Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta KY-OPAS 2005

Transkriptio

1

2 2

3 Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta KY-OPAS 2005

4 Ulkoasu Pekka Hartikainen Toimitus Eira Heinämies Sisus G-Print 130 g/m2 Kansi Lumiart Silk 300 g/m2, uv-lakka Sidonta liimanidonta Paino Painotalo Casper Oy, Kurikka

5 KY on... elämyksiä tapahtumia seikkailuja Ennenkaikkea KY on juuri sellainen, millaiseksi sinä haluat sen muodostaa. Ota kaikki irti opiskeluajastasi ja luo KY-henki. ihmisiä vapaa-aikaa 5

6 6

7 Sisällysluettelo Puheenjohtajan tervehdys... 9 Mikä on KY? Tärkeät paikat ja KY:n tilat Mitä hyötyä on KY:n jäsenyydestä? Edustajisto Hallitus KY:n talous Henkilökunta Opiskelu Kylterien SEFE KY-Palvelupiste Eläminen KY:n historia Liikunta Kulttuuri Kansainvälisyys Viestintä ja julkaisut Yritysyhteistyö Urapalvelut Speksi Kerhot Kylterin sanasto

8 Olet uusi kauppatieteiden ylioppilas! Syksystä 2005 alkaen olet kyo, kylteri - ja mursu. Tämä opas johdattaa sinut oman ylioppilaskuntasi - KY:n - maailmaan. Saat oppaasta hyödyllistä tietoa mm. opiskelusta, opintojen rahoittamisesta, asumisesta, harrastusmahdollisuuksista ja mitä erilaisimmista tapahtumista. Saat opiskeluajastasi eniten, kun olet aktiivinen. Ylioppilaskunta tarjoaa sinulle lukuisia mahdollisuuksia toteuttaa itseäsi, tutustua ihmisiin ja pitää hauskaa. Unohtumatonta mursuvuotta! 8

9 Onneksi olkoon, et ole puusilmä. Aloitat opiskelusi tänä syksynä arvostetussa ja korkeatasoisessa Helsingin kauppakorkeakoulussa. Samalla uusi lempinimesi tulee olemaan kylteri, mikä tarkoittaa kauppatieteiden ylioppilasta. HKKK:n opiskelijana olet automaattisesti myös Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan, KY:n, jäsen. Sinua kutsutaan ensimmäisen vuoden ajan mursuksi. Älä pelkää, mursuksi kutsuminen on etuoikeus. Kaikkia ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita HKKK:lla kutsutaan mursuiksi. Kanna mursun arvonimeä ylpeänä, sillä se annetaan vain harvoille. Muita mursuja tulet ensimmäisen kerran näkemään syksyn orientaatioviikon aikana syyskuun alussa. Orientaatioviikon tarkoitus on auttaa sinua pääsemään mukaan yliopisto-maailmaan mahdollisimman helposti. Kannattaa siis ottaa kaikki irti tuosta ensimmäisestä viikosta HKKK:lla. Akateeminen vapaus on olennainen osa yliopisto-opintoja. Se mahdollistaa yksilöllisen opintojen suunnittelun ja jaksotuksen. Sen mukana tulee myös vastuu, että pidät huolen omien opintojesi edistymisestä. Kannattaa ottaa opinnot tosissaan heti alusta asti. Opiskeluaika ei kuitenkaan ole pelkkää luennoilla istumista ja ryhmätöiden tekemistä. Suuri suomalainen filosofi on sanonut: (Opiskelija)elämä on ihmisen parasta aikaa. Kannattaa todellakin nauttia siitä. KY, sinun ylioppilaskuntasi, tarjoaa vastapainoa opiskelulle monella eri tavalla. Pääset helposti mukaan KY:n toimiin esimerkiksi kerhojen kautta. KY:llä on tällä hetkellä yli 50 kerhoa perustettuna eri aihepiirien ympärille. KY toimii myös kuntalaistensa edunvalvojana niin HKKK:ssa kuin valtakunnallisesti. KY:n kautta saat asunnon, terveydenhuollon, joukkoliikennealennukset, kurssikirjoja ja paljon muuta. Ei kannata jättää väliin kursseja, tapahtumia eikä varsinkaan juhlia. Jos ja kun oppaan luettuasi sinulle vielä jää jotain epäselväksi tai haluaisit lisää tietoa jostain, älä epäröi kysyä sitä tutoriltasi tai KY:n toimistosta. KY on juuri sinua varten olemassa. Nähdään syksyllä! Kanna mursun arvonimeä ylpeänä, sillä se annetaan vain harvoille. KY:n hallituksen puheenjohtaja Sakari Sakke Penttinen Tervetuloa KY:lle! 9

10 10 KY-talo valmistui Pohjoiselle Rautatiekadulle vuonna 1941.

11 Mikä on KY? Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta, KY, on vuonna 1911 perustettu julkisyhteisö. KY on perustettu jäsentensä yhdyssiteeksi sekä edistämään heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä pyrkimyksiään. Ylioppilaskunta valvoo jäsentensä etuja erityisesti korkeakoulu- ja opintososiaalisissa asioissa. Jäsenistö n Edustajisto Edustajisto on KY:n ylin päättävä elin. Se koostuu 30 jäsenestä, jotka valitaan joka toinen vuosi salaisilla, välittömillä ja suhteellisilla vaaleilla KY:n vaalikelpoisten jäsenten joukosta. Hallitus Taloustoimikunta Kunniavaltuuskunta KY tarjoaa jäsenilleen monenlaisia palveluja sekä takaa taloudelliset resurssit laajalle harrastustoiminnalle. Ylioppilaskunnan jäseniä ovat kaikki Helsingin kauppakorkeakoulussa ylempää tai alempaa korkeakoulututkintoa suorittavat. Lisensiaatin- tai tohtorintutkintoa suorittavat voivat halutessaan liittyä ylioppilaskunnan jäseniksi. Jäsenet maksavat ylioppilaskunnalle veroa ts. jäsenmaksun, joka lukuvuonna on 61,38 euroa. KY:n jäsenmaksu on Suomen alhaisin ylioppilaskunnan jäsenmaksu, vaikka jäsentä kohden KY:n palvelu- ja tapahtumatarjonta on ylivoimaisesti suurinta. KY on Helsingin kauppakorkeakoulusta erillinen, itsenäinen organisaatio, vaikka toimiikin läheisessä yhteistyössä HKKK:n kanssa. KY on sekä hallinnollisesti että taloudellisesti itsenäinen. Hallintoa hoitavat opiskelijoiden valitsemat toimielimet ja toiminta on omarahoitteista. Jäsenet valitsevat joka toinen vuosi salaisilla ja suhteellisilla vaaleilla 30-jäsenisen edustajiston, joka on ylioppilaskunnan korkein päättävä elin. Vaaleissa ehdolle voi asettua jokainen KY:n jäsen. KY:n omaisuudenhoidosta saadut tulot käytetään jäsenistön palvelu- ja harrastustoimintaan jäseninen hallitus vastaa KY:n toiminnasta ja käyttää yleistä hallinta- ja toimeenpanovaltaa. Hallituksen tulee nauttia edustajiston luottamusta. Korkeakouluvaliokunta Sosiaalivaliokunta Kansainvälinen valiokunta Kulttuurivaliokunta Liikuntavaliokunta Tiedotustyöryhmä Yrityssuhdetyöryhmä Kehitysyhteistyöjaosto Kulttuurijaosto (KUJ) Toimitusjaosto AIESEC NESU jäseninen taloustoimikunta vastaa KY:n omaisuudenhoidosta sekä käyttää hallinto- ja toimeenpanovaltaa talousasioissa. Toimikunnan tulee nauttia edustajiston luottamusta. Sijoitus- ja rahoitus valiokunta Kiinteistövaliokunta Taloustoimikunta Kunniavaltuuskunta koostuu KY:n kunniajäsenistä. Sen tehtävänä on seurata KY:n toimintaa ja toimia neuvoa-antavana elimenä. Seniorikilta Seniorikiltaan voivat kuulua KY:n entiset jäsenet. Killan tehtävänä on toimia jäsentensä yhdyssiteenä sekä tukea ja edistää KY:n toimintaa. Nykyiset opiskelijat Entiset opiskelijat 11

12 Tärkeät paikat KY:N TOIMITALO POHJOINEN RAUTATIEKATU 21B, 3. KRS HELSINKI HKKK:N PÄÄRAKENNUS HKKK:N CHYDENIA-RAKENNUS HKKK:N ARKADIA-RAKENNUS HANKEN RUUSULANKADUN ASUNTOLA VAASANKADUN ASUNTOLA SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) UUSI YLIOPPILASTALO HELSINGIN YLIOPISTON (HY) PÄÄRAKENNUS HY:N PORTHANIA-RAKENNUS RAUTATIEASEMA KAMPIN KESKUS, LINJA-AUTOASEMA Kaupunkimi ausosasto, Helsinki 110/2005

13 Palvelunumero (09) Faxi (09) KY:n tilat KY-talo KY:n toimitalo (s.8) sijaitsee Pohjoisella Rautatiekadulla vain noin 300 metrin päässä HKKK:lta. Tilat KY-talossa KY-talosta ylioppilaskunnan omassa käytössä ovat rakennuksen kolmas kerros ja suuri osa kellaritiloista. Muut tilat on vuokrattu eteenpäin. KY:n käytössä olevat tilat ovat KY:n toimintaa ja tilaisuuksia sekä jaostojen ja kerhojen tapahtumia varten. KY:n 3. kerroksessa ovat KY:n toimisto, kaksi kokoustilaa (Pieni puoli ja Marskin kabinetti), saunatilat ja juhlatila, jota kutsutaan nimellä Iso puoli tai Yläkertsi. Kellarissa sijaitsevat kerhotilat, kaksi kokouskabinettia, pianokabinetti sekä biletila nimeltä Alakertsi. KY:n toimisto KY-talon 3. kerroksessa on KY:n toimisto. Toimisto jakautuu kahteen osaan: aatteelliseen toimistoon ja taloustoimistoon. Toimistolla on päivystysajat, jolloin ovet ovat auki ja aina joku sihteereistä paikalla valmiina palvelemaan. Ylioppilaskunnan henkilökunta auttaa ja neuvoo sinua mielellään! Aatteellinen toimisto KY:n toimisto palvelee KY:n aatteellisen toimiston puolella työskentelevät pääsihteeri, toimistosihteeri, joka syksy vaihtuva sihteeristö sekä atk-tukena työskentelevä siviilipalvelusmies. Aatteellisella puolella toimivat myös hallituksen jäsenet eli hallitusvastaavat ja hallituksen puheenjohtaja. Hallitus vaihtuu aina vuoden vaihteessa. Sihteerit ja hallitusvastaavat työskentelevät omilla sektoreillaan, siten, että kunkin sektorin sihteeri ja hallitusvastaava ovat toistensa työpareja. ma ti ke to pe Sihteeristö KY:n aatteellinen sihteeristö koostuu kahdeksasta opiskelijasihteeristä, jotka työs kentele vät omilla sektoreillaan. KY:n sihteerit ovat kokopäivätöissä ja heidän kautensa on vuoden mittainen. Myös KY:n toimistolla työskentelevä Kylterin päätoimittaja ja koululla päivystävä kirjanvälittäjä luetaan KY:n sihteeristöön. Taloustoimisto $$ Taloustoimiston esimiehenä toimii talousjohtaja. Hänen alaisuudessaan työskentelevät taloussihteeri ja kassanhoitaja. KY-Palvelupiste (KYPPI) KY-Palvelupiste sijaitsee HKKK:n päärakennuksen pohjakerroksessa. KYPPIssä toimivat KY:n kirjakauppa, käytettyjen kirjojen kirjanvälitys (KIVA) ja asuntosihteerin palvelut. Bileet alakertsillä Alakertsillä järjestetään usein jatkoja. 13

14 Mitä hyötyä on KY:n jäsenyydestä? Huokeita aterioita kaikista o p i s k e l i j a r a - vintoloista ja alennuksia muistakin palveluista (esim. VR ja Matkahuolto -50%). Aikakauslehti Kylteri kotiisi kannettuna neljästi vuodessa. Rahapulan yllättäessä voit saada vippilainaa ylioppilaskunnan kassasta. Kirjat ja paperitarvikkeet opiskelijaystävälliseen hintaan HKKK:n päärakennuksessa toimivasta KYpalvelun kirjakaupasta. Luentomuistiinpanoja, vanhoja kirjoja ja tenttikysymyksiä välittävän KY:n kirjanvälityksen (KIVA) palvelut helpottavat opiskeluasi. Saat korkeakoululta joka maanantai KY:n tiedotuslehden, Punakulman, josta löydät viikon faktat niin opiskeluun kuin vapaa-aikaankin. Hankit kansainvälisiä kokemuksia: Voit hakea KY:n kautta kansainväliselle viikolle maailmalle tai tutustua ulkomaalaisiin opiskelijoihin KY:n kansainvälisen sektorin tapahtumissa. KY:n lakimies auttaa luottamuksellisesti ja maksutta, kun tarvitset oikeudellisia neuvoja. Kun lähdet vaihtoon, voit hakea apurahaa kustannuksiisi KY:n kansainvälisen vaihdon erityisrahastosta. Elämyksiä liikuntatapahtumissa, kuten vaellus ja seikkailukisa. Mahdollisuus edulliseen asuntoon KY:n tai Helsingin Opiskelija-asuntosäätiön (HOAS) asuntoloista Kohotat kuntoasi pienin kustannuksin: KY:n tuella voit harrastaa edullisesti mm. aerobiciä, kuntosalilla käymistä, tennistä, sulkapalloa ja golfia. KY:n viitisenkymmentä kerhoa tarjoavat harrastusmahdollisuuksia joka makuun, aina kuorolaulusta kiipeilyyn ja leffoista ilmailuun. Kukkarolle sopivaa kulttuuria: KY:n omien tapahtumien lisäksi etuja mm. elokuva-, teatteri-, ooppera- ja konserttilippuihin. Lyömättömät opiskelijabileet: kuntailtojen lisäksi railakkaita sitsejä, tunnelmallisia lauluiltoja Tutustut liike-elämään ja luot kontakteja yritysten edustajiin KY:n yrityssuhdesektorin järjestämissä tapahtumissa. KY:n sihteeristö palvelee sinua opiskeluun ja elämiseen liittyvissä kysymyksissä KY ajaa etujasi valtakunnallisella tasolla mm. Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ja Suomen Ekonomiliiton (SEFE) kautta. Y l i o p p i l a i d e n t e r v e y d e n h o i t o s ä ä t i ö n ( Y T H S ) p a l v e l u t On hyötyä 14

