SISÄLLYS. N:o 954. Laki. tieliikennelain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2002

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 2002 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 954 Laki tieliikennelain muuttamisesta Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Valtioneuvoston asetus korvausedustajien nimeämisestä Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavien elintarvikkeiden tutkimuksia tekevistä laboratorioista Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta sikojen pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta kansallisten kotieläintukien maksatuksesta vuonna Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta toimenpiteistä kasvintuhoojien leviämisen estämiseksi ja hävittämiseksi annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen 21 :n väliaikaisesta muuttamisesta N:o 954 Laki tieliikennelain muuttamisesta Annettu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2002 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267/1981) 42 ja 89, sellaisena kuin niistä on 89 laissa 390/1998, ja lisätään lakiin siitä lailla 989/1992 kumotun 90 :n tilalle uusi 90 seuraavasti: 42 Heijastimen käyttö Jalankulkijan on pimeän aikana tiellä liikkuessaan yleensä käytettävä asianmukaista heijastinta. 89 Suojakypärän käyttö Kuljettajan ja matkustajan on ajon aikana käytettävä malliltaan hyväksyttyä suojakypärää, jollei hänen sairautensa tai vammansa taikka muu erityinen syy sitä estä, ajettaessa: 1) moottoripyörällä; 2) kolmipyöräisellä moottoriajoneuvolla; 3) muulla nelipyöräisellä moottoriajoneuvolla kuin autolla; 4) mopolla; ja 5) moottorikelkalla. Kuljettajan on huolehdittava, että alle 15- vuotias lapsi käyttää suojakypärää. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää ajoneuvon erityisestä rakenteesta tai ajotehtävän erityislaadusta johtuvia vapautuksia. HE 103/2002 LiVM 11/2002 EV 135/

2 4144 N:o Polkupyöräilijän suojakypärän käyttö Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Polkupyöräilijän ja polkupyörän matkustajan on ajon aikana yleensä käytettävä asianmukaista suojakypärää. Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2002 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Jari Vilén

3 4145 N:o 955 Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2002 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) 10 :n 1 momentin ja 39 :n nojalla, sellaisena kuin niistä on 10 :n 1 momentti laissa 1184/1998: 1 luku Yleistä 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään lukiolaissa (629/1998) tarkoitetun lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista samoin kuin opetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä opinto-ohjaukseen (tuntijako). 2 luku Lukiokoulutuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet 2 Lukio opiskeluympäristönä Lukion tulee olla opiskelijalle henkisesti ja fyysisesti turvallinen, oppimisen ja osallistumisen mahdollistava avoin ja myönteinen opiskeluympäristö. Lukion tulee tukea vuorovaikutteisuutta sekä oppilaitoksen sisällä että yhteydenpidossa ympäristöön. Opiskelijan itsenäisen toiminnan ja vastuullisuuden lisäksi lukiossa korostetaan opiskelijan asemaa osana opiskeluyhteisöä. 3 Opetuksen tavoitteet Lähtökohtana opetuksessa on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Tavoitteena on, että opiskelija oppii arvostamaan luonnon ja kulttuurien monimuotoisuutta. Opetuksen tulee tukea opiskelijan kasvua aikuisen vastuuseen omasta ja muiden ihmisten hyvinvoinnista, elinympäristön tilasta sekä kansalaisyhteiskunnan toimivuudesta. Opiskelijaa perehdytetään elinkeinoelämään ja yrittäjyyteen. Opiskelijan kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta syvennetään. Opetuksen pitää kannustaa opiskelijaa toimimaan opiskeluyhteisössä ja yhteiskunnassa paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tavoitteena on, että opiskelija oppii edistämään yhdessä muiden kanssa ihmisoikeuksia, demokratiaa, tasa-arvoa ja kestävää kehitystä. Tavoitteena on, että opiskelija omaksuu hyvät tavat ja osaa ilmaista kulttuuri-identiteettiään sekä että hän tiedostaa oman persoonallisen erityislaatunsa.

