TIETO- JA VERKOSTO- TEKNOLOGIA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS. Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry Sähköalojen ammattiliitto ry

Transkriptio

1 TIETO- JA VERKOSTO- TEKNOLOGIA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry Sähköalojen ammattiliitto ry 1

2 VUOSIEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Työehtosopimuksen allekirjoittaminen Palkkojen korottaminen Vuosi Vuosi Vuosi Muut korvaukset Erilliset lisät Urakat Palkkausjärjestelmän ylläpito Matkakustannukset Palkanlaskentakausi Työehtosopimusneuvotteluihin ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n hallinnon kokouksiin osallistuminen Soveltamisala Pyöristykset Tutustu työelämään ja tienaa kesäharjoitteluohjelma SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA JÄRJESTÄYTYMISVAPAUS LIITESOPIMUKSET JA PÖYTÄKIRJAT TYÖRAUHAVELVOITE PAIKALLINEN SOPIMINEN Sopimisen edellytykset Tavoitteet Yrityskohtaiset tavoitteet Paikallisen sopimisen menettelytavat Sopimisen muoto Paikallisen sopimuksen voimassaoloaika TYÖSUHDE Yleiset määräykset Tiedottaminen uudelle työntekijälle Varsinainen työpaikka Varsinaisen työpaikan siirto Työsuhteen päättäminen ja työntekijän lomauttaminen PALKKAMÄÄRÄYKSET Ansion määräytyminen Vaativuustasot Henkilökohtainen palkanosa Palkkakäsitteet Palkkaustavat Aikatyö Suorituspalkkatyö Erilliset lisät Ammattitutkintolisä Erittäin likaisen työn lisä Kärkimieslisä Vuorotyölisä Ilta- ja yötyölisä Tunnelilisä Mastolisä Lämpölisä

3 9 Luokkahitsaajan lisä Yhdistelmälisä Tuntipalkka ja keskituntiansio Kuukausipalkkaisen työntekijän tuntipalkan määräytyminen Tuntipalkkaisen työntekijän keskituntiansion määräytyminen Osa-ajan palkka Vähimmäispalkat TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET Työviikko ja työvuorokausi Säännöllinen työaika Työajan sijoitus Paikallisesti sovittu työaika Vuorokausilepo Viikoittainen vapaa-aika Viikon vapaapäivät Liukuva työaika Päivittäiset lepoajat YLITYÖ Vuorokautinen ylityö Viikoittainen ylityö Ylityöt jakso-, kaksi- ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä Työajaksi rinnastettava aika Sunnuntaityökorvaus Ylitöiden tarkastelujakso Juhlapyhinä tehty työ Arkipyhäkorvaus ja itsenäisyyspäivän palkka ODOTTAMATON TYÖ HÄLYTYSLUONTOINEN TYÖ Hälytysraha Palkka Matkustusaika VARALLAOLO TYÖAJAN LYHENTÄMINEN PÄIVÄ- JA KAKSIVUOROTYÖSSÄ MATKUSTAMINEN Yleistä Kotimaan päiväraha ja ateriakorvaus Ajokilometrikorvaus Yöpymiskustannusten korvaaminen Päivittäiset työmatkat Komennustyöt Matkat komennuspaikkakunnalle Matkat komennuspaikkakunnalla Kotona käynnit komennuksen kestäessä Työskentely ulkomailla Muita määräyksiä Henkilöstötilat työmailla ja majoittuminen Sosiaalitilat Majoitustilat Toisin sopiminen TYÖVÄLINEET JA SUOJAVAATETUS Työvälineet

4 16 VUOSILOMA JA VUOSILOMAPALKKA Vuosilomapalkka Lomaraha SAIRAUSAJAN PALKKA Poissaolo sairauden tai tapaturman vuoksi VAIKEASTI SAIRAAN LAPSEN HOITO LÄÄKÄRINTARKASTUKSET Lakisääteinen lääkärintarkastus Muut lääkärintarkastukset LYHYT TILAPÄINEN PALKALLINEN VAPAA ÄITIYS-, ISYYS- JA VANHEMPAINVAPAA SEKÄ HOITOVAPAA TERVEYS JA TYÖTURVALLISUUS NEUVOTTELUJÄRJESTYS ERIMIELISYYSASIOISSA Paikalliset neuvottelut Alistaminen liitoille Alistaminen tuomioistuimille Pidättyminen oikeudellisista toimenpiteistä AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PERIMINEN Ammattiyhdistysjäsenmaksujen periminen Todistus pidätetystä summasta SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA...40 YLEISSOPIMUS YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ LUOTTAMUSMIEHIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET TYÖSUOJELUA JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN KOULUTUS ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ VOIMASSAOLO...51 TYÖSOPIMUSLAKI luku Yleiset säännökset luku Työnantajan velvollisuudet luku Työntekijän velvollisuudet luku Perhevapaat luku Lomauttaminen luku Yleiset säännökset työsopimuksen päättämisestä luku Työsopimuksen irtisanomisperusteet luku Työsopimuksen purkaminen luku Työsopimuksen päättämismenettely luku Työsopimuksen pätemättömyys ja kohtuuttomat ehdot luku Kansainvälisluonteiset työsopimukset luku Vahingonkorvausvelvollisuus luku Erinäisiä säännöksiä luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset...80 ETÄTYÖOPAS TIETOLIIKENNE-, INFORMAATIO- JA VERKOSTOTEKNOLOGIA- ALALLE...82 ETÄTYÖSOPIMUS...88 Aakkosellinen hakemisto

5 VUOSIEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Aika Paikka Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry Läsnä Tikli Sähköliitto Hietala Harri Nurmi Veikko Nieminen Pertti Pykäläinen Pentti Wuorinen Rauno Alakoski Martti Väntti Sauli Vuoti Markku Arvola Markku Aslamaa Martti Leinonen Raimo Saari Seppo Schwartz Jouko 1 Työehtosopimuksen allekirjoittaminen Todettiin, että tänään on allekirjoitettu saavutetun neuvottelutuloksen mukainen työehtosopimus tieto- ja verkostoteknologia-alalle aikavälille Palkkojen korottaminen 2.1 Vuosi 2007 Palkankorotus Yleiskorotus Palkkoja korotetaan 4,3 %. Perustuntipalkat tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta: LISÄPÖYTÄKIRJAN Perustuntipalkat Vähimmäistuntipalkat PKL I PKL II VMP Pr Pr Pr Pr Pr Pr Palkankorotus suoritetaan siten, että työntekijän uuteen perustuntipalkkaan lisätään entinen prosentuaalinen henkilökohtainen lisä. 5

6 Lisäpöytäkirjan piirissä tuntipalkalla olleiden työntekijöiden palkankorotus toteutetaan siten, että työntekijöiden tuntipalkkoja (vaativuuden mukainen palkka + henkilökohtainen palkanosa ilman ammattitutkintolisää) korotetaan 4,3 %. 2.2 Vuosi 2008 Uusi palkkausjärjestelmä Uusi palkkausjärjestelmä otetaan käyttöön Palkkausjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä palvelusvuosilisä, autonkuljettajalisä ja työnopetuslisä sisällytetään palkkaan ja niiden maksaminen erillisenä lakkaa. Yrityskohtainen erä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta työntekijöiden palkkojen korottamiseen käytetään yrityskohtainen erä, jonka suuruus on 1,4 % keskimääräisestä keskituntiansiosta kerrottuna työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärällä. Yrityskohtaisen erän toteuttaminen Mikäli uuteen palkkausjärjestelmään/työehtosopimukseen siirtymisestä aiheutuu kustannuksia, vähentää se edellä mainittua yrityskohtaista erää vastaavasti. Jos yrityskohtaisen erän määrä ei riitä palkkausjärjestelmän vähimmäispalkkojen käyttöönottoon täysimääräisinä, korotetaan voimassa olevia tuntipalkkoja vain yrityskohtaisen erän kustannusvaikutuksella ja palkat korotetaan vähimmäispalkkoihin viimeistään Mikäli korotuksesta aiheutuu kustannuksia, vähentää se maksettavaa yrityskohtaista erää. Uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisestä mahdollisesti aiheutuvat kustannukset selvitetään pääluottamusmiehelle niin, että niistä voidaan olla samaa mieltä. Yrityskohtaisen erän/jäljelle jääneen yrityskohtaisen erän käytöstä sovitaan paikallisesti. Mikäli asiasta ei päästä sopimukseen, jaetaan puolet erästä prosentuaalisena korotuksena tasan kaikille ja toisen puolen jakamisesta päättää työnantaja. Yrityskohtaisen erän käyttöön liittyvät asiat selvitetään pääluottamusmiehelle. Niissä erillispöytäkirjan yrityksissä, jotka jo ovat siirtyneet uuteen palkkausjärjestelmään, ja joissa on käytössä järjestelmään kuuluva pätevyydenluokitus, toteutetaan yrityskohtainen erä pätevyydenluokitusjärjestelmän kautta. Lisien sisällyttäminen palkkaan Palvelusvuosilisä lisätään palkkaan jo Työntekijän tuntipalkkaan lisätään vuonna 2007 maksettavan palvelusvuosilisän tuntikeskiarvo, joka saadaan jakamalla palvelusvuosilisän euromäärä ensin luvulla 12 ja sen jälkeen luvulla 170. Jos työntekijälle ei vielä ole maksettu vuonna 2007 palvelusvuosilisää, suoritetaan laskennallinen toimenpide, jossa työntekijän palvelusvuosien määrään lisätään viisi vuotta. Jos palvelusvuosien määräksi näin saadaan vähintään 10 vuotta, määritellään myös hänelle tuntipalkkaan lisättävä tuntikeskiarvo vastaavalla tavalla. 6

7 Työntekijän tuntipalkkaan lisätään edellisen lisäksi samalla periaatteella seuraavista lisistä vuoden 2007 aikana maksettu tuntikeskiarvo: - työnopastuslisä - autonkuljettajalisä Jos vuosi 2007 ei ole lisän maksamisessa kuvaava, voidaan tuntikeskiarvo laskea sellaiselta työjaksolta, joka parhaiten kuvaa lisän maksamisen keskiarvoa. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä siirrytään muunnetusta kuukausipalkasta kuukausipalkkaan. Työntekijän kuukausipalkaksi tulee hänen perustuntipalkasta ja henkilökohtaisesta lisästä muodostunut entinen muunnettu kuukausipalkkansa. Vaihtoehtoiseksi palkkausmuodoksi työnantaja voi valita edelleen tuntipalkan. Vähimmäispalkat tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta: Vähimmäiskuukausipalkat Vähimmäistuntipalkat VMP VMP Palkankorotus Yleiskorotus Kuukausipalkkaa/tuntipalkkaa korotetaan 2,4 % Vähimmäiskuukausipalkat tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta: Vähimmäiskuukausipalkat Vähimmäistuntipalkat VMP VMP

8 2.3 Vuosi 2009 Palkankorotus Yleiskorotus Kuukausipalkkaa/tuntipalkkaa korotetaan 1,9 % Vähimmäiskuukausipalkat tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta: Vähimmäiskuukausipalkat Vähimmäistuntipalkat VMP VMP Pätevyydenluokitus ja yrityskohtainen erä Pätevyydenluokitus otetaan käyttöön Sen käyttöönoton yhteydessä korotetaan kuukausipalkkoja 1 %: n suuruisella yrityskohtaisella erällä työntekijöiden voimassa olleista kuukausipalkoista/keskituntiansion mukaisista tuntipalkoista laskettuna. Erän käytöstä sovitaan paikallisesti. Mikäli asiasta ei päästä sopimukseen, jaetaan puolet erästä prosentuaalisena korotuksena tasan kaikille ja toisen puolen jakamisesta päättää työnantaja voimaan tulevan pätevyydenluokitusjärjestelmän kautta. Erän käyttö selvitetään pääluottamusmiehelle. Niissä yrityksissä, joissa vähimmäispalkat eivät täysimääräisinä ole vielä käytössä, erää voidaan käyttää palkkojen korottamiseen vähimmäispalkkojen suuruisiksi. Asiasta annetaan selvitys pääluottamusmiehelle niin, että siitä voidaan olla samaa mieltä. Vähimmäispalkkojen tulee olla kaikissa yrityksissä 2.3-kohdan taulukon mukaisella tasolla viimeistään Työntekijällä, jonka työsuhde on jatkunut 5 vuotta, on henkilökohtaisen palkanosan (HPO) oltava vähintään 3 % vaativuuden mukaisesta palkasta (VMP) sopimuskauden loppuun ( ) mennessä. 2.4 Muut korvaukset Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettavia korvauksia luottamustehtävien hoitamisesta korotetaan yleiskorotusten yhteydessä yleiskorotuksen määrällä. 8

9 3 Erilliset lisät Erillisiä lisiä korotetaan 4,3 % , 3,8 % ja 2,9 % tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Erilliset lisät ovat , ja tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat: A -ammattitutkinto 1) 108,99 0,63 /kk /h 113,14 0,65 /kk /h 116,41 0,67 /kk /h -erikoisammattitutkinto 1) 204,14 1,18 /kk /h 211,90 1,22 /kk /h 218,05 1,26 /kk /h B erittäin likaisen työn lisä 0,40 /h 0,42 /h 0,43 /h korotettu 0,89 /h 0,92 /h 0,95 /h C kärkimies 1 0,34 /h 0,35 /h 0,36 /h 2-5 0,59 /h 0,61 /h 0,63 /h > 5 0,97 /h 1,01 /h 1,04 /h D vuorotyö ilta 1,21 /h 1,26 /h 1,30 /h yö 2,40 /h 2,49 /h 2,56 /h E tunneli 90,61 /kk 94,05 /kk 96,78 /kk F lämpölisä 0,42 /h 0,44 /h 0,45 /h G luokkahitsaajalisä 0,42 /h 0,44 /h 0,45 /h H autonkuljettaja 2,74 /pv J työnopetus 0,78 /h 1) Ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintolisiä koskevat kuukausikohtaiset arvot otetaan käyttöön lukien uuden palkkausjärjestelmän yhteydessä, ellei muuta ole sovittu. 3.1 Vuonna 2007 palvelusvuosilisä maksetaan päättyneen työehtosopimuksen mukaisesti. 4 Urakat Kiinteitä urakkahintoja ja keskeneräisiä urakoita korotetaan jäljellä olevan työmäärän osalta 4,3 % , 3,8 % ja 2,9 % tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Uudisrakennusten sisäverkkoasennukset pyritään pääsääntöisesti suorittamaan paikallisesti sovittavilla urakkapalkkausmuodoilla. 5 Palkkausjärjestelmän ylläpito Sopijapuolet korostavat, että palkkausjärjestelmän toimivuuden takia henkilökohtaisia palkanosia tarkistettaessa käytetään hyväksi pätevyydenarviointien tuloksia. Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tehtävän vaativuustason nousu johtaa palkankorotukseen, jonka suuruus määräytyy uuden tehtävän vaativuuden sekä työntekijän pätevyyden ja työsuorituksen arvioinnin perusteella. 9

10 6 Matkakustannukset Matkakustannusten korvausten määrät ovat sopimuskautena verohallituksen päätöksen mukaisia. Verohallituksen päätöksessä mainitsemattomia korvauksia muutetaan vastaavassa suhteessa. 7 Palkanlaskentakausi Osapuolet toteavat, että palkanlaskentakausi on pyrittävä saamaan mahdollisimman lyhyeksi. 8 Työehtosopimusneuvotteluihin ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n hallinnon kokouksiin osallistuminen Työnantaja varaa työntekijälle mahdollisuuden osallistua työpäivänään työehtosopimusneuvotteluihin, Sähköalojen ammattiliiton edustajiston, hallituksen, johtokunnan, valiokuntien ja työehtosopimuksessa sovittujen työryhmien kokouksiin. 9 Soveltamisala Teknologia tietoliikenne- ja informaatiotekniikka-alalla kehittyy voimakkaasti. Tämä kehitys heijastuu alalle mm. osaamisvaatimusten kasvamisena, työtehtävien muuttumisena, työmenetelmien ja työssä käytettävien apuvälineiden modernisoitumisena. Edellä mainittu kehitys ei tuo muutoksia tämän työehtosopimuksen soveltamiseen kyseisissä töissä. 10 Pyöristykset Pyöristykset tehdään siten, että 49/100 senttiä tasoitetaan lähinnä alempaan ja 50/100 senttiä ylempään määrään. 11 Tutustu työelämään ja tienaa kesäharjoitteluohjelma Todettiin, osapuolten välillä sovitun Tutustu työelämään ja tienaa - kesäharjoitteluohjelman jatkamisesta keskusjärjestöjen antaman suosituksen mukaisesti vuosina Helsingissä TIETO- JA TEKNIIKKA-ALOJEN TYÖNANTAJALIITTO TIKLI ry Harri Hietala SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO ry Martti Alakoski Sauli Väntti 10

11 1 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n jäsenyritysten palveluksessa oleviin työntekijöihin, jotka työskentelevät tietoliikenne-, informaatio-, verkostoteknologia- tai näihin olennaisesti liittyvillä sekä rinnastettavilla toimialoilla. 2 JÄRJESTÄYTYMISVAPAUS 2.1 Työnantajalla ja työntekijällä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään yhdistykseen ja toimia siinä. Yhdistymisvapaus määräytyy perustuslain ja työsopimuslain mukaan. 2.2 Sopijapuolet toteavat, että järjestäytymisen tarkoituksena on edistää työsuhdeasioiden hoitamista sekä työrauhan säilyttämistä ja suhtautuvat sen vuoksi myönteisesti toisen sopijapuolen järjestäytymiseen. 3 LIITESOPIMUKSET JA PÖYTÄKIRJAT Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan liitteenä olevia sopimuksia ja pöytäkirjoja. 4 TYÖRAUHAVELVOITE 4.1 Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä. 4.2 Tämä työehtosopimus velvoittaa edellisessä kappaleessa mainittuja osapuolia välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen. 4.3 Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvollisia huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy edellisen kappaleen vastaisiin toimenpiteisiin, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä. 4.4 Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä, siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä työnantaja- ja työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus. 11

12 5 PAIKALLINEN SOPIMINEN 5.1 Sopimisen edellytykset Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä. Ensisijaiseksi toimintamalliksi tulee omaksua valmius aloitteellisuuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yrityksen että henkilöstön etuja ja niiden yhteensovitusta paikalliset tarpeet huomioonottavalla tavalla. Osapuolten odotetaan ottavan vastuun oman työpaikkansa menestyksestä. Työehtosopimusmääräyksiä sovelletaan sellaisinaan, jos niiden nähdään parhaiten täyttävän osapuolten tavoitteet. 5.2 Tavoitteet Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yrityksen tuottavuuden, kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitoon ja kehittämiseen. Samalla luodaan edellytykset myös työhyvinvoinnin parantamiselle. Paikallinen sopiminen tulee ymmärtää erityisesti toiminnan kehittämisen välineeksi. 5.3 Yrityskohtaiset tavoitteet Kullakin työpaikalla määritellään yhteisesti tavoitteet, joihin paikallisesti sopien pyritään. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tavoitteita on arvioitava tarpeen mukaan uudelleen. Paikallisen sopimisen menettelytavoista ja keinoista sovitaan sen jälkeen kun yrityskohtaiset tavoitteet ja päämäärät on yhteisesti selvitetty. Toimintatapana paikallinen sopiminen koskee koko työyhteisöä. Se edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä. 5.4 Paikallisen sopimisen menettelytavat Työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista voidaan sopia paikallisesti toisin. Työntekijöitä yleisesti koskevissa asioissa paikallinen sopimus tehdään työnantajan ja pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen kanssa. Yksittäistä työntekijää koskevista asioista sovitaan työnantajan ja asianomaisen työntekijän kesken. Yrityskohtaisissa paikallisen sopimisen menettelytavoissa on suositeltavaa sopia rakentavat ja kestävät menettelytavat yhteisten tavoitteiden ja päämäärien saavuttamiseksi. 5.5 Sopimisen muoto Paikallinen sopimus tehdään kirjallisesti, jos jompikumpi osapuoli sitä pyytää. Yli kaksi viikkoa voimassa oleva sopimus on aina tehtävä kirjallisesti. Yksittäisen työntekijän ja työnantajan välillä tehty kirjallinen sopimus saatetaan sovittavalla tavalla viipymättä luottamusmiehen tietoon. 5.6 Paikallisen sopimuksen voimassaoloaika Paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa ja se voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kahden kuukauden irtisanomisaikaa käyttäen, ellei toisin sovita. 12

13 6 TYÖSUHDE 6.1 Yleiset määräykset Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja päättää työsuhde laissa tarkoitetuilla perusteilla sekä määrätä työn johtamisesta. Työsopimus tehdään kirjallisesti työsuhteen alkaessa, sopimus voidaan tehdä myös sähköisesti. Sopimuksesta tulee käydä selville työsopimuslain 2:4.2 :n mukaiset asiat. 6.2 Tiedottaminen uudelle työntekijälle Työsuhteen alkaessa työnantaja ilmoittaa työntekijälle luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun nimet ja yhteystiedot sekä tiedottaa muista tarpeellisista työsuhteeseen liittyvistä asioista. 6.3 Varsinainen työpaikka Varsinaisella työpaikalla (työhönottopaikalla) tarkoitetaan pysyvää toimipaikkaa, johon työntekijä on työhön otettu. Yksinomaan määrättyä työtä varten työmaalle otetun työntekijän varsinainen työpaikka on ko. työmaa. Varsinainen työpaikka sovitaan työsopimuksessa. 6.4 Varsinaisen työpaikan siirto 1 Varsinaisen työpaikan muuttamisesta voidaan sopia työnantajan ja työntekijän välillä. Työnantajan on käynnistettävä neuvottelut varsinaisen työpaikan siirrosta mahdollisimman ajoissa. Siirrosta tehdään työnantajan edustajan ja työntekijän allekirjoittama kirjallinen sopimus, jossa on mainittu: - uusi varsinainen työpaikka - siirron syy - siirron päivämäärä - muut mahdolliset asiaan liittyvät seikat 2 Mikäli siirrosta ei päästä yksimielisyyteen, se voidaan toteuttaa vain jos siihen on lain mukaiset perusteet ja edellä mainittujen neuvottelujen päättymisestä on kulunut vähintään irtisanomissuojasopimuksen edellyttämä irtisanomisaika. 6.5 Työsuhteen päättäminen ja työntekijän lomauttaminen 1 Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen työntekijästä johtuvalla tai hänen henkilöönsä liittyvällä perusteella vain työsopimuslain tarkoittamalla asiallisella ja painavalla syyllä. 2 Työnantaja saa purkaa työsopimuksen vain työsopimuslain tarkoittamalla erittäin painavalla syyllä. 3 Työntekijä voidaan lomauttaa työsopimuslain 5:2 :ssä säädetyillä perusteilla noudattaen vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa. Määräaikaisesta lomauttamisesta voidaan myös sopia 13

14 edellä mainitun työsopimuslain pykälän mukaisesti. Lomautuksen ennakkoilmoituksen antamisvelvollisuutta ei ole. 4 Jos lomautusilmoitusaikana ilmaantuu työtä, työnantaja voi peruuttaa lomautuksen ennen sen alkamista. 5 Jos lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ on tilapäistä, lomautusta voidaan siirtää ilman uutta lomautusilmoitusta kerran ja enintään työn keston verran. 6 Mikäli tilapäistä työtä ilmaantuu lomautuksen jo alettua, lomautuksen keskeyttämisestä voidaan sopia työnantajan ja työntekijän välillä siten, että lomautus jatkuu työn tekemisen jälkeen ilman uutta lomautusilmoitusta. Samassa yhteydessä tulee selvittää työn arvioitu kestoaika. 7 Lomauttamisesta, työsuhteen irtisanomisesta ja purkamisesta ilmoitetaan työntekijälle kirjallisesti. 8 Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään. 9 Irtisanomisajat Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja: Työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä: enintään yhden vuoden yli vuoden, enintään 4 vuotta yli 4 vuotta, enintään 8 vuotta yli 8 vuotta, enintään 12 vuotta yli 12 vuotta Irtisanomisaika: 14 päivää 1 kuukausi 2 kuukautta 4 kuukautta 6 kuukautta Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja: Työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä: enintään 5 vuotta yli 5 vuotta Irtisanomisaika: 14 päivää 1 kuukausi 14

