1. ETELÄ-KARJALAN ALUETALOUS

Transkriptio

1

2 1. ETELÄ-KARJALAN ALUETALOUS Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaan on asetettu strategiset tavoitteet maakunnan kehityksen kannalta olennaisille tekijöille. Maakunnalla riittää töitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Väkiluku on laskenut tasaisesti usean vuoden ajan ja BKT:en kehitys kertoo teollisuuden rakennemuutoksesta, mikä on koetellut alueen taloutta kovalla otteella. Myös peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevien osuus on kasvanut vuonna 2016 edellisvuoteen verrattuna. Etelä-Karjalassa työttömyysaste ja rakennetyöttömyys ovat edelleen koko maata korkeampia. Myös työllisyysaste on koko maan keskiarvoa alhaisempi. Positiivista on kuitenkin, että kesästä 2016 lähtien työttömien määrä on vihdoin vähentynyt. Toisaalta myös työvoimapula-ammattien määrä on kasvanut. Lähitulevaisuudessa maakuntaan tarvitaan yhä enemmän sote-alan osaajia. Myös ICT-alalla työvoimapula on selkeä haaste. Viimeisin tilastotieto Tavoite 2021 Väkiluku (2016) BKT/asukas (2015) Kasvuyritysten määrä 9 kpl ( ) 15 kpl Viennin osuus tuotannosta 13,9 % (2015) 15 % Työttömyysaste 15,1 % (2016); 13,8 % (1-11/2017) 11 % Työllisyysaste 64,6 % (2016) 68 % Nuorten työttömyys (2016); (1-11/2017) 650 henkilöä Pitkäaikaistyöttömyys (2016); (1-11/2017) henkilöä Peruskoulun jälkeistä tutkintoa 15,4 % (2016) 12 % vailla olevat vuotiaista

3 Etelä- Karjalan tilanne BKT ( )/ asukas - lukujen valossa vaikuttaa hyvältä. Maakunta on vauras ja pärjää vertailussa muihin maakuntiin; vain Uusimaa, Ahvenanmaa ja Pohjanmaan maakunta ovat Etelä- Karjalaa edellä. Myös vuonna 2014 Etelä- Karjalan sijoitus maakunnittaisessa vertailussa oli sama. BKT ( )/ asukas laski kuitenkin vuonna 2015 edelliseen vuoteen nähden vajaat pari prosenttia. Uusimaa Ahvenanmaa - Åland KOKO MAA Pohjanmaa Etelä-Karjala Satakunta Keski-Pohjanmaa Lappi Pirkanmaa Kymenlaakso Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Savo Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Bruttokansantuote ( )/ asukas maakunnittain v Etelä-Karjalan liitto Lähde: Tilastokeskus/ Aluetilinpito (12/2017)

4 Etelä-Karjalalla on vahvat perinteet teollisessa tuotannossa. Maakunnan yrityskenttä koostuu pääasiassa prosessiteollisuuden suuryrityksistä sekä mikro- ja pienyrityksistä. Alueen suurimpia työllistäjiä ovat teollisuus, UPM-Kymmene, Stora Enso, Ovako, sekä sosiaali- ja terveysala. Teollisuuden merkitys on ollut suuri ja kasvuhakuisen pk-yritystoiminnan kulttuuri on alueella nuorta. Metsäteollisuuden sekä laajemmin teollisuutta kohdanneen rakennemuutoksen vaikutukset näkyvät selkeästi maakunnan BKT:n kehityksessä. Vuonna 2014 maakunnan BKT kasvoi edellisvuoteen nähden ja Etelä-Karjala sijoittuikin maakunnittaisessa tarkastelussa toiseksi heti Keski-Pohjanmaan jälkeen. Maakuntien BKT:n muutos (%) 2014 (vuoden 2013 kiintein hinnoin) Keski-Pohjanmaa Etelä-Karjala Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Satakunta Päijät-Häme Keski-Suomi Varsinais-Suomi Lappi Pohjois-Savo KOKO MAA Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Kymenlaakso Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Ahvenanmaa - Åland -3,9 % -0,2 % -0,3 % -0,6 % -0,7 % -0,8 % -1,3 % -1,8 % -2,3 % -2,4 % -3,0 % 0,9 % 0,7 % 0,7 % 0,4 % 0,2 % 0,0 % 2,1 % 2,8 % 3,7 % -5,0 % -4,0 % -3,0 % -2,0 % -1,0 % 0,0 % 1,0 % 2,0 % 3,0 % 4,0 % 5,0 % Etelä-Karjalan liitto Lähde: Tilastokeskus/Aluetilinpito

5 Vuonna 2015 BKT:n kehitys edellisvuoteen verrattuna kääntyi negatiiviseksi; Etelä-Karjalan BKT:n muutos vuoden 2014 kiintein hinnoin oli -5,2 %. Negatiivinen kehitys johtuu osaltaan alueen suurten työllistäjien toimintojen supistamisesta ja lopettamisesta: UPM- Kymmenen Kaukaan tehtaalta suljettiin yksi paperikoneista ja samoihin aikoihin Paroc lopetti vaiheittain Lappeenrannan tehtaansa toimintaa. Vuonna 2015 Etelä-Karjalan kehitys BKT:lla mitattuna jäikin muita maakuntia heikoimmaksi. Lappi Kymenlaakso Keski-Suomi Uusimaa Ahvenanmaa - Åland KOKO MAA Pohjois-Savo Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Satakunta Päijät-Häme Pirkanmaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Karjala -5,2 % Maakuntien BKT:n muutos (%) 2015 (vuoden 2014 kiintein hinnoin) -3,0 % -3,3 % -3,4 % -3,6 % 0,0 % -0,1 % -0,4 % -0,6 % -0,7 % -1,2 % -1,2 % -1,3 % -1,7 % -1,9 % 0,1 % 2,7 % 2,1 % 1,7 % 4,0 % -6,0 % -4,0 % -2,0 % 0,0 % 2,0 % 4,0 % 6,0 % Etelä-Karjalan liitto Lähde: Tilastokeskus/ Aluetilinpito Aluetalouden tilanne on kuitenkin kohenemassa. Kaikkien toimialojen liikevaihto oli vuonna 2016 trendisarjan mukaan kasvussa. Myös alkuvuosi 2017 on ollut tässä mielessä positiivinen. Piristymistä näkyy eniten kaupan alan liikevaihdossa, missä näkyy venäläisten ostosmatkailun kääntyminen kasvuun. Kuntatalouden tilanne Etelä-Karjalassa on valtakunnan keskiarvoa parempi, vaikka kunnallisverotulot ovat maakunnassa olleet laskussa. Kuntien omavaraisuusaste on ollut hienoisessa kasvussa parin viime vuoden aikana (v ja 2016). Suhteellinen velkaantuneisuus on keskimäärin laskenut, kun koko maan osalta tunnusluvun arvo on ollut kasvussa.

6 Etelä-Karjalassa on viimeisten 10 vuoden aikana kehitetty osaamista sote-palveluiden järjestelmäkehityksen monitoimijaisessa yhteistyössä. Ennakoinnin ja kehittämisen johdosta Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri (Eksote) on pystynyt reagoimaan hyvin yhteiskunnan muutoksiin. Esimerkiksi Eksoten vanhusten kuntoutuksen toimintamalli on saanut hyvät arviot Muuttuva yhteiskunta- muuttuvat palvelut- projektin tuloksissa, missä oli mukana 23 valtionhallinnon, kaupunkien, kuntien, sairaanhoitopiirien, säätiöiden ja yritysten tahoa. Vanhuspalvelulaissa kotona asumisen tavoitetasona tavoitellaan 92 %:a, jonka Eksote on kyennyt ylittämään uudistettuaan ikäihmisten kuntoutusmallia. Maakunnan sote-menot / asukas ovatkin naapurimaakuntiin verrattuna pienimmät Sote-menot / asukas v Manner-Suomi Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kymenlaakso Etelä-Savo Etelä-Karjalan liitto Lähde: Kuntaliitto/ Kuntatalouden tilastot

