskevan kyselyn tuloksiin ja merkitsee ne tiedoksi. Päätös

75 46, SOTEL :00 SOCHV: 290/2018 Sosiaali- ja terveyslautakunta:

76 46, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel Geriatrinen kuntoutus Malmin osastolla 2 Tulokset asiakkaiden ja omaisten kyselyistä Sosiaali- ja terveysvirasto

77 46, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel SISÄLTÖLUETTELO I Vaativa geriatrinen kuntoutus osastolla 2 II Potilas-/asiakaskysely III Kyselytulokset, potilaiden/asiakkaiden näkökulma IV Yhteenveto potilas-/asiakaskyselyn tuloksista V Omaisten kysely VI Kyselytulokset, omaisten näkökulma VII Yhteenveto omaisten kyselyn tuloksista VIII Yhteenveto potilas-/asiakas ja omaisten kyselyjen tuloksista LIITTEET Potilas-/asiakaskysely Omaisten kysely Kyselyjen tulosten raportointi: Pirjo Knif Tulosten taulukointi: Solveig Sandvik-Nyberg Kansikuva: Solveig Sandvik-Nyberg 2

78 46, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel I Vaativa geriatrinen kuntoutus osastolla 2 Malmin sairaalassa toimiva osasto 2 on vaativan kuntoutuksen yksikkö. Yksikössä hoidetaan ja kuntoutetaan potilaita, joiden toimintakyky on alentunut esim. sairauden vuoksi tai muusta syystä. Aivovammapotilaat muodostavat suurimman potilasryhmän. Huhtikuun 2016 alusta alkaen osastolle on varattu kuusi paikkaa geriatrisille kuntoutuspotilaille. Osaston kokonaispaikkamäärää ei lisätty, vaan neurologisten potilaiden hoito painotettiin polikliiniseksi. Tarvittaessa osastolla järjestetään myös neurologista kuntoutusta. Vaativaan kuntoutukseen vaaditaan aina lääkärin lähete. Kuntoutusjakson pituus vaihtelee tarpeen mukaan. Geriatrisessa kuntoutuksessa hoitojakso on 1-2 viikkoa, ja siihen vaaditaan lääkärin tai muun terveydenhuollon henkilöstön lähete. Osasto palvelee koko sairaanhoitopiiriä sekä lähikuntia, jotka kuuluvat muihin sairaanhoitopiireihin. Geriatrisia kuntoutuspaikkoja on toistaiseksi käytetty sosiaali- ja terveysviraston kunnista tuleville asiakkaille. Kuntoutusjaksolla tähdätään asiakkaan omatoimisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Osaston henkilöstö työskentelee kahdessa tiimissä pyrkien mahdollisimman yksilölliseen hoitoon. Tiimi kostuu lääkäreistä, fysioterapeuteista, toimintaterapeuteista, puheterapeutista, psykologista, sosiaalityöntekijästä, sairaanhoitajista ja lähihoitajista. Tiimit on jaettu vaativaan kuntoutukseen ja geriatriseen kuntoutukseen. Tarvittaessa osastolta konsultoidaan muita erikoisaloja, kuten ravitsemusterapeuttia, lymfaterapeuttia ja diabeteshoitajaa sekä muiden erikoisalojen lääkäreitä. Kuntoutusjakson alussa käydään yhdessä asiakkaan kanssa läpi hänen tilanteensa ja arvioidaan hänen terveydentilansa, lääkityksensä, liikuntakykynsä, apuvälineiden tarpeensa ym. Asiakkaalle tehdään henkilökohtainen viikkosuunnitelma, johon on merkitty koko viikon ohjelma. Osastolla painotetaan aktiivista arkea ja mahdollisimman hyvän toimintakyvyn saavuttamista. Osastolla järjestetään kaikille soveltuvaa ryhmäliikuntaa päivittäin. Yksilöllistä harjoittelua annetaan tarvittaessa. Myös sosiaalinen yhdessäolo nähdään tärkeäksi hyvinvoinnin kannalta. Osastolla on yhteinen ruokasali, jossa mm. pidetään keskusteluryhmiä, järjestetään erilaista iltaohjelmaa ja hartaushetkiä, on mahdollisuus lukea lehtiä, kuunnella musiikkia ja katsella TV:tä. Kuntoutukseen tulevan omaiset toivotetaan tervetulleiksi osallistumaan ja toimimaan hoidossa mahdollisuuksien mukaan. Hoitojakson aikana järjestetään säännöllisiä tapaamisia asiakkaan/potilaan ja tämän omaisten sekä muiden asiakkaan hoidosta vastaavien henkilöiden kanssa. Tavoitteena on, että kotiuttaminen tapahtuisi mahdollisimman sujuvasti, yhteistyössä asiakkaan/potilaan, tämän omaisten ja hoitohenkilökunnan kanssa. Asiakkaalle/potilaalle annetaan kotiin mukaan yksilöllinen harjoitteluohjelma. II Potilas-/asiakaskysely Keväällä 2016 suunniteltiin asiakas- ja omaiskysely geriatriseen kuntoutukseen osallistuville. Kyselyn avulla oli tarkoitus kerätä tietoa siitä, millaiseksi asiakkaat/potilaat ja heidän omaisensa kokevat osastokuntoutuksen ja miten kuntoutusta voidaan heidän mielestään kehittää siten, että he saavat siitä entistä suuremman hyödyn. Asiakaskysely jaettiin kaikille asiakkaille, jotka olivat olleet geriatrisella kuntoutusjaksolla Malmin osasto 2:lla Osasto on ollut yleensä suljettuna lomakaudella, mutta vuonna 2017 toimintaa ei keskeytetty kesällä. 3

79 46, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel Osastolla on kuusi geriatrisen kuntoutuksen paikkaa. Paikat otettiin käyttöön Geriatrisen kuntoutuksen ensisijaisena tavoitteena on tukea ikääntyneiden kotona asumista parantamalla heidän toimintakykyään, järjestämällä sopivia apuvälineitä ja muuttamalla kotia asiakkaan tarpeiden mukaiseksi. Omaisia tuetaan omaisen roolissa ja ohjataan asiakkaan auttamisessa ja tukemisessa kotona jatkettavassa kuntoutuksessa. III Kyselytulokset, potilaiden/ asiakkaiden näkökulma Kyselyyn vastasi yhteensä 44 asiakasta osastokuntoutusjakson jälkeen. Seuraavassa esitetään kooste asiakkaille osoitettujen kysymysten vastauksista. Kuntoutusjakson syy Vastaajien lukumäärä: 44 Saman kysymyksen vapaamuotoisissa vastauksissa syyksi ilmoitetaan sydäninfarkti, luunmurtuma sekä selän ja lonkan kivut. 4

80 46, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel Kuka/mikä taho on lähettänyt asiakkaan geriatriseen kuntoutukseen Vastaajien lukumäärä: kotihoidon lääkäri/henkilökunta terveyskeskus-/neuvolalääkäri tai henkilökunta 9 9 muistineuvolan lääkäri/henkilökunta 2 sairaalan osaston lääkäri/henkilökunta 13 muu taho, mikä/kuka 8 Yllä olevasta taulukosta ilmenevät ne keskeiset tahot, joiden kautta asiakkaita on lähetetty geriatriseen kuntoutukseen. Kokeeko asiakas saaneensa hyötyä kuntoutusjaksosta? Vastaajien lukumäärä: Kyllä Ei En osaa sanoa Mitä hyötyä asiakkaalla on ollut kuntoutusjaksosta? Vastaajien lukumäärä: 25 Vastaajista 14 katsoi, että kuntoutusjakson aikana heidän toimintakyvyssään oli tapahtunut parannusta. Toimintakyvyn paraneminen tuli esille huimauksen vähenemisenä, liikkeiden ja tasapainon varmistumisena, lihaskunnon ja liikkuvuuden paranemisena sekä kivun lievenemisenä. 5