15 edustajiston puheenjohtaja Kimmo Kääriä Edustajisto KY:N EDUSTAJISTO, edari, käyttää ylioppilaskunnan ylintä päätösvaltaa ja valvoo, että ylioppilaskunta toimii jäsenistönsä parhaaksi. Edari muodostuu 30:stä ylioppilaskunnan jäsenestä. Jäsenet valitaan joka toinen vuosi pidettävissä vaaleissa, joissa sinäkin pääset äänestämään. Ehdokkaaksi voi asettua kuka tahansa ylioppilaskunnan jäsen. Seuraavat vaalit järjestetään tänä syksynä. Edari kokoontuu noin kerran kuukaudessa, yleensä KY-talossa. Kokouksista ilmoitetaan ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla, Punakulmassa ja KY:n nettisivuilla. Kaikilla KY:n jäsenillä on oikeus tulla seuraamaan kokouksia. Edustajiston tehtävänä on erityisesti: valita hallituksen ja taloustoimikunnan puheenjohtajat sekä näiden jäsenet ja vapauttaa heidät tehtävistään päättää ylioppilaskunnan talousarviosta sekä ylioppilaskunnan jäsenmaksun suuruudesta valita ylioppilaskunnan tilintarkastajat hyväksyä ylioppilaskunnan tilinpäätös ja myöntää vastuuvapaus hallitukselle, taloustoimikunnalle ja muille tilivelvollisille määrittää ylioppilaskunnan järjestö-, asunto-, ja taloustoiminnan pääpiirteet ja suuntaviivat hyväksyä ja vahvistaa tarvittavat työjärjestykset, ohjesäännöt ja sääntöjen muutokset päättää kiinteistöjen ostamisesta, myymisestä tai vaihtamisesta vahvistaa ylioppilaskunnan myöntämät stipendit ja apurahat 15

16 Hallitus Jäsenistö n KY:n hallitus 2005 KY:N HALLITUKSEN tärkein tehtävä on johtaa ylioppilaskunnan toimintaa. Apunaan asioiden valmistelussa ja toteuttamisessa hallituksella on eri toiminta-alueisiin erikoistuneita valiokuntia ja työryhmiä. Niissä puheenjohtajina toimivat hallituksen jäsenet ja sihteereinä KY:n toimistolla työskentelevät sihteerit. KY:n jokapäiväinen toiminta on omaisuuden hoitoa lukuun ottamatta tiukasti hallituksen ja edustajiston käsissä. HALLITUS KANTAA parlamentaarista vastuuta edustajistolle, KY:n eduskunnalle, joka myös valitsee uuden hallituksen joka syksy. Opiskelijapolitikointi KY:llä painottuu pääosin kyltereiden opiskeluun, asumiseen, terveydenhuoltoon ja vapaa-ajantoimintoihin liittyvien kysymysten käsittelyyn. Toiminnan ohjenuorana on KY:n jäsenten etujen ajaminen ja palvelujen järjestämisen turvaaminen. Lisäksi KY on mukana vaikuttamassa kaikkia yliopisto-opiskelijoita koskeviin asioihin sekä omalla aktiivisella toiminnallaan että Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) kautta. HALLITUSTYÖSKENTELY ON KY:LLÄ lähes kokopäiväistä. Hallitus kokoontuu kerran viikossa kokoukseen ja käsittelee asioi- ta myös aamu- ja iltakouluissaan. Lisäksi hallituksen jäsenet pyörittävät yhdessä nan lisäksi myös kerhoja, jaostoja, työryhmiä ja projektiryhmiä. puheenjohtaja Sakari Penttinen sihteerien kanssa omalla vastuualueellaan olevaa sektoria. Sektoreilla toimii valiokun- KY:LLÄ Edustajisto ON SEITSEMÄN SEKTORIA ja jokaisen jäsenestä, sektorin jotka alaisuudessa valitaan joka toimii toinen noin vuosi 10- salaisilla, välittömillä ja suhteelli- Edustajisto on KY:n ylin päättävä elin. Se koostuu 30 silla vaaleilla KY:n vaalikelpoisten jäsenten joukosta. henkinen valiokunta tai työryhmä. Koulutus- Hallitus 6-10 jäseninen hallitus vastaa KY:n toiminnasta ja käyttää yleistä hallinta- ja toimeenpanovaltaa. Hallituksen tulee nauttia edustajiston luottamusta. Korkeakouluvaliokunta Sosiaalivaliokunta Kansainvälinen valiokunta Kulttuurivaliokunta Liikuntavaliokunta Tiedotustyöryhmä Yrityssuhdetyöryhmä KY:n toiminta on jaettu seitsemään eri sektoriin. Kehitysyhteistyöjaosto Kulttuurijaosto (KUJ) Toimitusjaosto AIESEC NESU poliittinen valiokunta ja sosiaalivaliokunta vastaavat pääasiassa etujärjestötoiminnasta. Kansainvälinen valiokunta hoitaa kansainvälisiä asioita. Kulttuurivaliokunta ja liikuntavaliokunta Taloustoimikunta järjestävät monia tapahtumia. Tiedotustyöryhmä tekee mm jäseninen mainoksia taloustoimikunta vastaa Yrityssuhdetyöryhmä KY:n omaisuu- puo- Punakulmaan. denhoidosta lestaan sekä vastaa käyttää yrityssuhteista. toimeenpanoval- hallinto- ja taa talousasioissa. Toimikunnan tulee nauttia VALIOKUNNAT edustajiston luottamusta. RYHMÄT ovat hyvä tapa JA TYÖtutustua lähemmin ylioppilaskunnan toimintaan ja olla siinä itse mukana. Valikuntiin ja työryh- Sijoitus- ja rahoitus valiokunta miin ovat tervetulleita ketkä vaan kuntalaiset vuosikurssiin katsomatta - sinäkin voit hakea mukaan Kiinteistövaliokunta jo mursuvuotenasi. Valiokuntahaku, jossa valitaan valiokuntien ja työryhmien kokoonpanot vuodelle 2006, pidetään tämän vuoden lopussa. Hausta ilmoitetaan Punakulmassa ja KY:n nettisivuilla. Valiokunnassa tai työryhmässä pääset vaikuttamaan ja osallistumaan KY:n toimintaan yhdessä muiden samanhenkisten ihmisten kanssa! Taloustoimikunta liikuntavastaava, vpj Mika Lindholm mika.lindholm@ky.hkkk.fi koulutuspoliittinen vastaava Kunniavaltuuskunta Lasse Männistö Kunniavaltuuskunta lasse.mannisto@ky.hkkk.fi koostuu KY:n kunniajäsenistä. Sen tehtävänä opintovastaava on seurata KY:n toimntaa ja toimia Elina Tolppanen neuvoa-antavana elimenä elina.tolppanen@ky.hkkk.fi sosiaalipoliittinen vastaava Sanna Seniorikilta Markkanen sanna.markkanen@ky.hkkk.fi Seniorikiltaan voivat kuulua KY:n entiset jäsenet. Killan kansainvälisten asioiden vastaava tehtävänä on toimia jäsentensä yhdyssiteenä sekä tukea ja Tessa Viinanen edistää KY:n toimintaa. tessa.viinanen@ky.hkkk.fi kulttuurivastaava Erik Mashkilleyson Nykyiset opiskelijat erik.mashkilleyson@ky.hkkk.fi tiedotusvastaava Emmi Kivelä Entiset emmi.kivela@ky.hkkk.fi opiskelijat yrityssuhdevastaava Markus Katara markus.katara@ky.hkkk.fi 16

17 Erik Mika Sakke Markus Lasse Elina Sanna Tessa Emmi 17

18 KY:n talous Taloudesta ja omaisuudenhoidosta KY:llä vastaa taloustoimikunta eli TT, joka on edustajiston alainen toimielin. Taloustoimikunnan tehtävänä on huolehtia ylioppilaskunnan taloudellisista toimintaedellytyksistä. Taloustoimikunta Taloustoimikunta päättää KY:n kiinteistöjen ja arvopaperien hallinnasta ja hoidosta. KY:n omaisuudenhoito pohjautuu taloustoimikunnan laatimaan ja edustajiston hyväksymään omaisuudenhoitosuunnitelmaan. Taloustoimikunnan tehtävänä on laatia KY:n talousarvio yhdessä hallituksen kanssa, seurata talousarvion toteutumista sekä valmistaa KY:n ja KY konsernin tilinpäätös. Tilinpäätöksen yhteydessä taloustoimikunta antaa selonteon omaisuudenhoidosta. Taloustoimikunta valvoo KY:n etuja yhtiöissä, joissa KY on osakkaana, päättää velan ottamisesta, antamisesta ja vakuuksien asettamisesta. Ylioppilaskunnan taloustoimisto raportoi toiminnastaan taloustoimikunnalle. Talous 1. perusvarallisuus Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan toiminta rahoitetaan ylioppilaskunnan jäsenmaksuilla, KY:n toimitalon vuokratuloilla ja rahastosijoitusten tuotolla. Ylioppilaskunnan omaisuuden markkina-arvo on noin 80 miljoonaa euroa. Ylioppilaskunta on velaton; sillä ei ole muuta vierasta pääomaa kuin konserniin kuuluva opiskelija-asuntoihin liittyvä vieras pääoma. KY:n varsinaisen toiminnan edellyttämä kokonaistarve on n. 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Kulut jakautuvat seuraavasti: aatteellinen toiminta (koulutuspoliittinen, sosiaalipoliittinen, kulttuuri, liikunta, yrityssuhteet, kerhotoiminta, tiedotus) ja KY:n toimisto vastaavat 82 % vuosikuluista, KY:n kellarikerhon kulut noin 10 % ja luottamusmiestoiminnan kulut 8 % vuosibudjetista. Omaisuudenhoito KY:n omaisuus jaetaan kolmeen osaan: 1. perusvarallisuuteen 2. opintososiaaliseen varallisuuteen 3. aatteelliseen sijoitusvarallisuuteen 2. opintososiaalinen varallisuus KY:n omaisuudenhoidon tavoitteena on turvata taloudelliset edellytykset ylioppilaskunnan aatteellisen toiminnalle kaikissa olosuhteissa. Perusvarallisuudella rahoitetaan ylioppilaskunnan toiminta. Perusvarallisuutta ovat ylioppilaskunnan rahastosijoitukset ja KY:n toimitalo. Opintososiaalisen varallisuuden tavoitteena on tuottaa jäsenille palveluita voittoa tavoittelematta. Opintososiaalista varal- lisuutta ovat opiskelija-asunnot ja palveluyhtiö KY-Palvelu Oy. KY omistaa osittain tai kokonaan kaksitoista asuinkiinteistökohdetta, yhteensä noin 600 asuntoa, neliömetriä. Kiinteistöt ovat KY:n toimitaloa lukuun ottamatta opiskelija-asuntokäytössä. Aatteellinen sijoittaminen on jokaisen opiskelijasukupolven määriteltävissä olevaa sijoittamista, joka heijastaa vallitsevia, opiskelijoiden piirissä olevia aatteellisia arvoja. KY-Palvelu Oy KY omistaa täysin KY-Palvelu Oy:n, joka harjoittaa isännöintiä, kirjakauppa- ja kirjakustannustoimintaa sekä toimittaa KY:n kalenterin. I s ä n n ö i n - titoiminto vastaa opiskelija-asuntojen vuokraamisesta ja kiinteistöjen ylläpidosta. Kirjakauppayksikkö myy opiskelijahintaan kurssikirjoja, opintomonisteita ja harrastelippuja. 3. aatteellinen sijoitusvarallisuus 18

19 Älä epäröi ottaa yhteyttä henkilökuntaan. Olemme täällä sinua varten. PÄÄSIHTEERI Sandy Tscherep / sandy.tscherep@ky.hkkk.fi KULTTUURISIHTEERI Soile Vauhkonen kulttuur@ky.hkkk.fi KIINTEISTÖPÄÄLLIKKÖ Tero Rissanen tero.rissanen@ky.hkkk.fi KY:n henkilökunta TOIMISTOSIHTEERI Sari Rautiainen sari.rautiainen@ky.hkkk.fi ATK-TUKIHENKILÖ Mikko Huttunen mikko.huttunen@ky.hkkk.fi LIIKUNTA- JA KERHOSIHTEERI Marika Kurth liikunta@ky.hkkk.fi SOSIAALIPOLIITTINEN SIHTEERI Heidi Pellinen sosiaali@ky.hkkk.fi KOULUTUSPOLIITTINEN SIHTEERI Juuso Leivonen kopo@ky.hkkk.fi KV-ASIOIDEN SIHTEERI Niina Niemi kvasiat@ky.hkkk.fi YRITYSSUHDESIHTEERI Antti Peltomäki yritys@ky.hkkk.fi TIEDOTTAJA Jussi Hakanen tiedotus@ky.hkkk.fi AD Miika Peltola miika.peltola@ky.hkkk.fi KYLTERIN PÄÄTOIMITTAJA Tuomas Niskakangas kylteri@ky.hkkk.fi KASSANHOITAJA Eila Himanen eila.himanen@ky.hkkk.fi TALOUSSIHTEERI Sirkku Kemppainen sirkku.kemppainen@ky.hkkk.fi MYYMÄLÄPÄÄLLIKKÖ Marketta Opas marketta.opas@ky.hkkk.fi MYYJÄ Sirkka-Liisa Korkela sirkka-liisa.korkela@ky.hkkk.fi ASUNTOSIHTEERI Anna Seppänen anna.seppanen@ky.hkkk.fi 19