4 4146 N:o Tarpeelliset tiedot ja taidot Opiskelijalle tulee antaa jatko-opintojen, kansalaisena toimimisen ja laadukkaan elämän kannalta hyvä yleissivistys. Tietoja ja taitoja syvennetään sekä annetaan laajat yleistiedot ihmisestä, yhteiskunnasta, kulttuureista ja luonnosta. Tavoitteena on, että opiskelijalla on hyvät tietoyhteiskuntataidot. Häntä harjaannutetaan käyttämään niitä tiedonhankintaan ja viestintään, hallitsemaan mediaosaamisen perustaidot sekä arvioimaan kriittisesti tietoa. Opiskelijalle opetetaan yhteistyötaitoja, jotka mahdollistavat toimimisen itsenäisesti ja ryhmässä. Opetuksen tulee harjaannuttaa opiskelijaa monipuolisesti itseilmaisussa ja vuorovaikutustaidoissa ja ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti molemmilla kotimaisilla kielillä sekä vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Opetuksen on tarjottava esteettisiä kokemuksia sekä elämyksiä eri taidemuodoista. 5 Elinikäinen oppiminen ja itsensä kehittäminen Opetuksen on kehitettävä opiskelijan opiskelutaitoja ja opiskelijan kykyä arvioida opiskelutaitojaan. Opiskelijaa tuetaan tunnistamaan vahvuutensa ja kehittymistarpeensa oppijana ja käyttämään hänelle soveltuvia opiskelumenetelmiä. Opiskelijaa harjaannutetaan omien valintojen suunnitteluun ja tekemiseen sekä vastuuseen valinnoistaan. Tavoitteena on, että opiskelija sisäistää elinikäisen oppimisen merkityksen. Häntä tuetaan luottamaan opiskelutaitoihinsa sekä tekemään jatko-opintosuunnitelmia. Opetuksen on luotava valmiuksia opiskelijan oman tehtävän löytämiseksi yhteiskunnassa ja työelämässä. 6 Aikuisille annettavan opetuksen erityiset tavoitteet Aikuisille annettavaa opetusta kehitetään yleissivistävänä opetuksena. Opetuksen tulee tarjota monipuoliset edellytykset perus-, jatko- ja täydennyskoulutukseen sekä opiskelijan elinikäiseen itsensä kehittämiseen osana aikuiskoulutusta. Aikuisille annettavassa opetuksessa tulee antaa tutkintotavoitteisen opetuksen lisäksi suoritustavoitteisesti opiskelevien aineopiskelijoiden sekä muiden erityisryhmien opetusta, joissa otetaan huomioon aikuisopiskelun erityispiirteet. Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saa yleissivistävän tiedon lisäksi sellaisia opiskelu-, kieli- ja viestintätaitoja sekä tietoteknisiä taitoja, joita tarvitaan sekä jatko-opintoihin että työllistymiseen ja työelämässä menestymiseen. Opetuksen tulee kehittää valmiuksia elinikäiseen oppimiseen sekä tukea opiskelijan persoonallisuuden kasvua. 3 luku Lukio-opetuksen tuntijako 7 Nuorille annettavien opintojen rakenne Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja, joita opiskelijalle tulee tarjota valittaviksi. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän tarjoamia ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettavat lukiodiplomit. Soveltavat kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia. Opiskelijalle tulee antaa mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa soveltaviksi kursseiksi myös edellä tarkoitettuja muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä opintoja. 8 Nuorille annettavan opetuksen tuntijako Nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako on seuraava:

5 N:o Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 Kielet perusopetuksen vuosiluokilta 1-6 alkava kieli (A-kieli) 6 2 perusopetuksen vuosiluokilta 7-9 alkava kieli (B-kieli) 5 2 muut kielet 16 Matematiikka lyhyt oppimäärä 6 2 pitkä oppimäärä 10 3 Ympäristö ja luonnontieteet Biologia 2 3 Maantiede 2 2 Fysiikka 1 7 Kemia 1 4 Uskonto tai elämänkatsomustieto 3 2 Filosofia 1 3 Psykologia 1 4 Historia 4 2 Yhteiskuntaoppi 2 2 Taito- ja taideaineet 5 Liikunta 2 3 Musiikki Kuvataide Terveystieto 1 2 Opinto-ohjaus 1 1 Pakolliset kurssit Syventävät kurssit vähintään 10 Soveltavat kurssit Kurssit yhteensä vähintään 75 Syventävinä opintoina tarjottavien valtakunnallisten kurssien määrä Tuntijaon mukaisten pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi voi olla koulutuksen järjestäjän päättämiä syventäviä ja soveltavia kursseja. Oppituntien lisäksi opinto-ohjauksessa opiskelijalle annetaan muuta ohjausta. Opiskelija voi opiskella useampaa kuin yhtä A-kieltä. Jos toista kotimaista kieltä opiskellaan A-oppimäärän mukaisesti, on pakollisten kurssien määrä kuusi. Saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle opiskelijalle voidaan opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Jos saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle opiskelijalle opetetaan hänen omaa äidinkieltään, opiskelijan äidinkielen ja kirjallisuuden ja muiden kielten pakollisten kurssien yhteismäärät sekä opiskelijalle pakollisten kurssien kokonaismäärä voivat olla 1 momentissa säädettyä pienemmät. Tässä