81 46, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel Kuntoutusjakso oli innostanut liikkumaan ja opastanut sopivaan liikuntaan. Yksi vastaajista koki unen laadun parantuneen kuntoutusjakson yhteydessä. Osaston ilmapiiri ja ulkoiset olosuhteet koettiin myönteisinä ja henkilöstö ystävällisenä. Kuntoutusjakso mahdollisti sosiaalisen kanssakäymisen muiden kanssa ryhmissä toimittaessa, mitä kuntoutukseen osallistuneet pitivät myös tärkeänä. Osallistuiko asiakas itse kuntoutusjakson suunnitteluun? Vastaajien lukumäärä: Kyllä 7 Ei En osaa sanoa 4 30 Vastausten mukaan kuntoutusjaksolle osallistuneiden asiakkaiden osallisuus heille tarkoitetun kuntoutusjakson suunnitteluun oli ollut vähäistä. Asiakkaiden osallisuutta ja näkemysten huomioon ottamista haasteiden ratkaisemisessa kuntoutusta suunniteltaessa sekä palvelujen toteuttamisessa painotetaan nykyisin entistä enemmän. Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan (ETENE) suosituksen mukaan asiakkailla tulee olla mahdollisuus osallistua oman palvelusuunnitelmansa laatimiseen. Geriatrisen kuntoutusjakson tavoitteena on, että asiakas jatkaa kuntoutusta kotona saamiensa ohjeiden mukaisesti, tarvittaessa kotiavustajan ja kuntoutushenkilökunnan kanssa. Kuntoutusjakson yksilöllistä, asiakkaan tarpeiden mukaista sisältöä ja asiakkaan sitoutumista siihen voidaan parantaa lisäämällä asiakkaan osallisuutta. Millä tavoin asiakas osallistui kuntoutusjakson suunnitteluun? Vastaajien lukumäärä: 5 Ne asiakkaat, jotka olivat vastanneet osallistuneensa jollakin tavoin kuntoutusjakson suunnitteluun, mainitsivat mm. keskustelleensa terapeuttien kanssa tavoitteista, antaneensa omaa palautetta terapeutille siitä, miten harjoitusliikkeet vaikuttivat, sekä tehneensä itse ehdotuksia liikuntamuodoista. Asiakkaiden osallistuminen hoidon ja kuntoutuksen suunnitteluun on melko uusi asia. Ikääntyneet kuntoutuspotilaat eivät välttämättä tiedä, miten heidän osallisuutensa hoidon ja kuntoutuksen suunnittelussa voi toteutua. 6

82 46, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel Mikä on asiakkaan oma tavoite kuntoutukselle? Vastaajien lukumäärä: 28 Keskusteltaessa emeritus fysiatrian erikoislääkärin Michael Eklundin kanssa geriatrisille kuntoutuspotilaille tehtävästä kyselystä sen suunnittelun yhteydessä hän painotti kokemukseensa ja tehtyihin tutkimuksiin viitaten, että kuntoutuspotilaan oma sitoutuminen kuntoutukseen ja sille asetettuihin tavoitteisiin on melko ratkaisevaa kuntoutuksen onnistumisen ja tuloksellisuuden kannalta. Voidaan siis olettaa, että asiakkaan oma tavoite kuntoutuksessa on merkityksellinen tekijä. Ikääntyneet, jotka olivat osallistuneet geriatriseen kuntoutukseen, vastasivat omaa tavoitettaan koskevaan kysymykseen kuntoutusjakson jo päätyttyä. Heillä oli siten mahdollisuus arvioida tavoitetta ja kuntoutusjaksoa objektiivisemmin. Kaiken kaikkiaan heidän tavoitteensa kuntoutusjaksolle olivat hyvin konkreettisia. Vastaajista 20 kertoi, että heidän tavoitteensa kuntoutusjaksolle oli voida parantaa toimintakykyään. Toimintakyvyn paranemiseen kuului hyvä tasapaino ja jäsenten liikkuvuus sekä tarvittava lihasvoima kehon eri osissa. Toimintakyvyn paranemisen saavuttamiseksi oli joillakin vastaajilla tavoitteena painon pudotus ja kivun lievitys. Parempi toimintakyky merkitsee parempia edellytyksiä selviytyä omatoimisesti ja asua kotona pitempään, minkä useat vastaajista toivat esille. Joillekin vastaajista parempi toimintakyky merkitsi terveyden korjaantumista ja hyvää vointia. Osa vastaajista halusi oppia sellaisia kuntoutusliikkeitä, joiden avulla he voisivat jatkaa kuntoutusta kotona. Yksi vastaajista ilmoitti tavoitteekseen saada röntgen- ja laboratoriotutkimuksia kuntoutusjakson yhteydessä. Olisiko asiakas halunnut, että kuntoutusjaksolla olisi jokin asia tehty toisin? Vastaajien lukumäärä: Kyllä. Tarkentakaa, mitä olisitte toivonut tehtävän toisin 5 Ei 26 En osaa sanoa 11 Vapaamuotoisissa vastauksissa yksi vastaajista toivoi enemmän terveydentilaan liittyvien ongelmien selvittelyä kuntoutusjakson aikana. Hän totesi, että kuntoutusjakso oli myöhässä. Eräs toinen vastaaja toivoi enemmän yksityiskohtaista hoitoa ja lääkärin kanssa keskustelua. Lisäksi yksi vastaaja toivoi enemmän kuntoutusta ja yksi piti ruoka-annoksia liian suurina. 7

83 46, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel Saiko asiakas kuntoutusjaksolla sopivasti, liian vähän tai liian paljon seuraavista (katso taulukko 1): Vastaajien lukumäärä: 40 sopivasti liian vähän liian paljon yhteensä harjoitella asiantuntijan ohjausta itse vaikuttaa kuntoutuksen sisältöön ottaa omaisen mukaan harjoitteluun tukea kotona pärjäämiseen yhteensä Taulukko 1 Kuntoutusjakson sisältöä koskevat vastaukset on esitetty yllä olevassa taulukossa. Vastaajien mukaan kuntoutusjaksoon sisältyy sopivasti harjoittelua, tosin kaksi vastaajaa olisi halunnut harjoitella enemmänkin. Asiantuntijan ohjausta vastaajat kokivat saaneensa sopivasti. Vastaajista noin 2/3 oli mielestään voinut vaikuttaa kuntoutuksen sisältöön. Kuusi vastaajista oli sitä mieltä, että heillä oli ollut liian vähän mahdollisuuksia vaikuttaa kuntoutuksen sisältöön. 1/3 vastaajista katsoi, että he olivat voineet ottaa omaisensa mukaan harjoitteluun. Omaisen osallistuminen kuntoutusjaksoon on tärkeää: omaiselle on tarkoitus antaa kuntoutusjakson yhteydessä ohjausta siitä, miten hän voi parhaiten tukea kuntoutusjaksolla ollutta ikääntynyttä tämän kotiuduttua. Vastaajista ¾ koki saaneensa kuntoutusjaksolta tukea kotona selviytymiseen. 8

84 46, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel Mikä on asiakkaan koettu toimintakyky, avun tarve ja avun saanti? (katso taulukko 2): Vastaajien lukumäärä: 44 Selviydyn ilman vaikeuksia Minulla on pieniä Minulla on vaikeuksia ja vaikeuksia ja tarvitsen jonkin tarvitsen verran apua säännölistä apua Minulla on Yhteensä huomattavia vaikeuksia ja olen riippuvainen säännöllisestä avusta 1. Pukeutuminen ja riisuuntuminen WC:ssä käynti Suun ja hampaiden hoito Ihon ja hiusten hoito Peseytyminen (sauna, suihku) Varpaankynsien leikkaaminen Lääkkeistä huolehtiminen Ruoanlaitto Pyykinpesu Kevyt siivoustyö Raskas siivoustyö Muu kodin ylläpito (puutarhan-hoito, pikkuvikojen korjaukset)) Puhelimen käyttö Raha-asioiden hoito (laskujen maksaminen, rahan käsitteleminen) Liikkuminen kotona huoneesta toiseen Liikkuminen ulkona, kesällä Liikkuminen ulkona, talvella Kaupassa käynti ja asioiden hoito kodin ulkopuolella (pankki, apteekki) Julkisten liikennevälineiden käyttö (bussi, juna) Yhteydenpito muihin ihmisiin Osallistuminen harrastustoimintaan Yhteensä Taulukko 2 9