20 Opiskelu Tervetuloa aloittamaan opintojasi Helsingin kauppakorkeakoulussa ja ottamaan ensiaskeleitasi akateemisessa maailmassa! koulutuspoliittinen sihteeri Juuso Leivonen Yliopistossa opiskelulle on tyypillistä akateeminen vapaus. Saat laatia lukujärjestyksesi juuri sellaiseksi kuin itse haluat ja opiskella itsellesi sopivaa vauhtia. Mutta vapaus tuo myös vastuuta. Jos sinulla on opiskeluun liittyviä ongelmia, kukaan ei automaattisesti ratkaise niitä puolestasi. Sinun on siis itse osattava hakea apua pulmiisi. Opintojen suunnittelussa ja niihin liittyvissä ongelmatilanteissa et kuitenkaan ole yksin: KY:n koulutuspoliittisella sektorilla toimii asiantuntevia ihmisiä aina valmiina auttamaan. Lisäksi toimimme opiskelijoiden edunvalvojina eli huolehdimme, että koulutuksesi taso ja etusi opiskelijana pysyvät kylterille sopivalla parhaalla mahdollisella tasolla. Mistä vastaukset kysymyksiin? Heti ensimmäisestä päivästä lähtien kysymyksiisi vastaa tutor, ylemmän vuosikurssin opiskelija, joka on omistautunut ohjaamaan sinua ja tutorryhmääsi ensimmäisten viikkojen ajan. Tutor on paras apu käytännön ongelmiin kuten kurssien valintaan tai luentosalin löytämiseen. Suureen osaan pulmista löydät vastauksen kirjallisesta materiaalista kuten Opinto-op- paasta ja Kompassista sekä Opintoinfosta, joka ilmestyy viikoittain KY:n Punakulmalehden loppupuolella. Kompassi kannattaa lukea tarkasti ennen opintojen aloittamista, sillä siinä pitäisi olla kaikki tarvittavat tiedot ensimmäistä syyslukukauttasi varten. Älä siis hukuta itseäsi informaatiotulvaan, vaan ota toiseen käteesi Kompassi ja toiseen tutor niillä pitäisi selvitä pitkälle. Vastauksia opintoihin liittyviin kysymyksiin voi hakea myös opintotoimistosta. Ainekohtaisissa asioissa kannattaa kääntyä kyseisen aineen opetushenkilökunnan puoleen. KY:n toimistolla koulutuspoliittinen sihteeri opastaa mielellään kaikissa opintoihin liittyvissä asioissa. Opintojen alkuun kuuluu paljon muutakin kuin vain itse opiskelu. Tutorryhmä on luonteva tapa tutustua muihin mursuihin sekä raskaan työn vaatimiin huveihin. Opiskelu HKKK:ssa Yliopistojen tehtävänä on tuottaa uusinta tietoa - siis tehdä tieteellistä tutkimusta - ja opettaa tuota tietoa eteenpäin. Kaikki kauppakorkeakoulussa annettava opetus pohjautuu tieteelliseen tutkimukseen, joten usein saatavissasi ovat tuorein mahdollinen tieto alalta ja maan parhaat asiantuntijat opettajina. 20

21 Kaikkein tärkeintä yliopisto-opiskelussa on ajatteleminen ja ajattelemaan oppiminen. On hyvä pitää mielessä, että opetuksen ei ole tarkoitus tarjota valmiita ratkaisuja vaan sen sijaan välineitä ongelmien ratkaisemiseen. Kauppatieteiden maisterin tutkinnon suoritettuasi sinulta odotetaan tieteenalasi keskeisen teoriapohjan hallinnan lisäksi myös taitoa soveltaa teorioita käytäntöön. Kannattaa suhtautua opetukseen ja opetettavaan asiaan rakentavan kriittisesti. Kun ymmärrät itse, miksi ja mitä tarkoitusta varten tietoa omaksut, myös oppimisesi tehostuu. Myöhemmin työelämässä vastuullesi jää arvioida kunkin mallin soveltuvuus eri tilanteisiin. HKKK:ssa käytettävät työskentely- ja opiskelumuodot ovat vaihtelevia ja niiden tarkoitus on taata opiskelijalle mahdollisimman hyvät valmiudet työelämää varten. Luentojen lisäksi kauppakorkeakoulussa käytetään paljon muita opetusmenetelmiä: moniin kurssisuorituksiin sisältyy harjoitustehtäviä, pienryhmäopetusta sekä ns. caseja (liike-elämän tapauksia, jotka opiskelijat ratkaisevat). Ryhmä- ja parityöt ovat yleisiä erityisesti kielten kursseilla. Esiintymistaitoja harjoitellaan esimerkiksi videoneuvotteluissa tai harjoitusten palautustilaisuuksissa. Joitakin kursseja voit suorittaa tenttimällä kirjapaketin. Yhä harvemmin kurssin arvosana rakentuu kuitenkaan pelkän tentin varaan: arviointiin vaikuttaa monesti harjoitustöistä saatu pistemäärä, ja tentti järjestetään usein kahtena osakokeena. Opintojen kulku Keskimääräinen opiskeluaika kauppakorkeakoulussa on viisi ja puoli vuotta. Opiskeluihin kannattaa joka tapauksessa panostaa heti ensimmäisenä vuotena, sillä opintomenestystä käytetään perusteina mm. ohjelma- ja ulkomaanvaihtovalinnoissa. Opintosi rakentuvat kahdesta palikasta, kandidaatin- ja maisterin tutkinnosta. Saat opiskella itsellesi sopivaa vauhtia. Kandidaatin tutkinto on suunniteltu suoritettavaksi kolmessa vuodessa ja maisterin tutkinto kahdessa vuodessa. Molemmissa palasissa on kaikille yhteisiä opintoja, laitoksen yhteisiä opintoja, ohjelman opinnot ja sivuopintokokonaisuus. Lisäksi kandintutkintoon kuuluu kieliopintoja. Opinnot alkavat kandidaatintutkinnossa 60 opintopisteen eli 10 kurssin liiketoimintaosaamisen perusteet -opinnoilla, joiden tarkoitus on luoda opiskelijalle perustieto kaupallisesta alasta sekä pohjaa jatko-opintoihin. Olennaisimpien kauppatieteenopintojen lisäksi liiketoimintaosaamisen perusteet -opinnot tarjoavat sinulle mahdollisuuden tutustua yliopistossamme opetettaviin aineisiin ennen ensimmäisen vuoden lopulla tapahtuvaa kandiohjelman valintaa. Vuoden opintojen jälkeen valitset yhden viidestä kandiohjelmasta, joita ovat business technology, markkinointi, johtaminen, kansantaloustiede ja taloushallinto. Ohjelman opinnot alkavat laitoksen yhteisillä 18 opintopisteen opinnoilla ja jatkuvat 42 op:n erikoistumisopinnoilla. Lisäksi kandivaiheeseen kuuluu 30 op:n sivuopinnot ja 30 op:n kieli- ja viestintäopinnot. Erikoistumisopintoihin kuuluu kandidaatintutkielma ja tutkielmaseminaari, yhteensä 12 op. Kanditutkielman eli tuttavallisesti sempun tarkoitus on tutustuttaa tieteelliseen kirjoittamiseen ja tutkimuksen tekemiseen. Sempun teossa auttavat kandityön ohjaaja ja opponentti eli toinen opiskelija, joka kommentoi työtäsi. HKKK:n päärakennus HKKK:n kirjasto Kandintutkinnon jälkeen voit jatkaa opintojasi suoraan maisterin tutkintoon. Maisteritaso alkaa kaikille yhteisillä 12 op:n laajuisilla opinnoilla, joissa opetellaan työelämässä tarvittavia taitoja. Maisteritasolla on valittavana 13 ohjelmaa. Voit maisteritasolla jatkaa kanditasolla lukemaasi ohjelmaa tai valita kokonaan toisen ohjelman. Ohjelman opintojen alussa ovat 18 op:n laajuiset laitoksen yhteiset opinnot, joista jatkat 66 op:n pääaineen opinnoilla. Myös maisterin tutkintoon kuuluu sivuopintokokonaisuus. Chydenia Arkadia Opiskelu-uran kruunaa maisterintutkinnon lopputyö, pro gradu. Gradussa pääset soveltamaan oman ohjelmasi syventävillä kursseilla hankkimiasi tietoja sekä opettelemaan tieteellisen tutkimuksen periaatteita käytännössä. Gradu on mahdollista tehdä myös toimeksiantona jollekin yritykselle, mikä on loistava mahdollisuus tutustua työelämään sekä soveltaa opittua teoriaa käytäntöön. Maisterintutkintosi voit halutessasi suorittaa kokonaan toisessa korkeakoulussa. Kauppatieteiden kandidaatintutkinnon jälkeen voit hakea vaikka TKK:lle suorittamaan diplomi-insinöörin tutkinnon. Voit myös täydentää tutkintoasi muissa yliopistoissa suoritetuilla opinnoilla. Yliopistojen välinen JOO-sopimus mahdollistaa yksittäisten kurssien tai kokonaisen sivuopintokokonaisuuden opiskelemisen 21

22 vaikkapa Taideteollisessa korkeakoulussa, Teknillisessä korkeakoulussa tai Helsingin yliopistossa. Akateeminen vapaus ja vastuu Akateeminen vapaus merkitsee opiskelijalle mahdollisuutta suunnitella itse omat opintonsa ja niiden etenemistahti. Usein voit myös valita itsellesi sopivat opiskelumenetelmät kursseja voi suorittaa luennoilla istuen, esseitä kirjoittaen tai kirjapakettia tenttien. Akateeminen vapaus mahdollistaa opiskelun sovittamisen omaan elämäntilanteeseen, mutta tuo mukanaan myös vastuun. Sinulla on velvollisuus suunnitella opintojesi kulkua ja ottaa selvää asioista. Suunnittelemalla opintoja etukäteen pystyt itsekin arvioimaan etenemistäsi ja menestymistäsi. Opintojen suunnittelu Uuden opiskelijan oppaassa, Kompassissa, on esimerkinomainen opintosuunnitelma ja lukujärjestys ensimmäisen vuoden ajaksi. Tätä lukujärjestystä kannattaa noudattaa silloin, kun opiskelet päätoimisesti ja haluat suorittaa kurssisi järkevässä järjestyksessä. Mallilukujärjestys on laadittu siten, että luentosi eivät mene päällekkäin ja kurssien sisällöt tukevat toisiaan. Seuraamalla lukujärjestystä pääset opiskelurutiineihin parhaiten kiinni. Akateemisen vapauden vaaroista selviää tekemällä huolellisesti ja harkiten henkilökohtaisen opintosuunnitelman, HOPSin. HOPSiin on tarkoitus suunnitella totuudenmukaisesti opinnot, joita aikoo suorittaa. HOPSin pitää kuvastaa todellista tilannetta, eli älä suunnittele syksyäsi täyteen opintoja, jos olet esimerkiksi töissä samaan aikaan. HOPS ensimmäiselle vuodelle laaditaan heti opintojen alussa yhdessä tutorin kanssa. Toisen vuoden syksyllä valittuasi kandiohjelman saat opettajatutorin, jonka kanssa suunnittelet opintosi kandintutkinnon loppuun. Aloittaessasi maisteriohjelmassa teet HOPSin maisterintutkinnon loppuun. Alussa tekemäsi HOPS ei sanele myöhempiä opintojasi vaan sinun pitää muuttaa HOPSiasi sitä mukaa, kun suunnitelmasi muuttuvat. Opintosuunnitelman edut ovat kiistattomat. Mitä varhaisemmassa vaiheessa tutustut yliopiston kurssitarjontaan ja tutkintorakenteisiin, suuntaat professorin vastaanotolle Saat opinnoistasi enemmän irti, kun uskallat kysyä. kysymyksinesi tai haastattelet vanhempia opiskelijoita, sitä paremmin pystyt rakentamaan opinnoistasi järkevän ja mielekkään kokonaisuuden. HOPSin avulla voit seurata ja suunnitella opintojesi etenemistä. Opiskelun lisäksi on tärkeää ja jopa välttämätöntä hankkia kokemusta myös muilta elämän alueilta, joten opintosuunnitelmaan ja lukujärjestykseen on hyvä jättää aikaa muille aktiviteeteille. Työkokemus, ulkomailla opiskelu sekä toiminta ylioppilaskunnassa ja muissa opiskelijajärjestöissä tuovat hyödyllisiä kokemuksia ja taitoja valmistumisen jälkeiseen työhön sijoittumiseen. Lisäksi saat helpommin käsitystä siitä, mitä haluat opinnoiltasi ja tulevalta työelämältäsi. Yhteiset pelisäännöt Yliopistoyhteisö koostuu opiskelijoista, tutkijoista sekä opetus- ja hallintohenkilökunnasta. Jotta opiskelu sujuisi kaikin puolin mukavasti, odotetaan jokaisen noudattavan yhteisiä pelisääntöjä. Asiallinen tenttija luentokäyttäytyminen on kohteliaisuutta niin muita opiskelijoita kuin opettajiakin kohtaan. Saat opinnoistasi enemmän irti, kun uskallat kysyä. Luennoitsijoilla on omat vastaanottoaikansa, jolloin he kertovat mielellään vaikkapa tentin arviointiperusteista, tulevista kursseista tai auttavat muissa kysymyksissä. Koulun henkilökunta ja opettajat neuvovat mielellään ja moni asia ratkeaa tutkimalla opinto-opasta ja yliopiston verkkosivuja. Tutorryhmässä tapaat ensimmäiset opiskelukaverisi. Lisätietoja - Helsingin kauppakorkeakoulu /ktm - KTM-tutkinnon sivut, hyödyllistä tietoa opintojen vaiheesta riippumatta /oppimisopas - Opas tehokkaampaan opiskeluun HKKK:ssa /fi/opiskelu - KY:n sivuillakin on hyödyllistä tietoa opiskeluun liittyen - HKKK:n kirjaston tietopalvelut - JOO-sivut, joustava opiskeluoikeus pääkaupunkiseudun yliopistoissa 22