15 7 PALKKAMÄÄRÄYKSET 7.1 Ansion määräytyminen 1 Työntekijän palkka muodostuu tehtävän vaativuuden mukaisesta palkasta (VMP), pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta (HPO) ja mahdollisista erillisistä lisistä. 2 Vaativuusluokitusta ja sen perusteella määräytyvää palkkaa sovelletaan myös oppisopimusoppilaisiin, mutta ei harjoittelijoihin ja kesätyöntekijöihin, elleivät he jo ole valmistuneet ammattiin ja työskentele koulutuksensa mukaisissa tehtävissä. 3 Työvoiman vähentämisjärjestystä ja takaisinottovelvollisuutta koskevat määräykset eivät koske harjoittelijoita, jotka hankkivat koulutuksen aikana tutkinnon edellyttämää työkokemusta. 7.2 Vaativuustasot 1 Tehtävän vaativuus arvioidaan tieto- ja verkostoteknologia-alan työntekijöiden vaativuudenarviointijärjestelmää käyttäen. Vaativuustaso määräytyy vaativuuspisteiden yhteismäärän mukaan seuraavasti: Vaativuustaso Pisteet Vaativuus arvioidaan kirjallisten tehtäväkuvausten perusteella. Tehtäväkuvaus ja vaativuuden arviointi tehdään esimiehen ja työntekijän välisenä yhteistyönä viimeistään neljän kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Esimies vastaa siitä, että tehtäväkuvaus ja vaativuuden arviointi suoritetaan tämän palkkausjärjestelmän mukaisesti. 3 Työntekijän ollessa eri mieltä tehtävän vaativuudesta, voi hän saattaa asian työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaan käsiteltäväksi. Sopimuksen osapuolina olevat liitot perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on käsitellä liittojen ratkaistaviksi siirretyt luokituserimielisyydet. Arvioinnin tulosta ei voida saattaa työtuomioistuimen käsiteltäväksi. 15

16 Tehtävien muuttuminen 4 Työntekijän tehtävien muuttuessa olennaisesti, tarkistetaan vaativuustaso uuden tehtäväkuvauksen mukaiseksi viimeistään neljän kuukauden kuluessa muutoksesta. Mahdollinen korotus työntekijän palkassa toteutetaan kuitenkin tehtävämuutoksesta lukien. Vaativuudenarviointijärjestelmän toimivuus 5 Vaativuudenarviointijärjestelmän toimivuutta tarkastellaan työnantajan ja työntekijöiden edustajien kesken tarvittaessa vuosittain. 6 Yrityksen palvelukseen tulevalle uudelle työntekijälle voidaan maksaa enintään neljän kuukauden pituiselta ajalta palkkaa, joka on 85 prosenttia ao. vaativuustason mukaisesta palkasta. Edellytyksenä on, että työtehtävä on arvioitu aiemmin vaativuudenarviointijärjestelmää käyttäen. 7 Yleiskorotusten yhteydessä tehtävän vaativuuden mukaisia palkkoja korotetaan yleiskorotusprosentin määrällä. 8 Jos työntekijän tehtäviin kuuluu olennaisena osana antaa työnopastusta etukäteen laaditun ohjelman mukaisesti oppisopimusoppilaille tai työssäoppimisjaksolla oleville toisen asteen ammatillisten oppilaitosten oppilaille, otetaan tämä huomioon tehtävän vaativuutta arvioitaessa. 7.3 Henkilökohtainen palkanosa 1 Työntekijän pätevyyttä ja työsuoritusta arvioitaessa otetaan huomioon ne henkilökohtaiset ominaisuudet, joilla on merkitystä kyseisen tehtävän hoitamiselle. Arviointi tapahtuu yrityksen toimintaa ja tavoitteita sekä henkilöstön kehittymistä tukevan arviointijärjestelmän avulla. Arvioitavia tekijöitä ovat ainakin työn määrä, työn laatu ja yhteistyökyky. Näiden lisäksi järjestelmä voi sisältää yrityksen harkinnan mukaan muita edellä olevia tavoitteita tukevia tekijöitä. Arvioinnin tulosta käsitellään työntekijän ja hänen esimiehensä kesken tarvittaessa, kuitenkin vähintään vuosittain. 2 Työntekijällä, jonka työsuhde on jatkunut 5 vuotta, on henkilökohtaisen palkanosan oltava vähintään 3 % tehtävän vaativuuden mukaisesta palkasta. Niissä yrityksissä, jotka siirtyvät uuteen palkkausjärjestelmään tämän tulee toteutua sopimuskauden loppuun ( ) mennessä. 3 Mikäli työntekijä on oikeutettu kohdan ammattitutkintolisään, muodostaa se henkilökohtaisen palkan osuuden, joka ei sisälly edellisen kohdan (7.3.2) mukaiseen vähimmäisosuuteen. 16

17 7.4 Palkkakäsitteet Käsite Vaativuuden mukainen palkka (VMP) Selitys Tehtävän vaativuustason mukainen palkka Henkilökohtainen (HPO) palkanosa Henkilön pätevyyden ja työsuorituksen perusteella maksettava palkanosa (sisältää ammattitutkintolisän) Tuntipalkka (TP) Tuntiansio (TA) Keskituntiansio (KTA) Vaativuuden mukainen palkka + henkilökohtainen palkanosa Tuntipalkka + erilliset lisät Tietyltä ajalta laskettu keskimääräinen tuntiansio 7.5 Palkkaustavat Palkkaustavat ovat aikapalkka ja suorituspalkka. Työstä käytetään vastaavasti nimityksiä aikatyö ja suorituspalkkatyö. 1 Aikatyö Aikatyössä maksetaan työntekijälle palkkamääräysten mukainen tuntipalkka tai kuukausipalkka mahdollisine erillisine lisineen. 2 Suorituspalkkatyö 1 Jos työn laatu sen sallii ja se on teknisesti mahdollista, työntekijälle on varattava mahdollisuus urakkatyöhön ansionsa ja tuotannon kohottamiseksi. 2 Töissä, joissa suoran urakan soveltaminen on vaikeaa, työnantaja ja työntekijä voivat sopia muiden suorituspalkkamuotojen käytöstä. Niiden suhteen noudatetaan soveltuvin osin urakkatyötä koskevia määräyksiä. 3 Suorituspalkkaan ei saa sisällyttää tässä pöytäkirjassa mainittuja erikoislisiä, vaan ne maksetaan erillisinä. 4 Urakkahinnoittelun on oltava sellainen, että urakkapalkka nousee normaalilla urakkatyövauhdilla vaativuuden mukaista palkkaa 30 % korkeammaksi ja kasvaa työsaavutuksen lisääntyessä vähintään samassa suhteessa. 5 Vaativuuden mukaisen palkan ylittävää urakkapalkan osaa kutsutaan urakkavoitoksi. 6 Suorituspalkkatyössä on tuntipalkka + 15 % taattu, ellei paikallisesti ole toisin sovittu. Uudisrakennuksissa tehtävissä sisäasennustöissä takuupalkka on tuntipalkka + 15 %. Em. takuu ei kuitenkaan koske tapauksia, joissa työntekijä/työryhmä ei toistuvasti ole saavuttanut urakkatakuun mukaista urakkavoittoa, vaikka työolosuhteet ovat olleet normaalit eikä muitakaan työn järjestelyistä tai urakan hinnoittelusta johtuvia haittoja ole esiintynyt. 17

18 7 Urakkatyössä on yleensä pyrittävä siihen, että urakkahinta pidetään ennallaan siihen vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttumattomina. 8 Jos työnantaja tai työntekijä ei ole työn harvinaisuuden, uutuuden tai ajan puutteen takia pystynyt arvioimaan urakkahintaa oikein eikä työntekijä tästä johtuen ole normaalilla urakkatyövauhdilla saavuttanut 30 %:n urakkavoittoa, tai jos samoista syistä on syntynyt ylihintaa, voidaan urakkahinta tarkistaa. 9 Ellei urakkahinnasta päästä yksimielisyyteen paikallisissa neuvotteluissa, kysymys alistetaan liittojen ratkaistavaksi työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Liittojen ratkaisu sitoo molempia osapuolia. Urakkatyövauhtia ei tule tämän perusteella hidastaa. 10 Urakkatyöstä, josta ei ole laadittu kiinteää urakkahinnastoa, sovitaan ennen työn alkamista urakkahinta, josta työntekijälle on annettava todiste ja välttämättömiä tietoja laskentaperusteista. 11 Urakat on pyrittävä jakamaan mahdollisimman lyhyihin jaksoihin. 12 Urakkahintaan sisältyvät työt on määriteltävä etukäteen. Kaikki muutoksista aiheutuneet lisätyöt sekä tarveaineiden varastosta otto, palautus ja kuljetus on korvattava erikseen. 13 Yhteisurakassa saa työntekijä osansa urakkavoitosta suhteessa tuntipalkkaansa ja siihen työtuntilukuun, jolla hän on osallistunut yhteisurakkaan. Yllä mainitusta periaatteesta voidaan poiketa vain, jos kaikki urakkaan osallistuneet työntekijät siitä keskenään sopivat. 14 Suoritettaessa yhteisurakan jakamista urakkaan osallistuneiden työntekijöiden kesken, ei ammattitutkintolisiä lasketa tuntipalkkoihin sisältyviksi, vaan ne maksetaan erillisinä urakan ulkopuolella. 15 Mikäli yrityksen työntekijät työskentelevät sellaisissa tehtävissä, joihin tämän työehtosopimuksen suorituspalkkausta koskevat säännökset eivät sovellu, sovitaan muunlaisten suorituspalkkaustapojen käytöstä paikallisesti. 16 Paikallisesti voidaan myös sopia, että uudisrakennuksissa tehtävissä sisäasennustöissä noudatetaan sähköasennusalan urakkahinnoittelua. 7.6 Erilliset lisät 1 Ammattitutkintolisä Ammattitutkintolisä maksetaan työntekijälle, joka on hyväksyttävästi suorittanut opetushallituksen vahvistaman tai valvoman ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon ja toimii tutkinnon mukaisessa tehtävässä. Hyväksyttävästi suoritetusta työteknikon tutkinnosta maksetaan erikoisammattitutkintolisä sillä edellytyksellä, että toimii tutkinnon mukaisessa tehtävässä. Lisää maksetaan yhdestä tutkinnosta. Lisän maksaminen aloitetaan tutkintotodistuksen allekirjoituspäivämäärää seuraavan palkanmaksukauden alusta alkaen. 18

19 Kulukorvaus Työntekijälle korvataan ammattitutkintojen suorittamistilaisuuteen osallistumisesta aiheutunut ansion menetys ja suoranaiset kustannukset edellyttäen, että työntekijä on sopinut osallistumisesta etukäteen työnantajan kanssa. Edellä mainitut korvaukset maksetaan tutkinnon suoritukseen tarvittavien vähimmäiskertojen mukaisesti. Tutkinnon tai sen osan uusimiseen varataan työntekijälle mahdollisuus osallistua, kuitenkin ilman edellä mainittuja korvauksia. 2 Erittäin likaisen työn lisä Erittäin likaisella työllä tarkoitetaan sellaista työtä, joka selvästi erottuu kulloinkin kysymyksessä olevan alan likaisista töistä. Milloin työntekijä joutuu suorittamaan erittäin likaista työtä, maksetaan hänelle tällaisen työn suorittamisesta erillistä lisää niiltä työtunneilta jolloin hän ko. työtä suorittaa. Erittäin likaisista töistä ei suoriteta yllä mainittua lisää, milloin työntekijän käytettäväksi annetaan työntekijän oman vaatetuksen suojaava suojavaatetus, jonka huollosta työnantaja vastaa. Esimerkkejä erittäin likaisesta työstä: - kaapelikaivoissa, lämpö- tai kaapelikanavissa, vetisissä kaapeliojissa, hiili- ja koksivarastoissa sekä valimoissa suoritettava työ - maakuopissa suoritettava kaapelinjatkaminen ja korjaaminen - kreosoottivaihe pylväiden kyllästyksessä - tuoreiden tartuntavaiheessa olevien kyllästettyjen pylväiden käsittely - varavoimalaitteiden varavoimakoneiden öljynvaihto - pariston hoito ja ruiskumaalaus - pylväiden raappaus ja maalaus - höyrykattiloiden sisäpuolinen korjaus, hiili- ja koksivarastoissa tehtävät työt - muuntajien ja öljykatkaisijoiden öljyn vaihto - sähkökoneiden harjalaitteiden huolto ja korjaus - tulipalopaikalla palon jälkeen tehtävät työt - vanhojen massa tai mineraalivillaeristeisten putkien ja venttiilien korjaus sekä eläinsuojissa tehtävät asennus- ja huoltotyöt Rasvakaapelin jatkamisesta maksetaan lisä jatkamiseen käytetyiltä tunneilta. Pienin maksettava korvaus kalenterivuorokautta kohti on ao. lisä nelinkertaisena. Erittäin likaisen työn lisä maksetaan korotettuna, kun työskennellään: - höyryvoimalaitosten kattiloissa savukaasulämmönvaihtimien ja sähkösuodattimien sekä rikinpoistolaitteiden sisällä (ei koske rakenteilla olevia eikä erikseen puhdistettuja) vesivoimalaitosten vesiteissä ja pohjavesikaivoissa - lämpövoimalaitosten jäähdytysvesitunneleiden ollessa tyhjänä niiden täyspuhdistustöissä - turvevoimalaitoksissa turpeen vastaanottoon liittyvässä näytteenottotyössä ja turvekuljettimien tukkeumien poistotyössä 19

20 - Lifac-rikinpoistojärjestelmän lopputuotteen käsittelylaitteiston huolto- ja korjaustyössä, kun laitteistoa joudutaan avaamaan. Jos joku työ on rinnastettavissa likaisuudeltaan edellä olevassa luettelossa mainittuihin töihin, edellyttää se likaisen työn lisän maksamista. 3 Kärkimieslisä Johtavalle työryhmän työntekijälle maksetaan nk. kärkimieslisää siltä ajalta, jolloin hänellä on alaisia, joiden työt hän järjestää ja ohjaa ja joista hän myös vastaa. Kärkimieslisä voidaan muuntaa myös samanarvoiseksi kuukausikorvaukseksi, joka pysyy muuttumattomana koko kalenterikuukauden riippumatta vaihtelusta alaisten määrässä. 4 Vuorotyölisä 2- ja 3-vuorotyössä maksetaan työntekijälle vuorotyön kestäessä erillistä ilta- ja yövuorolisää. Vuorotyössä maksettava lisä katsotaan myös täytetyksi, milloin vuorokautta kohti maksettu lisäkorvaus eri vuoroille muullakin tavoin jaettuna nousee tässä sovittuihin euromääriin. 5 Ilta- ja yötyölisä Työstä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hälytysluontoista ja jota tehdään yrityksessä käytännössä olevasta yksivuoroisen päivätyön työajasta poikkeavana työaikana (ilta- ja yötyö), maksetaan niiltä tunneilta, jolloin työ suoritetaan, erillistä lisää seuraavasti: Iltatyölisä Niiltä työtunneilta, jotka suoritetaan yrityksessä käytännössä olevan yksivuoroisen päivätyön työajan päättymisen ja kello välisenä aikana, maksetaan vuorotyön iltavuorolisää. Yötyölisä Niiltä työtunneilta, jotka suoritetaan kello välisenä aikana, maksetaan vuorotyön yövuorolisää. 6 Tunnelilisä Työntekijälle, joka jatkuvasti työskentelee maanalaisissa kalliotunneleissa tai muissa niihin verrattavissa maanalaisissa laitesuojissa vähintään 6 tuntia päivässä ja vähintään 12 päivänä kalenterikuukaudessa, maksetaan kuukausikohtaista tunnelilisää. Jos asianomaisen tehtävät muuttuvat niin, että hän ei enää työskentele edellä mainituissa olosuhteissa, lisä poistetaan. 7 Mastolisä Mastotöihin osallistuvalle maksettavasta lisästä sovitaan paikallisesti. 20

21 8 Lämpölisä 1 Jos ilman lämpötila sisätiloissa työskenneltäessä ylittää työpaikalla C, maksetaan lämpölisää. 2 Jos ilman lämpötila höyryvoimalaitosten sisätiloissa työskenneltäessä on työpaikalla vähintään C, maksetaan edellisen kohdan lämpölisä kolminkertaisena. 9 Luokkahitsaajan lisä 1 Jos paikallisesti on sovittu luokkahitsaajan lisän maksamisesta erillisenä lisänä, maksetaan lisää hitsaajalle, jolta työnantaja edellyttää 4. tai 5. vaativuusluokan hitsaustaitoa työnantajan määrittelemällä hitsausmenetelmällä ja jolla on pätevyys ko. menetelmän käyttöön. Pätevyys tulee osoittaa voimassa olevalla, työhön vaadittavalla, standardin mukaisella tutkinnolla. 2 Luokkahitsaajan lisää maksetaan edellyttäen, että tutkinnon tarpeellisuudesta on etukäteen sovittu työnantajan kanssa. Lisän maksaminen alkaa tutkinnon hyväksymispäivää seuraavan palkanmaksukauden alusta ja lisän maksaminen päättyy tutkinnon voimassaolon päättyessä. 3 Työntekijälle korvataan tutkinnon suorittamistilaisuuteen osallistumisesta aiheutunut ansion menetys ja suoranaiset kustannukset. Korvaukset maksetaan vain hyväksytystä suorituksesta. 10 Yhdistelmälisä 1 Paikallisesti sopien voidaan työehtosopimuksen kohtien xxx erillisiä lisiä korvata keskimääräisellä lisällä, jonka määrittelyssä otetaan huomioon korvattavat lisät ja se, missä määrin työntekijä työskentelee ko. olosuhteissa. Keskimääräinen lisä maksetaan tehtyä työtuntia kohti. 2 Kun mainitun keskimääräisen lisän maksamisen perusteet muuttuvat, määritellään lisän suuruus uudelleen tai sen maksaminen lopetetaan. 7.7 Tuntipalkka ja keskituntiansio 1 Kuukausipalkkaisen työntekijän tuntipalkan määräytyminen Työntekijän tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka (vaativuuden mukainen palkka ja henkilökohtainen palkanosa) luvulla 160, kun säännöllinen viikkotyöaika on 40 tuntia ja luvulla 158, mikäli viikkotyöajaksi on sovittu 37,5 tuntia. Säännöllisen työajan ollessa jokin muu, käytetään jakajana säännölliseen työhön keskimäärin kuukaudessa käytettyä työtuntien lukumäärää. 2 Tuntipalkkaisen työntekijän keskituntiansion määräytyminen 1 Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänen kolmen edellisen kuukauden aikana työajalta eri palkkaustapojen mukaan saamansa ansio, mahdollisine erillisine lisineen lukuun ottamatta yli- ja sunnuntaityölisiä, jaetaan hänen samana ajanjaksona tekemiensä työtuntien kokonaismäärällä. 21

22 2 Laskenta-ajanjakso alkaa ja päättyy palkanmaksukausien mukaan. Milloin keskituntiansio on tuntipalkkaa pienempi, maksetaan keskituntiansioon perustuva palkka kuitenkin tuntipalkan mukaan. 3 Pitkäaikaisesta, useammalle kuin yhdelle tilikaudelle jakaantuneesta urakasta saatu kokonaisansio voidaan keskituntiansiota laskettaessa jakaa ko. tilikausien kesken tehtyjen työtuntien suhteessa. 7.8 Osa-ajan palkka Sellaisista poissaoloista, joista työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa, suoritetaan vähennys kunkin kuukauden säännöllisten työtuntien suhteessa. Vajaan päivän (alle 8 h) poissaoloista voidaan yrityskohtaisesti sopien vähennys suorittaa myös tuntipalkan mukaan. 7.9 Vähimmäispalkat Vähimmäispalkat tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta: Vähimmäiskuukausipalkat Vähimmäistuntipalkat VMP /kk VMP /h ,96 1 8, ,00 2 9, , , , , , , , , , , , ,29 Vähimmäispalkat tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta: Vähimmäiskuukausipalkat Vähimmäistuntipalkat VMP /kk VMP /h ,75 1 8, ,13 2 9, , , , , , , , , , , , ,63 22

23 Vähimmäispalkat tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta: Vähimmäiskuukausipalkat Vähimmäistuntipalkat VMP /kk VMP /h ,58 1 9, ,66 2 9, , , , , , , , , , , , ,91 Erilliset lisät A -ammattitutkinto 1) 108,99 0,63 /kk /h 113,14 0,65 /kk /h 116,41 0,67 /kk /h -erikoisammattitutkinto 1) 204,14 1,18 /kk /h 211,90 1,22 /kk /h 218,05 1,26 /kk /h B erittäin likaisen työn lisä 0,40 /h 0,42 /h 0,43 /h korotettu 0,89 /h 0,92 /h 0,95 /h C kärkimies 1 0,34 /h 0,35 /h 0,36 /h 2-5 0,59 /h 0,61 /h 0,63 /h > 5 0,97 /h 1,01 /h 1,04 /h D vuorotyö ilta 1,21 /h 1,26 /h 1,30 /h yö 2,40 /h 2,49 /h 2,56 /h E tunneli 90,61 /kk 94,05 /kk 96,78 /kk F lämpölisä 0,42 /h 0,44 /h 0,45 /h G luokkahitsaajalisä 0,42 /h 0,44 /h 0,45 /h H autonkuljettaja 2,74 /pv J työnopetus 0,78 /h 1) Ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintolisiä koskevat kuukausikohtaiset arvot otetaan käyttöön lukien uuden palkkausjärjestelmän yhteydessä, ellei muuta ole sovittu. 8 TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 8.1 Työviikko ja työvuorokausi Työviikko alkaa maanantaina. Työvuorokausi alkaa päivätyössä säännöllisen työvuoron alkaessa sekä vuoro- ja jaksotyössä aamuvuoron alkaessa, ellei paikallisesti muusta sovita. 8.2 Säännöllinen työaika Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Päivätyössä työt aloitetaan aikaisintaan kello ja lopetetaan viimeistään kello Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule käyttää. 23

24 Edellä mainituista ajoista voidaan paikallisesti sopia toisin. 8.3 Työajan sijoitus Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset väliajat työssä määrää työnantaja lain ja työehtosopimuksen mukaisesti. Käytännön vaatimista muutoksista neuvotellaan paikallisesti. 8.4 Paikallisesti sovittu työaika 1 Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan paikallisesti sopien pidentää enintään kahteentoista tuntiin. Työajan tulee enintään 52 viikon pituisena ajanjaksona tasoittua samaan tuntimäärään kuin päivätyössä vastaavana ajanjaksona. 2 Laaditusta työvuoroluettelosta ja sen mahdollisista muutoksista on sovittava ja ilmoitettava riittävän ajoissa, vähintään viikkoa ennen, ellei paikallisesti toisin sovita. 3 Ennakolta laaditusta työajan tasoittumisjärjestelmästä ja työvuoroluettelosta tulee ilmetä työajan alkamis- ja lopettamisajat sekä vapaapäivät. 8.5 Vuorokausilepo Vuorokausilevon pituus määräytyy työaikalain mukaan. Työaikalaissa mainituista lepoajoista voidaan paikallisesti sopia toisin allekirjoittaneen työnantajaliiton jäsenyrityksissä. 8.6 Viikoittainen vapaa-aika Työntekijälle annetaan työaikalain mukainen viikkolepo. Mikäli työntekijälle ei työviikon aikana ole ollut mahdollista antaa työaikalain edellyttämää viikkolepoa (viikoittaista vapaaaikaa), korvataan viikkolepoaikana tehty työ maksamalla ko. tunneilta kohdan / mukainen korvaus tai antamalla vastaava määrä palkallista vapaata viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Tämän kohdan määräyksistä voidaan sopia paikallisesti toisin. 8.7 Viikon vapaapäivät 1 Päivätyössä joulu- ja juhannusaatot sekä kaikki lauantait ja sunnuntait ovat vapaapäiviä. Mikäli erityisten syiden vuoksi työtä tehdään lauantaisin, on sunnuntain lisäksi annettava vapaapäivä maanantai. 2 Jos yrityksen toiminta työntekijän työn osalta jatkuu vähintään kuutena päivänä viikossa, voi sunnuntain lisäksi annettava vapaapäivä olla vaihtuva. Tällöinkin on pyrittävä siihen, että sunnuntain lisäksi annettava vapaapäivä on lauantai tai maanantai. 3 Jos yrityksen toiminta jatkuu työaikalain 33 :n mukaisin perustein myös sunnuntaina, annetaan kaksi perättäistä vapaapäivää viikkoa kohden. Mahdolliset työpäiviksi osuvat arkipyhät eivät sisälly tarkoitettuihin vapaapäiviin. 4 Tämän kohdan määräyksistä voidaan paikallisesti sopia toisin. 24

25 8.8 Liukuva työaika Liukuvasta työajasta säädetään työaikalain 13 :ssä. Paikallisesti voidaan sopia lakia pidemmistä vuorokautisista liukuma-ajoista ja enimmäiskertymästä. 8.9 Päivittäiset lepoajat 1 Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi, on päivittäisen lepoajan (ruokailutauon) pituus yksi tunti, ellei paikallisesti ole sovittu lyhemmästä, vähintään puolen tunnin pituisesta lepoajasta tai aterioimisesta työn aikana. Virkistystauot (kahvitauot) aamu- ja iltapäivällä sisältyvät työaikaan. 2 Ylityössä työntekijällä on oikeus pitää vastaava virkistystauko säännöllisen työajan päätyttyä ja sitä seuraavat tauot kahden tunnin välein. 9 YLITYÖ Ylityöstä maksetaan työaikalain ja tämän työehtosopimuksen määräämä korotettu palkka. Keskimääräisessä työaikamuodossa, joka tasoittuu 40 tuntiin viikossa, ylityötä on työ, jota tehdään työvuoroluetteloon merkittyjen työtuntien lisäksi. Kuukausipalkkaisella työntekijällä ylityöstä maksettava palkka (perusosa) määräytyy 7 :n kohdan mukaisesti. Ylityössä myös erilliset lisät maksetaan korotettuina. Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan ylityöstä tuntipalkka (TP) (perusosa) erillisine lisineen. Korotusosa lasketaan keskituntiansiosta 7 :n kohdan mukaisesti. 9.1 Vuorokautinen ylityö Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. 9.2 Viikoittainen ylityö 1 Viikkoylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja sen ylittäviltä työtunneilta 100 %:lla korotettu palkka. 2 Joulu- ja juhannusaattona, pääsiäislauantaina sekä pääsiäisen ja helatorstain jälkeisenä lauantaina tehtävästä työstä maksetaan kuten vuorokautisesta ylityöstä. Samoin maksetaan arkipäiväksi sattuvan itsenäisyyspäivän, vapunpäivän, uudenvuodenpäivän, loppiaisen ja joulun jälkeisenä lauantaina tehtävästä työstä. 9.3 Ylityöt jakso-, kaksi- ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 1 Jakso- ja kaksivuorotyön vuorokautisen ja viikoittaisen ylityökorvauksen maksamisessa noudatetaan edellä mainittuja määräyksiä. 2 Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi ne tunnit, jotka kullakin kalenteriviikolla ylittävät työtuntijärjestelmässä asianomaisen viikon säännölliseksi 25

26 työajaksi vahvistetun työtuntimäärän, ellei ole sovittu näiden ylityötuntien korvaamisesta vastaavalla palkallisella vapaa-ajalla. 9.4 Työajaksi rinnastettava aika Ylityötä korvattaessa rinnastetaan tehtyyn työaikaan työajan lyhennysvapaat riippumatta siitä annetaanko ne kokonaisina päivinä tai lyhennettynä päivittäisenä työaikana sekä muut työvuoroluettelon mukaiset poissaolot, joista työnantaja maksaa palkan tai ansionmenetyksenkorvauksen. Lisäksi työssäoloon rinnastetaan aika, jolloin työntekijä osallistuu työehtosopimusneuvotteluihin tai työehtosopimuksessa sovittujen työryhmien kokouksiin. 9.5 Sunnuntaityökorvaus Sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä tehtävästä työstä maksetaan lain mukaisena sunnuntaityökorotuksena 100 %:lla korotettu palkka. 9.6 Ylitöiden tarkastelujakso 1 Työaikalain mukaisena ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. 2 Paikallisesti sovitaan, miten TAL:n 37.2 :n mukainen tiedonantovelvollisuus toteutetaan. 9.7 Juhlapyhinä tehty työ Työntekijälle maksetaan ensimmäisenä ja toisena pääsiäispäivänä, juhannuspäivänä, ensimmäisenä ja toisena joulupäivänä tehdystä työstä 200 %:lla korotettu palkka, joka sisältää mahdollisen yli- ja sunnuntaityökorotuksen sekä hälytysluontoisesta työstä maksettavan prosenttikorotuksen. 9.8 Arkipyhäkorvaus ja itsenäisyyspäivän palkka 1 Kuukausipalkalla olevalla työntekijällä on oikeus saada arkipyhältä ja itsenäisyyspäivältä kuukausipalkkansa vähentämättömänä. 2 Tuntipalkalla olevalle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus keskituntiansion perusteella. Korvaus maksetaan hänen työtuntijärjestelmänsä mukaisilta säännöllisiltä työtunneilta, mikäli arkipyhät muuten olisivat olleet hänen työpäiviään tai työajan tasoittamispäiviään. Keskimääräistä työaikaa ja paikallisesti sovittua työtuntijärjestelmää tekeville työntekijöille maksetaan arkipyhäkorvaus kahdeksalta tunnilta keskituntiansion mukaisesti. 3 Lisäksi edellytetään, että työntekijä on ollut työssä työtuntijärjestelmän mukaisesti viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos poissaolo on johtunut työnantajan luvasta tai poissaolo on perustunut työehtosopimuksen sisältämiin palkallisiin poissaoloihin. 4 Arkipyhäkorvaus maksetaan muuten arkipyhäkorvaukseen oikeutetulle työntekijälle myös vuosiloman ja enintään kolme kuukautta arkipyhää ennen kestäneen sairauden ja lapsen sairaudesta johtuvan palkallisen poissaolon ajalta sekä työajan lyhennyspäivien väliin sattuvilta arkipyhiltä. 5 Vapaapäiväksi sattuvalta arkipyhältä ei arkipyhäkorvausta makseta. 26

27 6 Mikäli työntekijä on arkipyhänä työssä arkipyhäkorvausta ei makseta. 7 Itsenäisyyspäivän palkka maksetaan, mikäli työntekijä on ollut työsuhteessa vähintään kuusi päivää ennen itsenäisyyspäivää. 10 ODOTTAMATON TYÖ Milloin työntekijälle yrityksessä käytännössä olevana työaikana ilmoitetaan, että hänen tulisi työpaikalta välillä poistuttuaan palata työhön ennen seuraavaa aamua kello välisenä aikana, maksetaan hänelle tehtävän työn ajalta maksettavan palkan lisäksi kahden tunnin palkka. Lyhyemmältä kuin yhden tunnin työajalta maksetaan tunnin palkka. 11 HÄLYTYSLUONTOINEN TYÖ Jäljempänä olevia hälytysluontoisen työn määräyksiä sovelletaan silloin kun aloittaminen tapahtuu viimeistään 24 tunnin kuluttua kutsusta Hälytysraha Milloin työntekijä kutsutaan hänen jo työmaalta poistuttuaan takaisin työhön, maksetaan kutsuajankohdasta riippuen erityistä hälytysrahaa seuraavasti: - Jos kutsu hälytystyöhön on annettu säännöllisen työajan jälkeen tai työntekijän vapaapäivinä mutta ennen klo 21.00, kahden tunnin palkkaa vastaava korvaus. - Jos mainittu kutsu on annettu klo ja 6.00 välisenä aikana, neljän tunnin palkkaa vastaava korvaus. Saman tunnin aikana tulleista hälytyksistä maksetaan hälytysraha vain kerran Palkka Varsinaiselta työajalta maksetaan työpalkan lisäksi 100 prosentin korotus, joka sisältää mahdollisen ylityökorvauksen, kuitenkin enintään siihen asti, kunnes seuraava yrityksessä käytännössä oleva työaika seuraavana aamuna alkaa. Mikäli työ suoritetaan sunnuntaina tai muuna lepopäivänä, jatkuu em. 100 % korvaus koko työn ajan, päättyen kuitenkin ensiksi seuraavan työvuoron tai tavallisen työpäivän alkaessa kuten edellä on mainittu. Em. palkan lisäksi suoritetaan työntekijälle lain sekä työehtosopimuksen kulloinkin määrittelemät lisät ja korvaukset. Lyhyemmältä kuin yhden tunnin työajalta maksetaan tunnin palkka Matkustusaika Hälytysluontoisessa työssä matkustusaika luetaan työaikaan. Tämän :n määräyksistä voidaan sopia paikallisesti toisin. 27

28 12 VARALLAOLO 1 Milloin työntekijä eri sopimuksen mukaan, jossa on määriteltävä varallaoloajan pituus, on velvollinen oleskelemaan asunnossaan, josta hänet tarvittaessa voidaan kutsua työhön, maksetaan hänelle ilman oikeutta edellisessä kohdassa mainittuihin etuihin, siltä ajalta, minkä hän joutuu olemaan sidottuna työtä suorittamatta, puolet normaalituntipalkasta varallaoloaikaa säännölliseen työaikaan lukematta. 2 Paikallisesti voidaan sopia myös muista valmiusjärjestelmistä, korvausperusteista ja varallaolokorvauksen vaihtamisesta palkalliseen työaikaan rinnastettavaan vapaaseen 13 TYÖAJAN LYHENTÄMINEN PÄIVÄ- JA KAKSIVUOROTYÖSSÄ 1 Työntekijän työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa, tai keskimäärin edellinen. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on työehtosopimuksen mukaan enintään 30 arkipäivän vuosiloma ja että vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät ainoastaan kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä. Työajanlyhennysvapaan määrä on 100 tuntia kalenterivuodessa. 2 Työajan lyhennystä kertyy sellaiselta kalenterikuukaudelta, jona työskennelleelle työntekijälle on kertynyt vähintään 17 työssäolopäivää. Työssäolon veroiseksi luetaan päivät, joilta työnantaja maksaa palkkaa tai ansionmenetyksenkorvausta. Lisäksi työssäoloon rinnastetaan arkipyhät sekä aika, jolloin työntekijä osallistuu työehtosopimusneuvotteluihin tai työehtosopimuksessa sovittujen työryhmien kokouksiin. Edellä kuvatulta kalenterikuukaudelta kertyy sitä vastaava osuus vuosittaisesta työajan lyhennyksestä. 3 Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana kokonaisina työvuoroina (1-12,5) kerrallaan, viimeistään seuraavan kalenterivuoden huhtikuun loppuun mennessä. Vapaapäivien antamisesta tulee työnantajan pyrkiä noudattamaan kahden viikon ennakkoilmoitusaikaa, ilmoitusaika on kuitenkin vähintään viikko. Vapaa voidaan paikallisesti sopien antaa myös muuna aikana ja muulla tavalla. 4 Mikäli työntekijä vapaapäivän ilmoittamisen jälkeen estyy sen pitämisestä sellaisen työkyvyttömyyden perusteella, josta työnantaja on velvollinen maksamaan ansionmenetyksen, siirtyy vapaa myöhemmin pidettäväksi. 5 Kuukausipalkalla olevat työntekijät saavat kuukausipalkkansa vapaan ajalta vähentämättömänä. Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan ansionmenetyksen korvaus vapaan ajalta keskituntiansion mukaan. Korvaus maksetaan sitä palkanmaksukautta koskevan palkanmaksun yhteydessä, jolloin vapaa pidetään. 6 Jos työntekijän työsuhde päättyy eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palkka keskituntiansion mukaisesti. 7 Jos työntekijän työsuhde päättyy ja hänelle on annettu vapaata enemmän kuin sitä on kertynyt, työntekijä on velvollinen maksamaan työnantajalle annettua ylimääräistä vapaata vastaavan palkan keskituntiansion mukaan laskettuna. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä. 28

29 14 MATKUSTAMINEN 14.1 Yleistä 1 Työntekijä on velvollinen suorittamaan työtehtävän edellyttämät työmatkat. Työnantaja maksaa kaikki todelliset matkakulut. Matkaan liittyvät yksityiskohdat selvitetään etukäteen. Matkustamisessa noudatetaan Verohallituksen kulloinkin voimassa olevia veroista vapaaksi katsottavia matkakustannusten korvausten euro- ja tuntimääriä päivärahojen, ulkomaanpäivärahojen, ateriakorvauksen, yömatkarahan sekä kilometrikorvausten osalta ellei tämän pykälän määräyksistä muuta johdu. Matkan alkamis- ja päättymispaikka selvitetään työntekijälle ennen matkalle lähtöä. 2 Käytettäessä työmatkoihin työntekijän hallinnassa olevaa kulkuneuvoa, on tästä sovittava kirjallisesti erikseen. 3 Työnantaja maksaa kaikki todelliset matkustamisesta aiheutuneet kulut, joiksi katsotaan esimerkiksi rautatieliput mahdollisine makuuvaunupaikkoineen II luokassa ja lento-, laivaja linja-auto- tms. liput vastaavassa luokassa, kilometrikorvaukset sekä muut kuljetuskustannukset ja matkatavaramaksut. 4 Matkavuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjaksoa, joka alkaa työntekijän lähtiessä työmatkalle varsinaisesta työpaikasta tai asunnoltaan. Matkavuorokausi päättyy työntekijän palatessa työmatkalta varsinaiseen työpaikkaansa tai asunnolleen Kotimaan päiväraha ja ateriakorvaus 1 Päivärahan ja osapäivärahan maksamisedellytyksenä on, että erityinen työntekemispaikka (työn suorittamispaikka) on yleisesti käytetyn kulkutien mukaisesti mitaten vähintään 40 km etäisyydellä varsinaisesta työpaikasta (työhönottopaikka) tai työntekijän asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka tehdään. 2 Jos erityinen työntekopaikka sijaitsee vähintään 2 km:n todellisen kulkumatkan päässä varsinaisesta työpaikasta, eikä työntekijä voi ruokailutauon aikana käydä varsinaisessa työpaikassa, maksetaan hänelle ruokailukustannusten korvauksena ateriakorvaus. Ateriakorvaus maksetaan kaksinkertaisena, mikäli työmatkalle lähdön ja siltä paluun välinen aika on yli 10 tuntia. 3 Tapauksissa joissa työntekijä käyttää hyväkseen työnantajan järjestämässä ruokalassa yleistä hintatasoa halvemman (ns. verotusarvon tasoisen) ateriaedun, hänellä ei ole oikeutta ateriakorvaukseen. 29

30 Nimike Edellytys Kokopäiväraha Matka 40 km ja yli 10 h 32,00 Kokopäiväraha Matka 40 km ja viimeinen täysi matkavuorokausi ylittyy yli 6 t 32,00 Osapäiväraha Matka 40 km ja yli 6 h 14,00 Osapäiväraha Matka 40 km ja viimeinen täysi matkavuorokausi ylittyy vähintään 2 h 14,00 Ateriakorvaus Matka 2 km ja alle 10 h 8,00 Kaksinkertainen ateriakorvaus Matka 2 km ja yli 10 h 16,00 Kokopäivärahan puolikas Kaksi ilmaista ateriaa Osapäivärahan puolikas Yksi ilmainen ateria 16,00 7, Mikäli työpäivä yrityksessä käytännössä olevan työajan mukaan on päättynyt ja työntekijä joutuu tulemaan uudelleen työhön, edellä oleva taulukko on voimassa jälkimmäisellä työjaksolla siten, että matkaa käsitellään uutena työmatkana. Ateriakorvaus maksetaan tuolloin taulukon mukaisesti, mikäli työ kestää vähintään neljä tuntia, ottaen huomioon, että ateriakorvausta ja/tai osapäivärahaa/päivärahaa ei voida maksaa kokopäivärahan ylittävää määrää samalle päivälle Ajokilometrikorvaus Kilometrikorvaus oman auton käytöstä Korotus lisähenkilöstä tai vastaavasta tavaramäärästä Korotus perävaunusta snt/km 2 snt/km 7 snt/km 14.4 Yöpymiskustannusten korvaaminen Mikäli matkan aikana joudutaan majoittumaan, korvataan majoittumiskustannukset valtion matkustussäännön määrittelemien hotellikorvausten enimmäismäärien mukaisesti. Enimmäismäärät eivät koske tapauksia, joissa työnantajan määräyksestä yövytään kalliimmassa hotellissa. Yöpymiskustannusten korvaaminen max hotellikorvaus/yö /vrk /vrk /vrk Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa 151,00 Muualla Suomessa 96,00 Ei majoituslaskua: yöpymisraha 10,00 30

31 14.5 Päivittäiset työmatkat 1 Matkustaminen säännöllisenä työaikana lasketaan kuuluvaksi työaikaan. Tänä aikana matkustamisen osalta työntekijälle maksetaan säännöllisen työajan palkka. 2 Mikäli työaika alkaa suoraan erityisellä työntekemispaikalla, maksetaan kulkemisesta matka-ajan palkkaa laskettuna sen mukaan, että työmatkan oletettuna lähtö- ja paluupaikkana pidetään joko työntekijän varsinaista työpaikkaa tai asuntoa riippuen siitä, kummasta on lyhyempi matka erityiselle työntekemispaikalle. Mikäli asunnolta on lyhyempi matka erityiselle työntekemispaikalle kuin varsinaiseen työpaikkaan, ei matka-ajan palkkaa makseta Komennustyöt 1 Matkat komennuspaikkakunnalle Yrityksessä käytännössä olevan työajan ulkopuoliselta matkan osalta maksetaan tuntipalkka arkipäivänä enintään 8 tunnilta. Sunnuntaisin ja juhlapäivinä sekä vapaapäivinä tuntipalkka maksetaan enintään 16 tunnilta. Milloin työntekijälle on kustannettu makuupaikka, ei klo väliseltä ajalta makseta palkkaa. Matkustamiseen käytettyä aikaa ei lueta työajaksi. 2 Matkat komennuspaikkakunnalla Työntekijän ollessa komennuksella, luetaan majoituspaikan ja työkohteen välillä tapahtuvasta matkustamisesta päivittäin yhden tunnin ylittävä osa työajaksi. Edellä mainitulta tunnilta maksetaan tuntipalkka. 3 Kotona käynnit komennuksen kestäessä 1 Työntekijälle järjestetään ja kustannetaan työnantajan toimesta kotimaassa edestakainen matka kerran kuukaudessa komennuspaikkakunnalta työntekijän asuinpaikkakunnalle, ensimmäisen kerran kuitenkin aikaisintaan kuukauden kuluttua komennusmatkan alkamisesta. 2 Työnantaja voi velvoittaa työntekijän toimittamaan matkan yhteydessä työhön liittyviä asioita. Edellä oleva pätee lisäksi sillä varauksella, että jos työntekijä joutuu työnsä puolesta käymään paikkakunnalla, jossa varsinainen työpaikka sijaitsee ja tällöin voi myös käydä kotonaan, katsotaan tällaisen käynnin vastaavan edellisessä kappaleessa tarkoitettua käyntiä. Edellä mainitut käynnit on tarkoitettu järjestettäväksi viikonloppuisin. Tällöin työntekijälle maksetaan matkakulut ja päiväraha tämän työehtosopimuksen mukaisesti, mutta ei matka-ajan korvausta. 3 Milloin työntekijä ennen pääsiäis-, juhannus- tai joulupäivää on ollut työkomennuksella yhtäjaksoisesti vähintään kolme viikkoa, on hän, mikäli työn tekninen laatu tai muut pakottavat syyt eivät sitä estä, oikeutettu mainituiksi juhlapäiviksi matkustamaan kotiinsa, jolloin työnantaja maksaa hänelle tämän työehtosopimuksen mukaan matkaliput varsinaiseen työpaikkaan ja takaisin erityiselle työntekemispaikalle. Lisäksi työntekijälle maksetaan päiväraha ja matkaan käytetyltä tunneilta matka-ajan korvaus. 31

32 14.7 Työskentely ulkomailla 1 Ulkomailla tehtävässä lyhytaikaisessa komennustyössä, joita ovat huolto- ja korjaustyöt tai muut kestoajaltaan niihin verrattavat lyhytaikaiset asennustyöt, sovelletaan työehtosopimusta, mikäli asemamaan lainsäädäntö tai olosuhteet eivät muuta edellytä. Matka-ajan palkkaa ei kuitenkaan makseta työajan ulkopuolisilta matkatunneilta. 2 Pitempiaikaisesta ulkomaankomennuksesta solmitaan työnantajan ja työntekijän välinen kirjallinen komennussopimus. Siinä selvitetään palkkaukseen, työaikaan, majoitukseen, vakuutuksiin, sairastumisiin, verotukseen, kotona käynteihin, vuosilomiin ja vastaaviin liittyvät asiat. 3 Päivärahan suuruus kussakin maassa on se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa Muita määräyksiä 1 Työajan ulkopuolinen matka-aika lasketaan puolen tunnin tarkkuudella. 2 Työajan ulkopuolella matkustamiseen käytetty aika voidaan sopia työntekijän kanssa joko kokonaan tai osittain korvattavaksi myös antamalla vastaava määrä palkallista vapaata sovittuna ajankohtana. Kertynyt vapaa-aika tulee antaa viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä ja korvausperusteena käytetään voimassaolevaa tuntipalkkaa. 3 Säännöllisen työajan ulkopuolinen matka-aika luetaan työnantajan autoa kuljettavalle työntekijälle työajaksi, mikäli hän kuljettaa muita työntekijöitä tai auto on varustettu työssä tarvittavilla työvälineillä. 4 Työntekijän joutuessa pidemmälle kuin kahden viikon työmatkalle, tulee työnantajan ilmoittaa matkasta vähintään viikkoa aiemmin, lukuun ottamatta kiireellisiä korjaustapauksia. 5 Tästä pykälästä voidaan myös sopia toisinkin paikallisella matkustussäännöllä edellyttäen, että matkustamisen korvaaminen kokonaisuutena vastaa tämän pykälän mukaista tasoa Henkilöstötilat työmailla ja majoittuminen 1 Sosiaalitilat 1 Olosuhteiden tai työmaan keston sitä edellyttäessä, työntekijöiden käyttöön varataan asianmukaisesti varusteltu siirrettävä henkilöstötila. 2 Liikkuvassa työssä voidaan ruokailuun käyttää työryhmän autoa, mikäli siinä on ruokailuun soveltuva tila. Mikäli auton tilat ja varustelu eivät täytä ruokailupaikalle asetettavia vaatimuksia, sovitaan tapauskohtaisesti kuinka ruokailu järjestetään. 2 Majoitustilat 1 Työkomennuksilla majoitustiloihin sijoitetaan samaan huoneeseen enintään kaksi henkilöä. 32

33 2 Yli viikon kestävissä työkomennuksissa majoitus järjestetään yhden hengen huoneessa, mikäli se paikalliset olosuhteet huomioiden on mahdollista. 3 Majoitustilojen taso ei saa merkittävästi poiketa yleisten majoitustilojen tasosta. Käytännön järjestelyt sovitaan tarvittaessa paikallisesti ennen työn alkua Toisin sopiminen Tästä pykälästä voidaan myös sopia toisinkin paikallisella matkustussäännöllä edellyttäen, että matkustamisen korvaaminen kokonaisuutena vastaa tämän pykälän mukaista tasoa. 15 TYÖVÄLINEET JA SUOJAVAATETUS 15.1 Työvälineet Työnantaja on korvauksetta velvollinen pitämään työntekijän käytettävissä tarpeelliset ja kunnolliset työvälineet sekä viranomaisten sitovien ohjeiden edellyttämät suojavälineet. Työsuhteessa oleville työntekijöille annetaan tarvittaessa omaksi tai käyttöön asianmukaiset työkäsineet sekä työskentelyolosuhteista riippuen asianmukainen suojavaatetus (esim. suojapuku, kumisaappaat, lämpöväliasu, lämpösuojapuku, sadevaatetus, valokaarivaarallisiin sähkötöihin hyväksytty suojavaate ja turvajalkineet). Mastotöissä annetaan työntekijän käyttöön työn vaatima erikoisvaatetus. 16 VUOSILOMA JA VUOSILOMAPALKKA Vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaisesti. Työssäolopäivien veroisina pidetään vuosilomalaissa tarkoitettujen lisäksi myös niitä työpäiviä, joina työntekijä on ollut työsuhteen kestäessä poissa työstä: - työajan lyhennysvapaan takia - yleissopimuksessa tarkoitettuun koulutustilaisuuteen osallistumisen vuoksi, kuitenkin enintään yhden kuukauden rajaan asti - työehtosopimusneuvotteluihin tai työehtosopimuksessa sovitun työryhmän työskentelyyn osallistumisen vuoksi - 23 :n mukaisten vapaiden takia (lyhyt tilapäinen palkallinen vapaa) 16.1 Vuosilomapalkka 1 Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkassa otetaan vuosilomalain mukaisesti huomioon jatkuvasti tai säännöllisesti toistuvat lisät ja korotukset sekä kiinteät korvaukset. 2 Tuntipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta henkilölle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä. Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen keskituntiansionsa vuosilomalain 3 :ssä tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavassa taulukossa ilmenevällä kertoimella: 33

34 Lomapäivien lukumäärä kerroin Lomapäivien lukumäärä kerroin 2 16, ,0 3 23, ,6 4 31, ,2 5 37, ,8 6 44, ,4 7 51, ,4 8 57, ,4 9 64, , , , , , , , , , , , , , ,4 3 Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä. 4 Mikäli lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 lomapäivää kohden. 5 Vuosilomapalkka maksetaan ennen loman alkamista, ellei paikallisesti ole muuta sovittu. 6 Lomakorvausta kuukausipalkkaiselle laskettaessa käytetään kuukausipalkan jakajana lukua Lomaraha 1 Kuukausipalkalla olevalle työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hänen siitä rahana maksettavasta vuosilomapalkastaan, joka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 25 ja kertomalla lomapäivien lukumäärällä. 2 Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan. 3 Lomarahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä. Lomaraha suoritetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välittömästi ennen vuosilomansa alkua tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalaissa mainitun syyn takia. 3.1 Ellei paikallisesti ole muuta sovittu maksetaan lomaraha loman jälkeen viimeistään kolmantena työpäivänä. 3.2 Eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha vuosilomakorvauksesta. Työntekijälle, joka suoritettuaan asevelvollisuuden palaa palvelusajan päätyttyä työhön, maksetaan lomaraha siitä vuosilomakorvauksesta, joka hänelle maksettiin asepalvelukseen astuessaan. 34

35 3.3 Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että työntekijä on työsuhteen päättymisen vuoksi estynyt palaamasta vuosilomaltaan työhön, työntekijä ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomarahaan. 17 SAIRAUSAJAN PALKKA 17.1 Poissaolo sairauden tai tapaturman vuoksi 1 Kuukausipalkalla oleva työntekijä saa palkkansa vähentämättömänä tässä kohdassa mainitulta työsuhteen keston perusteella määräytyvältä palkanmaksujaksolta työkyvyttömyyden ajalta. Tuntipalkalla olevalle työntekijälle maksetaan palkka keskituntiansion perusteella. Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti: Palkanmaksuajanjakso alle yhden kuukauden 1 viikolta vähintään 1 kuukauden, mutta vähemmän kuin 1 vuoden 4 viikolta 1 vuoden mutta vähemmän kuin 5 vuotta 5 viikolta 5 vuotta tai kauemmin 3 kuukaudelta 2 Palkanmaksun edellytyksenä on, että työkyvyttömyyttä ei ole aiheutettu tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Maksettuaan työntekijälle sairausajan palkan, työnantaja on oikeutettu nostamaan työntekijälle tulevan sairausvakuutuslain tai tapaturmavakuutuslain mukaisen päivärahan vastaavalta ajanjaksolta, enintään kuitenkin maksamaansa palkkaa vastaavan määrän. 3 Työkyvyttömäksi tultuaan työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle siitä sekä sen arvioidun keston. 4 Työkyvyttömyys todetaan työnantajan nimeämän lääkärin todistuksella tai muulla työnantajan hyväksymällä luotettavalla selvityksellä. Lääkärintodistuksesta tai selvityksestä aiheutuvat mahdolliset kustannukset korvaa työnantaja. 5 Käyttäessään muuta kuin työnantajan nimeämää lääkäriä, työntekijä maksaa tästä aiheutuvat kulut. Milloin työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää todistusta tai selvitystä ja osoittaa työntekijän nimetyn lääkärin tarkastettavaksi, työnantaja korvaa siitä aiheutuvat ylimääräiset kulut. 6 Jos työntekijän työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin sairausajanpalkkaa tai sairauspäivärahaa, ei työntekijä ole oikeutettu uuteen edellä sanottuun sairausajanpalkan ajanjaksoon. Jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysjakson aikana, suorittaa työnantaja kuitenkin palkan sairausvakuutuslain 19 :n 2 momentin mukaiselta yhden päivän odotusajalta. 35

36 18 VAIKEASTI SAIRAAN LAPSEN HOITO Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa sairausvakuutuslain 10 luvussa tarkoitettua erityishoitorahaan oikeuttavaa vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen ko. luvussa tarkoitettuun lapsen hoitoon tai kuntoutukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa. 19 LÄÄKÄRINTARKASTUKSET 19.1 Lakisääteinen lääkärintarkastus 1 Työntekijä voi palkallisena työaikana käydä työhönsä liittyvässä työnantajan, lain tai viranomaispäätöksen edellyttämässä terveystarkastuksessa. Tällaiseen tarkastukseen, siitä seuraavaan tutkimukseen ja jälkitarkastukseen matkustaminen korvataan kuten työmatka. 2 Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, maksetaan hänelle korvauksena ylimääräisistä kuluista sairausvakuutuslain 18 b : n mukaisen tarveharkintaisen sairauspäivärahan enimmäismäärää vastaava euromäärä Muut lääkärintarkastukset 1 Työntekijä voi palkallisena työaikana käydä sairauden toteamiseksi välttämättömässä lääkärintarkastuksessa, mikäli lääkärinhoidon tarve on äkillinen, eikä vastaanottoaikaa ole kohtuullisen ajan kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. 2 Palkka maksetaan myös, jos edellä mainittu edellytys täyttyy ja kysymys on: 1. Erikoislääkärin suorittamasta tarkastuksesta apuvälineen hankkimiseksi. 2. Työterveyslääkärin, erikoislääkärin tai erikoisalan poliklinikan suorittamasta tarkastuksesta kroonisen sairauden hoidon määrittelemiseksi. 3. Korvattavaan lääkärintarkastukseen liittyvästä laboratorio- tai röntgentutkimuksesta. 4. Sairausvakuutuslain mukaisesta äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevasta terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömästä tarkastuksesta tai muista synnytystä edeltävistä lääketieteellisistä tutkimuksista. 5. Hammaslääkärissä käynnistä, jos äkillinen hammassairaus aiheuttaa työkyvyttömyyden, joka vaatii saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Kiireellisyystarve osoitetaan hammaslääkärintodistuksella. 6. Lääkärintarkastuksiin liittyvät menettelytavat voidaan sopia myös paikallisesti yrityskohtaisten tarpeiden mukaisesti. 36

37 20 LYHYT TILAPÄINEN PALKALLINEN VAPAA 1 Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti, maksetaan äidille tai isälle tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta (1-4 päivää). Maksamisen edellytys on, että molemmat vanhemmat käyvät työssä, tai toinen on estynyt hoitamasta lasta sairauden, matkan tai toisella paikkakunnalla opiskelun vuoksi taikka kyseessä on yksinhuoltaja. 2 Työntekijän työpäiviksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät ovat palkallisia vapaapäiviä. 3 Työntekijän perheen piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuoleman johdosta annetaan palkallinen lyhyt tilapäinen vapaa. 4 Lyhyttä tilapäistä vapaata annetaan myös kunnallisten luottamustehtävien hoitamista varten. Luottamustehtävässä toimivan työntekijän palkkaa vähennetään siten, että hän yhdessä julkisyhteisöltä saamansa ansiomenetyskorvauksen kanssa saa saman palkan kuin työssä ollessa. 5 Työnantaja maksaa työntekijälle 8 tunnin palkan hänen osallistuessaan varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntatilaisuuteen. Jos työntekijä ehtii kutsuntapäivänään olla myös työssä, maksetaan hänelle työskentelyajalta lisäksi normaali palkka. Työntekijällä on oikeus osallistua kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen palkallisena työaikana. Työnantaja korvaa reservin harjoituksiin osallistuvalle ja reserviläisenä väestösuojelukoulutukseen kutsutulle työntekijälle säännöllisen työajan ansionmenetyksen siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa saman palkan kuin työssä ollessa. 6 Työntekijä on tarvittaessa velvollinen esittämään selvityksen korvattavaa vapaa-aikaa koskevan pyyntönsä perusteista. Vapaa-ajan järjestämistä koskeva pyyntö on esitettävä työnantajalle mahdollisimman ajoissa silloin, kun työntekijällä on riittävä tieto pyynnön perusteesta. 7 Edellisissä kohdissa mainitut korvaukset maksetaan muunnetun kuukausipalkan/keskituntiansion perusteella. 21 ÄITIYS-, ISYYS- JA VANHEMPAINVAPAA SEKÄ HOITOVAPAA 1 Jos työsuhde on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä, maksetaan äitiysvapaan ajalta täysi palkka kolmelta kuukaudelta. Työnantaja on oikeutettu nostamaan vastaavalta ajanjaksolta työntekijälle sairausvakuutuslain mukaan tulevan päivärahan. Työntekijän adoptoidessa alle kouluikäisen lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä kolmen kuukauden pituinen äitiysvapaaseen rinnastettava palkallinen vapaa. Isyysvapaan ajalta ei makseta palkkaa. 2 Paikallisesti sovitaan menettelytavat ja kokonaissuunnitelman laatiminen vanhempainvapaan ja hoitovapaan käyttämisestä. 37

38 22 TERVEYS JA TYÖTURVALLISUUS 1 Työsuojelun varmistamiseksi otetaan työturvallisuuslain ja sen nojalla annettujen säädösten edellyttämällä tavalla huomioon tarpeelliset työsuojelutoimenpiteet työn suunnittelussa, valmistelussa ja johdossa sekä työn suorittamisessa. Kieltäytymistä suorittamasta työtä, jossa tarpeellisiin turvallisuustoimenpiteisiin ei ole ryhdytty, ei ole pidettävä työsopimuksen vastaisena työstä kieltäytymisenä. 2 Mikäli yksin tehtävässä työssä esiintyy haitallisen yksintyöskentelyn tunnuspiirteitä, on työsuojelutoimenpiteisiin ja työn turvallisen suorittamisen edellytyksiin kiinnitettävä erityistä huomiota. Yksin työskentelevä työntekijä on varustettava tarpeellisilla viestivälineillä silloin kun muita viestiyhteyksiä ei ole käytettävissä esim., koska seutu on asumaton. Työntekijää ei saa lähettää yksinään asumattomalle seudulle, lukuun ottamatta valoisana aikana tapahtuvaa maasta käsin suoritettavaa työtä, jota voidaan työturvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen suorittaa turvallisesti yksin. 3 Verkostotöissä huomioidaan erityisesti pylväs-, masto- ja korkealla työskentelyyn liittyvät vaarat. 4 Sähkölaitteistoon kohdistuvassa työssä tai työskenneltäessä jännitteisten sähkölaitteiston osien läheisyydessä, noudatetaan sähkötyöturvallisuutta koskevia säädöksiä (esim. yhteiskäyttö sähköverkoston pylväissä). 5 Päihdeongelmia käsiteltäessä sovelletaan työmarkkinoiden keskusjärjestöjen välistä hoitoonohjaussuositusta. 23 NEUVOTTELUJÄRJESTYS ERIMIELISYYSASIOISSA 23.1 Paikalliset neuvottelut Jos jostain työsuhteeseen liittyvästä kysymyksestä syntyy erimielisyyttä, on pyrittävä sovintoon paikallisissa neuvotteluissa osapuolten kesken. Ellei sovintoon päästä, neuvottelevat työnantaja tai hänen edustajansa sekä pääluottamusmies. Luottamusmiehelle on tällöin annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot. Paikallisten osapuolten niin pyytäessä on työehtosopimukseen sidotuilla liitoilla oikeus lähettää edustajansa paikalliseen erimielisyysneuvotteluun Alistaminen liitoille Jos työsuhteeseen liittyvä kysymys jää työpaikalla erimieliseksi, paikalliset osapuolet laativat yhdessä erimielisyyden kohteesta kirjallisen yhteenvedon, jolla asia jommankumman osapuolen pyynnöstä siirretään heitä edustavien liittojen ratkaistavaksi Alistaminen tuomioistuimille Jos liitot eivät pääse sovintoon 2-kohdan edellyttämää neuvottelujärjestystä käyttäen, voidaan asia alistaa työtuomioistuimelle. Sellaiset liittojen väliset erimielisyydet, jotka työtuomioistuin on katsonut lankeavan tuomiovaltansa ulkopuolelle, ratkaistaan paikallisessa alioikeudessa. 38

39 23.4 Pidättyminen oikeudellisista toimenpiteistä 1 Sopijapuolet sekä niiden jäsenet pidättäytyvät tätä työehtosopimusta koskevista oikeudellisista toimenpiteistä toisiaan vastaan, kunnes tässä pykälässä sovittu liittojen välinen neuvottelujärjestys on toteutettu. 2 Niin kauan kuin tässä pykälässä mainittuja neuvotteluja käydään tai erimielisyyden aiheuttanut asia on tässä pykälässä mainittujen elinten ratkaistavana, ei asian johdosta saa julistaa lakkoa, saartoa tai työsulkua, työntekijää tämän syyn vuoksi erottaa työstään, eikä ryhtyä muuhun toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi, tai työn säännöllisen kulun estämiseksi. 3 Työtuomioistuinlain 11 :n 2. kohdan estämättä voidaan työrauhakanteeseen nostettu vastakanne viedä työtuomioistuimeen vaikka asiasta ei osapuolten kesken ole neuvoteltu. 24 AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PERIMINEN 24.1 Ammattiyhdistysjäsenmaksujen periminen Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, Sähköalojen ammattiliiton jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain Sähköalojen ammattiliitto ry:n nimeämälle pankkitilille. Pidättäminen suoritetaan siten kuin keskusjärjestöjen välillä asiasta on erikseen sovittu Todistus pidätetystä summasta Työntekijälle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta. Mikäli työntekijä ei työsuhteen päättyessä tee jäsenmaksun peruutusilmoitusta on työnantajan huomautettava hänelle tästä. 39

40 25 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA Tämä työehtosopimus on voimassa välisen ajan, jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu. Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen määräykset voimassa niin kauan, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet. Helsingissä TIETO- JA TEKNIIKKA-ALOJEN TYÖNANTAJALIITTO TIKLI ry Harri Hietala SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO ry Martti Alakoski Sauli Väntti 40

41 LIITE 1 YLEISSOPIMUS 1 YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1.1 Soveltamisala Tätä sopimusta sovelletaan työehtosopimuksen osana. 1.2 Organisaatio- yms muutokset Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta sopimalla siitä henkilöstön edustajien kanssa. 1.3 Lakiviittaukset Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia (334/07) sekä työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasiassa annettua lakia (44/06) ja työsuojelun valvonnasta annettua asetusta (954/73), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia. 2 LUOTTAMUSMIEHIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Yleistä Luottamusmiehellä tarkoitetaan Sähköalojen ammattiliitto ry:n ammattiosastoon järjestäytyneiden työntekijöiden valitsemaa pääluottamusmiestä, alueellista pääluottamusmiestä ja yrityksen/toimipaikan osastolle tai sitä vastaavaan yksikköön valittua luottamusmiestä sekä heidän varamiehiään silloin kun he toimivat pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen sijaisina. Valitseminen 2.1 Pääluottamusmies Työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan pääluottamusmies ja hänelle varamies. 2.2 Alueellinen pääluottamusmies Yrityksen toimiessa valtakunnallisesti laajalla alueella voidaan paikallisesti sopia, että edellä mainitun pääluottamusmiehen sijaan valitaan alueellisesti tarkoituksenmukaisissa kokonaisuuksissa toimivia pääluottamusmiehiä. 41

42 2.3 Työosaston tai sitä vastaavan yksikön luottamusmies Työntekijöiden esityksestä sovitaan paikallisesti yrityksen/toimipaikan osastolle tai sitä vastaavaan yksikköön valittavasta luottamusmiehestä ja hänen varamiehestään. 2.4 Konsernin neuvotteleva luottamusmies Paikallisesti voidaan sopia konsernin neuvottelevan luottamusmiehen valinnasta. 2.5 Toimialueet Luottamusmiehistä sovittaessa on heidän toimialueensa oltava tarkoituksenmukainen ja kattavuudeltaan sellainen, että se edistää neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. 2.6 Luottamusmiesvaali Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen. 2.7 Luottamusmiehen tehtävät Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia järjestäytyneiden työntekijöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa. Luottamusmies edustaa lisäksi työntekijöitä työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. 2.8 Ilmoitukset Valituista luottamusmiehistä ja varamiehen toimimisesta luottamusmiehen sijaisena on työntekijöiden ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. 3 TYÖSUOJELUA JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 3.1 Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaisesti. 42

43 3.2 Työsuojeluasiamiehet Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueista sovitaan paikallisesti työntekijöiden esityksestä. Työsuojeluasiamiehellä on oikeus saada vapautusta työtehtävistä työnantajan kanssa sopien sen mukaan kuin työsuojeluasiamiehen tehtävät sitä vaativat. Työsuojeluasiamiehenä toimivaa työntekijää ei tämän tehtävän vuoksi saa irtisanoa. 3.3 Tehtävät Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuuluvat. Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen tehtävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoimintaasioiden käsittelyyn ja toteutukseen. Varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi. 3.4 Työsuojelutoimikunta Työpaikkaan, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään 20 työntekijää, on perustettava kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan työsuojelua koskevaa yhteistoimintaa varten työnantajan ja työntekijöiden edustajista kokoonpantu työsuojelutoimikunta, jonka tehtävänä on työn turvallisuuden ja terveellisyyden edistäminen työpaikalla. Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituksenmukaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. 3.5 Ilmoitukset Valituista työsuojeluvaltuutetuista ja työsuojeluasiamiehistä sekä varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena on työntekijöiden ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan. 4 LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELU- ASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 4.1 Vapautus työstä 1 Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjestetään tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Muulle luottamusmiehelle kuin pääluottamusmiehelle, työsuojeluasiamiehelle sekä muille yrityksen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttämään yhteistoimintaan osallistuville henkilöstön edustajille järjestetään tarvittaessa tilapäisesti vapautus työstä. 43

44 2 Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen sekä tehtävien määrään. 3 Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä aikana. Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kannalta sopivana aikana. Työnantaja korvaa pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansionmenetyksen edellä mainituilta ajoilta. 4 Ellei työsuojeluvaltuutetun vapauttamiseksi työstä ole muuta sovittu, lasketaan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö voimaan tulleiden toimialakohtaisten kerrointen mukaan. Tietoliikennealan toimialaluokka on 8 ja kerroin 0,201. Vapautus on kuitenkin aina vähintään neljä tuntia neljän perättäisen viikon aikana. 5 Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henkilölle, tämä otetaan lisäävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa. 4.2 Ansionmenetyksen korvaaminen 1 Luottamushenkilölle maksetaan keskituntiansion mukainen palkka luottamustehtävän hoitamisen ajalta tai jos hän työaikanaan neuvottelee työnantajan edustajien kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä. 2 Jos luottamushenkilö suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, hänelle maksetaan ylityökorvausta samojen perusteiden mukaisesti kuin hänen varsinaisessa työssään tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta korvausperusteesta. 3 Jos luottamushenkilö työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista varten joutuu matkustamaan, hänelle maksetaan matkakustannusten korvausta työehtosopimuksen matkustusmääräysten mukaisesti. 4.3 Korvaus luottamustehtävien hoitamisesta Työnantaja maksaa luottamusmiestehtävässä olevalle pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tai heidän sijaisilleen erillistä korvausta luottamustehtävän hoitamisesta seuraavasti: Työntekijöitä edellisessä vuoden vaihteessa / kk / kk / kk ,24 54,23 55, ,63 84,73 87, ,75 111,84 115, ,36 158,25 162, , , ,23 220,29 226, ,43 248,53 255, ,84 291,51 299,96 44

45 Korvaus maksetaan luottamushenkilöiden sijaan heidän varamiehilleen, kun siitä on asianmukaisesti ilmoitettu työnantajalle. Korvaus luottamustehtävän hoitamisesta ei vaikuta sovittuun ajankäyttöön eikä ansionmenetyksen korvaukseen. Asema 4.4 Liikkeen luovutus Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa sitä luovutettaessa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on työsopimuslain 7:10 :ssä säädetty irtisanomissuoja kuusi kuukautta liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien. 4.5 Toimitilat 1 Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen ja osoittaa mahdollisuuksien mukaan tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut 2 Tehtävien hoitamista varten pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. välineitä. Tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluu myös yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti. 4.6 Palkka- ja siirtosuoja 1 Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamustehtävän hoitamisen vuoksi. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Luottamustehtävän vuoksi häntä ei saa erottaa työstä. 2 Jos luottamusmieheksi ja työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ olennaisesti vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista ja hänelle tästä syystä järjestetään muuta työtä, ei tällainen järjestely saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata vähintään yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä. 3 Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista. 45

46 4.7 Ammattitaidon ylläpitäminen 1 Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin. 2 Työnantajan ja pääluottamusmiehen / työsuojeluvaltuutetun on selvitettävä myös luottamustehtävän aikana, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen entiseen tai vastaavaan työhön sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöille. Työsuhdeturva 4.8 Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa paitsi, jos yhteisesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle voida tarjota hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä. 4.9 Yksilösuoja 1 Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työsopimuslain 7:10 :n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 :ssä tarkoitetulla tavalla. 2 Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 :n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden suostumusta, joita hän edustaa. 3 Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8:1-3 :n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä. 4 Jos pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus puretaan ja pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu riitauttaa purkamisen, työnantajan on maksettava pääluottamusmiehelle/työsuojeluvaltuutetulle muiden mahdollisten korvausten lisäksi yhden kuukauden palkkaa vastaava määrä, mikäli kanne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopimuksen purkamisesta. 46

