Biomassa. BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemian- ja energiateollisuudessa. Kimmo Klemola
|
|
- Marjatta Auvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Biomassa BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemian- ja energiateollisuudessa Kimmo Klemola Teknillisen kemian laboratorio Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Aluksi Former president of American Institute of Chemical Engineers (AIChE) Jeffrey R. Siirola at AIChE annual meeting in San Fransisco, November 2006: Sustainability and alternative energy will be major themes for the next generation of chemical engineers. 2 1
2 Perustavaalaatuisia olevia kysymyksiä Onko bio aina eko? Voimmeko lisätä biomassan käyttöä merkittävästi? Voimmeko tehdä sen kestävästi? Mihin rajalliset biomassavarat kannattaa käyttää? Onko aina ympäristöystävällistä korvata fossiilisia polttoaineita biopolttoaineilla? Voisiko tilanne olla joissain tapauksissa päinvastainen? Eli biopolttoaineita kannattaisi korvata fossiilisilla polttoaineilla? 3 Valaanrasvalamppuöljy Raakaöljyn ensimmäinen sovellus oli lamppuöljyn valmistukseen käytetyn valaanrasvan korvaaminen. 4 2
3 Puuhiilen valmistus Metallisulatot ja tiilenvalmistus tarvitsivat puuhiiltä, jonka valmistus aiheutti laajaa metsätuhoa. Kivihiili korvasi puuhiilen. 5 KESTÄVYYS 6 3
4 Kestävä kehitys Kestävyydestä Tämän sukupolven tarpeiden täyttäminen ei saa vaarantaa kykyä täyttää tulevien sukupolvien tarpeita. (Brundtlandin raportti 1987) 7 Kestävyydestä Vladimir Ivanovich Vernadsky, Biosfera, (1926) : Ihminen, yksin ihminen, rikkoo vakiintuneen järjestyksen. 8 4
5 Kestävyydestä Roger Revelle ja Hans Suess (1957) : Ihmiskunta toteuttaa maapallolla valtavaa koetta, jota ei olisi aiemmin voitu tehdä ja jota ei voi enää tulevaisuudessa toistaa. Muutaman vuosisadan aikana me siirrämme maaperästä ilmakehään ja meriin hiiltä, joka on sinne kertynyt satojen miljoonien vuosien aikana. 9 Kestävyydestä George Perkins Marsh, "Destructiveness of Man" (1864) : Ihminen on jo kauan sitten unohtanut, että hänelle annettiin vain käyttöoikeus maapalloon. Sitä ei annettu hänelle kuluttamiseen ja vielä vähemmän tuhlailevaan haaskaukseen. 10 5
6 Kestävyydestä Kestävyyden tulisi tarkoittaa toimintatapoja, joita voidaan jatkaa ikuisesti. Fossiili- ja ydinenergia eivät ole siis kestäviä % ihmiskunnan energiantarpeesta tulee näistä energianlähteistä. Sivilisaatiomme on siis % kestämätön. (Professori Tad Patzek, Berkeleyn yliopisto, USA) Tämän vuosisadan lopussa fossiilienergiavarat alkavat olla loppuun poltettu. Sen seurauksena planeettamme saattaa olla lähes asuinkelvoton. (päätoimittaja Rudy M. Baum, Chemical & Engineering News, American Chemical Society) 11 Kestävyydestä Yhteiskunnan energiantarpeiden (myös liikenne) täyttämiseksi kestävästi: Kaiken energian tulee olla kestävää uusiutuvaa. Energia on siirrettävä ja käytettävä mahdollisimman tehokkaasti! 12 6
7 Kestävyydestä Väestönkasvu maapallolla tarkoittaa jokaiselle ihmiselle entistä pienempää kakun palaa. Rikkaat maat käyttävät luonnonvaroja luksukseen, köyhät maat hengissä selviämiseen. 13 Kestävyydestä Manuel Holopainen, Paraguayn viidakko (Ulkosuomalaisen tarina, Yle, 2004): Pitäisi löytää kultainen keskitie. Toisilla on liian vähän, toisilla liikaa. 14 7
8 Nobelisti Norman E. Borlaug: "Maailman ruoantuotannon tulee kaksinkertaistua seuraavan 50 vuoden aikana, jotta lisäsuut saadaan ruokituksi." 15 Lester Brown (1994) : On ironista, että pyrkiessämme tuottamaan itsellemme yhä enemmän vähennämme samalla maapallon kykyä pitää yllä elämää, myös ihmiselämää. Ympäristön sietokyvyn rajat ovat näkyvissä kaikkialla. 16 8
9 Professori David Pimentel (USA): Ihminen käyttää nyt noin % biosfäärin biomassatuotosta. Sillä on jo nykyisellään valtava vaikutus ympäristöön, luonnon monimuotoisuuteen ja lajien sukupuuttoon. Mittava bioenergian käytön lisäys johtaa vääjäämättä ympäristöongelmien kasvuun, luonnon monimuotoisuuden häviämiseen ja kiihtyvään lajien katoon. Energia ja talous Vain hullu tai ekonomisti voi uskoa jatkuvaan kasvuun rajallisella maapallolla. (Kenneth Boulding) 18 9
10 Professori Vaclav Smil (Kanada): Ihmiskeskeinen raakaainevarojen arvostaminen on varsin itsekästä. Katsomme olevamme maapallon herroja ja omistavamme sen eliökunnan ja biomassa- ja mineraalivarat. Massiivisten bioenergiaohjelmien kannattajat eivät liene tietoisia ekosysteemien realiteeteista. Luonnon toiminnalle välttämättömiä ekosysteemejä on jo muutettu ja tuhottu siinä mitassa, että laajamittainen bioenergian tuotanto vain pahentaisi luonnon kestokykyä. 19 Professori Vaclav Smil (Kanada): Sivilisaatioita on tuhoutunut aikojen saatossa ihmisen aiheuttamien ympäristömuutosten takia. Nyt teemme tällaista koetta koko maailman sivilisaatiolle. Mahdollisia asioita, jotka voisivat pahentaa ihmiskunnan tulevaisuuden näkymiä vielä nykyistä enemmän, ovat: Maailmanlaajuinen tarttuvan taudin epidemia. Geneettisesti muunnellun haitallisen organismin leviäminen. Ydinsota