23 Mistä opiskelumateriaalia? Kauppakorkeakoulun kirjasto, Helecon, on Suomen taloustieteellinen keskuskirjasto, jossa on laajat kokoelmat kotimaisia ja ulkomaisia kirjoja ja lehtiä. Kirjastossa toimii myös kurssikirjasto, josta löydät kaikki HKKK:n kurssien tenttikirjat. Tenttikirjoja lainataan kahden viikon ajaksi kerrallaan. Lisäksi kurssikirjastosta saat kirjoja lukusalikäyttöön sekä viikonloppu- ja yölainaan. Käytössäsi on luonnollisesti myös yliopiston, muiden korkeakoulujen, kaupungin ja eduskunnan kirjastot. KY-kirjakauppa toimii Kauppakorkeakoulun päärakennuksessa KY-Palvelupisteessä. Sieltä voit ostaa kurssikirjoja, luentomonisteita, opiskelumateriaalia, kopiokortteja, KY:n tuotteita ja aurinkoista palvelua. Kirjakaupalla on myös osoitteessa nettikirjakauppa, josta voit tilata talousalan kirjojen lisäksi muidenkin alojen kirjallisuutta. KY:n kirjanvälitys, KIVA, välittää vanhoja tenttejä ja luentomuistiinpanoja. Lisäksi KIVAan voi tuoda vanhoja kurssikirjoja myytäväksi ilman välityspalkkiota. KIVA löytyy KY-Palvelupisteestä samasta tilasta kuin KY-kirjakauppakin. HKKK:n hallinto ja opiskelijaedustus Opiskelijoiden rooli yliopistomme kehittämisessä on merkittävä: kaikissa HKKK:n hallintoelimissä on opiskelijoiden edustus. Hallinto kauppakorkeakoulussa on järjestetty ns. kolmikantaperiaatteen mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että opiskelijoilla, professoreilla ja muulla henkilökunnalla on kullakin kolmanneksen edustus korkeakoulun kaikissa päättävissä elimissä. HKKK:n keskeiset hallintoelimet Hallitus johtaa yliopiston hallintoa ja suunnittelua. Hallituksessa on rehtorin ja vararehtoreiden lisäksi 12 jäsentä, joista neljä on opiskelijoita. Hallitus tekee HKKK:n suurimmat strategiset päätökset. Opetus- ja tutkimusneuvosto vastaa opetuksen ja tutkimuksen kehittämisestä, jatko-opintosuoritusten arvostelusta ja korkeimmista virkanimityksistä. Asioista päättämässä on myös kaksi opiskelijajäsentä. Laitosneuvostoissa käsitellään mm. opetussuunnitelmat ja kuulustelujärjestykset siis kaikki jokapäiväiseen opiskeluun liittyvät asiat. Lisäksi laitosneuvostot hyväksyvät pro gradu -tutkielmat. HKKK:ssa on viisi opetus- ja tutkimuslaitosta (kansantaloustiede, markkinointi ja johtaminen, laskentatoimi ja rahoitus, liiketoiminnan teknologia sekä kielet ja viestintä), joiden päättävinä eliminä laitosneuvostot toimivat. Jokaisessa laitosneuvostossa on kaksi opiskelijajäsentä. Laitosneuvosto on yksi parhaimmista paikoista vaikuttaa omaan aineeseensa liittyvissä asioissa. Etujasi valvotaan KY:n koulutuspoliittisen sektorin tehtävänä on valvoa etujasi. HKKK:n luottamustehtävissä toimivat opiskelijat ovat nimenomaan sinun edunvalvojiasi yliopiston hallinnossa. Mikäli sinulla on mielessäsi joku parannusehdotus esimerkiksi opetuksen kehittämiseen, kannattaa ottaa yhteyttä kyseisestä asiasta vastaavan hallintoelimen opiskelijajäseniin. He vievät äänesi eteenpäin. Vastuu yliopistomme tasosta ja kehittämisestä on myös meillä opiskelijoilla. Ole siis aktiivinen ja suuntaa ideasi ja rakentava palautteesi joko meille koposektorille tai suoraan kyseisen aineen opettajalle tai assistentille. Saadun palautteen pohjalta muokataan opetusta tulevia vuosikursseja varten ja uudet ideat voivat heijastua myös edessäsi oleviin kursseihin. Koululla tapahtuvan edunvalvonnan lisäksi KY pyrkii vaikuttamaan koulutuspoliittisen Missä opiskella Lukusalit: Partek - Päärakennuksen 5. kerros, auki Vineyard Arkadia 2. kerros, auki (illalla kulkukortilla) Fortum Chydenia, pohjakerros, auki Atk-luokat: Sap-Compaq Päärakennus, auki Novo Päärakennus, auki Tieto Päärakennus, auki 24 h (kulkukortilla) Kesko Päärakennus, auki Chydenian atk-luokat, auki (illalla kulkukortilla) Arkadian atk-luokat ja ryhmätyötilat, auki (illalla kulkukortilla) 23

24 sektorin kautta valtakunnallisella tasolla tehtäviin koulutukseen liittyviin päätöksiin. Tärkeimpiä vaikutuskanavia tässä työssä ovat Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja Suomen Ekonomiliitto (SEFE). Lisäksi p ä ä k a u - punkiseudun muihin ylioppilaskuntiin ollaan tiiviisti yhteydessä. KOVA Edunvalvonnan lisäksi koulutuspoliittinen sektori järjestää erilaisia opiskeluun liittyviä projekteja. Niistä vastaa koulutuspoliittinen valiokunta eli KOVA. Yksi näkyvä projekti on tutorointi. KOVA vastaa tutoreiden valinnasta ja koulutuksesta. Valiokunta myös toteuttaa tiiviissä yhteistyössä HKKK:n kanssa yliopistomme abimarkkinointia. Jos siis haluat kantaa kortesi kekoon ja matkustaa vaikkapa kotilukioosi kertomaan HKKK:sta eli kympanjoimaan, ota yhteyttä koulutuspoliittiseen sihteeriin. KOVA kerää jatkuvasti palautetta HKKK:n kursseista. Ensimmäisen vuoden opiskelijat voivat tulla mukaan Serryyn eli opetuksen seurantaryhmään, jossa annetaan palautetta peruskursseista. Vastaava toisen vuosikurssin opiskelijoiden ryhmä on nimeltään Konjakki. Ryhmien kokoontumisista ilmoitetaan Punakulma-lehdessä. Lisäksi KOVA järjestää erilaisia opiskeluun liittyviä teematapahtumia, kuten pääaineja graduiltoja. Muita projekteja ovat mm. opiskelijoiden, yritysmaailman vaikuttajien ja professorien yhteinen proffalounas sekä mentorointi, jolla helpotetaan valmistuneen opiskelijan astumista työelämään. Ainekerhot KY:llä toimii joukko eri aineille omistettuja ainekerhoja. Niihin voi tutustua tarkemmin tämän oppaan lopussa kerho-osiossa (s.62). Tule mukaan, ota yhteyttä! Haluatko antaa palautetta opetuksesta tai opettajista? Tuntuuko, että sinua on kohdeltu opinnoissasi epäoikeudenmukaisesti? Haluatko antaa palautetta opetuksesta tai opettajista tai ideoita toiminnan kehittämiseen? Vai kiinnostavatko koulutukseen liittyvät asiat muuten vain? KY:n koulutuspoliittisella sektorilla sinua palvelevat kopo-sihteeri, koulutuspoliittinen vastaava ja opintovastaava. Soita, lähetä sähköpostia, tule käymään olemme täällä sinua varten! Koulutuspoliittisissa asioissa sinua auttaa koulutuspoliittinen sihteeri Juuso Leivonen juuso.leivonen@ky.hkkk.fi Koko koulutuspoliittiseen sektoriin saat yhteyden mailaamalla osoitteeseen korkeak@ky.hkkk.fi Katso myös netti! Ainekerhot Acti - markkinointi ja IB, E-scape - tietojärjestelmätiede Finance - rahoitus, Jopo - organisaatiot ja johtaminen Jury - yritysjuridiikka, KaLu - kansantaloustiede, Kliimax - liikkeenjohdon systeemit Lola - logistiikka Profit - laskentatoimi Viesti - suomen kieli ja viestintä, CEMS-club - CEMS-tutkinto, Probba - Mikkelin opiskelijayhdistys, Thesis - jatko-opiskelijoiden kerho, SYL Kalevankatu 3 A 46, Helsinki Puh , fax syl@syl.helsinki.fi Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry. on Suomen suurin opiskelijajärjestö edustaen perus- ja jatkotutkinto- opiskelijaa. SYL on rekisteröity yhdistys, jonka jäseninä ovat Suomen kaikki ylioppilaskunnat. KY:n jäsenenä olet siis myös SYL:n jäsen. SYL:n tehtävänä on valvoa opiskelijan etuja ja turvata mahdollisuudet opiskella. SYL perustettiin 1921 ja se on siitä lähtien toiminut yhteiskunnallisena vaikuttajana sekä keskustelunherättäjänä keskeisissä opiskelijoita koskevissa asioissa. SYL:n yhteistyötahoja ovat jäsenjärjestöt, poliittiset ja muut opiskelijajärjestöt, yliopistot ja niiden rehtorit, opetusministeriö, ympäristöministeriö, eduskunta ja erilaiset kansalaisjärjestöt. SYL:n ydinosaamisalueita ovat koulutuspolitiikka, sosiaalipolitiikka ja kansainväliset asiat. Lisäksi SYL:ssä paneudutaan tasa-arvoon, ympäristöön ja kehitysyhteistyöhön. SYL:n toimintakenttään kuuluu keskeisenä asiana opiskelijoiden sosiaalisten etujen valvominen ja parantaminen. Opintotuki, asuminen, terveydenhuolto ja toimeentuloturva ovat tärkeitä asioita opiskelijalle ja siten myös SYL:n sosiaalipoliittiselle toiminnalle. SYL:n perustama YTHS eli Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö vastaa opiskelijoiden terveydenhuollosta kaikilla yliopistopaikkakunnilla. Opiskelija-asuntosäätiöt ovat merkittäviä opiskelijoiden asuttajia ja toimivat 40 paikkakunnalla. SYL:n jäsenenä pääset nauttimaan myös jäseneduista, joita ovat mm. alennukset eri liikennevälineiden lippujen hinnoista ja Suomen retkeilymajajärjestön palveluista. SYL on sinun edunvalvojasi! 24

25 Kylterien SEFE Suomen Ekonomiliitto Finlands Ekonomförbund, SEFE, on kauppatieteellisen korkeakoulututkinnon suorittaneiden ja alaa opiskelevien kansallinen palvelu- ja etujärjestö. SEFE on AKAVAn neljänneksi suurin jäsenjärjestö hengen jäsenistöllään, joka muodostuu 25 ekonomiyhdistyksestä ja 13 opiskelijayhteisöstä, kuten KY. KY:n jäsenenä olet siis automaattisesti myös SEFEn jäsen! Ekonomiliiton tärkeimpiä tehtäviä ovat ekonomien ja kylterien kilpailukyvyn varmistaminen ja jäsenistönsä uratavoitteiden tukeminen. Tätä SEFE toteuttaa koulutus-, yhteiskunta- ja työmarkkinapolitiikassa sekä jäsenpalveluilla työelämän ja uran eri käänteissä. Kauppakorkeakoulujen ylioppilaskuntien jäsenet, jotka opiskelevat perustutkintoaan, ovat automaattisesti SEFEn jäseniä täysin maksutta. Valmistumisesi jälkeen voit jatkaa jäsenyyttäsi esimerkiksi HEKOn eli Helsingin Ekonomit ry:n jäsenenä. SEFE on vaikutuskanava SEFEn jäsenistä on kyltereitä, jotka ohjaavat osaltaan SEFEn toimintaa. Opiskelijayhteisöjen edustajista koostuva SEFEn kylterivaliokunta on edustettuina esim. SEFEn toimielimissä ja liittokokouksissa. KY:n hallituksen puheenjohtaja Sakari Penttinen on kylterivaliokunnan jäsen, ja SEFEn opiskelijajäsenet ovat edustettuina myös AKAVAssa. Lisätietoja: SEFEssä Carita Erkkilä , SEFEn kylteriyhdyshenkilö kauppiksessa Kasper Stenbäck , Liiton mies Hyödynnä SEFEn jäsenetusi! - saat SEFEn jäsenlehti Ekonomin kotiisi kerran kuussa - tammikuusta alkaen Kauppalehti tulee kotiisi maksutta toukokuun loppuun asti, minkä jälkeen voit jatkaa tilausta edulliseen opiskelijahintaan - SEFEn jäsenenä voit liittyä jo opiskeluaikanasi IAET-kassaan, jolloin voit saada valmistumisesi jälkeen ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, jos et löydä heti töitä - autamme sinua työnhaku- ja urasuunnittelussasi opintojesi loppuvaiheessa - saat meiltä kesätöihisi ja vakituiseen työpaikkaasi palkkasuosituksia, jotka perustuvat jokavuotiseen tutkimukseemme - työsuhdeongelmissa voit kääntyä maksutta SEFEn lakimiesten puoleen - saat käyttöösi netissä monet työelämäoppaat, kuten työsuhdeoppaan, ulkomaantyöoppaan ja yrittäjän oppaan - lisäksi saat alennuksia mm. If-vakuutuksista, matkailusta ja autoilusta kylteriyhdyshenkilö Kasper Stenbäck kasper.stenback@sefe.fi SEFE-setä. SEFEn kylteriyhdyshenkilö on Kasper Stenbäck, joka myös opiskelee Kauppiksessa. Häneen voit ottaa yhteyttä kaikissa SEFEen ja palveluihimme liittyvissä asioissa. Kassun tapaat usein yliopistomme käytävillä ja KY:n tilaisuuksissa. 25

26 KY-PALVELUPISTE KY-Palvelupiste sijaitsee HKKK:n päärakennuksen pohjakerroksessa. Tässä pisteessä saat hoidettua niin KY:n asuntoihin ja opiskelijakortteihin liittyvät asiasi, kuin hankittua opiskelumateriaalisi. Palvelupisteessä sijaitsee myös KIVA, eli Kirjanvälitys, KY:n oma divari. Palvelupisteen sivusto löytyy KY:n www-sivuilta kohdasta KY palvelee. Opiskelijakortti Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) opiskelijakortista voit lukea lisää SYL:n www-sivuilta ( Jos onnistut hukkaamaan opiskelijakorttisi, KY-Palvelupisteessä voit hoitaa itsellesi uuden. Asunnot Palvelupisteessä päivystää myös asuntosihteeri, jonka kanssa pääset tekemisiin viimeistään siinä vaiheessa, kun allekirjoitat vuokrasopimustasi KY:n kämppään. Lisää tietoa asunnoista ja asumisesta löytyy toisaalta tästä oppaasta. KY-Kirjakauppa KY-Palvelupisteen kirjakaupasta voit hankkia itsellesi kurssikirjat, luentomonisteet, opiskelumateriaalit, kopiokortit, KY- ja HKKK- tuotteet ja KY:n subventioliput. Kannattaa käydä tutustumassa myös nettikirjakauppaamme osoitteessa josta voit tilata myös muiden kuin talousalan kirjallisuutta. Kirjanvälitys KIVA KIVA:n kautta voit laittaa vanhat kurssikirjasi myyntiin ja tietenkin myös ostaa muiden myyntiin laittamia opuksia. KIVA:ssa saat itse määritellä kirjasi myyntihinnan. KY ei ota välityspalkkiota, eli reilu meininki. KIVA:n sivuilta voit myös hakea apua opiskeluun katselemalla vanhoja tenttejä ja luentomuistiinpanoja. Tenttiarkiston laajuus on opiskelijoista kiinni, eli ota tavaksesi hankkia itsellesi kopio tentistä ja kiikuttaa se KIVA:an tavalla tai toisella, niin autat kanssaopiskelijoitasi. 26

27 KY-PALVELUPISTE KY-Kalenteri Pakkohankinta. toimittaa joka lukuvuosi oman kalenterinsa, KY-kalenterin. Kalenteri on Ajaston TimexHandy KY -keinonahkakansiin pakattu ajanhallintakokonaisuus. Kalenteri sisältää lukuvuosikalenterin , täydennyspaketin (puhelinmuistio- ja muistiinpanosivuja) sekä erityisen KY-osan. KYosasta löytyy opiskelijan selviytymispaketti sisältäen hyödyllistä informaatiota muun muassa opiskelua tukevista tahoista, KY:n kerhoista ja organisaatiosta, terveydenhoidosta sekä opintotuesta. KY-osasta näet myös kuulustelujärjestyksen. KY-kalenterin saa omakseen KY-Palvelupisteestä HKKK:n päärakennuksesta (Runeberginkatu 16) heti syksyn alussa, Koko paketti 7 (kannet, lyijykynä, viivain, välilehdet, KY-osa, lukuvuosipaketti, täydennysosa) Täydennyspaketti 4 (KY-osa, lukuvuosipaketti, täydennysosa) Myös muut KY-tuotteet edullisesti KY-Palvelupisteestä! 27

