PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut ASEMAKAAVAN SELOSTUS joka koskee x.x.2007 päivättyä asemakaavakarttaa.

Transkriptio

1 1 (19) Tekniset palvelut ASEMAKAAVAN SELOSTUS joka koskee x.x.2007 päivättyä asemakaavakarttaa. ASEMAKAAVAMUUTOS PALTAMON KIRKONKYLÄN TAAJA- MAN KORTTEISSA 24 JA 26, EHDOTUS Vireilletuloilmoitus Nähtävilläolo: Asemakaavaluonnos Asemakaavaehdotus Hyväksymispäivämäärät: Kunnanhallitus..2007, Kunnanvaltuusto..2007,

2 2 (19) SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI KAAVAN TARKOITUS 3 2 TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVA ASEMAKAAVA TOTEUTTAMINEN 4 3 LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Seutu- ja maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Pohjakartta 11 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT 13 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE ALUEVARAUKSET Korttelialueet Muut alueet ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset elinympäristöön Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset taajamakuvaan Vaikutukset rakennettuun ympäristöön KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET NIMISTÖ 18 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 19 LIITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Havainnepiirros Asemakaavan seurantalomake

3 3 (19) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Paltamon kunta, Kirkonkylän asemakaava-alue. Asemakaavamuutos, joka koskee Paltamon kirkonkylän kortteleita 24 (osa) ja 26 sekä osaa yleisen tien aluetta. Asemakaavamuutos, jolla muodostuu Paltamon kirkonkylän korttelit 24 (osa) ja 26 niihin liittyvät katu- ja puistoalueet sekä osa yleisen tien aluetta. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Paltamon kirkonkylässä, Puolangantien varrella. Pohjoisosastaan alue rajautuu Lepikontiehen, itäosastaan Sairaalatiehen ja terveyskeskukseen ja eteläosastaan puistoalueeseen, jossa virtaa Tervapuro. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa Osuuskauppa Maakunnan aloitteesta nykyisen liikerakennuksen (S-market) laajentaminen sekä samalla sijoittaa samalle korttelialueelle polttoaineen jakelupiste, nk. kylmä asema.

4 4 (19) TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet vaihe ajankohta Asemakaavan laatimispäätös (kh) Vireilletuloilmoitus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaluonnos nähtävillä Asemakaavaehdotus nähtävillä (väh. 30 vrk) Asemakaavan hyväksyminen (kv) 2.2 Asemakaava Suunnittelualue, joka käsittää kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 24 (osa) ja korttelin 26 sekä osan Puolangantiestä, on laajuudeltaan n. 2,0 ha. Asemakaavamuutoksen myötä toiminta suunnittelualueella painottuu liiketoimintaan ja mm. asuminen kyseisillä korttelialueilla jää pois. 2.3 Asemakaava toteuttaminen Asemakaavamuutoksen saatua lainvoiman, kortteliin 24 laaditut suunnitelmat voidaan toteuttaa Osuuskauppa Maakunnan toimesta. Mikäli nykyistä liikerakennusta laajennetaan etelää kohden, muutostöiden yhteydessä on huomioitava korttelin läpi kulkevan lämpökanavan sijainti.

5 5 (19) LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee taajaman sisäisen, yleisen tien (kantatie 78) varrella, jossa on huomattava määrä raskasta liikennettä. Puolangantien varteen ovat keskittyneet lähes kaikki Paltamon liiketoiminnalliset toiminnot Luonnonympäristö Taajaman keskustassa sijaitseva suunnittelualue on jo rakennettua ympäristöä, joten luonnontilaista ympäristöä suunnittelualueella ei ole. Suunnittelualueen eteläpuolella on kapea, osittain pusikoitunut puistovyöhyke, jonka läpi virtaa Tervalammesta alkava Tervapuro, joka taasen laskee Kiehimänjokeen. Taajamakuvallisesti Puolangantien varressa, purettujen kiinteistöjen kohdalla sijaitsee merkittäviä havupuita. Myös suunnittelualueen Sairaalakatuun rajautuvan kadun varteen on muodostunut pitkä ja korkea kuusirivi. Purettujen asuinrakennusten piha-alueilla kasvaa pihapiirien tyypillisiä puita, mm. pihlajia. Topografialtaan suunnittelualue laskee voimakkaasti etelää kohden siten, että suunnittelualueen pohjoisosassa pihamaan tason korkeus on n. +142,00 ja alueen eteläosassa Tämä näkyy myös Puolangantien geometriassa, suunnittelualueen etelä- ja pohjoisosan välinen korkoero on n. 8 m Rakennettu ympäristö Puolangantien varteen on sijoittunut rakennusmassaltaan pääasiassa 1-2 kerroksisia liikerakennuksia, joiden joukkoon on jäänyt yksittäisiä mittakaavaltaan pienempiä asuinrakennuksia. Suunnittelualueen pohjoisosassa, Lepikontien ja Puolangantien risteyksessä, sijaitsee vuonna 1982 rakennettu liikerakennus (K-market), joka on laajuudeltaan n. 900 k-m2. Liikerakennuksen takana sijaitsee edelleen yksityisen omistuksessa ja käytössä oleva vuonna 1952 rakennettu 120 k-m2 laajuinen asuinrakennus. Saman piha-alueen eteläpuolella sijaitsee toinen, laajuudeltaan 1479 k-m2 liikerakennus (S-market). Vuonna 1980 rakennettu ja 1999 laajennettu Smarket yhdessä K-marketin kanssa muodostavat yhteisen piha-alueen paikoitusalueineen, jonka läpi on muodostunut kulkuyhteys terveyskeskuksen suuntaan.

6 6 (19) Kuva 1. Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön rakennettua ympäristöä.

7 7 (19) Kuva 2. K-market. Kuva 3. S-market. Suunnittelualueen eteläosan (korttelin 26) kiinteistöt Osuuskauppa Maakunta hankki itselleen syksyllä 2006 ja haki purkulupaa kiinteistöillä sijaitseville rakennuksille. Kunta myönsi rakennuksille purkuluvan ja rakennukset on purettu vuoden 2007 alkupuolella. Puretut rakennukset olivat puurankarakenteisia asuinrakennuksia, joihin kuuluivat pihapiirien talousrakennukset. Kuva 4. Purettu, vuonna 1941 rakennettu asuinrakennus (Leinola). Kuva 5. Purettu, vuonna 1950 rakennettu kahden asunnon asuinrakennus (Pajala) Maanomistus Suunnittelualueen maa-alueiden omistussuhteet (ks. ao. kuva).

8 8 (19) Kuva 6. Suunnittelualueen maanomistus. 3.2 Suunnittelutilanne Seutu- ja maakuntakaava Kainuun maakunnassa on voimassa Kainuun 3. seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Seutukaavassa suunnittelualue sijoittuu taajamatoimistojen alueelle (A).

9 9 (19) Kuva 7. Ote Kainuun 3. seutukaavasta. Kainuun maakuntakaavaa ollaan valmistelemassa ja se on ollut uudelleen ehdotuksena nähtävillä Maakuntakaavaehdotuksessa suunnittelualue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A). Kuva 8. Ote Kainuun maakuntakaavaehdotuksesta Yleiskaava Paltamon kuntakeskuksen osayleiskaavan kunnanvaltuusto on hyväksynyt Kaavassa Puolangantie on merkitty seudulliseksi pääväyläksi, jonka poikki kulkee kokoojatie (Lepikontie). Suunnittelualue Puolangantien itäpuolella on osoitettu seutukaavassa keskustoimintojen alueeksi (C).

10 10 (19) Kuva 9. Ote Paltamon kuntakeskuksen osayleiskaavasta Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa kirkonkylän asemakaava, joka Puolangantien osalta on hyväksytty Paltamon kunnanvaltuustossa Kuva 10. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Asemakaavassa suunnittelualueella on voimassa seuraavat kaavamerkinnät: AL KL LT Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liikerakennusten korttelialue. Kauttakulku- tai sisääntulotie suoja- ja näkemäalueineen.

11 11 (19) pp/h pp/t Ohjeellinen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie, jolla huoltoajo on sallittu. Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie, jolla tontille ajo on sallittu Rakennusjärjestys Paltamon kunnan rakennusjärjestyksen kunnanvaltuusto on hyväksynyt ja se on tullut voimaan Pohjakartta Asemakaavan pohjakarttana on hyväksytty kaavanpohjakartta.

12 12 (19) ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osuuskauppa maakunta on tehnyt kirjeellään x.x.2006 aloitteen asemakaavamuutoksen laatimisesta nykyisen Osuuskauppa Maakunnan omistamalle kiinteistölle, jolla sijaitsee liikekiinteistö, S-market. Aloitteessaan Osuuskauppa Maakunta on esittänyt mm. liikekiinteistön laajenemismahdollisuutta. Sryhmällä on tällä hetkellä polttoaineen jakelupiste, ABC-asema, Puolangantien varrella, huoltamon yhteydessä kirkkoa vastapäätä. Kyseiselle jakelupisteelle on myönnetty ympäristölupa, joka on toistaiseksi voimassa. Osuuskauppa Maakunta on esittänyt aloitteessaan myös polttoaineen jakelupisteen sijoittamista liikekiinteistönsä yhteyteen, jolloin se myös toiminnallisesti olisi paremmin valvottavissa ja huollettavissa. Kunnanhallitus teki asemakaavan laatimispäätöksen kokouksessaan Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osalliset kaavahankkeissa on määritelty maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä. Tässä hankkeessa osallisia ovat: kaava-alueen asukkaat ja maanomistajat kaava-alueen naapureina olevat asukkaat ja maanomistajat viranomaiset (Kainuun ympäristökeskus, Tiehallinto/Oulun tiepiiri) muut erikseen arvioitavat osalliset Vireilletulo Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu paikallislehti Väylässä, kunnan ilmoitustaululla sekä kunnan internet-sivuilla Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu , jonka kunnanhallitus on käsitellyt kokouksessaan Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville alkaen. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä kunnanvirastolla ja kunnan internet-sivuilla. Kaavaluonnoksesta ei jätetty mielipiteitä. Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä x.x. x.x.2007 kunnanvirastolla ja kunnan internet-sivuilla. Osallisia tiedotetaan koko kaavaprosessiin aikana sekä kuulutuksin (paikallislehti Väylä, kunnan ilmoitustaulu ja kunnan internet-sivut) että kirjeitse Viranomaisyhteistyö Kaava koskevista alustavista tavoitteista on keskusteltu Kainuun ympäristökeskuksen kanssa joulukuussa Vastaavasti tiehallinnolle on esitelty

13 13 (19) alustavaa kaavaluonnosta tammikuussa Keskustelussa kiinnitettiin huomiota liittymien määrään ja sijaintiin. Kaavaluonnoksesta on pyydetty lausunto tiehallinnolta/oulun tiepiiriltä. Lausunnossa ei ollut huomautettavaa asemakaavaluonnokseen. Asemakaavaehdotuksesta lähetetään lausuntopyynnöt Kainuun pelastuslaitokselle ja Kainuun Energialle. Kaavatyön edetessä viranomaisia tiedotetaan kirjeitse ja tarvittavista neuvotteluista sovitaan erikseen. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa voimassa olevaa kaavaa siten, että asemakaava mahdollistaa nykyisen liikekiinteistön (S-market) laajentumisen sekä polttoaineen jakelupisteen sijoittamisen liikekiinteistön yhteyteen. Tavoitteellista asemakaavamuutokselle on, että mahdolliset muutokset korttelissa 26 tukisivat taajamakuvaa ja mm. merkittävimmät puut Puolangantien varrella otetaan huomioon kaavasuunnittelussa. Seutukaavassa tai yleiskaavassa ei ole erikseen mainittu tai osoitettu sellaisia yksittäistä tavoitteita, jotka koskisivat tätä asemakaavamuutosta. Valmisteilla olevassa Kainuun maakuntakaavassa (ehdotus) taajamatoimintojen alueita koskee seuraava suunnittelumääräys: Taajamatoimintojen alueen suunnittelussa hajanaisesti ja vajaasti rannetuilla alueilla tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota taajama-alueiden viihtyisyyteen, uudisrakentamisen sopeuttamiseen rakennettuun ympäristöön, kevyen liikenteen toimintamahdollisuuksiin ja liikenneturvallisuuteen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Asemakaavamuutoksen lähtökohtana on Osuuskauppa Maakunnan laadituttama alustava asemapiirros liikerakennukselle ja sen pihajärjestelyille. Piirroksessa on esitetty S-marketin mahdolliset laajennusalueet, paikoituksen järjestäminen ja polttoaineen jakelupisteen (ABC-aseman) sijoittuminen. Alustavan suunnitelman mukaan muutostöiden yhteydessä liikekiinteistön sisäänkäynti muuttuisi rakennuksen eteläpuolelle. Asemakaavamuutoksen yhteydessä ei ole tehty muita vaihtoehtotarkasteluja. Lähtökohtana vaihtoehtotarkastelussa on siten käytetty VE0 (= voimassa oleva asemakaava) ja VE1 (= asemapiirroksen mukainen ratkaisu). Nykyisen tilanteen mukaisesti molemmat liikerakennukset (K- ja S-market) on toteutettu massoiltaan yksi kerroksisina. Näin ollen niiden käytettävissä olevaa rakennusoikeutta on vaikea toteuttaa täysimääräisenä nykyisille rakennuspaikoille huomioiden myös paikoituksen vaatima tilantarve.

14 14 (19) Asemakaavamuutoksessa (VE1) kortteleiden käytettävissä olevaa rakennusoikeutta on pienennetty n. puolella ja määritelty samalla tonteilla käytettävissä oleva rakennusoikeus pelkästään kerrosalaneliömetreinä. Kaavamuutoksessa osoitetuilla rakennusoikeuksilla on varauduttu kuitenkin mahdollisiin tonttikohtaisiin laajennustarpeisiin. Korttelialueiden pinta-alat on lähes yhtä suuret, muutosta kortteleiden pinta-alaan aiheuttavat jalankululle ja polkupyöräilylle varattujen alueiden järjestelyt. Asemakaavamuutoksen (VE1) myötä asuinrakentaminen kyseisillä korttelialueilla jää pois kokonaan ja toiminta keskittyy liikerakentamiseen. voimassa oleva asemakaava (VE0) asemakaavamuutos (VE1) korttelien pinta-alat KL 0,76 ha AL 0,67 ha KL 1,45 ha tonttitehokkuus e=0.50 rakennusoikeus kerrosluku (7153 k-m2) I-II (e=0.23) 3400 k-m2 I-II

15 15 (19) ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Asemakaavamuutoksen myötä asuin-, liike- ja toimistorakentamiseen osoitettu korttelialue on muuttunut liikerakentamiseksi. Näin ollen sekä kortteli 24 että 26 ovat liikerakennusten korttelialueita, joilla on käytettävissä rakennusoikeutta yhteensä 3400 k-m2. Asemakaavamuutoksessa liikerakennusten korttelialueiden osuus koko suunnittelualueen pinta-alasta on 70% (n. 1,4 ha). Liikennealueiden osuudeksi jää 26% (n. 0,5 ha) ja puiston osuudeksi 4% (n. 0,08 ha). Asemakaavamuutoksessa Puolangantie (kantatie 78) säilyy yleisenä tienä. Ajoneuvoliittymien määrä yleiseltä tieltä ei muutu, mutta yhden liittymän paikkaa on siirretty. 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet Liikerakennusten korttelialue (KL) Kortteleiden 24 ja 26 yhteenlasketuksi rakennusoikeudeksi muodostuu 3400 k-m2, josta korttelin 24 osuudeksi on osoitettu 1400 k-m2 ja korttelin 26 osuudeksi 2000 k-m2. Kokonaistehokkuus liikerakennusten korttelialueella jää 0.25:een. Rakennettavat rakennukset voivat olla 1-2 -kerroksisia. Korttelialueille on varattu pysäköimispaikkoja siten, että kutakin alkavaa 60 k-m2 kohti tulee liikerakennuksilla osoittaa yksi autopaikka. Korttelin 26 eteläosaan saa sijoittaa polttoaineen jakelupisteen. Jakelupiste on sijoitettu siten, että alueen eteläpuolella virtavaan Tervapuroon jää riittävästi etäisyyttä Muut alueet Puistot Kaavaluonnosvaiheen jälkeen suunnittelualueen eteläosaan kunnan ja Osuuskauppa Maakunnan välisellä maanvaihdolla muodostettiin puistoalue siten, että puistoalue liittyy suunnittelualueen eteläpuolella olevaan puistoalueeseen, jonka läpi virtaa Tervajoki. Yleisen tien alue (LT) Asemakaavamuutoksessa Puolangantien rajaukseen ei ole kohdistunut muutoksia. Yhden ajoneuvoliittymän sijaintia on muutettu etelämmäksi, jolloin se palvelee paremmin kortteliin 24 johdettavaa liikennettä, mm. polttoaineen jakelua. Katualueet Asemakaavamuutoksessa entisen jalankululle ja pyöräilylle varattu alueen osa Sairaalatien puolella on osittain muutettu katualueeksi, jotta liikennöiminen esim. nykyiseen kirjapainoon ei estyisi. Kevyen liikenteet reitit

16 16 (19) Jalankululle ja pyöräilylle varatuksi alueeksi on asemakaavamuutoksessa osoitettu korttelien 24 ja 26 välinen alue, joka on kunnan omistuksessa. Väylällä turvataan liikekiinteistöjen piha-alueen läpi kulkevan jalankulkuliikenteen huomioiminen pysäköimisalueiden käytössä. 5.3 Asemakaavan vaikutukset Vaikutukset elinympäristöön Asemakaavamuutos ei aiheuta merkittäviä muutoksia taajaman sisäiseen toiminnallisuuteen. Kaupalliset palvelut ja niihin kytketyt muut toiminnot keskittyvät kirkonkylässä suppeammalle alueelle kaavamuutoksen myötä Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutoksen myötä asuinrakentamisen mahdollisuus Puolangantien varressa vähenee. Toisaalta mahdollisen liikennemelun, jolla on merkitystä varsinkin asuinrakentamisen osalta, aiheuttamat haitat ovat näin vähäisemmät. Kaavamuutoksen myötä liikerakentaminen painottuu koko taajamassa Lepikontien eteläpuoleiselle osalle Puolangantien varteen, mikä yhdyskuntarakenteellisesti eheyttää taajamaa Vaikutukset liikenteeseen Asemakaavamuutos saattaa aiheuttaa muutoksia taajaman sisäiseen liikennöintiin siten, että polttoaineen jakelupisteen uusi sijoittuminen lisää liikennöintiä nykyisestään kyseisen korttelin kohdalla, jota tähän saakka ei ole ollut, sillä liikennöinti puretuille asuinrakennuksille on tapahtunut Sairaalatien kautta. Puolangantiellä liikkuvien ajoneuvojen määrään tämä ei vaikuttane, sillä nykyinen ABC-asema sijaitsee n. 250 metriä pohjoisempana Puolangantien varressa. Mikäli S-market laajentaa ja muuttaa kaupan sisäänkäynnin rakennuksen eteläpuolelle, nykyisin ajoittain ruuhkainenkin liittymä kauppakiinteistöjen välissä rauhoittuu. Samalla tämän piha-/paikoitusalueen turvallisuus lisääntyy vähäisempien liikennemäärien johdosta. S-marketin ja sen eteläpuoleisen paikoitusalueen välille muodostunee ajan myötä jalankulkuyhteys terveyskeskuksen suuntaan Vaikutukset taajamakuvaan Purettujen asuinrakennusten tilalle sijoittuva liikerakentaminen lisää avointen paikoitusalueiden määrää, mutta paikoitusalueen tarkalla suunnittelulla ja toteutuksella (mm. piha-alueen porrastukset kaltevassa maastossa) voidaan kiinnittää huomiota taajamakuvan viihtyisyyteen. Yksi merkittävä tekijä taajamakuvallisesti ovat Puolangantien ja Sairaalatien varressa alueet, joilla olemassa oleva puusto on säilytettävä. Puuryhmien harventaminen on sallittua, mutta rakennuslupa- ja toteutusvaiheessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota taajamakuvaan kokonaisuutena. Säilytettävillä puilla liian avoimet ja laajat näkymät Puolangantieltä paikoitusalueille/-lta saadaan estettyä.