11 Tohtori Ted Trainer (Australia) : Nykyisenlaista kulutusta ei voida ylläpitää uusiutuvalla energialla. Kestävän kehityksen mukainen tulevaisuus ei ole mahdollista ilman, että materialistisesta kulutuksesta tingitään. Fossiilienergia tulisi korvata lähes täysin uusiutuvalla energialla, ja mikäli siihen ei kyetä, kestävän yhteiskunnan tulee vähentää energian käyttöään dramaattisesti. 21 Tohtori Gerd Eisenbeiß (Saksa): Rajalliset biomassavarat tulisi käyttää lämmön- ja sähköntuotantoon. Energiakasvien viljely on epäeettistä maailmassa, jossa suuri osa väestöstä kärsii aliravitsemuksesta. Viljelysmaan ja vesivarojen tuhoutuminen ja väheneminen ovat kestävän kehityksen avainongelmia. Puun käytön kiihtyvä lisääminen sotii ilmastotavoitteita vastaan. Metsät ovat hiilinieluja. 11
12 Professori George Monbiot (Iso-Britannia) vuonna 2004: EU:n biopolttoainetavoitteilla yritetään luoda kysyntää Euroopan kasviöljyille, mutta todellisuudessa se lisää malesialaisen palmuöljyn ja brasilialaisen soijan kysyntää ja sademetsien hakkuita soija- ja palmuplantaasien tieltä. Jorma Ollila: On mahdoton ajatus, että käytämme viljaa polttoaineiden tuottamiseen. Se on myös eettisesti kyseenalaista tilanteessa, jossa miljardi ihmistä saa puutteellista ravintoa joka päivä. 12
13 Kestävä mies Lasse Nordlund (s. 1965) eli vuodet Rautavaaralla omavaraistaloudessa. 25 Mahatma Gandhi The world has enough for everyone s need, but not enough for everyone s greed
14 METSÄT 27 Suomalainen metsä 28 14
15 Sademetsä 29 Sademetsä 30 15
16 Trooppiset maatyypit 31 Mammuttipetäjä 32 16
17 Mammuttipetäjä 33 5-vuotias akasiametsikkö valmiina hakattavaksi 34 17
18 Akasiatukki 35 Eukalyptusmetsikkö Papua-Uudessa- Guineassa 36 18
19 Metsän raivausta ja kaskeamista 37 Metsien lannoitusta 38 19
20 Puupellettejä 39 Hakkuutähteet 40 20
21 Puuhiili ja metallivalimot koituivat monen metsän tuhoksi 41 PELLOT 42 21
22 FAO 43 FAO 44 22
23 Riisi 45 Vehnä 46 23
24 Maissi 47 Sokeriruoko 48 24
25 Rypsi 49 Palmuöljy 50 25
26 Palmuöljyplantaaseja 51 Varas palmuöljyplantaasilla 52 26
27 Neste Oilin palmuöljybiodiesellaitos Porvoossa 53 Biodiesellaitos, perinteinen vaihtoesteröinti 54 27
28 Etanolitehdas 55 Jatropha 56 28
29 Jatropha 57 MERI JA VESI 58 29
30 Leväöljy 59 Leväöljy ja leväöljybiodiesel 60 30
31 BIOMASSAN ERI KÄYTTÖKOHTEET 61 Etanoli elinkaaren CO 2 -päästöt g CO2/km Auton huolto Auton valmistus Polttoaine Raakaöljystä bensiiniä Raakaöljystä dieseliä Puusta etanolia Maissista etanolia 62 31
32 Biodiesel elinkaaren CO 2 -päästöt g CO2/km Auton huolto Auton valmistus Polttoaine Raakaöljystä bensiiniä Raakaöljystä dieseliä Puusta FTbiodieseliä Turpeesta FT-dieseliä Palmuöljystä NExBTLbiodieseliä Palmuöljystä VOMEbiodieseliä 63 Maakaasu/biokaasu elinkaaren CO 2 - päästöt g CO2/km Auton huolto Auton valmistus Polttoaine Raakaöljystä bensiiniä Raakaöljystä dieseliä Paineistettu maakaasu, CNG Karjanlannasta biokaasua, CBG 64 32
33 Biokaasu Biokaasu lannasta tai yhdyskuntajätteistä tuotettuna on järkevä vaihtoehto. Mikäli tavoitellaan maksimaalista hyötyä hiilidioksidipäästöjen ja öljyn korvaavuuden kannalta, biokaasu kannattaa käyttää lämmitykseen tai sähköntuotantoon. 65 Biokaasu raakaöljynkulutuksen vähennys, miljoonaa L Biokaasu lämmitysöljyn korvaajana Biokaasu hiilisähkön korvaajana *) prosessisähkö biokaasusta Biokaasu Biokaasu tieliikenteessä tieliikenteessä dieselin korvaajana dieselin korvaajana* 66 33
34 Biokaasu CO 2 -päästövähennys, miljoonaa tonnia Biokaasu lämmitysöljyn korvaajana Biokaasu hiilisähkön korvaajana Biokaasu tieliikenteessä dieselin korvaajana Biokaasu tieliikenteessä dieselin korvaajana* *) prosessisähkö biokaasusta 67 Biomassavisiot kunnianhimoisia US Department of Energy (DOE) on asettanut seuraavat bioenergiatavoitteet vuodelle 2030: Biomassalla tuotetaan 5 % USA:n sähköstä. Biomassasta tuotetaan 20 % USA:n liikennepolttoaineista. Biomassasta tuotetaan 25 % USA:n kemikaaleista. Yllä oleva DOE:n tavoite on erittäin kunnianhimoinen, koska se vastaa noin 30 % nykyisestä Yhdysvaltojen öljynkulutuksesta ja merkitsisi biomassan nykyisen käytön viisinkertaistamista noin miljardiin kuivatonniin vuodessa. EU:lla samansuuntaisia tavoitteita
35 Biomassa Biomassassa on fotosynteesin avulla valjastettua aurinkoenergiaa. Biomassassa on hiiltä, joka kiertää maapallon ekosysteemissä. Elolliseen aineeseen hiili lienee alun perin tullut tulivuorenpurkauksista. Hiilikierron lisäksi biomassan kasvun kannalta on tärkeä typpikierto, nitraattikierto. Typpeä tarvitaan mm. aminohappojen, elämän rakennuspalikoiden, valmistamiseen. Teollinen maatalous perustuu keinotekoiseen nitraattisyklin kiihdyttämiseen (NPK-lannoitteet), jonka mahdollisti saksalaisen kemian nobelisti Fritz Haberin vuonna 1909 kehittämä ammoniakkisynteesi. Ihminen käyttää maapallon biomassasta noin puolet. 30 miljoonaa muuta eliölajia loput. 69 Biomassan määrästä ja hiilikierrosta Puuta hakataan maailman metsistä 3,3 miljardia m 3 /vuosi. Maailman metsien kasvustossa on 359 GtC (miljardia tonnia hiiltä), josta vuosittain korjataan 1,12 GtC. Puutuotteisiin (valmisteisiin) on sitoutuneena 2 8 GtC ja hiilidioksidina ilmakehään vapautuu 0,98 GtC/vuosi. Puutuotteisiin siis akkumuloituu 0,14 GtC/vuosi. Metsämaahan on sitoutuneena 787 GtC. Metsänkorjuun jälkeinen metsänkasvu on 0,9 GtC, mutta maankäytön muutokset, kuten sademetsien hakkuut laidunmaiksi ja kaupungistuminen, lisäävät hiilidioksidin määrää ilmakehässä 0,9 GtC/vuosi. Fossiilisten polttoaineiden käyttö lisää hiilidioksidin määrää 6,3 GtC/vuosi. Fossiilisten polttoaineiden jäljellä oleva määrä on noin GtC. Valtameriin sitoutuu 1,7 GtC/vuosi. Valtamerten pohjissa arvioidaan olevan suurin osa maailman ekosysteemin hiilestä, GtC. Ilmakehässä on hiilidioksidia 780 GtC ja määrä kasvaa 3,38 GtC/vuosi, joka vastaa noin 1,5 ppm:n CO 2 -pitoisuuden nousua vuodessa. Edellä olevat hiilivirrat ovat mitattavissa tai laskettavissa. Tästä taseesta jää jäljelle 2,2 GtC/vuosi, jonka lasketaan sitoutuvan metsiin ja metsämaahan
