Biomassa. BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemian- ja energiateollisuudessa. Kimmo Klemola

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Biomassa. BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemian- ja energiateollisuudessa. Kimmo Klemola 27.04.2011"

Transkriptio

1 Biomassa BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemian- ja energiateollisuudessa Kimmo Klemola Teknillisen kemian laboratorio Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Aluksi Former president of American Institute of Chemical Engineers (AIChE) Jeffrey R. Siirola at AIChE annual meeting in San Fransisco, November 2006: Sustainability and alternative energy will be major themes for the next generation of chemical engineers. 2 1

2 Perustavaalaatuisia olevia kysymyksiä Onko bio aina eko? Voimmeko lisätä biomassan käyttöä merkittävästi? Voimmeko tehdä sen kestävästi? Mihin rajalliset biomassavarat kannattaa käyttää? Onko aina ympäristöystävällistä korvata fossiilisia polttoaineita biopolttoaineilla? Voisiko tilanne olla joissain tapauksissa päinvastainen? Eli biopolttoaineita kannattaisi korvata fossiilisilla polttoaineilla? 3 Valaanrasvalamppuöljy Raakaöljyn ensimmäinen sovellus oli lamppuöljyn valmistukseen käytetyn valaanrasvan korvaaminen. 4 2

3 Puuhiilen valmistus Metallisulatot ja tiilenvalmistus tarvitsivat puuhiiltä, jonka valmistus aiheutti laajaa metsätuhoa. Kivihiili korvasi puuhiilen. 5 KESTÄVYYS 6 3

4 Kestävä kehitys Kestävyydestä Tämän sukupolven tarpeiden täyttäminen ei saa vaarantaa kykyä täyttää tulevien sukupolvien tarpeita. (Brundtlandin raportti 1987) 7 Kestävyydestä Vladimir Ivanovich Vernadsky, Biosfera, (1926) : Ihminen, yksin ihminen, rikkoo vakiintuneen järjestyksen. 8 4

5 Kestävyydestä Roger Revelle ja Hans Suess (1957) : Ihmiskunta toteuttaa maapallolla valtavaa koetta, jota ei olisi aiemmin voitu tehdä ja jota ei voi enää tulevaisuudessa toistaa. Muutaman vuosisadan aikana me siirrämme maaperästä ilmakehään ja meriin hiiltä, joka on sinne kertynyt satojen miljoonien vuosien aikana. 9 Kestävyydestä George Perkins Marsh, "Destructiveness of Man" (1864) : Ihminen on jo kauan sitten unohtanut, että hänelle annettiin vain käyttöoikeus maapalloon. Sitä ei annettu hänelle kuluttamiseen ja vielä vähemmän tuhlailevaan haaskaukseen. 10 5

6 Kestävyydestä Kestävyyden tulisi tarkoittaa toimintatapoja, joita voidaan jatkaa ikuisesti. Fossiili- ja ydinenergia eivät ole siis kestäviä % ihmiskunnan energiantarpeesta tulee näistä energianlähteistä. Sivilisaatiomme on siis % kestämätön. (Professori Tad Patzek, Berkeleyn yliopisto, USA) Tämän vuosisadan lopussa fossiilienergiavarat alkavat olla loppuun poltettu. Sen seurauksena planeettamme saattaa olla lähes asuinkelvoton. (päätoimittaja Rudy M. Baum, Chemical & Engineering News, American Chemical Society) 11 Kestävyydestä Yhteiskunnan energiantarpeiden (myös liikenne) täyttämiseksi kestävästi: Kaiken energian tulee olla kestävää uusiutuvaa. Energia on siirrettävä ja käytettävä mahdollisimman tehokkaasti! 12 6

7 Kestävyydestä Väestönkasvu maapallolla tarkoittaa jokaiselle ihmiselle entistä pienempää kakun palaa. Rikkaat maat käyttävät luonnonvaroja luksukseen, köyhät maat hengissä selviämiseen. 13 Kestävyydestä Manuel Holopainen, Paraguayn viidakko (Ulkosuomalaisen tarina, Yle, 2004): Pitäisi löytää kultainen keskitie. Toisilla on liian vähän, toisilla liikaa. 14 7

8 Nobelisti Norman E. Borlaug: "Maailman ruoantuotannon tulee kaksinkertaistua seuraavan 50 vuoden aikana, jotta lisäsuut saadaan ruokituksi." 15 Lester Brown (1994) : On ironista, että pyrkiessämme tuottamaan itsellemme yhä enemmän vähennämme samalla maapallon kykyä pitää yllä elämää, myös ihmiselämää. Ympäristön sietokyvyn rajat ovat näkyvissä kaikkialla. 16 8

9 Energia ja talous Vain hullu tai ekonomisti voi uskoa jatkuvaan kasvuun rajallisella maapallolla. (Kenneth Boulding) 17 Professori Vaclav Smil (Kanada): Ihmiskeskeinen raakaainevarojen arvostaminen on varsin itsekästä. Katsomme olevamme maapallon herroja ja omistavamme sen eliökunnan ja biomassa- ja mineraalivarat. 18 9

10 Professori Vaclav Smil (Kanada): Sivilisaatioita on tuhoutunut aikojen saatossa ihmisen aiheuttamien ympäristömuutosten takia. Nyt teemme tällaista koetta koko maailman sivilisaatiolle. Mahdollisia asioita, jotka voisivat pahentaa ihmiskunnan tulevaisuuden näkymiä vielä nykyistä enemmän, ovat: Maailmanlaajuinen tarttuvan taudin epidemia. Geneettisesti muunnellun haitallisen organismin leviäminen. Ydinsota. 19 Tohtori Ted Trainer (Australia) : Nykyisenlaista kulutusta ei voida ylläpitää uusiutuvalla energialla. Kestävän kehityksen mukainen tulevaisuus ei ole mahdollista ilman, että materialistisesta kulutuksesta tingitään. Fossiilienergia tulisi korvata lähes täysin uusiutuvalla energialla, ja mikäli siihen ei kyetä, kestävän yhteiskunnan tulee vähentää energian käyttöään dramaattisesti