17 17 (19) Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Liikerakennusten massoittelulla mahdollisten laajennustöiden yhteydessä on merkittävä vaikutus koko kirkonkylän rakennetun ympäristön tilaan, koska ne sijaitsevat taajaman pääväylän varrella. Laaja paikoitusalue lisää avoimuuden tuntua, mutta huomioimalla suunnittelun ja toteutuksen yhteydessä maaston korkeuserot, lopputulos voi jopa kohentaa rakennetun ympäristön tilaa. 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset Asemakaavassa esitetyt kaavamerkinnät ja määräykset noudattavat ympäristöministeriön antamia asetuksia kaavoissa käytettävistä merkinnöistä. KL Liikerakennusten korttelialue. Merkinnällä on osoitettu nykyisten K- ja S-markettien liiketoimintaan tarvitsemat korttelialueet. VP Puisto. Suunnittelualueen eteläosassa kapea puistoalue yhtyy puistoalueeseen (suunnittelualeen ulkopuolella), jonka läpi virtaa Tervapuro. LT Yleisen tien alue. Yleisen tien alueeksi on merkitty Puolangantie, kantatie 78, jossa on läpikulkuliikennettä. pj Alue, jolle saa sijoittaa polttoaineen jakeluaseman. Korttelin 24 eteläosaan on osoitettu alue, jolle polttoaineen jakeluasema sijoittaminen on mahdollista. sp Alueen osa, jolla olemassa oleva puusto on säilytettävä. Alueella sallitaan puuston harventaminen ja täydennysistutukset siten, että taajamakuva ei olennaisesti muutu. Alueita, joilla puusto on säilytettä sijaitsee sekä Puolangantien varrella että Sairaalatien sisääntuloväylän vieressä. Alueilla puuston harventaminen sallitaan, mutta harventamisen yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota taajamakuvaan, jotta merkittävimmät puut säilyisivät. Liian laajoja ja avoimia alueita tulee välttää. Täydennysistutukset ovat sallittuja, mutta istutusten tulee olla ympäristöön soveltuvia. pp/h Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla huoltoajo on sallittu. Alue, joka on kunnan omistuksessa, on osoitettu korttelien 24 ja 26 väliin, jotta kulkuyhteys terveyskeskuksen suuntaan säilyisi. p Pysäköimispaikka. Liikerakennusten korttelialueelle on sijoitettu pysäköimispaikkoja. Johtoa varten varattu alueen osa. Kaavassa on osoitettu korttelialueilla kulkevat kunnan viemäriverkosto ja lämpöjohtokanava. Johtojen sijainnit on huomioitava alueiden jatkosuunnittelussa.

18 18 (19) Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti. Yleisen tien alueelle osoitetut likimääräiset ajoneuvoliittymien sijainnit. 5.5 Nimistö Asemakaavamuutoksen myötä ei synny uusia katu- tai puistoalueita, joita olisi tarve nimetä eikä tarvetta olemassa olevien nimien muutoksiin.

19 19 (19) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavakartan liitteeksi on laadittu havainnekuva, jossa on esimerkinomaisesti havainnoitu suunnittelualueen toteutusta. Asemakaavamuutoksen saatua lainvoiman, kortteliin 24 laaditut suunnitelmat voidaan toteuttaa Osuuskauppa Maakunnan toimesta. Toteutuksessa, mahdollisen laajennuksen yhteydessä, on huomioitava korttelin 24 läpi kulkeva lämpökanava (merkitty kaavassa). Korttelissa 26 sijaitsee olemassa oleva kiinteistö asuinrakennuksineen, joka on edelleen yksityisen omistuksessa. Tällä hetkellä K-marketilla ei ole tarve laajennuksille, mutta laajentumistarpeiden ilmennyttyä asuinrakennuksen purkaminen on sallittua. Paltamossa (ehdotus) Sirpa Lyytinen aluearkkitehti (YKS 390)