7 2. SIJAINTI RAJALLA ETELÄ-KARJALAN ERITYISPIIRRE Etelä-Karjalan liitto Venäjän ja Euroopan Unionin ulkorajalla sijaitsevasta Etelä-Karjalasta on yhtä lyhyt matka Helsinkiin ja Pietariin. Maakunnassa on viisi rajanylityspaikkaa. Imatra, Nuijamaa ja Vainikkala ovat kansainvälisiä ja Parikkala tilapäinen rajanylityspaikka. Viides rajanylityspaikka on Lappeenrannan lentoasema. Vainikkala on Suomen ainoa henkilöliikenteen rautatieylityspaikka. Milj. 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Etelä-Karjalan liitto Rajanylitysten (hlö) kehitys v Vainikkala Nuijamaa Imatra Lähde:Kaakkois-Suomen rajavartiolaitos: Rajanylitystilastot Vuonna 2017 rajanylitykset ovat kasvaneet kaikilla kolmella kansainvälisellä rajanylityspaikalla. Suhteellisesti suurinta kasvu edelliseen vuoteen verrattuna on Vainikkalan raja-asemalla ,60 Rajanylitysten (hlö) suhteellinen muutos v ,90-19,56-14,59-13,83-12,00-6,52-3,68-40,0-30,0-20,0-10,0 0,0 10,0 20,0 30,0 Etelä-Karjalan liitto Imatra Nuijamaa Vainikkala 6,04 8,80 8,76 12,68 15,20 20,59 20,68 Lähde: Kaakkois-Suomen rajavartiolaitos: Rajanylitystilastot

8 Etelä-Karjalaan kohdentuva venäläismatkailu on jälleen kasvussa vuodesta 2013 alkaneen laskun jälkeen. Ruplan kurssivaihtelut heijastelevat suoraan maakunnan matkailu- ja kaupan alan kysyntään ja näkyvät rajanylitystilastoissa. Venäläismatkailun huippuvuonna 2013 yöpymisvuorokausien määrä Etelä-Karjalassa oli Vuoteen 2016 mennessä yöpymisvuorokausien määrä oli laskenut 60 %:a, ollen vrk. Suurin pudotus aikaisempiin vuosiin verrattuna tapahtui vuoden 2015 heinä- ja elokuussa. Kuitenkin loppuvuonna 2016 tapahtui käänne parempaan yöpymismäärän kasvaessa vuoden 2015 vastaavaa ajankohtaa korkeammaksi. Suotuisan matkailukehityksen ennustetaan jatkuvan vuonna Parikkalan rajanylitysasema ei toistaiseksi ole kansainvälinen rajanylityspaikka, minkä vuoksi raja-asemaa voivat käyttää vain Suomen ja Venäjän kansalaiset erityisluvalla. Parikkalan ylityspaikkaa käytetään erityisesti tavarakuljetuksiin, mikä näkyy selkeästi raskaan- ja henkilöliikenteen määrien suhteessa. Parikkalan rajanylitysaseman liikennemäärät ovat muuttuneet ratkaisevasti neljässä vuodessa; vuodesta 2013 vuoden 2017 loppuun mennessä rajanylitysten määrä on kasvanut yli kaksinkertaiseksi. Rajanylitysten (hlö) kehitys Parikkalassa v Etelä-Karjalan liitto Lähde: K-S:n rajavartiolaitos: Rajanylitystilastot