47 4.10 Ehdokassuoja Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiesehdokkaaseen, jonka järjestö tai työntekijät ovat asettaneet ja jonka asettamisesta on ilmoitettu kirjallisesti työnantajalle, sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi Jälkisuoja Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään 6 kuukautta hänen kyseisen tehtävänsä päättymisen jälkeen Korvaukset 1 Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on päätetty tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12:2 :n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. 2 Korvaus tämän sopimuksen mukaisesta perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työsopimuslain 12:1.1 :n mukaisesti Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun varamiehet Tämän :n määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun hän tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimii sijaisena. 5 TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET 5.1 Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot 1 Ellei paikallisesti toisin sovita, on pääluottamusmiehellä oikeus tehtäviensä hoitoa varten saada EK:n neljännesvuositilastoa vastaavat tiedot toimialueensa työntekijöiden ansiotasosta ja rakenteesta välittömästi EK:n palkkatilaston valmistuttua edellyttäen, että yrityksestä kerättävistä palkkatiedoista on alan tilaston ryhmittelyt tehtävissä. Ansiotiedot, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä ei anneta. Jos alalla tai työpaikalla ei ole edellä edellytetyn sisältöistä palkkatilastoa, on pääluottamusmiehelle annettavista palkkatiedoista sovittava erikseen. 2 Pääluottamusmiehellä on oikeus lisäksi saada kirjallisesti tieto toimialueensa työntekijöiden nimestä ja palkkaryhmästä tai vastaavasta sekä työsuhteen alkamisajasta, ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita. Tiedot annetaan kaksi kertaa vuodessa silloin yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä. 47

48 3 Pääluottamusmiehelle on oikeus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin työnhinnoittelujärjestelmiin ja eri palkkausmuodoissa käytettävien olosuhdelisien määräytymis- ja laskentasääntöihin. Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle annetaan tehtäviensä hoitamista varten tiedot yrityksessä toimivasta 8 :n kohdan tarkoittamasta ulkopuolisesta työvoimasta. 5.2 Työaikakirjanpito Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä työaikakirjanpitoon siten, kun siitä on työaikalain 37 :ssä mainittu. 5.3 Tietojen luottamuksellisuus Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu saavat edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten. 5.4 Säädökset Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja muiden työsuojelutoimintaelinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset. 6 HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJES- TÄMINEN 1 Työnantajan on sallittava työntekijöiden ja heidän järjestöjensä käyttää maksutta työnantajan hallinnassa olevia sopivia tiloja taukojen aikana ja työajan ulkopuolella käsitelläkseen työsuhdeasioita sekä ammatillisen yhdistyksen toimialaan kuuluvia asioita. 2 Edellisessä kappaleessa mainituilla järjestöillä on työajan ulkopuolella, joko ennen työajan alkamista, päivittäisillä lepotauoilla tai työajan päättymisen jälkeen, oikeus jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pukeutumistilassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työtilan ulkopuolella. 3 Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainituilla järjestöillä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja. 48

49 7 KOULUTUS 7.1 Ammatillinen koulutus 1 Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys keskituntiansion mukaan laskettuna. Viikko- ja kuukausipalkkalaisen henkilön palkkaa ei kurssin eikä sen vaatimien matkojen ajalta vähennetä. Jos on sovittu, että koulutus järjestetään työntekijän vapaapäivänä, koulutusajalta maksetaan keskituntiansion mukainen palkka tai annetaan vastaava määrä palkallista vapaata. 2 Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista. 7.2 Yhteinen koulutus 1 Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskusjärjestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliittojen yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa. 2 Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksenmukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi. 3 Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu. 4 Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus, kuten 1.-kohdassa on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken. 5 Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken. 7.3 Ammattiyhdistyskoulutus ja ilmoitusajat 1 Työntekijöiden keskusjärjestöjen ja niiden jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta. 2 Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua, sekä milloin on kysymys pidemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen. 3 Milloin vapaan myöntäminen aiheuttaisi tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle, voidaan koulutukseen osallistumista siirtää yhden kerran. Siirrosta on ilmoitettava luottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. 49

50 4 Ennen kuin työntekijä osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti. 7.4 Korvaukset 1 Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliiton koulutuslaitoksissa tai erityisestä syystä muualla ja jonka koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja on velvollinen maksamaan luottamusmiehelle, varapääluottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, - varavaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansionmenetyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. 2 Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa koulutuslaitoksissa järjestettyjen luottamusmiestoimintaan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta ammattiosaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 asianomaisen alan työntekijää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä. 3 Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi keskusjärjestöjen välillä sovittu ateriakorvaus. 4 Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta. 7.5 Sosiaaliset edut Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä. 8 ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ 1 Tämän sopimuksen mukaisella ulkopuolisen työvoiman käytöllä tarkoitetaan niitä aliurakointi-, vuokraus-, toimeksianto työnteko yms. sopimuksia ja työvoiman vuokrausta, joiden perusteella ulkopuolinen työvoima tulee tekemään tietoliikenne-, informaatio- ja verkostoteknologia- tai siihen läheisesti rinnastettavia alan töitä. Näistä sopimuksista johtuvaa vieraan työvoiman käyttöä kutsutaan jäljempänä tässä sopimuksessa ulkopuolisen työvoiman käytöksi. 2 Jäsenyritykset käyttävät ulkopuolista työvoimaa työhuippujen tasaamiseen tai jos ei ole taloudellisia tai yrityksen toiminnan kannalta perusteltuja edellytyksiä suorittaa työtä yrityksen omilla työntekijöillä. Tällaisia tilanteita syntyy erityisesti silloin, kun on kyse ajallisesti tai laadullisesti rajoitetuista tehtävistä, joita ei ole tarkoituksenmukaista työn kiireellisyyden, rajoitetun keston, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden, hätä- ja katastrofitapausten tai muiden syiden vuoksi suorittaa omilla työntekijöillä. Yritykset pyrkivät siihen, ettei synny 50

51 tilannetta, jossa yhteistoimintalaissa tarkoitettu ulkopuolinen työvoima työskentelee yrityksen normaalissa työssä pidemmän aikaa sen vakinaisen työvoiman rinnalla. 3 Alihankintaa ja työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta tai sen puuttuessa tietoliikenne-, informaatio- ja verkostoteknologian työehtosopimusta. 4 Pääluottamusmiehelle annetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tehtäviensä hoitamista varten tiedot yrityksessä toimivasta ulkopuolisesta työvoimasta. Selvityksessä tulee ilmetä tällaisen työvoiman suunniteltu määrä, työtehtävät ja sopimuksen kestoaika. Muista menettelytavoista tulee tiedottaa yrityskohtaisesti, silloin kun on kysymys kiireellisten korjaus- ja huoltotöiden taikka muiden sellaisten lyhytaikaisten töiden suorittamisesta. 5 Ulkopuolisen työvoiman käyttö tulee pyrkiä järjestämän siten, ettei yrityksen vakinaista työvoimaa jouduta vähentämään tai lomauttamaan. 6 Työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymys olisi itsenäisten yritysten keskeinen urakka- tai alihankintasopimus, silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus. 9 VOIMASSAOLO Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana. Helsingissä TIETO- JA TEKNIIKKA-ALOJEN TYÖNANTAJALIITTO TIKLI ry Harri Hietala SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO ry Martti Alakoski Sauli Väntti 51

52 LIITE 2 (Tämä liite ei ole työehtosopimuksen osa) TYÖSOPIMUSLAKI 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Tätä lakia on sovellettava, vaikka vastikkeesta ei ole sovittu, jos tosiseikoista käy ilmi, että työtä ei ole tarkoitettu tehtäväksi vastikkeetta. Lain soveltamista ei estä pelkästään se, että työ tehdään työntekijän kotona tai hänen valitsemassaan paikassa eikä sekään, että työ suoritetaan työntekijän työvälineillä tai - koneilla. 2 Poikkeukset soveltamisalasta Tätä lakia ei sovelleta: 1) julkisoikeudelliseen palvelussuhteeseen eikä julkisoikeudellisen palvelusvelvollisuuden täyttämiseen; 2) tavanomaiseen harrastustoimintaan; 3) sellaiseen työsuoritusta edellyttävään sopimukseen, josta säädetään erikseen lailla. 3 Työsopimuksen muoto ja kesto Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina. 4 Koeaika Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään neljän kuukauden pituisesta koeajasta. Jos työnantaja järjestää työntekijälle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta, koeaika saadaan sopia enintään kuuden kuukauden pituiseksi. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. 52

53 Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on määräys koeajasta, työnantajan on ilmoitettava tämän määräyksen soveltamisesta työntekijälle työsopimusta solmittaessa. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa 2 luvun 2 :n 1 momentissa tarkoitetuilla tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Työnantaja ei myöskään saa purkaa työsopimusta laiminlyötyään tämän pykälän 3 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuutensa. 5 Työsuhteen kestosta riippuvat työsuhde-etuudet Jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena. 6 Vajaavaltaisen työsopimus Alle 18-vuotiaan oikeudesta tehdä työsopimus sekä nuoren työntekijän huoltajan oikeudesta purkaa alaikäisen tekemä työsopimus säädetään nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/1993). Vajaavaltaiseksi julistettu ja henkilö, jonka toimintakelpoisuutta on holhoustoimesta annetun lain (442/1999) nojalla rajoitettu, voi itse tehdä ja päättää työsopimuksensa. 7 Oikeuksien ja velvollisuuksien siirtäminen Työsopimuksen osapuolet eivät saa siirtää työsopimuksesta johtuvia oikeuksiaan tai velvollisuuksiaan kolmannelle ilman toisen sopijapuolen suostumusta, ellei jäljempänä säädetystä muuta johdu. Erääntynyt saaminen voidaan kuitenkin siirtää toisen sopijapuolen suostumuksetta. Työnantajan siirtäessä työntekijän tämän suostumuksen mukaisesti toisen työnantajan (käyttäjäyritys) käyttöön, käyttäjäyritykselle siirtyvät oikeus johtaa ja valvoa työntekoa sekä ne työnantajalle säädetyt velvollisuudet, jotka liittyvät välittömästi työn tekemiseen ja sen järjestelyihin. 8 Työntekijän avustaja Jos työntekijä on työnantajan suostumuksella ottanut avustajan työsopimuksesta johtuvien velvoitteidensa täyttämiseksi, on myös avustajaksi otettu henkilö työsuhteessa suostumuksen antaneeseen työnantajaan. 53

54 9 Työnantajan sijainen Työnantaja voi asettaa toisen henkilön edustajanaan johtamaan ja valvomaan työtä. Jos sijainen tehtäväänsä suorittaessaan virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa työntekijälle vahinkoa, työnantaja vastaa syntyneen vahingon korvaamisesta. 10 Liikkeen luovutus Työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava, pää- tai sivutoimisena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. Edellä 1 momentissa tarkoitetussa liikkeen luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle tai haltijalle. Ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän palkka- tai muusta työsuhteesta johtuvasta saatavasta vastaavat luovuttaja ja luovutuksensaaja yhteisvastuullisesti. Luovuttaja on kuitenkin luovutuksensaajalle vastuussa ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän saatavasta, jollei muuta ole sovittu. ( /943) Konkurssipesän luovuttaessa liikkeen luovutuksensaaja ei vastaa ennen luovutusta erääntyneistä työntekijän palkka- ja muista työsuhteesta johtuvista saatavista, paitsi jos konkurssiin asetetussa liikkeessä ja luovutuksen vastaanottavassa liikkeessä määräysvaltaa käyttävät tai ovat käyttäneet samat henkilöt omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella. 2 luku Työnantajan velvollisuudet 1 Yleisvelvoite Työnantajan on kaikin puolin edistettävä suhteitaan työntekijöihin samoin kuin työntekijöiden keskinäisiä suhteita. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijä voi suoriutua työstään myös yrityksen toimintaa, tehtävää työtä tai työmenetelmiä muutettaessa tai kehitettäessä. Työnantajan on pyrittävä edistämään työntekijän mahdollisuuksia kehittyä kykyjensä mukaan työurallaan etenemiseksi. 2 Syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu Työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasaarvosta annetussa laissa (609/1986). Siitä, mitä syrjinnän käsitteellä tarkoitetaan, vastatoimien kiellosta ja todistustaakasta syrjintäasiaa käsiteltäessä säädetään yhdenvertaisuuslaissa (21/2004). ( /23) 54

55 Määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa ei saa pelkästään työsopimuksen kestoajan tai työajan pituuden vuoksi soveltaa epäedullisempia työehtoja kuin muissa työsuhteissa, ellei se ole perusteltua asiallisista syistä. Työnantajan on muutoinkin kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, ellei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Työnantajan on noudatettava 1 momentissa säädettyä syrjintäkieltoa myös ottaessaan työntekijöitä työhön. 3 Työturvallisuus Työnantajan on huolehdittava työturvallisuudesta työntekijän suojelemiseksi tapaturmilta ja terveydellisiltä vaaroilta niin kuin työturvallisuuslaissa (738/2002) säädetään. ( /750) Jos raskaana olevan työntekijän työtehtävät tai työolot vaarantavat hänen tai sikiön terveyden eikä työssä tai työoloissa olevaa vaaratekijää voida poistaa, työntekijä on pyrittävä raskauden ajaksi siirtämään muihin, hänen työkykynsä ja ammattitaitonsa huomioon ottaen sopiviin tehtäviin. Työntekijän oikeudesta erityisäitiysvapaaseen säädetään 4 luvun 1 :ssä. 4 Selvitys työnteon keskeisistä ehdoista Työnantajan on annettava työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa toistaiseksi tai yli kuukauden pituisen määräajan, kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä, jolleivät ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Jos työntekijä on alle kuukauden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa saman työnantajan kanssa toistuvasti samoin ehdoin, on työnantajan annettava selvitys työnteon keskeisistä ehdoista viimeistään kuukauden kuluttua ensimmäisen työsuhteen alkamisesta. Selvitys saadaan antaa vain kerran, jos työsuhteet toistuvat edelleen, ellei 3 momentista johdu muuta. Vähintään kuukauden jatkuvassa ulkomaantyössä selvitys on annettava hyvissä ajoin ennen kuin työntekijä matkustaa työkohteeseen. Selvitys voidaan antaa yhdellä tai useammalla asiakirjalla tai viittaamalla työsuhteessa sovellettavaan lakiin tai työehtosopimukseen. Selvityksestä on käytävä ilmi ainakin: 1) työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka; 2) työnteon alkamisajankohta; 3) määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste; 4) koeaika; 5) työntekopaikka tai jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa; 6) työntekijän pääasialliset työtehtävät; 7) työhön sovellettava työehtosopimus; 8) palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi; 9) säännöllinen työaika; 10) vuosiloman määräytyminen; 11) irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste; 55

56 12) vähintään kuukauden kestävässä ulkomaantyössä työn kesto, valuutta, jossa rahapalkka maksetaan, ulkomailla suoritettavat rahalliset korvaukset ja luontoisedut sekä työntekijän kotiuttamisen ehdot. Työnantajan on lisäksi annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon ehdon muutoksesta niin pian kuin mahdollista, viimeistään kuitenkin muutosta seuraavan palkanmaksukauden päättyessä, jollei muutos johdu lainsäädännön tai työehtosopimuksen muuttamisesta. 5 Työnantajan velvollisuus tarjota työtä osa-aikaiselle työntekijälle Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen sopiviin tehtäviin, työnantajan on tarjottava näitä töitä osa-aikatyöntekijöille 6 luvun 6 :stä riippumatta. Jos 1 momentissa tarkoitetun työn vastaanottaminen edellyttää sellaista koulutusta, jonka työnantaja voi työntekijän soveltuvuuteen nähden kohtuudella järjestää, työntekijälle on annettava tällainen koulutus. 6 Vapautuvista työpaikoista tiedottaminen Työnantajan on ilmoitettava vapautuvista työpaikoistaan yleisesti yrityksessä tai työpaikalla omaksutun käytännön mukaisesti varmistaakseen, että myös osa-aikaisilla ja määräaikaisilla työntekijöillä on samat mahdollisuudet hakeutua näihin työpaikkoihin kuin vakituisilla tai kokoaikaisilla työntekijöillä. 7 Työehtosopimusten yleissitovuus Työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä. Työnantaja, joka on työehtosopimuslain (436/1946) nojalla velvollinen noudattamaan työehtosopimusta, jonka toisena sopijapuolena on valtakunnallinen työntekijöiden yhdistys, saa 1 momentissa säädetystä poiketen soveltaa tämän työehtosopimuksen määräyksiä. 8 Yleissitovuuden vahvistaminen ja voimassaolo Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta samoin, kuin yleissitovuuden voimassaolosta ja sopimusten saatavuudesta säädetään työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetussa laissa (56/2001). 56

57 9 Vuokrattujen työntekijöiden työsuhteissa sovellettava työehtosopimus Jos työnantaja on vuokrannut työntekijänsä toisen työnantajan (käyttäjäyritys) työhön eikä työntekijänsä vuokrannut työnantaja ole sidottu 7 :n 3 momentissa tarkoitettuun työehtosopimukseen eikä velvollinen noudattamaan työsuhteissaan yleissitovaa työehtosopimusta, on vuokratun työntekijän työsuhteessa sovellettava vähintään käyttäjäyritystä sitovan 7 :n 3 momentissa tarkoitetun tai yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. 10 Vähimmäispalkka työehtosopimuksen puuttuessa Jos työsuhteessa ei tule sovellettavaksi työehtosopimuslain nojalla sitova työehtosopimus eikä yleissitova työehtosopimus eivätkä työnantaja ja työntekijä ole sopineet työstä maksettavasta vastikkeesta, on työntekijälle maksettava tekemästään työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka. 11 Sairausajan palkka Työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan. Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus saada esteen ajalta täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain (364/1963) mukaiseen päivärahaan alkaa. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on vastaavasti oikeus saada 50 prosenttia palkastaan. Työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Työntekijän on pyydettäessä esitettävä työnantajalle luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Maksettuaan työntekijälle sairausajan palkan, työnantajalla on vastaavalta ajalta oikeus saada työntekijälle sairausvakuutuslain tai tapaturmavakuutuslain (608/1948) mukaan kuuluva päiväraha, enintään kuitenkin maksamaansa palkkaa vastaava määrä. 11 A ( /460) Osa-aikainen sairauspoissaolo Työntekijän oikeudesta osasairauspäivärahaan ja sen perusteena olevasta määräaikaisesta osa-aikatyötä koskevasta sopimuksesta säädetään sairausvakuutuslain 8 luvun 11 :ssä. Osa-aikaisen sairauspoissaolon tarkoituksena on tukea työntekijän oma-aloitteista työhön paluuta pitkäaikaisen sairausloman jälkeen. Sopimus osa-aikatyöstä tehdään työntekijän terveydentilaa koskevan selvityksen perusteella. Osa-aikatyötä koskevan sopimuksen muuttamisesta kesken sopimuskauden on sovittava. Määräaikainen sopimus päättyy kuitenkin kesken sopimuskauden, jos työntekijä ei sairautensa vuoksi kykene enää suoriutumaan osa-aikatyöstään. Osa-aikatyötä koskevan sopimuksen päättyessä työntekijällä on oikeus palata noudattamaan osa-aikatyösopimusta edeltävän kokoaikaisen työsopimuksensa ehtoja. 57

58 12 Työntekijän oikeus palkkaansa työnteon estyessä Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan, jos hän on ollut sopimuksen mukaisesti työnantajan käytettävissä voimatta kuitenkaan tehdä työtä työnantajasta johtuvasta syystä, ellei toisin sovita. Jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä. Jos työnteon estymisen työsopimuksen osapuolista riippumattomana syynä on toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpide, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa, työntekijällä on oikeus saada palkkansa kuitenkin enintään seitsemältä päivältä. Työnantaja saa vähentää työntekijälle 1 ja 2 momentin perusteella maksettavasta palkasta määrän, joka työntekijältä on säästynyt työsuorituksen estymisen vuoksi sekä määrän, jonka hän on ansainnut muulla työllä tai jättänyt tahallaan ansaitsematta. Palkkaa vähentäessään työnantajan on noudatettava tämän luvun 17 :n säännöksiä kuittausoikeuden rajoituksista. 13 Palkan maksuaika ja -kausi Palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita. Jos aikapalkan perusteena on viikkoa lyhyempi aika, palkka on maksettava vähintään kaksi kertaa kuukaudessa ja muussa tapauksessa kerran kuukaudessa. Suorituspalkkaustyössä palkanmaksukausi saa olla enintään kahden viikon pituinen, ellei suorituspalkkaa makseta kuukausittain tulevan palkan yhteydessä. Jos suorituspalkkaustyö kestää yhtä palkanmaksukautta pitempään, on kultakin palkanmaksukaudelta maksettava työhön käytetyn ajan mukaan määräytyvä osa palkasta. Jos osa palkasta määräytyy voitto-osuutena, provisiona tai muulla vastaavalla perusteella, saa tämän osan maksukausi olla edellä säädettyä pitempi, enintään kuitenkin 12 kuukautta. 14 Palkanmaksukausi työsuhteen päättyessä Työsuhteen päättyessä päättyy myös palkanmaksukausi. Työsuhteesta johtuvan saatavan suorituksen viivästyessä työntekijällä on oikeus saada korkolain (633/1982) 4 :ssä tarkoitetun viivästyskoron lisäksi täysi palkkansa odotuspäiviltä, enintään kuitenkin kuudelta kalenteripäivältä. Jos työsuhteesta johtuva saatava ei ole selvä ja riidaton tai jos suorituksen viivästyminen on johtunut laskuvirheestä tai tällaiseen rinnastettavasta erehdyksestä, työntekijällä on oikeus odotuspäivien palkkaan vain, jos hän on huomauttanut suorituksen viivästymisestä työnantajalle kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä eikä työnantaja ole suorittanut saatavaa kolmen arkipäivän kuluessa huomautuksesta. Oikeus odotuspäivien palkkaan alkaa tällöin työnantajalle varatun maksuajan kuluttua. 58

59 15 Palkan poikkeuksellinen erääntyminen Jos työntekijän palkka erääntyy maksettavaksi sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyys- tai vapunpäivänä, joulu- tai juhannusaattona tai arkilauantaina, erääntymispäivänä pidetään lähinnä edellistä arkipäivää. Jos työntekijän palkka erääntyy maksettavaksi sellaisena arkipäivänä, jona pankkien yleisesti keskinäisissä maksuissaan käyttämät maksujärjestelmät eivät säädöskokoelmassa julkaistavan Suomen Pankin ilmoituksen mukaan ole Euroopan keskuspankin tai Suomen Pankin tekemän päätöksen vuoksi käytössä, erääntymispäivänä pidetään niin ikään tätä lähinnä edeltävää arkipäivää. 16 Palkan maksaminen Palkka on maksettava työntekijälle käteisenä tai jos niin on sovittu, hänen osoittamaansa rahalaitokseen. Työnantaja vastaa viimeksi mainitusta palkanmaksutavasta aiheutuvista kustannuksista. Palkka on maksettava tai sen on oltava nostettavissa palkan erääntymispäivänä. Maksaessaan palkan työnantajan on annettava työntekijälle laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet. 17 Työnantajan kuittausoikeus ja palkkaennakko Työnantaja ei saa kuitata työntekijän palkkasaamista vastasaamisellaan siltä osin kuin palkka on ulosottolain (37/1895) ja suojaosuudesta palkan ulosmittauksessa annetun asetuksen (1031/1989) mukaan jätettävä ulosmittaamatta. Sopimuksen vakuudeksi tai muutoin maksettu palkkaennakko voidaan vähentää palkasta. Palkkaennakko luetaan ensisijaisesti 1 momentissa tarkoitettuun suojaosaan. 18 ( /579) Työntekijän oikeus saada vapaata työstään kunnallisen luottamustoimen hoitamista varten Työntekijällä on oikeus saada vapaata työstään kunnallisen luottamustoimen hoitamista varten siten kuin kuntalain (365/1995) 32 b :ssä säädetään. 3 luku Työntekijän velvollisuudet 1 Yleiset velvollisuudet Työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta. Työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. 59