85 46, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel Kuka pääasiallisesti auttaa asiakasta niissä toiminnoissa, joista hän ei selviä itse? Vastaajien lukumäärä: 32 Noin puolelle vastaajista puoliso antaa pääasiallisesti apua niissä toiminnoissa, joista vastaaja ei selviä omatoimisesti. Toiseksi useimmin avun antajina toimivat lapset. Lisäksi vastaajat ilmoittavat saavansa apua kotihoidosta. Usein niillä ikääntyneillä, joilla puoliso ei ole pääasiallinen avun antaja, on useita eri henkilöitä tai tahoja, jotka auttavat heitä. Esimerkiksi omaiset, kotihoito ja yksityiset palveluntuottajat, kuten jalkahoitaja, siivooja jne. Minkälaista tukea tai apua asiakas tarvitsisi vielä lisäksi, jotta arjen toimet sujuisivat hänen mielestään hyvin? Vastaajien lukumäärä: 24 Kysymykseen, mitä muuta apua vastaaja toivoisi arjen sujuvuutta helpottamaan, noin puolet oli tyytyväisiä nykyiseen tilanteeseen. Mahdollisesti vastaajat olettivat heitä nyt auttavien henkilöiden ja tahojen lisäävän avunantoa heille, jos tarve siihen lisääntyy. Vastaajista eräs otti esiin tarpeen lisätä kotiapua. Useat vastaajista katsoivat tarvitsevansa enemmän kuljetuspalvelua. Vastaajat mainitsivat toivovansa myös lisää kuntoutusta, apua ulkona liikkumiseen, saunapalvelua sekä siivous- ja ruohonleikkuuapua. Asiakkaan vapaa palaute mistä tahansa, mikä liittyy kuntoutusjaksoon tai kyselylomakkeeseen Vastaajien lukumäärä: 27 Vastaajien vapaamuotoiset kommentit liittyivät erilaisiin asioihin. Seuraavassa on poimintoja vastaajien vapaamuotoisista kommenteista: Se (kuntoutusjakso) oli hyvä. Henkilöstö ystävällistä ja avuliasta. Sain uuden harjoitusohjelman, mikä on hyvä. Ympäristönvaihdos. Toivotan Teille työssänne puurtaville menestystä! Kuntoutusjakso ei oikein vastannut tarkoitusta, koska kaaduin siellä useaan kertaan enkä siten voinut harjoitella täysipäiväisesti. Pitkän, lähinnä vuoteessa vietetyn ajan jälkeen kuntoni on heikentynyt entisestään. Lääkkeiden vähentämisen jälkeen huimaus on jonkun verran lieventynyt, mutta jatkuu edelleen päivittäin. Kuntoutusjaksoille tulisi valita henkilöt myös siten, että he voisivat keskustella keskenään eli samankielisiä, jolloin myös sosiaalinen puoli hoituisi. Tuhannet kiitokset Malmin osasto 2:lle. Olette kaikki kullanarvoisia! Osasto 2:n kuntoutushoito on erittäin hyvää. Kotikuntoutus oli aivan mahtava apu isälle, nyt on saatu uutta kipinää liikkumiseen ja isä luottaa enemmän jalkoihinsa nyt eli uskaltaa liikkua enemmän, kiitos siitä! Kotipalvelu tsemppaa myös kiitettävästi! Kuntoutusjaksossa erittäin hyvä hoito. Kiitos fysioterapeutin. Epikriisivastaukset omalla äidinkielellä. 10

86 46, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel IV Yhteenveto potilas-/asiakaskyselyn tuloksista Kuntoutusjaksolle osallistuneiden asiakkaiden arviot kuntoutusjakson sisällöstä ja tavoitteiden toteutumisesta ovat erittäin positiivisia. Asiakkaat kokivat saaneensa harjoitella ja vahvistaa toimintakykyään. Fyysisen harjoittelun lisäksi asiakkaat kokivat hyväksi sosiaalisen kanssakäymisen muiden kanssa ja ympäristönvaihdoksen. He arvioivat kuntoutusosaston henkilöstön osaamisen vahvaksi ja luottivat siihen. Useimmat toivoivat voivansa tulla useammin kuntoutusjaksolle. Moni toivoi säännöllisiä kuntoutusjaksoja. Jotkut vastaajista toivat kriittisesti esille sen, että kuntoutusjakso oli tullut heidän kohdallaan liian myöhään tai että he olivat joutuneet odottamaan kuntoutusta. Kyselyn alkaessa osaston geriatrinen kuntoutustoiminta oli juuri alkanut, ja sopivien asiakasryhmien ja kuntoutuskriteerien tarkentaminen oli kesken. Kysely antaa osaltaan lisää tietoa siitä, milloin kuntoutus on tarkoituksenmukaista järjestää ja mitä kriteereitä kuntoutukseen pääsemiseksi tulisi käyttää. Asiakkaiden osallisuus ja heidän mahdollisuutensa vaikuttaa kuntoutusjakson suunnitteluun olivat heidän vastaustensa perusteella melko vähäisiä. Asiakkaan osallisuus on hoidossa varsin uusi asia, ja osallisuuden toteuttamiseksi tarvitaan sopivia malleja. Asiakkaat olivat vastausten perusteella hyvin sitoutuneita kuntoutuksen tavoitteisiin. Asiakkaat olivat näin ollen melko hyvin tietoisia kuntoutusjakson tavoitteista. Asiakkaan osallisuus hoidossa on myös asiakkaalle uusi asia. Kuntoutustoiminnassa asiakkaan osallisuus on keskeisessä roolissa, ja asiakkaalta edellytetään omaa aktiivisuutta. Kuntoutumista ei juuri tapahdu ilman asiakkaan omaa aktiivisuutta. Joidenkin vastaajien mukaan kuntoutusjakso oli tullut heille liian myöhään, jolloin he eivät enää kyenneet itse toimimaan kuntoutuksen edellyttämällä tavalla aktiivisesti. 11

87 46, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel V Omaisten kysely Omaiskysely jaettiin kaikille potilaille/asiakkaille, jotka olivat olleet geriatrisella kuntoutusjaksolla Malmin osasto 2:lla Kysely jaettiin samanaikaisesti potilas-/asiakaskyselyn kanssa. Osasto on ollut yleensä suljettuna lomakaudella, mutta vuonna 2017 toimintaa ei keskeytetty kesällä. Osastolla on kuusi geriatrisen kuntoutuksen paikkaa. Paikat otettiin käyttöön Geriatrisen kuntoutuksen ensisijaisena tavoitteena on tukea ikääntyneiden kotona asumista parantamalla heidän toimintakykyään, järjestämällä sopivia apuvälineitä ja muuttamalla kotia asiakkaan tarpeiden mukaiseksi. Omaisia tuetaan omaisen roolissa ja ohjataan asiakkaan auttamisessa ja tukemisessa kotona jatkettavassa kuntoutuksessa. VI Kyselytulokset, omaisten näkökulma Kyselyyn vastasi yhteensä 42 omaista läheisensä osastokuntoutusjakson jälkeen. Seuraavassa esitetään kooste omaisille osoitettujen kysymysten vastauksista. Auttaako omainen kuntoutusjaksolle osallistunutta ikääntynyttä läheistään arkiaskareissa? Vastaajien lukumäärä: 41 De d oser som ingår i det nationella vaccinationsprogrammet är för spädbar Vapaamuotoiset vastaukset: muu vaihtoehto - tukisukkien pukeminen joka aamu - asun ulkomailla - niin usein kuin ehdin kertaa viikossa 12

88 46, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel Johtuuko ikääntyneen läheisen avun tarve alentuneesta toimintakyvystä? Vastaajien lukumäärä: 40 Onko ikääntyneen läheisen avuntarpeen pääasiallinen syy alentunut toimintakyky? Vastaajien lukumäärä: 22 Pääasiallinen syy avuntarpeeseen on vastausten mukaan toimintakyvyn aleneminen, jokin sairaus kuten Parkinsonin tauti tai aivoinfarkti, liikuntaelinten vaivat tai turvattomuus. Johtuuko ikääntyneen läheisen avuntarve myös muista asioista? Valitse yksi tai useampi vaihtoehto Vastaajien lukumäärä: 36 13

89 46, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel Vapaamuotoisissa vastauksissa omaisten selityksenä avuntarpeeseen on muun muassa yksin asuminen, liukkaus, huimaustaipumus, yleinen heikkous, sosiaalisen kontaktin tarve ja asiakkaan vaikeudet ilmaista itseään. Asuuko omainen samassa taloudessa ikääntyneen läheisensä kanssa (jota omainen auttaa)? Vastaajien lukumäärä: 42 Mikäli omainen ei asu samassa talossa ikääntyneen läheisen kanssa, kuinka pitkä matka heidän välillään on? Vastaajien lukumäärä: 21 Omaisista, jotka auttavat ikääntynyttä läheistään säännöllisesti ja päivittäin, 2/3 asuu alle viiden kilometrin päässä autettavasta. Muut vastaajista asuvat kauempana, ja välimatkat vaihtelevat muutamasta kymmenestä kilometristä tuhansiin kilometreihin. Mikä on omaisen suhde ikääntyneeseen, joka on osallistunut kuntoutusjaksolle osastolla 2? Vastaajien lukumäärä: 42 14

