Suomen tuulivoimatilastojen. analyysi. Vinden tilltar i Finland vad finns det att lära av Danmark? Myös pientuulivoima.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen tuulivoimatilastojen. analyysi. Vinden tilltar i Finland vad finns det att lära av Danmark? Myös pientuulivoima."

Transkriptio

1 puhdasta energiaa huomiseen 1/1 Suomen tuulivoimatilastojen analyysi Vinden tilltar i Finland vad finns det att lära av Danmark? Myös pientuulivoima tarvitsee tukea

2 pääkirjoitus Pasi Tammivaara Puheenjohtaja, STY Hyvät Lukijat, Olen hiukan huolissani tuulivoiman rakentamisen tilasta Suomessa. Sekä hajautetun että keskitetyn tuulivoimaenergian tuotanto polkee paikallaan, ja uusia hidasteita voimaloiden pystyttämiselle tuntuu ilmaantuvan nopeammin kuin vanhoja haasteita saadaan ratkaistua. Tuulivoimarakentamisen uhkina ovat tällä hetkellä muun muassa vesilain uudistaminen ilman että merituulivoiman rakentamisen erityistarpeet on huomioitu ja tutkahankkeen monimutkaisuus, joka voi pahimmillaan uhata hankkeiden kehittämisaikatauluja merkittävästi. Ruotsissa tuulivoimarakentaminen on eri volyymissa kuin meillä, ja ruotsalaiset panostavat verkostojen kautta laajempaan osaamiseen tuulivoimassa. Myös Eestin tuulivoimayhdistys ja hallitus ovat yhdessä esitelleet verkostohankkeen, jossa tavoitteena on lisätä tuulivoimahankkeiden investointien hyötyä Eestissä. Hallitus rahoittaa tämän verkostohankkeen, jonka tavoitteena on ensisijaisesti lisätä tuulivoiman koulutusta, osaamista ja alihankintaa maassa. Onko mahdollista, että Suomessa emme osaa vetää yhdestä köydestä samaan suuntaan hallitusohjelman tavoitteen täyttämiseksi? Suomessa olisi naapurimaitamme paremmat mahdollisuudet kehittää tuulivoiman ympärille verkosto, koska meillä on jo tällä hetkellä laajempi edustus tuulivoiman arvoketjussa. Ainoastaan vilpitön halu verkoston kehittämiseen näyttää puuttuvan. Toivottavasti nyt kehitteillä olevat hankkeet ovat mahdollisuus todelliseen verkostoitumiseen. Tuulivoimarakentamisen kiihtymisen myötä tulee tuulivoima-alan osaajista pulaa. Voisiko suomalainen, tai ainakin Suomesssa sijaitseva, tuulivoimateollisuus harkita professuurin sponsorointia yliopistoon? Ei ajatus ole uusi, mutta tuulivoimassa se olisi. Kysymys on lähinnä tahdosta ja yhteisestä hyvästä. Pitääköhän professuurin muodostaminen tapahtua imu- vai työntöohjauksena? Tätä kirjoittaessa yhdistyksen vuoden 21 vuosikokous on takanapäin. Kiitän sydämeni pohjasta toiminnanjohtajaa ja yhdistyksen hallitusta vuodesta 29. Asiat ja toimintatavat kehittyivät, vaikka paljon jäi vielä tekemättäkin. Olen erityisen ylpeä tavasta, jolla olemme voineet käsitellä erimielisyydet ja tiukatkin kysymykset asiallisesti. Teidän kanssanne on ollut ilo työskennellä. Kiitän lämpimästi saamastani luottamuksesta puheenjohtajavaalissa. Vuoden kokeneempana osaan tehdä muutamia asioita herkemmin, pontevammin ja viisaammin. Uuden hallituksen kanssa jatkamme yhdistyksen työtapojen kehittämistä. Odotan vuodelta 21 suomalaisen tuulivoimarakentamisen läpimurtovuotta tariffipäätöksen, lupamenettelyn selkeyttämisen ja todellisen verkottumisen kautta. Cheers Pata ps. Lehden ollessa menossa painoon saimme loistavia uutisia: LUT perusti tuulivoimaprofessuurin! 2

3 Tuulienergia ISSN VUOSIKERTA Julkaisija: Suomen Tuulivoimayhdistys ry Päätoimittaja: Anni Mikkonen Toimituskunta: Anni Mikkonen Hannele Holttinen Anna Koskinen Folke Malmgren Pasi Tammivaara Toimitussihteeri: Anni Mikkonen Ulkoasu: Mainostoimisto Avokado Oy Kansikuva V8-2. MW, Horns Reef, Tanska, Courtesy of Vestas Wind Systems A/S Taitto ja painopaikka: M-Print Oy, Vilppula Ilmoitushinnat: Sivu 1/1 995 euroa + alv 1/2 745 euroa + alv 1/4 495 euroa + alv Tilaushinta: Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 4 euroa + alv Yhdistyksen jäsenmaksut: Opiskelijat 15 euroa Henkilöjäsenet 4 euroa Pienyritykset 27 euroa + alv Suuryritykset 135 euroa + alv Yhteisöt 135 euroa + alv Hinta sis. lehden vuosikerran. Sisällys 1/1 2 Pääkirjoitus Pasi Tammivaara 4 Myös pientuulivoima tarvitsee tukea Anni Mikkonen 5 Uusiutuvan energian ratkaisuja teleoperaattoreille Kari Wahlroos 6 Suomen tuulivoimatilastojen analyysi Anders Stenberg Hannele Holttinen 8 Vinden tilltar i Finland vad finns det att lära av Danmark? Lisa Ekstrand Vestas 11 Hyvän tuulen rokkari Miamari Siitonen Eagle Oy 12 Tilastot Anders Stenberg VTT 14 Korkeat voimalat avaavat betoni- ja hybriditornien markkinat Lotta Suistoranta 15 Tapahtumakalenteri Tiedotteen jäsenille 16 Yrityshakemisto Postiosoite: SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS RY Itsenäisyydenkatu Tampere S-posti: Pankkitili: Nordea

4 kolumni Anni Mikkonen Toiminnanjohtaja, STY Myös pientuulivoima tarvitsee tukea Syöttötariffityöryhmän loppuraportissa ehdotettiin tariffin pääsylle kokorajaa 1 MVA tuulivoimalle ja 3 kva biokaasulle. Ministeri Pekkarisen viimeisten lausuntojen mukaan tariffiin pääsyn rajaa ollaan laskemassa. Tuulivoiman osalta uusi raja tulee ilmeisesti olemaan lähempänä 5 kw kuin 1 MW. Rajan lasku on hyvä uutinen, mutta myös tätä pienemmät voimalat tarvitsevat taloudellisia kannustimia. Vaikka tuulivoiman syöttötariffiin mukaan pääsevien laitosten kokorajaa viimeisten tietojen mukaan lasketaankin, ei tariffi tule ulottumaan kiinteistökohtaisiin voimaloihin. Ehdotettu tariffijärjestelmä tasehallintoineen ja sähkön ostajan hankintoineen on todennäköisesti pienimmille tuulivoimaloille liian raskas järjestelmä. Kiinteistökohtaiset tuulivoimalat osallistuvat kuitenkin myös Suomen valtion uusiutuvan energian lisäämistavoitteiden ja hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteiden saavuttamiseen. Tästä syystä tuulivoimalaitokset, jotka ovat liian pieniä päästäkseen tariffin piiriin, tarvitsevat tuekseen jonkin muun tuen. Kiinteistökohtaisen tuulivoiman kohdalla mahdollisia tukimuotoja voisivat olla esimerkiksi investointituki tai sähkön nettomittaus. Nettomittauksessa asiakkaalta veloitetaan energiamaksua vain laskutuskautena verkosta otetun ja sinne syötetyn sähkömäärän erotuksen perusteella. Sähkönkäyttäjä, jolla on omaa tuotantoa voi hetkellisesti ottaa kaiken tai osan käyttämästä sähköstään verkosta tai syöttää ylimääräisen sähkön verkkoon. Nettomittauksessa asiakas ikään kuin tallettaa sähköä voimajärjestelmään myöhempää kulutusta varten, tai päinvastoin lainaa sähköä ja myöhemmin maksaa kyseisen määrän takaisin omalla tuotannollaan. Nettomittauksen kohdalta ratkaistavana on mm. arvonlisäveroon ja sähkönsiirtoon liittyviä kysymyksiä, mutta piensähköntuottajan kannalta menetelmä on houkutteleva vaihtoehto. Nykyisellään energiatuki ei kata tuulivoimaa, vaikka energiatukipäätös ei ole edes vanha. Ilmastotavoitteiden ja kotimaisten innovaatioiden edistämiseksi myös pientuulivoima olisi saatava energiatuen piiriin. Tukemalla pientuulivoimaa tuetaan myös uusien keksintöjen ja vientiteollisuuden syntymistä Suomeen. Pientuulivoiman tarvitsee tuekseen myös standardeja ja yhteisiä toimintatapoja. Pientuulivoiman uskottavuutta lisää asiakkaalle annettava riittävä tekninen tuki ja realistiset lupaukset tuulivoimalan tuotosta kyseisellä paikalla. STY:n pientuulivaliokunta työskentelee yhteisten hyvien toimintatapojen löytämiseksi. Pyrimme edistämään pientuulivoiman toimintaedellytyksiä myös käymällä keskustelua ministeriöiden ja kansanedustajien kanssa. Kuluttajaa palvelemaan julkaisimme vuoden 21 alussa yhdessä Motivan ja jäsenyritystemme kanssa Pientuulivoimaoppaan, jonka avulla pientuulivoimaa harkitseva kuluttaja pääsee hankinnassaan alkuun. Oppaita saa allekirjoittaneelta. Yhdistyksen www-sivujen pientuulivoimaosuuteen tullaan myös päivittämään oppaan tiedot. ps. Lehden menossa painoon tuli uutena tietona että taloyhtiöt voivat saada kiinteistökohtaiselle tuulivoimalle tukea suhdanneluontaisista avustuksista! Lisätietoja: asp?contentid=342938&lan=fi 4