6 4148 N:o 955 tapauksessa toista kotimaista kieltä opiskellaan valinnaisena aineena. Jos vieraskieliselle opiskelijalle opetetaan suomen tai ruotsin kieltä suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä toisen kotimaisen kielen tunnit saadaan jakaa mainittujen aineiden opetukseen siten kuin koulutuksen järjestäjä päättää. 9 Aikuisille annettavan opetuksen tuntijako Aikuisille annettavan opetuksen tuntijako on seuraava: Oppiaineet Pakolliset kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus 5 1 Kielet A-oppimäärä 6 2 B1-oppimäärä 5 2 Muut oppimäärät (B2, B3) 6 Matematiikka lyhyt oppimäärä 6 2 pitkä oppimäärä 10 3 Katsomukselliset ja yhteiskunnalliset aineet 6 Uskonto tai elämänkatsomustieto 1 Historia 3 Yhteiskuntaoppi 1 Filosofia 1 Luonnontieteelliset aineet 7 Fysiikka 1 Kemia 1 Biologia 2 Maantiede 1 Psykologia 2 Muita lukion tehtävään kuuluvia aineita ja aihekokonaisuuksia Yhteensä vähintään 44 Syventävinä opintoina tarjottavien valtakunnallisten kurssien vähimmäismäärä Tuntijaon mukaisten pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi voi olla koulutuksen järjestäjän päättämiä syventäviä kursseja sekä muita lukion tehtävään kuuluvia aineita ja aihekokonaisuuksia. Opiskelijan tulee opiskella vähintään yhtä kieltä A-oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Joko A-kielen tai B1-kielen tulee olla toinen kotimainen kieli. Opiskelijalle tulee varata mahdollisuus opiskella valinnaisena aineena yhtä tai useampaa kieltä. Rangaistuslaitoksessa järjestettävässä opetuksessa voidaan poiketa 1 momentista sen mukaan, kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Opiskelijan, joka on aloittanut lukio-opintonsa alle 18-vuotiaana tulee opiskella 1 momentissa tarkoitettujen kurssien lisäksi

7 N:o vähintään yksi kurssi liikuntaa ja yksi kurssi terveystietoa sekä kaksi kurssia kuvataidetta tai musiikkia tai yksi kurssi kumpaakin viimeksi mainittua ainetta. Oppiaineiden opetuksen lisäksi opiskelijoille annetaan opintoihin liittyvää ohjausta. Ohjaukseen osallistuminen on opiskelijalle vapaaehtoista. Mitä 8 :n 4 6 momentissa säädetään koskee myös aikuisille annettavan opetuksen tuntijakoa. 10 Erityisen koulutustehtävän saaneen koulutuksen järjestäjän antamaa opetusta koskeva erityissäännös Lukiolain 3 ja 4 :n mukaisen erityisen koulutustehtävän saaneen koulutuksen järjestäjän antamassa opetuksessa voidaan poiketa 7 tai 8 :stä sen mukaan kuin koulutuksen järjestämistä koskevassa luvassa määrätään. 4 luku Voimaantulo ja siirtymäsäännökset 11 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Tällä asetuksella kumotaan lukion tuntijaosta 23 päivänä syyskuuta 1993 annettu valtioneuvoston päätös (835/1993) ja aikuislukion tuntijaosta 26 päivänä syyskuuta 1994 annettu opetusministeriön päätös (873/1994) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen. 12 Siirtymäsäännökset Edellä 11 :n 2 momentissa mainitun päätöksen mukaan laadittua opetussuunnitelmaa voidaan noudattaa, kunnes opetushallitus päättää tämän asetuksen mukaisten opetussuunnitelmien perusteista ja niiden mukaan laadittujen opetussuunnitelmien käyttöönotosta. Opetushallituksen tulee hyväksyä opetussuunnitelmien perusteet niin, että tämän asetuksen mukaiset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön viimeistään 1 päivänä elokuuta Erityisen koulutustehtävän saaneelle koulutuksen järjestäjälle 11 :n 2 momentissa mainittujen päätösten nojalla annetut määräykset raukeavat viimeistään 31 päivänä heinäkuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2002 Opetusministeri Maija Rask Hallitusneuvos Eeva-Riitta Pirhonen

8 4150 N:o 956 Valtioneuvoston asetus korvausedustajien nimeämisestä Annettu Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2002 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään liikennevakuutuslain muuttamisesta 21 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1380/2001) voimaantulosäännöksen nojalla: 1 Liikennevakuutuslain (279/1959) 14 a :ssä tarkoitetun vakuutusyhtiön, joka tämän asetuksen tullessa voimaan harjoittaa liikennevakuutuslaissa tarkoitettua vakuutustoimintaa, on nimettävä korvausedustaja jokaiseen muuhun ETA-valtioon sekä toimitettava mainitun lain 14 c :ssä tarkoitetuille ETAvaltioiden tietokeskuksille lain 14 a :n perusteella nimeämiensä korvausedustajien nimet ja osoitteet 20 päivään tammikuuta 2003 mennessä. 2 Jos vakuutusyhtiö ryhtyy harjoittamaan liikennevakuutuslain mukaista vakuutustoimintaa sen jälkeen, kun tämä asetus on tullut voimaan, on sen toimitettava korvausedustajien nimet ja osoitteet 1 :ssä tarkoitetuille tietokeskuksille ennen liikennevakuutustoiminnan aloittamista, kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluttua toimiluvan antamisesta. 3 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2002 Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho Ylitarkastaja Pekka Koivisto

9 4151 N:o 957 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavien elintarvikkeiden tutkimuksia tekevistä laboratorioista Annettu Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 2002 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1195/1996) 55 ja 56 :n nojalla: 1 Asetuksen soveltamisala Eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta annetussa laissa (1195/1996), jäljempänä hygienialaki, tarkoitettuja tutkimuksia tekevien laboratorioiden hyväksymisessä noudatetaan tämän asetuksen säännöksiä. Asetuksessa säädetään myös hygienialaissa tarkoitetuista kansallisista vertailulaboratorioista ja niiden tehtävistä sekä hygienialain nojalla tehtävissä tutkimuksissa käytettävistä tutkimusmenetelmistä ja laboratoriohenkilökunnalle asetettavista pätevyysvaatimuksista. 2 Kansalliset vertailulaboratoriot Laboratoriotutkimusten kansallisena vertailulaboratoriona toimii Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos. Merellisiä biotoksiineja koskevissa tutkimuksissa kansallisena vertailulaboratoriona toimii kuitenkin tullilaboratorio ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden radioaktiivisten aineiden tutkimuksissa säteilyturvakeskus. 3 Kansallisten vertailulaboratorioiden tehtävät /139 Kansallisen vertailulaboratorion tehtävänä on: 1) ohjata oman tehtäväkenttänsä osalta tämän asetuksen mukaisesti hyväksyttyjä laboratorioita erityisesti siltä osin kuin on kysymys vertailuaineista, laadunvarmistuksesta sekä tutkimus- ja näytteenottomenetelmistä; 2) ohjata valtakunnallisesti näytteitä tutkivien laboratorioiden toimintaa; 3) ohjata ja tarvittaessa säännöllisesti järjestää vertailututkimuksia; ja 4) toimia yhteistyössä Euroopan yhteisön vertailulaboratorioiden kanssa ja välittää näiltä saamaansa tietoa kansallisesti. Lisäksi säteilyturvakeskuksen tehtävänä on ohjata laboratorioita radioaktiivisia aineita koskevien tutkimustulosten tulkinnassa. 4 Elintarvikeviraston hyväksymät laboratoriot Elintarvikeviraston on hyväksyttävä laboratorio sellaiseksi laboratorioksi, jossa voidaan tehdä hygienialaissa tai sen nojalla säädettyjä tutkimuksia, jos laboratorio täyttää kansainvälisen standardin SFS-EN ISO/IEC vaatimukset. Tällaisia hygienialaissa tai sen nojalla säädettyjä tutkimuksia ovat viranomaisten ottamista näytteistä tehdyt tutkimukset sekä sellaiset omavalvontajärjestelmään sisältyvät tutkimukset, joiden tekemisestä ja saatujen tutkimustuloksien arvioinnista on säädetty maa- ja metsätalousministeriön päätöksillä tai asetuksilla taikka säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksilla. Sellaisten laboratorioiden, jotka tekevät kansalliseen vierasainevalvontaohjelmaan sisältyviä tutkimuksia, on lisäksi haettava akkreditointi keskeisille menetelmille, joita käytetään valvontaohjelmaan sisältyvien näytteiden tutkimisessa. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, Elintarvikevirasto asettaa Eläinlääkintä-