11 Kestävä mies Lasse Nordlund (s. 1965) eli vuodet Rautavaaralla omavaraistaloudessa. 21 Mahatma Gandhi The world has enough for everyone s need, but not enough for everyone s greed

12 METSÄT 23 Suomalainen metsä 24 12

13 Sademetsä 25 Sademetsä 26 13

14 Trooppiset maatyypit 27 Mammuttipetäjä 28 14

15 Mammuttipetäjä 29 5-vuotias akasiametsikkö valmiina hakattavaksi 30 15

16 Akasiatukki 31 Eukalyptusmetsikkö Papua-Uudessa- Guineassa 32 16

17 Metsän raivausta ja kaskeamista 33 Metsien lannoitusta 34 17

18 Puupellettejä 35 Hakkuutähteet 36 18

19 Puuhiili ja metallivalimot koituivat monen metsän tuhoksi 37 PELLOT 38 19

20 FAO 39 FAO 40 20

21 Riisi 41 Vehnä 42 21

22 Maissi 43 Sokeriruoko 44 22

23 Rypsi 45 Palmuöljy 46 23

24 Palmuöljyplantaaseja 47 Varas palmuöljyplantaasilla 48 24

25 Neste Oilin palmuöljybiodiesellaitos Porvoossa 49 Biodiesellaitos, perinteinen vaihtoesteröinti 50 25

26 Etanolitehdas 51 Jatropha 52 26

27 Jatropha 53 MERI JA VESI 54 27

28 Leväöljy 55 Leväöljy ja leväöljybiodiesel 56 28

29 BIOMASSAN ERI KÄYTTÖKOHTEET 57 Etanoli elinkaaren CO 2 -päästöt g CO2/km Auton huolto Auton valmistus Polttoaine Raakaöljystä bensiiniä Raakaöljystä dieseliä Puusta etanolia Maissista etanolia 58 29

30 Biodiesel elinkaaren CO 2 -päästöt g CO2/km Auton huolto Auton valmistus Polttoaine Raakaöljystä bensiiniä Raakaöljystä dieseliä Puusta FTbiodieseliä Turpeesta FT-dieseliä Palmuöljystä NExBTLbiodieseliä Palmuöljystä VOMEbiodieseliä 59 Maakaasu/biokaasu elinkaaren CO 2 - päästöt g CO2/km Auton huolto Auton valmistus Polttoaine Raakaöljystä bensiiniä Raakaöljystä dieseliä Paineistettu maakaasu, CNG Karjanlannasta biokaasua, CBG 60 30

31 Biokaasu Biokaasu lannasta tai yhdyskuntajätteistä tuotettuna on järkevä vaihtoehto. Mikäli tavoitellaan maksimaalista hyötyä hiilidioksidipäästöjen ja öljyn korvaavuuden kannalta, biokaasu kannattaa käyttää lämmitykseen tai sähköntuotantoon. 61 Biokaasu raakaöljynkulutuksen vähennys, miljoonaa L Biokaasu lämmitysöljyn korvaajana Biokaasu hiilisähkön korvaajana *) prosessisähkö biokaasusta Biokaasu Biokaasu tieliikenteessä tieliikenteessä dieselin korvaajana dieselin korvaajana* 62 31

32 Biokaasu CO 2 -päästövähennys, miljoonaa tonnia Biokaasu lämmitysöljyn korvaajana Biokaasu hiilisähkön korvaajana Biokaasu tieliikenteessä dieselin korvaajana Biokaasu tieliikenteessä dieselin korvaajana* *) prosessisähkö biokaasusta 63 Biomassavisiot kunnianhimoisia US Department of Energy (DOE) on asettanut seuraavat bioenergiatavoitteet vuodelle 2030: Biomassalla tuotetaan 5 % USA:n sähköstä. Biomassasta tuotetaan 20 % USA:n liikennepolttoaineista. Biomassasta tuotetaan 25 % USA:n kemikaaleista. Yllä oleva DOE:n tavoite on erittäin kunnianhimoinen, koska se vastaa noin 30 % nykyisestä Yhdysvaltojen öljynkulutuksesta ja merkitsisi biomassan nykyisen käytön viisinkertaistamista noin miljardiin kuivatonniin vuodessa. EU:lla samansuuntaisia tavoitteita

33 Biomassa Biomassassa on fotosynteesin avulla valjastettua aurinkoenergiaa. Biomassassa on hiiltä, joka kiertää maapallon ekosysteemissä. Elolliseen aineeseen hiili lienee alun perin tullut tulivuorenpurkauksista. Hiilikierron lisäksi biomassan kasvun kannalta on tärkeä typpikierto, nitraattikierto. Typpeä tarvitaan mm. aminohappojen, elämän rakennuspalikoiden, valmistamiseen. Teollinen maatalous perustuu keinotekoiseen nitraattisyklin kiihdyttämiseen (NPK-lannoitteet), jonka mahdollisti saksalaisen kemian nobelisti Fritz Haberin vuonna 1909 kehittämä ammoniakkisynteesi. Ihminen käyttää maapallon biomassasta noin puolet. 30 miljoonaa muuta eliölajia loput. 65 Biomassan määrästä ja hiilikierrosta Puuta hakataan maailman metsistä 3,3 miljardia m 3 /vuosi. Maailman metsien kasvustossa on 359 GtC (miljardia tonnia hiiltä), josta vuosittain korjataan 1,12 GtC. Puutuotteisiin (valmisteisiin) on sitoutuneena 2 8 GtC ja hiilidioksidina ilmakehään vapautuu 0,98 GtC/vuosi. Puutuotteisiin siis akkumuloituu 0,14 GtC/vuosi. Metsämaahan on sitoutuneena 787 GtC. Metsänkorjuun jälkeinen metsänkasvu on 0,9 GtC, mutta maankäytön muutokset, kuten sademetsien hakkuut laidunmaiksi ja kaupungistuminen, lisäävät hiilidioksidin määrää ilmakehässä 0,9 GtC/vuosi. Fossiilisten polttoaineiden käyttö lisää hiilidioksidin määrää 6,3 GtC/vuosi. Fossiilisten polttoaineiden jäljellä oleva määrä on noin GtC. Valtameriin sitoutuu 1,7 GtC/vuosi. Valtamerten pohjissa arvioidaan olevan suurin osa maailman ekosysteemin hiilestä, GtC. Ilmakehässä on hiilidioksidia 780 GtC ja määrä kasvaa 3,38 GtC/vuosi, joka vastaa noin 1,5 ppm:n CO 2 -pitoisuuden nousua vuodessa. Edellä olevat hiilivirrat ovat mitattavissa tai laskettavissa. Tästä taseesta jää jäljelle 2,2 GtC/vuosi, jonka lasketaan sitoutuvan metsiin ja metsämaahan

34 Biomassan määrästä ja hiilikierrosta (GtC) 67 Nitraattisyklin keinotekoinen kiihdyttäminen 1909 saksalainen kemisti Fritz Haber kehitti menetelmän ilman typen sitomiseksi ammoniakiksi fossiilisista polttoaineista saatavan typen avulla. Ammoniakista valmistetaan typpihappoa ja edelleen nitraatteja ja typpilannoitteita. Teolliset lannoitteet mahdollistivat teollisen maanviljelyn ja ruoantuotannon ja näin myös maapallon väestöräjähdyksen. Luontoon tuotu ylimääräinen nitraatti päätyy pilaamaan vesistöjä. Teollinen maatalous vastaa noin 70 % maapallon makeanveden käytöstä ja on syynä pohjavesivarojen hupenemiseen

35 Lignoselluloosabiomassa Sisältää runsaasti selluloosaa, glukoosipolymeeriä, joka on vaikeasti hajotettavissa glukoosiksi, sekä hemiselluloosaa, joka on selluloosaa monimutkaisempi mm. glukoosia, ksyloosia ja arabinoosia sisältävä polymeeri. Näiden kahden sokeripolymeerin sitojana on ligniini, joka ei sisällä sokereita. Lignoselluloosabiomassaa on noin 50 % maailman biomassasta. Lignoselluloosabiomassan vuosituotanto on noin 10 50x10 12 kg. Lignoselluloosa- (tai puu)biomassa sisältää selluloosan, hemiselluloosan ja ligniinin lisäksi uuteaineita, suoloja, mineraaleja ja happoja. Puubiomassa sisältää: % ligniiniä % hemiselluloosaa % selluloosaa 69 Biomassan vaihtoehtoiset käyttökohteet 70 35

36 Biomassan vaihtoehtoiset käyttökohteet Prioriteettijärjestys (subjektiivinen) ihmisen olemassaolon kannalta: ruoka, lämpö, paperi (tms) Koska paperia toistaiseksi tarvitaan ja siitä saadaan parempi hinta ja lämpöä saadaan vielä muualtakin, voidaan prioriteettilistalla paperi siirtää ennen energiaa. Tilanne voi tulevaisuudessa muuttua sekä muiden energialähteiden saatavuuden että paperin ja energian hinnan suhteen. Mihin kohtaan liikenteen biopolttoaineet tulisi sijoittaa? 71 Tieliikenteen polttoaineet ja biopolttoaineet Nestemäiset Bensiini Diesel Etanoli (1G/2G) Biodiesel (1G/2G) Metanoli (biometanoli (2G)) Biobutanoli (1G/2G) Kaasumaiset Metaani (maakaasu, biokaasu (2G), SNG, SNG (=synthetic natural gas, 2G)) Dimetyylieetteri (biodimetyylieetteri (2G)) LPG (liquid petroleum gas, öljynjalostuksen nestekaasu) Vety (biovety (2G)) Ilma (www.theaircar.com) Muut Sähkö (biosähkö (2G)) Häkäpönttöauto Toisen sukupolven biopolttoaineet tehdään biomassasta, joka ei kilpaile suoraan ruoantuotannon kanssa. 1G = ensimmäisen sukupolven, 2G = toisen sukupolven biopolttoaine

37 Biopolttoaineiden kriteerit Teknistaloudellinen järkevyys Maatalouspolitiikka Työllisyys Energiahuoltovarmuus ja öljyriippuvuus, bioriippuvuus? Kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen Ympäristöasiat: tehoviljelyn haitat, luonnon monimuotoisuus jne Eettiset kysymykset 73 Biopolttoaineiden etiikka VAI 74 37

38

39 77 Ensimmäisen sukupolven biopolttoaineet tehdään ruoasta Tällä hetkellä käytännössä kaikki liikenteen biopolttoaineet maailmassa tehdään ruoasta: Etanoli USA:ssa maissista Brasiliassa sokeriruo osta Euroopassa vehnästä, ohrasta ja sokerijuurikkaasta Biodiesel Kasviöljyistä rypsi-, rapsi-, soija- ja palmuöljy 78 39

40 Jos kaikki maailman ruoka, viini, viina ja olut autojen polttoaineiksi: Production quantity (1000 tonnes) Ethanol Biodiesel Ethanol Biodiesel L/ton L/ton Billion L Billion L Wheat Rice (Milled Equivalent) Barley Maize Rye Oats Millet Sorghum Cereals, Other Cassava Potatoes Sweet Potatoes Yams Roots, Other Sugar Cane Sugar Beet Vegetable Oils Fruits - Excluding Wine Wine Beer Beverages, Fermented Beverages, Alcoholic Total ethanol, billion L Total biodiesel, billion L Kaikki maailman ruoka, viini, viina ja olut autojen polttoaineiksi: 40,3 % maailman autojen polttoaineenkulutuksesta Kaikki maailmassa käytetty puu autojen polttoaineiksi (selluetanoli): 16,7 % maailman autojen polttoaineenkulutuksesta Kaikki maailmassa tuotettu ruoka, viini, viina, olut ja puu autojen polttoaineiksi: 57 % maailman autojen polttoaineenkulutuksesta 80 40

41 Maailman polttoainetuotanto Bensiini 1059 Mt (miljoonaa tonnia) (2006) Diesel 814 Mt (2006) Etanoli 36,2 Mt (2005) Brasilia 35 % USA 35 % Muut 30 % Biodiesel 2,3 Mt (2005) Ranska 44 % Saksa 22 % Italia 17 % Muut 17 % Etanolin ja biodieselin tuotanto on kasvanut voimakkaasti vuoden 2005 jälkeen ja kasvun ennustetaan jatkuvan. 81 Biopolttoaineet Suomessa Altia on päättänyt rakentaa Suomeen ohrasta polttoaine-etanolia valmistavan tehtaan. Tuotannon kaavaillaan menevän Neste Oilin tehtaille, jossa siitä valmistetaan bensiinioksygenaatti etyylitertbutyylieetteriä eli ETBE:ä. Toinen ohraetanolitehdas on suunnitteilla Punkaharjun seudulle. Sokerijuurikasetanolitehtaita on suunnitteilla Huoltamoketju ST1 on rakentanut pieniä esimerkiksi elintarviketeollisuuden jätteitä hyödyntäviä etanoliyksiköitä Suomeen. Suomessa etanolia on käytetty 98-oktaanisen bensiinin lisänä kokeiluluonteisesti vuosina Nykyään bensiinissä voi olla 5 % etanolia, joka on todennäköisesti brasilialaista sokeriruokoetanolia tai ST1:ltä tankattaessa voi olla myös kotimaista. Biodieseliä valmistetaan pienimuotoisesti kasviöljyistä. Isompiakin kotimaista raaka-ainetta hyödyntäviä tehtaita on suunnitteilla. Neste Oil on rakentanut Porvooseen yhden suuren ja rakentaa toista biodieseltehdasta. Pääraaka-aine on palmuöljy. UPM ja Stora Enso/Neste Oil ovat ilmoittaneet aloittavansa toisen sukupolven biodieselin valmistamisen puuperäisestä biomassasta. VAPO suunnittelee turvebiodieselin valmistusta. UPM ja Lassila&Tikanoja suunnittelevat etanolin valmistamista jäteraakaaineista

42 Etanolia viljakasveista Vuonna 2011 käytännössä kaikki maailmassa valmistettava liikenteen bioetanoli tehdään vielä ruoasta: viljasta, maissista ja sokeriruo osta. Etanolin tuotanto maissista sisältää seuraavat vaiheet: maissinjyvät tärkkelys glukoosi etanoli Glukoosin fermentoinnissa 49 % kuivamassasta poistuu hiilidioksidina. Sokeri- ja tärkkelyskasvien fermentointiprosessit ovat kehittyneitä. Näillä kasveilla on kuitenkin myös ravintoarvoa. Peltobiopolttoaineiden laajamittainen tuotanto aiheuttaisi kilpailutilanteen ruoan ja energian välille, mikä nostaisi ruoan hintaa. Ruoan polttaminen etanolina autojen tankeissa on myös hankala poliittinen ja eettinen kysymys. Viljapohjainen etanoli ei vähennä hiilidioksidipäästöjä ja fossiilienergian käyttöä. Paljon riippuu selluloosapohjaisesta etanolista, jonka tuotantoprosessit eivät ole kuitenkaan vielä kypsiä laajamittaiseen tuotantoon. 83 Etanolia viljakasveista Ruoka ja autot: 1 kg ohraa (ihmisten ruoka) tuottaa 0,25 kg etanolia (autojen ruoka) 0,25 kg rehua (eläinten ruoka) 0,5 kg CO2 Ruoka ja autot: Maailma tuotti vuonna 2001 viljaa 2000 miljoonaa tonnia. 330 kg ihmistä kohti. Vilja tuotti 80 % ihmisten ravinnon tarpeesta. Keskiverto suomalaisauto, joka toimii etanolilla, tarvitsisi vuosittain viljaa 4800 kg. Keskiverto USA:n auto tarvitsisi 8200 kg viljaa vuodessa

43 Viljan käyttö energiaksi raakaöljyn korvaavuus Raakaöljyn käyttö vähenee, litraa/1000 kg ohraa Ohra korvaa lämmitysöljyä Ohraetanoli korvaa bensiiniä 85 Etanolia biomassasta: puusta, oljista, heinistä ja jätteestä Selluloosaetanoli (tai lignoselluloosaetanoli tai selluetanoli) on ns. toisen sukupolven biopolttoaine eli se valmistetaan biomassasta, joka ei ole ruokaa tai kilpaile suoraan ruoantuotannon kanssa. Selluloosaetanolin raaka-aineita voivat olla maatalousjätteet, puu ja puunkorjuutähteet, heinäkasvit sekä yhdyskuntajäte. Raaka-aine on edullista, mutta tuotantokustannukset ovat este laajamittaiselle selluloosaetanolituotannolle. Teknologia alalla menee kuitenkin vauhdilla eteenpäin. Ensimmäinen teollinen puuetanoliprosessi oli Yhdysvalloissa 1910-luvulla. Tonnista kuivaa puuta saatiin kg eli litraa etanolia. Tonnista kuivaa puuta arvioidaan saatavan nykyään noin 250 litraa etanolia. Tuotantoteknologia on haastava mm. hydrolyysivaiheessa syntyvien etanolikäymistä hidastavien sivutuotteiden takia. Lignoselluloosabiomassalle parempaakin käyttöä(?): Paperi Sähkö, lämpö Kemikaalit Jättää luontoon tai peltoon (luonnon monimuotoisuus, eroosion välttäminen) 86 43

44 Etanolia biomassasta: puusta, oljista, heinistä ja jätteestä Tonni kuivaa biomassaa tuottaa teoreettisesti pelkästä heksoosifraktiosta (C6-sokerit) 410 L etanolia, ja jos kaikki sokerit (myös pentoosit eli C5-sokerit) otetaan mukaan teoreettinen etanolisaanto on 455 L. Monomeerisokerien tuottaminen lignoselluloosasta on huomattavan hankalaa verrattuna sokerien tuottamiseen sokeri- ja tärkkelyspitoisista viljelykasveista kuten sokeriruo osta tai maissista. Vaikka lignoselluloosabiomassaa on huomattavasti edullisempi tuottaa kuin sokeri- tai viljelyskasveja, ei sokerien tuottaminen etanoliprosessia varten toistaiseksi ole ollut taloudellisesti järkevää. Selluloosabiomassan muuntaminen etanoliksi vaatii neljä pääprosessivaihetta: esikäsittely (biomassasta polymeerisiä sokereita) hydrolyysi (monomeerisokereita) fermentointi (etanoli) puhdistus (puhdas etanoli, tislaus, molekyyliseulat) 87 Etanolia biomassasta: puusta, oljista, heinistä ja jätteestä Esikäsittely Ennen varsinaista hydrolyysiä biomassa täytyy esikäsitellä, jotta happo tai entsyymit pääsisivät tehokkaammin vaikuttaman selluloosaan. Esikäsittely voi olla joko termistä tai kemiallista. Esikäsittelyssä suurin osa hemiselluloosasta hydrolysoituu liukoisiksi sokereiksi ja jäykkä ligniinin ja selluloosan rakenne avautuu helpottaen näin hydrolyysiä

45 Etanolia biomassasta: puusta, oljista, heinistä ja jätteestä Hydrolyysivaihtoehdot (selluloosasta sokereita): Laimeahappohydrolyysi Väkevähappohydrolyysi Entsymaattinen hydrolyysi 89 Etanolia biomassasta: puusta, oljista, heinistä ja jätteestä 90 45

46 Laimeahappohydrolyysi Laimeahappohydrolyysi on vanhin menetelmä etanolin valmistamiseksi lignoselluloosabiomassasta. lignoselluloosa Esikäsittely laimealla hapolla Hydrolyysi laimealla hapolla hemiselluloosan hydrolysaatti Neutralointi etanoli Tislaus Fermentointi 91 Laimeahappohydrolyysi Vuonna 1898 Saksassa kehitettiin laimeahappohydrolyysiin perustuva prosessi, jossa etanolin saanto oli 76 litraa puubiomassatonnia kohti. Varsin pian saksalaiset olivat jo kehittäneet prosessin, jossa etanolin saanto oli 189 litraa puubiomassatonnia kohti. Laimeahappohydrolyysiprosessista saatava sokeripitoinen liuos fermentoidaan etanoliksi. Ligniini joko poltetaan prosessihöyryn tuottamiseksi tai siitä tuotetaan erikoiskemikaaleja kuten dispergointiaineita, rehun sideaineita, sementin lisäaineita ja maan stabilointiaineita 92 46

47 Etanolia biomassasta: puusta, oljista, heinistä ja jätteestä Väkevähappohydrolyysi Tunnettu jo vuodesta Ollut teollisessa käytössä vain Neuvostoliitossa ja Japanissa ja niissäkin se oli kilpailukykyinen ainoastaan kriisiaikoina. Selluloosaa käsitellään ensin väkevällä hapolla (esimerkiksi rikkihappo), jolloin vetysidokset hajoavat ja selluloosasta tulee amorfista ja geelimäistä. Selluloosa on tällöin helppo hydrolysoida sokereiksi laimealla hapolla. Sokerien saanto on käytännössä täydellinen. Happo täytyy erottaa sokereista, ottaa talteen ja väkevöidä. Nämä prosessivaiheet ovat taloudellisuuden kannalta kriittisiä. Merkittävä kehitysaskel on ollut sokerien ja hapon kromatografinen erotus, joka saattaa mahdollistaa taloudellisen prosessin tulevaisuudessa. Lignoselluloosan väkevähappohydrolyysissä syntyy sokerien ja rikkihapon seos, josta rikkihappo on erotettava ennen fermentointia etanoliksi. Tämä vaihe on prosessin taloudellisuuden kannalta pullonkaula. Rikkihappo on jouduttu erottamaan kalkilla (Ca(OH) 2 ) kipsiksi (CaSO 4 ) saostamalla. Tämä menetelmä on sekä happoa että kalkkia tuhlaava ja synnyttää jätteenä kipsikasoja. Jäljelle jääneet sokerit voidaan fermentoida etanoliksi. 93 Väkevähappohydrolyysi väkevä happo laimea happo lignoselluloosa Esikäsittely Selluloosan liuotus Hydrolyysi kiintoaine hemiselluloosan hydrolysaatti Neutralointi etanoli Tislaus Fermentointi 94 47

48 Väkevähappohydrolyysi 95 Etanolia biomassasta: puusta, oljista, heinistä ja jätteestä Entsymaattinen hydrolyysi Biomassan entsymaattisessa hydrolyysissä entsyymit korvaavat hapon selluloosan hydrolyysivaiheessa. Tämä parantaa prosessin energiataloudellisuutta. Edistyneimmissä prosesseissa entsymaattinen hydrolyysi ja syntyneiden lukuisten erilaisten sokerien fermentointi on yhdistetty käytännössä yhdeksi prosessiksi. Kun hydrolaasientsyymit tuottavat sokereita, käymisen aikaansaavat organismit alkavat välittömästi fermentoida sokereita etanoliksi. Sellulaasientsyymin kehitys sai alkunsa, ironista kyllä, tarpeesta estää entsymaattinen hydrolyysi. Toisen maailmansodan aikana Yhdysvaltain armeijalla oli viidakoissa ongelmia, kun sotilaiden vaatetus ja kaluston luonnonmateriaaleista tehdyt osat alkoivat hajota. Hajonneista materiaaleista eristettiin nykyisten selluloosaentsyymien esiäiti. Entsymaattisessa hydrolyysissä on ongelmana mm. entsyymien kalleus ja se, ettei entsyymejä saada talteen prosessissa. Entsyymien hinta on laskenut viime vuosina huomattavasti. Itse teknologia on jo varsin pitkällä. Tunnetuin alan toimija on kanadalainen Iogen

49 Entsymaattinen hydrolyysi erillinen hydrolyysi ja fermentointi Entsyymien tuotanto lignoselluloosa Esikäsittely laimealla hapolla Selluloosan entsymaattnen hydrolyysi kiintoaine hemiselluloosan hydrolysaatti selluloosan hydrolysaatti Fermentointi Etanolin talteenotto 97 Entsymaattinen hydrolyysi yhdistetty hydrolyysi ja fermentointi lignoselluloosa Esikäsittely laimealla hapolla Entsyymien tuotanto Kiintoaineen käsittely hemiselluloosan hydrolysaatti Yhdistetty hydrolyysi ja fermentointi (SSF) Etanolin talteenotto 98 49

50 Etanolia synteesikaasusta fermentoimalla tai katalyyttisesti Coskatan prosessi 99 Coal Natural gas Oil Heavy oils Waste biomass Woody biomass Black liquor Peat Waste (e.g. tyres) SYNTHESIS GAS Diesel Gasoline Methanol Ethanol Hydrogen Dimethyl ether Chemicals SNG Electricity

51 Fischer Tropsch-biodiesel Kaasutetaan biomassa hiilimonoksidiksi ja vedyksi, jotka reagoivat Fischer Tropsch-katalyyttien läsnä ollessa hiilivedyiksi. Halutuin hiilivetyfraktion on dieselfraktio. Ongelma on, että syntyy myös naftaa, kerosiinia, kevyitä hiilivetyjä ja vahoja. Prosessin kehittivät saksalaiskemistit Franz Fischer ja Hans Tropsch 1920-luvulla. Saksan polttoaineesta 1940-luvulla osa valmistettiin Fischer Tropschsynteesillä kivihiilestä. Etelä-Afrikka valmisti apartheidin aikana polttoaineensa Fischer Tropschsynteesin avulla kivihiilestä. Saksalainen Choren on johtava Fischer Tropsch-biodieselprosessin kehittäjä. VTT kehittää Fischer Tropsch-synteesiin perustuvaa biodieselprosessia. Syksyllä 2006 UPM Kymmene ilmoitti rakentavansa sellutehtaiden yhteyteen Fischer Tropsch-biodiesellaitoksia. Maaliskuussa 2007 Stora Enso ja Neste Oil ilmoittivat yhteistyöstä Fischer Tropsch-biodiesellaitoksien rakentamisessa. Vapon turvediesel hanke perustuu myös Fischer Tropsch-synteesiin. 101 Synteesikaasu lämmöksi -prosessi Amerikkalainen kemisti-insinööri Robert Rapier kertoo kehittäneensä mullistavan synteesikaasureaktioon perustuvan prosessin: Muodostunut synteesikaasu (CO + H 2 ), toisin kuin muissa synteesikaasuprosesseissa, reagoi välittömästi hapen kanssa. Prosessi on huomattavan tehokas eli jopa 95 % verrattuna muiden prosessien noin 50 % tehokkuuteen. Prosessi vähentää hiilidioksidipäästöjä ja öljynkulutusta huomattavasti muita prosesseja enemmän. Prosessin investointi- ja käyttökulut ovat huomattavan matalat. Pääreaktorin hinta on jopa alle 300 euroa. Ohessa pääreaktorin kuva:

52 Puun käyttö energiaksi raakaöljyn korvaavuus Öljynkorvaavuus, litraa/tonni kuivaa puuta Puuetanoli korvaa bensiiniä Fischer- Tropschpuubiodiesel korvaa dieseliä Puupelletti korvaa öljylämmitystä Hake korvaa öljylämmitystä Kotitarvehalot korvaavat öljylämmitystä

53 Häkäpönttöautot 105 Häkäpönttöautot elinkaaren CO2päästöt Auton huolto Auton valmistus Polttoaine Turpeesta "puukaasua" Puusta puukaasua Raakaöljystä dieseliä 0.00 Raakaöljystä bensiiniä g CO2/km

54 Suomen maa-ala ja bio varat Peltoa 2,2 miljoona hehtaaria Metsää 22,93 miljoona hehtaaria Puuta 2190 miljoonaa m 3 Vuotuinen kasvu 97,1 miljoonaa m 3 Vuotuinen kestävä hakkuumäärä 71,0 miljoonaa m 3 Hakkuutähteitä voidaan käyttää lisäksi 7,7 miljoonaa m 3 Puuta käytetään Suomessa nykyisin: 60 miljoonaa m 3 kotimaista 20 miljoonaa m 3 tuotua kokonaiskäyttö ylittää kestävän kasvun Suota 8,92 miljoona hehtaaria 4800 Mt C hiiltä Suomen soissa (423 Mt puustossa) 4 Mt C/vuosi hiiltä sitoutuu Suomen soihin ( Vapo ) (19,5 Mt C puustoon) 1,7 Mt C/vuosi turvekäyttö (16 Mt C puun) 107 Suomen suot Suomessa on kuivatettu suota metsätalouskäyttöön 5,4 miljoonaa hehtaaria kuivatettu suota maatalouskäyttöön 0,7 miljoonaa hehtaaria [1] Luonnontilaista suota on 4 miljoonaa hehtaaria.[2] Suomen soiden hiilitase (Mt C/vuosi) [3] [2]: Turpeen poltto 2,54 Kuivatetun suon päästöt 2,48 Luonnontilaisiin soihin sitoutuu 0,42 Summa summarum suot aiheuttavat 4,60 Mt C/vuosi päästön. [1] Laine Jukka, Savolainen Ilkka, Kirkinen Johanna, Uutta tietoa energiaturpeen tuotannon suuntaamiseen, Bioenergia, , No. 2, [2] Minkkinen Kari, Laine Jukka, Turpeen käytön kasvihuonevaikutusten lisätutkimuskartoitus, raportti, kauppa- ja teollisuusministeriö, Helsinki, [3] Tilastokeskus

55 Biojalostamot Biomassaa voidaan käsitellä öljynjalostamoiden tapaan biojalostamoissa, jotka tuottavat liikennepolttoaineita, kemikaaleja sekä lämpöä ja sähköä. Biojalostamo voi olla lignoselluloosabiomassasta etanolia, sähköä ja kemikaaleja valmistava laitos, mutta se voi olla myös Fischer Tropsch-polttoaineita, sähköä ja kemikaaleja valmistava laitos. Fischer Tropsch-prosessissa kemikaalit olisivat tyypillisiä synteesikaasusta valmistettavia bulkkikemikaaleja, kuten metanoli ja ammoniakki. Etanolivaihtoehdossa kemikaalit olisivat erikoiskemikaaleja. 109 Biojalostamot USA:n Department of Energy (DOE) ja. National Renewable Energy Laboratory (NREL) ovat listanneet selluloosaetanolibiojalostamon 12 lupaavinta kemikaalia: meripihkahappo 2,5-furaanidikarboksyylihappo 3-hydroksipropionihappo asparagiinihappo glukaarihappo glutamiinihappo itakonihappo levuliinihappo 3-hydroksibutyrolaktoni glyseroli sorbitoli ksylitoli Osaa näistä valmistetaan jo teollisesti biomassasta. Esimerkiksi ksylitoli on ollut Suomessa jo pitkään tuotannossa

56 Biojalostamot Tulevaisuuden biojalostamossa lignoselluloosaraakaaineesta (puu, olki jne.) jalostetaan polttoaineita ja kemikaaleja. Etanolin tuottaminen biomassasta tullee olemaan biojalostamon ydin. Konsepteja on monia, joista mainittakoon lignosellulloosapohjaiseen etanolin tuotantoon perustuva ja koko maissi- tai vehnäkasvia hyväksi käyttävä biojalostamo. Ligniinin mahdollisia korkeamman jalostusarvon tuotteita voisivat olla esimerkiksi antioksidantit ligniinipohjaiset hartsit bensiinin oktaania kohottavat lisäaineet

Tieliikenteen polttoaineet

Tieliikenteen polttoaineet , uhat ja mahdollisuudet Kimmo Klemola Lappeenrannan teknillinen yliopisto Bioenergiapäivä 09.11.2006 Tampereen teknillinen yliopisto Tieliikenteen polttoaineet Nestemäiset Bensiini Diesel Etanoli (1G/2G)

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Marina Congress Center Pekka Jokela Manager, Technology Development UPM BIOPOLTTOAINEET Puusta on moneksi liiketoiminnaksi Kuidut

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Neste Oilin Biopolttoaineet

Neste Oilin Biopolttoaineet Neste Oilin Biopolttoaineet Ari Juva Neste Oil Oyj ari.juva@nesteoil.com 1 Miksi biopolttoaineita liikenteeseen? Tuontiriippuvuuden vähentäminen Kasvihuonekaasujen vähentäminen Energiasektoreista vain

Lisätiedot

Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö

Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemian- ja energiateollisuudessa Kimmo Klemola 17.01.2013 Teknillisen kemian laboratorio

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö

Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemian- ja energiateollisuudessa Kimmo Klemola 16.01.2012 ja 23.01.2012 Teknillisen kemian

Lisätiedot

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus

Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus Porthaniassa Sellutehdas biojalostamona Tausta Sellu-

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto www.susbio.jyu.fi Esityksen runko: - Esityksen tavoite ja rajaus - Hieman

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Projekti INFO. 04 Bioenergiaraaka-aineiden jalostus HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN Tiivistetty katsaus

Projekti INFO. 04 Bioenergiaraaka-aineiden jalostus HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN Tiivistetty katsaus HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008-2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta EUROPEAN UNION European Regional Development Fund Projekti INFO 04 Bioenergiaraaka-aineiden jalostus Viime

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Bastu-työpaja Virastotalo, 21.6.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa, maalämpöä sekä aalloista ja vuoroveden

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet

Lisätiedot

Biotalouden uudet tuotteet

Biotalouden uudet tuotteet Biotalouden uudet tuotteet Prof. Olli Dahl Aalto-yliopisto Kemiantekniikan korkeakoulu Puunjalostustekniikan laitos PL 16300, 00076 Aalto Vuorimiehentie 1, Espoo p. +358 40 5401070 Sisältö Puun kemiallinen

Lisätiedot

Uudet energiatekniikat

Uudet energiatekniikat Uudet energiatekniikat Professori Esa Vakkilainen 1 Energian käytön tulevaisuus? Lisää ihmisiä -> lisää energiaa Parempi elintaso -> lisää energiaa Uusia tarpeita -> lisää energiaa Ilmaston muutoksen hillintä

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman

Lisätiedot

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA Saara Kankaanrinta Soilfood Oy, perustaja-, hallituksen jäsen, T&K Qvidja Kraft Ab, perustaja-, hallituksen jäsen BSAG säätiö, perustaja-, hallituksen jäsen Carbon to Soil Ltd,

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Päättäjien Metsäakatemia Kurssi 34 Maastojakso 22.-24.5 2013 Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Öljyn hinta, vaihtotase, työllisyys, rikkidirektiivi TE 3.5.-13 TE 3.5.-13 TE 26.4.-13 KL 21.8.-12 2 PMA

Lisätiedot

BIOPOLTTOAINEET UUTENA LIIKETOIMINTA-ALUEENA

BIOPOLTTOAINEET UUTENA LIIKETOIMINTA-ALUEENA BIOPOLTTOAINEET UUTENA LIIKETOIMINTA-ALUEENA ForestEnergy2020 Vuosiseminaari Joensuun Tiedepuisto, 8.10.2013 Pekka Jokela, UPM Biopolttoaineet Biopolttoaineet uutena liiketoiminta-alueena UPM:n biopolttoainestrategia

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

Puupohjainen Bio-SNG kaasutusteknologian kehitysnäkymiä. Gasumin kaasurahaston seminaari / Bankin auditorio / ti 10.12.2013 tutkija Ilkka Hannula VTT

Puupohjainen Bio-SNG kaasutusteknologian kehitysnäkymiä. Gasumin kaasurahaston seminaari / Bankin auditorio / ti 10.12.2013 tutkija Ilkka Hannula VTT Puupohjainen Bio-SNG kaasutusteknologian kehitysnäkymiä Gasumin kaasurahaston seminaari / Bankin auditorio / ti 10.12.2013 tutkija Ilkka Hannula VTT 2 Lämpötila 700-900 C Paine 1-20 bar CO, H 2, CH 4,

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN HYÖDYNT DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus Sisältö Ilmastomuutos, haaste ja muutosvoima Olemassaolevat

Lisätiedot

FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä Tornio

FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä Tornio FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä 10.10.2012 Tornio www.outokumpu.com FeCr-tuotteet, Outokumpu Valmistuvan laajennusinvestoinnin myötä Tornion ferrokromitehtaan tuotanto kaksinkertaistuu

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa

Lisätiedot

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Jussi Uusivuori Seminaari Suomenlinnassa Maaliskuun 26. päivä 2010 Seminaarin tarkoitus Herättää ajatusten vaihtoa

Lisätiedot

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 Energiahaaste St1 yhtiönä Polttoaineista Biopolttoaineista Taudeista ja hoidoista Energiayhtiö St1 Johtava CO 2 -hyvän energian valmistaja ja myyjä Tavoitteemme

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa bioenergian kestävyys

Mitä tarkoittaa bioenergian kestävyys Mitä tarkoittaa bioenergian kestävyys Kaija Hakala Mikä voisi olla kestävää uusiutuvaa energiaa? Aurinko, tuuli, vesi, bioenergia kullakin etunsa ja haittansa Kestävää olisi säästää Talous ei voi perustua

Lisätiedot

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Lehdistötilaisuus 23.4.2014 1 Sisältö Hanke lyhyesti Markkina-asema vahvistuu edelleen Taloudelliset vaikutukset Investointipäätöksen edellytykset Biotuotetehdas

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus 2 Kuluttaja pitää paperi- ja kartonkituotteista Kartongilla ja paperilla on ylivertainen imago muihin pakkausmateriaaleihin nähden. Niitä pidetään turvallisina

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö

Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemian- ja energiateollisuudessa Kimmo Klemola 21.01. ja 28.01.2011 Teknillisen kemian

Lisätiedot

Hirsitaloteollisuus r.y.

Hirsitaloteollisuus r.y. Hirsitaloteollisuus r.y. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä hirsitaloteollisuutta harjoittavien yritysten kesken sekä edistää tehdasvalmisteisten hirsitalojen käytön, menekin ja tuotannon

Lisätiedot

Kehittyvä öljy - mukana jokaisen arjessa

Kehittyvä öljy - mukana jokaisen arjessa Kehittyvä öljy - mukana jokaisen arjessa Biomass policies asiantuntijaseminaari 23.1.2016 Öljy- ja biopolttoainealan kommenttipuheenvuoro Helena Vänskä www.oil.fi @OilFi www.oil.fi Hallitusohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen 20.5.2016 Esityksen sisältö 1. Yritys lyhyesti 2. Uusiutuva diesel 3. Ajankohtaista ympäristövaliokunnalle Nesteen strategia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Soiden hiilivarastojen kehitys

Soiden hiilivarastojen kehitys Soiden hiilivarastojen kehitys, GTK Toimiva suoluonto Ympäristöakatemian kenttäseminaari 2.-3.9.2013 Sisältö: Suomen luonnon hiilivarastoista Soiden kasvu ja hiilen varastoituminen jääkauden jälkeisenä

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

ENERGIAOMAVARAISUUTTA LAPPIIN? ALUEKEHITYSPÄIVÄ Ylläs Pekka Peura

ENERGIAOMAVARAISUUTTA LAPPIIN? ALUEKEHITYSPÄIVÄ Ylläs Pekka Peura ENERGIAOMAVARAISUUTTA LAPPIIN? ALUEKEHITYSPÄIVÄ Ylläs 8.9.2014 Pekka Peura ENERGIAOMAVARAISUUS LYHYT OPPIMÄÄRÄ Kestävä energiahuolto Järkevä energian käyttö Rational Use of Energy (RUE) - Energian säästö

Lisätiedot

Puunjalostuksen näkymät Suomessa

Puunjalostuksen näkymät Suomessa Puunjalostuksen näkymät Suomessa Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Tasavallan presidentin talouspoliittinen työlounas, Presidentinlinna, 15.4.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish

Lisätiedot

Biopolttoaineiden kestävyys

Biopolttoaineiden kestävyys Biopolttoaineiden kestävyys Biopolttoaineiden kestävyyskriteeri-info, Energiamarkkinavirasto 30.8.2013 Pekka Ripatti Ohjelma Ajankohtaista EMV:sta Ylijohtaja Riku Huttunen Biopolttoaineiden kestävyys Ryhmäpäällikkö

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot