NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift

Transkriptio

1 NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift Huhtikuu 2/2017 Kutsu kevätkokoukseen Jital-rahojen historiaa Rahapoletti Laukon kartanosta Uutta mitalitaidetta Suomessa 403. huutokauppa Balderin salissa 22.4.

2 SUOMEN NUMISMAATTNEN YHDISTYS NUMISMATISKA FÖRENINGEN I FINLAND ry perustettu 1914 YHTEYSTIEDOT Mechelininkatu 15 B 47, Helsinki Huutokauppa-asiat auctions@snynumis.fi Jäsenasiat sny@snynumis.fi HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT STYRELSEN OCH FUNKTIONÄRERNA Puheenjohtaja Petteri Järvi Varapuheenjohtaja Juha Hyötyläinen Sihteeri Jani Oravisjärvi Varainhoitaja Timo Helle Jäsenet Frida Ehrnsten Timo Helle Juha Hyötyläinen Timo Konttinen Jyrki Muona Jani Oravisjärvi KERHOT Antiikki Pekka Kemppinen Kunniamerkit Tuomas Hyrsky Setelit Antti Heinonen Seniorit Yrjö Hyötyniemi Kerhojen kokoukset alkavat klo ja ne pidetään yhdistyksen huoneistossa. Huutokaupanhoitaja Juha Halén auctions@snynumis.fi Toiminnanjohtaja Marko Salonen auctions@snynumis.fi fax KIRJALLISET TARJOUKSET HUUTOKAUPPAAN (huutokauppaviikon to klo 18 mennessä) sähköpostilla auctions@snynumis.fi faxilla tai kirjeitse Mechelininkatu 15 B 47, Helsinki YHDISTYKSEN PANKKITILIT THE BANK ACCOUNTS OF THE SOCIETY Huutokaupat Auctios FI / OKOYFIHH Jäsenmaksut Membership fees FI / DABAFIHH Muut maksut Other payments FI / NDEAFIHH NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI TOIMITUS Tuukka Talvio (vast.) ja Yrjö Hyötyniemi ISSN Painos kappaletta. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tilaushinta sisältyy jäsenmaksuun. LEHDEN ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 250, 1/2 sivua 125 Takakansi 300 Muistathan käydä yhdistyksen internet-sivuilla: http// OHJELMAA PROGRAM Seniorikerho: Turun rahat Antiikin keho: antiikin seitsemän ihmettä Setelikerho: Ruotsin setelihistoria HUUTOKAUPAT AUCTIONS Helsinki SNY Helsinki SNY Helsinki SNY 405 Paino Kirjapaino Hermes Oy

3 Kutsu Suomen Numismaattisen Yhdistyksen kevätkokoukseen Kokous pidetään torstaina kello 18:00 alkaen yhdistyksen kerhohuoneella osoitteessa Mechelininkatu 15 B 47. Kevätkokouksessa käsitellään sääntöjen 9 :n mukaiset asiat: esitellään hallituksen kertomus, tilinpäätös sekä tilintarkastajien tileistä ja hallinnosta antama lausunto edelliseltä kalenterivuodelta; päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja muille vastuuvelvollisille; huomionosoitusten jakaminen. Tervetuloa! Turun keskiaikaiset markkinat Yhdistys osallistuu Turun keskiaikaisille markkinoille Markkinat järjestetään Turun Vanhalla Suurtorilla to pe klo ja la su klo välisenä aikana. Tapahtumassa yhdistys myy ja jakaa numismaattista kirjallisuutta sekä myy vanhoja rahoja. Yhdistys järjestää lisäksi kaikille avoimen maksuttoman keskiajan numismatiikkaa käsittelevän seminaarin, jonka sisältö ja ajankohta ilmoitetaan myöhemmin yhdistyksen internetsivuilla. Rahakammiokerho Uuden kerhon toiminta alkoi onnistuneesti ja se pitää toisen tapaamisensa Kansallismuseossa tiistaina 9.5. klo Aiheena ovat nyt Suomessa keskiajalla käytetyt rahat. Tällä kertaa aloitetaan lyhyellä alustuksella (noin 30 min.), jonka jälkeen siirrytään vapaamuotoisempaan keskusteluun. Lisätietoja ja ennakkoilmoittautuminen mennessä osoitteeseen frida. ehrnsten@kansallismuseo.fi. Seuraava numero Seuraava numero ilmestyy elo-syyskuun vaihteessa. Lehteen tarkoitettu aineisto pyydetään lähettämään Tuukka Talviolle heinäkuun kuluessa, mieluiten sähköpostilla tuukka.talvio@iki.fi. Kirjoittajia pyydetään samalla ilmoittamaan, mikäli kirjoitusta ei saa myöhemmin julkaista sähköisessä muodossa yhdistyksen internetsivuilla. 43

4 Outi Järviselle Suomen Leijonan ritarimerkki Outi Järvinen-Harvilahti sai hänelle myönnetyn Suomen Leijonan ritarimerkin juhlaillallisella Outia onnittelemassa yhdistyksen hallituksen jäsen Frida Ehrnsten sekä puheenjohtaja Petteri Järvi. Tiistaina yhdistyksellämme oli poikkeuksellisen juhlava tilaisuus. Suomalaisen numismatiikan hyväksi pitkään työskennellyt Outi Järvinen-Harvilahti sai tuolloin hänelle viime itsenäisyyspäivänä myönnetyn Suomen Leijonan ritarimerkin. Kunniamerkkiä Järviselle oli esittänyt Suomen Numismaattinen Yhdistys. Outi Järvinen on työskennellyt yli 30 vuoden ajan Suomen kansallismuseossa tutkimusavustajana, tutkijana ja amanuenssina. Hän on edistänyt Suomen numismatiikan tutkimusta erityisesti mitalitaiteen osalta. Lisäksi hän on ollut aktiivisesti mukana Suomen Numismaattisessa Yhdistyksessä, ja hänet kutsuttiin siksi yhdistyksen 100- vuotisjuhlissa kirjeenvaihtajajäseneksi. Numismaattisen Yhdistyksen ohella Outi Järvinen on toiminut Suomen Mitalitaiteen Killassa, joka on valinnut hänet puheenjohtajakseen kuluvan vuoden alusta alkaen. Suomen Numismaattinen Yhdistys onnittelee Outia lämpimästi ritarimerkin johdosta. THE FINNISH NUMISMATIC JOURNAL In this issue: Esko Tikkanen writes on the jital coins of Afghanistan and North India. The first jital known from Finland was found at Masku in 2016 (see NA 1/2017). Antti Vuori writes on tokens used in inland water navigation and Outi Järvinen-Harvilahti on two new medals. 44

5 Jital-rahojen historiaa Esko Tikkanen Frida Ehrstenin artikkelissa Vuoden 2016 rahalöytöjä (Numismaattinen Aikakauslehti 1/2017) mainitaan Maskun rahalöytöön kuulunut Ohindissa nykyisessä Pohjois- Pakistanissa lyöty jital-tyyppinen raha. Esitin jo pidetyssä SNY:n Seniorikerhon kokouksessa alustavan selvitykseni jitalrahoista ja myös ajatuksia Maskun jitalin todennäköisestä matkasta Suomeen. Keskustelussa todettiin, että olisi mielenkiintoista saada jonkin verran laajempikin selvitys näistä rahoista, joita ei ole aiemmin tavattu Suomesta. Jital on yleisnimi keskiaikaisessa Afga nistanissa ja Pohjois-Intiassa laajassa käytössä olleille tavallisen kansan käyttörahoille, joita muualla olivat drakma, dirhemi, rupee jne. Jitaleita lyötiin hopeasta ja kuparista sekä niiden sekoituksesta lukuisten dynastioiden ja hallitsijoiden aikana noin vuosina jkr. (Vuosiluvut ovat tässä kirjoituksessa koko ajan jkr.). Jitalin syntyhistoriaa selvitettäessä on otettava huomioon, että mainitulla hinduhallitsijoiden alueella ei ollut ollut keisari Ašokan hopearahojen jälkeen minkäänlaista omaa yleistä käyttörahaa yli tuhanteen vuoteen. Tuona aikana alueella käytettiin etupäässä umaijadi- ja abbasidikalifien dirhemia, joka sisälsi noin 2,9 grammaa hopeaa. Ensimmäiset jitalit lyötiin Kabulissa Shahi-dynastian aikana vuoden 750 tienoilla. Shahit olivat kaikki hinduja, ja he halusivat päästä eroon alueellaan käytössä olevista muslimikalifaatin rahoista. Hinduhärästä ja ratsumiehestä tulivatkin jitalien pääasialliset kuva-aiheet pitkäksi aikaa, siihen saakka, kunnes alueen myöhemmät muslimihallitsijatkin alkoivat lyödä jitaleita. Shahi-hallitsijat kuuluivat lännessä Kabulin ja idässä Ohindin alueiden hindu-uskoiseen Shahiya-heimoon, joka oli hallinnut noita alueita perimätiedon mukaan jo 60 sukupolven ajan. He olivat hindulaistuneita alkuaan turkinsukuisia Kushan-heimoja. Shahit joutuivat yhtenään puolustamaan Kabulia eteläisempien alueiden muslimihallitsijoiden hyökkäyksiä vastaan, ja viimein Ghaznan samanidi-kuvernööri saikin Kabulin valtaansa vuonna 988/9. Shahi-dynastian pääkaupunki oli jo 870 siirretty Kabulista Ohindiin, joka sijaitsee Indusjoen itäpuolella nykyisen Peshawarin korkeudella. Mahmud Ghazni valloitti Ohindinkin vuonna 1001, jolloin dynastian hallinto siirrettiin ns. eteläiseen pääkaupunkiin Nandanaan, kolmisenkymmentä kilometriä etelään nykyistä Rawalpindista. Mahmud Ghazni valloitti Nandanankin 1014, ja siitä alkoi Ghaznavidien dynastia, jonka hallussa olivat kaikki Shahi-dynastian entiset alueet. Ghaznavidien muslimidynastia jatkui aina vuoteen 1186 saakka. Shahi-dynastian jitalit lyötiin noin 70- prosenttisesta hopeasta 3,3 gramman painoisena sekä kuparista 2 3 gramman painoisina (pienimmät jopa vain 1,1 g). Kaikissa hopeajitaleissa on aiheena härkä ja ratsumies, kuparijitaleissa käytettiin myöhemmin myös elefanttia ja leijonaa. Shahi-dynastian jitalit voidaan jakaa kahteen aikakauteen: Sri Spalapati Devan kausi noin ja Sri Samanta Devan kausi noin Edellinen tarkoittaa Armeijan komentajan valtiota ja sen rahat 45

6 lyötiin Kabulissa. Jälkimmäinen tarkoittaa Feodaalipäälliköiden valtiota ja sen rahat lyötiin pääosin Ohindissa, vähäisessä määrin myös Kabulissa. Nämä nimet ovat jitaleissa härkäkuvion yläpuolella nagarin kielisin kirjaimin kirjoitettuina. Shahi-dynastian jitaleissa ei koskaan ole hallitsijan nimeä eikä lyöntivuotta, sillä rahoja löivät useat päälliköt ja jopa luvan saaneet rahoittajat/ pankkiirit. Muita merkkejä rahoissa saattaa olla paljonkin, joista nuokin asiat voisivat selvitä. Niitä ovat esimerkiksi erilaiset pisteet, atraimen tapainen kuvio hevosen ja härän kehossa, soturin pitelemä viiri tangossa jne. Niissä esiintyy myös nagarinkielisiä kirjaimia, kuten bhi ja ta Maskun jitalissa. Kuva 1. Useimpien merkitystä ei ole pystytty selvittämään. Hinduvaltiot ja niiden hallitsijat näyttävät tuohon aikaan olleen täysin välinpitämättömiä lyöttämiensä rahojen kirjaamisesta mihinkään rekisteriin, toisin kuin sen ajan muslimihallitsijat. Maskusta löydetyn jitalin tyyppi on esitetty kuvissa 1 3 Tyen (1995, n:o 15) ja Tikkasen (2014, n:ot 13 ja 8) teosten mukaan. Kuvat 2 3 ovat vasemmalla koossa 1:1, oikealla suurennettuina. Maskun kätköstä löytynyt jital on tyypillinen Ohindissa lyöty Sri Samanta Devan kauden raha (vrt. kuva 2). Sen voi helposti tunnistaa tämän kauden rahaksi härkä ja ratsumies -aiheen ja kaiverrustyylin vuoksi. Raha on nykykunnossaan kuvan perusteella kulunut, se painanee hieman alle 3 grammaa. Spalapati-kauden jitaleissa (kuva 3) on myös härkä ja ratsumies, mutta niiden eläinkuviot ovat täyteläisen pulleita, kun taas Samanta-kauden eläinkuviot on esitetty ääriviivoilla. Kuva 2. Kuva 3. 46

7 Jitalien arvo perustui puhtaasti niiden metalliarvoon. Ensimmäisten Shahi-dynastian hopeajitalien painoksi valikoitui sassadinien valtakunnan drakman standardi, 4,2 grammaa hopeaa, ja rahojen hopeapitoisuus oli korkea, prosenttia. Spalapati-kauden hopeajitalit noudattivatkin aluksi tätä standardia, mutta jo kauden puolivälissä niiden paino alennettiin 3,3 3,4 grammaan, hopeapitoisuudesta tinkimättä. Tästä on esimerkkinä kuvan 3 jital (Tikkanen n:o 8), jonka paino on 3,4 grammaa. Kabulissa lyödyt Spalapati-kauden jitalit ovat suhteellisen harvinaisia, kun taas Samanta-kauden aikaisia Kabulin ja Ohindin jitaleita on vieläkin runsaasti olemassa, sekä alkuperäisinä lyönteinä että jälkilyönteinä. Shahi-dynastian kuparijitalit ovat tyypiltään ja kooltaan samantyyppisiä kuin hopearahat. Niiden painot vaihtelivat 3,1 grammasta aina 1,1 grammaan saakka ja niitä käytettiin pääasiassa pikkumaksuihin ja vaihtorahana. Mielenkiintoisena yksityiskohtana voidaan mainita, mitä Robert Tye, joka tunnustetaan tämän hetken parhaaksi jital-rahojen ja niiden historian tuntijaksi, kertoo kirjassaan (s. 37): Late in the [post-shahi] period energetic traders carried a sprinkling of Shahi jitals far afield, into the area of modern Poland and even Estonia, creating curious hoards, mixing Shahi, Arabic and Anglo-Saxon coins. Jitaleita on tavattu myös mm. Ruotsista, ja toki löydöissä on runsaasti myös saksalaisia ja muita eurooppalaisia rahoja. Shahi Dynastian tultua kokonaan valloitetuksi Ghaznan kuvernöörin Mahmudin toimesta vuonna 1014 Afganistanissa sekä luoteisessa ja pohjoisessa Intiassa alkoi monien muslimidynastioiden kausi, joka jatkui eri muodoissaan pääosin aina Intian itsenäistymiseen 1947 saakka. Tuon ajan suurista dynastioista mainittakoon Ghaznavidit ( ), joiden suuruudenaika alkoi Mahmudin kaudella, sekä Sistanin ja Ghoridien dynastiat ja Delhin ja Maduran sulttaanikunnat ( ). Kaikki nämä muslimidynastiat jatkoivat käytännölliseksi havaittujen jitalien lyömista omissa nimissään ja käyttäen alussa usein Shahi-dynastian härkä ja ratsumies -aihetta. Rahojen metallit ja painot pysyivät 600 vuoden ajan lähes samanlaisina. Hopeapitoisuus jitaleissa putosi tosin heti Shahi-dynastian jälkeen aluksi 25 prosenttiin ja 1200-luvulla yleisesti18 prosenttiin. Jitalien kielenä säilyi pitkään nagari (paikalliset puhuivat koko ajan nagaria/ vanhaa hindua), mutta pikku hiljaa muslimihallitsijat alkoivat lisätä nimiään rahan toiselle puolelle arabiaksi kirjoitettuna, korvaten tällä tekstillä toisen eläimen kuvan, useimmiten härän. Kuvassa 4 (Tikkanen n:o 14) on tästä esimerkkinä ensimmäisen Delhin sulttaanin Mu izz al-din Muhammad bin Samin nimissä Ghaznaa hallinneen sulttaanin Tajuddin Yildisin ( ) Lahoressa lyöty jital 18-prosenttisesta hopeaseoksesta, painoltaan 3,2 grammaa. Kuva 4. 47