36 Biomassan määrästä ja hiilikierrosta (GtC) 71 Nitraattisyklin keinotekoinen kiihdyttäminen 1909 saksalainen kemisti Fritz Haber kehitti menetelmän ilman typen sitomiseksi ammoniakiksi fossiilisista polttoaineista saatavan typen avulla. Ammoniakista valmistetaan typpihappoa ja edelleen nitraatteja ja typpilannoitteita. Teolliset lannoitteet mahdollistivat teollisen maanviljelyn ja ruoantuotannon ja näin myös maapallon väestöräjähdyksen. Luontoon tuotu ylimääräinen nitraatti päätyy pilaamaan vesistöjä. Teollinen maatalous vastaa noin 70 % maapallon makeanveden käytöstä ja on syynä pohjavesivarojen hupenemiseen
37 Lignoselluloosabiomassa Sisältää runsaasti selluloosaa, glukoosipolymeeriä, joka on vaikeasti hajotettavissa glukoosiksi, sekä hemiselluloosaa, joka on selluloosaa monimutkaisempi mm. glukoosia, ksyloosia ja arabinoosia sisältävä polymeeri. Näiden kahden sokeripolymeerin sitojana on ligniini, joka ei sisällä sokereita. Lignoselluloosabiomassaa on noin 50 % maailman biomassasta. Lignoselluloosabiomassan vuosituotanto on noin 10 50x10 12 kg. Lignoselluloosa- (tai puu)biomassa sisältää selluloosan, hemiselluloosan ja ligniinin lisäksi uuteaineita, suoloja, mineraaleja ja happoja. Puubiomassa sisältää: % ligniiniä % hemiselluloosaa % selluloosaa 73 Biomassan vaihtoehtoiset käyttökohteet 74 37
38 Biomassan vaihtoehtoiset käyttökohteet Prioriteettijärjestys (subjektiivinen) ihmisen olemassaolon kannalta: ruoka, lämpö, paperi (tms) Koska paperia toistaiseksi tarvitaan ja siitä saadaan parempi hinta ja lämpöä saadaan vielä muualtakin, voidaan prioriteettilistalla paperi siirtää ennen energiaa. Tilanne voi tulevaisuudessa muuttua sekä muiden energialähteiden saatavuuden että paperin ja energian hinnan suhteen. Mihin kohtaan liikenteen biopolttoaineet tulisi sijoittaa? 75 Tieliikenteen polttoaineet ja biopolttoaineet Nestemäiset Bensiini Diesel Etanoli (1G/2G) Biodiesel (1G/2G) Metanoli (biometanoli (2G)) Biobutanoli (1G/2G) Kaasumaiset Metaani (maakaasu, biokaasu (2G), SNG, SNG (=synthetic natural gas, 2G)) Dimetyylieetteri (biodimetyylieetteri (2G)) LPG (liquid petroleum gas, öljynjalostuksen nestekaasu) Vety (biovety (2G)) Ilma ( Muut Sähkö (biosähkö (2G)) Häkäpönttöauto Toisen sukupolven biopolttoaineet tehdään biomassasta, joka ei kilpaile suoraan ruoantuotannon kanssa. 1G = ensimmäisen sukupolven, 2G = toisen sukupolven biopolttoaine
39 Biopolttoaineiden kriteerit Teknistaloudellinen järkevyys Maatalouspolitiikka Työllisyys Energiahuoltovarmuus ja öljyriippuvuus, bioriippuvuus? Kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen Ympäristöasiat: tehoviljelyn haitat, luonnon monimuotoisuus jne Eettiset kysymykset 77 Biopolttoaineiden etiikka VAI 78 39
40
41 81 Ensimmäisen sukupolven biopolttoaineet tehdään ruoasta Tällä hetkellä käytännössä kaikki liikenteen biopolttoaineet maailmassa tehdään ruoasta: Etanoli USA:ssa maissista Brasiliassa sokeriruo osta Euroopassa vehnästä, ohrasta ja sokerijuurikkaasta Biodiesel Kasviöljyistä rypsi-, rapsi-, soija- ja palmuöljy 82 41
42 Jos kaikki maailman ruoka, viini, viina ja olut autojen polttoaineiksi: Production quantity (1000 tonnes) Ethanol Biodiesel Ethanol Biodiesel L/ton L/ton Billion L Billion L Wheat Rice (Milled Equivalent) Barley Maize Rye Oats Millet Sorghum Cereals, Other Cassava Potatoes Sweet Potatoes Yams Roots, Other Sugar Cane Sugar Beet Vegetable Oils Fruits - Excluding Wine Wine Beer Beverages, Fermented Beverages, Alcoholic Total ethanol, billion L Total biodiesel, billion L Kaikki maailman ruoka, viini, viina ja olut autojen polttoaineiksi: 40,3 % maailman autojen polttoaineenkulutuksesta Kaikki maailmassa käytetty puu autojen polttoaineiksi (selluetanoli): 16,7 % maailman autojen polttoaineenkulutuksesta Kaikki maailmassa tuotettu ruoka, viini, viina, olut ja puu autojen polttoaineiksi: 57 % maailman autojen polttoaineenkulutuksesta 84 42
43 Maailman polttoainetuotanto Bensiini 973 Mt (miljoonaa tonnia) (2010) (eia.gov) Diesel 1164 Mt (2007) (UN) Etanoli 64,5 Mt (2011)*, osuudet alla vuodelta 2010 USA 55 % Brasilia 33 % Muut 12 % Biodiesel 17,4 Mt (2011)*, osuudet alla vuodelta 2010 USA 14 % Argentiina 13 % Saksa 13 % Ranska 12 % Brasilia 10 % Muut 38 % USA:ssa 40 % maissista käytetään polttoaine-etanoliin. *BP 85 43
