Uudenmaan tiepiirin kevyen liikenteen tarveselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 36/2009

Transkriptio

1 Uudenmaan tiepiirin kevyen liikenteen tarveselvitys 2009 Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 36/2009

2 Uudenmaan tiepiirin kevyen liikenteen tarveselvitys 2009 Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 36 /2009 Helsinki 2009

3 Kannen kuva: Annika Ilveskoski ISSN X TIEH ISSN TIEH v Edita Prima Oy Helsinki 2009 Faksi Puhelin TIEHALLINTO Uudenmaan tiepiiri Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

4 TIIVISTELMÄ Työn tavoitteena oli päivittää kevyen liikenteen hankekori sekä menettely, jolla Uudenmaan tiepiirin kevyen liikenteen väylä- ja alikulkutarpeet asetetaan kiireellisyysjärjestykseen yhtenäisin perustein. Tavoitteena oli myös laajentaa ja monipuolistaa tärkeimpien hankkeiden dokumentointia. Hankekori sisältää Uudenmaan tiepiirin erilliset kevyen liikenteen hankkeet. Työn aikana korista poistettiin sinne kuulumattomina hankkeet, jotka kuuluvat muihin hankekoreihin tai joita ei toteuteta erillisinä kevyen liikenteen hankkeina, vaan osana laajempaa kokonaisuutta. Lisäksi korista otettiin erilleen hankkeita, jotka sijaitsevat tieosilla, joille ei voida osoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 83 :n mukaista maantien liikennealuetta tai jotka palvelevat pääasiallisesti paikallista liikennettä. Erilleen otettujen hankkeiden toteutus kuuluu ensisijaisesti kuntien vastuulle. Kohteet, joille ei voida osoittaa maantien liikennealuetta muuttuvat kaavoituksen myötä kaduiksi ja siirtyvät kunnan hallintaan. Koriin lisättiin hankkeita mm. vuoden 2008 kuntakyselyn, laadittujen suunnitelmien ja aloitteiden perusteella. Myös hankkeiden rajaus tarkistettiin. Hankkeet priorisoitiin alustavasti turvallisuusvaikutusten ja hankkeen käyttäjiä koskevien tietojen perusteella neljää muuttujaa käyttäen. Tarveindeksi laskettiin pääosin tierekisterin tietoihin, Tarva-ohjelman tuloksiin, Koululiitu-menetelmään sekä erilaisiin paikkatietotarkasteluihin perustuen. Tarveindeksiä kehitettiin aiempaa monipuolisemmaksi ja tarkemmaksi, mutta rakenteeltaan ja yleisperiaatteiltaan se säilytettiin ennallaan. Tarveindeksiä käytettiin tarkempaan tarkasteluun otettavien hankkeiden valinnassa sekä lopullisen kiireellisyysarvion yhtenä keskeisenä perusteena. Tarveindeksi ei kuitenkaan automaattisesti määrännyt hankkeen kiireellisyysluokitusta, vaan hankkeiden lopullinen kiireellisyysluokitus tehtiin asiantuntijatyönä sekä tarveindeksin että muiden asiaan vaikuttavien seikkojen perusteella. Hankkeiden käyttäjämäärien arviointiin panostettiin voimakkaasti. Osana kevyen liikenteen hankekorin ylläpitotyötä tiepiiri on tehnyt kevyen liikenteen laskentoja systemaattisesti. Laskennat kattavat lähes kaikki kiireellisimmät hankkeet. Käyttäjämäärä arvioitiin lisäksi aluetyyppikohtaisten matkatuotoslukujen sekä arvioitujen matkanpituuksien ja matkojen suuntautumisen perusteella. Lopulliset käyttäjämääräarviot muodostettiin sekä liikennelaskentojen että tuotosperusteisen arvion perusteella. Hankkeiden lopullinen arviointi tehtiin useiden asiantuntijoiden ryhmätyönä ja iteratiivisesti siten, että useampien arviointikierrosten välillä voitiin tehdä tarvittavia hankkeita koskevia lisäselvityksiä ja analyysejä. Arvioinnin tavoitteena oli löytää hankkeet, jotka tehokkaimmin vähentävät henkilövahinkoon johtavia onnettomuuksia, edistävät jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttöä sekä tukevat yhdyskuntarakenteen eheytymistä. Terävimpään kärkeen pyrittiin löytämään Tiehallinnon näkökulmasta tärkeimmät hankkeet, joihin ei liity merkittäviä toteuttamiskelpoisuuteen tai rahoitusmahdollisuuksiin liittyviä epävarmuustekijöitä. Parhaat hankkeet jaettiin kolmeen kiireellisyysluokkaan A1, A2 ja A3. Luokka A1 on kärkihankejoukko, joka sisältää kymmenen kiireellisintä hanketta. Kiireellisyysluokkien A2 A3 hankkeita on noin 30. Luokan B muodostavat loput noin 230 hanketta, jotka eivät Uudenmaan tiepiirin näkökulmasta ole ajankohtaisia. Tiepiiri toteuttaa kevyen liikenteen väylähankkeita rahoitustasonsa mahdollistamassa laajuudessa ensisijaisesti kiireellisyysluokasta A1. Kunnan aloitteesta ja rahoittamana voidaan toteuttaa hankkeita myös kiireellisyysluokista A2 ja A3. Tiepiirin rahoitusosuudesta neuvotellaan tapauskohtaisesti ja siihen vaikuttavat hankkeen kiireellisyysluokka, muun kuin paikallisen liikenteen tarpeet sekä tiepiirin rahoitusmahdollisuudet. Kiireellisyysluokan A2 hankkeiden osalta tiepiirin rahoitusosuus on korkeintaan 50 %. Kiireellisyysluokan A3 hankkeiden osalta tiepiirin rahoitusosuus on korkeintaan 20 %. Tiepiiri ei osallistu kiireellisyysluokan B hankkeiden rahoitukseen. Hankkeita koskevia tietoja ja arvioita voidaan tarkentaa ilmi tulevien tietojen tai muutoin muuttuneen tilanteen perusteella. Hankkeiden kiireellisyysluokat tarkistetaan vuosittain hankekorin päivityksen yhteydessä.

5 ESIPUHE Uudenmaan tiepiirissä kevyen liikenteen hanketarpeita priorisoidaan ns. kevyen liikenteen hankekorissa. Korimenettely on otettu Uudenmaan tiepiirissä käyttöön vuonna 2002 ja hankekoria on päivitetty vuosina 2003, 2004 ja Hankekorissa on ollut yli 300 hanketta. Tässä tarveselvityksessä priorisointimenettelyä on uudistettu siten, että kiireellisimpien hankkeiden arviointi on aiempaa perusteellisempaa ja tapauskohtaista harkintaa käytetään aiempaa enemmän. Vuodesta 2004 lähtien käytössä ollutta tarveindeksiä on hyödynnetty edelleen, mutta se muodostaa vain yhden osan arvioinnin kokonaisuudesta. Hankkeet on aiemmasta poiketen jaettu neljään kiireellisyysluokkaan A1, A2, A3 ja B, joiden sisällä hankkeita ei ole asetettu järjestykseen. Päivitystyön yhteydessä on tehty mm. seuraavat toimenpiteet: - huomattava määrä hankkeita on poistettu erinäisistä hallinnollisista syistä - erilaisissa suunnitelmissa, kuntakyselyssä, aloitteissa ja muissa yhteyksissä esille tulleet uudet hankkeet on lisätty - kaikki priorisoinnissa tarvittavat tiedot ja vaikutusarviot on päivitetty ja laskettu priorisointimenetelmän tarveindeksi - tärkeimpien hankkeiden osalta on laadittu aiempaa tarkemmat käyttäjämääräarviot sekä koottu liikennelaskentatiedot - kiireellisimmiksi luokitellut hankkeet on arvioitu, asetettu kiireellisyysluokkiin ja raportoitu aiempaa huomattavasti tarkemmin. Työn keskeiset tulokset ovat priorisoitu hankekori sekä kiireellisimpiä hankkeita koskevat kohdekortit. Raportin keskeistä sisältöä ovat myös hankkeiden rahoitukseen ja toteutukseen liittyvät linjaukset. Näiden linjausten laadinta on ollut varsinaista tarveselvitystä pitkäkestoisempi ja laajempi prosessi, joka on kuitenkin nivoutunut melko tiiviisti yhteen tämän tarveselvityksen kanssa. Päivitystyö käynnistyi tammikuussa 2009 ja valmistui marraskuussa Uudenmaan tiepiirissä päivityksestä vastasi Mari Ahonen. Tiepiiristä työryhmätyöskentelyyn osallistuivat lisäksi Mervi Varis, Mirja Hyvärinta, Päivi Ylipaavalniemi ja Minna Weurlander. Selvityksen ovat laatineet Ville Voltti, Mikko Lautala ja Jaana Martikainen Linea Konsultit Oy:stä. Helsingissä marraskuussa 2009 Tiehallinto Uudenmaan tiepiiri SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 6 ESIPUHE Johdanto Aikaisemmat selvitykset Työn tavoitteet Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelualue Kevyen liikenteen verkko Liikenneturvallisuus Hankekorin hankkeiden tarkistaminen Hankekorin päivitys Hankekorista poistetut ja erilleen otetut hankkeet Priorisointimenetelmä Tarveindeksi Tarveindeksin käyttö hankkeiden priorisoinnissa K1 Heva-tehokkuus K2 Matkatuotosindeksi K3 Koululiitu-arvo K4 Erityisperuste Kokonaisindeksi Käyttäjämäärät Liikennelaskennat Tuotosperusteinen käyttäjämäärien arviointi Hankkeen käyttäjämäärä ja kustannustehokkuus Hankkeiden priorisointi Hankkeiden arviointiprosessi Hankkeiden arviointikriteerit Hankkeiden kiireellisyysluokitus Tulokset Priorisoitu hankekori Kohdekortit Hankkeiden ohjelmointi ja rahoitus LIITTEET Liite 1. Uudenmaan tiepiirin TTS hankkeet Liite 2. Hankekorin luokkien A1 A3 hankkeet taulukkona Liite 3. Hankekorin kaikki hankkeet kunnittain järjestettynä Liite 4. Kevyen liikenteen hankekorista poistetut ja erilleen otetut hankkeet Liite 5. Hankekorin luokkien A1 A3 hankkeet ja TTS hankkeet kartalla. 19 Liite 6. Esimerkki kohdekortista... 20

