TIETO- JA VERKOSTO- TEKNOLOGIA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS. Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry Sähköalojen ammattiliitto ry

Transkriptio

1 TIETO- JA VERKOSTO- TEKNOLOGIA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry Sähköalojen ammattiliitto ry 1

2 VUOSIEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Työehtosopimuksen allekirjoittaminen Palkkojen korottaminen Vuosi Vuosi Vuosi Muut korvaukset Erilliset lisät Urakat Palkkausjärjestelmän ylläpito Matkakustannukset Palkanlaskentakausi Työehtosopimusneuvotteluihin ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n hallinnon kokouksiin osallistuminen Soveltamisala Pyöristykset Tutustu työelämään ja tienaa kesäharjoitteluohjelma SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA JÄRJESTÄYTYMISVAPAUS LIITESOPIMUKSET JA PÖYTÄKIRJAT TYÖRAUHAVELVOITE PAIKALLINEN SOPIMINEN Sopimisen edellytykset Tavoitteet Yrityskohtaiset tavoitteet Paikallisen sopimisen menettelytavat Sopimisen muoto Paikallisen sopimuksen voimassaoloaika TYÖSUHDE Yleiset määräykset Tiedottaminen uudelle työntekijälle Varsinainen työpaikka Varsinaisen työpaikan siirto Työsuhteen päättäminen ja työntekijän lomauttaminen PALKKAMÄÄRÄYKSET Ansion määräytyminen Vaativuustasot Henkilökohtainen palkanosa Palkkakäsitteet Palkkaustavat Aikatyö Suorituspalkkatyö Erilliset lisät Ammattitutkintolisä Erittäin likaisen työn lisä Kärkimieslisä Vuorotyölisä Ilta- ja yötyölisä Tunnelilisä Mastolisä Lämpölisä

3 9 Luokkahitsaajan lisä Yhdistelmälisä Tuntipalkka ja keskituntiansio Kuukausipalkkaisen työntekijän tuntipalkan määräytyminen Tuntipalkkaisen työntekijän keskituntiansion määräytyminen Osa-ajan palkka Vähimmäispalkat TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET Työviikko ja työvuorokausi Säännöllinen työaika Työajan sijoitus Paikallisesti sovittu työaika Vuorokausilepo Viikoittainen vapaa-aika Viikon vapaapäivät Liukuva työaika Päivittäiset lepoajat YLITYÖ Vuorokautinen ylityö Viikoittainen ylityö Ylityöt jakso-, kaksi- ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä Työajaksi rinnastettava aika Sunnuntaityökorvaus Ylitöiden tarkastelujakso Juhlapyhinä tehty työ Arkipyhäkorvaus ja itsenäisyyspäivän palkka ODOTTAMATON TYÖ HÄLYTYSLUONTOINEN TYÖ Hälytysraha Palkka Matkustusaika VARALLAOLO TYÖAJAN LYHENTÄMINEN PÄIVÄ- JA KAKSIVUOROTYÖSSÄ MATKUSTAMINEN Yleistä Kotimaan päiväraha ja ateriakorvaus Ajokilometrikorvaus Yöpymiskustannusten korvaaminen Päivittäiset työmatkat Komennustyöt Matkat komennuspaikkakunnalle Matkat komennuspaikkakunnalla Kotona käynnit komennuksen kestäessä Työskentely ulkomailla Muita määräyksiä Henkilöstötilat työmailla ja majoittuminen Sosiaalitilat Majoitustilat Toisin sopiminen TYÖVÄLINEET JA SUOJAVAATETUS Työvälineet

4 16 VUOSILOMA JA VUOSILOMAPALKKA Vuosilomapalkka Lomaraha SAIRAUSAJAN PALKKA Poissaolo sairauden tai tapaturman vuoksi VAIKEASTI SAIRAAN LAPSEN HOITO LÄÄKÄRINTARKASTUKSET Lakisääteinen lääkärintarkastus Muut lääkärintarkastukset LYHYT TILAPÄINEN PALKALLINEN VAPAA ÄITIYS-, ISYYS- JA VANHEMPAINVAPAA SEKÄ HOITOVAPAA TERVEYS JA TYÖTURVALLISUUS NEUVOTTELUJÄRJESTYS ERIMIELISYYSASIOISSA Paikalliset neuvottelut Alistaminen liitoille Alistaminen tuomioistuimille Pidättyminen oikeudellisista toimenpiteistä AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PERIMINEN Ammattiyhdistysjäsenmaksujen periminen Todistus pidätetystä summasta SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA...40 YLEISSOPIMUS YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ LUOTTAMUSMIEHIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET TYÖSUOJELUA JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN KOULUTUS ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ VOIMASSAOLO...51 TYÖSOPIMUSLAKI luku Yleiset säännökset luku Työnantajan velvollisuudet luku Työntekijän velvollisuudet luku Perhevapaat luku Lomauttaminen luku Yleiset säännökset työsopimuksen päättämisestä luku Työsopimuksen irtisanomisperusteet luku Työsopimuksen purkaminen luku Työsopimuksen päättämismenettely luku Työsopimuksen pätemättömyys ja kohtuuttomat ehdot luku Kansainvälisluonteiset työsopimukset luku Vahingonkorvausvelvollisuus luku Erinäisiä säännöksiä luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset...80 ETÄTYÖOPAS TIETOLIIKENNE-, INFORMAATIO- JA VERKOSTOTEKNOLOGIA- ALALLE...82 ETÄTYÖSOPIMUS...88 Aakkosellinen hakemisto

5 VUOSIEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Aika Paikka Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry Läsnä Tikli Sähköliitto Hietala Harri Nurmi Veikko Nieminen Pertti Pykäläinen Pentti Wuorinen Rauno Alakoski Martti Väntti Sauli Vuoti Markku Arvola Markku Aslamaa Martti Leinonen Raimo Saari Seppo Schwartz Jouko 1 Työehtosopimuksen allekirjoittaminen Todettiin, että tänään on allekirjoitettu saavutetun neuvottelutuloksen mukainen työehtosopimus tieto- ja verkostoteknologia-alalle aikavälille Palkkojen korottaminen 2.1 Vuosi 2007 Palkankorotus Yleiskorotus Palkkoja korotetaan 4,3 %. Perustuntipalkat tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta: LISÄPÖYTÄKIRJAN Perustuntipalkat Vähimmäistuntipalkat PKL I PKL II VMP Pr Pr Pr Pr Pr Pr Palkankorotus suoritetaan siten, että työntekijän uuteen perustuntipalkkaan lisätään entinen prosentuaalinen henkilökohtainen lisä. 5

6 Lisäpöytäkirjan piirissä tuntipalkalla olleiden työntekijöiden palkankorotus toteutetaan siten, että työntekijöiden tuntipalkkoja (vaativuuden mukainen palkka + henkilökohtainen palkanosa ilman ammattitutkintolisää) korotetaan 4,3 %. 2.2 Vuosi 2008 Uusi palkkausjärjestelmä Uusi palkkausjärjestelmä otetaan käyttöön Palkkausjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä palvelusvuosilisä, autonkuljettajalisä ja työnopetuslisä sisällytetään palkkaan ja niiden maksaminen erillisenä lakkaa. Yrityskohtainen erä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta työntekijöiden palkkojen korottamiseen käytetään yrityskohtainen erä, jonka suuruus on 1,4 % keskimääräisestä keskituntiansiosta kerrottuna työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärällä. Yrityskohtaisen erän toteuttaminen Mikäli uuteen palkkausjärjestelmään/työehtosopimukseen siirtymisestä aiheutuu kustannuksia, vähentää se edellä mainittua yrityskohtaista erää vastaavasti. Jos yrityskohtaisen erän määrä ei riitä palkkausjärjestelmän vähimmäispalkkojen käyttöönottoon täysimääräisinä, korotetaan voimassa olevia tuntipalkkoja vain yrityskohtaisen erän kustannusvaikutuksella ja palkat korotetaan vähimmäispalkkoihin viimeistään Mikäli korotuksesta aiheutuu kustannuksia, vähentää se maksettavaa yrityskohtaista erää. Uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisestä mahdollisesti aiheutuvat kustannukset selvitetään pääluottamusmiehelle niin, että niistä voidaan olla samaa mieltä. Yrityskohtaisen erän/jäljelle jääneen yrityskohtaisen erän käytöstä sovitaan paikallisesti. Mikäli asiasta ei päästä sopimukseen, jaetaan puolet erästä prosentuaalisena korotuksena tasan kaikille ja toisen puolen jakamisesta päättää työnantaja. Yrityskohtaisen erän käyttöön liittyvät asiat selvitetään pääluottamusmiehelle. Niissä erillispöytäkirjan yrityksissä, jotka jo ovat siirtyneet uuteen palkkausjärjestelmään, ja joissa on käytössä järjestelmään kuuluva pätevyydenluokitus, toteutetaan yrityskohtainen erä pätevyydenluokitusjärjestelmän kautta. Lisien sisällyttäminen palkkaan Palvelusvuosilisä lisätään palkkaan jo Työntekijän tuntipalkkaan lisätään vuonna 2007 maksettavan palvelusvuosilisän tuntikeskiarvo, joka saadaan jakamalla palvelusvuosilisän euromäärä ensin luvulla 12 ja sen jälkeen luvulla 170. Jos työntekijälle ei vielä ole maksettu vuonna 2007 palvelusvuosilisää, suoritetaan laskennallinen toimenpide, jossa työntekijän palvelusvuosien määrään lisätään viisi vuotta. Jos palvelusvuosien määräksi näin saadaan vähintään 10 vuotta, määritellään myös hänelle tuntipalkkaan lisättävä tuntikeskiarvo vastaavalla tavalla. 6

7 Työntekijän tuntipalkkaan lisätään edellisen lisäksi samalla periaatteella seuraavista lisistä vuoden 2007 aikana maksettu tuntikeskiarvo: - työnopastuslisä - autonkuljettajalisä Jos vuosi 2007 ei ole lisän maksamisessa kuvaava, voidaan tuntikeskiarvo laskea sellaiselta työjaksolta, joka parhaiten kuvaa lisän maksamisen keskiarvoa. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä siirrytään muunnetusta kuukausipalkasta kuukausipalkkaan. Työntekijän kuukausipalkaksi tulee hänen perustuntipalkasta ja henkilökohtaisesta lisästä muodostunut entinen muunnettu kuukausipalkkansa. Vaihtoehtoiseksi palkkausmuodoksi työnantaja voi valita edelleen tuntipalkan. Vähimmäispalkat tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta: Vähimmäiskuukausipalkat Vähimmäistuntipalkat VMP VMP Palkankorotus Yleiskorotus Kuukausipalkkaa/tuntipalkkaa korotetaan 2,4 % Vähimmäiskuukausipalkat tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta: Vähimmäiskuukausipalkat Vähimmäistuntipalkat VMP VMP

8 2.3 Vuosi 2009 Palkankorotus Yleiskorotus Kuukausipalkkaa/tuntipalkkaa korotetaan 1,9 % Vähimmäiskuukausipalkat tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta: Vähimmäiskuukausipalkat Vähimmäistuntipalkat VMP VMP Pätevyydenluokitus ja yrityskohtainen erä Pätevyydenluokitus otetaan käyttöön Sen käyttöönoton yhteydessä korotetaan kuukausipalkkoja 1 %: n suuruisella yrityskohtaisella erällä työntekijöiden voimassa olleista kuukausipalkoista/keskituntiansion mukaisista tuntipalkoista laskettuna. Erän käytöstä sovitaan paikallisesti. Mikäli asiasta ei päästä sopimukseen, jaetaan puolet erästä prosentuaalisena korotuksena tasan kaikille ja toisen puolen jakamisesta päättää työnantaja voimaan tulevan pätevyydenluokitusjärjestelmän kautta. Erän käyttö selvitetään pääluottamusmiehelle. Niissä yrityksissä, joissa vähimmäispalkat eivät täysimääräisinä ole vielä käytössä, erää voidaan käyttää palkkojen korottamiseen vähimmäispalkkojen suuruisiksi. Asiasta annetaan selvitys pääluottamusmiehelle niin, että siitä voidaan olla samaa mieltä. Vähimmäispalkkojen tulee olla kaikissa yrityksissä 2.3-kohdan taulukon mukaisella tasolla viimeistään Työntekijällä, jonka työsuhde on jatkunut 5 vuotta, on henkilökohtaisen palkanosan (HPO) oltava vähintään 3 % vaativuuden mukaisesta palkasta (VMP) sopimuskauden loppuun ( ) mennessä. 2.4 Muut korvaukset Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettavia korvauksia luottamustehtävien hoitamisesta korotetaan yleiskorotusten yhteydessä yleiskorotuksen määrällä. 8

9 3 Erilliset lisät Erillisiä lisiä korotetaan 4,3 % , 3,8 % ja 2,9 % tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Erilliset lisät ovat , ja tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat: A -ammattitutkinto 1) 108,99 0,63 /kk /h 113,14 0,65 /kk /h 116,41 0,67 /kk /h -erikoisammattitutkinto 1) 204,14 1,18 /kk /h 211,90 1,22 /kk /h 218,05 1,26 /kk /h B erittäin likaisen työn lisä 0,40 /h 0,42 /h 0,43 /h korotettu 0,89 /h 0,92 /h 0,95 /h C kärkimies 1 0,34 /h 0,35 /h 0,36 /h 2-5 0,59 /h 0,61 /h 0,63 /h > 5 0,97 /h 1,01 /h 1,04 /h D vuorotyö ilta 1,21 /h 1,26 /h 1,30 /h yö 2,40 /h 2,49 /h 2,56 /h E tunneli 90,61 /kk 94,05 /kk 96,78 /kk F lämpölisä 0,42 /h 0,44 /h 0,45 /h G luokkahitsaajalisä 0,42 /h 0,44 /h 0,45 /h H autonkuljettaja 2,74 /pv J työnopetus 0,78 /h 1) Ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintolisiä koskevat kuukausikohtaiset arvot otetaan käyttöön lukien uuden palkkausjärjestelmän yhteydessä, ellei muuta ole sovittu. 3.1 Vuonna 2007 palvelusvuosilisä maksetaan päättyneen työehtosopimuksen mukaisesti. 4 Urakat Kiinteitä urakkahintoja ja keskeneräisiä urakoita korotetaan jäljellä olevan työmäärän osalta 4,3 % , 3,8 % ja 2,9 % tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Uudisrakennusten sisäverkkoasennukset pyritään pääsääntöisesti suorittamaan paikallisesti sovittavilla urakkapalkkausmuodoilla. 5 Palkkausjärjestelmän ylläpito Sopijapuolet korostavat, että palkkausjärjestelmän toimivuuden takia henkilökohtaisia palkanosia tarkistettaessa käytetään hyväksi pätevyydenarviointien tuloksia. Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tehtävän vaativuustason nousu johtaa palkankorotukseen, jonka suuruus määräytyy uuden tehtävän vaativuuden sekä työntekijän pätevyyden ja työsuorituksen arvioinnin perusteella. 9

10 6 Matkakustannukset Matkakustannusten korvausten määrät ovat sopimuskautena verohallituksen päätöksen mukaisia. Verohallituksen päätöksessä mainitsemattomia korvauksia muutetaan vastaavassa suhteessa. 7 Palkanlaskentakausi Osapuolet toteavat, että palkanlaskentakausi on pyrittävä saamaan mahdollisimman lyhyeksi. 8 Työehtosopimusneuvotteluihin ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n hallinnon kokouksiin osallistuminen Työnantaja varaa työntekijälle mahdollisuuden osallistua työpäivänään työehtosopimusneuvotteluihin, Sähköalojen ammattiliiton edustajiston, hallituksen, johtokunnan, valiokuntien ja työehtosopimuksessa sovittujen työryhmien kokouksiin. 9 Soveltamisala Teknologia tietoliikenne- ja informaatiotekniikka-alalla kehittyy voimakkaasti. Tämä kehitys heijastuu alalle mm. osaamisvaatimusten kasvamisena, työtehtävien muuttumisena, työmenetelmien ja työssä käytettävien apuvälineiden modernisoitumisena. Edellä mainittu kehitys ei tuo muutoksia tämän työehtosopimuksen soveltamiseen kyseisissä töissä. 10 Pyöristykset Pyöristykset tehdään siten, että 49/100 senttiä tasoitetaan lähinnä alempaan ja 50/100 senttiä ylempään määrään. 11 Tutustu työelämään ja tienaa kesäharjoitteluohjelma Todettiin, osapuolten välillä sovitun Tutustu työelämään ja tienaa - kesäharjoitteluohjelman jatkamisesta keskusjärjestöjen antaman suosituksen mukaisesti vuosina Helsingissä TIETO- JA TEKNIIKKA-ALOJEN TYÖNANTAJALIITTO TIKLI ry Harri Hietala SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO ry Martti Alakoski Sauli Väntti 10

11 1 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n jäsenyritysten palveluksessa oleviin työntekijöihin, jotka työskentelevät tietoliikenne-, informaatio-, verkostoteknologia- tai näihin olennaisesti liittyvillä sekä rinnastettavilla toimialoilla. 2 JÄRJESTÄYTYMISVAPAUS 2.1 Työnantajalla ja työntekijällä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään yhdistykseen ja toimia siinä. Yhdistymisvapaus määräytyy perustuslain ja työsopimuslain mukaan. 2.2 Sopijapuolet toteavat, että järjestäytymisen tarkoituksena on edistää työsuhdeasioiden hoitamista sekä työrauhan säilyttämistä ja suhtautuvat sen vuoksi myönteisesti toisen sopijapuolen järjestäytymiseen. 3 LIITESOPIMUKSET JA PÖYTÄKIRJAT Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan liitteenä olevia sopimuksia ja pöytäkirjoja. 4 TYÖRAUHAVELVOITE 4.1 Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä. 4.2 Tämä työehtosopimus velvoittaa edellisessä kappaleessa mainittuja osapuolia välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen. 4.3 Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvollisia huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy edellisen kappaleen vastaisiin toimenpiteisiin, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä. 4.4 Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä, siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä työnantaja- ja työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus. 11

12 5 PAIKALLINEN SOPIMINEN 5.1 Sopimisen edellytykset Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä. Ensisijaiseksi toimintamalliksi tulee omaksua valmius aloitteellisuuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yrityksen että henkilöstön etuja ja niiden yhteensovitusta paikalliset tarpeet huomioonottavalla tavalla. Osapuolten odotetaan ottavan vastuun oman työpaikkansa menestyksestä. Työehtosopimusmääräyksiä sovelletaan sellaisinaan, jos niiden nähdään parhaiten täyttävän osapuolten tavoitteet. 5.2 Tavoitteet Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yrityksen tuottavuuden, kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitoon ja kehittämiseen. Samalla luodaan edellytykset myös työhyvinvoinnin parantamiselle. Paikallinen sopiminen tulee ymmärtää erityisesti toiminnan kehittämisen välineeksi. 5.3 Yrityskohtaiset tavoitteet Kullakin työpaikalla määritellään yhteisesti tavoitteet, joihin paikallisesti sopien pyritään. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tavoitteita on arvioitava tarpeen mukaan uudelleen. Paikallisen sopimisen menettelytavoista ja keinoista sovitaan sen jälkeen kun yrityskohtaiset tavoitteet ja päämäärät on yhteisesti selvitetty. Toimintatapana paikallinen sopiminen koskee koko työyhteisöä. Se edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä. 5.4 Paikallisen sopimisen menettelytavat Työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista voidaan sopia paikallisesti toisin. Työntekijöitä yleisesti koskevissa asioissa paikallinen sopimus tehdään työnantajan ja pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen kanssa. Yksittäistä työntekijää koskevista asioista sovitaan työnantajan ja asianomaisen työntekijän kesken. Yrityskohtaisissa paikallisen sopimisen menettelytavoissa on suositeltavaa sopia rakentavat ja kestävät menettelytavat yhteisten tavoitteiden ja päämäärien saavuttamiseksi. 5.5 Sopimisen muoto Paikallinen sopimus tehdään kirjallisesti, jos jompikumpi osapuoli sitä pyytää. Yli kaksi viikkoa voimassa oleva sopimus on aina tehtävä kirjallisesti. Yksittäisen työntekijän ja työnantajan välillä tehty kirjallinen sopimus saatetaan sovittavalla tavalla viipymättä luottamusmiehen tietoon. 5.6 Paikallisen sopimuksen voimassaoloaika Paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa ja se voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kahden kuukauden irtisanomisaikaa käyttäen, ellei toisin sovita. 12

13 6 TYÖSUHDE 6.1 Yleiset määräykset Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja päättää työsuhde laissa tarkoitetuilla perusteilla sekä määrätä työn johtamisesta. Työsopimus tehdään kirjallisesti työsuhteen alkaessa, sopimus voidaan tehdä myös sähköisesti. Sopimuksesta tulee käydä selville työsopimuslain 2:4.2 :n mukaiset asiat. 6.2 Tiedottaminen uudelle työntekijälle Työsuhteen alkaessa työnantaja ilmoittaa työntekijälle luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun nimet ja yhteystiedot sekä tiedottaa muista tarpeellisista työsuhteeseen liittyvistä asioista. 6.3 Varsinainen työpaikka Varsinaisella työpaikalla (työhönottopaikalla) tarkoitetaan pysyvää toimipaikkaa, johon työntekijä on työhön otettu. Yksinomaan määrättyä työtä varten työmaalle otetun työntekijän varsinainen työpaikka on ko. työmaa. Varsinainen työpaikka sovitaan työsopimuksessa. 6.4 Varsinaisen työpaikan siirto 1 Varsinaisen työpaikan muuttamisesta voidaan sopia työnantajan ja työntekijän välillä. Työnantajan on käynnistettävä neuvottelut varsinaisen työpaikan siirrosta mahdollisimman ajoissa. Siirrosta tehdään työnantajan edustajan ja työntekijän allekirjoittama kirjallinen sopimus, jossa on mainittu: - uusi varsinainen työpaikka - siirron syy - siirron päivämäärä - muut mahdolliset asiaan liittyvät seikat 2 Mikäli siirrosta ei päästä yksimielisyyteen, se voidaan toteuttaa vain jos siihen on lain mukaiset perusteet ja edellä mainittujen neuvottelujen päättymisestä on kulunut vähintään irtisanomissuojasopimuksen edellyttämä irtisanomisaika. 6.5 Työsuhteen päättäminen ja työntekijän lomauttaminen 1 Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen työntekijästä johtuvalla tai hänen henkilöönsä liittyvällä perusteella vain työsopimuslain tarkoittamalla asiallisella ja painavalla syyllä. 2 Työnantaja saa purkaa työsopimuksen vain työsopimuslain tarkoittamalla erittäin painavalla syyllä. 3 Työntekijä voidaan lomauttaa työsopimuslain 5:2 :ssä säädetyillä perusteilla noudattaen vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa. Määräaikaisesta lomauttamisesta voidaan myös sopia 13

14 edellä mainitun työsopimuslain pykälän mukaisesti. Lomautuksen ennakkoilmoituksen antamisvelvollisuutta ei ole. 4 Jos lomautusilmoitusaikana ilmaantuu työtä, työnantaja voi peruuttaa lomautuksen ennen sen alkamista. 5 Jos lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ on tilapäistä, lomautusta voidaan siirtää ilman uutta lomautusilmoitusta kerran ja enintään työn keston verran. 6 Mikäli tilapäistä työtä ilmaantuu lomautuksen jo alettua, lomautuksen keskeyttämisestä voidaan sopia työnantajan ja työntekijän välillä siten, että lomautus jatkuu työn tekemisen jälkeen ilman uutta lomautusilmoitusta. Samassa yhteydessä tulee selvittää työn arvioitu kestoaika. 7 Lomauttamisesta, työsuhteen irtisanomisesta ja purkamisesta ilmoitetaan työntekijälle kirjallisesti. 8 Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään. 9 Irtisanomisajat Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja: Työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä: enintään yhden vuoden yli vuoden, enintään 4 vuotta yli 4 vuotta, enintään 8 vuotta yli 8 vuotta, enintään 12 vuotta yli 12 vuotta Irtisanomisaika: 14 päivää 1 kuukausi 2 kuukautta 4 kuukautta 6 kuukautta Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja: Työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä: enintään 5 vuotta yli 5 vuotta Irtisanomisaika: 14 päivää 1 kuukausi 14

15 7 PALKKAMÄÄRÄYKSET 7.1 Ansion määräytyminen 1 Työntekijän palkka muodostuu tehtävän vaativuuden mukaisesta palkasta (VMP), pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta (HPO) ja mahdollisista erillisistä lisistä. 2 Vaativuusluokitusta ja sen perusteella määräytyvää palkkaa sovelletaan myös oppisopimusoppilaisiin, mutta ei harjoittelijoihin ja kesätyöntekijöihin, elleivät he jo ole valmistuneet ammattiin ja työskentele koulutuksensa mukaisissa tehtävissä. 3 Työvoiman vähentämisjärjestystä ja takaisinottovelvollisuutta koskevat määräykset eivät koske harjoittelijoita, jotka hankkivat koulutuksen aikana tutkinnon edellyttämää työkokemusta. 7.2 Vaativuustasot 1 Tehtävän vaativuus arvioidaan tieto- ja verkostoteknologia-alan työntekijöiden vaativuudenarviointijärjestelmää käyttäen. Vaativuustaso määräytyy vaativuuspisteiden yhteismäärän mukaan seuraavasti: Vaativuustaso Pisteet Vaativuus arvioidaan kirjallisten tehtäväkuvausten perusteella. Tehtäväkuvaus ja vaativuuden arviointi tehdään esimiehen ja työntekijän välisenä yhteistyönä viimeistään neljän kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Esimies vastaa siitä, että tehtäväkuvaus ja vaativuuden arviointi suoritetaan tämän palkkausjärjestelmän mukaisesti. 3 Työntekijän ollessa eri mieltä tehtävän vaativuudesta, voi hän saattaa asian työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaan käsiteltäväksi. Sopimuksen osapuolina olevat liitot perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on käsitellä liittojen ratkaistaviksi siirretyt luokituserimielisyydet. Arvioinnin tulosta ei voida saattaa työtuomioistuimen käsiteltäväksi. 15

16 Tehtävien muuttuminen 4 Työntekijän tehtävien muuttuessa olennaisesti, tarkistetaan vaativuustaso uuden tehtäväkuvauksen mukaiseksi viimeistään neljän kuukauden kuluessa muutoksesta. Mahdollinen korotus työntekijän palkassa toteutetaan kuitenkin tehtävämuutoksesta lukien. Vaativuudenarviointijärjestelmän toimivuus 5 Vaativuudenarviointijärjestelmän toimivuutta tarkastellaan työnantajan ja työntekijöiden edustajien kesken tarvittaessa vuosittain. 6 Yrityksen palvelukseen tulevalle uudelle työntekijälle voidaan maksaa enintään neljän kuukauden pituiselta ajalta palkkaa, joka on 85 prosenttia ao. vaativuustason mukaisesta palkasta. Edellytyksenä on, että työtehtävä on arvioitu aiemmin vaativuudenarviointijärjestelmää käyttäen. 7 Yleiskorotusten yhteydessä tehtävän vaativuuden mukaisia palkkoja korotetaan yleiskorotusprosentin määrällä. 8 Jos työntekijän tehtäviin kuuluu olennaisena osana antaa työnopastusta etukäteen laaditun ohjelman mukaisesti oppisopimusoppilaille tai työssäoppimisjaksolla oleville toisen asteen ammatillisten oppilaitosten oppilaille, otetaan tämä huomioon tehtävän vaativuutta arvioitaessa. 7.3 Henkilökohtainen palkanosa 1 Työntekijän pätevyyttä ja työsuoritusta arvioitaessa otetaan huomioon ne henkilökohtaiset ominaisuudet, joilla on merkitystä kyseisen tehtävän hoitamiselle. Arviointi tapahtuu yrityksen toimintaa ja tavoitteita sekä henkilöstön kehittymistä tukevan arviointijärjestelmän avulla. Arvioitavia tekijöitä ovat ainakin työn määrä, työn laatu ja yhteistyökyky. Näiden lisäksi järjestelmä voi sisältää yrityksen harkinnan mukaan muita edellä olevia tavoitteita tukevia tekijöitä. Arvioinnin tulosta käsitellään työntekijän ja hänen esimiehensä kesken tarvittaessa, kuitenkin vähintään vuosittain. 2 Työntekijällä, jonka työsuhde on jatkunut 5 vuotta, on henkilökohtaisen palkanosan oltava vähintään 3 % tehtävän vaativuuden mukaisesta palkasta. Niissä yrityksissä, jotka siirtyvät uuteen palkkausjärjestelmään tämän tulee toteutua sopimuskauden loppuun ( ) mennessä. 3 Mikäli työntekijä on oikeutettu kohdan ammattitutkintolisään, muodostaa se henkilökohtaisen palkan osuuden, joka ei sisälly edellisen kohdan (7.3.2) mukaiseen vähimmäisosuuteen. 16

17 7.4 Palkkakäsitteet Käsite Vaativuuden mukainen palkka (VMP) Selitys Tehtävän vaativuustason mukainen palkka Henkilökohtainen (HPO) palkanosa Henkilön pätevyyden ja työsuorituksen perusteella maksettava palkanosa (sisältää ammattitutkintolisän) Tuntipalkka (TP) Tuntiansio (TA) Keskituntiansio (KTA) Vaativuuden mukainen palkka + henkilökohtainen palkanosa Tuntipalkka + erilliset lisät Tietyltä ajalta laskettu keskimääräinen tuntiansio 7.5 Palkkaustavat Palkkaustavat ovat aikapalkka ja suorituspalkka. Työstä käytetään vastaavasti nimityksiä aikatyö ja suorituspalkkatyö. 1 Aikatyö Aikatyössä maksetaan työntekijälle palkkamääräysten mukainen tuntipalkka tai kuukausipalkka mahdollisine erillisine lisineen. 2 Suorituspalkkatyö 1 Jos työn laatu sen sallii ja se on teknisesti mahdollista, työntekijälle on varattava mahdollisuus urakkatyöhön ansionsa ja tuotannon kohottamiseksi. 2 Töissä, joissa suoran urakan soveltaminen on vaikeaa, työnantaja ja työntekijä voivat sopia muiden suorituspalkkamuotojen käytöstä. Niiden suhteen noudatetaan soveltuvin osin urakkatyötä koskevia määräyksiä. 3 Suorituspalkkaan ei saa sisällyttää tässä pöytäkirjassa mainittuja erikoislisiä, vaan ne maksetaan erillisinä. 4 Urakkahinnoittelun on oltava sellainen, että urakkapalkka nousee normaalilla urakkatyövauhdilla vaativuuden mukaista palkkaa 30 % korkeammaksi ja kasvaa työsaavutuksen lisääntyessä vähintään samassa suhteessa. 5 Vaativuuden mukaisen palkan ylittävää urakkapalkan osaa kutsutaan urakkavoitoksi. 6 Suorituspalkkatyössä on tuntipalkka + 15 % taattu, ellei paikallisesti ole toisin sovittu. Uudisrakennuksissa tehtävissä sisäasennustöissä takuupalkka on tuntipalkka + 15 %. Em. takuu ei kuitenkaan koske tapauksia, joissa työntekijä/työryhmä ei toistuvasti ole saavuttanut urakkatakuun mukaista urakkavoittoa, vaikka työolosuhteet ovat olleet normaalit eikä muitakaan työn järjestelyistä tai urakan hinnoittelusta johtuvia haittoja ole esiintynyt. 17

18 7 Urakkatyössä on yleensä pyrittävä siihen, että urakkahinta pidetään ennallaan siihen vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttumattomina. 8 Jos työnantaja tai työntekijä ei ole työn harvinaisuuden, uutuuden tai ajan puutteen takia pystynyt arvioimaan urakkahintaa oikein eikä työntekijä tästä johtuen ole normaalilla urakkatyövauhdilla saavuttanut 30 %:n urakkavoittoa, tai jos samoista syistä on syntynyt ylihintaa, voidaan urakkahinta tarkistaa. 9 Ellei urakkahinnasta päästä yksimielisyyteen paikallisissa neuvotteluissa, kysymys alistetaan liittojen ratkaistavaksi työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Liittojen ratkaisu sitoo molempia osapuolia. Urakkatyövauhtia ei tule tämän perusteella hidastaa. 10 Urakkatyöstä, josta ei ole laadittu kiinteää urakkahinnastoa, sovitaan ennen työn alkamista urakkahinta, josta työntekijälle on annettava todiste ja välttämättömiä tietoja laskentaperusteista. 11 Urakat on pyrittävä jakamaan mahdollisimman lyhyihin jaksoihin. 12 Urakkahintaan sisältyvät työt on määriteltävä etukäteen. Kaikki muutoksista aiheutuneet lisätyöt sekä tarveaineiden varastosta otto, palautus ja kuljetus on korvattava erikseen. 13 Yhteisurakassa saa työntekijä osansa urakkavoitosta suhteessa tuntipalkkaansa ja siihen työtuntilukuun, jolla hän on osallistunut yhteisurakkaan. Yllä mainitusta periaatteesta voidaan poiketa vain, jos kaikki urakkaan osallistuneet työntekijät siitä keskenään sopivat. 14 Suoritettaessa yhteisurakan jakamista urakkaan osallistuneiden työntekijöiden kesken, ei ammattitutkintolisiä lasketa tuntipalkkoihin sisältyviksi, vaan ne maksetaan erillisinä urakan ulkopuolella. 15 Mikäli yrityksen työntekijät työskentelevät sellaisissa tehtävissä, joihin tämän työehtosopimuksen suorituspalkkausta koskevat säännökset eivät sovellu, sovitaan muunlaisten suorituspalkkaustapojen käytöstä paikallisesti. 16 Paikallisesti voidaan myös sopia, että uudisrakennuksissa tehtävissä sisäasennustöissä noudatetaan sähköasennusalan urakkahinnoittelua. 7.6 Erilliset lisät 1 Ammattitutkintolisä Ammattitutkintolisä maksetaan työntekijälle, joka on hyväksyttävästi suorittanut opetushallituksen vahvistaman tai valvoman ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon ja toimii tutkinnon mukaisessa tehtävässä. Hyväksyttävästi suoritetusta työteknikon tutkinnosta maksetaan erikoisammattitutkintolisä sillä edellytyksellä, että toimii tutkinnon mukaisessa tehtävässä. Lisää maksetaan yhdestä tutkinnosta. Lisän maksaminen aloitetaan tutkintotodistuksen allekirjoituspäivämäärää seuraavan palkanmaksukauden alusta alkaen. 18

19 Kulukorvaus Työntekijälle korvataan ammattitutkintojen suorittamistilaisuuteen osallistumisesta aiheutunut ansion menetys ja suoranaiset kustannukset edellyttäen, että työntekijä on sopinut osallistumisesta etukäteen työnantajan kanssa. Edellä mainitut korvaukset maksetaan tutkinnon suoritukseen tarvittavien vähimmäiskertojen mukaisesti. Tutkinnon tai sen osan uusimiseen varataan työntekijälle mahdollisuus osallistua, kuitenkin ilman edellä mainittuja korvauksia. 2 Erittäin likaisen työn lisä Erittäin likaisella työllä tarkoitetaan sellaista työtä, joka selvästi erottuu kulloinkin kysymyksessä olevan alan likaisista töistä. Milloin työntekijä joutuu suorittamaan erittäin likaista työtä, maksetaan hänelle tällaisen työn suorittamisesta erillistä lisää niiltä työtunneilta jolloin hän ko. työtä suorittaa. Erittäin likaisista töistä ei suoriteta yllä mainittua lisää, milloin työntekijän käytettäväksi annetaan työntekijän oman vaatetuksen suojaava suojavaatetus, jonka huollosta työnantaja vastaa. Esimerkkejä erittäin likaisesta työstä: - kaapelikaivoissa, lämpö- tai kaapelikanavissa, vetisissä kaapeliojissa, hiili- ja koksivarastoissa sekä valimoissa suoritettava työ - maakuopissa suoritettava kaapelinjatkaminen ja korjaaminen - kreosoottivaihe pylväiden kyllästyksessä - tuoreiden tartuntavaiheessa olevien kyllästettyjen pylväiden käsittely - varavoimalaitteiden varavoimakoneiden öljynvaihto - pariston hoito ja ruiskumaalaus - pylväiden raappaus ja maalaus - höyrykattiloiden sisäpuolinen korjaus, hiili- ja koksivarastoissa tehtävät työt - muuntajien ja öljykatkaisijoiden öljyn vaihto - sähkökoneiden harjalaitteiden huolto ja korjaus - tulipalopaikalla palon jälkeen tehtävät työt - vanhojen massa tai mineraalivillaeristeisten putkien ja venttiilien korjaus sekä eläinsuojissa tehtävät asennus- ja huoltotyöt Rasvakaapelin jatkamisesta maksetaan lisä jatkamiseen käytetyiltä tunneilta. Pienin maksettava korvaus kalenterivuorokautta kohti on ao. lisä nelinkertaisena. Erittäin likaisen työn lisä maksetaan korotettuna, kun työskennellään: - höyryvoimalaitosten kattiloissa savukaasulämmönvaihtimien ja sähkösuodattimien sekä rikinpoistolaitteiden sisällä (ei koske rakenteilla olevia eikä erikseen puhdistettuja) vesivoimalaitosten vesiteissä ja pohjavesikaivoissa - lämpövoimalaitosten jäähdytysvesitunneleiden ollessa tyhjänä niiden täyspuhdistustöissä - turvevoimalaitoksissa turpeen vastaanottoon liittyvässä näytteenottotyössä ja turvekuljettimien tukkeumien poistotyössä 19

20 - Lifac-rikinpoistojärjestelmän lopputuotteen käsittelylaitteiston huolto- ja korjaustyössä, kun laitteistoa joudutaan avaamaan. Jos joku työ on rinnastettavissa likaisuudeltaan edellä olevassa luettelossa mainittuihin töihin, edellyttää se likaisen työn lisän maksamista. 3 Kärkimieslisä Johtavalle työryhmän työntekijälle maksetaan nk. kärkimieslisää siltä ajalta, jolloin hänellä on alaisia, joiden työt hän järjestää ja ohjaa ja joista hän myös vastaa. Kärkimieslisä voidaan muuntaa myös samanarvoiseksi kuukausikorvaukseksi, joka pysyy muuttumattomana koko kalenterikuukauden riippumatta vaihtelusta alaisten määrässä. 4 Vuorotyölisä 2- ja 3-vuorotyössä maksetaan työntekijälle vuorotyön kestäessä erillistä ilta- ja yövuorolisää. Vuorotyössä maksettava lisä katsotaan myös täytetyksi, milloin vuorokautta kohti maksettu lisäkorvaus eri vuoroille muullakin tavoin jaettuna nousee tässä sovittuihin euromääriin. 5 Ilta- ja yötyölisä Työstä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hälytysluontoista ja jota tehdään yrityksessä käytännössä olevasta yksivuoroisen päivätyön työajasta poikkeavana työaikana (ilta- ja yötyö), maksetaan niiltä tunneilta, jolloin työ suoritetaan, erillistä lisää seuraavasti: Iltatyölisä Niiltä työtunneilta, jotka suoritetaan yrityksessä käytännössä olevan yksivuoroisen päivätyön työajan päättymisen ja kello välisenä aikana, maksetaan vuorotyön iltavuorolisää. Yötyölisä Niiltä työtunneilta, jotka suoritetaan kello välisenä aikana, maksetaan vuorotyön yövuorolisää. 6 Tunnelilisä Työntekijälle, joka jatkuvasti työskentelee maanalaisissa kalliotunneleissa tai muissa niihin verrattavissa maanalaisissa laitesuojissa vähintään 6 tuntia päivässä ja vähintään 12 päivänä kalenterikuukaudessa, maksetaan kuukausikohtaista tunnelilisää. Jos asianomaisen tehtävät muuttuvat niin, että hän ei enää työskentele edellä mainituissa olosuhteissa, lisä poistetaan. 7 Mastolisä Mastotöihin osallistuvalle maksettavasta lisästä sovitaan paikallisesti. 20