90 46, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel Minkälaista tukea omainen sai kuntoutusjakson yhteydessä ikääntyneen läheisensä auttamiseen? Vastaajien lukumäärä: 38 Omaiset ovat vastausten mukaan saaneet itselleen monenlaista tukea kuntoutusjakson aikana. Sosiaalinen tuki ja ohjaus sekä henkinen tuki, jotta omainen jaksaisi paremmin omaisen roolissa, on jäänyt omaisten vastausten perusteella vähemmälle huomiolle. Omaiset kokivat saaneensa kannustusta ja että heitä oli kuunneltu. Fyysisen kuntoutuksen osalta omaiset ovat vastausten mukaan saaneet hyvin ohjausta ja opetusta sekä mahdollisuuden keskustella siihen liittyvistä asioista. Vapaamuotoiset vastaukset: Muuta? Mitä? - Arvokasta tietoa lääkityksestä (uusi annostus), äidin terveydentilasta ja selän kunnosta. - Kotipalvelu huolehtii kuntoutuksesta. - Ikääntynyt sijoitettiin kiireellisesti tilapäiseen asumispaikkaan turvattomuuden vuoksi. Minkälaisissa asioissa omainen kaipaa eniten tukea voidakseen auttaa ikääntynyttä läheistään kotona? Vastaajien lukumäärä: 19 Omaiset tuovat vastauksissaan esille, että läheisen auttaminen on raskasta ja että siihen on vaikea löytää aikaa silloin, kun auttaja on mukana työelämässä. Omaiset haluavat jakaa hoivavastuuta 15

91 46, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel jonkun toisen kanssa. Heillä on tarve voida keskustella omaishoitoon liittyvistä asioista. Kotihoito on monella asiakkaalla tukena omaisen avun lisäksi. Omaiset toivovat enemmän tietoa läheisen tilanteesta, lääkityksestä ja kuntoutuksesta. Millä tavoin omainen sitoutuu ja on tukevaisuudessa valmis sitoutumaan ikääntyneen läheisen kuntouttamiseen ja tukemiseen? Vastaajien lukumäärä: 23 Vastaajat tekevät monenlaista auttamistyötä omaisensa hyväksi. He suhtautuvat positiivisesti omaisen auttamiseen eri tavoin. Vastauksista tulee myös esille, että omaiset ovat valmiita sitoutumaan omien mahdollisuuksiensa mukaisesti läheisen ikääntyvän auttamiseen ja tukemiseen. Motiivina heillä on tavallisesti halu mahdollistaa puolisolle tai vanhemmalle elämän jatkuminen kotona, omissa oloissa ja tutussa ympäristössä. Niin kauan kuin terveys sallii. Autan äitiä siinä määrin kuin ehdin. On luonnollista auttaa vanhempiaan heidän ikääntyessään. Pidennettyjä viikonloppuja, jotta voin ajaa 450 km ja olla mahdollisimman paljon vanhempien kanssa siellä, missä he ovat. Vastaajat tuovat esille omaishoidon haasteita auttajan näkökulmasta. Esimerkiksi kuinka asettaa rajoja auttamiselle, jotta auttaja itse jaksaa. Niin pitkään kuin voimani riittävät. Ei helppoa, jos mieheni kieltäytyy auttamasta tai tekemästä liikkeitä. Sitä tapahtuu usein. En jaksa jankuttaa. Itse kokopäivätyötä tekevänä teen niin paljon kuin jaksan ja voin, mutta siten, että en itse uuvu. Millä tavoin omaisen mielestä kuntoutusta osastolla 2 voitaisiin kehittää, jotta se vielä paremmin tukisi ikääntyneen kotona asumista? Vastaajien lukumäärä: 23 Vastaajat olivat yleisesti ottaen erittäin tyytyväisiä geriatriseen kuntoutusjaksoon osastolla 2. Monet heistä toivoivat uutta kuntoutusjaksoa joskus myöhemmin, osa toivoi säännöllisiä jaksoja osastolla kunnon ylläpitämiseksi, esimerkiksi 3 kuukauden välein. Osaston henkilökunta sai vastauksissa kiitosta ja arvostusta. Vastaajat toivoivat enemmän resursseja kuntoutukseen ja kuntoutuksen aiempaa aloitusta, jolloin se olisi ennakoivaa, ennaltaehkäisevää. Vastaajat toivat esille myös sellaisia seikkoja, joiden avulla he katsoivat toimintaa voitavan kehittää: Omaisten olisi hyvä etukäteen tietää kuntoutuksesta ja sen sisällöstä. En saanut oikein tietoa siitä, miten äidin kanssa oli harjoiteltu, kukaan ei kertonut mitään sellaista. Äiti itse ei muista/ei jaksa puhua asiasta, hänellä on niin paljon kipuja. Sain tietää, mitä lääkkeitä hän sai. Henkistä kannustamista siihen, että kotona voi asua ja siellä pärjätä. Omaisten haastatteluun/kuuntelemiseen, miten he näkevät ikääntyneen kokonaistilanteen. En osaa sanoa, mutta kotona asumiseen tulee luonnollinen raja ennemmin tai myöhemmin. Asumispaikkaan pitäisi päästä aikaisemmin. 16

92 46, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel Miten omainen suhtautuu siihen, että kuntoutushenkilöstö tulisi kotiin tekemään asiakkaan kuntoutusta? Vastaajien lukumäärä: 29 Ehdotuksessa, että kuntoutushenkilöstö tulisi asiakkaan kotiin kuntouttamaan, vastaajat näkivät erilaisia puolia. Useimmat pitivät sitä hyvänä vaihtoehtona. Hän yrittää enemmän, jos joku muu kuin minä harjoitan liikkeitä. Hyvä että tullaan kotiin. Ei Hyvä idea Kyllä, miksikäs ei. Olisi suureksi avuksi, koska harjoitusten tekeminen (kuntoutus) omin päin vaatii itsekuria ja järjestelmällisyyttä. Vastaajat toivat esiin rajoittavia tekijöitä, jotka voivat hankaloittaa kotona annettavaa kuntoutusta: Voisi olla hyvä, mutta kustannuksista on vaikea selviytyä pienellä eläkkeellä. Rajalliset tilat. Osastolla järjestettävälle kuntoutukselle vastaajat esittivät perusteluiksi muun muassa, että se mahdollistaa omaiselle hengähdystauon ja tarjoaa asiakkaalle toisenlaisia sosiaalisia virikkeitä kuin kotona. Sairaalan kuntoutusjakso antoi äidille tervetullutta vaihtelua kotona oloon. Muiden potilaiden tapaaminen oli hänelle virkistävää. Lisäksi osastolla on paremmat mahdollisuudet monipuoliseen harjoitteluun, jota voi olla vaikea järjestää pienessä asunnossa. Myös harjoittelun teho oli suurempi, koska päivän aikana oli monenlaista ohjelmaa. Lisäksi henkilöstö saa paremman kokonaiskuvan potilaasta hänen ollessaan osastolla. Kuntoutusjakso osastolla 2 on suositeltavaa, ympäristönvaihdos/vaihtelua arkeen. Minusta on parasta, kun hän tulee osastolle 2, niin minäkin saan rentoutua ja pitää vapaapäiväni. Omaisten vapaa palaute kuntoutuksen järjestämisestä Vastaajien lukumäärä: 19 Useimmat kyselyyn vastanneista olivat tyytyväisiä geriatrisen kuntoutusjakson sisältöön ja antoivat siitä positiivista palautetta. Kuntoutus osastolla 2 oli tosi hyvää, kiitos! Suuret kiitokset henkilökunnalle, hoitajille ja kaikille jotka ovat isää auttaneet ja tsempanneet! Monet vastaajista ottivat vapaamuotoisissa vastauksissa kantaa kuntoutuksen ajankohdan onnistuneisuuteen. Kuntoutusjakso tuli sopivasti tilanteeseen, jossa toimintakyky oli heikentymässä. Se antoi vastauksia tärkeisiin lääketieteellisiin kysymyksiin ja kohotti äidin kuntoa. Äiti jonotti kuntoutukseen pääsyä yli 3 kuukautta. Terveydenhoitopuolen toistuvista soitteluista huolimatta kesti näin kauan, ja nyt se oli liian myöhäistä. 17