6 8 Uudenmaan tiepiirin kevyen liikenteen tarveselvitys 2009 JOHDANTO 1 JOHDANTO Tienpitoon kohdistuu lähivuosina runsaasti liikenne- ja ympäristöpoliittisia sekä taloudellisia muutoksia. Tärkeimmät liikennepolitiikkaa ohjaavat linjaukset sisältyvät hallituksen keväällä 2008 antamaan liikennepoliittiseen selontekoon, joka ohjaa myös Uudenmaan tiepiirin toimintaa. Selonteossa nostettiin esille neljä teemaa, joista yksi oli liikenneturvallisuuden parantaminen. Tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmassa (TTS) on yhteensä seitsemän kevyen liikenteen hanketta, jotka valmistuessaan täydentävät olemassa olevaa väyläverkostoa ja parantavat liikenneturvallisuutta. Vuonna 2009 käynnistyi kaksi uutta kevyen liikenteen väylähanketta. Tiepiirin käytössä oleva perustienpidon rahoitus on TTS-kaudella keskimäärin 70 miljoonaa euroa vuodessa. Tiestön päivittäinen hoito ja ylläpito, kuten liukkauden torjunta ja lumen auraus, vie nykyisin jo yli 90 % perustienpidon rahoituksesta. Tästä johtuen erityisesti laajennus- ja uusinvestointien rahoitus on vähentynyt viime vuosina radikaalisti ja on nykyisellä TTS-kaudella noin miljoona euroa vuodessa. Käytettävissä olevan rahoituksen niukkuus johtaa siihen, että TTS:aan pystytään vuosittain sisällyttämään korkeintaan muutama uusi kevyen liikenteen hanke yli 250 hankkeen hankekorista. Toteutettavien hankkeiden valinta edellyttää hankkeiden kiireellisyyden analysoimista yhtenäisin perustein. Koska lähitulevaisuudessa toteutettavia hankkeita on vähän, selvitystyössä keskityttiin erityisesti kiireellisimpien hankkeiden analysointiin ja hankekorin terävimmän kärjen järjestyksen määrittelyyn. 3 TYÖN TAVOITTEET Työn tavoitteena oli päivittää kevyen liikenteen hankekori sekä menettely, jolla tiepiirin kevyen liikenteen väylä- ja alikulkutarpeet asetetaan kiireellisyysjärjestykseen yhtenäisin perustein. Tavoitteena oli myös laajentaa ja monipuolistaa tärkeimpien hankkeiden dokumentointia. Kevyen liikenteen hankekorin priorisointi on aiemmin perustunut pitkälti useiden muuttujien perusteella laskettuun tarveindeksiin, joka on suuren hankejoukon käsittelyssä lähes välttämätön työkalu. Käytetty menetelmä on objektiivinen ja toimii yleisellä tasolla hyvin, mutta yksittäisissä tapauksissa on havaittu suuriakin ristiriitoja esimerkiksi kuntien näkemysten ja tarveindeksin tulosten välillä. Priorisointimenetelmän kehittämisen tavoitteena oli edelleen kehittää tarveindeksin laskentaa ja lisätä vapaampaa ja monipuolisempaa harkintaa siten, että hankekohtaiset erityiset perusteet ja laskennalliseen menetelmään liittyvät tekniset rajoitteet voitaisiin ottaa paremmin huomioon. Lisäksi tavoitteena oli kehittää käyttäjämäärien arviointia ja kasvattaa käyttäjämääräarvion merkitystä priorisoinnissa erityisesti kiireellisimpien hankkeiden osalta. Tavoitteena oli, että tarveindeksi olisi edelleen keskeinen työkalu ja kiireellisyyden arvioinnin lähtökohta. Tärkeimpien hankkeiden lopullinen kiireellisyysjärjestys tulisi kuitenkin voida muodostaa asiantuntijatyönä sekä tarveindeksin että muiden asiaan vaikuttavien seikkojen perusteella. 4 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 4.1 Suunnittelualue Suunnittelualueen muodostaa Uudenmaan tiepiirin alue, joka koostuu Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnista (kuva 1). Vuoden 2009 lopussa suunnittelualueella oli yhteensä 31 kuntaa. 2 AIKAISEMMAT SELVITYKSET Tiepiiri ylläpitää tietoa kevyen liikenteen hanketarpeista sekä hankkeiden kiireellisyydestä ja vaikutuksista ns. hankekorissa. Korimenettely on otettu Uudenmaan tiepiirissä käyttöön vuonna 2002 ja hankekoria on päivitetty vuosina 2003, 2004 ja Nykyisin käytössä olevaa kevyen liikenteen hankkeiden arviointi- ja priorisointimenettelyä on käytetty vuoden 2004 tarveselvityksestä lähtien. Hankekorissa on ollut yli 300 hanketta. Tiepiiri lähetti keväällä 2008 alueen kunnille kyselyn koskien kevyen liikenteen hankkeiden rahoitusta ja priorisointia. Kyselyllä haluttiin kartoittaa kuntien näkemyksiä aiheesta ennen varsinaisen tarveselvityksen käynnistämistä. Kyselyn perusteella saatiin myös runsaasti lisätietoa yksittäisten hankkeiden perusteista, kiireellisyydestä ja tarkoituksenmukaisesta sisällöstä. Vastauksia saatiin 22 kunnasta. Vastaamatta jättäneiden kuntien osalta tietoja täydennettiin kuntien TTS:sta antamien lausuntojen perusteella. Kuva 1. Suunnittelualueen kunnat vuoden 2009 lopussa.

7 Uudenmaan tiepiirin kevyen liikenteen tarveselvitys SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 4.2 Kevyen liikenteen verkko Uudenmaan tiepiirin alueella on 659 km kevyen liikenteen väyliä, joka on noin 14 % tiepiirin tiepituudesta (lähde: Tiefakta 2009). Ennen lukua tiepiirissä oli noin 270 km kevyen liikenteen väyliä ja 1990-luvulla uusia väyliä rakennettiin keskimäärin 34 km vuodessa luvulla kevyen liikenteen väylien rakentaminen on vähentynyt alle viiteen kilometriin vuodessa. Yhteensä koko Suomen kevyen liikenteen verkon pituus on noin km (Uudenmaan tiepiirin osuus 13 %). Kuvassa 2 on esitetty kevyen liikenteen väylät Uudenmaan tiepiirissä (tilanne ). 4.3 Liikenneturvallisuus Vuosina (suluissa vuosien tilastot) Uudenmaan tiepiirin maanteillä tapahtui yhteensä (12 344) poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta, joista henkilövahinkoon johti (3 290). Viimeisen viiden vuoden aikana henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien osuus kaikista onnettomuuksista on laskenut 27 %:sta 21 %:iin. Henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista kuolemaan johtaneita oli 163 (180) ja loukkaantumiseen (3 110). Onnettomuuksissa menehtyi yhteensä 174 (192) ja loukkaantui (4 504) henkilöä (taulukko 1). Kevyen liikenteen onnettomuuksia tapahtui yhteensä 614 (491). Näistä onnettomuuksista 443 (401) johti henkilövahinkoon. Onnettomuuksissa menehtyi yhteensä 16 (37) eli kevyen liikenteen kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat vähentyneet viimeisen viiden vuoden aikana yli 50 %. Kuvassa 3 on esitetty vuosina tapahtuneet kevyen liikenteen onnettomuudet. Taulukko 1. Uudenmaan tiepiirin maanteiden liikenneonnettomuudet (lähde: Tilastokeskus). Kuva 2. Kevyen liikenteen väylät Uudenmaan tiepiirin maanteillä (lähde: tierekisteri). Yhteensä Muutos Kevyt liikenne Muutos % % Liikenneonnettomuudet yht % % Kuolleet % % Loukkaantuneet % % Koulemaan johtaneet onn % % Loukkaantumiseen johtaneet onn % % Henkilövahinko-onnettomuudet yht % % Kuva 3. Kevyen liikenteen onnettomuudet vuosina Uudenmaan tiepiirin maanteillä (lähde: onnettomuusrekisteri).

8 10 Uudenmaan tiepiirin kevyen liikenteen tarveselvitys 2009 HANKEKORIN HANKKEIDEN TARKISTAMINEN Kuvissa 4 5 on esitetty kunnittain Uudenmaan tiepiirin maanteillä kuolleet ja henkilövahinko-onnettomuuksien määrä vuosina Kuvissa on eroteltu pääkaupunkiseutu, kehyskunnat ja muu tiepiirin alue. 5 HANKEKORIN HANKKEIDEN TARKISTAMINEN 5.1 Hankekorin päivitys Työn alussa kevyen liikenteen hankekori käytiin kokonaisuudessaan läpi ja hankeluettelo päivitettiin. Valmistuneet ja tiedossa olevat varmuudella vuonna 2009 rakennettavat hankkeet poistettiin. Koriin lisättiin kuntien vuoden 2008 kuntakyselyssä esittämät hankkeet, valmistuneissa suunnitelmissa (mm. LJS, tieverkkosuunnitelmat) esille tuodut hankkeet sekä aloitteiden perusteella tai muulla tavoin esille tulleet hankkeet. Lisäyksien jälkeen korissa oli yli 300 hanketta. Hankkeiden tarkoituksenmukaisuus ja rajaus tarkistettiin hyödyntäen kuntakyselyn aineistoa, toimenpideselvityksiä, kartta-aineistoja sekä muita käytettävissä olevia lähteitä. Hankkeiden ominaisuustiedot päivitettiin työn alkuvaiheessa siltä osin kun tiedot saatiin suoraan rekistereistä. Paikkatietoanalyysejä tai muuta arviointia vaativat tiedot päivitettiin sekä uudet tietolajit lisättiin työn kuluessa. 5.2 Hankekorista poistetut ja erilleen otetut hankkeet Kevyen liikenteen hankekoriin kuuluvat tiepiirin erilliset kevyen liikenteen hankkeet. Työn aikana korista poistettiin sinne kuulumattomina yli viisikymmentä hanketta. Korista poistettiin hankkeet, jotka sisältyvät toiminta- ja taloussuunnitelmaan (TTS) (7 kpl) sisältyvät tai siirretään muihin hankekoreihin (6 kpl) ja joita ei toteuteta erillisinä kevyen liikenteen hankkeina, vaan osana laajempaa kokonaisuutta (9 kpl). Näiden hankkeiden poistaminen kevyen liikenteen hankekorista oli luonteeltaan tekninen toimenpide eikä käytännössä vaikuta hankkeiden etenemiseen. Näiden lisäksi korista otettiin erilleen hankkeita, Kuva 4. Uudenmaan tiepiirin maanteillä kuolleet vuosina (lähde: onnettomuusrekisteri). Kuva 5. Uudenmaan tiepiirin maanteiden henkilövahinko-onnettomuudet vuosina (lähde: onnettomuusrekisteri). jotka sijaitsevat tieosilla, joille ei voida osoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 83 :n mukaista maantien liikennealuetta (28 kpl) tai jotka sijaitsevat teillä, jotka palvelevat pääasiallisesti paikallista liikennettä (8 kpl). Erilleen otetut hankkeet palvelevat pääasiassa paikallista liikennettä ja niiden toteutus kuuluu ensisijaisesti kuntien vastuulle. Tieosat, joille ei voida osoittaa maantien liikennealuetta muuttuvat kaavoituksen myötä kaduiksi ja siirtyvät kunnan hallintaan. Kevyen liikenteen hankekorista poistetut ja erilleen otetut hankkeet on esitetty liitteessä 4.