10 4152 N:o 957 ja elintarviketutkimuslaitosta kuultuaan tämän asetuksen liitteessä mainittujen tutkimusten osalta ne vaatimukset, jotka ovat edellytyksenä laboratorion hyväksymiselle. Laboratorioiden hyväksymisen edellytyksenä on lisäksi, että laboratorio osallistuu Elintarvikeviraston edellyttämiin vertailututkimuksiin sekä pätevyyden arviointeihin. Elintarvikevirasto voi myös asettaa kansalliseen salmonellavalvontaohjelmaan kuuluvia tutkimuksia tekevien laboratorioiden hyväksymisen edellytykseksi tiedonsaantia koskevia vaatimuksia. Elintarvikeviraston on hyväksymisen yhteydessä määriteltävä laboratorion pätevyysalue. 5 Laboratorion ehdollinen hyväksyminen Elintarvikevirasto voi hyväksyä laboratorion myös ehdollisesti, jos 7 :n mukaisen arvioinnin perusteella todetaan, että laboratorio ei vielä täytä kaikkia hyväksymisen edellytyksiä. Ehdollinen hyväksyminen myönnetään määräajaksi, jonka kuluessa arvioinnissa havaitut puutteet on korjattava. Ehdollinen hyväksyminen voidaan myöntää vain, jos arvioinnissa havaittu puute ei vaaranna laboratorion toiminnan luotettavuutta. Elintarvikevirasto hyväksyy laboratorion sen osoitettua määräaikaan mennessä korjanneensa arvioinnissa havaitut puutteet. 6 Laitoksen valvojan hyväksymät laboratoriot Jos laboratoriossa tehdään muita valvontaviranomaisen edellyttämiä, omavalvontajärjestelmään sisältyviä tutkimuksia kuin mitä 4 :ssä on tarkoitettu, on laitosta valvovan kunnan valvontaviranomaisen tai valtion tarkastuseläinlääkärin hygienialain 56 :n 2 momentin mukaisesti hyväksyttävä laboratorio. Hyväksymisen edellytyksenä on, että laboratoriolla on kirjallinen laatujärjestelmä, laboratorio toimii hyvän laboratoriokäytännön mukaisesti ja laboratorio osallistuu käyttämiensä menetelmien osalta Elintarvikeviraston suosittelemiin vertailututkimuksiin. Viranomaisen on ilmoitettava hyväksymänsä laboratorio ja sen pätevyysalue Elintarvikevirastolle. 7 Laboratorion pätevyyden arviointi ja ylläpidon valvonta Mittatekniikan keskuksen FINAS-yksikkö tai muu toimielin, joka täyttää eurooppalaisessa standardissa EN laboratorioita hyväksyvälle toimielimelle asetetut yleisvaatimukset, arvioi sen, täyttääkö Elintarvikeviraston hyväksymistä hakeva laboratorio kansainvälisen standardin SFS-EN ISO/IEC mukaiset vaatimukset (laboratorioiden pätevyyden arviointi). Jos arvioinnissa todetaan, että laboratorio ei täytä näitä vaatimuksia, on arvioinnin suorittaneen toimielimen ilmoitettava laboratoriolle se, miltä osin kyseiset vaatimukset eivät täyty. Arvioinnin suorittanut toimielin arvioi Elintarvikeviraston lopullista hyväksymistä hakevan laboratorion osalta sen, onko laboratorio korjannut ensimmäisessä arvioinnissa havaitut puutteet. Laboratorion hyväksymisen edellytyksenä on 4 :ssä säädetyn lisäksi, että laboratorio sitoutuu toimituttamaan 1 momentissa mainitulla arviointielimellä laboratorion pätevyyden ylläpidon arvioinnin. Pätevyyden ylläpidon arviointi on tehtävä enintään viiden vuoden välein, ellei Elintarvikevirasto yksittäistapauksessa edellytä tiheämpää arviointia. Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos arvioi kuitenkin laboratorion pätevyyden tämän päätöksen liitteessä mainittujen tutkimusmenetelmien osalta. 8 Laboratorioiden rekisteröinti Elintarvikeviraston on annettava hyväksymälleen laboratoriolle numero sekä pidettävä rekisteriä näistä laboratorioista ja niiden pätevyysalueista. 9 Tutkimusmenetelmät Hygienialain nojalla tehtävät tutkimukset on tehtävä hygienialaissa tai sen nojalla