93 46, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel Kuntoutukseen tulevan asiakkaan odotukset ja ennakkotieto siitä, mitä kuntoutus sisältää, ovat tärkeitä. Yhtä tärkeä on myös suunnitelma siitä, mitä kuntoutusjakson jälkeen tapahtuu. Kuntoutuskutsussa ja omaisten tapaamisessa luvattiin tutkimuksia, joita ei mielestämme tehty. Ts. asiakkaan ongelmien syyn perusteellinen tutkiminen. Sekä me että asiakas kaipaamme perusteellisempaa selvitystä siitä, liittyvätkö ongelmat vain ikään vai onko muita syitä, joihin voi vaikuttaa. Infomappi huoneista puuttui. Emme saaneet kotiin minkäänlaista harjoitusohjelmaa avuksi. Äitini oli sairaalan kuntoutusjakson jälkeen kuin uusi nainen, posket rusottivat ja silmät loistivat. Kotiintulon jälkeen sortunut entisiin tapoihin, ei käy ulkona, ei liiku! Istunut sisällä nyt viikon ja koko pääsiäisen pyhät! VII Yhteenveto omaisten kyselyn tuloksista Kyselyyn vastanneet omaiset katsovat kuntoutusta usein samanaikaisesti sekä omasta että ikääntyneen näkökulmasta. Vastausten mukaan suuri osa heistä osallistuu ikääntyneen auttamiseen paljon ja säännöllisesti. Toimintakyvyn heikentyminen on pääasiallinen syy ikääntyneen avun tarpeeseen. Muita syitä ovat muun muassa turvattomuus, muistin heikkeneminen ja asumiseen liittyvät seikat. Puolet kyselyyn vastanneista omaisista asuu samassa taloudessa autettavan kanssa. 2/3 osaa niistä, jotka eivät asu samassa taloudessa, asuu alle viiden kilometrin päässä autettavasta eli suhteellisen lähellä. Puolet kyselyyn vastanneista omaisista on autettavien puolisoita. Muut ovat ikääntyneen lapsia tai muita omaisia. Vapaaehtoista auttamista ja omaishoitoa selvittäneiden valtakunnallisten kyselyiden mukaan auttajana toimijat ovat eniten puolisoita ja toiseksi eniten autettavan lapsia. Tämän kyselyn tulokset osoittavat samaa. Omaisilta kysyttiin, minkälaista tukea he saivat kuntoutusjakson aikana, jotta voisivat auttaa ikääntynyttä läheistään jatkossa. Vastausten mukaan omaiset saivat hyvin tukea läheisensä fyysisen toimintakyvyn harjoittamiseen ja siihen, miten voivat itse olla siinä apuna. Sen sijaan sosiaalinen ja henkinen tuki omaiselle ja omaisena toimimiseen oli kuntoutusjakson aikana vähäisempää. Omaiset kokivat, että heitä kuunneltiin, mutta he eivät saaneet riittävästi tietoa läheisen tilanteesta voidakseen muodostaa realistisen kuvan tulevaisuudesta. Omaisten rooliin auttajana liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Se on usein raskasta sekä fyysisesti että henkisesti. Omainen on varsin yksin ja hänellä on usein tarve voida keskustella omaisen rooliin ja omaishoitoon liittyvistä asioista. Kun omainen asuu samassa taloudessa, omaishoitajuus voi sitoa ja rajoittaa omaisen mahdollisuuksia muuhun sosiaaliseen kanssakäymiseen. Omaiset ovat vastausten mukaan valmiita sitoutumaan läheisen auttamiseen. Vastausten mukaan tärkein motiivi omaisella on, että hänen avullaan ikääntynyt voi jatkaa tavallista elämää omassa kodissaan. Kuntoutus voisi omaisten mukaan olla vielä enemmän ennaltaehkäisevää ja se voisi alkaa jo aiemmin. Kuntoutuksen tulisi olla säännöllistä. Vastausten mukaan omaiset näkivät kuntoutuksen olevan ikääntyvälle hyvä tuki kotona asumiseen ja omaishoitoon. Kuntoutusta pitäisi heidän mukaansa voida toteuttaa sekä kotona että osastolla. Geriatrista kuntoutusta voi heidän mukaansa edelleen kehittää ja he haluavat olla osallisena siinä. 18

94 46, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel VIII Yhteenveto potilaiden/asiakkaiden ja omaisten kyselyiden tuloksista Geriatrisen kuntoutuksen kyselyn tavoitteena oli koota tietoa ikääntyvien kuntouttamisen tarpeista ja siitä, miten niihin voidaan vastata mahdollisimman hyvin osastokuntoutuksen keinoin. Osasto 2:n geriatrinen osastokuntoutus alkoi uutena toimintana huhtikuussa Kesän aikana osasto oli suljettuna, joten geriatrinen kuntoutus pääsi kunnolla alkuun vasta elokuussa Kuntoutuskysely toteutettiin Vastauksia saatiin kuntoutusjaksolle osallistuneilta ikääntyneiltä 44 ja heidän omaisiltaan 42, yhteensä 86 vastausta. Kuntoutusasiakkaalle ja omaiselle osoitetut kyselylomakkeet olivat erilaiset, kummassakin painotettiin erityisesti vastaajan näkökulmaa. Kyselyjen tulokset on analysoitu erillisinä. Tuloksia tulee tarkastella yhdessä, koska tällöin ne antavat paremman kokonaiskuvan geriatrisen potilaan/asiakkaan tilanteesta. Geriatrisen osastokuntoutuksen keskeinen tavoite on tukea ikääntyvien kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista sekä antaa ennaltaehkäisevää tukea sekä kuntoutusjaksolla olevalle asiakkaalle että tämän omaiselle. Omainen on useassa tapauksessa auttanut osastojaksolle osallistunutta kyselyyn vastaamisessa. Usein omaiset katsovat kysyttyjä asioita omissakin vastauksissaan myös ikääntyneen näkökulmasta. Osasto 2 on kuntoutukseen erikoistunut sairaalaosasto Malmin sairaalassa. Osaston toimintaa johtaa fysiatrian erikoislääkäri. Geriatrian erikoislääkäri vastaa geriatristen kuntoutuspotilaiden hoidosta yhdessä fysiatrin kanssa. Osaston henkilökunnalla on vahvaa osaamista kuntoutuksesta. Geriatristen kuntoutuspotilaiden hoitoon on varattu vähemmän terapiahenkilökuntaa osaston muihin kuntoutuspotilaisiin verrattuna. Osaston muu henkilöstö osallistuu vastaavasti enemmän geriatristen kuntoutuspotilaiden hoitoon ja kuntoutukseen. Osastolla on muun muassa panostettu geriatristen kuntoutuspotilaiden viikko-ohjelmaan. Omaisten mukaan ottamista ja osallistamista geriatrisen kuntoutuspotilaan hoitoon harjoitellaan. Samoin omaisen tukeminen asettaa erityisiä ja uudenlaisia haasteita kuntoutushenkilöstölle. Näihin asioihin kyselyn tulokset avaavat omaisten ja ikääntyneiden omia näkökulmia. Tulosten mukaan kuntoutuksen haasteet ovat moninaiset silloin, kun kysymyksessä on ikääntynyt kotona asuva, jota omainen auttaa. Erityisesti, jos auttava omainen on itsekin ikääntynyt, kuten usein on tilanne. Tätä moninaisuutta voidaan kyselyn avulla avata, koska ikääntyneille ja omaisille on oma kyselylomake. Kyselyn tulosten mukaan geriatrinen kuntoutus on otettu erittäin hyvin vastaan ja se nähdään hyvin tarpeellisena. Tulokset vahvistavat myös, että kuntoutuksen kannalta erittäin merkittäviä seikkoja ovat kuntoutuksen ajoitus, milloin kuntoutus aloitetaan, minkälaisissa jaksoissa tai millä muulla tavalla se toteutetaan, miten kuntoutukseen ohjaudutaan, ikääntyneen asiakkaan osallistaminen ja omaisen mukaan ottaminen. Käytössä on yhteensä kuusi geriatrista kuntoutuspaikkaa. Kyselyn tulokset osoittavat kiistatta, että näitä paikkoja tarvitaan. Kyselyn tulosten mukaan voidaan myös tehdä johtopäätös, että osastokuntoutuksen lisäksi tarvitaan kotikuntoutusta ja muuta kuntoutusta, jotta kuntoutusta voidaan käyttää tehokkaasti ikääntyneiden kotona asumisen tukena. Ikääntyneille tarkoitetun kuntoutuksen järjestäminen ja koordinointi edellyttää yhteistyötä sosiaalija terveysviraston, kunnan ja vapaaehtoisten, kuten yhdistysten kesken. Kuntoutus onnistuu parhaiten, kun se aloitetaan jo ennaltaehkäisevänä ennen kuin suurta tarvetta sille on syntynyt. Monelle asiakkaalle kyselyn täyttäminen ei ollut helppoa ja useat olivat saaneet omaisiltaan apua 19

95 46, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel sen täyttämisessä. Vastausten perusteella geriatriseen kuntoutukseen osallistuneet halusivat kyselyyn vastaamalla auttaa kuntoutustoiminnan kehittämisessä asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Toiminnan arvioinnille on varmasti tarvetta tulevaisuudessa. Asiakaspalaute on tärkeä keino toiminnan kehittämiseksi. Teemahaastattelut voisivat olla hyvä vaihtoehto tuolloin, koska niiden avulla on mahdollista haastatella asiakkaita ja saada tarkempaa tietoa kuin kyselyn avulla. 20