9 Uudenmaan tiepiirin kevyen liikenteen tarveselvitys PRIORISOINTIMENETELMÄ 6 PRIORISOINTIMENETELMÄ 6.1 Tarveindeksi Tarveindeksin käyttö hankkeiden priorisoinnissa Hankkeet priorisoitiin alustavasti turvallisuusvaikutusten ja hankkeen käyttäjiä koskevien tietojen perusteella neljää muuttujaa käyttäen. Kokonaisindeksi sai arvoja suuremman pistemäärän kuvatessa kiireellisempää hanketta. Tarveindeksin laskenta perustui pääosin tierekisterin tietoihin, TARVAohjelman tuloksiin, Koululiitu-menetelmään sekä erilaisiin paikkatietotarkasteluihin. Indeksi on näin laskettavissa suurellekin hankejoukolle ja se määräytyy objektiivisesti ennalta päätettyjen kriteerien perusteella. Tarveindeksiä käytettiin tarkempaan tarkasteluun otettavien hankkeiden valinnassa sekä lopullisen kiireellisyysarvion yhtenä keskeisenä perusteena. Tarveindeksi oli keskeinen osa hankkeiden priorisointia, mutta aikaisemmasta käytännöstä poiketen se ei automaattisesti määrännyt hankkeen kiireellisyysluokitusta. Tärkeimpien hankkeiden lopullinen kiireellisyysluokitus tehtiin asiantuntijatyönä sekä tarveindeksin että muiden asiaan vaikuttavien seikkojen perusteella K1 Heva-tehokkuus Heva-tehokkuus kuvaa sitä, kuinka paljon hanke laskennallisesti vähentää henkilövahinkoon johtavia onnettomuuksia vuodessa suhteessa hankkeen kustannuksiin. Laskennallinen henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä määritettiin Tarva-ohjelmalla (käytetty versiota 4.9). Tarva on Tiehallinnon maantien parantamistoimenpiteiden turvallisuusvaikutusten arviointiin tarkoitettu ohjelma. Tarva yhdistää tiehen, liikenteeseen ja onnettomuuksiin liittyvän tierekisteritiedon erilaisten toimenpiteiden turvallisuusvaikutustietoon. Hankkeiden alustavassa priorisoinnissa kustannusarviot perustuivat keskimääräiseen yksikkökustannusarvioon. Kevyen liikenteen väylähankkeen keskimääräisenä kustannusarviona käytettiin euroa/km, ja alikulkuhankkeen keskimääräisenä kustannusarviona euroa/kpl. Hankkeen heva-tehokkuus ( /heva) saatiin jakamalla hankkeen kustannukset henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemällä. Muuttujan perusteella hanke sai pisteitä edellyttäen, että sen heva-tehokkuus oli parempi (eli pienempi) kuin 150 milj. /heva. Noin 70 % hankkeista oli tällä mittarilla tarkasteltuna niin tehottomia, että ne saivat 0 pistettä. Tämä kertoo siitä, että kevyen liikenteen väylät ovat valitettavan heikkoja ainoastaan heva-tehokkuudella mitaten K2 Matkatuotosindeksi Matkatuotosindeksi kuvaa karkealla tarkkuudella hankkeen potentiaalista käyttäjämäärää (matkatuotosta) suhteutettuna hankkeen vaikutusalueen laajuuteen eli eräänlaista matka- ja väestöntiheyttä. Matkatuotosindeksin laskentaperiaatteita muutettiin merkittävästi edellisen tarveselvityksen vastaavaan muuttujan väestöindeksiin verrattuna. Matkatuotosindeksin laskennassa hyödynnettiin Asuinalueen tyypin ja sijainnin vaikutus ihmisten liikkumiseen VALHE A (Tiehallinnon selvityksiä 28/2007) -raportissa määritettyjä alueellisia keskimääräisiä kevyen liikenteen matkalukuja. Matkatuotoksen laskemista varten kullekin rakennus- ja huoneistorekisterissä esitetylle asukkaalle määritettiin asuinalueen tyypin perusteella kevyen liikenteen matkaluku VALHE A -raportin aluejaon mukaisesti. Hankkeiden vaikutusalueet määritettiin paikkatietojärjestelmässä siten, että väylähankkeiden vaikutusalue ulottuu 400 metriä väylän molemmin puolin ja alikulkuhankkeiden vaikutusalue on 800 metrin säteinen ympyrä. Kunkin hankkeen matkatuotos laskettiin summaamalla hankkeen vaikutusalueella olevien asukkaiden ja näiden matkalukujen tulo: Matkatuotos = M = [asukas * asuinalueen tyypin perusteella määritetty kevyen liikenteen matkaluku]. Lopullinen väestöindeksi saatiin jakamalla edellä esitetty matkatuotos vaikutusalueen pinta-alalla: Matkatuotosindeksi = M / hankkeen vaikutusalue (km 2 ). Muuttujan perusteella hanke sai pisteitä siten, että alle 50 kevyen liikenteen matkaa / km 2 tuotti 0 pistettä (57 % hankkeista) ja vähintään 1000 kevyen liikenteen matkaa / km 2 tuotti 100 pistettä (yksi hanke) K3 Koululiitu-arvo Koululiitu-arvo on riskiluku, joka kuvaa tiellä kulkemisen tai tien ylittämisen vaarallisuutta. Sen voidaan katsoa kuvaavan objektiivisen vaarallisuuden lisäksi käyttäjän kokemaa vaarallisuuden tunnetta. Koululiitu-menetelmä on kehitetty tieverkon tasapuoliseen ja objektiiviseen arviointiin erityisesti koulumatkojen liikenneturvallisuuden osalta. Vuoden 2009 alussa Koululiidun laskentaperiaatteita muutettiin vastaamaan paremmin todellisuutta. Tässä selvityksessä uutta Koululiitumenetelmää on käytetty soveltaen kaikille hankkeille (Koululiitu-arvot eivät ole vertailukelpoisia muiden tiepiirien tai tiejaksojen kanssa). Menetelmä perustuu liikenneturvallisuuteen vaikuttavista tierekisteritiedoista muodostettaviin vaaratekijöihin, niiden painoarvoihin sekä turvakertoimiin. Vaaratekijöitä ovat mm. tien toiminnallinen luokka, liikennemäärä, raskaan liikenteen määrä sekä nopeusrajoitus. Turvakertoimia eli toimenpiteitä, joilla on parannettu tieosuuksien liikenneturvallisuutta, ovat mm. kevyen liikenteen väylät ja tievalaistus. Tien vartta kulkemiselle ja tien ylitykselle on omat erilliset riskiluvut. Väylähankkeiden osalta käytettiin tien suuntaisia riskilukuja ja alikulkuhankkeiden osalta tien ylityksen riskilukuja. Jos tienkohdan riskiluku muuttui väylähankkeen matkalla, riskiluku laskettiin pituudella painotettuna keskiarvona. Muuttujan perusteella hanke sai pisteitä siten, että riskiluku alle 250 tuotti 0 pistettä (33 % hankkeista) ja riskiluku > 350 tuotti 100 pistettä (3 % hankkeista) K4 Erityisperuste Erityisperuste kuvaa sitä, mitä erityistä käyttäjäryhmää ja käyttötarkoitusta hanke palvelee. Hanke voi saada pisteitä lasten määrän, joukkoliikenteen tukemisen, taajaman läheisyyden ja pitkämatkaisen liikenteen perusteella. Yhteensä erityispistetekijän maksimi on sama kuin muillakin tekijöillä, 100 pistettä. Lasten määrä Niin sanottuja koulumatkahankkeita pidetään yleisesti hyvin kiireellisinä. Hankkeiden vaikutusta koulumatkojen turvallisuuteen ja koulukuljetustarpeeseen ei kuitenkaan voida luotettavasti selvittää käytettävissä olevien rekisteritietojen perusteella. Tämän takia tarveindeksin muuttujaksi otettiin hankkeen vaikutusalueella asuvien lasten määrä, jonka voidaan olettaa korreloivan myös koulumatkavaikutusten kanssa. Lasten määrä hankkeen vaikutusalueella määritettiin paikkatietosovelluksessa karttatarkasteluna. Kunkin hankkeen vaikutusalueella asuvien nykyisten ja tulevien koululaisten (0 15-vuotiaat) määrä suhteutettiin hankkeen vaikutusalueen pinta-alaan ja tällä perusteella hanke on saanut 0, 20 tai 40 pistettä. Joukkoliikenteen tukeminen Joukkoliikennettä tukevat kevyen liikenteen väylähankkeet määriteltiin paikkatietoanalyysin ja asiantuntija-arvion perusteella. Tarkastelu rajattiin paikkatietomenetelmin vilkkaisiin asemiin ja pysäkkeihin, joilla oli matka.fi-aineiston mukaan vähintään 100 lähtöä vuorokaudessa. Samalla tarkastelun ulkopuolelle rajattiin hankkeet, jotka olivat yli kahden kilometrin etäisyydellä tällaisesta asemasta tai pysäkistä. Varsinainen arvio siitä, tukeeko hanke joukkoliikennettä, muodostettiin asiantuntijatyönä karttatarkastelun sekä maankäyttö- ja matkatuotostietojen perusteella. Joukkoliikennettä tukevia hankkeita löydettiin yhteensä kymmenen ja ne saivat tällä perusteella 30 pistettä. Taajaman läheisyys Taajaman läheisyys määritettiin paikkatietosovelluksessa karttatarkasteluna. Hanke tulkittiin sijaitsevaksi taajaman läheisyydessä mikäli yli puolet hankkeesta sijaitsi taajama-alueella (tai sen välittömässä läheisyydes-