5 yritysjäsenen esittely Kari Wahlroos Darrox oy Uusiutuvan energian ratkaisuja teleoperaattoreille Vuonna 27 Nokia toi esille teleoperaattoreiden mastojen vuosittaisen energiankulutuksen: maailmassa oli vuonna 26 noin 6 mastoa, joista jokainen kulutti sähköä vuosittain keskimäärin khw. Perehtymällä energian säästöön tähtääviin laitteistoihin ja kehittämällä uusiutuvien energian lähteitä teleoperaattorien käyttöön, on mahdollisuus vaikuttaa maailmanlaajuisesti energiankulutukseen huomattavasti. Samalla voidaan kehittää ratkaisuja, jotka vähentävät uusiutumattoman energian tarvetta merkittävästi myös jatkossa. Yksi teollisten maiden operaattoreiden suurimmista haasteista mobiiliverkon osalta on käyttökustannusten jatkuva nousu ja samalla asiakashintojen lasku. Tukiasemaverkon energiankulutus on iso osa mobiiliverkon käyttökustannuksia, jonka osuutta lisää energian hinnan vahva nousu. 3G ja 4G verkkoja rakennetaan olemassa olevan 2G verkon rinnalle. Mobiiliverkon sähköntarve nousee lähes suorassa suhteessa päällekkäisten verkon määrien kanssa. Operaattorit ovat siten kovassa kustannuspaineessa säilyttääkseen kannattavuutensa. Varustamalla telemasto toimivalla ja soveltuvalla tuuligeneraattorilla (mahdollisesti yhdistettynä aurinkopaneleihin) voisi huomattavasti lisätä maston toimintavarmuutta, jopa mahdollistaa täysin omavaraisen maston perustamisen. Jos kaikissa mastoissa olisi toimiva tuuligeneraattori, pystyisi maailmasta sulkemaan muutaman hiilivoimalan, joten telemastoihin suunnitellulla tuulivoimalalla on merkittävä positiivinen ympäristövaikutus. Keväällä 29 tehdyn markkinatutkimuksemme mukaan operaattoreiden kiinnostus energiansäästöön on merkittävä. Sähkön hinnan arvioidaan kaksinkertaistuvan muutaman vuoden sisällä ja kun tiedetään, että noin 2-25 % operaattorin kuluista tulee energiasta on yhtälö selvä. Jos tuotteellamme pystytään kattamaan kolmannes vuotuisesta sähkökulutuksesta, ovat säästöt merkittävät. Lisäksi tuote soveltuu tämän hetken ympäristöarvoihin täydellisesti. Teollisten maiden operaattoreiden toinen suuri haaste on verkon käytettävyyden parantaminen ja varmistaminen viranomaismääräysten mukaiseksi. Mobiiliverkoista on tullut yleishyödyke (kuten esimerkiksi vesi ja sähkö) jonka oletetaan toimivan aina jolloin monen operaattorin asiakkaan liiketoiminta on kiinni mobiiliverkon toimivuudesta. Viranomaiset ovat kiristäneet käyttövarmuusvaatimuksia mobiiliverkkojen osalta. Sähkökatkosten varalta on operaattoreiden varauduttava varavoimalla merkittävästi nykyistä pidempiin varmistusaikoihin - tähän päivään asti ainoa vaihtoehto on ollut akkukapasiteetin lisääminen. Akkuinvestoinnit ovat kalliita, lyhyitä käyttöiältään (5v) sekä ympäristön kannalta haitallisia. Darrox tuuligeneraattori mahdollistaa lähes omavaraisen sähköntuotannon tukiasemakohteittain joka mahdollistaa Jatkokehityksenä Darrox oy on tuonut markkinoille vuoden 29 lopussa Uuden tehokkaamman tuulivoimalan, joka perustuu täysin suomalaiseen keksintöön ja insinöörityön hedelmään; Darreiuspystyroottoriin, ja aksiaalivuo-kestomagneetti-generaattoriin yksipiste kiinnityksellä lisättynä kehittyneellä akkulatausjärjestelmällä. Darrox on erityisesti suunnitellut tuotteen asiakkaan tarpeista lähtien. Muun muassa sivuttaisten tuulikuormien minimointi mahdollistaa tuotteen sijoittamisen lähes jokaiseen telemastoon. Tuote soveltuu erinomaisen hyötysuhteensa ansiosta pohjoismaidenkin vaatimattomin tuuliolosuhteisiin. Tuulivoimala voidaan yhdistää myös muihin uusiutuvan energian laitteisiin, kuten aurinkosähköpaneleihin. Jatkossa potentiaalimme on viennissä ja kirkas tavoitteemme onkin viedä suomalaista osaamista maailmalle älykkäästi. operaattoreiden kulutason merkittävän laskun ja täten kustannustehokkaan liiketoiminnan verkko-operaattorina. Lisäksi Darrox tuuligeneraattori mahdollistaa verkkosähkön korvaamisen sähkökatkosten aikaan ja täten minimoi akkuinvestointien tarvetta viranomaismääräysten täyttämiseksi. Darrox oy:llä on käynnissä koehankkeita jokaisen suomalaisen teleoperaattoriyhtiön kanssa. 5

6 tutkimus Anders Stenberg Hannele Holttinen VTT Suomen tuulivoimatilastojen analyysi VTT:llä on tehty diplomityö tuulivoimatilastoista osana Tekes-rahoitteista hanketta. Suomalainen tuulivoimatilastoseuranta koostuu tuotantotilastotiedoista sekä seisokkiaika- ja vikaerittelytiedoista. Tuotantotilastoja on ylläpidetty vuodesta 1992 ja vikatilastoja vuodesta 1996 ja analyysissä on tutkittu vikatilastojen dataa vuodesta 1996 vuoteen 28. Aineisto koostuu yhteensä 72 laitoksen datasta, yhteensä 617 laitosvuodesta. Vikatilastoja analysoimalla saadaan arvioitua eri komponenttien osuudet käyttökatkoista ja seisokkiajan pituudesta. Kriittisten komponenttien tunnistaminen on tärkeä osa tuulivoiman tutkimusta ja kehitystä. Näitä tietoja voidaan hyödyntää myös huollon suunnittelussa ja varaosien hankkimisessa. Kun pyritään käyttökustannusten alentamiseen, vikojen aiheuttamat seisokit ovat avainasemassa, koska kuluja syntyy niin korjauskuluista, työajasta, matkoista ja tuotantotappioista. Datan valitseminen Tilastojen raportoinnin laatu ja määrä vaihtelee laitoksesta toiseen ja sen takia analyyseistä on jätetty pois ne laitokset joiden raportointi on ollut joidenkin vuosien osalta puutteellinen. Sen lisäksi tutkimuksessa ei ole mukana uusia 3 MW:n laitoksia, joten analyysissä on mukana yhteensä 72 laitosta. Laitostehojen summa on yhteensä 73 MW ja laskettu keskiteho on 1 14 kw. Aineistossa on eniten 6 kw, 1 MW ja 2,3 MW laitoksia. Eniten laitoksia on aloittanut vuonna 1999 (2 laitosta), muuten laitokset ovat melko tasaisesti jakautuneet valmistusvuoden mukaan (kuva 1). Tuulivoimatekniikka on kehittynyt paljon tarkastellun ajanjakson aikana ja siksi myös vikojen syyt vaihtelevat laitoksen käyttöiän mukaan. Seisokkiaika ja vikojen esiintymistiheys Tilastoissa seisokkiaika on jaoteltu seisokin syyn mukaan; huolto, ilman korjaustoimenpiteitä ohimennyt lyhyt häiriö, vika (vaatinut korjauksen), sähköverkosta aiheutuva seisokki ja muu syy (esim. esittelykäyttö tai tutkimus). Analyysin mukaan teknisten vikojen määrä on ollut 898 ja nämä ovat aiheuttaneet seisokkiaikaa yhteensä tuntia joka vastaa 61 % koko seisokkiajasta. Kuvassa 2 on esitetty seisokkiajan jakautuminen eri komponenttivikojen mukaan. Aineistossa eniten seisokkiaikaa aiheuttivat vaihteen Kuva 1. Analyysissä mukana olevien tuulivoimaloiden rakennusvuodet (19 %) ja hydrauliikkajärjestelmän (15 %) viat ja lukumääräisesti eniten vikoja tapahtui hydrauliikkajärjestelmässä (2 %). Viat on jaoteltu tuulivoimalaitoksen komponenttien ja käyttövuosien mukaan. Tällä tavalla saadaan arvioitua eri komponenttien osuudet käyttökatkoista. Seisokkiajan jakautuminen käyttövuosien mukaan Aineistossa seisokkiaika on melko tasaisesti jakautunut käyttövuosien varrelle, keskimäärin noin 2 tuntia vuodessa laitosta kohden (kuva 3). Poikkeuksena tästä ovat vanhat laitokset joissa on ollut suurempia hydrauliikkajärjestelmään ja ilmajarruun liittyviä ongelmia. Komponenttien saatavuus vaikuttaa Valmistusvuosi Kumulatiivinen arvo Kumulatiivinen arvo 6 iaika Seisokkiaika 7 6