9 Raskaan liikenteen rajanylityksissä kohdattiin notkahdus vuonna Vuonna 2014 ylitykset kuitenkin kasvoivat merkittävästi (43 %:a) edellisvuoteen verrattuna. Nimenomaan Suomeen saapuneen liikenteen määrä on kasvanut jokaisena vuonna. Kasvu on vuoden 2016 pientä taantumista lukuun ottamatta jatkunut vuoteen 2017 saakka, jolloin viimeisimpien, marraskuun loppuun saakka käytettävissä olevien tilastojen mukaan, raskaan liikenteen rajanylitykset ovat ylittäneet jo edellisvuoden tason. Rajanylitysten kehitys Parikkalassa v /2017 Raskas liikenne Henkilöliikenne Ulkomaan kansalaisten osuus maakunnan väestöstä on kuitenkin kasvanut tasaisesti aina vuodesta 2005 lähtien. Vuoden 2016 lopussa Etelä-Karjalassa asui ulkomaan kansalaista, mikä on suhteellisesti kuudenneksi eniten Suomen maakunnista. Valtaosa maakunnassa asuvista ulkomaan kansalaisista on venäläisiä; vuonna 2016 luku oli 51 % /2017 Etelä-Karjalan liitto Lähde: Tulli/ rajaliikennetilasto 1 363

10 Sijainti kaakkoisrajalla näkyy väestötilastoissa. Ulkomaan kansalaisten osuus maakunnan väestöstä on kasvanut tasaisesti aina vuodesta 2005 lähtien. Vuoden 2016 lopussa Etelä- Karjalassa asui ulkomaan kansalaista, mikä on suhteellisesti kuudenneksi eniten Suomen maakunnista. Valtaosa maakunnassa asuvista ulkomaan kansalaisista on venäläisiä; vuonna 2016 luku oli 51 %. Ulkomaalaisten osuus (%) väestöstä v Ahvenanmaa Uusimaa Pohjanmaa KOKO MAA Varsinais-Suomi Kymenlaakso Etelä-Karjala Päijät-Häme Pirkanmaa Kanta-Häme Satakunta Pohjois-Karjala Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Lappi Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Kainuu Etelä-Pohjanmaa 3,8 % 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% Etelä-karjalan liitto Lähde: Tilastokeskus/ StatFin: Väestö

11 3. BIOTALOUS JA T&K Etelä-Karjalan liitto Maakuntaohjelman mukaan ekarjala on etevä edelläkävijä. Aluekehittämisen kärkivalinnat tähtäävät välittömän ja välittävän, yritteliään, kestävän ja vastuullisen sekä kansainvälisen maakunnan rakentumiseen. Alueen innovaatiotoiminnan ja osaamisen kehittämisen moottorina toimii Skinnarilan kampus, jolla toimii korkeakoulujen (LUT ja Saimia) lisäksi useita pk-yrityksiä. Kampuksen yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on tiivistä. LUT on Suomen johtava energiatekniikan kouluttaja ja tutkija. Vuonna 2018 aloittaa toimintansa LUT-konserni ja etunojassa edennyt tiedeyliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyö tiivistyy entisestään. Yhteistyötä kehitetään myös ammattiopiston ja korkeakoulujen sekä elinkeinoelämän välillä. T&K-kokonaismenot / asukas: kehitys (%) aikavälillä Etelä-Karjala 24,6 % Etelä-Savo 15,3 % Pohjois-Karjala 8,8 % Kymenlaakso Pohjois-Savo KOKO MAA -6,5 % -12,0 % -17,0 % -20,0 % -15,0 % -10,0 % -5,0 % 0,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 % 25,0 % 30,0 % Etelä-Karjalan liitto Lähde: Tilastokeskus/ T&K ja Väestörakenne Innovaatioekosysteemin vahvuuksina ovat maakunnan suhteellisen pieni koko ja tiiviit verkostot. Alueella on panostettu TKI-toimintaan nousujohteisesti. Vaikka TKI-menot asukasta kohti vielä jäävät valtakunnallisen keskiarvon alapuolelle, alueella on koettu aikavälillä vahvaa kasvua (+24,6 %) samaan aikaan, kun valtakunnallinen trendi on ollut laskeva (-17 %).