28 Eläminen Toimeentulo Ruokailu Terveys ja hyvinvointi Liikenne Asuminen sosiaalipoliittinen sihteeri Heidi Pellinen Opiskelijaelämä on ihanaa! Jotta voisit ottaa siitä kaiken irti, tulisi toimeentulon, terveyden ja asumisasioiden olla kunnossa. KY:n sosiaalipoliittisella sektorilla huolehditaan siitä, että elämäsi perusasiat toimivat. Valvomme kuntalaistemme etuja muiden opiskelijajärjestöjen kanssa paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. KY:llä palvelemme sinua kaikissa elämiseen liittyvissä asioissa: asuminen, toimeentulo, ruokailu, terveys ja joukkoliikenne. Sektorimme tapahtumapuolesta vastaa SOV eli sosiaalivaliokunta, joka järjestää opiskelijoille erilaisia hauskoja ja hyödyllisiä tapahtumia sekä kursseja. KY:n sosiaalisektorilla sinua palvelevat sosiaalipoliittinen sihteeri Heidi Pellinen ja hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava Sanna Markkanen. Opintotuki Opintotukea voivat saada korkeakoulussa tutkintoa tai tieteellistä jatkotutkintoa suorittavat. Sen myöntämisen yleisinä edellytyksinä ovat oppilaitokseen hyväksyminen, päätoiminen opiskelu ja opinnoissa edistyminen. Yhden ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista varten opintotukea voi saada 259,01 /kk 55 kuukaudeksi. Perustutkinnosta säästyneet tukikuukaudet voi käyttää muihin korkeakouluopintoihin. Enimmillään tukikuukausia on käytettävissä 70 kuukautta. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainasta. Opintoraha Opintorahan suuruus riippuu opiskelijan iästä ja asumismuodosta. Tarkista opintorahan enimmäismäärät säästöpossun alta viereiseltä sivulta. Opintorahasta suoritetaan 10 %:n suuruinen ennakonpidätys. Mikäli sinulla ei vuoden aikana ole opintorahan lisäksi muita veronalaisia tuloja, voit pyytää veroviranomaisilta nollaverokortin. Tällöin opintorahasta ei pidätetä ennakonpidätystä. Muidenkin veronalaisten tulojen ennakonpidätysprosentin kanssa kannattaa olla tarkkana ja ennen esim. kesätöihin menoa on hyvä varmistaa verotoimistosta, että ennakonpidätysprosentti on riittävä. Uuden verokortin saa käymällä verotoimistossa tai tilaamalla numerosta Asumislisä Opintotuen asumislisää saavat vuokralla asuvat, päätoimisesti opiskelevat 171,55 /kk opiskelijat, joilla on oikeus opintotukeen. Asumislisäkuukausiin pätevät samat tulorajat ja opintojen etenemiskriteerit kuin opintorahaankin. Pelkän asumislisän nostaminen ei kuitenkaan kuluta opintotukikuukausia, kunhan muistat 28

29 huolehtia vapaan tulon rajastasi ja opintoviikkojen kertymisestä. Asumislisä on 80% vuokrasta. Vuokraan saa sisällyttää kiinteän sähkö- ja vesimaksun. Asumislisää ei myönnetä alle 33,63 euron kuukausivuokrasta eikä siitä osasta vuokraa, joka ylittää 214,44 euroa/kk (ns. vuokrakatto). Asumislisän määrä on siis 26,90-171,55 euroa/kk. Asumislisän vuokrakatto kuitenkin nousee marraskuusta 2005 alkaen 252 euroon. Tällöin opiskelijan asumiskustannukset korvataan 80%:sesti Kaikilla opiskelijoilla, jotka nostavat opintorahaa, on oikeus opintolainan valtiontakaukseen. Opintolaina on laina, jonka opiskelija itse hakee valitsemastaan pankista. Kun valtio takaa opintolainasi, et tarvitse lainalle muuta vakuutta. Koroista ja lainaehdoista pankki ja opiskelija sopivat keskenään. Opintolaina maksetaan opiskelujen päätyttyä takaisin lainan myöntäneelle pankille. Opintolainan valtiontakauksen määrä on 18 vuotta täyttäneille 300 euroa kuukaudessa lähtien. Opintolainan valtiontakaus myönnetään hakemiskuukauden alusta lähtien ja enintään lukuvuodeksi kerrallaan. Opintolainan valtiontakaus voidaan myöntää opiskelijalle, jolla ei ole luottotietorekisterissä merkintöjä maksuhäiriöistä. Takaus voidaan myöntää myös, jos kyseessä on lievä maksuhäiriö. Opintotukipäätöksessä kerrotaan, onko valtiontakaus myönnetty. Pankki tarkastaa takaustiedot lainanoton yhteydessä suoraan Kelasta. Opintolaina nostetaan lukuvuoden aikana kahdessa erässä, syyslukukauden osalta aikaisintaan 1.8. ja kevätlukukauden osalta aikaisintaan 1.1. Lainan voi nostaa myös näiden ajankohtien jälkeenkin edellyttäen, että opinnot jatkuvat lainan nostohetkellä eikä opintotuen nostamisessa ole keskeytyksiä. Opiskelija maksaa itse jo opiskeluaikana lainasta 1 %:n koron. Muilta osin Kun valtio takaa opintolainasi, et tarvitse lainalle muuta vakuutta. 252 euroon asti, jolloin suurin mahdollinen tuki on 201,60 euroa/kk.mikäli asunnossa asuu useita henkilöitä, asumiskustannukset jaetaan pääsääntöisesti asukkaiden lukumäärällä, jonka jälkeen asumislisä määritellään henkilökohtaisesti jokaiselle asukkaalle. Jos asut vanhempasi omistamassa asunnossa tai olet vuokralla vanhempasi omistamassa asunnossa, asumislisää ei myönnetä 73,60 euron ylittävältä osalta. Maksimissaan asumislisä vanhempiensa omistamassa asunnossa asuvalla on siis 58,87 e/kk. Jos asut vanhempiesi luona, et ole oikeutettu asumislisään. Opintolaina lainan korot lisätään lainan pääomaan. Jos itse maksettavaksi tuleva puolivuosittainen korko jää alle 15 euron, koko korko pääomitetaan. Pankki lisää korot automaattisesti lainapääomaan kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja joulukuussa. Korot voi vähentää verotuksessa. Pääomittaminen tehdään niinä lukukausina, joilta opiskelija saa opintotukea sekä vielä yhtenä lukukautena tämän jälkeen. Uutena tukimuotona opintolainaan otetaan käyttöön verosta tehtävä opintolainavähennys. Opintolainan verovähennysoikeus koskee niitä opiskelijoita, jotka on hyväksytty korkeakouluun aikaisintaan kesän 2005 opiskelijavalinnassa tai niitä, jotka ovat saaneet opiskelupaikan aikaisemmin, mutta kirjoittautuvat läsnäolevaksi ensimmäisen kerran syyslukukaudelle Opintolainavähennyksen saavat korkeakoulututkinnon määräajassa suorittaneet verovelvolliset. Vähennys on 30 prosenttia opintojen aikana kertyneen opintolainan euroa ylittävästä määrästä. Vähennys tehdään suoraan verosta enintään tutkinnon suorittamisvuotta seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kansaneläkelaitos päättää oikeudesta opintolainavähennykseen. Oikeuden opintolainavähennykseen saavat yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon enintään kaksi vuotta tutkinnon laajuutta pidemmässä ajassa suorittaneet ja alemman korkeakoulututkinnon tai ammattikor- Opintorahan enimmäismäärät lukuvuonna : Itsenäisesti asuva 18 vuotta täyttänyt 259,01 /kk Vanhempien luona asuva 20 vuotta täyttänyt 105,96 /kk Vanhempien luona asuva alle 20-vuotias 38,68 /kk 29

30 keakoulututkinnon yhden vuoden tutkinnon laajuutta pidemmässä ajassa suorittaneet. Määräaikaan voi saada pidennyksiä, jos lainansaajan opinnot ovat viivästyneet asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palveluksen tai oman sairauden vuoksi. Tulojen vaikutus opintotukeen Opintotuki on tuloharkintainen etuus. Tuloharkinnassa käytetään ns. vapaan tulon rajaa. Kuukausina, jolloin et nosta tukea, voit tienata 1515 euroa. Kun nostat tukea, kuukausituloraja on 505 euroa. Näin ollen 9 kuukautta tukea nostavan vuosituloraja on 505*9+1515*3=9090 euroa vuodessa. Tuloseurannassa tarkastellaan kalenterivuotta, joten tulojen kuukausittaisella jakautumisella ei ole merkitystä. Tulot huomioidaan brutt o m ä ä r ä i s i n ä ilman vähennyksiä, eli esim. luovutusvoitoista ei saa vähentää luovutustappioita. Tuloiksi katsotaan kaikki ansio- ja pääomatulot opintotukea lukuun ottamatta. Ensimmäisen vuoden opiskelijan tulorajoihin vaikuttavat ainoastaan opiskeluaikana saadut tulot, opiskeluaikaa edeltäneitä tuloja ei tarvitse ottaa huomioon. Opiskelijan on itse huolehdittava, ettei hänen vapaa tulonsa ylity. Opintotuen tulovalvonta suoritetaan jälkikäteen vasta verotietojen varmistuttua. Jos epäilet tienaavasi yli tulorajojen, voit esim. jättää hakematta tukea kaikille opiskelukuukausille tai peruuttaa tuen etukäteen halutuilta kuukausilta. Liikaa maksettua tukea voi myös palauttaa tukivuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Tukivuosi = kalenterivuosi, jolta tuki on maksettu. Vapaaehtoisesti takaisinmaksetut tukikuukaudet palautuvat tällöin takaisin opiskelijan käytettäviksi. Silloin kun tulorajan ylitys on enintään 170 euroa, Kela ei peri liikaa maksettua tukea. Jos tukikuukaudet peritään vasta takaisinperinnässä, perittävään määrään lisätään 15 % sanktiokorko eivätkä takaisinmaksetut tukikuukaudet palaudu enää takaisin käytettäväksi. Opintotuen hakeminen Opintorahaa, opintolainaa ja asumislisää haetaan samalla lomakkeella. Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemiskuukaudesta lähtien. Ratkaisevaa on hakemuksen perille tulopäivä, ei postituspäivä. Opintotukihakemuksia on saatavilla mm. HKKK:n o p i n t o t u k i t o i m i s t o s t a, jonne ne myös liitteineen palautetaan. HKKK:n opintotukitoimistossa on viime vuosina ollut maan nopeimmat hakemusten käsittelyajat. HKKK:n opintotukitoimistolle osoitetut tiedustelut opintotuesta voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen opintotuki@hkkk.fi tai puhelimitse puh Takaus opintolainalle kannattaa pyytää, vaikket olisi nostamassa lainaa juuri sillä hetkellä. Kun pyydät takauksen heti syksyn alussa, saat takauspäätöksen kaikille lukuvuoden tukikuukausille. Jos haet takauspäätöksen vasta kevään puolella, sinulle myönnetään lainaa vain lukuvuoden jäljellä olevien kuukausien mukaan. Opintolainan voi halutessaan jättää nostamatta tai sen voi nostaa enimmäismäärää pienempänä. Opintojen eteneminen Helsingin kauppakorkeakoulussa opintopisteitä pitäisi kertyä vähintään 4,8 jokaista opintotukikuukautta kohden. Kuitenkin niin, että pitkällä aikavälillä kertyy 5,5 opintopistettä tukikuukautta kohden. tukikuukausia/vuosi vapaan tulon raja

31 Saat enintään 259,01 x 0, ,55 = 404,66 /kk Ruokailu Opintotukilautakunnan harkinnan mukaan tuen maksaminen saatetaan keskeyttää, jos opinnot eivät etene normaaliin tahtiin. Näissä tapauksissa opiskelijaa kuullaan ennen keskeyttämistä. Lisätietoja HKKK:n opintotukisihteeri Outi Lassilta puh tai HKKK:n nettisivuilta. Yleinen asumistuki Yleisen asumistuen piiriin kuuluvat ne opiskelijat, jotka eivät ole oikeutettuja asumislisään. Näitä ovat käytännössä lapsiperheet ja omistusasunnoissa asuvat. Yleisen asumistuen määrään vaikuttavat hakijoiden tulot ja ns. kohtuulliset asumismenot, jotka lasketaan asunnon vuokran, koon, valmistumis- tai perusparannusvuoden ja asunnon sijainnin perusteella. Yleinen asumistuki on enimmillään 80 % ns. kohtuullisista asumismenoista. Yleistä asumistukea haetaan Kelan paikallistoimistosta. Suositeltavaa on käyttää asuinpaikkaa lähinnä olevaa toimistoa. Tuen myöntämispäätöksen jälkeen sitä maksetaan takautuvasti hakukuukauden alusta. Asumistuki on ympärivuotista. Lisätietoja saat Kelan paikallistoimistoista Toimeentulotuki Jos opiskelija joutuu tilanteeseen, jossa hän ei millään muulla keinoin pysty järjestämään toimeentuloaan, hän voi saada toimeentulotukea. Toimeentulotukea haetaan oman asuinkunnan sosiaaliviraston sosiaalikeskuksesta. Toimeentulotuen saaminen edellyttää sitä, että opiskelija nostaa opintotukea (opintorahaa, opintolainaa ja asumisen tukea) mikäli mahdollista. Toimeentulotuen myöntämiskäytännöt saattavat poiketa toisistaan eri kunnissa. Toimeentulotukipäätöksestä on mahdollista valittaa. Apurahat Opiskelua varten voit saada apurahoja monestakin eri säätiöstä. Seuraa HKKK:n opintoinfoa, Punakulmaa ja suurimpia päivälehtiä. Voit myös lainata koulun opintotoimistosta tai kirjastosta Apurahat ja opintotuki -kirjaa, jossa on lueteltu kattavasti eri säätiöt ja rahastot. Myös Suomen ylioppilaskuntien liiton nettisivuilla on kattava lista apurahoista osoitteessa syl.helsinki.fi/opiskelijat/apurahat.html Vippilaina Jos lompakkosi huutaa hetkittäistä tyhjyyttä, voit hakea kuntalaisille tarkoitettua vippilainaa. Lainaa saat kerralla 200 euroa ja lainan vakuudeksi tarvitset kaksi KY:n jäsentä tai lähisukulaista. Lainan korko on 6 % vuodessa ja laina-aika korkeintaan kaksi kuukautta. KY:n kassanhoitajalta Eila Himaselta saat hakemuksia KY:n toimistolta ma-ke ja Hakemuksen voit tulostaa myös KY:n nettisivuilta. Häirintäyhdyshenkilö Jos olet kokenut syrjintää tai häirintää korkeakoulussamme, voit ottaa yhteyttä ylioppilaskuntamme häirintäyhdyshenkilöihin Sanna Markkaseen tai Jaakko Salmenhaaraan. Häirintäyhdyshenkilön tehtävänä on antaa luottamuksellisesti neuvoja ja käydä neuvotteluja asiasta sekä tarvittaessa viedä asia HKKK:n tasa-arvotoimikunnan käsiteltäväksi. Häirintäyhdyshenkilön tavoitat parhaiten sähköpostitse osoitteesta sanna.markkanen@ky.hkkk.fi tai jaakko. salmenhaara@ky.hkkk.fi. Oikeusapu KY:n neuvontalakimies tarjoaa maksutonta oikeudellista neuvontaa kaikille KY:n jäsenille. Lakimies päivystää hyvinvointikioskissa keskiviikkoisin klo Palvelu on luottamuksellista. Pääkaupunkiseudulla on useita eri opiskelijaravintoloita, joista opiskelijakortin tai uusilla opiskelijoilla KY:n jäsenmaksukuitin esittämällä saa maukkaita ja opiskelijahintaisia aterioita. Kauppakorkeaa lähimpänä ovat päärakennuksen Rafla sekä Chydenian ja Hankenin ravintolat. Näiden viikoittaiset ruokalistat löytyvät Punakulmasta ja KY:n nettisivuilta. Tutorisi esittelee ravintoloiden sijainnit syksyllä. Muita lähistön opiskelijaruokaloita ovat mm. Sibelius-akatemia ja Eläintieteellisen museon Unicafe. Perusruoka-annokset kaikissa opiskelijaravintoloissa maksavat 2-2,35 euroa. Unicafen ravintolat löydät kätevästi Internetistä, osoitteesta Kaivopihalla sijaitsevasta Unicafesta saat ruokaa iltaseitsemään asti ja myös lauantaisin. 31

32 Terveys ja hyvinvointi

33 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) vastaa yliopistojen sekä tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoiden terveydenhuollosta. Sinulla on oikeus käyttää kaikkia Suomen YHTS:n terveydenhoitoasemien palveluja maksettuasi terveydenhoitomaksun (35 ) osana KY:n jäsenmaksua. YTHS:n terveydenhoitoasemilla saat useimmat tarvitsemasi terveyden- ja sairaanhoidon palvelut, sairaalahoitoa lukuun ottamatta. Ota opiskelijakortti aina mukaan asioidessasi terveydenhoitoasemilla. YTHS:n palvelut ovat käyntimaksuiltaan edullisia tai jopa ilmaisia. YTHS:n palveluihin kuuluvat ehkäisevä terveydenhuolto, yleis- ja erikoislääkärihoito, mielenterveyspalvelut ja hammashuolto. Vastaanotot toimivat äkillisiä sairaustapauksia lukuun ottamatta ajanvarauksen perusteella. Terveydenhoitaja Terveydenhoitajan vastaanotolle pääset äkillisissä sairaustapauksissa ilman ajanvarausta ma-pe klo ja muuten ajanvarauksella puh Terveydenhoitajan vastaanotot ovat maksuttomia. Vastaanotolla voit keskustella mieltäsi askarruttavista terveyteesi liittyvistä asioista. Hän auttaa hakeutumaan lääkärin hoitoon tarvittaessa, antaa lähetteen tavallisiin laboratoriotutkimuksiin ja antaa rokotuksiin liittyvää neuvontaa ja ohjeita. Kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat kutsutaan maksuttomaan terveystarkastukseen. Terveystarkastuksissa pyritään kokonaisvaltaisesti arvioimaan opiskelijan terveydentilaa. Tarvittaessa opiskelijat ohjataan lisätutkimuksiin ja hoitoon. Ennen terveydentarkastusta saat kotiisi kyselylomakkeen, jossa tiedustellaan yleisiä terveyteesi liittyviä asioita. Otathan kyselykaavakkeen mukaan terveystarkastukseen! Yleis- ja erikoislääkäreiden vastaanotot Lääkäreiden vastaanotot toimivat ajanvarauksella. Kiireellisissä tapauksissa on mahdollista saada aika saman päivän aikana, muutoin jonot vaihtelevat erikoisalasta ja terveydenhoitoasemasta riippuen. Terveydenhoitoaseman lääkäreiden lähetteillä laboratoriotutkimukset, röntgentutkimukset ja fysioterapia ovat maksuttomia. YTHS:n lääkäreiltä voit saada myös lääkärintodistuksia terveydentilasta. Erikoislääkärillä käynneistä peritään 4,00 euron käyntimaksu, yleislääkärin vastaanotot ovat maksuttomia. Hammashuolto Uudelle opiskelijalle lähetetään ensimmäisenä opiskeluvuotena henkilökohtainen informaatiokirje, jossa kerrotaan YTHS:n tarjoamasta suun ja hampaiden tutkimuksesta ja hoidosta opiskeluaikana. Ensimmäinen tutkimuskäynti on maksuton, myös hoitoon liittyvät laboratorio- ja röntgentutkimukset ovat maksuttomia. Jatko- ja muut käynnit ovat maksullisia. Proteettisesta hoidosta ja hampaiden oikomisesta aiheutuvat hammaslaboratorion kustannukset potilas maksaa itse. Ensimmäisen tutkimuskäynnin yhteydessä tehdään hoitosuunnitelma, jossa määritellään mm. sopiva hoitoväli. Ennen kuin hakeutuu tutkimukseen, kannattaa selvittää kotikunnan terveyskeskuksesta/ edellisestä hoitopaikasta, milloin on suositeltu seuraavaa hammaslääkärin tutkimusta. Kiireellistä hoitoa tarvitseville on oma ajanvaraukseton päivystys, johon ilmoittaudutaan hammashoitolassa ma-pe klo YTHS:ltä voi saada apua myös hammaslääkäripelkoon. Hammaslääkärikäynti maksaa 6,00 euroa. Mielenterveyspalvelut Opiskelijoille tyypillisiä mielenterveyteen liittyviä vaikeuksia ovat mm. masennustilat, esiintymisjännitys ja stressi. YTHS:n sivuilla kerrotaan omien mielenterveyspalvelujen lisäksi yleisemminkin opiskelijan elämäntilanteeseen liittyvistä kriisivaiheista. Sivuilla pyritään myös antamaan tietoa ja ohjeita, miten menetellä vaikeissa elämäntilanteissa. Mielenterveysyksikkö toimii ajanvarauksella. Helsinki Espoon aseman mielenterveysyksikön palvelut ovat hyvin kysyttyjä, joten vastaanottoaikoja ei aina ole tarjota heti niitä tarvitseville. Mielenterveysneuvonnan ensikäyntijakso on maksuton (1-5 käynnin jakso), tämän jälkeen mielenterveyspalvelujen käytöstä peritään 3,50 euron käyntimaksu. Voit kysyä myös sähköpostilla mielenterveyteen liittyvistä asioista osoitteessa mielenterveys.helsinki@yths.fi. Kysymyksiin vastataan henkilökohtaisesti omaan sähköpostiisi. Mikäli et saa heti toivomaasi aikaa, niin hätätilanteessa voit kääntyä esim. YTHS:n yleislääkäreiden puoleen. YTHS netisssä YTHS:n nettisivuilta löytyy hyödyllistä tietoa mm. sairauksien oireista ja niiden itsehoidosta ja vastauksia useimmiten esitettyihin kysymyksiin. Netissä on myös kysy lääkäriltä -palvelu, jonka kautta yleislääkärit antavat sinulle terveyteen ja sairastamiseen liittyviä ohjeita ja neuvoja. Kysymykseesi vastataan 1-3 arkipäivän kuluessa sähköpostiosoitteeseesi. Sijainti Säätiöllä on terveydenhoitoasema jokaisessa yliopistokaupungissa. HKKK:ta lähin terveydenhoitoasema sijaitsee Töölössä osoitteessa Töölönkatu 37 A, Helsinki. Muiden toimipisteiden yhteystiedot näet YTHS:n nettisivuilta. Yhteystiedot Töölön toimipisteeseen Neuvonta- ja ajanvarauspuhelin lääkärien vastaanotoille ma-to, klo ja pe 8-15; suljettu Terveydenhoitajan neuvontapuhelin ja ajanvaraus ma-pe ja iltapäivisin ma-ke , to Äkillisissä sairaustapauksissa terveydenhoitajan vastaanotolle (2 krs) voi hakeutua klo ilman ajanvarausta Fysioterapia, 6. krs, puhelinneuvonta klo , ajanvaraus klo Hammaslääkärin vastaanotto, Ajanvaraus ma-to, klo ja pe 8-15; suljettu Särkytapauksessa ota 1.9. alkaen yhteys puhelimitse, puh klo Hammashoidon neuvonta ma-pe klo Mielenterveyspalvelut, 6.krs (käynti myös Ruusulank.10) Ajanvaraus mielenterveysneuvonnan ensikäynnille, ma-pe, klo Kaikkien hoitoaikojen peruutus viimeistään edellisenä päivänä automaattiin tai sähköpostilla peruutus.helsinkisairaanhoito@yths.fi ja peruutus.helsinkihammashuolto@yths.fi 33

34 Kunnalliset terveyskeskuspalvelut YTHS ei tarjoa päivystyspalveluja. Viikonloppuisin, iltaisin ja öisin opiskelijat voivat käyttää asuinkuntansa terveyskeskuksen palveluita. Helsingin terveysvirastolla on 32 terveysasemaa eri puolilla kaupunkia. Asunto-osoite ratkaisee, mitä terveysasemaa tulee käyttää. Oman terveysasemasi voit tarkistaa Helsingin kaupungin sivuilta tai terveyspalvelujen neuvonnasta, numerosta Samasta numerosta saat hoitoon liittyvää neuvontaa sekä ohjausta oikean hoitopaikan valinnassa ympäri vuorokauden, tavallisen puhelun hinnalla. Apteekki-alennukset Useat keskustan apteekit antavat 10 % alennusta lääkkeistä ja muista apteekkituotteista opiskelijakorttia vilauttamalla. Lista näistä apteekeista löytyy KY:n nettisivuilta Eläminen-osiosta. Nyyti ry Nyyti ry on opiskelijoiden oma mielen hyvinvointia edistävä yhteisö. Sinun ei tarvitse pohtia asioitasi yksin, voit ottaa yhteyttä joko virtuaaliolkapään kautta, soittaa tai mennä käymään opiskelijoiden tukikeskukseen, jossa lukukausien aika- na päivystävät vapaaehtoiset opiskelijat. Ajanvarausta ei tarvita. Tukikeskuksen osoite on Rikhardinkatu 4B, 3. kerros. ja puh Nettipohjainen Virtuaaliolkapää päivystää 24 h vuorokaudessa osoitteessa Nyyti ry järjestää myös erilaisia kursseja esimerkiksi pro gradu -tutkielmaa tekeville, jännittäjille, yksinäisille sekä esiintymistaidon ja elämänhallinnan kursseja. Keskiviikkoisin on tarjolla keskusteluiltoja. Teemoina ovat mm. parisuhde ja opiskelumotivaatio. Päivystysajoista, ryhmistä ja te loista saat lisätietoja Nyyti ry:n toimistolta numerosta tai nettisivuilta Hyvinvointikioski Hyvinvointikioski tarjoaa opiskelijoille opintoja ja hyvinvointia edistäviä tukipalveluja: kioskissa päivystävät vuorollaan opintopsykologi, korkeakoulupastori, neuvontalakimies sekä KY:n ja SHS:n sopotoimijat, joilta tarpeen vaatiessa voi kysyä apua ja neuvoa. Päivystysajat löytyvät hyvinvointikioskin sivuilta osoitteesta Palvelut ovat opiskelijoille ilmaisia ja kaikki vastaanotot on keskitetty Hyvinvointikioskin tilaan E0.08 HKKK:n Arkadian pohjakerrokseen (Lapuankatu 6). Kioskiin on myös kerätty paljon terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää materiaalia vapaasti haettavaksi. Hyvinvointikioski on KY:n, HKKK:n, Hankenin ja Hankenin ylioppilaskunnan SHS: n yhteinen hanke opiskelijoiden opiskelukyvykkyyden parantamiseksi. Hyvinvointikioski Måvälpunkt Opintopsykologi Opintopsykologi Minna Nevala auttaa mm. seuraavissa opintoihin liittyvissä asioissa: opiskelutekniikan ja taitojen kehittäminen, opiskelijan tavoitteiden kartoitus, opiskelutekniikka, motivaatio-ongelmat, tentti- tai graduahdistus, ajankäyttö, kirjoitusprosessin vaikeudet tai palaaminen opintojen pariin pidemmän tauon jälkeen. Vastaanotto ma klo 12-16, ti klo 10-12, ke klo Ajanvaraus puhelimitse ma ja ti klo 9-10, puh tai sähköpostilla minna. nevala@hkkk.fi. Korkeakoulupastori Voit ottaa yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse korkeakoulupastori Leena Huoviseen, työpuh , leena.huovinen@evl. fi. Pastori on käytettävissä luottamuksellisia keskusteluja ja kirkollisia toimituksia varten. Periaatteena on olla paikalla, kun tarvitset kuuntelijaa ja toisen ihmisen mielipidettä, uskoa ei tyrkytetä. Voit sopia tapaamisen pastorin kanssa joko hyvinvointikioskiin tai Helsingin yliopiston päärakennukseen. 34