7 myös vanhempien laitosten kohdalla seisokkiaikaa pidentävästi. Tämän aineiston perusteella seisokkiaika lisääntyy kun laitokset ovat yli 15 vuotta vanhoja. Kuvassa piirretty viiva esittää mukana olevien laitosten lukumäärän jokaiselle käyttövuodelle. Raportoivien laitosten määrä laskee huomattavasti kymmenennen käyttövuoden jälkeen. Tästä seuraa, että yksittäiset viat vaikuttavat voimakkaasti keskimääräiseen seisokkiaikaan. Siksi nämä tulokset ovat ainoastaan suuntaa-antavia. Vaihteisto Vaihteistovikojen aiheuttamat seisokkiajat käyttövuosille jakautuneena näkyvät kuvassa 4. Valmistusviat (näkyy kuvassa punaisena) ovat aiheuttaneet suurimman osan ensimmäisten käyttövuosien vioista. Pitkät korjausajat johtuvat yleensä siitä että vaihde on otettu alas ja viety korjattavaksi ja laitos on seissyt koko odotusajan. Materiaali sisältää yhteensä 1 vaihteiston vaihtoa ja sen lisäksi löytyy 9 suurempaa korjausta vaatinutta vikaa missä seisokkiaika ylittää kuukauden. Nopein vaihto (ennakoitu) kesti 24 tuntia ja pisin vaihto aiheutti seisokkituntia. Vaihdon keskiaika oli 662 tuntia. Hydrauliikka Hydrauliikkajärjestelmään liittyvät viat ovat yleisiä. Tavallisia vikoja ovat vioittuneet pumput, letkut ja tiivisteet. Kuvassa 5 on esitetty hydrauliikkavikojen osalta seisokkiajat käyttövuoden mukaan. Kuvasta nähdään, että hydrauliikkavikojen osuus seisokkiajasta on ollut erittäin suuri vanhoissa laitoksissa, jopa yli viisi prosenttia käyttöajasta. Kehityssuuntana on, että sähköiset ratkaisut lapakulmasäädössä ja kääntöjärjestelmässä yleistyvät ja sen takia hydrauliikkavikojen määrä laskenee. Työ Analys av vindkraftsstatistik i Finland on Andersin diplomityö ja sisältää enemmän informaatiota eri komponenttiryhmien vikojen seisokkiajasta ja lukumäärästä. Diplomityössä esitetään tuulivoiman kehitys tähän päivään saakka sekä tulevaisuuden tavoitteet Suomen osalta. Sen lisäksi käydään läpi tuulivoimalan toimintaperiaate ja tärkeimmät komponentit. Tilastoinnin jatkokehityksestä on pohdittu kolmea eri vaihtoehtoa tilastoinnin parantamiseen tulevaisuudessa, kun laitosmäärä Suomessa kasvaa. Koko työ on saatavilla Andersin kautta: tai linkki tuulivoiman tuotantotilastojen sivulta Kumulatiivinen arvo Kuva 2. 2 Vikojen aiheuttaman seisokkiajan Valmistusvuosi jakautuminen tuulivoimaloiden eri komponenteille. Keskimääräinen seisokkiaika (h) (h) Keskimääräinen seisokkiaika Valmistusvuosi Seisokkiaika Käyttövuosi Kuva 3. Seisokkiajan kehitys 4 5 6laitoksen 7 8 ikääntyessä, keskimääräinen seisokkiaika käyttövuoden 16 Käyttövuosi mukaan. 7 Keskimääräinen seisokkiaika (h) (h) Keskimääräinen seisokkiaika Kumulatiivinen arvo Käyttövuosi Kuva 4. Vaihdevikojen aiheuttamat seisokkiajat eri ikäisillä laitoksilla. Keskimääräinen seisokkiaika (h) Seisokkiaika Valmistusviat Seisokkiaika Käyttövuosi Seisokkiaika Valmistusviat Seisokkiaika Kumulatiivinen Kumulatiivinen arvo arvo Laitoksen määrä Laitoksen määrä Laitoksen määrä Käyttövuosi Kuva 5. Hydrauliikkavikojen aiheuttamat seisokkiajat laitoksen iän mukaan Asennettu kapasiteetti (MW)

8 artikkeli Lisa Ekstrand Vestas Vinden tilltar i Finland vad finns det att lära av Danmark? Med en total installerad vindenergikapacitet på 147 MW 1 är det nog rimligt att säga att Finland hittills har gett ett ganska blygsamt bidrag till de 65 MW som idag finns installerade i EU. Men, med förslaget om en inmatningstariff på 83.5 / MWh som den finska regeringen förväntas presentera under våren bör detta förändras. Det finns många anledningar till att Finland har haft en långsam vindkraftsutveckling, men istället för att se bakåt så finns det nu en stor möjlighet att blicka framåt mot de möjligheter som faktiskt finns. Som en ledande vindkraftstillverkare med mer än 25 år av global erfarenhet ska vi i den här artikeln försöka svara på två frågor: Varför vindenergi och vad skulle Finland eventuellt kunna lära sig av de danska framgångarna? 1 VTT, Wind energy statistics in Finland En mycket viktig drivkraft, såklart inte bara för Finland utan för alla EU:s medlemsländer, är direktivet om förnyelsebar energi som antogs i slutet av 28. Som ett svar på att brådskande åtgärder krävs mot klimatförändringarna och den framtida energisäkerheten ställer detta direktiv krav på att minst 2 % av EU:s totala energiförbrukning år 22 ska bestå av förnyelsebara energislag. Beroende på förutsättningar har de olika medlemsländerna fått individuella målsättningar som de måste ha uppfyllt inom de närmsta 1 åren. För Finlands del innebär det 38 % förnyelsebart vilket är en ökning med ca 1 % från dagens nivå, och som en del av verktygslådan för att uppnå detta mål har riksdagen beslutat om att minst 2 MW vind energi måste installeras under de kommande 1 åren. De förnyelsebara energimålen tillsammans med faktumet att vindkraften är en mogen, konkurrenskraftig aldrig sinande förnyelsebar energikälla innebär att Finland, liksom många andra europeiska länder, förväntas att snabbt öka andelen vindkraftsintregering i sin energimix. Kostnaden för vindkraftsel från platser med goda vindresurser är idag på jämförbara nivåer med nybyggda konventionella energikällor. I en rapport från Emerging Energy Research (EER) i september förra året visar det sig att med ett koldioxidpris på 3/ton kommer elpriset från vindkraft i Europa till och med att hamna på jämförbar nivå med kolkraft. Dessutom, med det antagande att kolpriset kommer att eskalera till 4/ton mellan , då 1 % auktionering av utsläppsrätterna för elsektorn inom utsläppshandelssystemet kommer att gälla, gör EER även bedömningen att vindkraften kommer att vara bland de billigaste formerna av el-generering i mitten av detta decennium. Samtidigt så minskar det beroendet av fossila bränslen och leder därmed till ökad energisäkerhet. I tider av finanskris är det också viktigt att komma ihåg att vindkraften bidrar till många nya gröna arbetstillfällen. En studie gjord av European Wind Energy Association visar att varje installerat MW skapar ca 15 direkta och indirekta arbetstillfällen. Dessa siffror är lika väsentliga för Finland som för de länder som började satsa på vind energi mycket tidigare. Den nyligen publicerade vindkartan visar att Finland har goda vindresurser vid kustnära områden och en enorm teknisk potential till havs. Detta är såklart en förutsättning för en storskalig vindkraftsintegrering men för att investerarna ska våga satsa krävs även att det rätta ramverket är på plats. Hur gjorde Danmark? I Danmark, pionjären inom vind energi, finner du idag runt 5 2 vindturbiner som tillsammans genererar ca 2 % av landets totala elförbrukning och en sektor som idag sysselsätter runt 25 personer. Det finns ingen tvekan om att svaret på denna framgångssaga till stor del måste tillskrivas den danska regeringens vision och långsiktiga mål under 8- och 9-talet. Bortsett från en tidig vindkartering, så är nyckeln till det danska exemplet en välutrustad verktygslåda: tydliga och långsiktiga politiska mål samt konsekventa marknadsincitament. Precis som utvecklingen av den fossila bränsleeran krävde beslutsamhet och långsiktiga åtaganden kräver en transforme- 8

9 ring till den koldioxidfria eran samma viljekraft. Initiativet under 9-talet som bestod av ett långsiktigt mål och en inmatningstariff, senare även med en högre tariff för havsbaserad vindkraft, var det som på allvar fick igång vindkraften i Danmark. Långsiktig finansiering minskade riskerna för att bygga större projekt och uppmuntrade därmed även lokal produktion. De ekonomiska incitamenten attraherade även den vanliga danska medborgaren som började organisera sig i vindkooperativ vilka hade gjorts skattebefriade av regeringen. Detta har såklart också bidragit till en hög acceptans för vindkraftverk i den lokala omgivningen. With more than 25 years of global experience, now operating in 63 markets and employing 21 people around the world, and through a portfolio of turbines each suited to specific conditions and requirements, Vestas Wind Systems A/S is today the world s leading wind turbine manufacturer. As a result Vestas has built up unique in-debt knowledge about exploiting national wind power resources in optimal and sustainable ways. En annan viktig aspekt har varit en öppen och garanterad åtkomst till nätet. Grön el från förnyelsebar energi gavs i ett tidigt skede prioriterad åtkomst till nätet. Den danska TSO:n Energinet.dk har ålagts att finansiera utbyggnader och förstärkningar vilket ställer krav på tidig planering och analys över det uppskattade behovet av kablar. Lika viktigt i det danska fallet var en smidig och förutsägbar tillståndsprocess hanterad av de regionala myndigheterna. För att på allvar få igång den havsbaserade vindkraften skapade den danska regeringen en så kallad one-stop-shop som behandlar alla nödvändig steg som miljökonsekvensbeskrivning, licensiering, tillstånd för nätanslutning etc. En viktig konsekvens är att det minskar osäkerheten hos de potentiella investerarna, må det vara företag eller privatpersoner. En viktig bidragande faktor har varit koldioxidskatten vilken har bidragit till en extra inkomst för producenter av förnybar energi och därmed stimulerat ytterligare investeringar i vindkraft. Slutligen, så har också fortsatt stöd till forskning och utveckling och demonstration av teknik varit av mycket stor betydelse. Vi tror att den inmatningstariff som nu diskuteras, och förhoppningsvis snart presenteras, skulle kunna skapa den knuff som den finska landbaserade vindkraftsmarknaden behöver. Men med de mest attraktiva vindlägena V8-1.8 MW, Evanston, USA, Courtesy of Vestas Wind Systems A/S lokaliserade till havs och de markant högre kostnaderna involverade i havsbaserad vindkraftsutbyggnad, finns det ett starkt behov av ett större finansiellt incitament för just denna teknik om Finland önskar att utnyttja denna stora tillgång. Och, som vi har sett från det danska exemplet en välutrustad verktygslåda är nyckeln till framgång. För att läsa mer om Vestas policy rekommendationer för storskalig vindkraftsutbyggnad: modern-energy/political-initiatives/ policy-recommendations.aspx För att läsa mer om den danska framgångssagan: thedanish Success Story: Energinet.dk Wind power to combat climate change Climate+and+the+environment/ Climate/The+Danish+wind+case/ The+Danish+Windcase.htm 9