60 2 Työturvallisuus Työntekijän on noudatettava työtehtävien ja työolojen edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta sekä huolehdittava käytettävissään olevin keinoin niin omasta kuin työpaikalla olevien muiden työntekijöiden turvallisuudesta. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle työpaikan rakenteissa, koneissa, laitteissa sekä työ- ja suojeluvälineissä havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, joista saattaa aiheutua tapaturman tai sairastumisen vaaraa. 3 Kilpaileva toiminta Työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä ryhtyä kilpailevan toiminnan valmistelemiseksi sellaisiin toimenpiteisiin, joita 1 momentissa säädetty huomioon ottaen ei voida pitää hyväksyttävinä. Työnantaja, joka ottaa työhön henkilön, jonka tietää olevan 1 momentin perusteella estynyt ryhtymästä työhön, vastaa työntekijän ohella aikaisemmalle työnantajalle aiheutuneesta vahingosta. 4 Liike- ja ammattisalaisuudet Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia. Jos työntekijä on saanut tiedot oikeudettomasti, kielto jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen. Salaisuuden ilmaisseen työntekijän ohella työnantajalle syntyneen vahingon korvaamisesta on vastuussa myös se, jolle työntekijä ilmaisi tiedot, jos viimeksi mainittu tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää työntekijän menetelleen oikeudettomasti. 5 Kilpailukieltosopimus Työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä voidaan työsuhteen alkaessa tai sen aikana tehtävällä sopimuksella (kilpailukieltosopimus) rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa, samoin kuin työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa. Kilpailukieltosopimuksen perusteen erityistä painavuutta arvioitaessa on otettava muun ohella huomioon työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liike- tai ammattisalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta, samoin kuin työntekijän asema ja tehtävät. 60

61 Kilpailukieltosopimuksella saadaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai harjoittaa ammattia enintään kuuden kuukauden ajan. Jos työntekijän voidaan katsoa saavan kohtuullisen korvauksen hänelle kilpailukieltosopimuksesta aiheutuvasta sidonnaisuudesta, rajoitusaika voidaan sopia enintään vuoden pituiseksi. Kilpailukieltosopimukseen voidaan ottaa määräys vahingonkorvauksen sijasta tuomittavasta sopimussakosta, joka saa enimmäismäärältään vastata työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa. Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Mitä edellä säädetään kilpailukieltosopimuksen keston rajoittamisesta ja sopimussakon enimmäismäärästä, ei koske työntekijää, jonka tehtäviensä ja asemansa perusteella katsotaan tekevän yrityksen, yhteisön tai säätiön tai sen itsenäisen osan johtamistyötä tai olevan tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa. Kilpailukieltosopimus on mitätön siltä osin kuin se on tehty vastoin edellä säädettyä. Muutoin tällaisen sopimuksen pätevyydestä ja sovittelusta on voimassa, mitä varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetussa laissa (228/1929, oikeustoimilaki) säädetään. 4 luku Perhevapaat 1 ( /533) Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa Työntekijällä on oikeus saada vapaaksi työstä sairausvakuutuslaissa tarkoitetut äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet. Työntekijällä on oikeus pitää vanhempainvapaa enintään kahdessa osassa, joiden tulee olla vähintään 12 arkipäivän pituisia. 2 Työnteko äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana ( /1076) Työntekijä saa työnantajan suostumuksella tehdä äitiysrahakauden aikana työtä, joka ei vaaranna hänen eikä sikiön tai syntyneen lapsen turvallisuutta. Tällaista työtä ei kuitenkaan saa tehdä kahden viikon aikana ennen laskettua synnytysaikaa eikä kahden viikon aikana synnytyksen jälkeen. Sekä työnantajalla että työntekijällä on oikeus milloin tahansa keskeyttää äitiysrahakauden aikana tehtävä työ. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia osa-aikatyöstä ja sen ehdoista sairausvakuutuslain 23 :n 2 momentissa säädetyn vanhempainrahakauden aikana. Työntekijän oikeudesta osittaiseen vanhempainrahaan säädetään sairausvakuutuslain 21 :n 4 momentissa. ( /1076) Osa-aikatyön keskeyttämisestä sekä ehtojen muuttamisesta on sovittava. Jos sopimukseen ei päästä, työntekijällä on oikeus perustellusta syystä keskeyttää osa-aikatyö sekä palata joko tämän luvun 1 :ssä tarkoitetulle vanhempainvapaalle tai noudattamaan aikaisempaa työaikaansa. ( /1076) 61

62 3 ( /533) Hoitovapaa Työntekijällä on oikeus saada hoitovapaata lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Ottolapsen vanhemman oikeus hoitovapaaseen jatkuu kuitenkin siihen saakka, kun lapseksi ottamisesta on kulunut kaksi vuotta, enintään siihen asti, kun lapsi aloittaa koulun. Hoitovapaana voidaan pitää enintään kaksi vähintään kuukauden pituista jaksoa, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi kahta useammasta tai kuukautta lyhyemmästä jaksosta. Hoitovapaata saa vain toinen vanhemmista tai huoltajista kerrallaan. Äitiys- tai vanhempainvapaan aikana toinen vanhemmista tai huoltajista voi kuitenkin pitää yhden jakson hoitovapaata. 3 A ( /533) Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta sekä hoitovapaasta ilmoittaminen Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta sekä hoitovapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi. Ottolapsen hoidon vuoksi pidettävästä vapaasta ilmoitettaessa on, jos mahdollista, noudatettava edellä säädettyä ilmoitusaikaa. Jos kahden kuukauden ilmoitusajan noudattaminen ei ole puolison työhön menon ja siitä johtuvan lapsen hoidon järjestämisen takia mahdollista, työntekijällä on oikeus jäädä vanhempainvapaalle kuukauden kuluttua ilmoituksesta, ellei siitä aiheudu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Työnantajan on katsoessaan, ettei voi suostua kuukauden ilmoitusaikaan, esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisen perusteena olevista seikoista. Työntekijä saa perustellusta syystä muuttaa vapaan ajankohdan ja pituuden ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen muutosta. Työntekijä saa kuitenkin varhentaa äitiysvapaan sekä muuttaa synnytyksen yhteydessä pidettäväksi aiotun isyysvapaan ajankohdan, jos se on tarpeen lapsen syntymän tai lapsen, äidin tai isän terveydentilan vuoksi. Muutoksesta on tällöin ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista. Ottolapsen vanhempi saa perustellusta syystä muuttaa ennen vapaan alkamista vapaan ajankohtaa ilmoittamalla siitä työnantajalle niin pian kuin se on mahdollista. 4 Osittainen hoitovapaa Työntekijä, joka on ollut saman työnantajan työssä yhteensä vähintään kuusi kuukautta viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, voi saada lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy. Jos lapsi kuuluu perusopetuslain (628/1998) 25 :n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, osittaista hoitovapaata voi kuitenkin saada siihen saakka, kun lapsen kolmas lukuvuosi päättyy. Erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhempi voi saada osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Lapsen molemmat vanhemmat tai huoltajat saavat olla osittaisella hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti. Työntekijän on tehtävä työnantajalle esitys osittaisesta hoitovapaasta viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. ( /533) 62

63 Työnantaja ja työntekijä sopivat osittaisesta hoitovapaasta ja sen yksityiskohtaisista järjestelyistä haluamallaan tavalla. Työnantaja voi kieltäytyä sopimasta vapaasta tai antamasta sitä vain, jos vapaasta aiheutuu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työn järjestelyillä. Työnantajan on esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisensä perusteena olevista seikoista. Jos työntekijällä on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen, mutta sen yksityiskohtaisista järjestelyistä ei voida sopia, on hänelle annettava osittaista hoitovapaata yksi jakso kalenterivuodessa. Vapaan pituus ja sen ajankohta määräytyvät työntekijän esityksen mukaan. Osittainen hoitovapaa annetaan tällöin lyhentämällä vuorokautinen työaika kuudeksi tunniksi. Lyhennetyn työajan tulee olla yhdenjaksoinen lepotaukoja lukuun ottamatta. Jos työaika on järjestetty keskimääräiseksi, se tulee lyhentää keskimäärin 30 tunniksi viikossa. 5 Osittaisen hoitovapaan keskeyttäminen Osittaisen hoitovapaan muuttamisesta on sovittava. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan noudattaen vähintään kuukauden ilmoitusaikaa. 6 Tilapäinen hoitovapaa Työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta, sairastuessa äkillisesti työntekijällä on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Tilapäiseen hoitovapaaseen oikeutetut saavat olla tilapäisellä hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti. ( /533) Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta. 7 Poissaolo pakottavista perhesyistä Työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan ja sen syystä niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys poissaolonsa perusteesta. 8 Palkanmaksuvelvollisuus Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa tässä luvussa tarkoitettujen perhevapaiden ajalta. 63

64 Työnantajan on kuitenkin korvattava raskaana olevalle työntekijälle synnytystä edeltävistä lääketieteellisistä tutkimuksista aiheutuva ansion menetys, jos tutkimuksia ei voida suorittaa työajan ulkopuolella. 9 Työhönpaluu Tässä luvussa tarkoitettujen perhevapaiden päättyessä työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on työntekijälle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä. 5 luku Lomauttaminen 1 Lomauttamisen määritelmä Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan päätökseen tai hänen aloitteestaan tehtävään sopimukseen perustuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Työnantaja saa 2 :ssä säädettyjen perusteiden täyttyessä lomauttaa työntekijän joko määräajaksi tai toistaiseksi keskeyttämällä työnteon kokonaan tai lyhentämällä työntekijän lain tai sopimuksen mukaista säännöllistä työaikaa siinä määrin kuin se lomauttamisen perusteen kannalta on välttämätöntä. Työntekijä saa 6 :stä johtuvin rajoituksin ottaa lomautuksen ajaksi muuta työtä. Asuntoedun käyttämisestä lomautuksen aikana säädetään 13 luvun 5 :ssä. 2 Lomauttamisen perusteet Työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos 1) hänellä on 7 luvun 3 :ssä tarkoitettu taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen tai 2) työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta; työn tai työn tarjoamisedellytysten katsotaan lomauttamisen perusteena vähentyneen tilapäisesti, jos niiden voidaan arvioida kestävän enintään 90 päivää. Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä 1 momentissa ja tämän luvun 4 :ssä säädetyn estämättä sopia määräaikaisesta lomauttamisesta silloin, kun se on tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi. Työnantaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä. Työnantaja saa lomauttaa työehtosopimuksen perusteella valitun luottamusmiehen ja 13 luvun 3 :ssä tarkoitetun luottamusvaltuutetun vain 7 luvun 10 :n 2 momentissa säädetyillä perusteilla. 64

65 3 Ennakkoselvitys ja työntekijän kuuleminen Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työntekijälle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa työntekijöiden edustajalle tai työntekijöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä viipymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon. Selvityksen antamisen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava työntekijöille tai heidän edustajalleen tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä. Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun lain, sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen perusteella esitettävä vastaava selvitys tai neuvoteltava lomauttamisesta työntekijöiden tai heidän edustajansa kanssa. 4 Lomautusilmoitus Työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle henkilökohtaisesti viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti samaa ilmoitusaikaa noudattaen. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto. Ilmoitusvelvollisuutta ei ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi. Ilmoitus on annettava tiedoksi lomautettavien työntekijöiden edustajalle. Jos lomautus kohdistuu vähintään 10 työntekijään, työnantajan on ilmoitettava tästä myös työvoimaviranomaiselle, paitsi jos hänellä on muun lain perusteella vastaava velvollisuus. 5 Todistus lomauttamisesta Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto. 6 Työhönpaluu lomautuksen jälkeen Jos työntekijä on lomautettu toistaiseksi, työnantajan on ilmoitettava työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Työntekijällä on oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen. 7 Lomautetun työntekijän työsuhteen päättyminen Työntekijä saa lomautuksen aikana irtisanoa työsopimuksensa sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana. 65

66 Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lomautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen. Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa, kuten 2 momentissa säädetään. 6 luku Yleiset säännökset työsopimuksen päättämisestä 1 Määräaikaiset sopimukset Määräaikainen työsopimus päättyy ilman irtisanomista määräajan päättyessä tai sovitun työn valmistuessa. Jos työsopimuksen päättymisen ajankohta on vain työnantajan tiedossa, hänen on ilmoitettava työntekijälle työsopimuksen päättymisestä viipymättä päättymisajankohdan tultua hänen tietoonsa. Viittä vuotta pidemmäksi määräajaksi tehty työsopimus on viiden vuoden kuluttua sopimuksen tekemisestä irtisanottavissa samoin perustein ja menettelytavoin kuin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. 1 A ( /1030) Eroamisikä Työntekijän työsuhde päättyy ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa sen kalenterikuukauden päättyessä, jonka aikana työntekijä täyttää 68 vuotta, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi työsuhteen jatkamisesta. Työnantaja ja työntekijä saavat sopia työsuhteen määräaikaisesta jatkamisesta 1 luvun 3 :n 2 momentin estämättä. 2 Yleiset säännökset irtisanomisajoista Toistaiseksi tehty tai muutoin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päätetään toisen sopijapuolen tietoon saatettavalla irtisanomisella. Irtisanomisaika voidaan sopia enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos on sovittu pidemmästä ajasta, tämän sijasta on noudatettava kuuden kuukauden irtisanomisaikaa. Työnantajan noudatettava irtisanomisaika voidaan sopia työntekijän irtisanomisaikaa pidemmäksi. Jos työnantajan noudatettavaksi sovittu irtisanomisaika on työntekijän irtisanomisaikaa lyhyempi, saa työntekijä noudattaa työnantajan noudatettavaksi sovittua irtisanomisaikaa. Jos työsopimus saadaan irtisanoa ilman irtisanomisaikaa, työsuhde päättyy sen työpäivän tai työvuoron päättyessä, jonka aikana irtisanomisilmoitus on toimitettu toiselle sopijapuolelle. 66

67 3 Yleiset irtisanomisajat Jollei muusta sovita, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat: 1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden; 2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden, mutta enintään neljä vuotta; 3) kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä, mutta enintään kahdeksan vuotta; 4) neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan, mutta enintään 12 vuotta; 5) kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta. Jollei muusta sovita, työntekijän noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat: 1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta; 2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta. 4 Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta. Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi. 5 Sopimussuhteen hiljainen pidennys Jos työnantaja sallii työntekijän jatkaa työtä sopimuskauden tai irtisanomisajan päättymisen jälkeen, katsotaan sopimussuhdetta jatketun toistaiseksi. 6 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantajan on tarjottava työtä 7 luvun 3 tai 7 :ssä säädetyillä perusteilla irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Edellä 1 luvun 10 :n 2 momentista poiketen tämä velvollisuus koskee vastaavasti myös 1 luvun 10 :ssä tarkoitettua liikkeen luovutuksensaajaa silloin, kun luovuttaja on irtisanonut työntekijän työsopimuksen päättymään ennen luovutushetkeä. 67

68 7 Työtodistus Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada pyynnöstään työnantajalta kirjallinen todistus työsuhteen kestosta ja työtehtävien laadusta. Työntekijän nimenomaisesta pyynnöstä todistuksessa on lisäksi mainittava työsuhteen päättymisen syy sekä arvio työntekijän työtaidosta ja käytöksestä. Työtodistuksesta ei saa ilmetä muuta kuin mitä sen sanamuodosta käy ilmi. Työnantajalla on velvollisuus antaa työntekijälle työtodistus, jos sitä pyydetään 10 vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Todistusta työntekijän työtaidosta ja käytöksestä on kuitenkin pyydettävä viiden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Jos työsuhteen päättymisestä on kulunut yli 10 vuotta, työtodistus työsuhteen kestosta ja työtehtävien laadusta on annettava vain, jos siitä ei aiheudu työnantajalle kohtuutonta hankaluutta. Samoin edellytyksin työnantajan on annettava kadonneen tai turmeltuneen työtodistuksen tilalle uusi todistus. 7 luku Työsopimuksen irtisanomisperusteet 1 Yleissäännös irtisanomisperusteista Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. 2 Työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena ei voida pitää ainakaan: 1) työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa, ellei hänen työkykynsä ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista; 2) työntekijän osallistumista työehtosopimuslain mukaiseen tai työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen; 3) työntekijän poliittisia, uskonnollisia tai muita mielipiteitä tai hänen osallistumistaan yhteiskunnalliseen tai yhdistystoimintaan; 4) turvautumista työntekijän käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin. 68

69 Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä. Työnantajan on kuultuaan työntekijää 9 luvun 2 :ssä tarkoitetulla tavalla ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön. Jos irtisanomisen perusteena on niin vakava työsuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista, ei 3 ja 4 momentissa säädettyä tarvitse noudattaa. 3 Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin 4 :ssä säädetyllä tavalla. Perustetta irtisanomiseen ei ole ainakaan silloin, kun 1) työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka hänen toimintaedellytyksensä eivät ole vastaavana aikana muuttuneet; tai 2) töiden uudelleenjärjestelystä ei ole aiheutunut työn tosiasiallista vähentymistä. 4 Työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus Työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä. Työnantajan on järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena. Jos työnantajalla, joka tosiasiallisesti käyttää henkilöstöasioissa määräysvaltaa toisessa yrityksessä tai yhteisössä omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella, ei ole tarjota työntekijälle 1 momentissa tarkoitettua työtä, on hänen selvitettävä, voiko hän täyttää työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutensa tarjoamalla työntekijälle työtä muista määräysvallassaan olevista yrityksistä tai yhteisöistä. 5 Irtisanomisoikeus liikkeen luovutuksen yhteydessä Luovutuksensaaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta pelkästään 1 luvun 10 :ssä tarkoitetun liikkeen luovutuksen perusteella. 69

70 Työnantajan luovuttaessa liikkeensä 1 luvun 10 :ssä säädetyllä tavalla työntekijä saa työsuhteessa muutoin sovellettavaa irtisanomisaikaa noudattamatta tai sen kestoajasta riippumatta irtisanoa työsopimuksen päättymään luovutuspäivästä, jos hän on saanut tiedon luovutuksesta työnantajalta tai liikkeen uudelta haltijalta viimeistään kuukautta ennen luovutuspäivää. Jos työntekijälle on annettu tieto luovutuksesta myöhemmin, hän saa irtisanoa työsopimuksensa päättymään luovutuspäivästä tai tämän jälkeen, viimeistään kuitenkin kuukauden kuluessa saatuaan tiedon luovutuksesta. 6 Luovutuksensaajan vastuu Jos työsopimus päätetään siksi, että työntekijän työehdot heikkenevät olennaisesti liikkeen luovutuksen johdosta, työnantajan katsotaan olevan vastuussa työsuhteen päättymisestä. 7 Irtisanominen saneerausmenettelyn yhteydessä Jos työnantaja on yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/1993) tarkoitetun menettelyn kohteena, työnantaja saa, ellei 4 :stä johdu muuta, irtisanoa työsopimuksen sen kestosta riippumatta noudattaen kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos 1) irtisanomisen perusteena on sellainen saneerausmenettelyn aikana suoritettava järjestely tai toimenpide, joka on välttämätön konkurssin torjumiseksi ja jonka vuoksi työ lakkaa tai vähenee 3 :ssä tarkoitetulla tavalla tai 2) irtisanomisen perusteena on vahvistetun saneerausohjelman mukainen toimenpide, jonka vuoksi työ lakkaa tai vähenee 3 :ssä tarkoitetulla tavalla, tai perusteena on vahvistetussa saneerausohjelmassa todetusta taloudellisesta syystä johtuva, ohjelman mukainen järjestely, joka edellyttää työvoiman vähentämistä. Työntekijän noudatettava irtisanomisaika saneerausmenettelyn yhteydessä on 14 päivää, jos 5 luvun 7 :n 1 momentista ei muuta johdu. 8 Työnantajan konkurssi ja kuolema Kun työnantaja asetetaan konkurssiin, saadaan työsopimus sen kestosta riippumatta molemmin puolin irtisanoa päättymään. Irtisanomisaika on 14 päivää. Palkan konkurssin ajalta maksaa konkurssipesä. Työnantajan kuoltua on sekä kuolinpesän osakkailla että työntekijällä oikeus irtisanoa työsopimus sen kestosta riippumatta. Irtisanomisaika on 14 päivää. Irtisanomisoikeutta on käytettävä kolmen kuukauden kuluessa työnantajan kuolemasta. 9 Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijän raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että työntekijä käyttää oikeuttaan 4 luvussa säädettyyn perhevapaaseen. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys raskaudestaan. 70

71 Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai perhevapaata käyttävän työntekijän työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuneen työntekijän raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta. Työnantaja saa irtisanoa äitiys-, erityis-, äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla olevan työntekijän työsopimuksen 3 :ssä säädetyillä perusteilla vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan. 10 Luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun irtisanomissuoja Työnantaja saa irtisanoa työehtosopimuksen perusteella valitun luottamusmiehen ja 13 luvun 3 :ssä tarkoitetun luottamusvaltuutetun työsopimuksen tämän luvun 2 :ssä tarkoitetulla perusteella vain, jos niiden työntekijöiden enemmistö, joita luottamusmies tai luottamusvaltuutettu edustaa, antaa siihen suostumuksensa. Työnantaja saa irtisanoa luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun työsopimuksen 3 tai 7 :ssä taikka 8 :n 1 momentissa säädetyillä perusteilla vain, jos luottamusmiehen tai luottamusvaltuutetun työ päättyy kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön 4 :ssä tarkoitetulla tavalla. 11 Työsuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi Työnantaja saa yksipuolisesti muuttaa työsuhteen osa-aikaiseksi 3 :ssä tarkoitetulla irtisanomisperusteella irtisanomisaikaa noudattaen. 12 ( /456) Työntekijän oikeus työllistymisvapaaseen Jolleivät työnantaja ja työntekijä työnantajan irtisanottua työsopimuksen 7 luvun 3 ja 4 tai 7 :ssä tarkoitetuilla perusteilla ole sopineet muuta, työntekijällä on oikeus vapaaseen täydellä palkalla osallistuakseen irtisanomisaikanaan julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002) tarkoitetun työllistymisohjelman laatimiseen, sen mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssäoppimiseen tai oma-aloitteeseen tai viranomaisaloitteeseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun tai uudelleensijoitusvalmennukseen. Työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan seuraavasti: 1) enintään yhteensä viisi työpäivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi; 2) enintään yhteensä 10 työpäivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pidempi mutta enintään neljä kuukautta; 3) enintään yhteensä 20 työpäivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta. Työntekijän on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoitettava siitä ja vapaan perusteesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista sekä pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys kunkin vapaan perusteesta. Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa. 71

72 8 luku Työsopimuksen purkaminen 1 Purkamisperuste Työnantaja saa purkaa työsopimuksen noudatettavasta irtisanomisajasta tai työsopimuksen kestosta riippumatta päättyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Työntekijä saa vastaavasti purkaa työsopimuksen päättyväksi heti, jos työnantaja rikkoo tai laiminlyö työsopimuksesta tai laista johtuvia, työsuhteessa olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan niin vakavasti, että työntekijältä ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. 2 Purkamisoikeuden raukeaminen Purkamisoikeus raukeaa, jos työsopimusta ei ole purettu 14 päivän kuluessa siitä, kun sopijapuoli sai tiedon 1 :ssä tarkoitetun purkamisperusteen täyttymisestä. Jos purkaminen estyy pätevän syyn vuoksi, sen saa toimittaa 14 päivän kuluessa esteen lakkaamisesta. 3 Työsopimuksen purkautuneena pitäminen Jos työntekijä on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana työnantajalle pätevää syytä poissaololleen, työnantaja saa käsitellä työsopimusta purkautuneena poissaolon alkamisesta lukien. Jos työnantaja on poissa työpaikalta vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana työntekijälle pätevää syytä poissaololleen, työntekijä saa katsoa työsopimuksen purkautuneen. Jos poissaolosta ei ole voitu ilmoittaa toiselle sopijapuolelle hyväksyttävän esteen vuoksi, työsopimuksen purkautuminen peruuntuu. 9 luku Työsopimuksen päättämismenettely 1 Irtisanomisperusteeseen vetoaminen Työnantajan on toimitettava työsopimuksen irtisanominen kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun työnantaja sai tiedon 7 luvun 2 :ssä tarkoitetusta työntekijän henkilöön liittyvästä irtisanomisen perusteesta. 72