44 Biopolttoaineet Suomessa Altia on päättänyt rakentaa Suomeen ohrasta polttoaine-etanolia valmistavan tehtaan. Tuotannon kaavaillaan menevän Neste Oilin tehtaille, jossa siitä valmistetaan bensiinioksygenaatti etyylitertbutyylieetteriä eli ETBE:ä. Toinen ohraetanolitehdas on suunnitteilla Punkaharjun seudulle. Sokerijuurikasetanolitehtaita on suunnitteilla Huoltamoketju ST1 on rakentanut pieniä esimerkiksi elintarviketeollisuuden jätteitä hyödyntäviä etanoliyksiköitä Suomeen. Suomessa etanolia on käytetty 98-oktaanisen bensiinin lisänä kokeiluluonteisesti vuosina Nykyään bensiinissä voi olla 5 10 % etanolia, joka on todennäköisesti brasilialaista sokeriruokoetanolia tai yhdysvaltalaista maissietanolia. Lisäksi on E85-bensiiniä (85 % etanolia). ST1 aikoo rakentaa sahanpurusta etanolia valmistavan laitoksen Kajaaniin. Biodieseliä valmistetaan pienimuotoisesti kasviöljyistä. Neste Oil on rakentanut Porvooseen kaksi suurta biodieseltehdasta. Pääraakaaine on palmuöljy. UPM ja Stora Enso/Neste Oil sekä Vapo/Metsä Group ovat ilmoittaneet aloittavansa toisen sukupolven biodieselin valmistamisen puuperäisestä biomassasta. Vain Vapo/Metsä Groupin hanke on edennyt lähelle toteutusta. UPM ja Lassila&Tikanoja suunnittelevat etanolin valmistamista jäteraakaaineista. UPM rakentaa biodieseliä mäntyöljystä valmistavan tehtaan Lappeenrantaan (BioVerno). 87 Etanolia viljakasveista Vuonna 2013 käytännössä kaikki maailmassa valmistettava liikenteen bioetanoli tehdään vielä ruoasta: viljasta, maissista ja sokeriruo osta. Etanolin tuotanto maissista sisältää seuraavat vaiheet: maissinjyvät tärkkelys glukoosi etanoli Glukoosin fermentoinnissa 49 % kuivamassasta poistuu hiilidioksidina. Sokeri- ja tärkkelyskasvien fermentointiprosessit ovat kehittyneitä. Näillä kasveilla on kuitenkin myös ravintoarvoa. Peltobiopolttoaineiden laajamittainen tuotanto aiheuttaisi kilpailutilanteen ruoan ja energian välille, mikä nostaisi ruoan hintaa. Ruoan polttaminen etanolina autojen tankeissa on myös hankala poliittinen ja eettinen kysymys. Viljapohjainen etanoli ei juuri vähennä hiilidioksidipäästöjä ja fossiilienergian käyttöä. Paljon riippuu selluloosapohjaisesta etanolista, jonka tuotantoprosessit eivät ole kuitenkaan vielä kypsiä laajamittaiseen tuotantoon
45 Etanolia viljakasveista Ruoka ja autot: 1 kg ohraa (ihmisten ruoka) tuottaa 0,25 kg etanolia (autojen ruoka) 0,25 kg rehua (eläinten ruoka) 0,5 kg CO2 Ruoka ja autot: Maailma tuotti vuonna 2001 viljaa 2000 miljoonaa tonnia. 330 kg ihmistä kohti. Vilja tuotti 80 % ihmisten ravinnon tarpeesta. Keskiverto suomalaisauto, joka toimii etanolilla, tarvitsisi vuosittain viljaa 4800 kg. Keskiverto USA:n auto tarvitsisi 8200 kg viljaa vuodessa. 89 Viljan käyttö energiaksi raakaöljyn korvaavuus Raakaöljyn käyttö vähenee, litraa/1000 kg ohraa Ohra korvaa lämmitysöljyä Ohraetanoli korvaa bensiiniä 90 45
46 Etanolia biomassasta: puusta, oljista, heinistä ja jätteestä Selluloosaetanoli (tai lignoselluloosaetanoli tai selluetanoli) on ns. toisen sukupolven biopolttoaine eli se valmistetaan biomassasta, joka ei ole ruokaa tai kilpaile suoraan ruoantuotannon kanssa. Selluloosaetanolin raaka-aineita voivat olla maatalousjätteet, puu ja puunkorjuutähteet, heinäkasvit sekä yhdyskuntajäte. Raaka-aine on edullista, mutta tuotantokustannukset ovat este laajamittaiselle selluloosaetanolituotannolle. Teknologia alalla menee kuitenkin vauhdilla eteenpäin. Ensimmäinen teollinen puuetanoliprosessi oli Yhdysvalloissa 1910-luvulla. Tonnista kuivaa puuta saatiin kg eli litraa etanolia. Tonnista kuivaa puuta arvioidaan saatavan nykyään noin 250 litraa etanolia. Tuotantoteknologia on haastava mm. hydrolyysivaiheessa syntyvien etanolikäymistä hidastavien sivutuotteiden takia. Lignoselluloosabiomassalle parempaakin käyttöä(?): Paperi Sähkö, lämpö Kemikaalit Jättää luontoon tai peltoon (luonnon monimuotoisuus, eroosion välttäminen) 91 Etanolia biomassasta: puusta, oljista, heinistä ja jätteestä Tonni kuivaa biomassaa tuottaa teoreettisesti pelkästä heksoosifraktiosta (C6-sokerit) 410 L etanolia, ja jos kaikki sokerit (myös pentoosit eli C5-sokerit) otetaan mukaan teoreettinen etanolisaanto on 455 L. Monomeerisokerien tuottaminen lignoselluloosasta on huomattavan hankalaa verrattuna sokerien tuottamiseen sokeri- ja tärkkelyspitoisista viljelykasveista kuten sokeriruo osta tai maissista. Vaikka lignoselluloosabiomassaa on huomattavasti edullisempi tuottaa kuin sokeri- tai viljelyskasveja, ei sokerien tuottaminen etanoliprosessia varten toistaiseksi ole ollut taloudellisesti järkevää. Selluloosabiomassan muuntaminen etanoliksi vaatii neljä pääprosessivaihetta: esikäsittely (biomassasta polymeerisiä sokereita) hydrolyysi (monomeerisokereita) fermentointi (etanoli) puhdistus (puhdas etanoli, tislaus, molekyyliseulat) 92 46
47 Etanolia biomassasta: puusta, oljista, heinistä ja jätteestä Esikäsittely Ennen varsinaista hydrolyysiä biomassa täytyy esikäsitellä, jotta happo tai entsyymit pääsisivät tehokkaammin vaikuttaman selluloosaan. Esikäsittely voi olla joko termistä tai kemiallista. Esikäsittelyssä suurin osa hemiselluloosasta hydrolysoituu liukoisiksi sokereiksi ja jäykkä ligniinin ja selluloosan rakenne avautuu helpottaen näin hydrolyysiä. 93 Etanolia biomassasta: puusta, oljista, heinistä ja jätteestä Hydrolyysivaihtoehdot (selluloosasta sokereita): Laimeahappohydrolyysi Väkevähappohydrolyysi Entsymaattinen hydrolyysi 94 47
48 Etanolia biomassasta: puusta, oljista, heinistä ja jätteestä 95 Laimeahappohydrolyysi Laimeahappohydrolyysi on vanhin menetelmä etanolin valmistamiseksi lignoselluloosabiomassasta. lignoselluloosa Esikäsittely laimealla hapolla Hydrolyysi laimealla hapolla hemiselluloosan hydrolysaatti Neutralointi etanoli Tislaus Fermentointi 96 48