10 artikkelin tiivistelmä suomeksi Tuulivoimatuotanto käynnistymässä otetaan oppia Tanskan tuulivoimakehityksestä Toistaiseksi Suomen ei voida sanoa lisänneen huomattavasti Euroopan tuulivoimakapasiteettia. Sen sijaan että etsisimme syitä siihen miksi tuulivoiman kehitys Suomessa on ollut hidasta, on järkevämpää katsoa kuinka voisimme ottaa oppia tuulivoiman edelläkävijästä, Tanskasta. Tuulivoiman kunnioitettava osuus Tanskan energiantuotannossa (2 % osuus sähkönkulutuksesta, 25 tuulivoima-alan työpaikkaa ja noin 5 2 tuulivoimalaa) ovat seurausta Tanskan hallituksen 8- ja 9-luvuilla asettamista pitkän tähtäimen tavoitteista ja kauaskatseisista ohjauskeinoista. Tanskan tuulivoimamenestyksen ydin on hyvin varustettu työkalupakki: selkeä pitkäntähtäimen kaavoitus, laajat poliittiset sopimukset ja vahvat ja pit- käkestoiset markkinaohjauskeinot. Tuulivoimatuotannon voimakkaan lisääntymisen suurin yksittäinen edistäjä on ollut vuodesta 199 käynnissä ollut tuulivoiman syöttötariffi. Tuulivoiman laaja-alaista hyödyntämistä on edesauttanut myös myöhemmin merituulivoimalle säädetty korkeampi tariffitaso. Pitkäkestoinen taloudellinen tuki rohkaisi suunnittelemaan suurempia tuulipuistoja ja käynnistämään paikallista tuulivoimaloiden valmistusta. Taloudellinen tuki rohkaisi myös kansalaisia osallistumaan tuulivoimatalouteen - tänä päivänä tavalliset tanskalaiset ovat suurin tuulivoimaa eteenpäin ajava voima, niin taloudellisesti kuin poliittisestikin. Toinen tuulivoiman kannalta tärkeä asia on ollut uusiutuvalla energialla tuotetulle sähkölle annettu etuoikeus sähköverkkoon liitynnässä. Sähköverkonhaltija vastaa myös verkonvahvistamisen kustannuksista. Verkkoon liitynnän helpottamisen kanssa yhtä suuressa roolissa on ollut sujuvan tuulivoiman luvitusprosessin varmistaminen. Merituulivoiman luvitus- ja kaavoitusprosessia on helpotettu one-stop-shop ratkaisulla, jossa kaikki luvitukseen liittyvät asiat, verkkoon liitynnästä ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn ja kaavoitukseen, hoidetaan samassa toimipisteessä. Edellä mainittujen lisäksi tuulivoimaa on edistänyt hallituksen vahva taloudellinen tuki tuulivoiman tutkimukselle ja kehitykselle. Uskomme, että ehdotettu tuulivoiman syöttötariffi tulee lisäämään voimakkaasti tuulivoimarakentamista maalle myös Suomessa. Kuitenkin parhaat tuuliolosuhteet ovat merialueilla, jonne rakentaminen on maalle rakentamista kalliimpaa. Mikäli Suomen valtio haluaa edistää tämän valtavan luonnonvaran hyödyntämistä, merelle suunnattu korkeampi tariffitaso on aivan välttämätön. Ja kuten Tanskan esimerkki osoittaa, taloudellisen tuen lisäksi tarvitaan laaja joukko muita tuulivoimaa edistäviä työkaluja. Merituulivoimapuistojen ympäristöselvitykset viranomaisten hyväksymin menetelmin Kokemusta vaativista ulkomerialueista, mukana Suurhiekan tuulivoimapuiston YVA- ja lupahakemusvaiheissa. Erityisosaamistamme ovat: Merenpohjan, vesikasvillisuuden ja pohjaeläimistön kartoitukset sekä mallintaminen Kalojen kutu- ja poikasaluekartoitukset Kalaston rakenteen selvittäminen Vesistö-, vesiluonto- ja kalatalousvaikutusten arviointi Lisätiedot: Sauli Vatanen / 1

11 projektit Miamari Siitonen Eagle Oy Hyvän tuulen rokkari Viime vuosina on puhuttu paljon ilmastonmuutoksesta, joka tulee tulevaisuudessa vaikuttamaan elämäämme, mikäli emme tee asialle jotain. Sipe Santapukki, Apulanta yhtyeen rumpali, on kasvanut ekologiseen elämään jo hyvin nuorena. Hän myös elää aatteidensa mukaisesti ja on erinomainen esimerkki miehestä, jonka koko elämä perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin. Ekologisten arvojen huomioonottaminen on tullut yhä tärkeämmäksi osaksi jokapäiväistä elämää. Siksi lahtelaisena on ilo esitellä vuoden 29 positiivisin Lahtelainen; hyvän tuulen rokkari Sipe Santapukki. Nuoren Sipen haaveena oli arkkitehdin ura. Musiikin tuulet veivät kuitenkin lahjakkaan nuoren mukanaan ja meillä Suomalaisilla on ollut ilo seurata Apulanta-yhtyeen kovasti nousevaa uraa. Raskas ja nopetempoinen muusikon elämä on vahvistanut Sipen elämänarvoja. Sipelle tärkeitä asioita on terveellinen elämä, harrastukset ja ennenkaikkea satoja keikkoja vuodessa kiertävän esiintyjän koti on saanut valtaisat mittasuhteet. Miehellä pitää olla koti, jossa voi tehdä kaikkia niitä hyviä asioita, joista nauttii, kertoo Sipe ja innostuu kertomaan uudesta ekologisesta talohankkeestaan, joita ei maailmassa ole montaa. Tarina on uskomaton, mutta totta. Sipen suurin haave oli saada amerikkalaisen orgaanisen arkkitehdin Eric Lloyd Wrigthin luomus järven rannalle Heinolaan. Sipe kirjoitti haaveensa ja unelmansa Ericille, joka oli tuolloin jo 8-vuotias. Sydämessä paloi usko ja toivo saada Eric innostumaan hankkeesta, mutta vastausta ei vai kuulunut. Vastausta odottaessaan Sipe suunnitteli suomalaisten arkkitehtien kanssa taloa, mutta mieluisaa Wrigthin tyylisuuntaa edustavaa taloa ei saatu aikaan. Lopulta Eric vastasi kuitenkin Sipelle ja ilmoitti olevansa erittäin otettu, jos saisi suunnitella viimeisen työnsä näinkin eksoottiseen maahan kuin Suomi. Wrigthin suvun viimen patriarkka matkusti Suomeen ja Sipen talo sai alkunsa. Orgaanisen arkkitehtuurin lähtökohtana on elävä luonto, joka tarjoaa loputtomasti ideoita, esteettisiä muotoja ja rakenteellisia ratkaisuja rakennusten ulkoisten muotojen sekä sisäisten toimintojen tarkoituksenmukaiselle suunnittelulle. Tähän kuuluu myös läheisesti lunnonmukainen rakentaminen sekä uusiutuvien energioiden käyttö. Tuulesta temmattu energia oli Sipen ehdoton valinta. Tuulessa on valtava määrä energiaa, ja koska taloni on isoselkäisen järven rannalla, missä tulee jatkuvasti, on luonnollista käyttää tuulienergiaa energian tuottamiseen, hehkuttaa Sipe, todellinen hyvän tuulen mies! Ekologiset perusteet olivat vaikuttamassa voimalaitoksen hankintaan. Pahinta mitä ympäristöllemme voimme tehdä, on olla välinpitämätön, tuumaa Sipe ja toivoo, että muutkin ottaisivat ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet vastaan. Kestävän kehityksen trendi näkyy voimakkaana tarpeena löytää uusia muotoja. Ekoajattelu sulautuu uuteen teknologiaan ja materiaali-innovaatioihin myös tuulivoimassa. Kestävä kehitys tarkoittaa luonnon kunnioittamista tuotekehityksen kaikilla tasoilla. Sen täytyy myös näkyä tuotteessa sekä sen hiilijalanjäljessä. Seuraavan kymmenen vuoden ajan tuulienergia tulee olemaan tärkein uusiutuvan energian lähde. Sillä on kiistämättömiä etuja puolellaan: energian lähde on täysin ilmainen, kukaan ei poliittisesti epävakaissakaan oloissa voi kiertää hanaa kiinni ja energian tuotanto voidaan hajauttaa sinne, missä sitä tarvitaan, kommentoi Eagle tuulivoima Oy:n Markkinointijohtaja Miamari Siitonen Kuten suunnitellulle talolle, Sipe asetti myös valittavalle tuulivoimalalle tiukkoja kriteerejä. Voimalan hiilijalanjäljen tuli olla pieni. Lisäksi Sipe arvostaa kotimaista korkeaa teknologiaa ja haluaa turvata kotimaisten tuotteiden jatkuvuutta. Myös laitteen ulkonäkö ja luotettavuus olivat tärkeitä valintakriteerejä. Tuulivoimalaitoksen oli sovittava orgaanisen arkkitehtuurin linjoihin. Voimalaitos maastoutetaan ja maalataan männyn väriseksi, mukaillen Sipen rakennuksen värimaailmaa, eli sitä ympäröivää luontoa. Tuulivoimalaitoksen suunnittelutyöt ovat käynnissä ja mylly tullaan pystyttämään lähiaikoina. Olen todella innoissani tästä hankeesta, hymyilee Sipe. Toivottavasti saamme myöhemmin Tuulienergia-lehteen Sipen voimalasta kuvia sekä tuntemuksia. 11

12 6 tilastot Anders Stenberg VTT Tuulivoimatilastot on esitetty laitoskohtaisesti kuukausitilastoissa ja vuosiraportissa jotka löytyvät VTT:n Käyttövuosi nettisivuilta Tuulienergia Anders Stenberg, VTT ALKUTEKSTI: Tuulivoimatilastot on esitetty laitoskohtaisesti kuukausitilastoissa ja vuosiraportissa jotka l_ytyv_t VTT:n nettisivuilta Asennettu kapasiteetti (MW) Tuotanto (GWh) Tuulienergia Asennettu kapasiteetti (MW) Anders Stenberg, VTT 24 Tuotantoindeksi, IL (%) 261 ALKUTEKSTI: Tuulivoimatilastot 26 Tuotanto on esitetty (GWh) laitoskohtaisesti kuukausitilastoissa ja vuosiraportissa jotka l_ytyv_t VTT:n nettisivuilta Tuotantoindeksi, IL (%) Asennettu kapasiteetti (MW) Tuotanto (GWh) Tuotantoindeksi, IL (%) Suomen tuulivoimatuotannon kehitys. Vuosituotanto (GWh), asennettu kapasiteetti vuoden lopussa (MW, pylväät) sekä tuotantoindeksi (1 % vastaa keskimääräistä tuulisuutta) KUVATEKSTI Suomen tuulivoimatuotannon kehitys. Vuosituotanto (GWh), asennettu kapasiteetti vuoden lopussa (MW, pylv t) sek_ tuotantoindeksi (1% vastaa keskim r_ist_ tuulisuutt KUVATEKSTI KUVATEKSTI Suomen tuulivoimatuotanto (pylv t) ja asennettu tuulivoimakapasiteetti (viiva) kuukausittain vuosilta KUVATEKSTI Suomen tuulivoimatuotanto (pylv t) ja asennettu tuulivoimakapasiteetti (viiva) kuukausittain vuosilta KUVATEKSTI Keskimääräinen seisokkiaika (h) Tuotanto (GWh) Tuotanto (GWh) Tuotanto (GWh) Kapasiteetti (MW) Kuukausi.Vuosi Kuukausi.Vuosi liukuva liukuva 12 kk tuotanto 12 kk tuotanto (GWh) (GWh) Kapasiteetti Kapasiteetti (MW) (MW) liukuva liukuva 12 kk tuotantoindeksi, 12 kk tuotantoindeksi, painotettu painotettu Tuotanto (GWh) 15 42Suomen tuulivoimatuotannon kehitys. Vuosituotanto (GWh), asennettu kapasiteetti vuoden lopussa (MW, pylv t) sek_ tuotantoindeksi 14 (1% vastaa keskim r_ist_ tuulisuutta) Kapasiteetti (MW) Seisokkiaika Laitoksen määrä Suomen tuulivoimatuotanto (pylväät) ja asennettu tuulivoimakapasiteetti (viiva) kuukausittain vuosilta Suomen tuulivoimatuotanto ja tuotantoindeksit 12 kuukauden liukuvana keskiarvona joka kuukauden lopussa. Asennettu kapasiteetti kuukauden lopussa näkyy ohuena viivana. Tuulisuuden mittana käytetty tuotantoindeksi on laskettu eri alueille asennetun tuulivoimakapasiteetin mukaan painotettuna keskiarvona Ilmatieteen laitoksen neljästä kuukausi-indeksistä. Suomen tuulivoimatuotanto ja tuotantoindeksit 12 kuukauden liukuvana keskiarvona joka kuukauden lopussa. Asennettu kapasiteetti kuukauden lopussa n_kyy ohuena viivana. Tuulisuuden mittana k_ytetty Kapasiteetti (MW) Kapasiteetti (MW) KUVATEKSTI 12 Suomen tuulivoimatuotanto ja tuotantoindeksit 12 kuukauden liukuvana keskiarvona joka kuukauden lopussa. Asennettu kapasiteetti kuukauden lopussa n_kyy ohuena viivana

13 KUVATEKSTI Suomen tuulivoimatuotanto ja tuotantoindeksit 12 kuukauden liukuvana keskiarvona joka kuukauden lopussa. Asennettu kapasiteetti kuukauden lopussa n_kyy ohuena viivana. Tuulisuuden mittana KUVATEKSTI Suomen tuulivoimatuotanto ja tuotantoindeksit 12 kuukauden liukuvana keskiarvona joka kuukauden lopussa. Asennettu kapasiteetti kuukauden lopussa n_kyy ohuena viivana. Tuulisuuden mittana k_ytetty tuotantoindeksi on laskettu eri a Tuulivoima tutuksi Tuulivoiman perusteet kolmessa päivässä KUVATEKSTI KUVATEKSTI Tuotantoindeksi (%) Perämeri Selkämeri Ahvenanma a 61 Suomenlaht 57 i Keskiarvo Kuukausi Ilmatieteen 12 laitos Kuukausi S asemien tuulimittauksista 1 5 kw:n voimalaitoksille lasketut tuulivoiman tuotantoindeksit 13 kuukauden ajanjaksolta vuosilta % on vuoden keskim r_inen tuotanto 15 vuoden ajalta ajanjaksosolta Ilmatiet Sääasemien tuulimittauksista 1 5 kw:n voimalaitoksille lasketut tuulivoiman tuotantoindeksit 13 kuukauden ajanjaksolta vuosilta % on vuoden keskimääräinen tuotanto 15 vuoden ajalta ajanjaksosolta Ilmatieteen laitos, TUT/Meteorologia Perämeri Selkämeri Ahvenanma a Suomenlaht i Keskiarvo Ilmatieteen laitos Koulutuksessa käsitellään tuulivoimalan teknologiaa ja ympäristövaikutuksia, selvitetään voimalahankkeen toteutuksen eri vaiheet, tutustutaan tuulienergian hyödyntämisen prosesseihin sekä toteutetaan toimialavierailu. Yhteistyössä: Lisätiedot TKK Dipoli puh. (9) dipoli.tkk.fi/tuulivoima S asemien tuulimittauksista 1 5 kw:n voimalaitoksille lasketut tuulivoiman tuotantoindeksit 13 kuukauden ajanjaksolta vuosilta % on vuoden keskim r_inen tuotanto 15 vuoden TKK Dipoli on osa Aalto-yliopistoa 13 Tuulivoima1 55x262.indd :57:27

14 Yritysjäsenen esittely Lotta Suistoranta Viestintätoimisto Povitaskut Oy Korkeat voimalat avaavat betoni- ja hybriditornien markkinat Parma Oy on kasvattanut tuulivoimalarakentamisesta uuden alueen liiketoimintaansa. Ensimmäiset hybriditornien betoniosat Parma toimittaa Summan tuulipuistoon ja uskoo kasvavien markkinoiden suosivan betonisten tornien tehdastuotantoa. Betonisiin valmisosiin erikoistuneessa Parma Oy:ssä uskotaan, että tuulivoiman kokonaistehon lisääminen merkitsee korkeampia voimaloita ja laajempia tuulipuistoja. Energia-alan tulevaisuudennäkymät ovat innostaneet infra- ja talonrakennusteollisuudessa pitkään toimineen yrityksen kehittämään ratkaisunsa myös tuulivoimalarakentamiseen. Kun tuulivoimaloista tehdään riittävän korkeita, betoni on kilpailukykyinen materiaali tornin rakentamisessa sekä kustannustensa että kestävyytensä puolesta, Parma Oy:n infrarakentamisen liiketoiminnasta vastaava tuoteryhmäpäällikkö Sami Purtola sanoo. Betoni on omimmillaan napakorkeudeltaan yli 9 metrin voimaloissa. Purtola uskookin, että yli 1-metristen tornien sarjatuotannossa on markkinarakoa tehdasvalmisteisille betonitorneille tai betoni- ja teräsosasta rakennettaville hybriditorneille. Säädellyissä tehdasoloissa valettujen betoniosien etuna ovat matalammat kokonaiskustannukset, tornin nopea valmistuminen sekä hyvälaatuinen betonipinta ja mittatarkka lopputulos, Sami Purtola kertoo. Summassa tuulivoimarakentamisen tuotekehitystä Parman ja sen emoyhtiön, Consoliksen, tuulivoima-alan pilottihanke on Haminan Energian Summaan rakentama tuulipuisto. Parma toimittaa puiston neljän 1-metrisen voimalan hybriditorneihin 5 metriä korkeat betoniset alaosat. Summan tornien tilaaja on Windwind ja ne ovat pystyssä toukokuun alkupuolella. Parman ratkaisu sisältää betonisista valmisosista rakennettavan tornin, rakenne- ja elementtisuunnittelun sekä kuljetuksen ja asennuksen aina valmiiksi rakenteeksi asti. Summassa tornit ovat osa WWD3-voimaloita, mutta Parman betonista torniratkaisua ei ole sidottu vain yhteen koneeseen, Sami Purtola sanoo. Valmisosien rakentaja korostaa vastuutaan hyvin kehitetystä kokonaisuudesta, joka helpottaa asiakkaan työtä. Haluamme etsiä ratkaisuja tuulivoimalarakentamiseen liittyviin ongelmiin asiakkaan puolesta. Onhan Winwindkin ottanut riskin lähtiessään mukaan uuden tornimallin kehittämiseen, mutta samalla tavoitellaan etuja tuulivoiman rakentamisessa laajemminkin, Sami Purtola myöntää. Mittatarkkoja valmisosia Summan tornien perustus valetaan paikalla, tekniikkatilan lattia tehdään teräsbetonilaatoista ja loput betoniosasta valmistetaan teollisesti Parman Nummelan tehtaan uudella, kaarevien elementtien tuotantolinjalla. Uusi muottilinja työllistää noin kymmenen työntekijää. Osat valetaan uutta valmistustekniikkaa käyttäen, jolloin betoniin saadaan hyvä, tiivis pinta. Myös elementin muoto ja paksuus pysyvät mittatarkkoina, Sami Purtola kertoo. IT-massasta eli itsetiivistyvästä betonista valettavaa massaa ei tiivistetä koneellisesti, vaan sementin, kivien ja veden joukkoon lisätään notkistinainetta. Menetelmä vaatii Purtolan mukaan tarkan reseptin ja hyvälaatuisen betonin. Teollinen tuote on aina tasalaatuinen ja sen pinta on mahdollista maisemoida maalaamalla, kuvioimalla tai vaikka graafisella betonilla, Purtola kertoo. Kehitystyöhön tukea asiantuntijaverkostolta Tuulivoimaloiden rakentaminen on 14

15 uusi bisnesalue Parmalle ja PARMAtornit-ratkaisu emoyhtiön kanssa tehdyn kehitystyön tulos. Uuden konseptin luominen on ollut mielenkiintoista mutta haastavaa, ja ilman Consoliksen eurooppalaisten tutkija- ja suunnittelijaverkostojen tukea kehitystyö olisi tuskin ollut mahdollista. Hyvän betonitornin rakentamiseen ei riitä, että omistaa betonimyllyn. Olemme luoneet välineet ja hioneet prosessin yhdessä alihankkijoiden kanssa ja tavoitteemme on olla merkittävä tornitoimittaja Itämeren alueella, Sami Purtola sanoo. Vaikka Parmassa keskitytään nyt hybriditorneihin, tulevaisuudessa korkeiden voimaloiden tornit voidaan valmistaa myös kokonaan betonisena täyselementtinä. Nyt tarkastellaan kaikkia mahdollisuuksia. Summan hybriditorni-voimaloiden käyttöikä on nyt 2 vuotta. Se on betonirakenteille vähän, yleensä lupaamme tuotteillemme 5 2 vuotta. Tornien käyttöiän nostaminen houkuttaa, kun huipulla oleva teknologia on kuitenkin vaihdettavissa, Sami Purtola muistuttaa. Haminan Energian Summan tuulipuisto on Parman pilottihanke. WWD3-voimalan hybriditornin betoninen alaosa koostuu 21 tehtaalla valetusta kappaleesta ja paikalla valetusta perustuksesta. Merkkejä korkeiden markkinoiden kasvusta Consolis Technology Oy:n toimitusjohtaja Olli Korander näkee tuulivoimalarakentamisen Euroopan näkymät laajasti katsottuna samankaltaisilta kuin Suomessa positiivisilta. Euroopanlaajuisesti toimivan konsernin sisällä odotukset ovat korkealla, satsaamme tuulivoimalateknologiaan tosissamme. Odotusten suuruutta kuvaa se, että olemme perustaneet oman yhtiön, Consolis Hormifusten, vastaamaan tästä toimialasta, Olli Korander kertoo. Koranderin mukaan kaikki merkit viittaavat voimaloiden kokonaiskorkeuden kasvamiseen. Nyt Consolis on jo jättänyt tarjouksen napakorkeudeltaan 145-metrisestä hybriditornista. 15

16 Tapahtumakalenteri Tiedotteet jäsenille New Energy Husum Husum, Saksa Offshore Wind & Transmission Hampuri, Saksa www2.greenpowerconferences.co.uk/v8-12/prospectus/index. php?seventcode=we13de TUULIVOIMA TUTUKSI Tuulivoiman perusteet kolmessa päivässä Dipoli, Espoo EWEC Varsova, Puola Tuulivoima 21 Seminaari 6 TWh vuonna 22 tuulella tuotettu Kiasma, Helsinki 9th World Wind Energy Conference & Renewable Energy Exhibition: LARGE-SCALE INTEGRATION OF WIND POWER Istanbul, Turkki VIND Gothenburg, Ruotsi Energia 1- messut Tampere EWEA Grids 21-seminaari ja konferenssi Berliini, Saksa Jäsenyys 21 Yhdistys kasvaa entisestään ja nyt kannattaa olla toiminnassa mukana! Jäsenmaksukaavakkeet postitetaan lähipäivinä vuoden 29 jäsenille. Muistathan ilmoittaa muuttuneet osoite yms. tietosi toiminnanjohtajalle! Mikäli et ole vielä yhdistyksen jäsen, voit nyt varmistaa etusi liittymällä jäseneksi heti vuoden alusta! Jäsenetuihin kuuluu vähintään neljä kertaa vuodessa ilmestyvä jäsenlehtemme ja lisäksi saat joka vuosi julkaistavan tuulivoimakalenterin. Muista jäseneduista ilmoitamme aina tapauskohtaisesti nettisivuillamme. Liittymään pääset kätevimmin nettisivujemme kautta osoitteessa ja seuraamalla sivun ohjeita. Lisätietoja: / toiminnanjohtaja Mainostaminen jäsenlehdessä 21 Nyt on aika neuvotella tämän vuoden mainokset lehteemme sopimushinnoin! Varmista yrityksesi näkyvyys alan ammattilaisten keskuudessa ja varaa tämän vuoden mainospaikkasi pikimmiten, sillä tilaa on vain rajoitettu määrä! Lisätietoja: / toiminnanjohtaja Energia- ja ilmastopalvelujen asiantuntija FCG on mukana kehittämässä yhdyskuntasuunnittelua siten, että energiatehokkuus, päästöt ja ilmastonmuutoksen hillintä otetaan huomioon suunnittelussa, rakennuttamisessa ja investoinneissa. Tavoitteenamme on suunnitella ja rakentaa tehokasta ja vähäpäästöistä yhdyskuntaa. FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Hyvän elämän tekijät 16

17 yrityshakemisto BETONITUOTETEOLLISUUS Parma Oy p f Parma on betonirakentamisen asiantuntija. Tuulivoimaloihin toimitamme tornin betonisia valmisosia suunniteltuna ja asennettuna valmiiksi rakenteeksi. Myös tornien perustussuunnittelu ja toimitus voi kuulua toimituksiimme. HUOLTO- JA KUNNOSSAPITOPALVELUT Airice Oy Feodor Gurvits gsm Vaativat tuulivoimakorjaukset, huoltosuunnittelu, koulutus ja puistokehittäminen Empower Oy Olli Malkamäki gsm Empowerin huolto: Matti Saarenpää gsm Tuulivoimalaitosten käyttö- ja kunnossapito Pori Energia Oy Heikki Pukkila p Tuulivoimalaitosten käyttö ja kunnossapito, tuulienergian tuotanto Vaasa Engineering p , f Automaatio- ja sähköistysratkaisuja energian tuotantoon, siirtoon, jakeluun ja käyttöön sekä kotimaassa että vientimarkkinoilla. Toimintaamme kuuluvat myös laitosten modernisointi, huolto ja kojeistovalmistus. KOMPONENTIT, MATERIAALITOIMITTAJAT Amroy Europe Oy p , f Hyptonite nanoepoksin erikoisversio, jolla voidaan tehdä keveitä ja vahvoja siipiä Axco Motors Oy p. (5) , f. (5) AXCO-Motors Oy suunnittelee ja valmistaa kestomagneettitahtigeneraattoreita pientuulivoima sovelluksiin. Fibox oy p , f Yli 4 vuoden kokemus kotelointiratkaisujen ja ohjauskeskusten toimituksista vaativiin olosuhteisiin. Toiminta kattaa suunnittelun, valmistuksen, testaukset ja toimitukset globaalisti. Levator Oy p , f Levator Oy on raskas konepaja, jonka päätuotteita ovat satamanosturit, tuuivoimalan terästornit ja muut raskaat hitsatut rakenteet. Nord-Lock Finland oy p. (9) Ruuvilukituselementtien valmistus ja markkinointi. Varma lukitus myös tärinälle ja dynaamiselle kuormitukselle alttiiksi joutuvissa ruuviliitoksissa. Roxtec Finland oy p f Roxtec Finland Oy on erikoistunut kaapelien ja putkien läpivientien tiivistämiseen The Switch p , f Kestomagneettigeneraattorit ja tehonmuokkaimet KONSULTOINTI JA SUUNNITTELU Ahma Insinöörit Oy Ari Näätänen p. (9) , gsm Erkki Sassi gsm Projektinjohtoon erikoistunut insinööritoimisto. Tuulivoimaloiden ympäristökonsultointi ja rakennuttamisen sekä kone- ja laiteasennusten projektinhoito. Destia Oy p , f Asiakasratkaisuja tuulivoimahankkeen kaikkiin vaiheisiin FCG Finnish Consulting Group Oy p , f FCG Planeko Oy on yksi Suomen suurimmista yhdyskunta- ja ympäristösuunnitteluun keskittyneistä konsulttiyhtiöistä. Yhtiö on osa FCG-konsernia, joka toimii Suomessa 15 paikkakunnalla. Lisäksi kansainvälinen toimintamme tytäryhtiömme kautta on merkittävää. Gaia Group Oy Gaia on suomalainen innovatiivisten ja kestävien ratkaisujen asiantuntijayhtiö. Osaamisemme kattaa energia-, ympäristö- ja ilmastokysymykset sekä riskienhallinnan ja innovaatiotoiminnan. GreenStream Network Oy p Vihreät sertifikaatit, päästökauppa, rahoitusjärjestelyt Infratek Finland Oy p Infratek Finland Oy tarjoaa palveluja tuulivoiman verkkoliityntään ja sisäisiin verkkoihin, joista yhtiöllä on vuosikymmenien kokemus. Palveluina ovat konsultointi, suunnittelu ja rakentaminen - erikseen tai kokonaistoimituksena. Insinööritsto Erkki Haapanen Oy p Suunnittelu, tuulivoimakonsultointi, tuulisuusanalyysit Mittakolmio ky p Asemakuvat, lupa-asiat, ympäristöselvitykset ja mittaukset. Oxford Intercon Finland p Tuulipuistohankkeiden kansainvälinen kehittäminen hankeideasta rakennuslupiin, tuulimittaukset, kansainvälinen rahoitus ja investoriyhteydet. Pöyry Energy oy Timo Laakso p Projektikehitys, lupaprosessit, suunnittelu ja hankinta, projektin johto Ramboll Finland Oy Matti Kautto p Ympäristövaikutusten arviointi, kaavoitus, lupaprosessit, perustusten suunnittelu Thermopolis Oy, Etelä-Pohjanmaan Energiatoimisto Puh. (6) ,

18 Tuulisaimaa p Tuulienergian tutkiminen, rakentaminen ja tuottaminen sekä siihen liittyvän asiantuntijatyön myyminen Kala- ja vesitutkimus Oy puh (Sauli Vatanen) tai (Ari Haikonen) Mm. kalataloudelliset tutkimukset ja -tarkkailut, vesistötutkimukset ja -tarkkailut, ympäristövaikutusten arviointi, ympäristölupahakemukset ja niihin liittyvät selvitykset sekä vesistöihin ja kalatalouteen liittyvät suunnittelutyöt. Vindkraftföreningen rf Folke Malmgren p.+f. (9) , gsm kaapeli.fi Projektineuvonta Windcraft Aki Suokas p. (3) , gsm f. (3) Roottoriasiantuntemusta WSP Finland Oy p WSP tarjoaa monialaisia konsultointi-, suunnittelu-, tutkimus- ja projektin johtopalveluita energiahankkeisiin. Suomessa asiantuntijoita on 35 kahdeksalla paikkakunnalla ja maailmanlaajuisesti 1.. YRJtechnology Oy Yrjö Rinta-Jouppi p , f. (2) Tuulimittaukset, energiamittaukset, uudet ratkaisut. KULJETUS JA LOGISTIIKKA Havator Wind / Havator Group Oy p , f Tuulivoimapuistojen suunnittelu, tuulivoimaloiden kuljetukset, nostot ja asennukset Kuljetusliike Ville Silvasti Oy p Erikois- ja projektikuljetukset Suomessa ja Euroopassa. Meriaura oy p. (2) , f. (2) Meriaura Oy on erikoistunut teollisuuden tuotteiden ja raaka-aineiden merikuljetuksiin sekä erilaisiin projektikuljetuksiin. Wasa Logistics Ltd Wind Power Division, p /Ari Henriksson Projekti-, erikois- sekä raskaankaluston kuljetukset. MASTONVALMISTAJAT Nordic AC p , f Pientuulivoimaloiden mastot, tuulivoimatoimiset mainosmastot ja ajoneuvojen latausasemat. RAKENTAMINEN YIT Rakennus Oy Jaakko Kouvalainen p Tuulivoimaloiden perustusrakenteet ja erityisesti vaativat Off-shore perustukset. TUTKIMUS VTT Esa Peltola p , Tutkimus, tuulisuusanalyysit, tuuli- ja seuranta mittaukset TUULIOLOSUHDEMITTAUKSIA A-Lab Oy A-lab toimittaa automaattisia sään- ja ympäristönmonitorointijärjestelmiä sekä niihin liittyviä tietopalveluja. Vaisala TUULIVOIMALOIDEN VALMISTAJAT JA MAAHANTUOJAT Aurinkosähkötalo Eurosolar Oy Darrox Oy Kari Wahlroos p Pystyakseliset tuuliturbiinit erityisesti mastokäyttöön. Erikoistunut teleoperaattoreihin. Cypress Wind Turbines Oy Tapio Aaltonen p Pystyakseliset 2-4 kw tuuliturbiinit erityisesti masto- ja kattoasennuksiin myös aurinkopaneelein. Eagle Windpower Oy p Pientuulivoimalat. Finnwind Oy p , f Pientuulivoimalat 3 6 kw Hafmex Wind Oy Merja Paakkari p , f Tuulivoimalat 2MW JN-Solar p. (2) Pientuulivoimaloiden maahantuonti Maatuuli Kalle Ahtee p Käytettyjen tuulivoimaloiden markkinointi. 1 kw 1 MW Mervento Oy p , f. (6) Kehittää ja toimittaa nykyaikaisia, innovatiivisia suoravetoisia multi-megawattiluokan tuulivoimalaratkaisuja sekä rannikko- että merikäyttöön. Mypower Finland Oy PEM-Energy Oy on suomalainen yritys, joka kehittää, valmistaa ja markkinoi kotimaisia kahden kilowatin pientuuliturbiinijärjestelmiä. Kotimaisuuden merkiksi MyPower-järjestelmille on myönnetty Avainlippu-tunnus. Oy Windside Production Ltd Risto Joutsiniemi p , f gsm Pientuulivoimalat akkujen lataukseen Posira p Posira tuo maahan tuuli voima tuotteita ja tuottaa MyPower-pientuulivoimaloita. REPS Oy Ab p Verkosta riippumaton sähköntuotanto 12/24/48 Vdc / 23 Vac / 4 Vac, 3 kw asti. Hybridivoimalat aggregaatti-varmennuksella Pientuulivoimalat, aurinkopaneelit, invertterit, laturit, akustot. Verkkoon liitetyt mikrotuotantoratkaisut. Huolto 18

19 Solarpoint p Tuulenmittaustarvikkeet 1 m korkeuteen asti, Pientuulivoimalat. Sunwind p. (2) , f. (2) Sunwind on erikoistunut mökkien, asuntoautojen ja veneiden energiaratkaisuihin ja mukavuustuotteisiin. Alallaan se on pohjoismaiden johtava yritys. Yrityksen laaja tuotevalikoima on tarjolla samanlaisena Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Tuulivoimala.com Finland Oy p. (9) , f. (9) Pientuulivoimalat 2W 2kW Vestas Wind Systems A/S Denmark p. (+45) 97 3, f (+45) Tuulivoimalat 85 kw, 1.65 MW, 2. MW, 1.8/2. MW, 1.8 MW, 3. MW Winwind Oy p , f Tuulivoimalat 1 ja 3MW TUULIPUISTOJEN KEHITTÄJÄT JA OMIS- TAJAT EPV Energia Oy Tomi Mäkipelto p Iin Energia Oy Juhani Jääskeläinen p. (8) Kemin Energia Oy p. (16) , f. (16) Kokkolan energialaitos p. (6) , f. (6) Sähkö- ja lämpölaitostoiminta Kotkan Energia Oy Kalle Patomeri p. (5) Kuiva-Turve Oy Virpi Käyhkö p. (8) , gsm Lumituuli Oy Sampsa Hario p energiantuotanto, tuulisähkö, asiakasomisteisuus Metsähallitus p Vastaamme lisääntyvään uusiutuvan energian tarpeeseen kehittämällä tuulivoimatuotantoon sopivia alueita yhdessä alan toimijoiden kanssa. Tämän lisäksi Metsähallitus toimii maaja vesialueiden vuokraajana. Oulun seudun sähkö Propel Voima Oy Janne Vettervik p Tuulivoiman tuotanto ja hankinta PVO-Innopower Oy Lauri Luopajärvi p. (9) , gsm f. (9) Savon voima p f Sähköntuotanto ja sähkökauppa Suomen Hyötytuuli Oy Timo Mäki p. (2) Tunturituuli Oy Seppo Partonen p gsm Vatajankosken sähkö / Kaukolämpö Oy WPD Finland Oy Esa Holttinen p , f. (9) Projektikehitys, rahoitusjärjestelyt, projektin johto TUULISÄHKÖN TUOTANTO, MYYNTI JA MARKKINOINTI Pramia Oy puh. (6) Alkoholijuomien valmistus tuulivoiman avulla. St1 Oy Tuulivoima, suunnittelupäällikkö Antti Kettunen, Tuulisähkö, hankintapäällikkö Kimmo Nieminen, Tuulivoiman tuotanto, tuulisähkön myynti ja markkinointi, pientuulivoimalat Vattenfall sähkönmyynti Oy Taija Herranen p Energiayhtiö, sähkönmyynti MUUT Cursor Oy Kotka-Haminan seudun kehittämisyhtiö puh Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö, Cursor Oy haluaa luoda yrityksille tuotantomahdollisuuksia tuulivoimateollisuudessa ja rakentaa seudulle tuulivoimaklusterin. Kiinteistö oy Riva p Majoituspalvelut 19

20 SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS RY Itsenäisyydenkatu Tampere Sähköposti:

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Anni Mikkonen Suomen Tuulivoimayhdistys Loimaa, 23.3.2010 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 20 -vuotisjuhlat

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 Päivän ohjelma 19.10.2011 Jari Suominen,Toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy Antti Heikkinen, Toimitusjohtaja, S-Voima Oy Antti Kettunen, Tuulivoimapäällikkö,

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen

Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen EPV Energia Oy 5.3.2010 1 Tausta EPV Energia Oy on 60-vuotias monipuolisen kotimaisen energiantuotannon

Lisätiedot

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

- Tuulivoimatuotannon edellytykset

- Tuulivoimatuotannon edellytykset BIOENERGIA-ALAN TOIMIALAPÄIVÄT, 31.3.- 1.4.2011 - Suomen Hyötytuuli Oy - Tuulivoimatuotannon edellytykset Suomen Hyötytuuli Oy Ralf Granholm www.hyotytuuli.fi SUOMEN HYÖTYTUULI OY Vuonna 1998 perustettu

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa Heidi Lettojärvi 1 Tuulivoimatilanne EU:ssa ja Suomessa Kansalliset tavoitteet ja suunnitteilla oleva tuulivoima Yleiset tuulivoima-asenteet Tuulivoimahankkeen kehitys

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa

Lisätiedot

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy 1 Esityksen sisältö EPV Energia Oy ja tuulienergiaohjelma Rajakiiri Oy:n Tornion

Lisätiedot

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoima Suomessa Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Suomen tavoitteet vuoteen 2020 mennessä Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian käytön osuuden noin 20 %:iin Tämän

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2) SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ

Lisätiedot

Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010

Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Miksi tuulivoimaa? Ilmainen ja uusiutuva kotimainen polttoaine Tuotannossa ei aiheudu päästöjä maahan,

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke Oulu 7.6.2011 Tilaisuuden ohjelma 10.00 Esitykset ja haastattelut/paneeli 11.00 Lounas Jari Suominen Antti Heikkinen Antti Kettunen Veli-Matti Puutio Esko Tavia

Lisätiedot

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme Tuulesta temmattua rahaa Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme Oma tuulivoimala Tuotantokustannus korkea markkinahintaan verrattuna www.tuuliatlas.fi,