35 Liikenne Sosiaalivaliokunta Sosiaalivaliokunta on sosiaalipoliittisen sektorin tärkeä ja näkyvä osa. Sosiaalivaliokunnan (SOV) tapaat ystävänpäivän bingossa, kokkikurssilla tai keräämässä palautetta opiskelijaravintoloista. Jokaisella valiokuntalaisella on oma vastuualue tai projekti liittyen johonkin sektorin osa-alueeseen. SOV:ssa yhdistyvät vapaa-ajan tapahtumien järjestäminen ja edunvalvonta-asiat. Valiokunta on loistava tapa päästä mukaan ylioppilaskuntatoimintaan. Haku valiokuntiin järjestetään joulukuussa. Lisätietoa löydät Punakulmasta ja KY:n nettisivuilta. Sov 04 poseeraa. Junat ja linja-autot Pääkaupunkiseudulla kirjoilla olevat opiskelijat saavat alennuksia kaupunkien sisäisestä ja seutuliikenteestä. Helsingissä ja Vantaalla alennusprosentti on 25 %, Espoossa ja Kauniaisissa 50 %. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvat opiskelijat voivat ostaa YTV:n ja HKL:n matkalippuja, mutta joutuvat maksamaan niistä täyden hinnan. 30 vuotta täyttäneiltä opiskelijoilta edellytetään Kelan myönteistä päätöstä opintotuen saamisesta opiskelija-alennuksen saamiseksi. Pääkaupunkiseudulla on käytössä matkakortti, johon opiskelija-alennukseen oikeutetut voivat ladata opiskelijahintaisia kausi- ja arvolippuja. Matkakortin saa HKL:n palvelupisteestä. HKKK:a lähin palvelupiste sijaitsee Rautatientorin metroasemalla (Avoinna ma-to , pe la p ). Matkakortti kannattaa hankkia hyvissä ajoin, sillä alkusyksystä palvelupisteet ovat hyvin ruuhkaisia. Alennusoikeuden matkakorttiin voi hankkia maksettuaan jäsenmaksun. Muista ottaa mukaasi henkilöllisyystodistus. Katso lisätietoja matkakortista ja sen hankkimisesta osoitteesta VR myöntää menopaluu- ja menolipuista 50 % opiskelija-alennuksen. VR myöntää myös lisäksi 15 % alennuksen Vihreistä Lähdöistä, jotka tarjoavat vaihtoehdon edulliseen matkustamiseen hiljaisimpiin matkustusaikoihin. Linja-autoliikenteessä opiskelijat saavat 50 % alennuksen sekä meno- että menopaluulipusta, kun matkan pituus on vähintään 80 km. Alennukset saadaksesi sinun on esitettävä voimassaolevalla lukukausitarralla varustettu KY:n opiskelijakortti. 35

36 Asuminen KY omistaa noin 620 asuntoa. Asuntokohteita on 11, joista 10 Helsingissä ja 1 Espoossa. Kohteista löytyy soluja, yksiöitä, kaksioita, kolmioita ja neliöitä. Tammikuussa 2006 alussa valmistuu uusi KY:n asuntokohde Arabianrantaan. Uusi kohde on nimeltään Kylterinranta, ja se lisää asuntokantaa 99 yksiöllä ja 12 kaksiolla. Asuntoihin on oikeus kaikilla KY:n jäsenillä, kuhunkin kohteeseen kulloinkin voimassaolevia tulorajasääntöjä noudattaen. KY:n asuntoasioita hoitaa asuntosihteeri KY-Palvelupisteessä, HKKK:n päärakennuksessa. KY:n jäsenenä voit hakea asuntoa myös Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiöltä eli HOAS:lta tai myös ylioppilaskuntien yhteisestä asunnonvälityksestä. Asuntoasioista saat lisätietoa osoitteesta campus.kypalvelu.fi KY:n opiskelija-asunnot KY:n asuntoihin on ympärivuotinen haku. Asunnot jaetaan jonojärjestyksen perusteella. KY pyrkii tarjoamaan asunnon mahdollisimman monelle pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tulevalle opintonsa aloittavalle opiskelijalle 1.9. alkaen. Tämä ei kuitenkaan koske hyvien kulkuyhteyksien päästä, radanvarsipaikkakunnilta tulevia opiskelijoita. Hakemus tulisi jättää viimeistään 7.8. mennessä (huomioimme kuitenkin kaikki ennen saapuneet hakemukset). Asuntona on tällöin soluhuone. Asuntojonoon kannattaa liittyä heti sisäänpääsyn varmistuttua. Idan soluasunnon keittiö (vas.) ja Ruusulan julkisivu (oik.) 36

37 Asukasneuvostojen puheenjohtajat Ruusula Henri Heikura Waasis Antti Pajatsalo Turkkari Mia Streng-Lehti Puotila Tommi Hakkarainen Vuosaari Pyry Virtanen (as. A 19) KY-Ida Tuomo Jääskeläinen k77006@ky.hkkk.fi Roihis Pekka Hankela pekka.hankela@ky.hkkk.fi Lepuski Ville Pohjanheimo ville.pohjanheimo@ky.hkkk.fi Lisätietoja KY:n asunnoista: Jonoon liittyminen edellyttää KY:n jäsenyyttä heti seuraavana lukukautena. Yksiöihin keskimääräinen jonotusaika on kaksi vuotta, kaksioihin ja kolmioihin puoli vuotta haettavasta kohteesta riippuen. Asumisoikeusaika KY:n asunnoissa on viisi vuotta. Asumisoikeuden keskeyttäminen määräajaksi armeijan tai ulkomailla opiskelun vuoksi ei vähennä asumisoikeutta. Tutkinnon suorittaminen katkaisee asumisoikeuden. Asunnon hakeminen KY:ltä Osoitteesta löydät lisätietoja asunnoista ja jonotilanteesta. Campukseen on myös suora linkki KY:n nettisivuilta. Jonoon päästäksesi sinun tulee kirjautua Campukseen. Rekisteröinti edellyttää omien perustietojen antamista. Erityisen tärkeää on laittaa hakemukseen aloitusvuodeksi Näin tiedämme, että olet ensimmäisen vuoden opiskelija ja voimme jakaa soluhuoneita niitä tarvitseville. Rekisteröitymisen jälkeen saat sähköpostiisi omat käyttäjätunnuksesi, joilla voit hakea asuntoa netin kautta ja päivittää henkilötietojasi. Kysymyksiä ja palautetta voit lähettää Campuksen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen campu@ky.hkkk.fi. Asukasneuvostot KY:n asuntokohteissa toimii asukasneuvostoja eli aneja, joiden tehtävänä on edistää asukkaiden viihtyvyyttä sekä kiinteistön tilojen ja palvelujen kehittämistä. Anet muun muassa opastavat taloon muuttavia uusia asukkaita sekä järjestävät asukkaiden yhteisiä tilaisuuksia. Aneja on perustettu 7 kohteeseen. Niiden lisäksi on yksi asuntoneuvostokerho, KY-Ida. Anet saavat KY:ltä avustusta yhteisiin kalustohankintoihin ja asuntolatoimintaansa kuten yhteisiin illanviettoihin ja lehtitilauksiin. Anetoiminta on kaikille asukkaille tarkoitettu. Jos sinua siis kiinnostaa ane-toiminta ja sinulla on ideoita sen kehittämiseen, lähde ihmeessä toimintaan mukaan! Anejen toimintaa koordinoi puheenjohtaja. Vuoden 2005 anepuhisten yhteystiedot ovat tämän sivun ylälaidassa. HOAS Helsingin opiskelija-asuntosäätiö eli HOAS tarjoaa asuntoja kaikille ammattioppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa päätoimisesti opiskeleville. Näin ollen KY:n jäsenenä voit hakea asuntoa myös HOAS:lta. Asuntosäätiö omistaa noin 8000 Idan Aalbergin tien asuntolan saunaosastolla on myös uima-allas. asuntoa, joissa on noin asuntopaikkaa. Lisätietoja asunnoista ja hakemisesta saat osoitteesta Ylioppilaskuntien asunnonvälitys Ylioppilaskuntien asunnonvälitys välittää maksutta yksityisten omistamia vuokra-asuntoja myös KY:n jäsenille. Ylioppilaskuntien asunnonvälitys välittää asuntoja vapailta markkinoilta, joten asunnot ovat usein kalliimpia kuin varsinaiset opiskelija-asunnot. Asumista ei ole kuitenkaan sidottu opintoviikkojen suorittamiseen, eikä opiskelujen kestoon. Asuntoja välitetään ilman asunnon vuokraajalta tai vuokranantajalta perittävää välityspalkkiota. Hakulomakkeita ja lisätietoja löydät asunnonvälityksen nettisivuilta Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuva voi tehdä hakemuksen myös puhelimitse. Lisätietoja osoitteesta asunto@helsinki.hyy.fi tai puh. (09)

38 38 KY:n vuosikymmenet

39 Kurssit yhteiskuvassa Ylioppilaat marssivat luku: Yhdistystoiminnan alkumetrit Akateeminen kaupallinen koulutus sai alkunsa Suomessa vuonna 1904, kun Suomen Liikemiesten Kauppaopistoon perustettiin ylioppilaille omat rinnakkaisluokat. Vuodesta 1904 vuoteen 1911 ylioppilaiden luokat kuuluivat Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Oppilasyhdistykseen. Yhteiselo ei toiminut näiden eri tason opiskelijoiden välillä kitkattomasti ja riidat kärjistyivät äärimmilleen vuonna 1911, kun ylioppilasluokista muodostettiin ensimmäinen suomenkielinen Kauppakorkeakoulu. Tämän seurauksena perustettiin Kauppakorkeakoulun Oppilasyhdistys (KKO), josta tuli myöhemmin 1920-luvulla Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunta (KY). Ensimmäisinä vuosina jäsenmäärä oli vain noin 70, ja toimintaa vaikeutti taloudellisten resurssien niukkuus. Toiminnalla pyrittiin kuitenkin jo silloin ajamaan opiskelijoiden etuja. Lisäksi Oppilasyhdistyksen tänä päivänäkin näkyviä aikaansaannoksia olivat ylioppilaskunnan oma lippu, kuntanauha ja -merkki. Vuosikymmenen loppua leimasivat epävakaisuudet, kansalaissota sekä pula-aika, ja syksyllä 1917 toiminta jouduttiin vuoden ajaksi keskeyttämään kokonaan luku: Juhlia kieltolaista huolimatta Vuosikymmenen alussa voimakas uudistumisenhalu johti uuden, jatkuvuutta tavoittelevan Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan (KY) perustamiseen vuonna KY:n perustamisvuodeksi katsotaan kuitenkin jo Kauppakorkeakoulun Oppilasyhdistyksen syntymävuosi Vapaa-ajantoimintaa pyrittiin ahkerasti harjoittamaan esimerkiksi kaupungin eri ravintoloissa. Oman haasteensa ylioppilaskuntatoiminnalle aiheutti kieltolaki, mutta neuvokkaiden opiskelijoiden ansiosta juhlissa ei yleensä tarvinnut litkiä pelkkää limonadia. Iloinen juhliminen onkin aina ollut keskeinen osa opiskelijaelämää. Ratkaisu ongelmalliseen yhteisen tilan puuttumiseen löytyi vuonna 1927, kun rehtori Bonsdorff antoi ylioppilaskunnalle käyttöön oman huoneiston Kauppakorkeakoulun piharakennuksesta. Tämä oli selvä piristysruiske ylioppilaskuntatoiminnalle, koska nyt opiskelijoilla oli mahdollisuus nauttia yhteisestä vapaa-ajan viettopaikasta ja siellä sijainneesta ravintolasta aamusta iltaan. Unelma oman talon hankkimisesta oli kuitenkin jo alkanut kehittyä ja se hallitsi KY:n toimintaa lähes 20 vuoden ajan. 39

40 Tanssiaiset Upseerikasinolla 1932 Eräs suunnitelma KY-talosta Tiesitkö? KY-henkeä korostettiin 1950-luvulla suunnittelemalla pojille vihreä klubitakki ja tytöille villatakki. Hyvin kauppansa käyneistä college-takeista tuli pian suosittu asu, ja se päällä kulkiessaan piti käyttäytymisohjeiden mukaan esiintyä herrasmiehen tavoin. Mursujaiset luku: Suunta kohti KY-taloa Talohankkeen rahoituksen saaminen oli pitkä prosessi ja monenlaisia varainkeruumenetelmiä nähtiin, huipennuksena arpajaiset vuonna Arpajaispalkintojen voidaan todeta olleen varsin hyviä huvittavalta kuulostaa uutinen, jonka mukaan eräälle murtovarkaalle oli kelvannut saaliiksi vain KY:n arpaliput. Välillä heikentynyt taloudellinen tilanne ajoi koko projektin vastatuuleen, mutta omakotiajatukseen uskovan ydinjoukon, sitkeän ponnistelun ja onnenkantamoistenkin turvin lopulta vuonna 1939 allekirjoitettiin nykyisen KYtalon tontin ostosopimus ja rakennustyöt polkaistiin käyntiin heti. Kolmekymmenluvun uudistuksiin kuului myös vuonna 1934 aloitettu mursukasvatus. Valmistuneet, viisaat mursaattorit pitivät huolta uusien opiskelijoiden akateemisesta perussivistyksestä jakamalla tietämystä oman ylioppilaskunnan historiasta ja traditioista. KY:n kansainvälinen yhteistyökin sai alkunsa, kun toteutettiin ensimmäinen harjoittelijavaihto ulkomaille luku: Oma talo valmistuu Sotien aikaan vuosikymmenen alussa korkeakoulun ovet olivat vaihtelevasti auki. KY ansiosta rintamalla oleville lähetettiin asemasodan aikaan opintomonisteita, joista tuli pian suosittuja myös kotona olevien keskuudessa. Vaikka ylioppilaskunnalla ei sodan aikaan varsinaista toimintaa ollutkaan, traditioista, kuten mursujaisista ja vapun vastaanottajaisista, pidettiin kiinni. KY-talo valmistui Pohjoiselle Rautatiekadulle vuonna Sota oli hidastanut sen rakentamista, mutta lopulta se saatiin valmiiksi. Helmikuussa valmistuneessa talossa juhlittiin heti ylioppilaskunnan ensimmäistä vuosijuhlaa. Pian tämän jälkeen 42 onnellista kuntalaista pääsi muuttamaan uuteen oppilaskotiin. Talossa avattiin myös KY:n omat kerhotilat. Vielä 1940-luvulla kaikilla muualta muuttaneilla ei ollut mahdollisuutta asua KY:n ylläpitämissä asunnoissa. Pohjoisen Rautatiekadun asunnot olivat kiven alla ja hintakin oli kaupungin alivuokralaisasuntoihin verrattuna huima. Hyvällä tuurilla asunto saattoi löytyä, jos kuvaili itseään sanoin raitis, siveä ja tupakoimaton luku: Ja päälle poltettiin Bostonit! Aatteet olivat jääneet 1930-luvulle ja sodanjälkeisessä Suomessa aika kului yhteiskuntaa ja talouselämää jälleenrakentaen. Tutkinnon muututtua kolmivuotiseksi, KY kasvoi hetkessä parin sadan jäsenen yhteisöstä tuhatpäiseksi opiskelijajoukoksi. KY:n ensimmäinen saavutus kaupallisessa 40