73 2 Työntekijän ja työnantajan kuuleminen Ennen kuin työnantaja irtisanoo työsopimuksen 7 luvun 2 :ssä tarkoitetulla perusteella tai purkaa työsopimuksen 1 luvun 4 :n perusteella tai 8 luvun 1 :ssä tarkoitetusta syystä, työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen syistä. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa. Ennen kuin työntekijä purkaa työsopimuksen 8 luvun 1 :ssä tarkoitetusta syystä, työntekijän on varattava työnantajalle tilaisuus tulla kuulluksi työsopimuksen purkamisen perusteesta. 3 Työnantajan selvitysvelvollisuus Ennen kuin työnantaja irtisanoo työsopimuksen 7 luvun 3 tai 7 :n perusteella, työnantajan on selvitettävä irtisanottavalle työntekijälle irtisanomisen perusteet ja vaihtoehdot sekä työvoimatoimistolta saatavat työvoimapalvelut niin hyvissä ajoin kuin mahdollista. Jos työsopimus irtisanotaan 7 luvun 8 :n perusteella, konkurssi- tai kuolinpesän on esitettävä selvitys irtisanomisen perusteesta työntekijöille niin pian kuin mahdollista. Työvoimaviranomaisten tehtävästä kartoittaa tarvittavat työvoimapalvelut yhteistyössä työnantajan ja henkilöstön edustajien kanssa säädetään julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa. ( /456) Jos irtisanominen kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa työntekijöiden edustajalle tai jollei tällaista ole valittu, työntekijöille yhteisesti. Jos työnantaja on lain säännöksen, sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen mukaan velvollinen neuvottelemaan irtisanomisen perusteesta työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa, työnantajalla ei ole 1 ja 2 momentissa tarkoitettua selvitysvelvollisuutta. 3 A ( /456) Työnantajan ilmoitus työvoimatoimistolle Työnantaja, joka irtisanoo 7 luvun 3, 4, 7 tai 8 :ssä tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla työntekijän, jolle ennen irtisanomisajan päättymistä kertyisi yhteensä vähintään kolmen vuoden mittainen työhistoria saman työnantajan tai eri työnantajien työssä, on velvollinen ilmoittamaan viipymättä irtisanomisesta työvoimatoimistolle. Sama velvollisuus on työnantajalla, jonka työssä työntekijä on työsuhteen päättyessä ollut määräaikaisessa työsuhteessa keskeytyksittä vähintään kolme vuotta tai määräaikaisissa työsuhteissa yhteensä vähintään 36 kuukautta viimeksi kuluneen 42 kuukauden aikana. Työnantajan on, työntekijän suostumuksella, liitettävä tähän 1 momentissa tarkoitettuun ilmoitukseen käytettävissään olevat tiedot työntekijän koulutuksesta, työtehtävistä ja työkokemuksesta. 3 B ( /456) Työnantajan tiedottamisvelvollisuus työllistymisohjelmasta ja työllistymisohjelmalisästä Työnantajalla on 3 a :ssä tarkoitetuissa tapauksissa velvollisuus tiedottaa työntekijälle tämän oikeudesta julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitettuun työllistymisohjelmaan sekä oikeudesta työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoitettuun työllistymisohjelmalisään. 73

74 4 Työsopimuksen päättämisilmoituksen toimittaminen Työsopimuksen päättämisilmoitus on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle tai työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos tämä ei ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty. Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla, katsotaan kirjeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva työsuhteen päättäminen toimitetuksi kuitenkin aikaisintaan loman tai vapaan päättymistä seuraavana päivänä. Toimitettaessa työsopimuksen päättämisilmoitus kirjeitse tai sähköisesti katsotaan 1 luvun 4 :n mukaiseen perusteeseen ja 8 luvun 1 :ssä tarkoitettuihin työsopimuksen päättämisperusteisiin vedotun sovitussa tai säädetyssä ajassa, jos ilmoitus on tuon ajan kuluessa jätetty postin kuljetettavaksi tai lähetetty sähköisesti. 5 Päättämisperusteiden ilmoittaminen työntekijälle Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen tai purkamisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty. 10 luku Työsopimuksen pätemättömyys ja kohtuuttomat ehdot 1 Oikeustoimilain mukainen pätemättömyys Jos työsopimus ei sido työntekijää oikeustoimilain 3 luvussa säädetyn pätemättömyysperusteen vuoksi, työntekijällä on pätemättömyyden voimaan saattamisen sijasta oikeus irtisanoa työsopimus päättymään heti, jollei pätemättömyysperuste ole menettänyt merkitystään. 2 Kohtuuttomat ehdot Jos työsopimuksen ehdon soveltaminen olisi hyvän tavan vastaista tai muutoin kohtuutonta, ehtoa voidaan sovitella tai se voidaan jättää huomioon ottamatta. 3 Mitättömän ehdon vaikutukset Vaikka työsopimuksen ehto on työntekijän suojaksi annetun säännöksen vastaisena mitätön, työsopimus on muilta osin voimassa. 4 Vajaavaltaisuuteen perustuva pätemättömyys Työnantaja ei saa vedota työntekijän vajaavaltaisuudesta johtuvaan sopimuksen pätemättömyyteen niin kauan kuin vajaavaltainen täyttää sopimusvelvoitteensa. 74

75 11 luku Kansainvälisluonteiset työsopimukset 1 Työsopimukseen sovellettava laki Jos työsopimuksella on liittymä useampaan kuin yhteen valtioon, työsopimukseen sovellettava laki määräytyy Roomassa 19. päivänä kesäkuuta 1980 tehdyn sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevan yleissopimuksen mukaisesti. 2 Lähetetyt työntekijät Suomeen lähetettyjen työntekijöiden työsuhteiden vähimmäisehdoista ja työoloista säädetään lähetetyistä työntekijöistä annetussa laissa (1146/1999). 12 luku Vahingonkorvausvelvollisuus 1 Yleinen vahingonkorvausvelvollisuus Työnantajan, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö työsuhteesta tai tästä laista johtuvia velvollisuuksia, on korvattava työntekijälle siten aiheuttamansa vahinko. Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen korvausvelvollisuus 1 luvun 4 :ssä taikka 7 tai 8 luvussa säädettyjen perusteiden vastaisesta työsopimuksen päättämisestä määräytyy 2 :n mukaan. Työntekijän, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö työsopimuksesta tai tästä laista johtuvia velvollisuuksia tai aiheuttaa työssään työnantajalle vahinkoa, on korvattava työnantajalle aiheuttamansa vahinko vahingonkorvauslain (412/1974) 4 luvun 1 :ssä säädettyjen perusteiden mukaan. Korvaus irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä määräytyy 6 luvun 4 :n mukaan. Vähintään 200 päivää lomautettuna olleen työntekijän oikeudesta saada työsopimuksen irtisanoessaan irtisanomisajan palkkaa tai sen osaa vastaava korvaus irtisanomisajalta säädetään 5 luvun 7 :n 3 momentissa. 2 Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä Työnantaja, joka on tässä laissa säädettyjen perusteiden vastaisesti päättänyt työsopimuksen, on määrättävä maksamaan korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Jos työntekijä on purkanut työsopimuksen 8 luvun 1 :ssä säädetyllä perusteella, joka on johtunut työnantajan tahallisesta tai huolimattomasta menettelystä, työnantaja on määrättävä maksamaan korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Yksinomaisena korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka. Työehtosopimuksen perusteella valitulle luottamusmiehelle ja jäljempänä 13 luvun 3 :ssä tarkoitetulle luottamusvaltuutetulle suoritettavan korvauksen enimmäismäärä on kuitenkin 30 kuukauden palkka. Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan työsopimuksen päättämisen syystä riippuen huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, määräaikaisen työsopi- 75

76 muksen jäljellä ollut kestoaika, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat. Jos työnantaja on irtisanonut työsopimuksen vastoin 7 luvun 3 tai 7 :ssä säädettyjä perusteita tai purkanut sen 1 luvun 4 :n tai yksinomaan 8 luvun 1 :ssä säädettyjen perusteiden vastaisesti, korvausta määrättäessä ei sovelleta 1 momentin säännöstä korvauksen vähimmäismäärästä. 3 Työttömyyspäivärahan vaikutus vahingonkorvauksen ja korvauksen maksamiseen Edellä 2 :n mukaan määrätystä korvauksesta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista on vähennettävä 1) 75 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta työttömyysturvalaissa (602/1984) tarkoitetusta ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta; 2) 80 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta työttömyysturvalaissa tarkoitetusta peruspäivärahasta; sekä 3) työntekijälle kyseiseltä ajalta työmarkkinatuesta annetun lain (1542/1993) nojalla maksettu työmarkkinatuki. Tuomioistuin voi tehdä korvauksesta 1 momentissa säädettyä pienemmän vähennyksen tai jättää vähennyksen kokonaan tekemättä, jos se on korvauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen kohtuullista. Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua asiaa käsiteltäessä tuomioistuimen on varattava työttömyysvakuutusrahastolle ja etuuden maksaneelle työttömyyskassalle tilaisuus tulla kuulluksi. Tuomioistuimen on velvoitettava työnantaja maksamaan korvauksesta vähennetty rahamäärä työttömyysvakuutusrahastolle ja toimitettava asiassa annettu lainvoiman saanut tuomio tai päätös sille tiedoksi. Mitä tässä säädetään työttömyysvakuutusrahastosta, koskee vastaavasti kansaneläkelaitosta käsiteltäessä 1 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitettua asiaa. Jos työnantajan korvausvelvollisuudesta tehdään sopimus, siinä on erikseen mainittava 2 :n nojalla sovittu kokonaiskorvaus sekä siihen sisältyvä työntekijälle työttömyydestä johtuvista, ennen sopimuksen tekemistä menetetyistä palkkaeduista maksettava korvaus. Korvauksesta on tehtävä vähennys noudattaen, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään. Työnantaja vastaa siitä, että korvauksesta vähennetty rahamäärä suoritetaan työttömyysvakuutusrahastolle tai kansaneläkelaitokselle ja että sopimusjäljennös toimitetaan sille tiedoksi. Mitä edellä säädetään 2 :n mukaan määrätystä korvauksesta, sovelletaan myös perusteettoman lomauttamisen johdosta 1 :n 1 momentin nojalla määrättyyn vahingonkorvaukseen. TyöttömyysturvaL 602/1984 ja L työmarkkinatuesta 1542/1993 on kumottu, ks. TyöttömyysturvaL 1290/

77 13 luku Erinäisiä säännöksiä 1 Yhdistymisvapaus Työnantajalla ja työntekijällä on oikeus kuulua yhdistykseen sekä oikeus osallistua tällaisen yhdistyksen toimintaan. Heillä on myös oikeus perustaa luvallinen yhdistys. Työnantajalla ja työntekijällä on niin ikään vapaus olla kuulumatta edellä tarkoitettuun yhdistykseen. Tämän oikeuden ja vapauden käytön estäminen ja rajoittaminen on kiellettyä. Yhdistymisvapauden vastainen sopimus on mitätön. 2 Kokoontumisoikeus Työnantajan on sallittava työntekijöiden ja heidän järjestöjensä käyttää maksutta työnantajan hallinnassa olevia sopivia tiloja taukojen aikana ja työajan ulkopuolella käsitelläkseen työsuhdeasioita sekä ammatillisen yhdistyksen toimialaan kuuluvia asioita. Kokoontumisoikeuden käyttö ei saa aiheuttaa haittaa työnantajan toiminnalle. 3 Luottamusvaltuutettu Työntekijät, joilla ei ole työnantajaa työehtosopimuslain nojalla sitovassa työehtosopimuksessa tarkoitettua luottamusmiestä, voivat valita keskuudestaan luottamusvaltuutetun. Luottamusvaltuutetun tehtävät ja toimivalta määräytyvät tässä laissa ja muualla työlainsäädännössä erikseen säädettävällä tavalla. Lisäksi työntekijät voivat erikseen enemmistöpäätöksin valtuuttaa luottamusvaltuutetun edustamaan heitä valtuutuksessa määrätyissä työsuhteita ja työoloja koskevissa asioissa. Luottamusvaltuutetulla on oikeus saada laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi tarpeelliset tiedot sekä riittävästi vapautusta työstään. Työnantajan on korvattava tästä aiheutuva ansion menetys. Muiden tehtävien hoitamiseksi luottamusvaltuutetulle annettavasta työstä vapautuksesta ja ansion menetyksen korvaamisesta on sovittava työnantajan kanssa. Luottamusvaltuutetun irtisanomissuojasta säädetään 7 luvun 10 :ssä. 4 Luottamusvaltuutettu ja liikkeen luovutus Luottamusvaltuutettu säilyttää 3 :ssä säädetyn asemansa, jos liike tai sen osa sitä luovutettaessa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luottamusvaltuutetun toimikausi päättyy liikkeen luovutuksen johdosta, hänellä on 7 luvun 10 :ssä säädetty irtisanomissuoja kuusi kuukautta toimikautensa päättymisestä. 77

78 5 Asuntoetu Työntekijällä on oikeus käyttää hänelle palkkaetuna annettua asuinhuoneistoa sen ajan, jolloin työnteko on keskeytynyt hyväksyttävän syyn vuoksi sekä työsuhteen päättyessä asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) 92 :ssä vuokranantajan irtisanomisajaksi säädetyn ajan. Työsuhteen päättyessä työntekijän kuoleman johdosta hänen huoneistossa asuvilla perheenjäsenillään on oikeus käyttää asuntoa kuolemantapauksen jälkeen sen ajan, johon työntekijällä olisi ollut oikeus, kuitenkin enintään kolme kuukautta. Työsuhteen päätyttyä työnantaja saa periä 1 momentissa tarkoitetusta huoneiston käytöstä vastikkeena neliömetriltä enintään määrän, joka on asumistukilain (408/1975) nojalla vahvistettu paikkakunnalla kohtuullisiksi enimmäisasumismenoiksi neliömetriä kohden. Vastikkeen perimisestä on ilmoitettava työntekijälle tai hänen perheenjäsenelleen. Vastiketta saadaan periä sen kuukauden alusta, joka lähinnä seuraa 14 päivän kuluttua ilmoituksesta. Vastaavasti työnantajalla on oikeus periä huoneiston käytöstä vastike hänen palkanmaksuvelvollisuutensa keskeydyttyä työsuhteen jatkuessa. Vastiketta saadaan periä aikaisintaan palkanmaksuvelvollisuuden päättymistä seuraavan toisen täyden kalenterikuukauden alusta. Vastikkeen perimisestä on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen maksuvelvollisuuden alkamista. Tärkeän syyn niin vaatiessa työnantaja voi 1 momentissa tarkoitetun työnteon keskeytyksen ajaksi sekä työsuhteen päättymisen jälkeiseksi ajaksi antaa työntekijän tai vainajan perheenjäsenen käytettäväksi muun soveliaan asunnon. Tästä aiheutuvat muuttokustannukset maksaa työnantaja. 6 Säännösten pakottavuus Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle tämän lain mukaan tulevia oikeuksia ja etuja, on mitätön, ellei tästä laista johdu muuta. 7 Poikkeaminen työehtosopimuksella Työnantajien ja työntekijöiden valtakunnallisilla yhdistyksillä on 6 :ssä säädetystä poiketen oikeus sopia siitä, mitä 1 luvun 5 :ssä (työsuhteen kestosta riippuvat työsuhdeetuudet), 2 luvun 5 :ssä (työnantajan velvollisuus tarjota työtä osa-aikatyöntekijälle), 11 :ssä (sairausajan palkka) ja 13 :ssä (palkanmaksuaika ja -kausi), 5 luvun 3 :ssä (ennakkoselvitys ja työntekijän kuuleminen), 4 :ssä (lomautusilmoitus) ja 7 :n 2 momentissa (työnantajan oikeus vähentää lomautusilmoitusajan palkka irtisanomisajan palkasta), 6 luvun 6 :ssä (työntekijän takaisin ottaminen) sekä 9 luvussa (työsopimuksen päättämismenettely) säädetään. Mainittujen yhdistysten välisellä työehtosopimuksella saadaan myös sopia 5 luvun 2 :n 1 momentin 2 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitetun lomauttamisen perusteista, ei kuitenkaan pidentää 1 momentin 2 kohdassa mainittua lomautuksen enimmäisaikaa ja rajoittaa 7 luvun 4 :ssä säädetyn työn tarjoamisvelvollisuuden alueellista laajuutta. Edellä 1 momentissa tarkoitettuja työehtosopimuksen määräyksiä työnantaja saa soveltaa niidenkin työntekijöiden työsuhteissa, jotka eivät ole sidottuja työehtosopimukseen, mutta joiden työsuhteissa työnantajan on työehtosopimuslain mukaan noudatettava 78

79 työehtosopimuksen määräyksiä. Jos työsopimuksessa on niin sovittu, saadaan työehtosopimuksen mainittuja määräyksiä noudattaa työehtosopimuksen lakkaamisen jälkeen uuden työehtosopimuksen voimaantuloon saakka niissä työsuhteissa, joissa määräyksiä saataisiin soveltaa, jos työehtosopimus olisi edelleen voimassa. Mitä tässä pykälässä säädetään työnantajien valtakunnallisesta yhdistyksestä, sovelletaan vastaavasti valtion neuvotteluviranomaiseen ja muuhun valtion sopimusviranomaiseen, kunnalliseen työmarkkinalaitokseen, evankelis-luterilaisen kirkon sopimusvaltuuskuntaan ja ortodoksiseen kirkkokuntaan sekä Ahvenanmaan maakunnan maakuntahallitukseen ja Ahvenanmaan maakunnan kunnalliseen sopimusvaltuuskuntaan. 8 Yleissitovan työehtosopimuksen laista poikkeavat määräykset Työnantaja, jonka on noudatettava 2 luvun 7 :ssä tarkoitettua yleissitovaa työehtosopimusta, saa noudattaa tämän työehtosopimuksen soveltamisalalla myös sen tämän luvun 7 :ssä tarkoitettuja määräyksiä, jos niiden soveltaminen ei edellytä paikallista sopimista. Tällöin sovelletaan myös, mitä 7 :n 2 momentin toisessa virkkeessä säädetään. 9 ( /743) Vanhentuminen ja kanneaika Työntekijän palkkasaatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua erääntymispäivästä, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Sama vanhentumisaika koskee myös muita tässä laissa tarkoitettuja saatavia. Työntekijälle aiheutuneen henkilövahingon korvaamisessa vanhentumisaika on kuitenkin kymmenen vuotta. Työsuhteen päätyttyä 1 momentissa tarkoitettu saatava raukeaa, jos kannetta ei nosteta kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt. Jos kuitenkin työntekijän saatavan perusteena olevia työehtosopimuksen määräyksiä on pidettävä ilmeisen tulkinnanvaraisina, saatava vanhentuu kuten 1 momentissa säädetään. 10 Nähtävänäpito Työnantajan on pidettävä tämä laki ja 2 luvun 7 :ssä tarkoitettu yleissitova työehtosopimus työntekijöiden vapaasti saatavilla työpaikalla. 11 Rangaistussäännökset Rangaistus 2 luvun 2 :ssä säädetyn syrjintäkiellon rikkomisesta säädetään rikoslain (39/1889) 47 luvun 3 :ssä, 13 luvun 1 :ssä säädetyn yhdistymisvapauden loukkaamisesta rikoslain 47 luvun 5 :ssä sekä 7 luvun 10 :ssä tarkoitetun luottamusmiehen ja 13 luvun 3 :ssä säädetyn luottamusvaltuutetun oikeuksien loukkaamisesta rikoslain 47 luvun 4 :ssä. 79

80 Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo 2 luvun 17 :n (kuittausoikeuden rajoitus), 6 luvun 7 :n (työtodistus) taikka 13 luvun 2 (kokoontumisoikeus) tai 10 :n (nähtävänäpito) säännöksiä taikka 2 luvun 16 :n 2 momentin vastaisesti pyynnöstä huolimatta jättää antamatta palkkalaskelman työntekijälle, on tuomittava työsopimuslakirikkomuksesta sakkoon. Vastuu työnantajan ja tämän edustajan kesken määräytyy rikoslain 47 luvun 7 :ssä säädettyjen perusteiden mukaan. ( /304) 12 Valvonta Työsuojeluviranomaiset valvovat tämän lain noudattamista. Työsuojeluviranomaisten on valvontatehtävässään ja erityisesti valvoessaan yleissitovien työehtosopimusten noudattamista toimittava kiinteässä yhteistyössä niiden työnantajien ja työntekijöiden yhdistysten kanssa, joiden tekemien yleissitovien työehtosopimusten määräyksiä työnantajien on 2 luvun 7 :n mukaan noudatettava. Työsuojeluviranomaisilla on pyynnöstä oikeus saada työnantajalta jäljennös valvonnan kannalta tarpeellisista asiakirjoista sekä yksityiskohtainen selvitys suullisesti tehdyistä sopimuksista. 14 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 1 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta Kumottavat säännökset Tällä lailla kumotaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annettu työsopimuslaki (320/1970) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Jos muussa laissa tai asetuksessa viitataan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleeseen työsopimuslakiin, on sen sijasta sovellettava tätä lakia. 3 Siirtymäsäännös Työsuhteissa, joissa työnantajan on noudatettava tai hän saa noudattaa joko työehtosopimuslain tai tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen työsopimuslain 17 :n 1 ja 2 momentin nojalla ennen tämän lain voimaantuloa tehtyä työehtosopimusta, hän saa soveltaa sen tästä laista poikkeavia määräyksiä työehtosopimuksen voimassaolon päättymiseen saakka, ellei työehtosopimusta muuteta sitä ennen. Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen työsopimuslain 17 :n 1 ja 2 momenttia sovelletaan siihen saakka, kun työehtosopimuksen yleissitovuus on työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetussa laissa tarkoitetulla tavalla vahvistettu ja päätös on saanut lainvoiman. 80

81 Työnantajan 13 luvun 10 :ssä säädetty velvollisuus pitää 2 luvun 7 :ssä tarkoitettu yleissitova työehtosopimus työntekijöiden nähtävänä alkaa siitä päivästä, kun yleissitovuuden vahvistamista koskeva päätös on toimitettu ministeriöiden ja valtion muiden viranomaisten määräyskokoelmista annetun lain (189/2000) 6 :ssä tarkoitettuun oikeusministeriön ylläpitämään määräyskokoelmaan ja yleissitova työehtosopimus on julkaistu työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 14 :ssä säädetyllä tavalla. 81