49 Laimeahappohydrolyysi Vuonna 1898 Saksassa kehitettiin laimeahappohydrolyysiin perustuva prosessi, jossa etanolin saanto oli 76 litraa puubiomassatonnia kohti. Varsin pian saksalaiset olivat jo kehittäneet prosessin, jossa etanolin saanto oli 189 litraa puubiomassatonnia kohti. Laimeahappohydrolyysiprosessista saatava sokeripitoinen liuos fermentoidaan etanoliksi. Ligniini joko poltetaan prosessihöyryn tuottamiseksi tai siitä tuotetaan erikoiskemikaaleja kuten dispergointiaineita, rehun sideaineita, sementin lisäaineita ja maan stabilointiaineita 97 Etanolia biomassasta: puusta, oljista, heinistä ja jätteestä Väkevähappohydrolyysi Tunnettu jo vuodesta Ollut teollisessa käytössä vain Neuvostoliitossa ja Japanissa ja niissäkin se oli kilpailukykyinen ainoastaan kriisiaikoina. Selluloosaa käsitellään ensin väkevällä hapolla (esimerkiksi rikkihappo), jolloin vetysidokset hajoavat ja selluloosasta tulee amorfista ja geelimäistä. Selluloosa on tällöin helppo hydrolysoida sokereiksi laimealla hapolla. Sokerien saanto on käytännössä täydellinen. Happo täytyy erottaa sokereista, ottaa talteen ja väkevöidä. Nämä prosessivaiheet ovat taloudellisuuden kannalta kriittisiä. Merkittävä kehitysaskel on ollut sokerien ja hapon kromatografinen erotus, joka saattaa mahdollistaa taloudellisen prosessin tulevaisuudessa. Lignoselluloosan väkevähappohydrolyysissä syntyy sokerien ja rikkihapon seos, josta rikkihappo on erotettava ennen fermentointia etanoliksi. Tämä vaihe on prosessin taloudellisuuden kannalta pullonkaula. Rikkihappo on jouduttu erottamaan kalkilla (Ca(OH) 2 ) kipsiksi (CaSO 4 ) saostamalla. Tämä menetelmä on sekä happoa että kalkkia tuhlaava ja synnyttää jätteenä kipsikasoja. Jäljelle jääneet sokerit voidaan fermentoida etanoliksi
50 Väkevähappohydrolyysi väkevä happo laimea happo lignoselluloosa Esikäsittely Selluloosan liuotus Hydrolyysi kiintoaine hemiselluloosan hydrolysaatti Neutralointi etanoli Tislaus Fermentointi 99 Väkevähappohydrolyysi
51 Etanolia biomassasta: puusta, oljista, heinistä ja jätteestä Entsymaattinen hydrolyysi Biomassan entsymaattisessa hydrolyysissä entsyymit korvaavat hapon selluloosan hydrolyysivaiheessa. Tämä parantaa prosessin energiataloudellisuutta. Edistyneimmissä prosesseissa entsymaattinen hydrolyysi ja syntyneiden lukuisten erilaisten sokerien fermentointi on yhdistetty käytännössä yhdeksi prosessiksi. Kun hydrolaasientsyymit tuottavat sokereita, käymisen aikaansaavat organismit alkavat välittömästi fermentoida sokereita etanoliksi. Sellulaasientsyymin kehitys sai alkunsa, ironista kyllä, tarpeesta estää entsymaattinen hydrolyysi. Toisen maailmansodan aikana Yhdysvaltain armeijalla oli viidakoissa ongelmia, kun sotilaiden vaatetus ja kaluston luonnonmateriaaleista tehdyt osat alkoivat hajota. Hajonneista materiaaleista eristettiin nykyisten selluloosaentsyymien esiäiti. Entsymaattisessa hydrolyysissä on ongelmana mm. entsyymien kalleus ja se, ettei entsyymejä saada talteen prosessissa. Entsyymien hinta on laskenut viime vuosina huomattavasti. Itse teknologia on jo varsin pitkällä. Tunnetuin alan toimija on kanadalainen Iogen. 101 Entsymaattinen hydrolyysi erillinen hydrolyysi ja fermentointi Entsyymien tuotanto lignoselluloosa Esikäsittely laimealla hapolla Selluloosan entsymaattnen hydrolyysi kiintoaine hemiselluloosan hydrolysaatti selluloosan hydrolysaatti Fermentointi Etanolin talteenotto
52 Entsymaattinen hydrolyysi yhdistetty hydrolyysi ja fermentointi lignoselluloosa Esikäsittely laimealla hapolla Entsyymien tuotanto Kiintoaineen käsittely hemiselluloosan hydrolysaatti Yhdistetty hydrolyysi ja fermentointi (SSF) Etanolin talteenotto 103 Etanolia synteesikaasusta fermentoimalla tai katalyyttisesti Coskatan prosessi
53 Coal Natural gas Oil Heavy oils Waste biomass Woody biomass Black liquor Peat Waste (e.g. tyres) SYNTHESIS GAS Diesel Gasoline Methanol Ethanol Hydrogen Dimethyl ether Chemicals SNG Electricity 105 Fischer Tropsch-biodiesel Kaasutetaan biomassa hiilimonoksidiksi ja vedyksi, jotka reagoivat Fischer Tropsch-katalyyttien läsnä ollessa hiilivedyiksi. Halutuin hiilivetyfraktion on dieselfraktio. Ongelma on, että syntyy myös naftaa, kerosiinia, kevyitä hiilivetyjä ja vahoja. Prosessin kehittivät saksalaiskemistit Franz Fischer ja Hans Tropsch 1920-luvulla. Saksan polttoaineesta 1940-luvulla osa valmistettiin Fischer Tropschsynteesillä kivihiilestä. Etelä-Afrikka valmisti apartheidin aikana polttoaineensa Fischer Tropschsynteesin avulla kivihiilestä. Saksalainen Choren on johtava Fischer Tropsch-biodieselprosessin kehittäjä. VTT kehittää Fischer Tropsch-synteesiin perustuvaa biodieselprosessia. Syksyllä 2006 UPM Kymmene ilmoitti rakentavansa sellutehtaiden yhteyteen Fischer Tropsch-biodiesellaitoksia. Maaliskuussa 2007 Stora Enso ja Neste Oil ilmoittivat yhteistyöstä Fischer Tropsch-biodiesellaitoksien rakentamisessa. Vapon turvediesel hanke perustuu myös Fischer Tropsch-synteesiin
54 Synteesikaasu lämmöksi -prosessi Amerikkalainen kemisti-insinööri Robert Rapier kertoo kehittäneensä mullistavan synteesikaasureaktioon perustuvan prosessin: Muodostunut synteesikaasu (CO + H 2 ), toisin kuin muissa synteesikaasuprosesseissa, reagoi välittömästi hapen kanssa. Prosessi on huomattavan tehokas eli jopa 95 % verrattuna muiden prosessien noin 50 % tehokkuuteen. Prosessi vähentää hiilidioksidipäästöjä ja öljynkulutusta huomattavasti muita prosesseja enemmän. Prosessin investointi- ja käyttökulut ovat huomattavan matalat. Pääreaktorin hinta on jopa alle 300 euroa. Ohessa pääreaktorin kuva:
55 700 Puun käyttö energiaksi raakaöljyn korvaavuus Öljynkorvaavuus, litraa/tonni kuivaa puuta Puuetanoli korvaa bensiiniä Fischer- Tropschpuubiodiesel korvaa dieseliä Puupelletti korvaa öljylämmitystä Hake korvaa öljylämmitystä Kotitarvehalot korvaavat öljylämmitystä 109 Häkäpönttöautot
56 Häkäpönttöautot elinkaaren CO 2 - päästöt g CO2/km Auton huolto Auton valmistus Polttoaine Raakaöljystä bensiiniä Raakaöljystä dieseliä Puusta puukaasua Turpeesta "puukaasua" 111 Suomen maa-ala ja bio varat Peltoa 2,2 miljoona hehtaaria Metsää 22,93 miljoona hehtaaria Puuta 2190 miljoonaa m 3 Vuotuinen kasvu 97,1 miljoonaa m 3 Vuotuinen kestävä hakkuumäärä 71,0 miljoonaa m 3 Hakkuutähteitä voidaan käyttää lisäksi 7,7 miljoonaa m 3 Puuta käytetään Suomessa nykyisin: 60 miljoonaa m 3 kotimaista 20 miljoonaa m 3 tuotua kokonaiskäyttö ylittää kestävän kasvun Suota 8,92 miljoona hehtaaria 4800 Mt C hiiltä Suomen soissa (423 Mt puustossa) 4 Mt C/vuosi hiiltä sitoutuu Suomen soihin ( Vapo ) (19,5 Mt C puustoon) 1,7 Mt C/vuosi turvekäyttö (16 Mt C puun)
57 Suomen suot Suomessa on kuivatettu suota metsätalouskäyttöön 5,4 miljoonaa hehtaaria kuivatettu suota maatalouskäyttöön 0,7 miljoonaa hehtaaria [1] Luonnontilaista suota on 4 miljoonaa hehtaaria.[2] Suomen soiden hiilitase (Mt C/vuosi) [3] [2]: Turpeen poltto 2,54 Kuivatetun suon päästöt 2,48 Luonnontilaisiin soihin sitoutuu 0,42 Summa summarum suot aiheuttavat 4,60 Mt C/vuosi päästön. [1] Laine Jukka, Savolainen Ilkka, Kirkinen Johanna, Uutta tietoa energiaturpeen tuotannon suuntaamiseen, Bioenergia, , No. 2, [2] Minkkinen Kari, Laine Jukka, Turpeen käytön kasvihuonevaikutusten lisätutkimuskartoitus, raportti, kauppa- ja teollisuusministeriö, Helsinki, [3] Tilastokeskus. 113 Biojalostamot Biomassaa voidaan käsitellä öljynjalostamoiden tapaan biojalostamoissa, jotka tuottavat liikennepolttoaineita, kemikaaleja sekä lämpöä ja sähköä. Biojalostamo voi olla lignoselluloosabiomassasta etanolia, sähköä ja kemikaaleja valmistava laitos, mutta se voi olla myös Fischer Tropsch-polttoaineita, sähköä ja kemikaaleja valmistava laitos. Fischer Tropsch-prosessissa kemikaalit olisivat tyypillisiä synteesikaasusta valmistettavia bulkkikemikaaleja, kuten metanoli ja ammoniakki. Etanolivaihtoehdossa kemikaalit olisivat erikoiskemikaaleja
58 Biojalostamot USA:n Department of Energy (DOE) ja. National Renewable Energy Laboratory (NREL) ovat listanneet selluloosaetanolibiojalostamon 12 lupaavinta kemikaalia: meripihkahappo 2,5-furaanidikarboksyylihappo 3-hydroksipropionihappo asparagiinihappo glukaarihappo glutamiinihappo itakonihappo levuliinihappo 3-hydroksibutyrolaktoni glyseroli sorbitoli ksylitoli Osaa näistä valmistetaan jo teollisesti biomassasta. Esimerkiksi ksylitoli on ollut Suomessa jo pitkään tuotannossa. 115 Biojalostamot Tulevaisuuden biojalostamossa lignoselluloosaraakaaineesta (puu, olki jne.) jalostetaan polttoaineita ja kemikaaleja. Etanolin tuottaminen biomassasta tullee olemaan biojalostamon ydin. Konsepteja on monia, joista mainittakoon lignosellulloosapohjaiseen etanolin tuotantoon perustuva ja koko maissi- tai vehnäkasvia hyväksi käyttävä biojalostamo. Ligniinin mahdollisia korkeamman jalostusarvon tuotteita voisivat olla esimerkiksi antioksidantit ligniinipohjaiset hartsit bensiinin oktaania kohottavat lisäaineet
Biomassasta energiaa
Biomassasta energiaa Kimmo Klemola Lappeenrannan teknillinen yliopisto MAOL ry:n syyspäivät Lahdessa 04.10.2008 Onko bio aina eko? Voimmeko lisätä biomassan käyttöä merkittävästi? Voimmeko tehdä sen kestävästi?
LisätiedotBiomassa. BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemian- ja energiateollisuudessa. Kimmo Klemola 27.04.2011
Biomassa BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemian- ja energiateollisuudessa Kimmo Klemola 27.04.2011 Teknillisen kemian laboratorio Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Aluksi Former president
LisätiedotLiikenteen biopolttoaineiden ympäristövaikutukset. Ilmastonmuutos
Liikenteen biopolttoaineiden ympäristövaikutukset Kimmo Klemola Lappeenrannan teknillinen yliopisto Ekologinen renkaanjälki? Puhtaammin liikenteessä - yleisötilaisuus, Kouvolan yhteiskoulun auditorio 20.09.2008
LisätiedotLiikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet
Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet Kimmo Klemola Yliassistentti, teknillinen kemia, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kaakkois-Suomen kemistiseuran öljyhuippu- ja bioenergiailta, Lappeenrannan teknillinen
LisätiedotTieliikenteen polttoaineet
, uhat ja mahdollisuudet Kimmo Klemola Lappeenrannan teknillinen yliopisto Bioenergiapäivä 09.11.2006 Tampereen teknillinen yliopisto Tieliikenteen polttoaineet Nestemäiset Bensiini Diesel Etanoli (1G/2G)
LisätiedotMillä Suomi liikkuu tulevaisuuden polttoaineet puntarissa
Millä Suomi liikkuu tulevaisuuden polttoaineet puntarissa TkT Kimmo Klemola Kemiantekniikan yliassistentti Lappeenrannan teknillinen yliopisto Studia Generalia Oulu 31.10.2007 Öljynkulutus yhden ihmisen
LisätiedotLiikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi?
Liikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi? Lappeenrannan teknillinen yliopisto Biodieselin tuotannon koulutus 30-31.03.2006 Hämeen ammattikorkeakoulu Mustiala Tieliikenteen polttoaineet
LisätiedotKestävät valinnat liikenteessä
Kestävät valinnat liikenteessä Kimmo Klemola Lappeenrannan teknillinen yliopisto Ekologinen renkaanjälki? Puhtaammin liikenteessä - yleisötilaisuus, Kouvolan yhteiskoulun auditorio 20.09.2008 Kestävä kehitys
LisätiedotBiopolttoaineiden järkevyyden arviointi
Biopolttoaineiden järkevyyden arviointi Esityksen kuvat ja luvut perustuvat omiin laskelmiin ellei toisin mainittu Lappeenrannan teknillinen yliopisto WWF pyöreän pöydän tapaaminen 24.08.2006 Helsinki
LisätiedotLiikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotÖljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi
Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely
LisätiedotTOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET
TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Marina Congress Center Pekka Jokela Manager, Technology Development UPM BIOPOLTTOAINEET Puusta on moneksi liiketoiminnaksi Kuidut
LisätiedotMatkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET
Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa
LisätiedotMetsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö
Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö
LisätiedotLiikenteen biopolttoaineet
Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020
LisätiedotNestemäiset biopolttoaineet fossiilisten korvaajana. Ville Vauhkonen, UPM Biopolttoaineet Uudistuva liikenne - seminaari
Nestemäiset biopolttoaineet fossiilisten korvaajana Ville Vauhkonen, UPM Biopolttoaineet Uudistuva liikenne - seminaari 4.4.2017 UPM BIOPOLTTOAINEET Biopolttoainekonseptit 1. sukupolven perinteiset biopolttoaineet
LisätiedotBiokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen
BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen
LisätiedotBiopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä
Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet
LisätiedotNeste Oilin Biopolttoaineet
Neste Oilin Biopolttoaineet Ari Juva Neste Oil Oyj ari.juva@nesteoil.com 1 Miksi biopolttoaineita liikenteeseen? Tuontiriippuvuuden vähentäminen Kasvihuonekaasujen vähentäminen Energiasektoreista vain
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotOnko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?
Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten
LisätiedotMoottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet
Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Ari Juva, Neste Oil seminaari 4.11.2009 Source: Ben Knight, Honda, 2004 4.11.2009 Ari Juva 2 120 v 4.11.2009 Ari Juva 3 Auton kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotOvatko biopolttoaineet ympäristöystävällisiä?
Ovatko biopolttoaineet ympäristöystävällisiä? Kimmo Klemola Lappeenrannan teknillinen yliopisto Green Chemistry -seminaari, Teknillinen korkeakoulu 09.10.2007 Biopolttoaineet vaikuttavat haitallisesti
LisätiedotEnergia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö
Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemian- ja energiateollisuudessa Kimmo Klemola 17.01.2013 Teknillisen kemian laboratorio
LisätiedotPuun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin
Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys
LisätiedotBiopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013
Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa
LisätiedotEnergia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö
Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemian- ja energiateollisuudessa Kimmo Klemola 16.01.2012 ja 23.01.2012 Teknillisen kemian
LisätiedotLiikenteen biopolttoaineet ja muut vaihtoehtoiset polttoaineet. Kimmo Klemola Yliassistentti, teknillinen kemia, Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Liikenteen biopolttoaineet ja muut vaihtoehtoiset polttoaineet Kimmo Klemola Yliassistentti, teknillinen kemia, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kuopion yliopisto 13.04.2007 Sisältö Johdanto Raaka-ainevarat
LisätiedotMatkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa
Matkalle puhtaampaan maailmaan Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa 30.1.2017 METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset resurssit Globaalin talouden
LisätiedotTransEco -tutkimusohjelma 2009 2013
TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 Vuosiseminaari Ari Juva RED dir. 2009/28/EC: EU polttoainedirektiivit ohjaavat kehitystä Uusiutuva energia (polttoaine + sähkö) liikenteessä min.10% 2020 Suomen tavoite
LisätiedotBiodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa
Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Tuotantomenetelmät Kasviöljyjen vaihtoesteröinti Kasviöljyjen hydrogenointi Fischer-Tropsch-synteesi Kasviöljyt Rasvan kemiallinen rakenne Lähde: Malkki, Rypsiöljyn
LisätiedotEnergian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi
Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan
LisätiedotPowered by UPM BioVerno
Powered by UPM BioVerno vähäpäästöistä suomalaista dieseliä ja naftaa www.upmbiopolttoaineet.fi UPM Biopolttoaineet Alvar Aallon katu 1 PL 380 00101 Helsinki Finland Puh: +358 2041 5111 Sähköposti: biofuels@upm.com
LisätiedotPuuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT
Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian
LisätiedotBiomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys
Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotLuonnonsuojelu on ilmastonsuojelua
Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta
LisätiedotOnko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien
Jussi Esala, SeAMK Onko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien tuotantoon ja jalostukseen kuluva energia kasveista saatavan energiahyödyn? Bioenergiapotentiaali
LisätiedotUPM THE BIOFORE COMPANY
UPM THE BIOFORE COMPANY Liikenteen biopolttoaineet Veikko Viikari 8.2.2017 Esityksen sisältö 01 02 03 UPM YRITYKSENÄ LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEET METSÄ RAAKA-AINELÄHTEENÄ Veikko Viikari Biofuels development
LisätiedotUPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä
UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä Teollisuuden metsänhoitajien syysseminaari 2014, 06.11.2014 Sari Mannonen/UPM Biopolttoaineet UPM tänään The Biofore Company UPM Biorefining
LisätiedotSellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus
Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus Porthaniassa Sellutehdas biojalostamona Tausta Sellu-
LisätiedotNäkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?
Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus
LisätiedotSuomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet
Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset
LisätiedotPuu vähähiilisessä keittiössä
Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa
LisätiedotKEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT
KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen
LisätiedotTurpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen
Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä
LisätiedotBiojalostuksen mahdollisuudet Kainuussa
KAINUUN BIOENERGIATEEMAHANKE II Biojalostuksen mahdollisuudet Kainuussa Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus Sivu 1 26.3.2015 Koko raportti täältä: http://www.oulu.fi/kajaaninyliopistokeskus/node/27804
LisätiedotUusiutuvan energian tuotanto haasteet ja mahdollisuudet. Ulla Lassi
Uusiutuvan energian tuotanto haasteet ja mahdollisuudet Ulla Lassi EnePro seminaari 3.6.2009 Aurinkoenergian hyödyntäminen Auringonvalo Energian talteenotto, sähkö BIOENERGIA Bioenergiaraaka-aineet
LisätiedotEnergiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle?
Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle? Paavo Ojanen (paavo.ojanen@helsinki.fi) Helsingin yliopisto, metsätieteiden osasto Koneyrittäjien Energiapäivä 8.3.2019 Uusiutuvuus ja päästöttömyys
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotLahden kaupungin metsien hiililaskennat
Lahden kaupungin metsien hiililaskennat SIMO-seminaari 23.3.2011 Jouni Kalliovirta Laskenta pääpiirtein Tehtävä: Selvittää Lahden kaupungin metsien hiilivirrat Hiilensidonnan kannalta optimaalinen metsänkäsittely
LisätiedotPuun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa
Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa Olli Dahl, alto yliopisto, Kemiantekniikan korkeakoulu, Puunjalostustekniikan laitos, Espoo Bioreducer-seminaari Oulussa 19.9.2013 Sisällys Metsäbiomassan
LisätiedotOlki energian raaka-aineena
Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200
LisätiedotTulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä
Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat
LisätiedotJätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita
Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita Tulevaisuuden liikennepolttoaineet teemapäivä 18.9.2014 Pekka Tuovinen Helsingin keskusta inversiotilanteessa Kuvattu 10.2.1999 Keilaniemestä itään 18.9.2014
LisätiedotTulevaisuuden biopolttoaine valmistetaan puusta
Tulevaisuuden biopolttoaine valmistetaan puusta PÄÄTTÄJIEN 34. METSÄAKATEMIA Maastojakso 22.-24.5.2013 Jaakko Nousiainen/UPM Biopolttoaineet SISÄLTÖ 1. Kestävä perusta Biofore 2. Uudistu rohkeasti BioVerno
LisätiedotEtanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013
Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Globaali energiahaaste Maailma vuonna 2030... Source: BP 2012, Energy Outlook
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotVart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm
Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet
LisätiedotJätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen
Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotPuun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM
Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,
LisätiedotMetsäbiojalostamot. Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.
Metsäbiojalostamot Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.2009 Klaus Niemelä 1 Metsäbiojalostamoista Mistä oikein on kysymys
LisätiedotTurve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys
Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotENPOS Maaseudun Energiaakatemia
ENPOS Maaseudun Energiaakatemia Jukka Ahokas Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Hannu Mikkola Energian käyttö ja säästö maataloudessa 1.3.2011 1 Maaseudun
LisätiedotSuomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet
Eduskunnan talousvaliokunnan julkinen kuuleminen 15.11.2018 Pikkuparlamentti Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori, Helsingin yliopisto
LisätiedotBiopolttoaineille haasteelliset tavoitteet. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Tekninen asiantuntija Mari Tenhovirta
Biopolttoaineille haasteelliset tavoitteet Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 22.1.2019 Tekninen asiantuntija Mari Tenhovirta Liikenteen päästöt Suomessa Liikenne tuottaa n. 20 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä
LisätiedotBiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus
BiKa-hanke Viitasaaren työpaja 27.3.2018 Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus Saija Rasi, Luonnonvarakeskus Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 29.3.201 RED
LisätiedotBioetanolitehdas. Sievi
Bioetanolitehdas Sievi Hankkeen taustaa Ylivieskan seutukunta Ry käynnisti 1.10.2011 LOGIBIO- Biojalostamon raaka-aineiden hankintatoiminnan kannattavuus- ja käynnistämisselvityksen. Hankkeessa tarkasteltiin
LisätiedotNestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa
Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-
LisätiedotBioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku
BIOJALOSTUKSEN INNOVAATIOPÄIVÄ 30.5.2013, Lappeenranta Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku St1 Biofuels Oy Patrick Pitkänen Globaali energiahaaste
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotMaapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
LisätiedotMETSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET
METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET Kuhmon Metsäpäivän Ideaseminaari 26.3.2014 Janne Seilo Aluejohtaja UPM Metsä Pohjanmaan integraattialue UPM tänään UPM Plywood Vaneri- ja viilutuotteet UPM Biorefining
LisätiedotScanchips. Bioetanolitehdashanke
Scanchips Bioetanolitehdashanke Hankkeen taustaa Ylivieskan seutukunta Ry käynnisti 1.10.2011 LOGIBIO- Biojalostamon raaka-aineiden hankintatoiminnan kannattavuus- ja käynnistämisselvityksen. Hankkeessa
LisätiedotMaatalouden energiapotentiaali
Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude
LisätiedotAutovero: autojen elinkaari, autojen määrä, vaikutus joukkoliikenteeseen
Autovero: autojen elinkaari, autojen määrä, vaikutus joukkoliikenteeseen TkT Kimmo Klemola Kemiantekniikan yliassistentti Lappeenrannan teknillinen yliopisto Eduskunta 15.11.2007 Suomessa myytyjen uusien
LisätiedotLiikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 23.1.218 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11
LisätiedotAate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy
Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy Bioetanoli liikennepolttoaineena RES - direktiivi (artikla 3(4)): uusiutuvien energialähteiden osuus liikenteen energiankulutuksesta koko EU:ssa 10 % vuoteen 2020 mennessä
LisätiedotPohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015
Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -
LisätiedotBiopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?
Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto www.susbio.jyu.fi Esityksen runko: - Esityksen tavoite ja rajaus - Hieman
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos
ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan
LisätiedotTULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE
TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TAVOITE Keskeinen TBE-tavoite on ollut löytää uusia potentiaalisia, mielellään isoja bioenergian tuotanto- ja käyttömuotoja Koillismaan hyödyntämättömälle nuorien
LisätiedotAJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN. Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy
AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy Scania Vabis Chassis 1930 Liikenteen rooli kestävässä kehityksessä
LisätiedotBioenergiapolitiikka & talous
Argumenta: Biomassa kestävä käyttö 4.5. 2011 Kommentteja Juha Honkatukian esitykseen: Bioenergiapolitiikka & talous Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos Kommentti 1. Makromallin
LisätiedotPäästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys
Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon
LisätiedotMetsä Groupin biotuotetehdas
Metsä Groupin biotuotetehdas 12.4.2017 Martti Asunta Metsä Group METSÄ GROUP Liikevaihto 4,7 mrd. euroa Henkilöstö 9 300 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 104 000 suomalaista metsänomistajaa
LisätiedotOnko puu on korvannut kivihiiltä?
Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot
LisätiedotKymen Bioenergia Oy NATURAL100
Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti
LisätiedotMETSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen
UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS
LisätiedotSuomi muuttuu Energia uusiutuu
Suomi muuttuu Energia uusiutuu Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet 15.11.2018 Esa Vakkilainen 1 ENERGIA MUUTTUU Vahvasti eteenpäin Tuuli halvinta Sähköautot yleistyvät Bioenergia
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 12.12.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.2.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
GWh / kk GWh / month Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 24.4.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17 8
LisätiedotEnergia ja kemianteollisuus Osa 2: Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö Kemianteolliosuuden prosessit kurssi
Maailman tunnetut raakaöljyvarat 2003 Energia ja kemianteollisuus Osa 2: Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö Kemianteolliosuuden prosessit kurssi Kimmo Klemola 26.01.2005 Teknillisen kemian laboratorio
Lisätiedot