10 12 Uudenmaan tiepiirin kevyen liikenteen tarveselvitys 2009 PRIORISOINTIMENETELMÄ sä). Taajaman läheisyydessä sijaitsevat hankkeet saivat tällä perusteella 20 pistettä. Pitkämatkainen liikenne Pitkämatkaista pyöräilyliikennettä palvelevat hankkeet määritettiin asiantuntijatyönä ja ne ovat lähinnä säteittäisten seututeiden kevyen liikenteen väylähankkeita. Hanke voi saada tällä perusteella 10 pistettä Kokonaisindeksi Kaikki hankkeet priorisoidaan alustavasti indeksillä, jossa eri muuttujien tuottamat pisteet painotetaan seuraavasti: K1 Hevatehokkuus: 30 % K2 Väestöindeksi: 30 % K3 Koululiitu-arvo: 20 % K4 Erityisperuste: 20 %. Muuttujien pisteytystä ja painotusta määritettäessä otettiin huomioon paitsi muuttujan kuvaaman asian suhteellinen tärkeys, myös muuttujan arvojen jakauma ja erityisesti muuttujan luotettavuus. Muuttujien painotuksia voidaan tarkastella kuvan 6 mukaisella jaottelulla. K1 hevatehokkuus ja K2 väestöindeksi ovat suhteutettuja tehokkuutta kuvaavia muuttujia, joiden yhteenlaskettu painoarvo on 60 %. K3 Koululiitu ja K4 perustetarkastelu ovat absoluuttisia vaikutusta kuvaavia muuttujia, joiden yhteenlaskettu painoarvo on 40 %. Vastaavasti aiheen mukaan jaoteltuna K1 hevatehokkuus ja K3 Koululiitu ovat turvallisuuteen liittyviä muuttujia, joiden yhteenlaskettu painoarvo on 50 %. K2 väestöindeksi ja K4 erityisperuste ovat väylän käyttäjiä kuvaavia muuttujia, joiden yhteenlaskettu painoarvo on 50 %. Kuva Käyttäjämäärät Muuttujien painotukset priorisoinnissa Liikennelaskennat Osana kevyen liikenteen hankekorin kehitys- ja ylläpitotyötä Uudenmaan tiepiiri on laskenut kevyttä liikennettä systemaattisesti muun muassa tarveindeksin ja aloitteiden perusteella. Viimeisimmät laskentapisteet valittiin tämän tarveselvityksen työnaikaisten selvitysten perusteella. Laskennat kattavat lähes kaikki kiireellisimmät hankkeet, joten laskentatietoa voidaan nyt hyödyntää hankkeiden kiireellisyyttä arvioitaessa. Kevyen liikenteen laskentoja tehtiin sateettomina arkipäivinä (ti, ke, to) keväällä ennen koulujen loppumista ja syksyllä heti koulujen alettua. Laskennat tehtiin neljän tunnin käsinlaskentoina aamupäivisin kello 8 12 ja iltapäivisin kello Laskentojen tulokset laajennettiin vuorokausiliikenteeksi ja niitä on tarvittaessa korjattu säätilan perusteella. Vuoden 2008 laskennoista alkaen jalankulkijat ja pyöräilijät on lisäksi jaoteltu lapsiksi (alle 18 vuotta) ja aikuisiksi silmämääräisesti arvioiden Tuotosperusteinen käyttäjämäärien arviointi Kevyen liikenteen väylän käyttäjämäärä arvioitiin aluetyyppikohtaisten matkatuotoslukujen sekä arvioitujen matkanpituuksien ja matkojen suuntautumisen perusteella. Useimmissa tapauksissa liikennekysyntä oli tarpeen jakaa useammaksi päävirraksi (esim. paikallinen ja läpikulkeva liikenne), jotka arvioitiin erikseen ja laskettiin yhteen. Käytetyt matkatuotosluvut perustuvat Asuinalueen tyypin ja sijainnin vaikutus ihmisten liikkumiseen VALHE A (Tiehallinnon selvityksiä 28/2007) sekä "Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa (Suomen Ympäristö 27/2008)" -selvitysten tuloksiin. Matkojen pituusjakaumaa ja sen vaikutusta käyttäjämääriin arvioitiin valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen (HLT) ja muiden vastaavien aineistojen perusteella. Tuotosperusteinen käyttäjämääräarvio muodostettiin kaikille tarveindeksin perusteella tai muista syistä tarkempaan tarkasteluun valituille hankkeille Hankkeen käyttäjämäärä ja kustannustehokkuus Hankkeen lopulliset käyttäjämääräarviot muodostettiin sekä liikennelaskentojen että tuotosperusteisen arvion perusteella. Ristiriitatilanteissa laskentatuloksen katsottiin olevan luotettavampi, mutta molemmat otettiin huomioon. Lopullinen käyttäjämääräarvio asetettiin yleensä hieman laskentatulosta suuremmaksi, koska kevyen liikenteen väylän tiedetään lisäävän jalankulku- ja pyörämatkoja. Käyttäjämääräarvion pohjalta laskettiin hankkeen kustannustehokkuutta kuvaava tunnusluku jakamalla hankkeen kustannukset käyttäjämäärällä ( /käyttäjä). Sekä käyttäjämäärä että kustannustehokkuutta kuvaava tunnusluku /käyttäjä ovat tarveindeksin ohella keskeisiä hankkeen kiireellisyyden arvioinnissa käytettyjä tunnuslukuja. 6.3 Hankkeiden priorisointi Hankkeiden arviointiprosessi Hankkeiden arviointi tehtiin iteratiivisesti ja asteittain tarkentuvana prosessina. Arvioinnin alussa valittiin noin 80 hanketta tarkempaan tarkasteluun. Hankkeet valittiin päivitetyn tarveindeksin, kuntien näkemysten, liikennejärjestelmäsuunnitelmien aiesopimusten ja muiden erityisten syiden perusteella. Kaikki kuntien tärkeimmiksi hankkeikseen nimeämät hankkeet otettiin tässä vaiheessa mukaan tarkasteluun. Hankkeille laadittiin tuotosperusteiset käyttäjämääräarviot, tarkennettiin tarveindeksin laskennassa käytettyjä vaikutusalueita sekä koottiin yhteen hankkeen keskeiset tunnusluvut ja perustiedot. Hankkeista laadittiin alustavat kohdekortit, joissa kuvattiin hankkeen tarkoitus, alueen asukkaat ja hankkeen käyttäjät, toteuttamiskelpoisuus sekä muita huomioon otettavia seikkoja. Kohdekortit sisälsivät myös useita karttaotteita ja valokuvia, jos näitä oli käytettävissä. Alustavasti tarkastellut hankkeet käytiin uudelleen läpi asiantuntijatyönä ja tarkasteltava hankejoukko karsittiin vajaan 60 hankkeen laajuiseksi. Hankkeita karsittiin monenlaisin perustein. Hanke voitiin karsia esimerkiksi, jos esitetty toimenpide ei ollut kyseiseen kohteeseen soveltuva tai jos hankkeen tarve oli kyseenalainen esimerkiksi käytettävissä olevan vaihtoehtoisen reitin takia. Hankkeiden alustavan karsinnan jälkeen kunnille tarjottiin mahdollisuus kommentoida kohdekorttien asiasisältöä. Hankkeiden lopullinen arviointi tehtiin useiden asiantuntijoiden ryhmätyönä ja iteratiivisesti siten, että useampien arviointikierrosten välillä voitiin tehdä tarvittavia hankkeita koskevia lisäselvityksiä ja analyysejä Hankkeiden arviointikriteerit Arvioinnin tavoitteena oli löytää hankkeet, jotka tehokkaimmin vähentävät henkilövahinkoon johtavia onnettomuuksia, edistävät jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttöä sekä tukevat yhdyskuntarakenteen eheytymistä. Terävimpään kärkeen pyrittiin löytämään Tiehallinnon näkökulmasta tärkeimmät hankkeet, joihin ei liity merkittäviä toteuttamiskelpoisuuteen tai rahoitusmahdollisuuksiin liittyviä epävarmuustekijöitä. Hankkeen kiireellisyysluokituksesta päätettäessä otettiin huomioon kaikki tiedossa olleet seikat hankkeen puolesta tai vastaan, eikä yksikäsitteisiä arviointikriteereitä voida näin ollen esittää. Keskeisimpiä kiireellisyysluokitukseen vaikuttaneita seikkoja olivat käyttäjämääräarvio ja sen suhde kustannuksiin tarveindeksi sekä yleisemmin sen kuvaamat vaikutukset hankkeen merkitys muun kuin paikallisen liikenteen kannalta hankkeen suhde muuhun kevyen liikenteen verkostoon ja yhdyskuntarakenteeseen

11 Uudenmaan tiepiirin kevyen liikenteen tarveselvitys TULOKSET toisiinsa liittyvien hankkeiden tarkoituksenmukainen toteuttamisjärjestys tekninen toteuttamiskelpoisuus, kustannukset ja toteuttamisvastuu hankkeen vaikutuksiin liittyvät mahdolliset epävarmuustekijät Tulossa olevaa uutta asutusta ei pääsääntöisesti laskettu mukaan hankkeen kiireellisyyttä arvioitaessa, koska uusien tai laajentuvien asuinalueiden kevyen liikenteen yhteydet tulee ratkaista kaavoitusvaiheessa. Maantielle merkittävästi paikallista liikennettä synnyttävän toiminnon kaavoittaminen on olennainen maankäytön muutos, joka voi vaikuttaa myös liikenneväylän hallinnolliseen asemaan Hankkeiden kiireellisyysluokitus Parhaat hankkeet jaettiin kolmeen kiireellisyysluokkaan A1, A2 ja A3. Luokka A1 on kärkihankejoukko, joka sisältää kymmenen kiireellisintä hanketta. Tämän luokan hankkeiden määrä on pysyvästi rajattu korkeintaan kymmeneen, joten luokkaan A1 voidaan nostaa uusi hanke vain silloin, kun joku kärkihankkeista päätetään toteuttaa tai muusta syystä poistetaan kärkihankejoukosta. Luokassa A2 on tällä hetkellä 13 hanketta ja luokassa A3 18 hanketta. Kiireellisyysluokissa A1-A3 on yhteensä noin 40 hanketta. Luokka B sisältää noin 230 hanketta, jotka eivät tarveindeksin tai asiantuntija-arvioinnin perusteella ole Tiehallinnon näkökulmasta ajankohtaisia. Kiireellisyysluokitus ei ole pysyvä. Yksittäisen hankkeen kiireellisyysluokitusta voidaan tarkistaa ylös- tai alaspäin esimerkiksi tarkemmassa suunnittelussa ilmi tulevien seikkojen tai muutoin muuttuneen tilanteen perusteella. Hankkeiden kiireellisyysluokat tarkistetaan vuosittain hankekorin päivityksen yhteydessä. Kiireellisyysluokkien sisällä hankkeita ei aseteta järjestykseen. Kiireellisyysluokituksen ulkopuolelle jäävät hankekorista erilleen otetut hankkeet, jotka palvelevat pääasiassa paikallista liikennettä ja joiden toteutus kuuluu ensisijaisesti kuntien vastuulle. 7 TULOKSET 7.1 Priorisoitu hankekori Uudenmaan tiepiirin kevyen liikenteen hankekorin hankkeet asetettiin kiireellisyysluokkiin A1, A2, A3 ja B edellä kuvatuilla menetelmillä. Vuoden 2009 lokakuun tilanteessa hankekori sisälsi 267 hanketta. Hankkeiden kiireellisyysluokitus ei ole hankkeiden lopullinen toteuttamisjärjestys, vaan lähinnä tiepiirin näkemys hankkeiden kiireellisyydestä. Toteutettavien hankkeiden valintaan vaikuttaa kiireellisyyden ohella lukuisat seikat, kuten hankkeen suunnittelutilanne, käytettävissä oleva rahoitus, hankkeen liittyminen laajempaan kokonaisuuteen, tarkemmassa suunnittelussa ilmi tulevat seikat sekä kuntien ja sidosryhmien näkemykset. Uudenmaan tiepiirin TTS hankkeet on esitetty liitteessä 1 ja hankekartalla liitteessä 5. Luokkien A1 A3 hankkeet on esitetty liitteessä 2. Kunnittain kaikki 267 hanketta on esitetty liitteessä Kohdekortit A1 A3-luokkien hankkeista laadittiin kohdekortit, jotka sisältävät tiiviissä taulukkomuodossa hankkeen perus-, priorisointi- ja käyttäjämäärätiedot sekä sanalliset kuvaukset mm. hankkeen tarkoituksesta ja yhteyksistä muihin hankkeisiin. Korteissa on lisäksi esitetty kolme eritasoista karttaa hankkeesta sekä valokuvia kohteesta. Esimerkki kohdekortista on esitetty liitteessä 6. 8 HANKKEIDEN OHJELMOINTI JA RAHOITUS Tiepiiri toteuttaa kevyen liikenteen väylähankkeita rahoitustasonsa mahdollistamassa laajuudessa ensisijaisesti kiireellisyysluokasta A1. Nämä hankkeet toteutetaan pääsääntöisesti tiepiirin omalla rahoituksella. Mikäli hankkeen kiireellisyys johtuu huomattavassa määrin myös paikallisen liikenteen tarpeista tai mikäli hankkeen todennäköinen toteutusaikataulu ei tyydytä kuntaa, tiepiiri voi tapauskohtaisesti neuvotella myös kiireellisyysluokan A1 hankkeen rahoitusvastuun jakamisesta kunnan kanssa. Myös mikäli kunta edellyttää toteutukselta tavanomaista korkeampaa laatutasoa, tästä aiheutuvat kustannukset kuuluvat kunnan vastuulle. Kunnan aloitteesta ja rahoittamana voidaan toteuttaa hankkeita myös kiireellisyysluokista A2 ja A3. Kuntien osittain rahoittamina nämä hankkeet rinnastetaan kiireellisyysluokan A1 hankkeisiin. Kiireellisyysluokkien A2 ja A3 hankkeita voidaan rahoittaa vain sellaisessa laajuudessa, ettei niiden toteuttaminen kohtuuttomasti hidasta kiireellisyysluokan A1 hankkeiden etenemistä. Tiepiirin rahoitusosuudesta neuvotellaan tapauskohtaisesti ja siihen vaikuttavat hankkeen kiireellisyysluokka, muun kuin paikallisen liikenteen tarpeet sekä tiepiirin rahoitusmahdollisuudet. Kiireellisyysluokan A2 hankkeiden osalta tiepiirin rahoitusosuus on korkeintaan 50 %. Kiireellisyysluokan A3 hankkeiden osalta tiepiirin rahoitusosuus on korkeintaan 20 %. Tiepiiri ei osallistu kiireellisyysluokan B hankkeiden rahoitukseen. Vaikka pääasiallisesti paikallista liikennettä palvelevat hankkeet on siirretty erilleen hankekorista, tiepiiri voi osallistua myös näiden hankkeiden rahoitukseen, mutta vain siinä tapauksessa, että väylä kaavoitetaan katualueeksi ja se siirtyy kunnan hallintaan. Näissä hankkeissa tiepiirin rahoitusosuus on pieni, jolloin tapauskohtaisesti voidaan poiketa edellä kuvatusta hankkeiden ajoituksesta, mikäli se ei kohtuuttomasti hidasta kiireellisyysluokkien A1 A3 hankkeiden toteutusta.

12 14 Uudenmaan tiepiirin kevyen liikenteen tarveselvitys 2009 LIITTEET LIITTEET Liite 1. Uudenmaan tiepiirin TTS hankkeet. Liite 2. Hankekorin luokkien A1 A3 hankkeet taulukkona. Liite 3. Hankekorin kaikki hankkeet kunnittain järjestettynä. Liite 4. Kevyen liikenteen hankekorista poistetut ja erilleen otetut hankkeet. Liite 5. Hankekorin luokkien A1 A3 hankkeet ja TTS hankkeet kartalla. Liite 6. Esimerkki kohdekortista. Uudenmaan tiepiirin kevyen liikenteen tarveselvitys 2009 LIITE 1. TTS-hankkeet Hankkeen nimi Kunta Pituus (m) Kustannusarvio (TTS, ) Mt 1191 Kantvik - Strömsby jkp-tie Kirkkonummi Mt 1130 Lapinkylän jkp-tie, paloasema - mt 1131 Kirkkonummi Mt 1494 Nikkilä - Linnanpelto jkp-tie Sipoo Mt 11788, mt Askola jkp-tiet Askola Kt 52 Tenholantien jkp-tie Raasepori Mt Suvisaaristo jkp-tie Espoo

13 Uudenmaan tiepiirin kevyen liikenteen tarveselvitys LIITE 2. Hanketaulukko, kiireellisyysluokat A1 A3 (hankkeet kiireellisyysluokan sisällä tienumeron mukaan järjestyksessä) Kiireellisyysluokka (m) tannusarvio ( ) vähenemä määrä käyttäjät ID Pituus Yksikkökus- Heva- Käyttäjä- / Hanke- Hankkeen nimi Kunta KVL Indeksi K1 K2 K3 K4 A1 Vt 25 Leksvallintien jkp-tie ja alikulku Raasepori , ,5 28,4 0,0 20,0 0, A1 Mt 120 (Vanha Porintie), jkp-tie välillä Korkeakalliontie - Katinhännäntie ja Oikopolun akk Vihti , ,2 10,2 1,9 78,0 0, A1 Mt 132, Röykkä, akk Nurmijärvi AKK , ,0 100,0 33,3 0,0 90, A1 Mt 140 Mittalinjan akk Vantaa AKK , ,5 92,3 52,7 15,0 90, A1 Mt 170 Hangelby - Box jkp-tie Sipoo , ,8 0,0 4,1 2,6 30, A1 Mt 170 Kulloo - Ernestas jkp Porvoo , ,2 27,6 2,0 26,9 30, A1 Mt 178 (Valkontie), jkp-tie välillä Petaksentie - Solvikintie ja Vanha Valkontie - Valko (1. vaihe) Loviisa , ,4 52,3 66,5 3,7 40, A1 Mt 1130 (Kauklahdenväylä), kevyen liikenteen väylä Kehä III:n kohdalle Espoo , ,9 0,0 22,8 0,0 10, A1 Mt 1131 Haapajärvi - Veikkola Jkp-tie Kirkkonummi , ,9 41,9 0,0 26,9 40, A1 Mt 1456 Vähänummi - Kellokoski jkp-tie Tuusula, Järvenpää , ,3 74,3 43,4 100,0 0, A2 Kt 45, Kolistimenmäen akk Tuusula AKK , ,0 89,7 2,3 22,0 20, A2 Mt 110 välillä mt Veikkola jkp-tie Vihti, Kirkkonummi , ,6 74,8 5,9 76,8 30, A2 Mt 111 Tallbacka - Påminne jkp-tie Raasepori , ,4 42,0 10,7 42,8 20, A2 Mt 125, mt 1251, mt 1252 Nummen kirkolta ykköstielle, jkp-tie Nummi-Pusula , ,0 56,3 13,8 0,0 20, A2 Mt 132 Klaukkala - Talvisto jkp-tie Nurmijärvi , ,3 92,3 13,2 53,1 90, A2 Mt 132 Perttulan jkp-tie Nurmijärvi , ,7 71,9 20,8 34,5 20, A2 Mt 132 Vihtijärven jkp-tie Vihti , ,2 81,7 0,0 3,4 0, A2 Mt 145 Hakalantie - Ristinummentie ylitysjärjestelyt Tuusula, Järvenpää AKK , ,2 93,4 7,8 59,0 50, A2 Mt 1456 Sepänmäki - Mäntsälä jkp-tie ja Hirvihaaran alikulku (mt 140) Mäntsälä , ,5 1,6 0,0 0,0 40, A2 Mt 1605 (Myrskyläntie) jkp-tie välillä Lakkapolku - Papinjärventie Porvoo , ,6 70,8 1,3 40,0 40, A2 Mt (Volsintie) Myllykyläntie - Koivuhaka jkp-tie Kirkkonummi , ,4 35,3 19,4 0,0 60, A2 Mt 110 Ämmässuo-Nupuri jkp-tie ja alikulku Espoo , ,8 49,5 0,0 0,0 10, A2 Mt 170 välillä Tarmola - vt 7 (golfkenttä) Porvoo , ,4 67,2 0,0 6,1 20, A3 Kt 51 välillä mt mt jkp-tie Inkoo , ,3 69,5 14,8 60,0 20, A3 Mt 110 Veikkola - Kolmiranta jkp-tie Kirkkonummi, Espoo , ,8 0,2 2,0 10,6 10, A3 Mt 110, jkp-tie välillä mt 1251 (Tervalammentie) - mt (Palajärventie) Vihti , ,3 0,0 0,1 46,2 10, A3 Mt 115 Sudenkaari - mt jkp-tie Siuntio , ,2 43,0 0,0 66,2 20, A3 Mt 140 Kerava - mt 145 jkp Kerava , ,2 32,8 0,0 21,5 0, A3 Mt 140 Mikonkorpi - Haarajoki jkp-tie Järvenpää , ,8 56,9 0,0 38,8 20, A3 Mt 170 Box - Kulloo jkp-tie Sipoo, Porvoo , ,0 0,0 0,1 9,8 10, A3 Mt 176, jkp-tie välille Gislom - Lurensintie Pernaja , ,0 21,7 0,0 42,7 0, A3 Mt 1090 Vasarla - Lempola th, jkp-tie Lohja , ,2 44,5 0,0 34,3 0, A3 Mt 1130 Mankki - paloasema jkp-tie Espoo, Kirkkonummi , ,9 38,9 0,0 46,1 0, A3 Mt 1224 jkp-tie Vihdintie-Sipilänmäki Vihti , ,8 66,0 10,1 0,0 60, A3 Mt 1311 Alhoniittu - Rajamäki jkp-tie Nurmijärvi , ,0 54,5 0,0 63,1 20, A3 Mt 1324 (Lahnuksentie) Huhtamäentie - Nurmelantie jkp-tie Espoo, Nurmijärvi , ,0 50,2 4,0 43,5 20, A3 Mt 1494 välillä Jokimäki-Pornainen (Kotojärvi) jkp-tie Pornainen , ,9 0,0 0,0 44,5 0, A3 Mt 1551 (Bjurbölentie) ja mt 1552 (Tarkkistentie), Tarkkinen - Stensböle, jkp-tie Porvoo , ,3 35,0 0,0 74,2 0, A3 Mt 11479, Rusutjärven jkp:n 2. vaihe Tuusula , ,7 0,0 2,3 0,0 20, A3 Mt 112 Inkoontie välillä Virkkalan risti - Kastlähteen muistomerkki, jkp-tie Lohja , ,7 68,0 2,1 18,4 20, A3 Mt 1521 välillä Korso - Nikkilä Vantaa, Sipoo , ,5 34,7 2,9 70,9 20,