12 Elinkeinoelämän osuus alueen TKI-kokonaismenoista on niin ikään kasvanut, kun vastaavasti Suomessa keskimäärin trendi on ollut laskeva (+15,1 %; -3,8 %). Yritysten osuus alueen T&K-kokonaismenoista: kehitys aikavälillä (%-yksikköä) Etelä-Karjala 15,1 % Pohjois-Savo Pohjois-Karjala 6,5 % 5,3 % KOKO MAA -3,8 % Kymenlaakso Etelä-Savo -9,7 % -16,6 % -20,0 % -15,0 % -10,0 % -5,0 % 0,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 % Etelä-Karjalan liitto Lähde: Tilastokeskus/ T&K Patenttitilastoissa Etelä-Karjala on suhteutettuna sekä väkilukuun että BKT:hen Suomen johtavia maakuntia. Maakunnan väestön koulutustaso on noussut keskimäärin samaa tahtia muun Suomen kanssa jääden kuitenkin Lappeenrantaa lukuun ottamatta hieman alle maan keskiarvon. Keskeinen kehityshaaste on työmahdollisuuksien tarjoaminen erityisesti yliopistosta valmistuville. Skinnarilan korkeakoulukampus on valtakunnan kansainvälisin ja Saimaan ammattikorkeakoulu on valtakunnan kärjessä EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien maksullisten opiskelijoiden kouluttamisessa. Venäjän jälkeen toiseksi eniten opiskelijoita tulee Vietnamista.

13 Alueen innovaatiostrategian keskeinen tavoite onkin edistää kokeilukulttuuria alueella. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että kuntasektorin ja alueen oppilaitosten yhteistyö on systemaattista ja toimiala/oppiainerajat ylittävää. Green Energy Showroom -verkosto toimii energia- ja ympäristöalan toimijoiden yhteisenä kehittämisalustana. Uusiutuvan energian käyttöaste Itä-Suomen maakunnissa v % 60% 74% 64% 40% 20% 49% 48% 47% 38% 0% Etelä-Karjalan liitto Lähde: Itä-Suomen energiatilasto 2016/ Kajaanin yliopistokeskus Viimeisin Itä-Suomen energiatilasto vuodelta 2016 osoittaa Etelä-Karjalan olevan edelläkävijä uusiutuvan energian käytössä. Etelä-Karjalassa uusiutuvan energian käyttöaste on 74 %:a, kun esimerkiksi tilaston toista sijaa pitävällä Pohjois-Karjalalla vastaava luku on 64 %:a. Etelä- Karjalan asemaa vahvistaa myös laajempi tarkastelu; Itä-Suomen uusiutuvan energian käyttöaste oli 61 %:a ja koko maan osalta uusiutuvien energianlähteiden osuus kokonaiskulutuksesta oli vain 34 %:a. Itä-Suomen alueella yksittäisistä energialähteistä puuta hyödynnetään selkeästi muuta Suomea enemmän. Puuenergian osuus Itä-Suomessa oli 47 %:a kokonaisenergian käytöstä, kun koko Suomen vastaava luku jäi 26 %:in. Puuenergia sisältää myös metsäteollisuuden jäteliemet. Kemiallisen metsäteollisuuden vaikutus näkyykin Itä-Suomen ja eritoten Etelä- Karjalan luvuissa. Maakunnassa puun käyttöosuus energian kokonaiskäytöstä oli peräti 63 %, mikä selvästi muita Itä-Suomen maakuntia korkeampi.

14 Etelä-Karjalan liitto

15 LISÄTIETOJA: Matti Viialainen Maakuntajohtaja Satu Sikanen Aluekehitysjohtaja Marjo Wallenius Aluesuunnittelujohtaja

16 Etelä-Karjalan liitto