41 Urheilupäivä 1961 Boston Promenade Big Band Tiesitkö? Aloitteelliset mursut halusivat KY:n jäsenille tunnettavuutta 60-luvulla otettiin käyttöön nimitys kylteri, joka on sittemmin laajentunut tarkoittamaan kaikkia kauppatieteen ylioppilaita. Boston-tupakka maistui Amerin vierailulla yrittäjätoiminnassa oli Amer-Tupakka Oy:n perustaminen Amerin laadukkaasta Boston-savukkeesta tuli nopeasti suosikkimerkki taitavan markkinoinnin, kuten verkkosukissa esiintyneiden Boston-tyttöjen, avulla. Julkisuudessa KY ja Boston yhdistettiin nopeasti; myös Mursujaiset ja vappu järjestettiin Bostonin nimissä. Kun KY:llä myöhemmin vuonna 1964 perustettiin jazz-orkesteri, sai sekin nimen Boston Promenade. Kerhotoiminta alkoi elpyä 1950-luvun alussa. KY:n urheiluseura eli loistoaikojaan, esimerkiksi akateemisissa sarjoissa KY oli usein voittamaton. Tällöin perustettiin myös pari kertaa vuodessa ilmestyvä KY:n Sanomat ja useita kerhoja valokuvauksesta autoiluun. Yksi uusista kerhoista oli Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajat (KYL), joka alun perin toimi sekakuorona, kunnes se vuonna 1953 muutettiin mieskuoroksi luku: Televisiotoiminnan ja Finnfocuksen vuosikymmen Opiskelijamäärät kasvoivat nopeasti luvun alussa ja asunto-ongelmat lisääntyivät varsinkin Helsingissä. Tilannetta helpottamaan KY:llä suunniteltiin jopa risteilijäaluksen ostoa opiskelija-asuntolaksi, mutta hanke kaatui liian korkeaan hintapyyntöön. Sen sijaan nykyäänkin KY:n omistuksessa olevaa Ruusulankadun opiskelija-asuntolaa alettiin rakentaa. Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunta oli 1960-luvulla mukana myös televisiobisneksessä: sillä oli osuus Suomen ensimmäisen kaupallisen televisiokanavan perustajasta, Tesvisiosta. Yleisradio koki kilpailun piikkinä lihassaan ja osti tuolloin jo konkurssikypsän Tesvision tammikuussa Heti perään Yleisradio osti myös tamperelaisen Tamvision osakkeet näistä muotoutui sittemmin nykyisinkin voimissaan oleva Yleisradion TV2. Suurin tapahtuma KY:n historiassa 60- luvulla oli kuitenkin Finnfocus mittava vientinäyttely Lontooseen vuonna Runsaan tuen avulla KY vuokrasi Amerin varustamolta M/S Finnpartner -laivan, joka purjehti Towerin sillan kupeeseen ja teki Suomea sekä suomalaisia yrityksiä tunnetuksi kansainvälisesti. Hanke oli rohkea riskisijoitus, joka onnistuessaan keräsi laajaa myönteistä julkisuutta ylioppilaskunnalle luku: KY-talosta loistokonttori Ylioppilaskuntatoiminta politisoitui luvulla, ja aikakaudelle olivat leimallista KY:n poliittiset valtataistelut ja niistä johtuva hallitusten suuri vaihtuvuus. Suurin puheenaihe 70-luvulla oli KY-talon kohtalo tulisiko rakennuksessa olevat opiskelija- 41

42 Vappu 1976 Mielenosoitus 1971 Tiesitkö? KY:llä 1970-luku oli myös nousevan ravintolabisneksen aikaa: KY omisti mm. vielä nykyäänkin päärakennuksessa toimivan opiskelijaruokalan, Raflan. Cheerleaderit vauhdissa ottelussa KY-Kori Pantterit vuonna asunnot säilyttää vai alkaa hyödyntää kiinteistön kaupallista potentiaalia? KY:läisten ongelmat asuntojen saatavuuden kanssa jatkuivat vielä 70-luvulle, vaikka Vaasankadun asuntola valmistui Pitkällisen kädenväännön jälkeen KY kuitenkin päätti muuttaa KY-talon asuntolan konttoritiloiksi. Tämä pahensi opiskelijoiden asuntotilannetta väliaikaisesti, mutta pitkällä aikavälillä osoittautui tuottavaksi ja viisaaksi ratkaisuksi. Osittain tämän päätöksen ansiosta KY pystyy tarjoamaan opiskelijoilleen asuntoja nykyiseen malliin luku: Liituraidasta haalareihin ja politiikasta biletykseen Ylioppilaskunnan toiminta ei ollut 1980-luvulla enää niin poliittista. Haalareiden käyttö yleistyi, kun opiskelijaelämä kehittyi lähemmäksi nykymuotoaan, eli hauskan pitoa. Kuntalaiset juhlivat ylioppilaskunnan omistamissa ravintoloissa ja erityisesti KY-talossa sijainnut KY-Exit oli Helsingin suosituimpia yökerhoja. Myös vanhoja perinteitä elvytettiin järjestämällä kevättanssiaiset koulun juhlasalissa vuonna KY-taloon saatiin viimein 1980-luvulla monta vuosikymmentä toivottu sauna, joka onkin lämminnyt valmistumisestaan saakka harva se ilta. Kasinotalouden pyörteissä KY alkoi hajauttaa osakesalkkuaan. KY:n omistamia yrityksiä hallinnoimaan perustettiin Ekomenkonserni, jonka alla muut yritykset toimivat. Opiskelijat olivat aikaisemmin saaneet kokeilla business-taitojaan KY:n yrityksissä, mutta 1980-luvulla yritysten johtoon siirtyi ammattilaisia. Erityisesti ravintolatoiminta katsottiin parhaimmaksi antaa alan ammattilaisten johdettavaksi. Myös erilaiset yrityspelit kuuluivat ajan henkeen. KY:läisten aloittamasta pelistä kasvoi satojen yritysten pohjoismainen Skandinavian Business Tournament -kilpailu. KY oli paljon mukana myös ylioppilaskunnan ulkopuolisessa toiminnassa ja tiedotusvälineet seurasivat ahkerasti KY:n asioita. Vuonna 1983 ylioppilaskunta osallistui yleisurheilun Helsingin MM-kisojen järjestelyihin vastaamalla virallisten kisatuotteiden myynnistä. KY jatkoi rajojensa etsimistä ja antoi rahoitusta uuden radiokanavan perustamiseksi. Kyseinen kanava, Radio City, täytti vappuna 2005 kaksikymmentä vuotta. 42

43 Tiesitkö? Interaktiivinen musiikkinäytelmä KY-Spex esitettiin ensimmäisen kerran vuonna Ensi kevään vuosijuhlaviikolla on taas luvassa speksi pitkän tauon jälkeen. Kylteri-lehden edeltäjää Contactoria päätoimittanut Jari Sarasvuo kokeili kouluttajan taitojaan 80-luvulla pitämällä lehtikirjoituskursseja. KY:lle meinattiin ostaa oma maatila seminaaritarkoituksiin, mutta hanke kaatui liian kalliina. Vuosijuhlat 1992 KY-Exit oli Helsingin suosituimpia yökerhoja. Mass Sport Tournament Hollannissa luku: Lamasta toipuen Suomen parhaaksi ylioppilaskunnaksi Vuosikymmenen alun lama iski myös KY:n toimintaan ja Ekomen-konserni meni konkurssiin 1991 KY painiskeli suurten taloudellisten vaikeuksien kanssa. Vuosikymmentä leimasivat organisaation uudelleenjärjestelyt ja paremman palvelutarjonnan tavoittelu, esimerkiksi 1990-luvulla perustettiin Suomen ensimmäinen korkeakoulussa toimiva rekrytointipalvelu, joka jatkaa toimii tänäkin päivänä. KY teki lisää kiinteistösijoituksia vastauksena opiskelijoiden huonoon asuntotilanteeseen ja opiskelijoiden etuja valvottiin erityisen kärkkäästi aikojen ollessa vaikeita. Talouden tasapainoon saaminen vaati lopulta sen, että KY luopui Amerin K-osakkeista suuren mediakohun saattelemana: edustajiston kokousta seurattiin kansallisissa uutisissa asti. Kansainvälinen toiminta vilkastui 1990-luvulla entisestään ja ympäristöasiat olivat tärkeitä ylioppilaskunnalle luku: Uuden vuosituhannen KY KY perusti oman Kylteri-lehden monivuotisen Contactorin tultua tiensä päähän. Kylteri lähetetään neljä kertaa vuodessa kaikille KY:läisille kotiin. Palvelutason parantaminen on ollut keskeisimpiä asioita myös 2000-luvulla. Tämän hengessä KY:llä on perustettu muun muassa kansainvälisen vaihdon erityisrahasto, josta on viime vuosina korvattu kaikkien vaihtoon lähteneiden opiskelijoiden kohtuulliset matkakustannukset vastaavaa palvelua ei ole millään muulla ylioppilaskunnalla. Asuntojen määrä on edelleen kasvussa, viimeisin kiinteistösijoitus on Arkadiankadulla, aivan HKKK:n päärakennuksen vieressä. Vuoden 2006 alusta KY tarjoaa jäsenilleen jo yli 700 asuntoa pääkaupunkiseudulta, kun uudet asuntokohteet valmistuvat Arabianrantaan. Nykyään KY tekee vilkasta yhteistyötä yritysten kanssa, valvoo opiskelijoiden etuja kansallisella tasolla ja tukee opintojen etenemistä esimerkiksi omalla palvelupisteellään HKKK:n päärakennuksessa. Lisäksi KY tarjoaa kansainvälisiä osallistumismahdollisuuksia seminaareista illanistujaisiin ja tietenkin järjestää entisaikojen tapaan monipuolista vapaa-ajan toimintaa vastapainoksi rankalle opiskelulle. Koonnut: Liisa Erling, Ossi Paasi, Essi Salenius,Kasper Stenbäck ja Terhi Väistö. 43

44 Liikunta KY tarjoaa jäsenilleen liikuntamahdollisuuksia läpi opiskeluajan. Pääset urheilemaan edullisesti erilaisten subventioiden, tapahtumien, kurssien ja kerhojen kautta. Lisäksi koulumme kuntosali on käytössäsi ilmaiseksi. liikunta- ja kerhosihteeri Marika Kurth Liikunta-asioissa sinua palvelee KY:llä liikunta- ja kerhosihteeri sekä liikuntavastaava, jotka yhdessä liikuntavaliokunnan kanssa järjestävät erilaisia liikuntatapahtumia ja subventioita. Liikunta-asioista saat tietoa myös Punakulmasta, netistä ja koulun ilmoitustaululta. Liikuntasubventiot Liikuntasubventiot ovat KY:n liikuntatoiminnan selkäranka ja yksi käytetyimmistä KY:n tarjoamista palveluista. Subventio tarkoittaa, että liikuntapaikka antaa alennuksen normaalihinnastaan, minkä lisäksi KY maksaa osan hinnasta. Näin kylterit pääsevät harrastamaan liikuntaa huomattavasti normaalihintaa edullisemmin. KY subventoi kuntosaleja, aerobicia, tennistä, sulkapalloa ja tanssia. Subventiohintaiset alennuskortit ostetaan suoraan liikuntapaikasta. Mukaan tarvitset opiskelijakortin tai KY:n leimalla varustetun jäsenmaksukuitin. KY:llä on käytössään myös 4 pelioikeutta Espoo Ringside Golfissa, jonne kaikki halukkaat pääsevät pelaamaan 15 euron kierroshintaan. Katso lisää osoitteesta www. ky.hkkk.fi/~kyslice. Liikuntatapahtumat Vuoden mittaan liikuntavaliokunta järjestää erityyppisiä liikuntatapahtumia moneen makuun. Syksyn alkajaisiksi mursuryhmät suuntaavat Hietsupäivänä Hietaniemen hiekalle mittaamaan leikkimielisesti paremmuuttaan eri lajeissa. Syyskuun puolivälissä kylterilauma karistaa kaupungin pölyt kannoiltaan ja suuntaa vaellusreissulle Kuusamon kauniiseen erämaahan. Sekä syksyn liikuntaviikolla että keväällä järjestetään Esport Night, jossa voit koko yön sykkiä mm. erilaisten mailapelien, aerobicien, painojen, koriksen, futsalin ja sählyn parissa. Liikuntaviikko on syksyllä järjestettävä viikon kestävä sporttipaketti. Aikaisempina vuosina ovat kylterit perinteisempien lajien ohella voineet muun muassa kokea vauhdin hurmaa karting-radalla, testata tarkkuuttaan ammunnassa tai kohota korkeuksiin kiipeilyseinällä. Kevään tapahtumista suurin ja kaunein on seikkailukisa KY City Challenge. Kisassa pääsee haastamaan itsensä niin maalla kuin vedessäkin sekä kokeilemaan rohkeuttaan erilaisilla köysi- ja laskeutumisrasteilla. Tässä on vain osa KY:n monista liikuntatapahtumista. Kaikista tapahtumista tiedotetaan Punakulmassa ja netissä. Liikuntakerhot KY:llä toimii aktiivisesti yli 20 liikuntakerhoa, joista löytyy enemmän tietoa tämän Liikuntaviikko viikon sporttipaketti. 44

45 Syksyn tapahtumia: Hietsupäivä 6.9. Vaellus Liikuntaviikko vko 44 EsportNight

46 oppaan kerhosivuilta. Kerhojen toimintaan voivat kaikki KY:n jäsenet lähteä vapaasti mukaan ja niiden tarjontaan voit parhaiten tutustua syyskuun Mursumessuilla. Kerhojen toiminnasta voit myös kysyä kerhojen puheenjohtajilta tai liikunta- ja kerhosihteeriltä. HKKK:n liikunta HKKK:n liikuntatiloissa on ilmainen kuntosali ja liikuntasalissa järjestetään ilmaisia ohjattuja tunteja aina armybicistä joogaan. Tarjolla on myös vain miehille tarkoitettua rankkaa ski-jumppaa joka viikko. HKKK ja KY järjestävät lisäksi edullisia kursseja esimerkiksi erilaisista itsepuolustuslajeista. Voit myös hyödyntää koululla järjestettävää hierontapalvelua nimellisellä hinnalla. Koulun liikuntatarjonnasta ja -tiloista vastaa liikuntasuunnit telija Martti Mara Kyykoski. Mara ottaa mielellään vastaan uusia ja toteutuskelpoisia ideoita. Tulevista kursseista ilmoitetaan Punakulmassa, netissä ja liikuntailmoitustaululla koulun lassa. ala-au- Muut liikuntamahdollisuudet Pääkaupunkiseudun korkeakoulut ja niiden ylioppilaskunnat tekevät yhteistyötä liikuntatoiminnassa. Tämän ansiosta voit osallistua koulujen yhdessä järjestämiin turnauksiin ja muiden korkeakoulujen (esim. Helsingin yliopisto ja TKK) liikuntaohjelmiin. Jos ohjelmaasi sopivat parhaiten esimerkiksi yliopiston aerobictunnit, voit osallistua niihin maksamalla yliopiston liikuntatarran (lisätietoja ja tarkemmat ajat fi/opiskelu/liikunta/). Yleistä informaatiota opiskelijaliikunnasta ja muista kuin KY:n tapahtumista ja turnauksista löydät osoitteesta 46