14 16 Uudenmaan tiepiirin kevyen liikenteen tarveselvitys 2009 LIITE 3. Hankkeet kunnittain (kiireellisyysluokan sisällä tienumeron mukaan järjestyksessä) Kunta Hankkeen nimi Hanke- ID Kiireellisyysluokka Kiireellisyysluokka Hankkeen nimi B Askola, Pornainen Mt 151 Timola - Pornainen jkp-tie B Kirkkonummi Mt Sepänkyläntie Veklahti - Masala jkp-tie B Askola Mt 1605 Nyypakka - Särkijärven koulu jkp-tie B Kirkkonummi Mt Hirsalantie, kt 51 - Långvik jkp-tie B Askola Mt 1605 Forslätt - Juornaankylän keskusta jkp-tie B Kirkkonummi Mt Hirsalantie, Långvikin kohdan jkp-tie B Askola, Porvoo Mt 1605 Alho - Nyypakka jkp-tie B Kirkkonummi Mt Sundbergintie, Kehä III:n risteyssillalle jkp-tie B Askola Mt 1635 Askola - Onkimaa jkp-tie B Lapinjärvi Vt 6 Rutumin kohta välillä Ulrikantie - Karjalaistentie jkp-tie B Askola Mt Vahijärvi-Monninkylä jkp-tie B Lapinjärvi Vt 6 välillä Pockarbackantie ja Sandkullantie jkp-tie B Askola Mt (Nietoontie) välillä Askola - Nietoo, jkp-tie B Lapinjärvi Mt 1751 välillä Ruhantie ja Myllytie jkp-tie B Askola Mt jkp-tie mt 1605:n kohdalle B Lapinjärvi Mt (Pukarontie), Pukaron jkp-tie B Askola, Porvoo Mt Monninkylä - Tuorila jkp-tie B Liljendal Mt 1761 välillä vt 6 - Hopomintie jkp-tie B Askola Mt Juornaankylän koulu - mt 1605 jkp-tie B Liljendal Mt välillä Kartanontien liittymä - hautausmaa jkp-tie A1 Espoo Mt 1130 (Kauklahdenväylä), kevyen liikenteen väylä Kehä III:n kohdalle B Liljendal Mt välillä Backgärdantie ja Heikantbacken jkp-tie A2 Espoo Mt 110 Ämmässuo-Nupuri jkp-tie ja alikulku A3 Lohja Mt 1090 Vasarla - Lempola th, jkp-tie A3 Espoo, Kirkkonummi Mt 110 Veikkola - Kolmiranta jkp-tie A3 Lohja Mt 112 Inkoontie välillä Virkkalan risti - Kastlähteen muistomerkki, jkp-tie A3 Espoo, Kirkkonummi Mt 1130 Mankki - paloasema jkp-tie B Lohja Vt 1, mt 110, Nummenkylän jkp-tie välillä kunnan raja - vt A3 Espoo, Nurmijärvi Mt 1324 (Lahnuksentie) Huhtamäentie - Nurmelantie jkp-tie B Lohja Vt 25 Virkkalan ristiltä Mustion suuntaan jkp-tie B Espoo Mt 120 Luukki - Takkula (mt 11337) jkp-tie B Lohja Mt 104 Sammatti - vt B Espoo Mt 120 Takkula (mt 11337) - Saarijärvi jkp-tie B Lohja Mt 112 Inkoontien jkp-tie B Espoo Mt (Nuuksiontie) välillä Brobacka Solvalla jkp-tie B Lohja Mt 116 Suitiantien jkp-tie B Espoo Mt Oittaa - Pirttimäen ulkoilualue jkp-tie B Lohja Mt 1070 Karstuntie, Karstun koulun kohta B Espoo Mt Takkula - Skogby jkp-tie B Lohja Mt 1070 Sammatti - Myllykylä jkp-tie B Espoo Mt Bodomintie välillä Röyläntie - Pakankylä jkp-tie B Lohja, Nummi-Pusula Mt 1072 Tavola - Sammatti B Espoo Mt (Bodomintie) välillä Pirttimäki Snettansintie jkp-tie B Lohja, Siuntio Mt 1130 välillä Kokkila - Virkkala jkp-tie B Espoo Mt Nettaantien jkp-tie B Lohja Mt jkp-tie välille uusi vt 1 - Kisakallio B Espoo Mt Vanha Lahnuksentie jkp-tie B Lohja Mt Nummenkylän rt:n eritaso alikulku (yhteistyössä RHK) B Espoo Mt (Röyläntie) välillä Bodom - Röylä jkp-tie A1 Loviisa Mt 178 (Valkontie), jkp-tie välillä Petaksentie - Solvikintie ja Vanha Valkontie - Valko (1. vaihe) B Hanko Mt Täktomin jkp-tie B Loviisa Mt 178 (Valkontie), jkp-tie välillä Solvikintie - Vanha Valkontie (2.vaihe) B Hanko Mt 11008, Kirkkotien jkp-tie B Loviisa, Ruotsinpyhtää Mt 1583 Määrlahti - mt jkp-tie B Hyvinkää Mt 1361 välillä vt 3 - mt jkp-tie B Myrskylä Mt 162 Myrskylä jkp-tie välillä mt Koukjärvi B Hyvinkää Mt 1403 Latostenmaa - Ridasjärvi jkp-tie B Myrskylä Mt 167 Pukkilantien liittymän akk B Hyvinkää Mt 1453 (Kellokoskentie) jkp-tie välillä Järvenpään raja - Uusikylä B Myrskylä Mt 167 Ylöstalontien akk A3 Inkoo Kt 51 välillä mt mt jkp-tie B Myrskylä Mt 167 välillä Pukkilantie - Suntianmäki jkp-tie B Inkoo Mt 186 välillä kt 51 - mt 1121 jkp-tie B Myrskylä Mt 1751 Myrskylä - Syväjärvi jkp-tie B Inkoo Mt Torpintie jkp-tie B Myrskylä Mt 1751 Syväjärvi - Myllykylä jkp-tie A1 Järvenpää, Tuusula Mt 1456 Vähänummi - Kellokoski jkp-tie B Myrskylä Mt välillä Kankkilan kylä - Kankkilan koulu jkp-tie A2 Järvenpää, Tuusula Mt 145 Hakalantie - Ristinummentie ylitysjärjestelyt A2 Mäntsälä Mt 1456 Sepänmäki - Mäntsälä jkp-tie ja Hirvihaaran alikulku (mt 140) A3 Järvenpää Mt 140 Mikonkorpi - Haarajoki jkp-tie B Mäntsälä Vt 25 jkp-tie välillä Keravanjärvi - Metsäkulma B Järvenpää, Tuusula Mt 1421 Järvenpää - Vanhakylän pt jkp-tie B Mäntsälä Kt 55 (Porvoontie), Mäntsälän kohdan jkp-tie B Järvenpää Mt 1456, Pohjoisväylä, Helsingintien liittymä, akk B Mäntsälä, Orimattila Mt 164 (Orimattilantie) kevyen liikenteen väylä (ulottuu H-piirin puolelle) B Karjalohja Mt 104 välillä Karjalohjan keskusta - Härjänvatsa (mt 1873) jkp-tie B Mäntsälä Mt 1471 Anttila-Sälinkää jkp-tie B Karjalohja Mt 104 Särkijärven jkp-tie B Mäntsälä Mt 1471 Sälinkään jkp-tie B Karjalohja Mt (Nummijärventie) jkp-tie B Mäntsälä, Pornainen Mt 1493 Haarajoki - Metsäkylä (Halkia) jkp-tie B Karkkila Vt 2 Ahmoontien liittymän akk B Mäntsälä Mt 1494 Nummistenkylä jkp-tie B Karkkila Mt 126, Pusulantie jkp-tie välille Lemmointie Uimarannantie B Mäntsälä Mt 1494 Mattila - Numminen jkp-tie B Karkkila Mt Ahmoontie välillä vt 2 - Ahmoo jkp-tie B Mäntsälä, Tuusula Mt Linjatien jkp-tie A3 Kerava Mt 140 Kerava - mt 145 jkp B Mäntsälä Mt Arolan koulun jkp-tie A1 Kirkkonummi Mt 1131 Haapajärvi - Veikkola Jkp-tie B Mäntsälä Mt Mäntsälä - Sääksjärvi I-vaihe jkp-tie A2 Kirkkonummi, Vihti Mt 110 välillä mt Veikkola jkp-tie B Mäntsälä Mt 11734, mt 162, Mäntsälä - Sääksjärvi jkp-tie, II-vaihe A2 Kirkkonummi Mt (Volsintie) Myllykyläntie - Koivuhaka jkp-tie A2 Nummi-Pusula Mt 125, mt 1251, mt 1252 Nummen kirkolta ykköstielle, jkp-tie A3 Kirkkonummi, Espoo Mt 110 Veikkola - Kolmiranta jkp-tie B Nummi-Pusula Mt 110 (ent. vt 1) Saukkola - Mettula jkp-tie A3 Kirkkonummi, Espoo Mt 1130 Mankki - paloasema jkp-tie B Nummi-Pusula Mt 127 Hyönölä - Pusula kk jkp-tie B Kirkkonummi Mt 1131, mt Haapajärvi jkp-tie B Nummi-Pusula Mt 1072 Saukkola - Tavola jkp-tie B Kirkkonummi Mt 1191 Upinniementien jkp-tie B Nummi-Pusula, Lohja Mt 1072 Tavola - Sammatti B Kirkkonummi Mt (Överbyntie), Karlbergintie - Isonsuontie jkp-tie B Nummi-Pusula Mt 1224 Ikkalan tiejärjestelyt B Kirkkonummi Mt Isonsuontie, välillä Överbyntie - kt A1 Nurmijärvi Mt 132, Röykkä, akk B Kirkkonummi Mt välillä Evitskog - Lapinkylä A2 Nurmijärvi Mt 132 Klaukkala - Talvisto jkp-tie B Kirkkonummi Mt Sjökullantie, Lapinkylä-Kylmälä jkp-tie A2 Nurmijärvi Mt 132 Perttulan jkp-tie B Kirkkonummi Mt 11233, jkp-tie Veikkolaan A3 Nurmijärvi Mt 1311 Alhoniittu - Rajamäki jkp-tie B Kirkkonummi Mt Eestinkyläntie, jkp-tie A3 Nurmijärvi, Espoo Mt 1324 (Lahnuksentie) Huhtamäentie - Nurmelantie jkp-tie B Kirkkonummi Mt Hilantie, jkp-tie B Nurmijärvi, Vantaa Mt 130 Vanha Hämeenlinnantie välillä Syväoja - Nurmijärvi, jkp-tie B Kirkkonummi Mt (Kabanovintie) välillä mt Mattbynkuja jkp-tie B Nurmijärvi Mt 132 Perttula - Röykkä jkp-tie B Kirkkonummi Mt Peuramaa - Piispankylä jkp-tie B Nurmijärvi Mt 132 Klaukkala - mt jkp-tie B Kirkkonummi Mt Porkkalantie, keskustan kohdan jkp-tie B Nurmijärvi Kt 45 Rantakulmantien liittymä, alikulku B Kirkkonummi Mt Porkkalantie, välillä Piispankylä - Porkkala jkp-tie B Nurmijärvi Mt 130 Harjula - Ojakkala jkp-tie B Kirkkonummi Mt Vols - Ingelsintie jkp-tie B Nurmijärvi Mt 1321 Hongisojan pt - Perttula jkp-tie B Kirkkonummi Mt Samkullantie - Ingelsintie jkp-tie B Nurmijärvi Mt 1321 Nurmijärven kk - Jokela jkp-tie B Kirkkonummi Mt (Gesterbyntie) välillä Kirkkotie - mt jkp-tie B Nurmijärvi Mt 1322 Nummenpään jkp-tie B Kirkkonummi Mt (Gesterbyntie) välillä Hopeakuja - Pulkuksentie jkp-tie B Nurmijärvi Mt 1322 Mikkolanmäen kohta jkp-tie B Kirkkonummi Mt (Gesterbyntie) välillä Pulkuksentie - Kirkkotie jkp-tie B Nurmijärvi Mt Sääksjärvi - Röykkä jkp-tie Kunta Hanke- ID

15 17 Uudenmaan tiepiirin kevyen liikenteen tarveselvitys 2009 LIITE 3. Hankkeet kunnittain (kiireellisyysluokan sisällä tienumeron mukaan järjestyksessä) Kunta Hankkeen nimi Hanke- ID Kiireellisyysluokka Kiireellisyysluokka Kunta Hankkeen nimi B Nurmijärvi Mt Takkulantie vä. Majalammentie - Lepsämäentie jkp-tie A3 Sipoo, Porvoo Mt 170 Box - Kulloo jkp-tie B Nurmijärvi Mt Valkjärventie, jkp-tie välillä Lepsämäntie - Lopentie A3 Sipoo, Vantaa Mt 1521 välillä Korso - Nikkilä B Nurmijärvi Mt Järventaustantie - Nummimäki jkp-tie B Sipoo Mt Massby, väli mt Ingman Foods jkp-tie B Nurmijärvi Mt 11431, mt 11433, Klaukkalantie - mt 130 jkp-tie B Sipoo Mt Talman koulun kohta, akk B Nurmijärvi Mt välillä mt Palojoki jkp-tie B Sipoo Mt Martinkyläntien alikulku (tarkka kohta epäselvä) B Nurmijärvi Mt Palojoen kyläkauppa - koulu jkp-tie B Sipoo Mt 146, Pohjois-Paippisen kohdan jkp-tie B Nurmijärvi Mt Nukarin tiejärjestelyt (jkp-tie) B Sipoo Mt 148 Kulloontie välillä Keravan raja - Nikkilä, jkp-tie A3 Pernaja Mt 176, jkp-tie välille Gislom - Lurensintie B Sipoo Mt 1533 Hangelby - Salparin koulu jkp-tie B Pernaja Mt 170 välillä Vanha Viipurintie - mt 1580 jkp-tie B Sipoo Mt 1534 välillä Boxin koulu - Nevaksentie jkp-tie B Pernaja Mt 170 Koskenkylä - Pernaja jkp-tie B Sipoo Mt Vanha Porvoontie, Jokivarrentie mt 1521 (Jokivarrentie), jkp-tie B Pernaja Mt 1580 välillä Edöntie - Kabbölentie, jkp-tie B Sipoo Mt Gumbostrandin jkp-tie A3 Pornainen Mt 1494 välillä Jokimäki-Pornainen (Kotojärvi) jkp-tie B Sipoo Mt 11683, Martiksentien jkp-tie B Pornainen Mt 146 (Järvenpääntie), Pornaisten jkp-tie B Sipoo Mt Eriknäsintie vt 7:ltä etelään jkp-tie B Pornainen Mt 151 välillä mt päiväkoti jkp-tie B Sipoo Mt Broböle - Söderkulla jkp-tie B Pornainen, Askola Mt 151 Timola - Pornainen jkp-tie B Sipoo Mt Box - Sipoo jkp-tie B Pornainen Mt 1492 välillä mt Laukkosken koulu jkp-tie B Sipoo Mt Paippisten pt jkp-tie B Pornainen Mt 1493 Halkia - Metsäkylä (Parkkojan koulu) B Sipoo Mt 11701, Nikkilän kartanosta pohjoiseen, jkp-tie B Pornainen Mt 1493 Karimäentie - Hakalantie jkp-tie A3 Siuntio Mt 115 Sudenkaari - mt jkp-tie B Pornainen, Mäntsälä Mt 1493 Haarajoki - Metsäkylä (Halkia) jkp-tie B Siuntio Mt 115 välillä kt 51 - Billskog B Pornainen Mt 1494 Laha - Halkia jkp-tie B Siuntio Mt 1130 Lappersin jkp-tie B Pornainen Mt 1494 välillä Kukkurintie-Heinsuontie jkp-tie B Siuntio, Lohja Mt 1130 välillä Kokkila - Virkkala jkp-tie B Pornainen Mt 1494 Halkia - Metsäkylä jkp-tie B Siuntio Mt välillä mt Vaaratie jkp-tie B Pornainen Mt Kirkkotie - Kirveskoskentie jkp-tie A1 Tuusula, Järvenpää Mt 1456 Vähänummi - Kellokoski jkp-tie B Pornainen Mt Rantalantien jkp-tie, Jokimäki A2 Tuusula Kt 45, Kolistimenmäen akk A1 Porvoo Mt 170 Kulloo - Ernestas jkp A2 Tuusula, Järvenpää Mt 145 Hakalantie - Ristinummentie ylitysjärjestelyt A2 Porvoo Mt 1605 (Myrskyläntie) jkp-tie välillä Lakkapolku - Papinjärventie A3 Tuusula Mt 11479, Rusutjärven jkp:n 2. vaihe A2 Porvoo Mt 170 välillä Tarmola - vt 7 (golfkenttä) B Tuusula Mt 1421 Vanhakylän pt - Nuppulinna jkp-tie A3 Porvoo, Sipoo Mt 170 Box - Kulloo jkp-tie B Tuusula Mt Korsontien jkp-tie A3 Porvoo Mt 1551 (Bjurbölentie) ja mt 1552 (Tarkkistentie), Tarkkinen - Stensböle, jkp-tie B Tuusula Mt 1403 Ridasjärventie jkp-tie välillä Reinintie - Tiiliruukintie B Porvoo Mt 170 (Loviisantie) / mt (Sannaistentie) liittymä ja Illby skola, akk B Tuusula, Järvenpää Mt 1421 Järvenpää - Vanhakylän pt jkp-tie B Porvoo Mt 1541 Treksilä - Mänsas jkp-tie B Tuusula Mt välillä Koivisto - Kylänpää III-vaihe jkp-tie B Porvoo Kt 55 (Mäntsäläntie) jkp-tie välillä vt 7 - Haksintie B Tuusula Mt 11503, Rusutjärven jkp:n 3. vaihe B Porvoo Mt 148 (Öljytie), vt 7 pohjoiseen B Tuusula Mt Vanha Hämeentie kt 45 - Vetikontie jkp-tie B Porvoo Mt 170 (Loviisantie), Ilolan koulumatkat (keskusta - Ilola), jkp-tie B Tuusula Mt Nuppulinnantie, jkp-tie B Porvoo Mt 170 (Loviisantie), Ilolan koulumatkat (Ilola - Pernaja), jkp-tie B Tuusula, Mäntsälä Mt Linjatien jkp-tie B Porvoo Mt 1531 Hinthaara - kt 55 jkp-tie A1 Vantaa Mt 140 Mittalinjan akk B Porvoo Mt 1531 Anttila välillä mt Hinthaara A3 Vantaa, Sipoo Mt 1521 välillä Korso - Nikkilä B Porvoo Mt 1543 Tolkkinen - Emäsalon silta jkp-tie B Vantaa Mt Leppäkorventie jkp-tie B Porvoo Mt 1552 Epoon jkp 1.vaihe B Vantaa Mt 130 Vanha Hämeentie, Klaukkalantie - Syväoja jkp-tie B Porvoo Mt 1552 Porvoo - Epoo, II vaihe jkp-tie B Vantaa, Nurmijärvi Mt 130 Vanha Hämeenlinnantie välillä Syväoja - Nurmijärvi, jkp-tie B Porvoo Mt 1571 Veckjärvi - Sannainen jkp-tie B Vantaa Mt 140 Siltaniitynkujan akk B Porvoo Mt 1571 Tervaranta - Veckjärvi jkp-tie B Vantaa Mt jkp-tie välillä Kivipellontie - vt B Porvoo Mt 1571 (Jakarintie) jkp-tie välillä Sannainen - Jakari B Vantaa Mt Riipiläntie välillä Katriinantie Vantaan jkp-tie B Porvoo Mt 1601 Teissala - Kerkkoo jkp-tie B Vantaa Mt Suosaarentie jkp-tie B Porvoo Mt 1601, mt Kerkkoon kohta, jkp-tie A1 Vihti Mt 120 (Vanha Porintie), jkp-tie välillä Korkeakalliontie - Katinhännäntie ja Oikopolun akk B Porvoo Mt 1605 (Myrskyläntie) jkp-tie välillä Papinjärventie - Kerkkoontie A2 Vihti, Kirkkonummi Mt 110 välillä mt Veikkola jkp-tie B Porvoo, Askola Mt 1605 Alho - Nyypakka jkp-tie A2 Vihti Mt 132 Vihtijärven jkp-tie B Porvoo Mt Tuorilan jkp-tie A3 Vihti Mt 110, jkp-tie välillä mt 1251 (Tervalammentie) - mt (Palajärventie) B Porvoo, Askola Mt Monninkylä - Tuorila jkp-tie A3 Vihti Mt 1224 jkp-tie Vihdintie-Sipilänmäki B Porvoo Mt Porvoo - Saksala jkp-tie B Vihti Mt 120 (Vanha Porintie), jkp-tie välillä mt 1241 (Olkkalantie) - Heikkiläntie B Porvoo Mt Voolahden jkp-tie, Grännäsin kohta B Vihti Vt 25 (Kehätie), alikulku mt:n (Suonpääntie) kohdalle B Porvoo Mt (Voolahdentie) jkp-tie välillä kirkko - koulu B Vihti Mt 110, jkp-tie välillä mt (Palajärventie) - mt (Yöviläntie) B Pukkila Mt 1635 keskustan kohdan jkp-tie ja alikulku B Vihti Mt 110 (Vanha Turuntie), jkp-tie välillä mt (Yöviläntie) - Pillistöntie B Pukkila Mt 162 välillä Torppi - Veteraantie jkp-tie B Vihti Mt 120 Saarijärvi - Salmi jkp-tie B Pukkila Mt 162 Veteraantie - Keskustie jkp-tie B Vihti Mt 120 Salmi - Siippoo jkp-tie B Pukkila Mt 162 Kantele - keskusta jkp-tie, kirkonkylän pää B Vihti Mt 120 (Vanha Porintie), jkp-tie välillä Kourlantie - mt 1241 (Olkkalantie) B Pukkila Mt 162, jkp-tie Kantele - Keskusta, Kanteleen pää B Vihti Mt 132 (Lopentie), jkp-tie välillä mt 133 (Karkkilantie) - Ylimmäistentie B Pukkila Mt 1633, jkp-tie Hautjärventien varteen Savijoelle saakka B Vihti Mt 1215 välillä Palojärvi - Tervalampi jkp-tie B Pukkila Mt 1635 Pukkila - Savijoki jkp-tie B Vihti Mt 1215 (Tervalammentie), jkp-tie välillä Tervalammen koulu - Järventaustantie B Pukkila Mt 1635, jkp-tie Keskusta - Syvänoja B Vihti Mt 1215 (Tervalammentie), jkp-tie välillä Lusilantie - Kenraalintie A1 Raasepori Vt 25 Leksvallintien jkp-tie ja alikulku B Vihti Mt 1215 (Tervalammentie), jkp-tie välillä Järventaustantie - Grönkullantie A2 Raasepori Mt 111 Tallbacka - Påminne jkp-tie B Vihti Mt 1215 (Tervalammentie), jkp-tie välillä Grönkullantie - Lusilantie B Raasepori Vt 25 välillä mt mt 1050 jkp-tie B Vihti Mt 1215 Ojakkala - vt 2 jkp-tie B Raasepori Vt 25 välillä mt Ratakatu (mt 1018) jkp-tie B Vihti Mt 1221 Hovi - Painonummentie jkp-tie B Raasepori Vt 25 välillä Horsbäck - Karjaa (mt 1014) jkp-tie B Vihti Mt 1223 (Vanjoentie), jkp-tie välillä Iso Karhunkorventie - Jokikunnan koulu B Raasepori Kt 52 Tenholantien jkp-tien jatke B Vihti Mt 1224 (Jokikunnantie), jkp-tie välillä Kartanontie - Härtsiläntie B Raasepori Kt 52 jkp-tie Skåldarg - Grabbskog B Vihti Mt 1224 (Jokikunnantie), jkp-tie välillä Härtsiläntie - mt 1223 (Vanjoentie) B Raasepori Mt 111 (Turuntie) jkp-tie välillä Pohja kk - Björsby B Vihti Mt 1224 (Jokikunnantie), jkp-tie välillä Hytintie - mt (Tuohiveräjäntie) B Raasepori Mt 186, mt Ruukki - Mustio jkp-tie B Vihti Mt 1224 (Jokikunnantie) ja mt 1223 (Vanjoentie), jkp-tie välillä Jokikunnan koulu - Hytintie B Raasepori Mt 1002, Gammelboda - Västervik jkp-tie B Vihti Mt 1241 (Olkkalantie), jkp-tie ja akk välillä vt 2 (Porintie) - mt 120 (Vanha Porintie) B Ruotsinpyhtää Vt 7 Tesjoki - Ahvenkoski jkp-tie B Vihti Mt 1241 (Olkkalantie), jkp-tie välillä mt 1224 (Helsingintie) - vt 2 (Porintie) B Ruotsinpyhtää, Loviisa Mt 1583 Määrlahti - mt jkp-tie B Vihti Mt 1331 välillä mt Puolakantie jkp-tie B Ruotsinpyhtää Mt 1792 Ahvenkoski - Ruotsinpyhtää jkp-tie B Vihti Mt Palajärventien jkp-tie B Ruotsinpyhtää Mt 1792 Viirilä - Ruotsinkylä jkp-tie B Vihti Mt (Otalammentie), alikulku Otalammen kylän kohdalle A1 Sipoo Mt 170 Hangelby - Box jkp-tie Hanke- ID

16 18 Uudenmaan tiepiirin kevyen liikenteen tarveselvitys 2009 LIITE 4, Kevyen liikenteen hankekorista poistetut tai erilleen otetut hankkeet Hankkeet, jotka sijaitsevat tieosilla, joille ei voida osoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 83 :n mukaista maantien liikennealuetta Hanke-ID Hankkeen nimi Kunta Tie Aosa Aet Losa Let Pituus (m) KVL Mt 114 Kauniaistentien (Bensow) jkp-tie ja alikulku Kauniainen, Espoo Mt 111, mt 1018 Kroggårdintien jkp Karjaa Mt 1270 Pusula - Seppälä jkp-tie Nummi-Pusula Mt 1375 Vanha Myllypolku - mt 140 jkp-tie ja akk Vantaa Mt Västerkullan pt jkp-tie Inkoo Mt Bollstantie - Katajanokantie jkp-tie Inkoo Mt välillä Rantatie - Suurkirkontie Inkoo Mt Vappulantie, puuttuvat jkp-tiet Lohja Mt Lieviön rt:n eritaso, alikulku (yhteistyössä RHK) Lohja AKK Mt Tarttilan pt jkp-tie Vihti Mt 11201, Vanjärvi Karkkila jkp-tie Karkkila Mt 11221, Järvepääntien jkp-tie Karkkila Mt välillä mt Tolsa jkp-tie Kirkkonummi Mt Vilhonkummuntie, Neidonkallion alikulku Kirkkonummi AKK Mt (Gesterbyntie) välillä Gesterborgintie - Hopeakuja jkp-tie Kirkkonummi Mt Lamminpääntie, Välipurontie-Lamminjärventie jkp-tie Kirkkonummi Mt Herustentie - Uimarannan risteys jkp-tie Nurmijärvi Mt Kirkkotien nykyisen jkp-tien parantaminen Nurmijärvi Mt Ohratie jkp-tie Vantaa Mt Vanha Porvoontie, Kuninkaanmäentie - Sip, jkp-tie Vantaa Mt Fazerintien jkp-tie Vantaa Mt Karhusaaren pt jkp-tie Helsinki Mt Sotungintie jkp-tie Vantaa Mt Eriksnäsintie välillä Söderkulla - vt 7 Sipoo Mt 11697, mt 11689, Brobölentien jkp-tie ja akk Sipoo Mt Porvoontie - Kaskela jkp-tie Kerava Mt Ruukintien jkp-tie Ruotsinpyhtää Mt Puistokujan jkp-tie Ruotsinpyhtää Pääasiallisesti paikallista liikennettä palvelevat hankkeet Hanke-ID Hankkeen nimi Kunta Tie Aosa Aet Losa Let Pituus (m) KVL Vt 1 Turunväylän ja Tuomarilantien liittymä, alikulku Espoo, Kauniainen AKK Vt 3 jkp-tie välillä Kehä I - Eliel Saarisen tie Helsinki Kt 51 välillä Munkinmäki - Tolsa jkp-tie Kirkkonummi Mt 148 Kulloontien Mahlamäentien liittymä, akk Tuusula AKK Mt 152 Kulomäentien Jusslansuun liittymä, akk Tuusula AKK Mt 170 Riskutie-Länsimäentie jkp-tie, akk ja liitt.parant Helsinki Mt 1130 (Kauklahdenväylä), kevyen liikenteen väylä Mankinjoen kohdalle Espoo Mt (Kuonomäentie) Klaukkala - Viljelystie jkp-tie Nurmijärvi Hankkeet, joita ei toteuteta erillisinä kevyen liikenteen hankkeina, vaan osana laajempaa kokonaisuutta Hanke-ID Hankkeen nimi Kunta Tie Aosa Aet Losa Let Pituus (m) KVL Vt 2 välillä Pihtisillantie - Meritie (mt 11238) jkp-tie (Vt 2 par. yhteydessä) Vihti Vt 25 Meltolan sairaalan jkp-tie ja alikulku (Vt. 25 Meltolan kohdan yht.) Karjaa Kt 50 Masala - Sundet alikulku (Kehä III:n par. yhteydessä) Kirkkonummi AKK Kt 50 (Kehä III), Luomanrannan alikulku (Kehä III:n par. yhteydessä) Kirkkonummi AKK Kt 50 välillä Hirvisuo - Mikkelänkallion, jkp-tie (Kehä III:n par. yhteydessä) Espoo Kt 50 Raappavuorentien jkp-tie (Kehä III:n par. yhteydessä) Vantaa Kt 50 Tuupakka jkp-tie (Kehä III:n par. yhteydessä) Vantaa Kt 51, Karlbergintien ylikulku (kt 51 nelikaistaistamisen yhteydessä) Kirkkonummi AKK Mt 1583 Saaristotien liittymä Fortumin ydinvoimalaitos jkp-tie Loviisa, Ruotsinpyhtää Hankkeet, jotka sisältyvät tai siirretään tiepiirin muihin hankekoreihin Hanke-ID Hankkeen nimi Kunta Tie Aosa Aet Losa Let Pituus (m) KVL Kt 45 Tuusulanväylä, Mäkitorpantie-Risupadontie jkp-tien parantaminen (ylläpidon koreihin) Helsinki Mt 140 Jokiniementie - mt 1375 liitt.järj. ja jkp-tie (liittymäkoriin) Vantaa Mt 145, Järvenpääntie, Sipoontien liittymä, akk (liittymäkoriin) Järvenpää AKK Mt 152 Kulomäentien Pakkasraitin liittymä, akk (liittymäkoriin) Tuusula AKK Mt 152 Kulomäentien välillä Kauriintie - Murmelikuja, jkp-tien parantaminen (ylläpidon koreihin) Vantaa AKK Mt 1452, Vähänummentie, Pohjoisväylän liittymäalue, akk (liittymäkoriin) Järvenpää AKK 6 604

17 Iitti Janakkala 19 Kuusankoski Renko UUDENMAAN TIEPIIRI Kouvola Kärkölä Iitti Tammela LIITE 5: KEVYEN LIIKENTEEN HANKEKORI Hausjärvi Orimattila Artjärvi Mäntsälä Riihimäki A1-luokan hankkeet Kouvola A2-luokan hankkeet Pukkila Loppi A3-luokan hankkeet Somero Kuusjoki Hyvinkää Lapinjärvi Myrskylä Karkkila Askola TTS-hankkeet Nummi-Pusula Nykyiset kevyen Halikkoliikenteen väylät TTS-HANKKEET Salo Mt 1191 Kantvik Strömsby jkp-tie Muurla Mt 1130 Lapinkylän jkp-tie, paloasema mt 1131 Sauvo Mt 1494 Nikkilä Linnanpelto jkp-tie Mt 11788, mt 11790Halikko Askola jkp-tiet Kt 52 Tenholantien jkp-tie Mt 11329, Suvisaaristo jkp-tie Vihti Pornainen Järvenpää Ruotsinpyhtää Nurmijärvi Kiikala Pertteli Pernaja Kerava Karjalohja Salo Raasepori Sipoo Porvoo Kauniainen Kemiönsaari Vantaa Loviisa Siuntio Lohja Kisko Espoo Pyhtää Tuusula Salo Kotka Liljendal Kirkkonummi Inkoo Helsinki sfjärd Hanko A1-LUOKAN HANKKEET A2-LUOKAN HANKKEET A3-LUOKAN HANKKEET Vt 25 Leksvallintien jkp-tie ja alikulku, Raasepori Mt 120 (Vanha Porintie), jkp-tie välillä Korkeakalliontie Katinhännäntie ja Oikopolun akk, Vihti Mt 132, Röykkä, akk, Nurmijärvi Mt 140 Mittalinjan akk, Vantaa Mt 170 Kulloo Ernestas jkp-tie, Porvoo Mt 170 Hangelby Box jkp-tie, Sipoo Mt 178 (Valkontie), jkp-tie välillä Petaksentie Solvikintie ja Vanha Valkontie Valko (1. vaihe), Loviisa Mt 1130 (Kauklahdenväylä), kevyen liikenteen väylä Kehä III:n kohdalle, Espoo Mt 1131 Haapajärvi Veikkola jkp-tie, Kirkkonummi Mt 1456 Vähänummi Kellokoski jkp-tie, Tuusula, Järvenpää Kt 45, Kolistimenmäen akk, Tuusula Mt 110 välillä mt 1215 Veikkola jkp-tie, Vihti, Kirkkonummi Mt 110 Ämmässuo Nupuri jkp-tie ja alikulku, Espoo Mt 111 Tallbacka Påminne jkp-tie, Raasepori Mt 125, mt 1251, mt 1252 Nummen kirkolta ykköstielle, jkp-tie, Nummi-Pusula Mt 132 Perttulan jkp-tie, Nurmijärvi Mt 132 Klaukkala Talvisto jkp-tie, Nurmijärvi Mt 132 Vihtijärven jkp-tie, Vihti Mt 145 Hakalantie Ristinummentie ylitysjärjestelyt, Tuusula, Järvenpää Mt 170 välilä Tarmola vt 7 (golfkenttä), Porvoo Mt 1456 Sepänmäki Mäntsälä jkp-tie ja Hirvihaaran alikulku (mt 140), Mäntsälä Mt 1605 (Myrskyläntie) jkp-tie välillä Lakkapolku Papinjärventie, Porvoo Mt (Volsintie) Myllykyläntie Koivuhaka jkp-tie, Kirkkonummi ± 40 km Kt 51 välillä mt mt jkp-tie, Inkoo Mt 110, jkp-tie välillä mt 1251 (Tervalammentie) mt (Palajärventie), Vihti Mt 110 Veikkola Kolmiranta jkp-tie, Kirkkonummi, Espoo Mt 112 Inkoontie välillä Virkkalan risti Kastlähteen muistomerkki, jkp-tie, Lohja Mt 115 Sudenkaari mt jkp-tie, Siuntio Mt 140 Mikonkorpi Haarajoki jkp-tie, Järvenpää Mt 140 Kerava mt 145 jkp, Kerava Mt 170 Box Kulloo jkp-tie, Sipoo, Porvoo Mt 176, jkp-tie välille Gislom Lurensintie, Pernaja Mt 1090 Vasarla Lempola th, jkp-tie, Lohja Mt 1130 Mankki paloasema jkp-tie, Espoo, Kirkkonummi Mt 1224 jkp-tie Vihdintie Sipilänmäki, Vihti Mt 1311 Alhoniittu Rajamäki jkp-tie, Nurmijärvi Mt 1324 (Lahnuksentie) Huhtamäentie Nurmelantie jkp-tie, Espoo, Nurmijärvi Mt 1494 välillä Jokimäki Pornainen (Kotojärvi) jkp-tie, Pornainen Mt 1521 välillä Korso Nikkilä, Vantaa, Sipoo Mt 1551 (Bjurbölentie) ja mt 1552 (Tarkkistentie), Tarkkinen Stensböle, jkp-tie, Porvoo Mt 11479, Rusutjärven jkp:n 2. vaihe, Tuusula

18 20 Uudenmaan tiepiirin kevyen liikenteen tarveselvitys LIITE 6. Esimerkki kohdekortista

19 Uudenmaan tiepiirin kevyen liikenteen tarveselvitys LIITE 6. Esimerkki kohdekortista 21

20 ISSN X TIEH