8 Rahan etusivulla on hyvin pelkistettynä perinteinen ratsumies ja hevosen yläpuolella teksti Sri Hamirah tarkoittaen emiraattia. Takasivulla on sulttaanin koko nimi ja tittelit: as-sultan al-muazzam abu l-fath yildis as-sultan, suurten voittojen isä mahtava sulttaani Yildis. Osa nimestä jää rahan reunan ulkopuolelle. Myös paikalliset hinduhallitsijat jatkoivat jitalien lyömistä aina 1400-luvulle saakka omissa nimissään, käyttäen paljolti perinteisten Shahi-jitalien muotoilua ja nagarin kieltä. Huomattavimpia tuon ajan hindudynastioita olivat Delhin ja Narwarin ruhtinaskunnat (Rajas, ). Heidän jitaleitaan kutsuttiin usein myös joko ganiksi tai dehliwaliksi. Jitaleita lyötiin 600 vuoden aikana valtavat määrät. Robert Tye on pyrkinyt luokittelemaan ne dynastioiden, hallitsijoiden, lyöntipaikkojen, metallien ja painojen mukaan. Tyen luokituksessa on kuvattuna yhteensä 481 päätyypin jitalia. Viimeisimmän niistä löi Jaunpurin hallitsija Saif-ud-din Mahmud Shah (AD ) vuonna AH 844/AD Kirjallisuus Tikkanen, Esko, Silver Coins Of The Indian Sub- Continent from 499 until 1947, Inkoo Tye, Robert & Monica, Jitals, A Catalogue and Account of the Coin Denomination of Daily Use in Medieval Afganistan and North West India, Isle of South Uist, GB Seniorikerho perustettu Seniorikerhon perustava kokous pidettiin Mechelininkadulla Paikalla oli kymmenkunta innostunutta senioria ja myös yhdistyksemme puheenjohtaja. Kerhon tarkoituksena on antaa mahdollisuus vapaamuotoiseen keskusteluun numismatiikasta tai mistä tahansa aiheesta, aina tilanteen mukaan. Tämän mukaan toimittiin tälläkin kertaa. Erityinen ilonaihe oli, kun Esko Tikkanen innostui kertomaan syvästi tuntemiensa intialaisten jital-rahojen historiasta ja elämästään Aasiassa. Seuraava tapaaminen pidetään tiistaina kello 18. Silloin Klaus Selinheimo on lupautunut alustamaan Turun rahoista. Jos haluat tiedon tilaisuuksista jo etu käteen, lähetä puheenjohtajalle yrjo.hyotyniemi@oph.fi sähköpostiosoitteesi. Erityisen ilahduttavaa on, että samaan aikaan myös Kansallismuseo on aloittanut oman Rahakammiokerhon (kts. ilmoitus tässä lehdessä). Nyt meillä on monta hyvää tilaisuutta keskusteluun ja mukavaan yhdessäoloon! 48

9 Rahapoletti Laukon kartanosta Antti Vuori Tämän kirjoituksen aiheena on Laukon kartanosta hiljattain löytynyt kookas suorakaiteen muotoinen ja kulmistaan viistetty poletti, jossa ylinnä keskellä on kirjaimista A ja T muodostuva monogrammi, sen alla teksti LAUKKO. ja alinna arvomerkintä 25Kop: (kuva 1). Kaikki merkinnät on stanssattu, joten poletti on brakteaattimainen. Se on valmistettu ohuesta ei-rautapohjaisesta metallipellistä, eikä poletti ainakaan nykykunnossaan ole enää tasainen. Lisäksi se on kauttaaltaan korrodoitunut/hapettunut. Korroosiokerroksen vuoksi ei silmämääräinen materiaalin määrittely onnistu, mutta muutamasta pienestä naarmusta erottuva vaalea metallin väri voisi viitata joko tinattuun messinkiin tai kupariin. Tavoitteena on seuraavassa pohtia tarkemmin sitä, miltä ajalta tämä poletti on ja mihin tarkoitukseen sitä mahdollisesti on käytetty. Nimikirjaimet AT voidaan yhdistää kahteen Vesilahdessa lähellä Narvan kylää sijaitsevan Laukon kartanon omistajaan, Johan Agapetus Törngreniin ( ) ja hänen poikaansa Adolf Törngreniin ( ). 1 Johan Agapetus Törngren näyttäisi kuitenkin virallisissa yhteyksissä, kuten allekirjoittaessaan sopimuksia, käyttäneen vain etunimeä Johan, joten poletin kohdalla lienee jokseenkin varmasti kyse Adolf Törngrenistä (kuva 2). 2 Laukon kartano siirtyi Adolf Törngrenin omistukseen isän kuoltua On Kuva 1. AT (monogrammi) LAUKKO. 25Kop:, brakteaattimainen, mahdollisesti tinattua messinkiä tai kuparia, 35x55 mm, 6,4 g. Kuva 2. Adolf Törngren ( ), kuvattu Helsingissä Kuva: Museovirasto. 1 Raevuori 1963: ; Lagerstam 2016: Kuva: Museovirasto (HK :118), saatavissa: M012:HK :118 (viitattu ). 49

10 mahdollista, että hän olisi tämän jälkeen valmistuttanut kuvan 1 poletin käytettäväksi kartanossa luvulta tunnetaan eri kartanoista kuitenkin vain päivätyö- ja hyödykepoletteja. Tältä pohjalta on vaikea selittää, mihin suurelta osin omavaraistaloudessa toimineessa kartanossa olisi tarvittu rahapolettia. Yksi mahdollisuus kuitenkin on käyttö kartanon yhteydessä toimineissa puodeissa. Näiden perustaminen tuli mahdolliseksi, kun Senaatti julkaisi asetuksen, joka salli kauppapuotien perustamiseen maaseudulle. 3 Kuvan 1 poletin käyttö Laukon kartanon tarkoituksiin ei kuitenkaan ole kovin todennäköistä. Laukon kartano oli Adolf Törngrenin omistuksessa vain vajaat kymmenen vuotta, sillä hän joutui vuoden 1866 lopulla hakeutumaan konkurssiin. Konkurssipesä myi kartanon vuonna 1869 huutokaupalla asessori Herman Hallonbladille. 4 Adolf Törngren oli käytännössä enemmän teollisuusmies kuin maanviljelijä. 5 Äitinsä kuoltua 1849 hän oli jo perinyt Nuutajärven kartanon ja siellä olleen lasitehtaan. Vuonna 1856 hän muodosti yhdessä tehtailija A. I. Frietschin kanssa yhtiön, joka rakennutti Tammerkosken itäiselle rannalle Tampereen Verkatehtaaksi nimetyn teollisuuslaitoksen. Vuonna 1856 hän sai myös erioikeuden pellavatehtaan perustamiseksi. Törngren teki tämän jälkeen sopimuksen tehtailija G. A. Wasastjernan kanssa pellavatehtaan sijoittamisesta tämän aiemmin masuunia varten vuokraamalle alueelle Tammerkosken itäiselle rannalle. Tehdas aloitti toimintansa vuonna Alueelle rakennettiin myös konepaja ja telakka. Laitokset yhdistettiin vuonna 1861 Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Osakeyhtiöksi. Adolf Törngrenin yrityksiin kuului myös mm perustettu laivatelakka Helsingin Hietalahdessa sekä 1877 perustettu Tampereen Kattohuopatehtaan Osakeyhtiö. Keväällä 1885 Törngren joutui toistamiseen hakeutumaan konkurssiin, minkä jälkeen hän ei enää osallistunut yritystoimintaan. Vuosien aikana Suomessa oli huomattava pula vaihtorahasta. 6 Tämä aiheutti ongelmia mm. teollisuusyritys ten palkanmaksussa. Hyvin todennäköi sesti ongelmia oli myös Adolf Törn grenin yrityksissä. Selviytyäkseen vaihto rahapulasta monet yritykset eri puolilla Suomea valmistuttivat omia paperisia maksuvälineitään. Ensimmäisten joukossa oli tamperelainen Finlayson & Co., jonka varhaisimmat annit on päivätty jo 1856 pääosan ollessa vuosilta Adolf Törngrenillä oli siis käytettävissään paikal linen esikuva vaihtorahapulan ratkaise miseksi, joten kuvan 1 poletti voisi olla valmistettu tähän tarkoitukseen. Tämän tulkinnan heikkous on kuitenkin valmistus materiaalin ohella poletissa oleva teksti LAUKKO. Vuosien vaihtorahapulaa helpottamaan valmistetuissa yksityisissä paperisissa maksuvälineissä näyttäisi varsin johdonmukaisesti olleen joko yrityksen tai yrittäjän nimi. 7 Tältä pohjalta olettaisi myös Adolf Törngrenin käyttäneen poletissa vain joko omaa tai jonkin yrityksensä nimeä, 3 Maakauppa, (viitattu ). 4 Raevuori 1963: ; Lagerstam 2016: Voionmaa 1932: ; Heikkilä 1935; Raevuori 1963: ; Rasila 1984: 49 59, 63 73; Rasila 2014; Lagerstam 2016: Pasanen 1972: 4 5; Vuori Pasanen 1972:

11 mikäli se olisi ollut tarkoitettu käytettäväksi palkanmaksussa virallisen vaihtorahan sijasta. Vaihtoehtoisen tulkinnan kuvan 1 poletille tarjoaa Adolf Törngrenin vuonna 1859 rakennuttama höyrylaiva nimeltään Laukko. Se lähti neitsytmatkalleen Tampereelta juhannusaattona 1859 runsaan kutsuvierasjoukon kera. 8 Alus ei kuitenkaan päässyt suunnitellusti Laukon kartanolle, vaan matka katkesi Sotkasalmeen (nykyisin Sotkanvirta). 9 Kartanolle asti oli mahdollista päästä vasta, kun Sotkasalmesta oli loppuvuodesta 1859 perattu Laukon etenemistä haitanneet kivet. 10 Tätä odotellessa alus kuljetti aina jäiden tuloon asti matkustajia joihinkin kyliin Pirkkalassa. Tämä kahden penikulman mittainen matka maksoi 5 kopeekkaa. 11 Vuonna 1860 Sotkasalmi ei enää ollut esteenä, vaan Laukko pääsi ongelmitta kulkemaan Tampereen alarannan (Laukon tori) ja Laukon kartanon väliä. Tämä olikin pääasiallinen reitti, mutta ajoittain matka ulottui myös muihin kohteisiin. Esimerkiksi kesällä 1860 Laukon lähtösatama oli Lempäälän Kuokkalassa, josta se lähti aamulla klo 5 kohti Vesilahden kirkonkylää ja edelleen Laukon kartanon ja muiden välietappien kautta Tampereelle. 12 Paluumatkalle Tampereelta lähdettiin klo 13. Vuodesta 1861 lähtien ei enää käyty Kuokkalassa vaan lähtösatamana toimi päivästä riippuen joko Laukon kartano tai Vesilahden kirkonkylä. Myös matkan välietapit riippuivat viikonpäivästä. Matkustajia oli runsaasti, sillä Laukon kerrottiin kuljettaneen jo ensimmäisenä varsinaisena liikennöintikautenaan (1860) neljässä kuukaudessa matkustajaa, joten se lienee ollut sekä seutulaisille tarpeellinen että kannattava isännälleenkin. 13 Vastaavasti pelkästään kesäkuun 1861 aikana Laukon arvioitiin kuljettaneen yli henkeä. 14 Matkanteko oli myös suhteellisen edullista. Tampereen ja Laukon kartanon välisen matkan hinta oli vain 10 kopeekkaa (kesällä 1864). 15 Matkustajien ohella Laukko kuljetti Tampereelle myös elintarvikkeita. 16 Tästä kerrottiin vuonna 1860 seuraavaa: Toinen höyry alus, nimeltä Laukko, käypi Pyhäjärweä edestakasin opettamassa 8 Kauffmann 1902: 36 38; Rasila 1984: 376; Lagerstam 2016: 114; Edellä olevista viitteistä poiketen Laukon ensimatka olisi Valannon (1997) mukaan tehty vasta lokakuun lopulla 1859 ja Kylliäinen (2006) puolestaan esittää Laukon valmistuneen vasta marraskuussa Hämäläinen , ; Åbo Underrättelser ; Valanto Monet myöhemmät julkaisut viittaavat tässä yhteydessä insinööri Hermann Kauffmannin muistelmiin (1902), jotka antavat Laukon ensimatkan keskeytymisestä toisenlaisen Sotkasalmen vuolauteen liittyvän selityksen. Kauffmann kuitenkin toteaa kirjassaan, että tiedot tapahtumista ennen hänen saapumistaan Tampereelle vuonna 1862 perustuvat Tampereen masuunin ruukinhoitajan Joh. Fred. Gefwertin ja muiden luotettavien tahojen kertomaan. Kylliäinen (2006 & 2010) viittaa tässä yhteydessä myös Sotkasalmen kivisyyteen, mutta arvelee pääsyyn matkan keskeytymiseen kuitenkin olleen virran vuolauden; Sotkasalmen perkauksesta, katso Finlands Allmänna Tidning , ; Hämäläinen , , , ; Wiborg Hämäläinen Kylliäinen 2006; Kylliäinen Hämäläinen ; Voionmaa 1932: 157, ; Heikkilä 1935; Valanto 1997; Kylliäinen Åbo Underrättelser Lagerstam 2016: Kylliäinen 2006; Kylliäinen

12 kansaa tuomaan ruoka kalua Tampereelle, jossa asian omain saamattomuudesta usein on suuri ruan puute, syöjäin paljouden tähden erittäin suwi aikana. 17 Kesällä 1862 julkaistussa kirjoituksessa kerrottiinkin Laukon tuoneen Vesilahden pitäjälle monen sadan ruplan hyödyn. 18 Kuvan 1 poletti voisi liittyä tähän Tampereelle suuntautuneeseen elintarvikkeiden kuljetukseen, sillä Laukon aloittaessa liikennöinnin vuonna 1859 oli vaihtorahapula Suomessa pahimmillaan. 19 Tästä syystä polettien käyttöä laivaliikenteen maksuissa voi pitää hyvinkin mahdollisena. Myös nimellisarvo 25 kopeekkaa verrattuna 10 kopeekan matkustajamaksuun voisi suuruudeltaan olla elintarvikkeiden kuljetukseen sopiva. Polettisarjaan on mahdollisesti kuulunut myös muita rahtimaksujen kannalta tarpeellisia nimellisarvoja, mutta yhden ainoan säilyneen poletin perusteella tästä ei voida varmuudella päätellä mitään. Laukon liikennöinti päättyi vuoden 1864 lopulla. 20 Sen korvasi vesille laskettu Elias Lönnrot. 21 Laukon runkoa käytettiin ilmeisesti vielä kymmenkunta vuotta proomuna. 22 Tässä yhteydessä lienee syytä mainita, että Kansallismuseon Rahakammion kokoelmissa on 5 kopeekan höyrylaivapoletti, joka on saatu Lempäälän naapurikunnasta Sääksmäeltä. 23 Lisäksi tunnetaan vastaava ÅNGBÅTS POLLETT / 10 KOPEK, tinattua messinkiä (jäänteitä keltaisesta maalista), 28 mm. kopeekan poletti (kuva 3). Molemmat on valmistettu tinatusta messingistä. Näiden polettien käyttöpaikasta ei ole säilynyt mitään varmaa tietoa. 10 kopeekan poletin käyttöpaikaksi on esitetty Helsingin ja Viaporin välistä liikennettä, mutta ilman viittausta tiedon alkuperään kopeekan poletti on samoin ilman viittausta tiedon alkuperään kirjattu Smith & Smithin laivapolettiluettelossa turkulaiseksi. 25 Periaatteessa on mahdollista, että nämä poletit olisivat olleet käytössä Laukko -aluksella sen liikennöidessä Pyhäjärvellä. Yhteenvetona voidaan todeta, että kuvan 1 poletti on Laukon kartanon vuosina omistaneen Adolf Törngrenin valmistuttama. Sen käyttötarkoitus jää kuitenkin epävarmaksi. Kartanon tarpeisiin ei todennäköisesti ole tarvittu rahapolettia. Sen sijaan rahapolettia on saatettu käyttää palkanmaksussa jossakin Törngrenin omistamassa teollisuuslaitoksessa vuosien 17 Porin Kaupungin Sanomia Sanomia Turusta Pasanen 1972: 4 5; Vuori Kauffmann 1902: 105; Ruohonen 1968: Finlands Allmänna Tidning ; Hämäläinen ; Tähti Kylliäinen 2006; Kylliäinen (viitattu ) sekä Rahakammion kokoelmatiedot. 24 Rahaliike Holmasto, huutokauppa , kohteet 645 & Smith & Smith

13 vaihtorahapulan aikana. Toisaalta kyse voisi olla maksupoletista, jota on käytetty rahdin (elintarvikkeiden) kuljetukseen Törngrenin omistamassa Laukko-nimisessä höyrylaivassa. Kyseinen laiva liikennöi pääasiassa Tampereen alarannan (Laukontori) ja Laukon kartanon välillä vuosina Esitetyistä vaihtoehdoista jälkimmäinen on todennäköisempi. Kirjallisuus Heikkilä, Tauno 1935: Adolf Törngren. Teoksessa Tampere, tutkimuksia ja kuvauksia II. Tampereen historiallisen seuran julkaisuja III. Tampere: Tampereen historiallinen seura, Kauffmann, Hermann 1902: Muntra minnen från mellersta Tavastland: Små berättelser om ångbåtar, jakt och fiske. Helsingfors: Författarens förlag. Kylliäinen, Mikko 2006: Ensi kerran Maailman aluusta: Höyrylaivaliikenteen alku Vesilahdessa. Teoksessa Vesilahti: tarinoitten ja myyttien pitäjä. Toim. Matti Hoppu. Vesilahti: Eläkeliiton Vesilahden yhdistys ry, Kylliäinen, Mikko 2010: Adolf Törngren Tampereen liikenneyhteyksien kehittäjänä. Tekniikan Waiheita 2010:1, Lagerstam, Liisa 2016: Laukko: kuusi vuosisataa. [Vesilahti]: Laukon kartano. Pasanen, Jorma 1972: Tilapäiset maksuvälineet Suomessa. Suomen Numismaattisen Yhdistyksen julkaisuja 2. Helsinki. Raevuori, Yrjö 1963: Laukon omistajia ja vaiheita. Toinen, täydennetty painos. Tampere: Laukon kartano. Rasila, Viljo 1984: Tampereen historia II: luvulta vuoteen Tampere: Tampereen kaupunki. Rasila, Viljo 2014: Törngren, Adolf ( ): Industriidkare. Biografiskt lexikon för Finland, elektronisk utgåva (URN:NBN:fi:s ls ). Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, artikel.php?id=4355 (viitattu ). Ruohonen, Arvo 1968: Laivoja ja laivamiehiä Tampereen vesillä: Yleiskuvaus ja muistelmia höyrylaivaliikenteen ajalta. Tampere-seuran julkaisuja N:o 31. Tampere: Tampere-seura & Tampereen kaupunki. Smith, Kenneth E. & Smith, Kirk S. 1981: Catalogue of World Ferry, Ship, and Canal Transportation Tokens and Passes. Redondo Beach, California USA: Kenneth E. Smith & Kirk S. Smith. Valanto, Juhani 1997: Pirkkalan laivaliikenteen vaiheita. Teoksessa Pitkin poikin Pirkkalaa: Pitäjänlukemisto. Toim. Olavi Horsma-aho & Raili Taberman. [Pirkkala]: Pirkkalan kunta, Voionmaa, Väinö 1932: Tampereen kaupungin historia III: Tampereen historia itämaisesta sodasta suurlakon aikoihin. Toinen, tarkastettu ja lisätty painos. Tampere: Tampereen kaupunki. Vuori, Antti 2011: Finlaysonin seteleistä. Numis maattinen Aikakauslehti 2011:2, Sanomalehtihaut on tehty käyttäen Kansalliskirjaston digitoitua aineistoa vuosilta (rajatussa käytössä 1921 ). Saatavissa: Kiitos Jouni Minkkiselle siitä, että olen saanut artikkelissa kuvatun Laukon poletin tutkittavakseni samoin kuin saamistani Laukon kartanon aiempiin omistajiin liittyvistä hyödyllisistä tiedoista. 53

14 Uutta mitalitaidetta Suomessa Outi Järvinen-Harvilahti Kuva 1. Sauli Niinistö -mitali. Mitali on taiteilija Tapio Kettusen muovailema, ja sen ovat toteuttaneet Suomen Mitalitaiteen Kilta ja Paasikivi-Seura. Mitalia on lyöty 300 kappaletta pronssista. Sen koko on 72 mm. Uusista suomalaisista mitaleista uutisoidaan nykyisin harvoin. Näyttää siltä, että julkis yhteisöt ovat lähes tyystin unohtaneet mitalin mahdollisuudet pysyvän muiston säilyttäjänä. Valtiosektori ja yliopistot lienevät viimeisiä soihdunkantajia. Mitalitaidetta ovat pyrkineet edistämään myös muutamat järjestöt. Suomen Numismaattinen Yhdistys on viime vuosina teettänyt sekä uuden ansiomitalin että 100-vuotisjuhlamitalin. Muita tuottajia ovat olleet Suomen Mitalitaiteen Kilta sekä Paasikivi-Seura. Molemmat ovat tuottaneet presidenttimitaleita. Niinpä meillä on ollut rinnakkaiset presidenttisarjat aina Paasikivestä lähtien. Uusi presidenttimitali Mitalitaiteen asemasta nykymaailmassa kertoo aika paljon se, että kun uusi presidenttimitali tuli ajankohtaiseksi Sauli Niinistön tultua valituksi tasavallan presidentiksi 2012, kesti yli neljä vuotta ennen kuin mitali lopulta voitiin Niinistölle luovuttaa. Tätä ennen olivat Suomen Mitalitaiteen Kilta ja Paasi kivi-seura yhdistäneet voimansa ja etsineet erilaisia ratkaisuja projektin rahoittamiseksi sekä käytännön toteuttamiseksi. Uusi mitali yhdistää kaksi erillistä presidenttimitalisarjaa yhdeksi. Kilta päätti lyöttää itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi 1967 sarjan presidenttiaiheisia mitaleita, ja niitä valmistui kahden vuoden aikana kahdeksan. Uutta presidenttiä saatiin sen jälkeen 54

15 odottaa 1980-luvun alkuun saakka, jolloin sarjaa päästiin jatkamaan. Paasikivi-Seura aloitti sen presidentti Koiviston mitalilla 1983 ja on sen jälkeen lyöttänyt mitalit istuvista presidenteistä sekä Kekkosesta ja Paasikivestä. Uusi presidenttimitali on yhteistyön hedelmä, vaikka sen uutisoinnista saattoikin saada käsityksen, että kyseessä on yksin Paasikivi-Seuran projekti. Kilta vastasi mitalin toteuttamisesta ja Paasikivi-Seura järjesti tarvittavan alkurahoituksen. Presidenttimitaleita ei yleensä ole toteutettu avoimen kilpailun perusteella, eikä siihen lähdetty nytkään. Potentiaalisista mitalin tekijöistä poimittiin joukko taiteilijoilta, joilta pyydettiin portfoliot presidentin tutkailtavaksi. Prosessi otti aikansa, ja sen aikana ehti Killan hallituksen kokoonpanokin muutamaa jäsentä lukuun ottamatta muuttua. Mitalin tekijäksi valikoitui lopulta kuvanveistäjä Tapio Kettunen. Mitalin etusivulla on presidentin muotokuva. Takasivulla hahmottuvat kahden ihmisen paljaiden jalkapohjien ja varpaiden jättämät jäljet. Taiteilija on antanut kuvalle nimen Kohtaaminen. Hän on siinä halunnut kuvata aikamme haasteita niin yksilön kuin koko maailman mittakaavassa. Maailmantilanne, ekologiset kysymykset ja yhteinen vastuumme tulevaisuudesta ovat antaneet aineksia mitalin muotoiluun: Miten kohtaamme toisemme, millaisia jälkiä kukin meistä jälkeensä jättää. Yhdessä Itsenäisyyden juhlavuosi Mitalien maailmassa näyttää tällä hetkellä vilkkaalta, kun myös itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi lyödään mitali. Mitalin muovailusta järjestettiin viime vuoden lopulla kilpailu, jonka voitti taiteilija Hannu Veijalainen ehdotuksellaan Yhdessä. Mitali on osa itsenäisyyden juhlavuoden Suomi 100 -hanketta, ja se on samalla myös Mitalitaiteen Killan vuosimitali. Suomi 100 -hankkeessa mukana oleminen tarkoittaa käytännössä oikeutta käyttää juhlavuoden tunnusta, mutta sitä ei mitaliin haluttu sisällyttää. Veijalainen lähti suunnittelussa hakemaan pelkistettyä muotoa. Suunnittelun ja muovailun aikana hänelle syntyi ajatuksia ja Kuva 2. Itsenäisyyden juhlavuoden mitali Yhdessä. Mitali on taiteilija Hannu Veijalaisen muovailema, ja se toteutetaan osana Suomi 100 -hanketta. Kuva on havainnekuva, jonka väri ja patina saattavat poiketa lopullisesta. Mitalia lyödään 100 kappaletta pronssista. Sen koko on 80 mm. 55

16 mielikuvia Suomen satavuotisesta yhteisestä historiasta, joita hän kuvaa seuraavasti: Etusivulla sata erikokoista koveraa ja kuperaa elementtiä viestii erilaisista itsenäisyyden ajan vuosista. Takasivun muodoissa ja rytmissä on viittauksia suomalaiseen rakennustaitoon, teollisuuteen, ruokakulttuuriin, kirjallisuuteen, musiikkiin ja yhdessä tekemisen perinteeseen. Mitalin keskellä oleva aukko kuvaa ikkunaa tulevaisuuteen. Nyt käsillä oleva itsenäisyyden juhlavuoden mitali asettuu osaksi perinnettä, joka alkoi vuonna 1967 itsenäisen Suomen täyttäessä 50 vuotta. Suomen Mitalitaiteen Kilta on ollut mukana toteuttamassa useimpia näistä mitaleista. Lisätietoja mitaleista Niinistö-mitalille on perustettu oma verkkosivu presidenttimitali.fi. Lisätietoja saa Killasta sähköpostitse com) tai puhelimiste (ti to klo 12 15) tai Paasikivi-Seurasta (arkisin klo 10-13). Suomi 100 -mitalia voi tiedustella Killasta sähköpostitse tai puhelimitse (mieluiten teksti viestillä). Tarkempia ohjeita molempien mitaleiden tilauksesta on tulossa Killan verkkosivuille mitalitaide.fi. Uutta kirjallisuutta Jo pitkään odotettu täydennetty ja kommentoitu sekä englanniksi käännetty laitos Lauri O. Th. Tudeerin klassikoksi muodostuneesta väitöskirjasta Die Tetradrachmenprägung von Syrakus in der Periode der signierenden Künstler (1913) on vihdoin valmistumassa ( in production ). Teoksen on toimittanut Wolfgang Fischer-Bossert ja sen julkaisee American Numismatic Society. Lauri Tudeerin ( ) poikkeuksellisen lupaavasti alkanut ura numismatiikan tutkijana jäi vähitellen syrjään hänen saatuaan viran nykyisestä Kansalliskirjastosta, jonka johtaja hänestä sittemmin tuli. Hän toimi viime vuosinaan ( ) Suomen Numismaattisen Yhdistyksen puheenjohtajana. Tudeerista toivottiin aikanaan myös Suomen kansallismuseon rahakammion intendenttiä. Tätä vaihetta hänen elämässään on valotettu vuoden alussa julkaistussa teoksessa Suomen kansallismuseo: ikkuna menneeseen ja tulevaan (2016). Museoviraston historian neljäntenä osana ilmestynyt teos (Museoviraston julkaisuja 7) on Tuukka Talvion kirjoittama. Aiemmista osista on toistaiseksi ilmestynyt vasta ensimmäinen, mutta museon historian haluttiin valmistuvan 2016, jolloin oli kulunut sata vuotta museon avajaisista. Koska rahakammio muodostaa suhteellisen pienen yksikön museossa, ei sen osuus kirjasta ole kovin laaja, mutta sitä käsitellään kuitenkin useassa eri yhteydessä ja teos voinee tarjota asiasta kiinnostuneelle uutta tietoa. Kirjan hinta museon kaupassa on huomattavasti edullisempi kuin kirjakaupoissa. 56

17 Huutokauppa 403 Auktion 403. H U U T O K A U P P A Suomen Numismaattinen Yhdistys r.y. järjestää huutokaupan lauantaina 22. päivänä huhtikuuta 2017 klo Balderin salissa, Aleksanterinkatu 12 A, Helsinki. Huutokauppakohteet ovat nähtävänä klo alkaen. Kahvio on auki tilaisuuden aikana Aleksanterinkatu 12 A, A U K T I O N Numismatiska Föreningen i Finland håller auktion lördagen den 22 april 2017 kl. 12 i Balders sal, Alexandersgatan 12 A, Helsingfors. Objekten finns till påseende från kl Kaféet är öppet. A U C T I O N The auction of the Finnish Numismatic Society will be held on saturday the 22nd of April The auction will start at 12 o`clock precisely at address Aleksanterinkatu 12 A, Helsinki. The items are displayed for inspection from am. Café will be open during the auction. T E R V E T U L O A V Ä L K O M M E N - W E L C O M E 57

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52

53

54

55

56

57

58

59

60

61 Kirjalliset tarjoukset toimitetaan huutokaupanhoitajalle klo mennessä osoitteella: Skriftliga anbud, som skall vara hos auktionsförrättaren senast den 20 april kl.18 sändes under adress: Mailed bids should arrive by the 20th of April at 6 PM Finnish time to our address: SNY Juha Halén Mechelininkatu 15 B Helsinki auctions@snynumis.fi Puhelin Telefon / Från utlandet / international Fax Fax / Från utlandet / international Tavattavissa / Anträffbar arkisin / vardagar klo / kl Hyvät yhdistyksen jäsenet Huutokaupassa luovutamme kohteet kassalta vain maksusuoritusta vastaan. Kohteet, jotka halutaan maksaa huutokauppapäivää myöhemmin, voidaan noutaa toimistostamme suoritettua laskua vastaan. On myös huomattava, että kotimaisen vakuutetun postin maksimiarvo on tänä vuonna enää 2000, ja sitä arvokkaammat kohteet on lunastettava huutokauppapaikalla tai myöhemmin toimistolta. Bästa medlemmar Innan objekten kan överlämnas från kassan, de skall vara betalade. Objekt, som önskas betala senare än auktionsdagen, kan hämtas från kontoret mot betalningsbevis. Assurerade försändelser i Finland har numera ett maximibelopp på Objekten som har högre värde än detta måste hämtas från auktionsplatsen eller kontoret. Dear members of the society Before lots are handed to buyers they must be payed to full amount. If you wish to settle the invoice later than the auction day, the lots may be obtained from our premises showing a settled invoice..,.

62 Luettelossa mainitut hinnat ovat lähtöhintoja. Huomioi 16 %:n (sis. alv) ostajanmaksu saavutettuun hintaan! De i listan angivna priserna är minimipriser i euro. Observera, att 16 % (inkl. mvs) tillkommer på klubbat pris! Prices shown are starting prices in euro. Please note that 16 % (incl. VAT) will be added to the prices realized! MINIMIKOROTUKSET MINIMIFÖRHÖJNINGAR MINIMUM INCREASES = = = = = 20 Kirjallisten tarjousten tulee noudattaa tätä asteikkoa. Skriftliga anbud bör iaktaga motsvarande intervaller. Mailed bids should be written according to this scale. KUNTOLUOKITUS KVALITETSBETECKNINGAR GRADES OF PRESERVATION 00 Kiiltolyönti / Spegelglans / Proof 0 Virheetön, täysin leimakiiltoinen / Felfritt exemplar med stämpelglans / Faultless and uncirculated Virheetön, ei pienintäkään taitosta / Felfritt helt utan vikningar / Faultless without folds 01 Ei kulumisen jälkiä, pinta ehjä, leimakiiltoinen, mutta raha voi olla tummunut / Inga spår av förslitning, ytan oskadd med stämpelglans, men möjligen med mörk ton / No traces of wear, surface undamaged but the coin may possibly be darkly toned Kerran taitettu, puhdas paperi / En vikning, sedelpappret rent / Paper as new but with one fold 1+ Korkeimmissa kohdissa hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat terävät / Trots små spår av hantering detaljernas skärpa oförändrad / Minimal traces of wear only in the highest details Kahdesti taitettu, paperi vielä kova / Två vikningar, sedelpappret ännu friskt / Folded two times, paper still remainds new 1 Tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista, lähes kaikki yksityiskohdat selvät / Jämnt förslitet, nästan alla detaljer tydliga / Even wear over the highest parts, most details clear Useammin taitettu, paperi vielä ehjä, mutta pehmeähkö / Flera vikningar, pappret felfritt men börjar mjukna / More folds, paper smooth but undamaged 1? Kulunut, yksityiskohdat epäselvät / Förslitet, detaljer otydliga / Weared, details start to wanish Useita taitoksia, keskellä usein reikä, repeytymiä, paperi pehmeä / Många vikningar, pappret mjukt med ev. hål, riss osv. / Many folds, paper soft, often with a central hole 2 Huomattavan kulunut, teksti pääosin vielä luettavissa / Kraftigt förslitet, texten ännu läsbar A poor example but text still visible for the most part Repaleinen tai paloja puuttuu, likainen / En trasig och smutsig sedel, delar kanske fallit bort / Teared and untidy, even small parts missing ****************************************************************** Kohteet seuraavaan huutokauppaan on toimitettava huutokaupanhoitajalle mennessä. Objekten till följande auktion den 16 september 2017 bör inlämnas till auktionsförrättaren senast den 22 juni Objects intended to be sold at the following auction the 16th of September 2017 should be commissioned by the 22nd of June 2017.

63 Suomen Numismaattinen Yhdistys ry Tulosluettelo - HUUTOKAUPPA n:o

64

65

66 SUOMEN NUMISMAATTISEN YHDISTYKSEN HUUTOKAUPPAEHDOT (Hallitus hyväksynyt ) Näitä ehtoja sovelletaan esineiden ostoon Suomen Numismaattisen Yhdistyksen huutokaupassa osallistujan (jäljempänä ostaja) ja Suomen Numismaattisen Yhdistyksen (jäljempänä SNY) välillä. Näitä ehtoja sovelletaan myös soveltuvin osin tarjouksen tekijään huutokaupassa sekä ostomääräyksen antajaan. 1. Osallistumisoikeus Suomen Numismaattinen Yhdistys ry:n (SNY) huutokauppoihin on osallistumisoikeus yhdistyksen jäsenillä, Suomen Numismaatikkoliiton jäsenyhdistysten jäsenillä sekä Nordisk Numismatisk Unionin jäsenyhdistysten jäsenillä. Selvitys jäsenyydestä on pyydettäessä annettava. SNY:n hallitus voi päättää osallistumisoikeuden myöntämisestä myös muulla perusteella. SNY:llä on oikeus oman harkintansa mukaan olla hyväksymättä ostajaa huutokauppaan. Esimerkiksi aiempien huutokauppojen maksurästit voivat rajoittaa oikeutta osallistua. Ostajalta voidaan vaatia henkilöllisyyden todistamista virallisella valokuvallisella asiakirjalla sekä suosituksia SNY:n tuntemilta henkilöiltä. 2.Huutokauppaan rekisteröityminen Ostajan on ennen huutokauppaan osallistumista rekisteröidyttävä huutokauppapaikalla, jolloin hänelle annetaan huutolista ja huutonumero. Rekisteröitymällä huutokauppaan ostaja hyväksyy nämä huutokauppaehdot itseään sitoviksi. Tarjouksen voi tehdä myös kirjallisesti, jolloin ostaja jättämällä kirjallisen tarjouksen sitoutuu noudattamaan näitä ehtoja. Mikäli etukäteen sovitaan, voi tarjouksen tehdä myös puhelimitse, jolloin ostajaa koskevat samat ehdot. 3. Tarjouksen tekeminen Ostajan katsotaan toimivan huutokaupassa omaan lukuunsa ja vastaavan huudoistaan, ellei ennen huutokauppaa ole SNY:n huutokaupanhoitajan kanssa muuta sovittu. Tarjoukset on tehtävä täysinä euroina huutokauppaluettelossa ilmoitetun korotustaulukon mukaan. Huutokaupan meklari voi harkintansa mukaan poiketa korotustaulukon mukaisista korotuksista. SNY:n huutokaupan meklarilla on oikeus oman harkintansa mukaan hylätä tarjoukset, joita hän pitää syystä tai toisesta epäselvinä tai epävarmoina. 4. Kirjallisen tarjouksen tekeminen Kirjalliset toimeksiannot suoritetaan ilman eri veloitusta. Tarjoukset tulee antaa euromääräisinä. Ne voidaan antaa suoraan sähköisessä muodossa Filabid huutokauppaluetteloon tai puhelimella huutokauppaluettelossa mainittuun numeroon, sähköpostilla osoitteella tai kirjeellä SNY:n toimiston osoitteella. Niiden on oltava SNY:n käytettävissä huutokauppaluettelossa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. SNY ei vastaa siitä, että kirjallinen toimeksianto jää hoitamatta, oli syynä hoitamattomuus tai mikä muu syy tahansa. SNY:llä on oikeus olla hyväksymättä kirjallista tarjousta, jos ostaja on todettu maksukyvyttömäksi tai muusta erityisestä syystä. SNY hoitaa tarjouksen huutokauppatilaisuudessa kirjallisen ostajan lukuun siihen summaan asti mikä kirjallisessa tarjouksessa on ilmoitettu. Mikäli huutokauppaan on jätetty useampi samansuuruinen tarjous samasta kohteesta, niin osto-oikeus on aikaisemmin jätetyllä tarjouksella. Kirjalliset tarjoukset ovat aina ostajan vastuulla. 5. Tarjouksen tekeminen huutokaupassa Huutokauppaan voivat osallistua ainoastaan huutokauppaan rekisteröityneet henkilöt. Huutokauppa etenee meklarin esittämin korotuksin. Alle huutokauppaluettelossa ilmoitetun minimihinnan ei kohdetta myydä. SNY:n hallitus on määritellyt minimikorotukset, jotka on julkaistu painetussa huutokauppaluettelossa. Meklari voi salitarjousten osalta oman

67 harkintansa mukaan poiketa niistä. Kirjallisissa tarjouksissa noudatetaan minimikorotusasteikkoa. SNY pidättää oikeuden milloin tahansa peruuttaa huutonumeron käyttöoikeuden käynnissä olevan huutokaupan aikana. 6. Kaupan toteutuminen Kohteen saa korkeimman salitarjouksen tai salitarjouksen ylittävän kirjallisen tarjouksen (toiseksi korkein tarjous lisättynä minimikorotuksella) tehnyt ostaja. Salitarjous tulee suorittaa näkyvästi numerolapulla tai jollain muulla selvällä merkillä. Mikäli syntyy epäselvyyttä, kuka on tehnyt korkeimman tarjouksen, uusii huutokaupan meklari viimeisen huudon. Huutokaupan meklarilla on valtuudet ratkaista tarjousten suhteen syntyneet erimielisyydet. Vasaran lyönnillä vahvistetaan korkein tarjous, jonka tekijä on tuolloin tehnyt sitovan ostosopimuksen. Salioston vahvistaminen edellyttää ostajanumeron näyttämistä meklarille kaupan rekisteröintiä varten. Mikäli korkein kirjallinen tarjous ja korkein salissa tehty tarjous ovat yhtä korkeat, voittaa kirjallinen tarjous. Yhtä korkeista kirjallisista tarjouksista voittaa aiemmin saapunut tarjous. 7. Huutomaksu Ostajan on suoritettava vasarahintaan lisätty huutomaksu, joka sisältää arvonlisäveron. Huutomaksun suuruuden päättää SNY:n hallitus ja siitä tiedotetaan huutokauppaluettelon yhteydessä. Huutomaksun muutoksista ilmoitetaan etukäteen Numismaattisessa Aikakauslehdessä. 8. Kohteiden maksaminen ja lunastaminen Saliostaja on velvollinen lunastamaan huutokauppalaikalla ostamansa kohteet käteisellä tai hän voi noutaa kohteet seuraavan viiden arkipäivän aikana SNY.n toimistosta sen aukioloaikana maksettuaan ensin huutokauppapaikalla ostoista saadun laskun mukaisen ostohinnan huutomaksuineen ellei muuta ole sovittu SNY:n huutokaupanhoitajan kanssa. Kirjallisen tarjouksen perusteella kohteen saanut ostaja on velvollinen suorittamaan maksun 10 päivän kuluessa laskun saatuaan tai vaihtoehtoisesti ne voidaan toimittaa postiennakkolla. Maksu- ja lähetystapa tulee ilmoittaa kirjallisen tarjouksen yhteydessä, muussa tapauksessa kohteet lähetetään aina postiennakolla. Hänen tulee suorittaa myös kaikki toimitukseen liittyvät kulut, kuten toimitus- ja pakkauskulut, vakuutukset, käsittelymaksut sekä mahdolliset tulli- ja muut maksut vastaanottopaikkakunnalla. 9. Huutokauppaluettelon kohteiden muutos- ja poisveto-oikeus SNY:n huutokaupan hoitajalla on oikeus muuttaa kohteiden myyntijärjestystä luettelossa ilmoitetusta sekä tarvittaessa yhdistellä kohteita. Kohde voidaan poistaa huutokaupasta, mikäli se oleellisesti poikkeaa luettelon kuvauksesta, mikäli myyjän omistusoikeuden havaitaan olevan epäselvä tai mikäli poistamiseen on jokin muu pakottava syy. Kohteita huutokauppaan jättänyt myyjä voi halutessaan poistaa jättämiään kohteita huutokaupasta ennen huutokauppaa tietyin ehdoin. Tällöin kaikki kohteisiin jätetyt kirjalliset tarjoukset mitätöityvät ilman SNY:n korvausvelvollisuutta tarjouksen tekijöille. 10. Omistusoikeus Omistusoikeus kohteisiin siirtyy vasta maksun tultua kokonaisuudessaan suoritetuksi. Mikäli korkeimman tarjouksen tekijä ei maksa ostamiansa kohteita määräajassa, tulee hänen suorittaa korkolain mukainen viivästyskorko. SNY pidättää oikeuden vaatia myös perimis-, säilytys- ja muut lisäkustannukset. Ellei maksua lainkaan suoriteta, menettää ostaja oikeutensa kohteisiin 60 päivän jälkeen huutokauppapäivästä lukien. Jos kohteet on ehditty luovuttaa ostajalle, on hänen ne heti palautettava. Yhdistys voi panna kohteet myytäväksi uuteen huutokauppaan, jolloin maksamatta jättänyt ostaja vastaa mahdollisesti saamatta jäävästä alkuperäisen kauppahinnan osasta em. kuluineen ja viivästyskorkoineen. Hänellä ei sen sijaan ole oikeutta lisähintaan, jos hänen kohteensa myydään mahdollisesti korkeampaan hintaan kuin hänen ostaessa kohteet SNY:n huutokaupasta.

68 11. Huutokauppaluettelon tiedot Huutokaupattavat kohteet on määritelty ja arvioitu asiantuntemuksella ja tarkkuudella. Kohde myydään kauppalain 19 :n mukaisesti sellaisena kuin se on. SNY ei vastaa huutokauppaluettelossa mahdollisesti olevista virheistä. Paikalla oleva ostaja on velvollinen tarkastamaan huolellisesti kohteen, eikä hänellä ole oikeutta kaupan purkuun, ellei ole tapahtunut sellaista virhettä, joka kauppalain 19 ja 20 :n nojalla oikeuttaisi siihen. Kirjallisella ostajalla on oikeus purkaa kauppa, jos kauppalain 19 :n ehdot täyttyvät. Tällaisessa tapauksessa SNY:n vastuu ostajalle rajoittuu vasarahinnan ja huutomaksun palauttamiseen. 12. Reklamaatiot Valitukset huutokaupan johdosta on esitettävä kirjallisesti neljäntoista (14) päivän kuluessa huutokaupasta. Kirjallisen ostajan on esitettävä valituksensa neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä, kun hän on vastaanottanut huutamansa kohteen. Ellei muuta näytetä, postitse tai rahditse lähetetty kohde katsotaan vastaanotetuksi neljäntoista (14) päivän kuluttua siitä kun kohde annettiin postitse tai rahditse kuljetettavaksi. Valitusta sellaisen kohteen kuntoluokituksesta, jossa on yli kolme esinettä, ei oteta käsiteltäväksi. 13. Myymättä jääneet kohteet Myymättä jääneet kohteet voidaan lunastaa välittömästi huutokaupan jälkeen suorittamalla minimihinta ja huutomaksu. 14. Valokuvien käyttöoikeus SNY:llä on oikeus käyttää myytävistä kohteista otettuja valokuvia omissa julkaisuissaan sekä opetus-, esitelmä- ja näyttelytoiminnassa. Kuvien luovuttamisesta ulkopuoliseen käyttöön sovitaan asianosaisten kesken erikseen. 15. Riitojen ratkaisu Huutokauppoja koskeviin erimielisyyksiin sekä kysymyksiin, joista ei ole näissä ehdoissa toisin määrätty, sovelletaan kauppalakia. Riidat käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa. SNY:llä on oikeus myös nostaa kanne vastapuolen kotipaikan oikeudessa. Mikäli näiden ehtojen eri kielisten käännösten suhteen syntyy epäselvyyttä siitä, mitä on tarkoitettu, on suomenkielinen versio ratkaiseva.

69 ( ) ( ) ( ),.. 1. (),,, Nordisk Numismatisk Union....,.,,. 2.,.. (),,,.,,. 3.,,..., Filabid,, auctions@snynumis.fi.,.,,,.,..,.. 5.,.,.

70 ,.,.,,... 6.,,, (,,, )., -.,,.., -..,,,.,. 7.,.,. (Numismaattinen Aikakauslehti) 8.,, -,,.,, 10 -,,.,.,,,,,., 20,, ,,, -.,,.,.

71 10. [ ],.,,,. [],, []., 60.,.,,,, [ ].,,,,,, ,,, , (14). (14),.,,, (14),.,,. 13.,. 14.,,.. 15.,,,,...,,.

72

73

74

75

76

77

78

79

80

81

82 66

83 67

84 Etsimme jatkuvasti rahoja, mitaleita tai kunniamerkkejä myytäväksi huutokauppoihimme. Voit jättää rahoja, mitaleita tai kunniamerkkejä Suomen Numismaattiselle Yhdistykselle myyntiin edullisesti. Provisiomme on ainoastaan 10 % myyntisummasta ja 4 rivimaksu. Kuvattavista kohteista emme peri erillistä korvausta. Huutokaupat 4 kertaa vuodessa Balderin Salissa Senaatintorin varrella Helsingissä. Lisäksi nettihuutokauppoja useita kertoja vuodessa. Jatkuva sisäänjättö, ota yhteyttä niin sovitaan tapaamisesta sinulle sopivana ajankohtana. Samalla voit selvittää maksutta kohteesi arvon. Olemme Pohjoismaiden suurin toimija sekä alan paras asiantuntija jo yli 100 vuoden kokemuksella. Huutokauppojemme kautta tavoitat suuren ja kansainvälisen ostajakunnan. We are searching lots for our auctions Sell your coins, bank notes, medals and honours in Finnish Numismatic Society s auctions. Commission in our sales is only 10 % from the hammer price + 4 fee for each lot. We don t charge more for photographed lots in our magazine. The auctions are held 4 times a year in Balderin Sali, in Aleksanterinkatu Helsinki. You can leave your numismatic objects to us any time. Just book an appointment with our auction manager. At the same time you get a good valuation for your collectibles. Our customer base is large, international and experienced. We are the largest numismatic society in the Nordic Countries and have been working in the field for 100 years. Lisätietoja/information Marko Salonen Toiminnanjohtaja auctions@snynumis.fi