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Suomessa tällä hetkellä 192 tuulivoimalaitosta kokonaisteho 366 MW Tuulivoimalaitoksia Teho Vuosituotanto Suomi Ruotsi Tanska Viro 192 kpl 2 754 kpl 5 126

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen. Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen

Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen. Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen INVESTMENTS BEFORE 2020 IN NORTHERN EUROPE TOTAL 119 BILLION lähde: lapin kauppakamari Investointitavoitteet

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta Tuulivoima Suomessa Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta Suomen Tuulivoimayhdistys ry Tuulivoima-alan edunvalvontajärjestö Perustettu 1988 170 yritysjäsentä, 220

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu Tuulesta temmattua rahaa Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu Oma tuulivoimala Tuotantokustannus korkea markkinahintaan verrattuna Alle 500 kw

Lisätiedot

Tuulivoima energiavallankumouksen kärjessä

Tuulivoima energiavallankumouksen kärjessä Tuulivoima energiavallankumouksen kärjessä Globaali energiahaaste - kohti energiavallankumousta Professori Peter Lund, Aalto-yliopisto Tuulivoimarakentamisen haasteet ja uudet tuulet STY:n toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry Ohjelma klo 12.30 Ilmoittautuminen ja kahvi klo 13.00 Asiakkaat ja Fingrid Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj klo 13.30 klo 14.00 Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja,

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA. Merenkurkun neuvosto 2009

ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA. Merenkurkun neuvosto 2009 ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA Merenkurkun neuvosto 2009 Merenkurkun tuulivoimavisio 2 Esiselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Tavoitteet Selvittää tuulivoimatuotannon

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen CO 2 -ominaispäästö (g/sähkö kwh) Kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa

Lisätiedot

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas

Lisätiedot

TUULI. Suunnittelusta sähkökauppaan Tuulivoimaa wpd:n kanssa.

TUULI. Suunnittelusta sähkökauppaan Tuulivoimaa wpd:n kanssa. TUULI Suunnittelusta sähkökauppaan Tuulivoimaa wpd:n kanssa. ME PIDÄMME HUOLEN SIITÄ ETTÄ AJATUKSET MUUTTAVAT SUUNTAA Maailman energiantarve lisääntyy jatkuvasti. Haasteena on tarjota kasvavalle väestölle

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esityksestä Eduskunnalle laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta

Lausunto hallituksen esityksestä Eduskunnalle laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta Työ- ja elinkeinoministeriö PL32 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@tem.fi 31.3.2010 Lausunnon antaja: Aihe: Viitteenne: Suomen tuulivoimayhdistys ry Lausunto hallituksen esityksestä Eduskunnalle laiksi uusiutuvilla

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET. Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy

OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET. Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy Micropolis Oy Uusiutuvan energia- ja ympäristöalan liiketoimintaedellytysten ja -mallien sekä yritys- ja tutkimusverkostojen kehittäjä

Lisätiedot

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja YIT tänään YIT on johtava eurooppalainen rakentamispalveluja tarjoava yritys. Toimimme 7 maassa yli 6 000

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu VIHREÄÄ KIINTEISTÖKEHITYSTÄ Aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari 11.9.2012 Esittely: Ilpo Mattila MTK

Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari 11.9.2012 Esittely: Ilpo Mattila MTK Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari 11.9.2012 Esittely: Ilpo Mattila MTK 1.1.2007 Osasto / Yksikkö / Etunimi Sukunimi 2 1.1.2007 Osasto / Yksikkö / Etunimi Sukunimi 3

Lisätiedot

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle?

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Myöhästyikö Keski-Pohjanmaa kilpajuoksussa Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Suomeen on rakennettu voimassa olevan keskittävän syöttötariffin innoittamana noin 300 tuulivoimalaitosta lähimmät

Lisätiedot

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Sanna Uski-Joutsenvuo Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Tuulivoiman fyysinen verkkoon liityntä Laajamittainen tuulivoima Suomessa

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke n tuulivoimahanke Taustaa O2 on vuonna 1991 Ruotsissa perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia. TuuliWatti Oy Jari Suominen

Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia. TuuliWatti Oy Jari Suominen Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia TuuliWatti Oy Jari Suominen Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Saksa 11% Tanska 27% Ruotsi 5% Suo mi 1% Miksi tuulivoimaa?

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

Smart Generation Solutions

Smart Generation Solutions Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)

Lisätiedot

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ENERGIAMURROS Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ESITTELY Sähkötekniikan diplomi-insinööri, LUT 1990 - Vaihto-opiskelijana Aachenin teknillisessä korkeakoulussa 1988-1989 - Diplomityö

Lisätiedot

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa 1 Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa, Seminaaripäivä, Pori 2 Tuulivoiman kehitysnäkymät Tuuliturbiinien koot kasvavat. Vuoden 2005 puolivälissä suurin turbiinihalkaisija oli 126 m ja voimalan teho

Lisätiedot

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA - Missä vaiheessa ja miten terveydensuojelu voi vaikuttaa? Ylitarkastaja, Vesa Pekkola Tuulivoima, ympäristöystävällisyyden symboli vai lintusilppuri?

Lisätiedot

Tuulivoimapuistoista. apua luonnon moni muotoisuuden. vaalimiseen? Tuulivoima ja sähkön tukkuhinta Tanskassa. New Energy messujen ja EWECin satoa

Tuulivoimapuistoista. apua luonnon moni muotoisuuden. vaalimiseen? Tuulivoima ja sähkön tukkuhinta Tanskassa. New Energy messujen ja EWECin satoa puhdasta energiaa huomiseen 2/1 Tuulivoimapuistoista apua luonnon moni muotoisuuden vaalimiseen? Tuulivoima ja sähkön tukkuhinta Tanskassa New Energy messujen ja EWECin satoa pääkirjoitus Pasi Tammivaara

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Tuulivoimaa kiinteistöjen ja teollisuuden tarpeisiin

Tuulivoimaa kiinteistöjen ja teollisuuden tarpeisiin Tuulivoimaa kiinteistöjen ja teollisuuden tarpeisiin Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Rovaniemi, 12.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys. 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys. 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoima Suomessa Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1%

Lisätiedot

Erkki Haapanen Tuulitaito

Erkki Haapanen Tuulitaito SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta

Lisätiedot

Esimerkkejä aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä maatiloilla

Esimerkkejä aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä maatiloilla Esimerkkejä aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä maatiloilla Matti Arffman Envitecpolis Oy Kohti energiaomavaraista maatilaa -työpaja Nurmes 28.11.2013 E-farm Kohteet Tavoitteena energiaomavaraisuus

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

TuuliWatin tuulivoimastrategia

TuuliWatin tuulivoimastrategia TuuliWatin tuulivoimastrategia Tuotamme sähköä tuulesta mahdollisimman kustannustehokkaasti - Hyvätuulinen paikka - Korkea torni - Suuri roottorin halkaisija - Liittyminen sähköverkkoon mahdollista kohtuullisin

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa?

Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa? Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa? Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas lyhyesti Taaleritehdas

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT

MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Ilkka Rantanen, STX Finland Oy MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT Windenergy Lastausta Turun telakalla elokuussa 2013 30 September

Lisätiedot

Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.

Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1. Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.2011 Suomen tuulivoimalaitokset 130 197 12/2010 Julkaistut tuulivoimahankkeet

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat. Pasi Valasjärvi

Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat. Pasi Valasjärvi Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat Pasi Valasjärvi Sisältö Yritys ja historia Mikä mahdollistaa maatuulihankkeet? Tuotetarjonta Asioita, joilla tuulivoimainvestointi onnistuu Verkkovaatimukset

Lisätiedot

TEM:n toimet tuulivoiman edistämiseksi

TEM:n toimet tuulivoiman edistämiseksi TEM:n toimet tuulivoiman edistämiseksi Helsinki, 7.11.2013 Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM TEM edistää tuulivoimaa lukuisin eri toimin Taloudelliset kannusteet Tuulivoiman edistämistyöryhmä

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Energiatoimiala 12.11.2013

Energiatoimiala 12.11.2013 Energiatoimiala 12.11.2013 Space Systems Finland Oy Vastuussa Energiatoimialasta hankkeessa Fokus: turvallisuuskriittiset järjestelmät eri toimialoilla kuten energia, ydinvoima, lääketieteelliset laitteet

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiaseminaari 8.10.2015 Raimo Lovio Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Esityksen sisältö Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför Kristinestad Matti Kautto, yksikön päällikkö YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

Satakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen. 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1

Satakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen. 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Hanke-esittely Perustiedot: Hanke keskittyy Satakunnan manneralueelle, tavoitteena selvittää

Lisätiedot

Tuulivoimarakentaminen Suomessa. RIL Pohjarakentaminen tuulivoimassa -tilaisuus 15.5.2012 Harri Orko

Tuulivoimarakentaminen Suomessa. RIL Pohjarakentaminen tuulivoimassa -tilaisuus 15.5.2012 Harri Orko Tuulivoimarakentaminen Suomessa RIL Pohjarakentaminen tuulivoimassa -tilaisuus 15.5.2012 Harri Orko Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 Jäsenistö: yli 125 yritystä yli 200 yksityishenkilöä Foorumi

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Lausunto ehdotuksesta tuulivoiman syöttötariffiksi. Suomen tuulivoimayhdistykseltä (STY) on pyydetty lausuntoa ehdotuksesta syöttötariffiksi.

Lausunto ehdotuksesta tuulivoiman syöttötariffiksi. Suomen tuulivoimayhdistykseltä (STY) on pyydetty lausuntoa ehdotuksesta syöttötariffiksi. Työ- ja elinkeinoministeriö PL32 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@tem.fi Lausunnon antaja: Aihe: Viitteenne: Suomen tuulivoimayhdistys ry Lausunto ehdotuksesta tuulivoiman syöttötariffiksi TEM269:00/2008

Lisätiedot

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko, ehtymätön energialähde Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko energianlähteenä Maapallolle tuleva säteilyteho 170 000 TW! Teho on noin 20.000 kertaa koko maapallon teollisuuden ja lämmityksen

Lisätiedot