11 N:o annetuissa maa- ja metsätalousministeriön päätöksissä tai asetuksissa säädetyillä menetelmillä. Jos tällaisia menetelmiä ei ole säädetty, on käytettävä ensisijaisesti kansainvälisesti hyväksyttyjen menetelmäkokoelmien menetelmiä. Jos käytetään muita kuin kansainvälisesti hyväksyttyjen menetelmäkokoelmien menetelmiä, tutkimusmenetelmien on oltava validoituja ja niillä saadun tuloksen on oltava osoitettavasti yhtäpitävä 1 momentissa mainittujen menetelmäkokoelmien menetelmillä saatujen tulosten kanssa. Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos antaa tarvittaessa suosituksia käytettävistä tutkimusmenetelmistä. 10 Laboratoriohenkilökunnan pätevyys Edellä 4 :n 1 momentin mukaan hyväksytyissä laboratorioissa on mikrobiologisista ja kemiallisista tutkimuksista vastaavalla henkilöllä tai vastaavilla henkilöillä oltava tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto tai vastaava pätevyys. Eläinten terveydentilan tai sairauksien toteamiseksi suoritettavia tutkimuksia tekevän yksityisen laboratorion vastaavan johtajan pätevyysvaatimuksista säädetään eläinlääkintähuoltolain (685/1990) 18 :ssä. 11 Laboratorion hyväksynnän peruutus Jos hyväksytty laboratorio ei enää täytä tässä asetuksessa asetettuja vaatimuksia, laboratorion hyväksyneen viranomaisen on peruutettava antamansa hyväksyntä. 12 Maksut Elintarvikeviraston suoritteiden maksullisuudesta säädetään valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla. 13 Muutoksenhaku Muutoksenhausta tässä asetuksessa tarkoitettuihin kunnan valvontaviranomaisen tai valtion viranomaisen päätöksiin säädetään hygienialain 40, 41 ja 43 :ssä. 14 Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tällä asetuksella kumotaan eläimistä saatavien elintarvikkeiden tutkimuksia tekevistä laboratorioista 13 päivänä toukokuuta 1998 annettu maa- ja metsätalousministeriön päätös 340/1998 (jäljempänä vanha laboratoriopäätös) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa vanhan laboratoriopäätöksen nojalla hyväksytyt laboratoriot voivat ilman Elintarvikeviraston eri hyväksyntää jatkaa toimintaansa hyväksymispäätöksen mukaisesti. Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 2002 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen Eläinlääkintötarkastaja Tiina-Kaisa Lauksio