96 46, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel LIITTEET ARVIOINTILOMAKE AKUUTTI GERITRINEN KUNTOUTUS, OSASTO 2 Saatekirje kyselyyn vastaaville Arvoisa vastaaja, Tämä kysely osoitetaan kaikille Malmin sairaalassa osastolla 2 geriatrisella kuntoutusjaksolla olleille asiakkaille. Kyselyn tarkoituksena on koota palautetta ikääntyneiltä henkilöiltä, jotka ovat osallistuneet kuntoutukseen. Lisäksi palautetta kerätään myös kuntoutusjaksolle osallistuneiden omaisilta. Palautteen avulla voidaan kehittää kuntouttavaa toimintaa sekä sairaalassa että avohoidossa ja asiakkaan kotona niin, että ikääntyvien kotona asumista voitaisiin entistä paremmin tukea myös kuntoutuksen avulla. Kyselyn ensimmäinen osa kysymyksistä koskee kuntoutujaa (kysymykset 1 8) Kyselyn toinen osa on suunnattu kuntoutujan lähiomaiselle (kysymykset 9 18) Vastausohjeet: Kysymyksiin vastataan ympyröimällä yksi vastausvaihtoehto. Muutamien kysymysten kohdalla on annettu tarkemmat vastausvaihtoehdot. Avokysymyksiin kirjoitetaan vastaus omin sanoin. Toivomme, että käyttäisitte hetken aikaanne tähän kyselyyn vastaamiseen ja auttaisitte meitä tällä tavoin kehittämään kuntoutusta kotona asumisen tueksi. Täytetyt kyselylomakkeet pyydetään ystävällisesti palauttamaan seuraavaan osoitteeseen: SenioriKeskus Kanslisti Pia-Maria Nygård Kauppiaankatu 8, Pietarsaari Puh (kotihoito) 21

97 46, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel KYSYMYKSET: Osa 1/ OSASTOJAKSOLLA OLLUT Kyselyn tämä osa 1 on tarkoitettu Malmin sairaalassa osastolla 2 geriatrisella KUNTOUTUSJAKSOLLA OLLEELLE HENKILÖLLE. Kuntoutusjaksolle osallistunut vastaa osan 1 kysymyksiin Milloin olitte kuntoutusjaksolla osastolla 2? 2. Minkä perusteella teille oli järjestetty kuntoutusjakso osastolla (pääasiallinen syy)? Ympyröi yksi kysymyksen vastausvaihtoehdoista. a. sairaus b. useita sairauksia c. heikentynyt toimintakyky d. yleinen heikkous e. kaatuminen f. leikkauksen jälkitila g. jokin muu syy, mikä 3. Kuka tai mikä taho teidät lähetti tai ohjasi geriatriselle kuntoutusjaksolle? Ympyröi yksi kysymyksen vastausvaihtoehdoista. a. kotihoidon lääkäri/henkilökunta b. terveyskeskus-/neuvolalääkäri tai henkilökunta c. muistineuvolan lääkäri/henkilökunta d. sairaalan osaston lääkäri/henkilökunta e. muu taho, mikä/kuka 4. Koetteko saaneenne hyötyä kuntoutusjaksosta? Ympyröi yksi kysymyksen vastausvaihtoehdoista. Kohtaan d vapaa vastaus. a. Kyllä b. Ei c. En osaa sanoa d. Jos vastasitte kyllä, minkälaista hyötyä koette saaneenne? 22

98 46, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel Osallistuitteko itse jollain tavoin kuntoutusjakson suunnitteluun? Ympyröi yksi kysymyksen vastausvaihtoehdoista. Kohtiin d ja e vapaat vastaukset. a. Kyllä b. Ei c. En osaa sanoa d. Jos vastasitte kyllä, niin millä tavalla osallistuitte itse siihen? e. Mikä on oma tavoitteenne kuntoutukselle? 6. Toivotteko, että jotain olisi tehty toisin kuntoutusjaksolla? Ympyröi yksi kysymyksen vastausvaihtoehdoista. a. Kyllä b. Ei c. En osaa sanoa d. Jos vastasitte kyllä, tarkentakaa, mitä olisitte toivonut tehtävän toisin 7. Saitteko kuntoutusjaksolla a. harjoitella sopivasti liian vähän liian paljon b. asiantuntijan ohjausta sopivasti liian vähän liian paljon c. itse vaikuttaa kuntoutuksen sisältöön sopivasti liian vähän liian paljon d. ottaa omaisen mukaan harjoitteluun sopivasti liian vähän liian paljon e. tukea kotona pärjäämiseen sopivasti liian vähän liian paljon Rastita kunkin kysymyksen kohdalla itsellesi sopiva vastausvaihtoehto 23

99 46, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel Koettu toimintakyky, avun tarve ja avun saanti Rastita kunkin kysymyksen kohdalla (21 kysymystä) sopivin vaihtoehto (sarakkeet 1-4) sekä kirjoita vastaus viidennen (5) sarakkeen kohdalle Toimintakyky seuraavissa toiminnoissa KYSYMYKSET 1. Selviydyn ilman vaikeuksia 2. Minulla on pieniä vaikeuksia ja tarvitsen jonkin verran apua Selviytyminen 3. Minulla on vaikeuksia ja tarvitsen säännöllistä apua 4. Minulla on huomattavia vaikeuksia ja olen riippuvainen säännöllisestä avusta Avun saanti 5. Merkitse tähän sarakkeeseen, keneltä pääasiallisesti saat apua niissä toiminnoissa, joissa tarvitset apua? 1. Pukeutuminen ja riisuuntuminen 2. WC:ssä käynti 3. Suun ja hampaiden hoito 4. Ihon ja hiusten hoito 5. Peseytyminen (sauna, suihku) 6. Varpaankynsien leikkaaminen 7. Lääkkeistä huolehtiminen 8. Ruoanlaitto 9. Pyykinpesu 10. Kevyt siivoustyö 11. Raskas siivoustyö 12. Muu kodin ylläpito (puutarhanhoito, pikkuvikojen korjaukset) 13. Puhelimen käyttö 14. Raha-asioiden hoito (laskujen maksaminen, rahan 24

100 46, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel käsitteleminen) 15. Liikkuminen kotona huoneesta toiseen 16. Liikkuminen ulkona, kesällä 17. Liikkuminen ulkona, talvella 18. Kaupassa käynti ja asioiden hoito kodin ulkopuolella (pankki, apteekki) 19. Julkisten liikennevälineiden käyttö (bussi, juna) 20. Yhteydenpito muihin ihmisiin 21. Osallistuminen harrastustoimintaan 9. Minkälaista tukea tai apua vielä tarvitsisitte, jotta arjen toiminnot sujuisivat mielestänne hyvin? Kuka tätä tukea voisi teille antaa? 10. Tähän kohtaan voitte antaa palautetta mistä tahansa kuntoutusjaksoon tai kyselyyn liittyvästä. Kiitos vastauksesta! 25

101 46, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel Osa 2 /OMAINEN KYSELYN TÄMÄ OSA 2 ON TARKOITETTU MALMIN SAIRAALASSA OSASTOLLA 2 GERIATRISELLA KUNTOUTUSJAKSOLLA OLLEEN OMAISELLE. OMAINEN VASTAA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN Osallistutteko ikääntyneen omaisenne tukemiseen arkiasioissa? Ympyröi yksi kysymyksen vastausvaihtoehdoista. a. harvemmin kuin viikoittain b. viikoittain c. päivittäin muutaman kerran d. päivittäin useita kertoja e. tuette ja autatte omaistanne jatkuvasti tämän arkiselviytymisessä f. muu vaihtoehto: 12. Johtuuko tuen tarve alentuneesta toimintakyvystä? Ympyröi yksi kysymyksen vastausvaihtoehdoista. a. Kyllä b. Ei c. En osaa sanoa d. Jos vastasitte kyllä, mikä on alentuneen toimintakyvyn pääasiallinen syy 13. Johtuuko omaisenne tuen tarve myös muista syistä, kuten Ympyröi yksi tai useampi kysymyksen vastausvaihtoehdoista. a. turvattomuudesta? b. heikentyneestä muistista? c. asuntoon liittyvästä asiasta? d. ympäristöön liittyvästä asiasta? e. jostakin muusta asiasta, mistä? 14. Asutteko samassa taloudessa omaisenne kanssa? Ympyröi yksi kysymyksen vastausvaihtoehdoista. a. Kyllä 26

102 46, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel b. Ei c. Jos ette asu samassa taloudessa, kirjoita kuinka pitkä välimatka välillänne on? Kirjoittakaa välimatkan pituus tähän: kilometriä 15. Oletteko osasto 2 geriatrisella kuntoutusjaksolla olleen Ympyröi yksi kysymyksen vastausvaihtoehdoista. a. puoliso b. lapsi c. muu omainen d. muu läheinen 16. Minkälaista tukea saitte kuntoutusjakson yhteydessä omaisenne auttamiseen? Ympyröi yksi tai useampi kysymyksen vastausvaihtoehdoista. a. lisää tietoa kuntoutuksesta b. ohjausta kuntoutuksen tekemiseen kotona c. harjoittelua, miten voitte tukea kuntoutujaa kotona d. henkistä tukea jaksaaksesi itse tukea kuntoutujaa e. neuvontaa kuntoutumiseen liittyvistä asioista, esim. apuvälineistä, tukimuodoista jne. f. informaatiota, josta voi olla hyötyä kotikuntoutuksessa g. tietoa kuntoutujan kokonaistilanteesta h. kannustusta kuntoutujan tukemiseen i. tukea ja ohjausta jaksaaksesi paremmin omaisen roolissasi j. tietoa, jonka avulla voit hahmottaa tulevaisuuttanne ja varautua siihen k. sinua kuunneltiin l. elämänkulkuun ja verkostoihin perustuvat voimavarat hyödynnettiin m. muuta? Mitä? 17. Minkälaisissa asioissa kaipaatte eniten tukea voidaksenne auttaa omaistanne kotona? 18. Millä tavoin sitoudutte ja olette tulevaisuudessa valmis sitoutumaan omaisesi kuntouttamiseen ja tukemiseen? 27

103 46, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel Millä tavoin kuntoutusta osastolla 2 voisi mielestänne kehittää, jotta se vielä paremmin tukisi ikääntyneen kotona asumista? 20. Miten suhtaudutte siihen, että kuntoutushenkilöstö tulisi kuntoutujan kotiin tekemään kuntoutusta? 21. Haluatteko antaa muuta palautetta kuntoutuksen järjestämisestä sairaalassa tai kotona? Kiitos vastauksesta! 28

104 46, SOTEL :00 / :s bilaga: A sotel

105 47, SOTEL :00 SOCHV: 823/2016 SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJAN VIRKAVAPAAN PIDENTÄMINEN SOTEL Valmistelu: puheenjohtaja Ikäihmisten kotihoidon kehittäminen ja kaiken ikäisten omaishoidon vahvistaminen kärkihankkeen toteutuksen tueksi palkataan jokaiseen maakuntaan muutosagentti, jonka toimintaan valtio kohdentaa valtionavustusta 5 milj. euroa. Agentin tehtävänä on rakentaa iäkkäiden palvelukokonaisuus koko maakunnan alueelle ja johtaa muutosprosessia. Muutosagentti toimii maakunnan alueella itsenäisesti ja verkostomaisesti tehden yhteistyötä mm. maakunnan muutosjohtajien ja ikäihmisten hoitoa ja palveluja tuottavien tahojen kanssa. Muutosagentit verkostoituvat kansallisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) tukee ja kouluttaa muutosagentteja muutoksen läpiviemisessä sekä arvioi ja seuraa toimintaa. Maakunnallisen muutostyön käynnistämiseksi järjestetään maakuntakierrokset. Pohjanmaan maakuntakierros on Vaasassa Sosiaali- ja terveysministeriö on päivätyssä päätöksessä myöntänyt Vaasan kaupungille hakemuksesta valtionavustusta Pohjanmaan maakunnan muutosagentin palkkaamista ja toimintamenoja varten ajalle Muutosagentiksi on esitetty Pia Vähäkangas. Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Vähäkangas hakee osa-aikaista virkavapaata 1 päivä/viikko ajalle ja 2 päivää/viikko ajalle Lisäksi Pia Vähäkangas hakee kokoaikaista virkavapaata ajalle Muutosagenttina Pia Vähäkangas tulee toimimaan sekä Pietarsaaressa että maakunnan alueella kehittäen käytännön toimintaa ja tukien johtajia muutoksen toteuttamisessa. Pia Vähäkankaan sijaisena toimii johtava lääkäri Pia-Maria Sjöström, joka on ilmaissut suostumuksensa tähän. Ehdotus Päätös Puheenjohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää myöntää Pia Vähäkankaalle osa-aikaista virkavapaata 1 päivä/viikko ajalle ja 2 päivää/viikko ajalle ja kokoaikaista virkavapaata ajalle sosiaali- ja terveysjohtajan tehtävästä. Sosiaali- ja terveyslautakunta: Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti myöntää Pia Vähäkankaalle osa-aikaista virkavapaata 1 päivä/viikko ajalle ja 2 päivää/viikko ajalle ja kokoaikaista virkava-

106 47, SOTEL :00 SOCHV: 823/2016 paata ajalle sosiaali- ja terveysjohtajan tehtävästä Merkittiin, että Pia Vähäkangas, Pia-Maria Sjöström, Carola Lindén, Päivi Stenman ja Lis-Marie Vikman poistuivat asian käsittelyn ajaksi SOTEL Valmistelu: puheenjohtaja Pia Vähäkangas hakee virkavapaan pidennystä väliseksi ajaksi jatkaakseen työskentelyä Pohjanmaan maakunnan muutosagenttina. Ansaittu vuosiloma pidetään Johtava lääkäri Pia-Maria Sjöström on antanut suostumuksensa sijaisen tehtävässä jatkamiseen. Ehdotus Päätös Puheenjohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää myöntää Pia Vähäkankaalle virkavapaan pidennyksen väliseksi ajaksi ja vuosiloman väliseksi ajaksi. Sosiaali- ja terveyslautakunta: Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi ehdotuksen Merkittiin, että Pia-Maria Sjöström poistui asian käsittelyn ajaksi SOTEL Valmistelu: puheenjohtaja Pia Vähäkangas hakee virkavapaan pidennystä väliseksi ajaksi jatkaakseen työskentelyä Pohjanmaan maakunnan muutosagenttina. Johtava lääkäri Pia-Maria Sjöström on antanut suostumuksensa sijaisen tehtävässä jatkamiseen. Ehdotus Puheenjohtaja:

107 47, SOTEL :00 SOCHV: 823/2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää myöntää Pia Vähäkankaalle virkavapaan pidennyksen väliseksi ajaksi. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta:

108 48, SOTEL :00 SOCHV: 958/2016 V.T. SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJAN SIJAINEN SOTEL Valmistelu: sosiaali- ja terveysjohtajan sijainen Sosiaali- ja terveysviraston toimintasäännön kohdan 8 mukaan lautakunta valitsee sosiaali- ja terveysjohtajan sijaisen. Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Vähäkankaalle on myönnetty virkavapaus väliseksi ajaksi, ja johtava lääkäri Pia-Maria Sjöström toimii sosiaali- ja terveysjohtajan sijaisena kyseisenä aikana. Sosiaali- ja terveysjohtajan sijaiselle on nimettävä sijainen väliseksi ajaksi. Asiasta on keskusteltu henkilöstöpäällikkö Päivi Stenmanin kanssa, ja hän on antanut suostumuksensa tehtävään. Ehdotus Päätös Sosiaali- ja terveysjohtajan sijainen: Sosiaali- ja terveyslautakunta nimeää henkilöstöpäällikkö Päivi Stenmanin sosiaali- ja terveysjohtajan sijaisen sijaiseksi väliseksi ajaksi. Sosiaali- ja terveyslautakunta: Sosiaali- ja terveyslautakunta nimesi henkilöstöpäällikkö Päivi Stenmanin sosiaali- ja terveysjohtajan sijaisen sijaiseksi väliseksi ajaksi SOTEL Valmistelu: vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Sosiaali- ja terveysjohtajan sijaiselle on nimettävä sijainen väliseksi ajaksi. Asiasta on keskusteltu henkilöstöpäällikkö Päivi Stenmanin kanssa, ja hän on antanut suostumuksensa tehtävässä jatkamiseen. Ehdotus Päätös Vt. sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy, että henkilöstöpäällikkö Päivi Stenman jatkaa sosiaali- ja terveysjohtajan sijaisen sijaisena Sosiaali- ja terveyslautakunta: Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi ehdotuksen

109 48, SOTEL :00 SOCHV: 958/2016 Merkittiin, että Päivi Stenman poistui asian käsittelyn ajaksi SOTEL Valmistelu: vt. sosiaali- ja terveysjohtaja V.t. sosiaali- ja terveysjohtajan sijaiselle on nimettävä sijainen väliseksi ajaksi. Asiasta on keskusteltu henkilöstöpäällikkö Päivi Stenmanin kanssa, ja hän on antanut suostumuksensa tehtävässä jatkamiseen. Ehdotus Päätös Vt. sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy, että henkilöstöpäällikkö Päivi Stenman jatkaa v.t. sosiaali- ja terveysjohtajan sijaisena Sosiaali- ja terveyslautakunta:

110 49, SOTEL :00 SOCHV: 284/2018 UUDEN VARAJÄSENEN VALINTA HENKILÖSTÖJAOSTOON Valmistelu: sosiaali- ja terveysjohtaja Henkilöstöjaostoon tulee valita uusi varajäsen Märta-Lisa Westmanin poismenon johdosta. Aikaisemman periaatteen mukaan jäsenet valitaan sosiaali- ja terveyslautakunnan varsinaisten jäsenten tai varajäsenten keskuudesta siten, että kunkin jaoston jäsenistä vähintään kaksi on sosiaali- ja terveyslautakunnan varsinaisia jäseniä. Jaostoissa on edustajia jokaisesta yhteistoimintakunnasta. Lautakunta on valinnut aikaisemmin varsinaiset jäsenet ja varajäsenet kaudeksi ( , 107 ). Ehdotus Päätös Vt. sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta valitsee henkilöstöjaostoon uuden varajäsenen Pietarsaaresta. Sosiaali- ja terveyslautakunta:

111 50, SOTEL :00 SOCHV: 285/2018 UUDEN VARAJÄSENEN VALINTA VALVONTAJAOSTOON Valmistelu: sosiaali- ja terveysjohtaja Valvontajaostoon tulee valita uusi varajäsen Märta-Lisa Westmanin poismenon johdosta. Aikaisemman periaatteen mukaan jäsenet valitaan sosiaali- ja terveyslautakunnan varsinaisten jäsenten tai varajäsenten keskuudesta siten, että kunkin jaoston jäsenistä vähintään kaksi on sosiaali- ja terveyslautakunnan varsinaisia jäseniä. Jaostoissa on edustajia jokaisesta yhteistoimintakunnasta. Lautakunta on valinnut aikaisemmin varsinaiset jäsenet ja varajäsenet kaudeksi ( , 109 ). Ehdotus Päätös Vt. sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta valitsee valvontajaostoon uuden varajäsenen Pietarsaaresta. Sosiaali- ja terveyslautakunta:

112 51, SOTEL :00 CFV: 1103/2017 VALTUUTETTU KURT HELLSTRAND YM.: ALOITE YSTÄVÄNKORTISTA KEHI- TYSVAMMAISILLE Kv Aloite: Liite 117 Päätös Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti työjärjestyksensä mukaisesti lähettää asian kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kh Aloite: Liite 11 Kaupunginsihteeri: Aloitteessa toivotaan, että Pietarsaaren kaupunginhallitus selvittää mahdollisuuden hankkia niin sanotut Ystävänkortit Pietarsaaren kehitysvammaisille. Kun kehitysvammainen haluaa osallistua johonkin toimintaan, tarvitsee hän useimmiten tukihenkilön mukaansa. Usein toiminta on maksullista ja syntyy ongelmia, koska vammaisen pitää maksaa kaksinkertainen hinta (omansa ja tukihenkilön). On kohtuutonta odottaa, että tukihenkilö, joka ehkä saa pienen korvauksen tukihenkilönä olemisesta, maksaisi omat kustannuksensa. Seuraus on usein, että vammainen jää toivomastaan toiminnasta pois. Tähän ongelmaan on olemassa Ystävänkortti: Ystävänkortin tarkoituksena on mahdollistaa vammaisten henkilöiden osallistuminen eri harrastuksiin, kuten teatteriin, konsertteihin, elokuviin, uimahallikäynteihin, urheilu- ja kulttuuritapahtumiin jne. Ystävänkortti, joka on vammaiselle ilmainen, kuuluu vammaiselle, joka maksaa oman sisäänpääsynsä. Näyttämällä korttia saa vammaisen tukihenkilö ilmaisen sisäänpääsyn palvelutuottajan järjestämään tapahtumaan. Kortti on voimassa koko Suomessa, ei vaan vammaisen omassa kunnassa. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää pyytää asiassa lausuntoa vammaispalvelulta ja sosiaali- ja terveyslautakunnalta. Lausunto on toimitettava kaupunginhallitukselle mennessä. Kaupunginhallitus:

113 51, SOTEL :00 CFV: 1103/2017 Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen SOTEL Valmistelu: vammaispalvelun osastopäällikkö Valtuutettu Kurt Hellstrand ym. ovat tehneet Pietarsaaren kaupunginvaltuustolle aloitteen Ystävänkortin käyttöönotosta kehitysvammaisia varten. Asia on lähetetty kaupunginhallitukselle, joka pyytää asiassa lausuntoa vammaispalvelulta ja sosiaali- ja terveyslautakunnalta. Samalla myös Seinäjoen Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry on lähettänyt sosiaali- ja terveyslautakunnalle anomuksen Ystävänkorttitoimintaan osallistumisesta. Tarkoituksena on mahdollistaa kehitysvammaisten henkilöiden osallistuminen eri harrastuksiin, esim. teatteriin, konsertteihin, elokuviin, uimahallikäynteihin, urheilukisoihin ja -tapahtumiin, matkoille sekä erilaisiin liikunta- ja kulttuuritapahtumiin. Seinäjoen Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry myöntää hakemuksesta Ystävänkortin kehitysvammaisille henkilöille. Korttia näyttämällä kehitysvammaisen ystävä/tukihenkilö saa osallistua ilmaiseksi niiden palveluntuottajien järjestämiin tapahtumiin, jotka ovat liittyneet toimintaan. Ystävänkortin saamisen kriteerinä on, että henkilön kotikuntana on jokin yhteistoimintakunnista ja että henkilöllä on jokin seuraavista diagnooseista: kehitysvamma, autismi tai kehitysviivästymä. Kuntaosuudeksi on laskettu 12 / kehitysvammainen henkilö (perustuu Kelan tilastoihin). Koko toimintavuoden kustannukset/kunta Pietarsaari 113 x 12 = U-pyy 51 x 12 = 612 Pedersöre 46 x 12 = 552 Luoto 24 x 12 = 288 Yhteensä Toukokuussa 2018 otetaan käyttöön valtakunnallinen Vammaiskortti. Se on tarkoitettu kaikille vammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat tukea osallistumisessa yhteiskunnan toimintaan. Vammaiskorttia haetaan Kelalta. Euroopan komission Vammaiskortti-hankkeella ( ) halutaan edistää vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja liikkuvuutta Euroopassa. Tavoitteena on saada yhdenmukainen Vammaiskortti Euroopan maihin. Vammaiskortti on vapaaehtoinen, eikä sillä saa sosiaalietuuksia. Se on samanlainen kaikissa niissä Euroopan maissa, joissa se tulee käyttöön.

114 51, SOTEL :00 CFV: 1103/2017 Kortissa on käyttäjän valokuva, pistekirjoitusta ja hologrammitunniste. Tekstit ovat suomeksi ja englanniksi. Vammaiskortissa voi olla joissain tapauksissa myös A-merkintä, joka annetaan henkilöille, joilla on usein avustaja mukanaan. Sosiaali- ja terveysvirasto tiedottaa asiasta yhteistoiminta-alueen eri palveluntoimittajille/-tuottajille. Sosiaali- ja terveysvirastolle ei aiheudu kustannuksia. Lisätietoa on sivuilla Valtakunnallinen Vammaiskortti ei sulje ulkopuolelle mitään vammaisryhmää, mikäli vahvistetut kriteerit täyttyvät. Koska Vammaiskortti otetaan käyttöön lähiaikoina ja käsittää kaikki vammaisryhmät, ei yhteistoiminta-alueella ole aihetta ottaa käyttöön Ystävänkorttia. Sosiaalihuollon päällikkö: Ehdotetaan sosiaali- ja terveyslautakunnalle, että koska käyttöön otetaan valtakunnallinen Vammaiskortti, joka käsittää kaikki vammaisryhmät, ei yhteistoiminta-alueella ole aihetta ottaa käyttöön Ystävänkorttia. Ehdotus Vt. sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy, että yhteistoiminta-alueella ei oteta käyttöön Ystävänkorttia, koska lähiaikoina otetaan käyttöön kaikille vammaisryhmille tarkoitettu Vammaiskortti. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta: Tiedoksi: Seinäjoen Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry

115 51, SOTEL :00 / :s bilaga: Liite 11, kh