82 LIITE 3 ETÄTYÖOPAS TIETOLIIKENNE-, INFORMAATIO- JA VERKOSTOTEKNOLOGIA- ALALLE 30. JOHDANTO Etätyö on osa tuotantorakenteen ja koko yhteiskunnan muutosta. Teollisuusyhteiskunnasta olemme ensin siirtyneet jälkiteolliseen yhteiskuntaan ja sitten palveluyhteiskuntaan, joka on nyt muuttunut informaatio- ja tietoyhteiskunnaksi. Tietoyhteiskunnassa tuotannon painopiste on tuotannossa ja käsittelyssä. Yhä suurempi osa jokapäiväistä elämäämme on erilaista tiedon käsittelyä. Maksaessamme laskua pankkiautomaatilla tai kotitietokoneella emme käsittele rahaa, vaan sitä koskevaa tietoa. Tietoyhteiskunnassa ammattiosaamisen ja varsinkin erityisammattiosaamisen tarve kasvaa. Teoreettisen tiedon merkitys korostuu erilaisissa innovaatiossa ja päätöksenteossa. Tulevaisuussuuntautuneisuus ja teknologian vaikutukset lisääntyvät. Ympäristötietoisuus lisääntyy ja se lisää myös tarvetta löytää ekologian huomioon ottavia ratkaisuja. Tietoyhteiskunnassa toimiminen edellyttää monipuolisuutta, syvällisten ammatillisten taitojen osaamista ja niiden luovaa soveltamista jäykkien hierarkioiden sijaan. Tuotantorakenteen ja yhteiskunnan muutos heijastuu myös suhtautumisessa työhön. Työltä odotetaan seuraavia asioita: 30. palautejärjestelmä, palautetta työn suorittamisesta 31. kykyjen monipuolisuus, työ antaa tekijälleen mahdollisuuden soveltaa koko osaamistaan 32. työn identiteetti, työntekijä näkee työnsä osana kokonaisuutta 33. työn merkitys, työntekijä tietää tekevänsä tärkeää ja mielekästä työtä 31. MITÄ ETÄTYÖ ON? Etätyö syntyi 1970-luvun alussa Yhdysvalloissa Kaliforniassa, jossa kilometrien mittaiset liikenneruuhkat ja tunteja kestävät työmatkat ovat jokapäiväistä arkea. Uusien työtapojen etsintään olivat siten selvät käytännölliset syyt. Samalla nousivat esiin myös muut uusien työmuotojen kehittämiseen liittyvät kysymykset. Etätyö tarjoaa mahdollisuuden erityisesti työn organisoinnin kehittämiseen, tuottavuuden ja työelämän parantamiseen. Etätyö on myös alueellisen kehittämisen väline Etätyö on monimuotoista Etätyö on työtä, joka voidaan tehdä työpaikalla, mutta tehdään joko kotona tai erityisessä etätyöpisteessä. Työ suoritetaan tietotekniikan avulla ja myös yhteys työnantajaan hoidetaan tietoliikenneyhteyksin. 82

83 Etätyössä voidaan työ jakaa uudella tavalla kodin ja työpaikan/etätyöpisteen välillä. Etätyö voi olla organisaation sisäistä verkostotyöskentelyä tai eri organisaatioiden välistä projektityöskentelyä, tietoliikennetuettua tiimityötä. Etätyö voidaan jakaa tekopaikasta ja työn luonteesta riippuen seitsemään eri tyyppiin: - kotona tehtävä etätyö - liikkuva etätyö - satelliittitoimisto - etätyökeskus - hajautettu tietoliikenneavustettu ryhmätyö - etäpalvelut, kuten etäylläpito ja etäkonsultointi 2.3. Mitä töitä voi tehdä etätyönä Etätyöksi soveltuu periaatteessa kaikki tietotyö, jossa tarve henkilökohtaiseen kanssakäymiseen on vähäinen. Työtehtävät voidaan suorittaa etätyönä, kun - niillä on selkeät, mitattavat tavoitteet ja aikataulut - ne ovat ensisijaisesti yhden henkilön itsenäisesti suorittamia - työ on sisäisesti tyydyttävää ja tyydytyksen saaminen perustuu muuhunkin kuin vain ulkoiselle palautteelle - työ ei vaadi erikoisvälineitä, joita on vaikea sijoittaa muualle kuin työpaikalle - työntekijän jatkuva läsnäolo työpaikalla ei ole välttämätöntä esim. työn ohjaukseen tai työjärjestelyihin liittyvistä syistä - työhön liittyvät yhteydenpitotarpeet voidaan hoitaa tietoliikennevälineillä kuten puhelimella tai sähköpostilla. Kun valitaan etätyönä suoritettavia tehtäviä, on syytä kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: - tehtävien luonne - työsykli - käytettävissä oleva teknologia - töiden tai toimintojen mahdollinen uudelleen järjestely Tekijöitä, jotka puoltavat työn tekemistä toimistossa: - yrityskulttuuri painottaa lähivalvontaa ja tietoa siitä, mitä alaiset tekevät - työn laatu vaatii lähivalvontaa - työntekijät ovat uusia ja/tai kouluttamattomia - välittömistä tapaamisista/neuvotteluista on yritykselle kilpailuetua 2.4 Missä etätyötä voi tehdä Yleisin etätyön tekopaikka on työntekijän koti. Muita, huomattavasti harvinaisempia vaihtoehtoja ovat satelliittitoimisto ja etätyökeskus (muut etätyöpisteet). Satelliittitoimisto vastaa muuten yrityksen sivutoimipistettä, mutta se toimii etätyöpohjaisesti. Työntekijät työskentelevät siellä itsenäisesti ilman paikalla tapahtuvaa työn valvontaa ja ohjausta. 83

84 Satelliittitoimisto voi olla ratkaisu esim. silloin, kun yritys harkitsee toimipisteen sulkemista sellaisella alueella, jolla asuu useita työntekijöitä tai jossa asiakasyhteyksien hoitaminen helpottuu työpisteen ansiosta. Se saattaa tulla kysymykseen myös jonkin projektin käytännön järjestelyissä. Etätyökeskus on mahdollinen ratkaisu silloin, kun työpisteen sijoittaminen etätyöntekijän kotiin on hankalaa. Se voi olla myös etätyöntekijän oma ratkaisu, joka helpottaa työn ja vapaa-ajan pitämistä erossa toisistaan. Etätoimisto voi olla myös usean yrityksen yhteinen naapuristokeskus tai ns. tietotupa maaseutualueella. Etätyötä voidaan tehdä liikkuvan työn yhteydessä esim. hotellihuoneesta, asiakkaan toimitiloista tai autosta käsin Lainsäädäntö- sopimus- ja verotuskysymykset Työsuhteessa tehtävään etätyöhön sovelletaan työsopimuslakia. Kotona tai muussa etätyöpisteessä tehtävä etätyö rinnastetaan työpaikalla tehtävään työhön. Ylityön tekeminen kotona edellyttää molempien osapuolten tahdonilmaisua. Etätyötä koskevat pääsääntöisesti kaikki työlainsäädännön määräykset kuten esim.; työsuhdeturva, työterveyshuoltolaki, tapaturmavakuutuslaki, sairausajan palkka, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työttömyysturvalaki ja eläketurva Etätyöstä sovittava Etätyön aloittamisesta sovitaan työpaikalla. Etätyö perustuu työntekijän ja työnantajan osalta vapaaehtoisuuteen. Silloin, kun osapuolet sopivat asiasta yhteistyön ja vapaaehtoisuuden hengessä, voidaan etätyöhön siirtymiseen ja siitä takaisin normaalityöhön siirtymiseen liittyvät ongelmat helpoimmin välttää. Etätyöstä sovitaan kirjallisesti. Kirjallinen sopimus helpottaa sovittujen ehtojen toteen näyttämistä erityisesti silloin kun sopimuksen sisällöstä on erilaisia näkemyksiä. Etätyön erityispiirteistä johtuen on etätyösopimusta tehtäessä syytä sopia ainakin seuraavista seikoista: - työn määrä (vakio/vaihteleva) - palkkausperusteet - etätyön ajallinen kesto - etätyösopimuksen päättämismenettely - eri tehtävien suorituspaikka ja -aika silloin, kun työtä tehdään sekä työnantajan osoittamalla että työntekijän valitsemalla työpaikalla - yhteydenpito työnantajan ja työntekijän välillä - työtila - työvälineet (hankinta, kunnossapito ja kustannusten kohdentaminen) - tarvikkeet (hankinta, kuljetukset) - työnantajan tarjoamat tukipalvelut - puhelinkulut - työn raportointi, tarkastus ja valvonta - tietoaineiston säilytys ja hävittämistapa 84

85 - poikkeamien raportointi - murrot etätyöpisteeseen - tietokonevirukset Työnantajalla on oltava erityinen syy voidakseen tarkastaa, miten työntekijä noudattaa asunnossaan työtä koskevia säännöksiä. Pelkästään työnjohto- ja valvontavaltansa perusteella työnantajalla ei ole oikeutta mennä kotonaan työtä tekevän työntekijän asuntoon vastoin tämän tahtoa. Kiistoilta vältytään, jos tarkastuksen mahdollisuus otetaan huomioon, kun sopimusta tehdään. Etätyön lopettamistilanteessa on muistettava, että - yrityksen omistamat laitteet ja ohjelmistot palautetaan yritykselle - etätyötä varten perustetut tietoliikenneratkaisut puretaan. Samoin etätyössä käytetyt käyttäjätunnukset ja salasanat sekä muut etätyöhön liittyvät oikeudet lopetetaan - työnantajan etätyöpisteeseen hankkimat kalusteet palautetaan työnantajalle - muu etätyöskentelyä varten hankittu työnantajan omaisuus palautetaan työnantajalle - kaikki tallenteet ja asiakirjat palautetaan työnantajalle - jos etätyössä käytetty laitteisto on ollut työntekijän, tai se jää hänelle, kaikki työnantajan aineisto poistetaan kiintolevyltä - etätyön lopettamisesta laaditaan asiakirja, jossa molemmat osapuolet yhdessä toteavat, että etätyö on asianmukaisesti lopetettu. Asiakirjan allekirjoittavat työntekijä ja työnantaja tai tämän edustaja 2.7 Verotus Työntekijä saa verotuksessa vähentää kotona olevan työhuoneen kustannukset omista tuloistaan tulonhankkimisvähennyksenä verohallituksen yhtenäistämisohjeiden mukaisesti. Toisaalta kokoaikaisessa etätyössä työmatkakuluvähennykset saattavat jäädä pois Mikä on työmarkkinajärjestöjen kanta? Suomessa työnantaja- ja työntekijäjärjestöt suhtautuvat pääasiassa myönteisesti etätyöhön. Työmarkkinajärjestöjen lähtökohtana etätyöratkaisuille on se, että ne ovat yritys- ja tapauskohtaisia, perustuvat vapaaehtoisuuteen ja että järjestelyjen yksityiskohdista sovitaan kirjallisesti kussakin yrityksessä erikseen. 3. ETÄTYÖMÄÄRÄYKSET 3.1 Soveltamisala Näitä etätyömääräyksiä sovelletaan niihin työntekijöihin, jotka tekevät kokonaan tai osittain työtä kotonaan tai muussa etätyöpisteessä hyödyntäen tieto- ja viestintäteknologiaa. Etätyöhön sovelletaan Sähköalojen ammattiliitto ry:n ja Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n välistä tietoliikenne-, ja informaatio- ja verkostoteknologian työehtosopimusta. 85

86 3.2. Periaatteet 30. Etätyön käyttöönotto on vapaaehtoista molemmin puolin. Etätyön käyttöönotosta sovitaan yrityksessä työehtosopimuksen paikallista sopimista koskevien määräysten mukaisesti. Lisäksi etätyöstä tehdään kirjallinen sopimus työnantajan ja työntekijän välillä. Sopimuskaavake on tämän sopimuksen liitteenä. Etätyön käyttöönotto edellyttää, että työntekijä, työ ja työympäristö ovat siihen soveltuvia. 31. Esimies määrittelee etätyönä tehtävän työn ja etätyön laajuuden. Etätyönä voidaan sopia tehtäväksi sellainen työntekijän tehtäviin kuuluva työ joka ei vaadi välitöntä paikallaoloa toimipisteessä. 32. Etätyöntekijöitä kohdellaan samalla tavalla kuin muita yrityksen työntekijöitä, ja he kuuluvat yrityksen johonkin organisaatioyksikköön. Jos työntekijä ryhtyy tekemään etätyötä, hänen työehtonsa tai asemansa työntekijänä eivät näin ollen muutu. 33. Yritys toimittaa, asentaa ja huoltaa kaikki etätyössä tarvittavat laitteet, ellei toisin sovita. 34. Etätyöstä aiheutuvista kustannuksista vastaa työnantaja. Tällaisia kustannuksia ovat esimerkiksi: - mahdolliset vakuutukset laitteille - sähkö - huoneiston kuluminen - haitta - tietoliikennekulut - muut mahdolliset lisäkulut 35. Etätyöntekijöillä on samat koulutus- ja etenemismahdollisuudet kuin muillakin yrityksen työntekijöillä. Yritys soveltaa heihin samaa työnarviointipolitiikkaa kuin muihinkin työntekijöihin. 36. Kun työskentely kotona tai muussa etätyöpisteessä ei ole enää mahdollista, työnantaja pyrkii kaikin keinoin löytämään vaihtoehtoisen työpaikan työehtosopimusten ja lainsäädännön määräysten mukaisesti. 37. Yrityksen työterveys- ja työturvallisuussääntöjä sovelletaan etätyöntekijöiden työpisteisiin asiaa koskevan lainsäädännön ja työehtosopimuksen mukaisesti. 38. Työnantaja vastaa siitä, että etätyöntekijät eivät syrjäydy ja eristy; heille tulee antaa tilaisuus tavata yrityksen muita työntekijöitä säännöllisesti ja saada yrityksen toimittamaa tiedotusta. Etätyöntekijän tulee huolehtia omalta osaltaan yhteydenpidosta yritykseen ja muihin työntekijöihin. 39. Etätyössä sovelletaan työsopimuslain salassapitomääräyksiä. 40. Etätyöntekijöille on ilmoitettava heidän työnsä valvontaan käytettävästä menetelmästä. Valvonnan olisi mahdollisuuksien mukaan koskettava mieluummin tulosta kuin toimintaa. Kaikkien työn valvontajärjestelmien on oltava johdonmukaisia yrityksen tiloissa työskenteleviin työntekijöihin sovellettavien järjestelmien kanssa, ja niissä on otettava huomioon etätyön erityispiirteet. 86

87 41. Yrityksen muiden henkilöiden käynneistä etätyöntekijöiden kotona on ilmoitettava ja sovittava ennalta. 42. Etätyöntekijöillä on samat kollektiiviset oikeudet kuin yrityksen tiloissa työskentelevillä työntekijöillä; tähän kuuluu myös oikeus olla yhteydessä työpaikan luottamushenkilöorganisaatioon ja ammattiliittojen edustajiin. 43. Etätyöhön noudatetaan työehtosopimuksen ja työaikalain työaikamääräyksiä. 44. Työnantajan aloitteesta tehtävästä ylityöstä maksetaan työehtosopimuksen ja työaikalain mukaiset korvaukset. Työnantajan aloitteesta tehtävästä ilta- sekä yötyöstä maksetaan työehtosopimuksen mukaiset korvaukset. 4. JÄRJESTÖJEN SUOSITUS Osapuolet suosittelevat etätyöoppaan ja sen sisältämien sopimusten käyttämistä niissä yrityksissä, joissa tehdään etätyötä. Työryhmä Ari Luodes Ossi Herrala Taisto Seppänen Martti Aslamaa Kari Honka Sauli Väntti TIKLI TIKLI TIKLI Sähköliitto Sähköliitto Sähköliitto Lähteet Etätyöopas työnantajille, Etätyön teemaryhmä 1997, toim. A.Luukinen, I.Rantala Helsingissä TIETO- JA TEKNIIKKA-ALOJEN TYÖNANTAJALIITTO TIKLI ry Harri Hietala SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO ry Martti Alakoski Heimo Rinne 87

88 ETÄTYÖSOPIMUS 30. Sopijapuolet Työntekijä: Työnantaja: Esimies: 2. Vakituinen työhönottopaikka Työpaikka: Osoite: Puh: Faksi: 3. Etätyönä tehtävä työ 4. Etätyön suorituspaikka Etätyön suorituspaikka on pääsääntöisesti työntekijän kotona mutta myös muustakin suorituspaikasta voidaan sopia esimiehen kanssa. Osoite: Puh: Faksi: Työn niin vaatiessa tai esimiehen määräyksestä on työntekijä velvollinen työskentelemään vakituisessa työpaikassaan. Mikäli työntekijä suorittaa osan työstään kotona tai muussa etätyöpisteessä, eikä etätyöpäivien ajankohdista ole erikseen sovittu, tulee työntekijän ilmoittaa etukäteen työnantajalle koska on etätyössä. 5. Työntekijän työhön liittyvät velvoitteet etätyön aikana Työntekijän työvelvoite on sama kuin työnantajan toimitiloissa tehtävässä työssä. Raportointi tapahtuu esimiehen kanssa sovittavalla tavalla. Työhön liittyvän normaalin salassapitovelvollisuuden lisäksi työntekijän on etätyön aikana erityisesti huolehdittava tietosuojan säilymisestä etätyöpaikassa säilytettävälle tietoaineistolle. 6. Työehtosopimus Etätyöhön sovelletaan Sähköalojen ammattiliitto ry:n ja Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n välistä tietoliikenne-, ja informaatio- ja verkostoteknologian työehtosopimusta. 7. Työvälineet ja laitteet Työnantaja hankkii, toimittaa, asentaa ja huoltaa kaikki etätyössä tarvittavat laitteet. Lisäksi on sovittu seuraavaa: 88

89 8. Kustannusten korvaukset Etätyöstä työntekijälle aiheutuvista kustannuksista on sovittu seuraavaa: 9. Muut määräykset Työssä poissaoloista (esimerkiksi sairaudesta) ilmoitetaan samalla tavalla kuin vakituisessa toimipisteessä. Työnantajan aloitteesta tehtävästä ylityöstä maksetaan työehtosopimuksen ja työaikalain mukaiset korvaukset. Työnantajan aloitteesta tehtävästä ilta- sekä yötyöstä maksetaan työehtosopimuksen mukaiset korvaukset. 10. Sopimuksen voimassaolo Etätyösopimus astuu voimaan allekirjoituspäivänä ja on voimassa toistaiseksi tai määräajan. Määräajaksi sovittu etätyösopimus päättyy määräajan umpeuduttua. Sopimus voidaan irtisanoa molemmin puolin yhden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Etätyö voi myös päättyä yhteisesti sovittavana ajankohtana. Toistaiseksi voimassa oleva Määräaikainen Etätyö alkaa.. ; Määräaikaiseksi sovittu etätyö päättyy... Tätä sopimusta on tehty kaksi kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. Työnantaja toimittaa kopion sopimuksesta luottamusmiehelle. Paikka ja päivämäärä Esimies Työntekijä 89

90 Aakkosellinen hakemisto Ajokilometrikorvaus 30 Allekirjoituspöytäkirja 5-10 Ammatillinen koulutus 49 Ammattitutkintolisä 18 - lisän maksaminen 18 - kulukorvaus 19 Ansion määräytyminen 15 Ansionmenetyksen korvaus 29, 49 - kutsuntapäivä 37 - lääketieteellinen tutkimus 64 - luottamusvaltuutetulle 77 Arkipyhäkorvaus 26 Ateriakorvaus 29-30, 50 Autonkuljettajalisä 6-7, 9, 23 Ay-koulutus 49 Ay-jäsenmaksun periminen 39 Erikoisammattitutkintolisä 18 Erilliset lisät 9, 18, 23, 25 - ammattitutkinto 9, 18, 23 - erikoisammattitutkinto 9, 18, 23 - erittäin likaisen työn lisä 9, 19, 23 - erittäin likaisen työn lisä korotettu 9, 19, 23 - kärkimies 9, 20, 23 - vuorotyö 9, 20, 23 - ilta 9, 20, 23 - yö 9, 20, 23 - tunneli 9, 20, 23 - mastolisä 20 - lämpölisä 9, 21, 23 - luokkahitsaajalisä 9, 21, 23 - autonkuljettaja 9, 23 - työnopetus 9, 23 Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen 38 Erityinen työntekemispaikka 29 Etätyö 82-87, Helatorstai 26 Henkilökohtainen palkanosa 7, 16, 21 Henkilökohtaiset merkkipäivät (50 ja 60) 37 Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta ja kokousten järjestäminen 48 Hoitovapaa 37, Hälytysluontoinen työ 27 Hälytysraha 27 Iltavuoro 20 Irtisanominen Irtisanomisajat 14, 67 Isyysvapaa 37, Järjestäytymisvapaus 11 Keskituntiansio 17, 21, 25, 35 Kilometrikorvaukset 30 Kotimaan päiväraha 29 90

91 Koulutusajan palkat Kunnalliset luottamustehtävät 37 Kutsuntapäivän palkka 37 Kärkimieslisä 20 Lepoaika 25 Liitesopimukset ja pöytäkirjat 11, 41-51, 52-81, Liukuva työaika 25 Lomakorvaus 33, 34 Loman keskituntiansio 33, 34 Lomapäivien kerroin 34 Lomaraha 34 Lomautus 13, 65, 78 Luottamushenkilöiden ansionmenetyksen korvaus luottamusmies työsuojeluvaltuutettu Luottamustehtäviin vapautus 37 - TES-neuvottelut, Sähköliiton toimielimet 10 Luottamusmiehelle annettavat tiedot 38, 47 Luottamusmiehen ajankäyttö 43 Luottamusmiehen tehtävät 42 Luottamusmiehen valinta 42 Lyhyt tilapäinen loma, poissaolo 37 Lääkärintarkastukset 36 Majoituskorvaus 30 Matkakustannukset 10 - ateriakorvaus 29-30, 50 - päivärahatyö Matkavuorokausi 29 Matkustaminen Muunnettu kuukausipalkka 7 Neuvottelujärjestys 38 Odottamaton työ 27 Omaisten kuolemantapaukset 37 Osa-ajan palkka 22 Paikallinen sopiminen 12 Palkanlaskentakausi 10 Palkkakäsitteet 17 Palkkamääräykset Perhevapaat Pyöristykset 10 Päivärahatyöt majoituskorvaus 30 - matkustusaika 27 - päiväraha 29 - yöpymisraha 30 Pätevyydenluokitus 6, 8 Pääluottamusmies 41 - ajankäyttö 44 - annettavat tilastotiedot 47 - korvaukset 44 Reserviharjoitusajan palkka 37 91

92 Ruokailutauot 25 Sairaan lapsen hoito 37 - vaikeasti sairaan lapsen hoito 36 Sairauden uusiutuminen 35 Sairausajan palkka 35, 57 Sopimuksen soveltamisala 11 Sopimuksen voimassaoloaika 40 Sosiaaliset edut 50 Suojavaatetus 33 Suorituspalkkatyö Säännöllinen työaika 23 Tehtävien muuttuminen 16 Tunnelilisä 9, 20, 23 Tuntiansio 17, 21, 26, 28, 35 Tuntipalkka 7, 17, 21-23, 25, 28 Työaikamääräykset 23 - liukuva työaika 25 - säännöllinen työaika 23 Työehtosopimuksen soveltamisala 11 Työhönottopaikka 88 Työrauhavelvoite 11 Työsopimus 52 Työsuhde 13 - alkaminen 13 - päättyminen 13 Työsuojelu Työsuojeluvaltuutettu ajankäyttö 43 - korvaukset 44 Työturvallisuus 38, 55, 60 Työviikko 23 Työvuorokausi 23 Työvälineet 33, 88 Ulkopuolinen työvoima 50 Urakkatyö Uusi palkkausjärjestelmä 6 Vaativuuden mukainen palkka 7, 17, Vaativuustasot 15 Vanhempainvapaa 37, 61, 62 Vapaapäivä 24, 26, 28, 49 Varallaolo 28 Varsinainen työpaikka 13, 31 Viikoittainen vapaa-aika 24 Viikkoylityö 25 Virkistystauko 25 Vuorokausilepo 24 Vuorotyölisä 20 Vuosiloma 33 Vuosilomapalkka Vähimmäispalkat 7, 8, Yhteisurakka 18 92

93 Yleissopimus Ylityö 25-27, 84, 87, 89 Yrityskohtainen erä 6, 8 Yötyölisä 20 Yövuoro 20 Äitiysloma 37, 55, 61, 62, 71 93