12 4154 N:o 957 Liite ASETUKSEN 4 :N 3 MOMENTISSA TARKOITETUT TUTKIMUKSET Tämän päätöksen 4 :n 3 momentissa tarkoitetut tutkimukset ovat seuraavat: 1) raakamaidon mikrobilääkejäämien mittaus laitoksen vastaanottamasta maidosta; 2) maidon ja maitopohjaisten tuotteiden valmistukselle asetettavista hygieniavaatimuksista annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 31/EEO/2001 liitteen 2 luvun 3 kohdissa 88 ja 90 tarkoitettu aistinvarainen arviointi; 3) maidon peroksidaasikoe; 4) lihan trikiinitutkimus; 5) lihan ph:n mittaus lihantarkastuksessa; 6) lihan keittokoe lihantarkastuksessa; 7) bakteriologinen tutkimus lihantarkastuksessa; 8) mikrobilääkeaineiden osoittaminen lihantarkastuksessa mikrobiologisella menetelmällä; 9) ruhojen pintanäytteistä, puhtausnäytteistä ja EHEC-näytteistä teurastamossa ja leikkaamossa annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 7/EEO/2002 liitteen 1 tarkoittama ruhojen pintapuhtausnäytteiden tutkiminen; 10) edellä 9) kohdassa mainitun asetuksen liitteen 2 tarkoittama rakenteiden, laitteiden ja välineiden pintojen puhtausnäytteiden tutkiminen. Kohdissa 7 ja 8 tarkoitettujen tutkimusten osalta Elintarvikeviraston asettamat vaatimukset ovat voimassa enintään vuoden 2007 loppuun. Tämän jälkeen näiden tutkimusmenetelmien on täytettävä kansainvälisen standardin SFS-EN ISO/IEC vaatimukset. Laboratorion on toimitettava eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitokselle vuoden 2007 loppuun mennessä tämän asetuksen 7 :n 1 momentissa tarkoitetun arviointielimen lausunto siitä, että laboratorio täyttää kyseiset vaatimukset.

13 4155 N:o 958 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2002 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (188/2000) 4 :n nojalla: Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavan asetuksen: maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta sikojen pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista Asetuksen nimike n:o antopäivä voimaantulopäivä MMM:n asetus sikojen pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista... 16/EEO/ Edellä mainittu asetus on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöä koskevassa määräyskokoelmassa. Asetus on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosastosta, osoite Mariankatu 23, Helsinki, puhelin (09) Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2002 Osastopäällikkö Matti Aho Vanhempi hallitussihteeri Ritva Ruuskanen Neuvoston päätös 78/923/ETY (31978D0923); EYVL N:o L 323, , s. 12 Neuvoston direktiivi 91/630/ETY (31991L0630); EYVL N:o L 340, , s. 33 Neuvoston päätös 92/583/ETY (31992D0583); EYVL N:o L 395, , s. 21 Neuvoston direktiivi 98/58/ETY (31998L0058); EYVL N:o L 221, , s. 23 Neuvoston direktiivi 2001/88/EY (32001L0088); EYVL N:o L 316, , s. 1 Komission direktiivi 2001/93/EY (32001L0093); EYVL N:o L 316, , s. 36

14 4156 N:o 959 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta kansallisten kotieläintukien maksatuksesta vuonna 2002 Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (188/2000) 4 :n nojalla: Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavan asetuksen: MMM:n määräyskokoelman n:o voimaantulopäivä Asetuksen nimike antopäivä MMMa kansallisten kotieläintukien maksatuksesta vuonna / Edellä mainittu asetus on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmassa. Asetus on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta, osoite (Mariankatu 23, Helsinki), PL 310, Valtioneuvosto, puhelin (09) Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen Maatalousneuvos Olli-Pekka Peltomäki

15 4157 N:o 960 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta toimenpiteistä kasvintuhoojien leviämisen estämiseksi ja hävittämiseksi annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen 21 :n väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2002 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (188/2000) 4 :n nojalla: Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavan asetuksen: MMM:n määräyskokoelman n:o voimaantulopäivä Asetuksen nimike antopäivä MMMa toimenpiteistä kasvintuhoojien leviämisen estämiseksi ja hävittämiseksi annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen 21 :n väliaikaisesta muuttamisesta... 83/ Edellä mainittu asetus on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmassa. Asetus on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta, osoite (Mariankatu 23, Helsinki), PL 310, Valtioneuvosto, puhelin (09) Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2002 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen Ylitarkastaja Tiina-Mari Martimo

16 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2002 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN