Suomen tuulivoimatilastojen. analyysi. Vinden tilltar i Finland vad finns det att lära av Danmark? Myös pientuulivoima.

Transkriptio

1 puhdasta energiaa huomiseen 1/1 Suomen tuulivoimatilastojen analyysi Vinden tilltar i Finland vad finns det att lära av Danmark? Myös pientuulivoima tarvitsee tukea

2 pääkirjoitus Pasi Tammivaara Puheenjohtaja, STY Hyvät Lukijat, Olen hiukan huolissani tuulivoiman rakentamisen tilasta Suomessa. Sekä hajautetun että keskitetyn tuulivoimaenergian tuotanto polkee paikallaan, ja uusia hidasteita voimaloiden pystyttämiselle tuntuu ilmaantuvan nopeammin kuin vanhoja haasteita saadaan ratkaistua. Tuulivoimarakentamisen uhkina ovat tällä hetkellä muun muassa vesilain uudistaminen ilman että merituulivoiman rakentamisen erityistarpeet on huomioitu ja tutkahankkeen monimutkaisuus, joka voi pahimmillaan uhata hankkeiden kehittämisaikatauluja merkittävästi. Ruotsissa tuulivoimarakentaminen on eri volyymissa kuin meillä, ja ruotsalaiset panostavat verkostojen kautta laajempaan osaamiseen tuulivoimassa. Myös Eestin tuulivoimayhdistys ja hallitus ovat yhdessä esitelleet verkostohankkeen, jossa tavoitteena on lisätä tuulivoimahankkeiden investointien hyötyä Eestissä. Hallitus rahoittaa tämän verkostohankkeen, jonka tavoitteena on ensisijaisesti lisätä tuulivoiman koulutusta, osaamista ja alihankintaa maassa. Onko mahdollista, että Suomessa emme osaa vetää yhdestä köydestä samaan suuntaan hallitusohjelman tavoitteen täyttämiseksi? Suomessa olisi naapurimaitamme paremmat mahdollisuudet kehittää tuulivoiman ympärille verkosto, koska meillä on jo tällä hetkellä laajempi edustus tuulivoiman arvoketjussa. Ainoastaan vilpitön halu verkoston kehittämiseen näyttää puuttuvan. Toivottavasti nyt kehitteillä olevat hankkeet ovat mahdollisuus todelliseen verkostoitumiseen. Tuulivoimarakentamisen kiihtymisen myötä tulee tuulivoima-alan osaajista pulaa. Voisiko suomalainen, tai ainakin Suomesssa sijaitseva, tuulivoimateollisuus harkita professuurin sponsorointia yliopistoon? Ei ajatus ole uusi, mutta tuulivoimassa se olisi. Kysymys on lähinnä tahdosta ja yhteisestä hyvästä. Pitääköhän professuurin muodostaminen tapahtua imu- vai työntöohjauksena? Tätä kirjoittaessa yhdistyksen vuoden 21 vuosikokous on takanapäin. Kiitän sydämeni pohjasta toiminnanjohtajaa ja yhdistyksen hallitusta vuodesta 29. Asiat ja toimintatavat kehittyivät, vaikka paljon jäi vielä tekemättäkin. Olen erityisen ylpeä tavasta, jolla olemme voineet käsitellä erimielisyydet ja tiukatkin kysymykset asiallisesti. Teidän kanssanne on ollut ilo työskennellä. Kiitän lämpimästi saamastani luottamuksesta puheenjohtajavaalissa. Vuoden kokeneempana osaan tehdä muutamia asioita herkemmin, pontevammin ja viisaammin. Uuden hallituksen kanssa jatkamme yhdistyksen työtapojen kehittämistä. Odotan vuodelta 21 suomalaisen tuulivoimarakentamisen läpimurtovuotta tariffipäätöksen, lupamenettelyn selkeyttämisen ja todellisen verkottumisen kautta. Cheers Pata ps. Lehden ollessa menossa painoon saimme loistavia uutisia: LUT perusti tuulivoimaprofessuurin! 2

3 Tuulienergia ISSN VUOSIKERTA Julkaisija: Suomen Tuulivoimayhdistys ry Päätoimittaja: Anni Mikkonen Toimituskunta: Anni Mikkonen Hannele Holttinen Anna Koskinen Folke Malmgren Pasi Tammivaara Toimitussihteeri: Anni Mikkonen Ulkoasu: Mainostoimisto Avokado Oy Kansikuva V8-2. MW, Horns Reef, Tanska, Courtesy of Vestas Wind Systems A/S Taitto ja painopaikka: M-Print Oy, Vilppula Ilmoitushinnat: Sivu 1/1 995 euroa + alv 1/2 745 euroa + alv 1/4 495 euroa + alv Tilaushinta: Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 4 euroa + alv Yhdistyksen jäsenmaksut: Opiskelijat 15 euroa Henkilöjäsenet 4 euroa Pienyritykset 27 euroa + alv Suuryritykset 135 euroa + alv Yhteisöt 135 euroa + alv Hinta sis. lehden vuosikerran. Sisällys 1/1 2 Pääkirjoitus Pasi Tammivaara 4 Myös pientuulivoima tarvitsee tukea Anni Mikkonen 5 Uusiutuvan energian ratkaisuja teleoperaattoreille Kari Wahlroos 6 Suomen tuulivoimatilastojen analyysi Anders Stenberg Hannele Holttinen 8 Vinden tilltar i Finland vad finns det att lära av Danmark? Lisa Ekstrand Vestas 11 Hyvän tuulen rokkari Miamari Siitonen Eagle Oy 12 Tilastot Anders Stenberg VTT 14 Korkeat voimalat avaavat betoni- ja hybriditornien markkinat Lotta Suistoranta 15 Tapahtumakalenteri Tiedotteen jäsenille 16 Yrityshakemisto Postiosoite: SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS RY Itsenäisyydenkatu Tampere S-posti: tuuli@tuulivoimayhdistys.fi Pankkitili: Nordea

4 kolumni Anni Mikkonen Toiminnanjohtaja, STY Myös pientuulivoima tarvitsee tukea Syöttötariffityöryhmän loppuraportissa ehdotettiin tariffin pääsylle kokorajaa 1 MVA tuulivoimalle ja 3 kva biokaasulle. Ministeri Pekkarisen viimeisten lausuntojen mukaan tariffiin pääsyn rajaa ollaan laskemassa. Tuulivoiman osalta uusi raja tulee ilmeisesti olemaan lähempänä 5 kw kuin 1 MW. Rajan lasku on hyvä uutinen, mutta myös tätä pienemmät voimalat tarvitsevat taloudellisia kannustimia. Vaikka tuulivoiman syöttötariffiin mukaan pääsevien laitosten kokorajaa viimeisten tietojen mukaan lasketaankin, ei tariffi tule ulottumaan kiinteistökohtaisiin voimaloihin. Ehdotettu tariffijärjestelmä tasehallintoineen ja sähkön ostajan hankintoineen on todennäköisesti pienimmille tuulivoimaloille liian raskas järjestelmä. Kiinteistökohtaiset tuulivoimalat osallistuvat kuitenkin myös Suomen valtion uusiutuvan energian lisäämistavoitteiden ja hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteiden saavuttamiseen. Tästä syystä tuulivoimalaitokset, jotka ovat liian pieniä päästäkseen tariffin piiriin, tarvitsevat tuekseen jonkin muun tuen. Kiinteistökohtaisen tuulivoiman kohdalla mahdollisia tukimuotoja voisivat olla esimerkiksi investointituki tai sähkön nettomittaus. Nettomittauksessa asiakkaalta veloitetaan energiamaksua vain laskutuskautena verkosta otetun ja sinne syötetyn sähkömäärän erotuksen perusteella. Sähkönkäyttäjä, jolla on omaa tuotantoa voi hetkellisesti ottaa kaiken tai osan käyttämästä sähköstään verkosta tai syöttää ylimääräisen sähkön verkkoon. Nettomittauksessa asiakas ikään kuin tallettaa sähköä voimajärjestelmään myöhempää kulutusta varten, tai päinvastoin lainaa sähköä ja myöhemmin maksaa kyseisen määrän takaisin omalla tuotannollaan. Nettomittauksen kohdalta ratkaistavana on mm. arvonlisäveroon ja sähkönsiirtoon liittyviä kysymyksiä, mutta piensähköntuottajan kannalta menetelmä on houkutteleva vaihtoehto. Nykyisellään energiatuki ei kata tuulivoimaa, vaikka energiatukipäätös ei ole edes vanha. Ilmastotavoitteiden ja kotimaisten innovaatioiden edistämiseksi myös pientuulivoima olisi saatava energiatuen piiriin. Tukemalla pientuulivoimaa tuetaan myös uusien keksintöjen ja vientiteollisuuden syntymistä Suomeen. Pientuulivoiman tarvitsee tuekseen myös standardeja ja yhteisiä toimintatapoja. Pientuulivoiman uskottavuutta lisää asiakkaalle annettava riittävä tekninen tuki ja realistiset lupaukset tuulivoimalan tuotosta kyseisellä paikalla. STY:n pientuulivaliokunta työskentelee yhteisten hyvien toimintatapojen löytämiseksi. Pyrimme edistämään pientuulivoiman toimintaedellytyksiä myös käymällä keskustelua ministeriöiden ja kansanedustajien kanssa. Kuluttajaa palvelemaan julkaisimme vuoden 21 alussa yhdessä Motivan ja jäsenyritystemme kanssa Pientuulivoimaoppaan, jonka avulla pientuulivoimaa harkitseva kuluttaja pääsee hankinnassaan alkuun. Oppaita saa allekirjoittaneelta. Yhdistyksen www-sivujen pientuulivoimaosuuteen tullaan myös päivittämään oppaan tiedot. ps. Lehden menossa painoon tuli uutena tietona että taloyhtiöt voivat saada kiinteistökohtaiselle tuulivoimalle tukea suhdanneluontaisista avustuksista! Lisätietoja: asp?contentid=342938&lan=fi 4

5 yritysjäsenen esittely Kari Wahlroos Darrox oy Uusiutuvan energian ratkaisuja teleoperaattoreille Vuonna 27 Nokia toi esille teleoperaattoreiden mastojen vuosittaisen energiankulutuksen: maailmassa oli vuonna 26 noin 6 mastoa, joista jokainen kulutti sähköä vuosittain keskimäärin khw. Perehtymällä energian säästöön tähtääviin laitteistoihin ja kehittämällä uusiutuvien energian lähteitä teleoperaattorien käyttöön, on mahdollisuus vaikuttaa maailmanlaajuisesti energiankulutukseen huomattavasti. Samalla voidaan kehittää ratkaisuja, jotka vähentävät uusiutumattoman energian tarvetta merkittävästi myös jatkossa. Yksi teollisten maiden operaattoreiden suurimmista haasteista mobiiliverkon osalta on käyttökustannusten jatkuva nousu ja samalla asiakashintojen lasku. Tukiasemaverkon energiankulutus on iso osa mobiiliverkon käyttökustannuksia, jonka osuutta lisää energian hinnan vahva nousu. 3G ja 4G verkkoja rakennetaan olemassa olevan 2G verkon rinnalle. Mobiiliverkon sähköntarve nousee lähes suorassa suhteessa päällekkäisten verkon määrien kanssa. Operaattorit ovat siten kovassa kustannuspaineessa säilyttääkseen kannattavuutensa. Varustamalla telemasto toimivalla ja soveltuvalla tuuligeneraattorilla (mahdollisesti yhdistettynä aurinkopaneleihin) voisi huomattavasti lisätä maston toimintavarmuutta, jopa mahdollistaa täysin omavaraisen maston perustamisen. Jos kaikissa mastoissa olisi toimiva tuuligeneraattori, pystyisi maailmasta sulkemaan muutaman hiilivoimalan, joten telemastoihin suunnitellulla tuulivoimalalla on merkittävä positiivinen ympäristövaikutus. Keväällä 29 tehdyn markkinatutkimuksemme mukaan operaattoreiden kiinnostus energiansäästöön on merkittävä. Sähkön hinnan arvioidaan kaksinkertaistuvan muutaman vuoden sisällä ja kun tiedetään, että noin 2-25 % operaattorin kuluista tulee energiasta on yhtälö selvä. Jos tuotteellamme pystytään kattamaan kolmannes vuotuisesta sähkökulutuksesta, ovat säästöt merkittävät. Lisäksi tuote soveltuu tämän hetken ympäristöarvoihin täydellisesti. Teollisten maiden operaattoreiden toinen suuri haaste on verkon käytettävyyden parantaminen ja varmistaminen viranomaismääräysten mukaiseksi. Mobiiliverkoista on tullut yleishyödyke (kuten esimerkiksi vesi ja sähkö) jonka oletetaan toimivan aina jolloin monen operaattorin asiakkaan liiketoiminta on kiinni mobiiliverkon toimivuudesta. Viranomaiset ovat kiristäneet käyttövarmuusvaatimuksia mobiiliverkkojen osalta. Sähkökatkosten varalta on operaattoreiden varauduttava varavoimalla merkittävästi nykyistä pidempiin varmistusaikoihin - tähän päivään asti ainoa vaihtoehto on ollut akkukapasiteetin lisääminen. Akkuinvestoinnit ovat kalliita, lyhyitä käyttöiältään (5v) sekä ympäristön kannalta haitallisia. Darrox tuuligeneraattori mahdollistaa lähes omavaraisen sähköntuotannon tukiasemakohteittain joka mahdollistaa Jatkokehityksenä Darrox oy on tuonut markkinoille vuoden 29 lopussa Uuden tehokkaamman tuulivoimalan, joka perustuu täysin suomalaiseen keksintöön ja insinöörityön hedelmään; Darreiuspystyroottoriin, ja aksiaalivuo-kestomagneetti-generaattoriin yksipiste kiinnityksellä lisättynä kehittyneellä akkulatausjärjestelmällä. Darrox on erityisesti suunnitellut tuotteen asiakkaan tarpeista lähtien. Muun muassa sivuttaisten tuulikuormien minimointi mahdollistaa tuotteen sijoittamisen lähes jokaiseen telemastoon. Tuote soveltuu erinomaisen hyötysuhteensa ansiosta pohjoismaidenkin vaatimattomin tuuliolosuhteisiin. Tuulivoimala voidaan yhdistää myös muihin uusiutuvan energian laitteisiin, kuten aurinkosähköpaneleihin. Jatkossa potentiaalimme on viennissä ja kirkas tavoitteemme onkin viedä suomalaista osaamista maailmalle älykkäästi. operaattoreiden kulutason merkittävän laskun ja täten kustannustehokkaan liiketoiminnan verkko-operaattorina. Lisäksi Darrox tuuligeneraattori mahdollistaa verkkosähkön korvaamisen sähkökatkosten aikaan ja täten minimoi akkuinvestointien tarvetta viranomaismääräysten täyttämiseksi. Darrox oy:llä on käynnissä koehankkeita jokaisen suomalaisen teleoperaattoriyhtiön kanssa. 5

6 tutkimus Anders Stenberg Hannele Holttinen VTT Suomen tuulivoimatilastojen analyysi VTT:llä on tehty diplomityö tuulivoimatilastoista osana Tekes-rahoitteista hanketta. Suomalainen tuulivoimatilastoseuranta koostuu tuotantotilastotiedoista sekä seisokkiaika- ja vikaerittelytiedoista. Tuotantotilastoja on ylläpidetty vuodesta 1992 ja vikatilastoja vuodesta 1996 ja analyysissä on tutkittu vikatilastojen dataa vuodesta 1996 vuoteen 28. Aineisto koostuu yhteensä 72 laitoksen datasta, yhteensä 617 laitosvuodesta. Vikatilastoja analysoimalla saadaan arvioitua eri komponenttien osuudet käyttökatkoista ja seisokkiajan pituudesta. Kriittisten komponenttien tunnistaminen on tärkeä osa tuulivoiman tutkimusta ja kehitystä. Näitä tietoja voidaan hyödyntää myös huollon suunnittelussa ja varaosien hankkimisessa. Kun pyritään käyttökustannusten alentamiseen, vikojen aiheuttamat seisokit ovat avainasemassa, koska kuluja syntyy niin korjauskuluista, työajasta, matkoista ja tuotantotappioista. Datan valitseminen Tilastojen raportoinnin laatu ja määrä vaihtelee laitoksesta toiseen ja sen takia analyyseistä on jätetty pois ne laitokset joiden raportointi on ollut joidenkin vuosien osalta puutteellinen. Sen lisäksi tutkimuksessa ei ole mukana uusia 3 MW:n laitoksia, joten analyysissä on mukana yhteensä 72 laitosta. Laitostehojen summa on yhteensä 73 MW ja laskettu keskiteho on 1 14 kw. Aineistossa on eniten 6 kw, 1 MW ja 2,3 MW laitoksia. Eniten laitoksia on aloittanut vuonna 1999 (2 laitosta), muuten laitokset ovat melko tasaisesti jakautuneet valmistusvuoden mukaan (kuva 1). Tuulivoimatekniikka on kehittynyt paljon tarkastellun ajanjakson aikana ja siksi myös vikojen syyt vaihtelevat laitoksen käyttöiän mukaan. Seisokkiaika ja vikojen esiintymistiheys Tilastoissa seisokkiaika on jaoteltu seisokin syyn mukaan; huolto, ilman korjaustoimenpiteitä ohimennyt lyhyt häiriö, vika (vaatinut korjauksen), sähköverkosta aiheutuva seisokki ja muu syy (esim. esittelykäyttö tai tutkimus). Analyysin mukaan teknisten vikojen määrä on ollut 898 ja nämä ovat aiheuttaneet seisokkiaikaa yhteensä tuntia joka vastaa 61 % koko seisokkiajasta. Kuvassa 2 on esitetty seisokkiajan jakautuminen eri komponenttivikojen mukaan. Aineistossa eniten seisokkiaikaa aiheuttivat vaihteen Kuva 1. Analyysissä mukana olevien tuulivoimaloiden rakennusvuodet (19 %) ja hydrauliikkajärjestelmän (15 %) viat ja lukumääräisesti eniten vikoja tapahtui hydrauliikkajärjestelmässä (2 %). Viat on jaoteltu tuulivoimalaitoksen komponenttien ja käyttövuosien mukaan. Tällä tavalla saadaan arvioitua eri komponenttien osuudet käyttökatkoista. Seisokkiajan jakautuminen käyttövuosien mukaan Aineistossa seisokkiaika on melko tasaisesti jakautunut käyttövuosien varrelle, keskimäärin noin 2 tuntia vuodessa laitosta kohden (kuva 3). Poikkeuksena tästä ovat vanhat laitokset joissa on ollut suurempia hydrauliikkajärjestelmään ja ilmajarruun liittyviä ongelmia. Komponenttien saatavuus vaikuttaa Valmistusvuosi Kumulatiivinen arvo Kumulatiivinen arvo 6 iaika Seisokkiaika 7 6

7 myös vanhempien laitosten kohdalla seisokkiaikaa pidentävästi. Tämän aineiston perusteella seisokkiaika lisääntyy kun laitokset ovat yli 15 vuotta vanhoja. Kuvassa piirretty viiva esittää mukana olevien laitosten lukumäärän jokaiselle käyttövuodelle. Raportoivien laitosten määrä laskee huomattavasti kymmenennen käyttövuoden jälkeen. Tästä seuraa, että yksittäiset viat vaikuttavat voimakkaasti keskimääräiseen seisokkiaikaan. Siksi nämä tulokset ovat ainoastaan suuntaa-antavia. Vaihteisto Vaihteistovikojen aiheuttamat seisokkiajat käyttövuosille jakautuneena näkyvät kuvassa 4. Valmistusviat (näkyy kuvassa punaisena) ovat aiheuttaneet suurimman osan ensimmäisten käyttövuosien vioista. Pitkät korjausajat johtuvat yleensä siitä että vaihde on otettu alas ja viety korjattavaksi ja laitos on seissyt koko odotusajan. Materiaali sisältää yhteensä 1 vaihteiston vaihtoa ja sen lisäksi löytyy 9 suurempaa korjausta vaatinutta vikaa missä seisokkiaika ylittää kuukauden. Nopein vaihto (ennakoitu) kesti 24 tuntia ja pisin vaihto aiheutti seisokkituntia. Vaihdon keskiaika oli 662 tuntia. Hydrauliikka Hydrauliikkajärjestelmään liittyvät viat ovat yleisiä. Tavallisia vikoja ovat vioittuneet pumput, letkut ja tiivisteet. Kuvassa 5 on esitetty hydrauliikkavikojen osalta seisokkiajat käyttövuoden mukaan. Kuvasta nähdään, että hydrauliikkavikojen osuus seisokkiajasta on ollut erittäin suuri vanhoissa laitoksissa, jopa yli viisi prosenttia käyttöajasta. Kehityssuuntana on, että sähköiset ratkaisut lapakulmasäädössä ja kääntöjärjestelmässä yleistyvät ja sen takia hydrauliikkavikojen määrä laskenee. Työ Analys av vindkraftsstatistik i Finland on Andersin diplomityö ja sisältää enemmän informaatiota eri komponenttiryhmien vikojen seisokkiajasta ja lukumäärästä. Diplomityössä esitetään tuulivoiman kehitys tähän päivään saakka sekä tulevaisuuden tavoitteet Suomen osalta. Sen lisäksi käydään läpi tuulivoimalan toimintaperiaate ja tärkeimmät komponentit. Tilastoinnin jatkokehityksestä on pohdittu kolmea eri vaihtoehtoa tilastoinnin parantamiseen tulevaisuudessa, kun laitosmäärä Suomessa kasvaa. Koko työ on saatavilla Andersin kautta: Anders.Stenberg@vtt.fi tai linkki tuulivoiman tuotantotilastojen sivulta Kumulatiivinen arvo Kuva 2. 2 Vikojen aiheuttaman seisokkiajan Valmistusvuosi jakautuminen tuulivoimaloiden eri komponenteille. Keskimääräinen seisokkiaika (h) (h) Keskimääräinen seisokkiaika Valmistusvuosi Seisokkiaika Käyttövuosi Kuva 3. Seisokkiajan kehitys 4 5 6laitoksen 7 8 ikääntyessä, keskimääräinen seisokkiaika käyttövuoden 16 Käyttövuosi mukaan. 7 Keskimääräinen seisokkiaika (h) (h) Keskimääräinen seisokkiaika Kumulatiivinen arvo Käyttövuosi Kuva 4. Vaihdevikojen aiheuttamat seisokkiajat eri ikäisillä laitoksilla. Keskimääräinen seisokkiaika (h) Seisokkiaika Valmistusviat Seisokkiaika Käyttövuosi Seisokkiaika Valmistusviat Seisokkiaika Kumulatiivinen Kumulatiivinen arvo arvo Laitoksen määrä Laitoksen määrä Laitoksen määrä Käyttövuosi Kuva 5. Hydrauliikkavikojen aiheuttamat seisokkiajat laitoksen iän mukaan Asennettu kapasiteetti (MW)

8 artikkeli Lisa Ekstrand Vestas Vinden tilltar i Finland vad finns det att lära av Danmark? Med en total installerad vindenergikapacitet på 147 MW 1 är det nog rimligt att säga att Finland hittills har gett ett ganska blygsamt bidrag till de 65 MW som idag finns installerade i EU. Men, med förslaget om en inmatningstariff på 83.5 / MWh som den finska regeringen förväntas presentera under våren bör detta förändras. Det finns många anledningar till att Finland har haft en långsam vindkraftsutveckling, men istället för att se bakåt så finns det nu en stor möjlighet att blicka framåt mot de möjligheter som faktiskt finns. Som en ledande vindkraftstillverkare med mer än 25 år av global erfarenhet ska vi i den här artikeln försöka svara på två frågor: Varför vindenergi och vad skulle Finland eventuellt kunna lära sig av de danska framgångarna? 1 VTT, Wind energy statistics in Finland En mycket viktig drivkraft, såklart inte bara för Finland utan för alla EU:s medlemsländer, är direktivet om förnyelsebar energi som antogs i slutet av 28. Som ett svar på att brådskande åtgärder krävs mot klimatförändringarna och den framtida energisäkerheten ställer detta direktiv krav på att minst 2 % av EU:s totala energiförbrukning år 22 ska bestå av förnyelsebara energislag. Beroende på förutsättningar har de olika medlemsländerna fått individuella målsättningar som de måste ha uppfyllt inom de närmsta 1 åren. För Finlands del innebär det 38 % förnyelsebart vilket är en ökning med ca 1 % från dagens nivå, och som en del av verktygslådan för att uppnå detta mål har riksdagen beslutat om att minst 2 MW vind energi måste installeras under de kommande 1 åren. De förnyelsebara energimålen tillsammans med faktumet att vindkraften är en mogen, konkurrenskraftig aldrig sinande förnyelsebar energikälla innebär att Finland, liksom många andra europeiska länder, förväntas att snabbt öka andelen vindkraftsintregering i sin energimix. Kostnaden för vindkraftsel från platser med goda vindresurser är idag på jämförbara nivåer med nybyggda konventionella energikällor. I en rapport från Emerging Energy Research (EER) i september förra året visar det sig att med ett koldioxidpris på 3/ton kommer elpriset från vindkraft i Europa till och med att hamna på jämförbar nivå med kolkraft. Dessutom, med det antagande att kolpriset kommer att eskalera till 4/ton mellan , då 1 % auktionering av utsläppsrätterna för elsektorn inom utsläppshandelssystemet kommer att gälla, gör EER även bedömningen att vindkraften kommer att vara bland de billigaste formerna av el-generering i mitten av detta decennium. Samtidigt så minskar det beroendet av fossila bränslen och leder därmed till ökad energisäkerhet. I tider av finanskris är det också viktigt att komma ihåg att vindkraften bidrar till många nya gröna arbetstillfällen. En studie gjord av European Wind Energy Association visar att varje installerat MW skapar ca 15 direkta och indirekta arbetstillfällen. Dessa siffror är lika väsentliga för Finland som för de länder som började satsa på vind energi mycket tidigare. Den nyligen publicerade vindkartan visar att Finland har goda vindresurser vid kustnära områden och en enorm teknisk potential till havs. Detta är såklart en förutsättning för en storskalig vindkraftsintegrering men för att investerarna ska våga satsa krävs även att det rätta ramverket är på plats. Hur gjorde Danmark? I Danmark, pionjären inom vind energi, finner du idag runt 5 2 vindturbiner som tillsammans genererar ca 2 % av landets totala elförbrukning och en sektor som idag sysselsätter runt 25 personer. Det finns ingen tvekan om att svaret på denna framgångssaga till stor del måste tillskrivas den danska regeringens vision och långsiktiga mål under 8- och 9-talet. Bortsett från en tidig vindkartering, så är nyckeln till det danska exemplet en välutrustad verktygslåda: tydliga och långsiktiga politiska mål samt konsekventa marknadsincitament. Precis som utvecklingen av den fossila bränsleeran krävde beslutsamhet och långsiktiga åtaganden kräver en transforme- 8

9 ring till den koldioxidfria eran samma viljekraft. Initiativet under 9-talet som bestod av ett långsiktigt mål och en inmatningstariff, senare även med en högre tariff för havsbaserad vindkraft, var det som på allvar fick igång vindkraften i Danmark. Långsiktig finansiering minskade riskerna för att bygga större projekt och uppmuntrade därmed även lokal produktion. De ekonomiska incitamenten attraherade även den vanliga danska medborgaren som började organisera sig i vindkooperativ vilka hade gjorts skattebefriade av regeringen. Detta har såklart också bidragit till en hög acceptans för vindkraftverk i den lokala omgivningen. With more than 25 years of global experience, now operating in 63 markets and employing 21 people around the world, and through a portfolio of turbines each suited to specific conditions and requirements, Vestas Wind Systems A/S is today the world s leading wind turbine manufacturer. As a result Vestas has built up unique in-debt knowledge about exploiting national wind power resources in optimal and sustainable ways. En annan viktig aspekt har varit en öppen och garanterad åtkomst till nätet. Grön el från förnyelsebar energi gavs i ett tidigt skede prioriterad åtkomst till nätet. Den danska TSO:n Energinet.dk har ålagts att finansiera utbyggnader och förstärkningar vilket ställer krav på tidig planering och analys över det uppskattade behovet av kablar. Lika viktigt i det danska fallet var en smidig och förutsägbar tillståndsprocess hanterad av de regionala myndigheterna. För att på allvar få igång den havsbaserade vindkraften skapade den danska regeringen en så kallad one-stop-shop som behandlar alla nödvändig steg som miljökonsekvensbeskrivning, licensiering, tillstånd för nätanslutning etc. En viktig konsekvens är att det minskar osäkerheten hos de potentiella investerarna, må det vara företag eller privatpersoner. En viktig bidragande faktor har varit koldioxidskatten vilken har bidragit till en extra inkomst för producenter av förnybar energi och därmed stimulerat ytterligare investeringar i vindkraft. Slutligen, så har också fortsatt stöd till forskning och utveckling och demonstration av teknik varit av mycket stor betydelse. Vi tror att den inmatningstariff som nu diskuteras, och förhoppningsvis snart presenteras, skulle kunna skapa den knuff som den finska landbaserade vindkraftsmarknaden behöver. Men med de mest attraktiva vindlägena V8-1.8 MW, Evanston, USA, Courtesy of Vestas Wind Systems A/S lokaliserade till havs och de markant högre kostnaderna involverade i havsbaserad vindkraftsutbyggnad, finns det ett starkt behov av ett större finansiellt incitament för just denna teknik om Finland önskar att utnyttja denna stora tillgång. Och, som vi har sett från det danska exemplet en välutrustad verktygslåda är nyckeln till framgång. För att läsa mer om Vestas policy rekommendationer för storskalig vindkraftsutbyggnad: modern-energy/political-initiatives/ policy-recommendations.aspx För att läsa mer om den danska framgångssagan: thedanish Success Story: Energinet.dk Wind power to combat climate change Climate+and+the+environment/ Climate/The+Danish+wind+case/ The+Danish+Windcase.htm 9

10 artikkelin tiivistelmä suomeksi Tuulivoimatuotanto käynnistymässä otetaan oppia Tanskan tuulivoimakehityksestä Toistaiseksi Suomen ei voida sanoa lisänneen huomattavasti Euroopan tuulivoimakapasiteettia. Sen sijaan että etsisimme syitä siihen miksi tuulivoiman kehitys Suomessa on ollut hidasta, on järkevämpää katsoa kuinka voisimme ottaa oppia tuulivoiman edelläkävijästä, Tanskasta. Tuulivoiman kunnioitettava osuus Tanskan energiantuotannossa (2 % osuus sähkönkulutuksesta, 25 tuulivoima-alan työpaikkaa ja noin 5 2 tuulivoimalaa) ovat seurausta Tanskan hallituksen 8- ja 9-luvuilla asettamista pitkän tähtäimen tavoitteista ja kauaskatseisista ohjauskeinoista. Tanskan tuulivoimamenestyksen ydin on hyvin varustettu työkalupakki: selkeä pitkäntähtäimen kaavoitus, laajat poliittiset sopimukset ja vahvat ja pit- käkestoiset markkinaohjauskeinot. Tuulivoimatuotannon voimakkaan lisääntymisen suurin yksittäinen edistäjä on ollut vuodesta 199 käynnissä ollut tuulivoiman syöttötariffi. Tuulivoiman laaja-alaista hyödyntämistä on edesauttanut myös myöhemmin merituulivoimalle säädetty korkeampi tariffitaso. Pitkäkestoinen taloudellinen tuki rohkaisi suunnittelemaan suurempia tuulipuistoja ja käynnistämään paikallista tuulivoimaloiden valmistusta. Taloudellinen tuki rohkaisi myös kansalaisia osallistumaan tuulivoimatalouteen - tänä päivänä tavalliset tanskalaiset ovat suurin tuulivoimaa eteenpäin ajava voima, niin taloudellisesti kuin poliittisestikin. Toinen tuulivoiman kannalta tärkeä asia on ollut uusiutuvalla energialla tuotetulle sähkölle annettu etuoikeus sähköverkkoon liitynnässä. Sähköverkonhaltija vastaa myös verkonvahvistamisen kustannuksista. Verkkoon liitynnän helpottamisen kanssa yhtä suuressa roolissa on ollut sujuvan tuulivoiman luvitusprosessin varmistaminen. Merituulivoiman luvitus- ja kaavoitusprosessia on helpotettu one-stop-shop ratkaisulla, jossa kaikki luvitukseen liittyvät asiat, verkkoon liitynnästä ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn ja kaavoitukseen, hoidetaan samassa toimipisteessä. Edellä mainittujen lisäksi tuulivoimaa on edistänyt hallituksen vahva taloudellinen tuki tuulivoiman tutkimukselle ja kehitykselle. Uskomme, että ehdotettu tuulivoiman syöttötariffi tulee lisäämään voimakkaasti tuulivoimarakentamista maalle myös Suomessa. Kuitenkin parhaat tuuliolosuhteet ovat merialueilla, jonne rakentaminen on maalle rakentamista kalliimpaa. Mikäli Suomen valtio haluaa edistää tämän valtavan luonnonvaran hyödyntämistä, merelle suunnattu korkeampi tariffitaso on aivan välttämätön. Ja kuten Tanskan esimerkki osoittaa, taloudellisen tuen lisäksi tarvitaan laaja joukko muita tuulivoimaa edistäviä työkaluja. Merituulivoimapuistojen ympäristöselvitykset viranomaisten hyväksymin menetelmin Kokemusta vaativista ulkomerialueista, mukana Suurhiekan tuulivoimapuiston YVA- ja lupahakemusvaiheissa. Erityisosaamistamme ovat: Merenpohjan, vesikasvillisuuden ja pohjaeläimistön kartoitukset sekä mallintaminen Kalojen kutu- ja poikasaluekartoitukset Kalaston rakenteen selvittäminen Vesistö-, vesiluonto- ja kalatalousvaikutusten arviointi Lisätiedot: Sauli Vatanen sauli.vatanen@kalajavesitutkimus.fi. / 1

11 projektit Miamari Siitonen Eagle Oy Hyvän tuulen rokkari Viime vuosina on puhuttu paljon ilmastonmuutoksesta, joka tulee tulevaisuudessa vaikuttamaan elämäämme, mikäli emme tee asialle jotain. Sipe Santapukki, Apulanta yhtyeen rumpali, on kasvanut ekologiseen elämään jo hyvin nuorena. Hän myös elää aatteidensa mukaisesti ja on erinomainen esimerkki miehestä, jonka koko elämä perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin. Ekologisten arvojen huomioonottaminen on tullut yhä tärkeämmäksi osaksi jokapäiväistä elämää. Siksi lahtelaisena on ilo esitellä vuoden 29 positiivisin Lahtelainen; hyvän tuulen rokkari Sipe Santapukki. Nuoren Sipen haaveena oli arkkitehdin ura. Musiikin tuulet veivät kuitenkin lahjakkaan nuoren mukanaan ja meillä Suomalaisilla on ollut ilo seurata Apulanta-yhtyeen kovasti nousevaa uraa. Raskas ja nopetempoinen muusikon elämä on vahvistanut Sipen elämänarvoja. Sipelle tärkeitä asioita on terveellinen elämä, harrastukset ja ennenkaikkea satoja keikkoja vuodessa kiertävän esiintyjän koti on saanut valtaisat mittasuhteet. Miehellä pitää olla koti, jossa voi tehdä kaikkia niitä hyviä asioita, joista nauttii, kertoo Sipe ja innostuu kertomaan uudesta ekologisesta talohankkeestaan, joita ei maailmassa ole montaa. Tarina on uskomaton, mutta totta. Sipen suurin haave oli saada amerikkalaisen orgaanisen arkkitehdin Eric Lloyd Wrigthin luomus järven rannalle Heinolaan. Sipe kirjoitti haaveensa ja unelmansa Ericille, joka oli tuolloin jo 8-vuotias. Sydämessä paloi usko ja toivo saada Eric innostumaan hankkeesta, mutta vastausta ei vai kuulunut. Vastausta odottaessaan Sipe suunnitteli suomalaisten arkkitehtien kanssa taloa, mutta mieluisaa Wrigthin tyylisuuntaa edustavaa taloa ei saatu aikaan. Lopulta Eric vastasi kuitenkin Sipelle ja ilmoitti olevansa erittäin otettu, jos saisi suunnitella viimeisen työnsä näinkin eksoottiseen maahan kuin Suomi. Wrigthin suvun viimen patriarkka matkusti Suomeen ja Sipen talo sai alkunsa. Orgaanisen arkkitehtuurin lähtökohtana on elävä luonto, joka tarjoaa loputtomasti ideoita, esteettisiä muotoja ja rakenteellisia ratkaisuja rakennusten ulkoisten muotojen sekä sisäisten toimintojen tarkoituksenmukaiselle suunnittelulle. Tähän kuuluu myös läheisesti lunnonmukainen rakentaminen sekä uusiutuvien energioiden käyttö. Tuulesta temmattu energia oli Sipen ehdoton valinta. Tuulessa on valtava määrä energiaa, ja koska taloni on isoselkäisen järven rannalla, missä tulee jatkuvasti, on luonnollista käyttää tuulienergiaa energian tuottamiseen, hehkuttaa Sipe, todellinen hyvän tuulen mies! Ekologiset perusteet olivat vaikuttamassa voimalaitoksen hankintaan. Pahinta mitä ympäristöllemme voimme tehdä, on olla välinpitämätön, tuumaa Sipe ja toivoo, että muutkin ottaisivat ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet vastaan. Kestävän kehityksen trendi näkyy voimakkaana tarpeena löytää uusia muotoja. Ekoajattelu sulautuu uuteen teknologiaan ja materiaali-innovaatioihin myös tuulivoimassa. Kestävä kehitys tarkoittaa luonnon kunnioittamista tuotekehityksen kaikilla tasoilla. Sen täytyy myös näkyä tuotteessa sekä sen hiilijalanjäljessä. Seuraavan kymmenen vuoden ajan tuulienergia tulee olemaan tärkein uusiutuvan energian lähde. Sillä on kiistämättömiä etuja puolellaan: energian lähde on täysin ilmainen, kukaan ei poliittisesti epävakaissakaan oloissa voi kiertää hanaa kiinni ja energian tuotanto voidaan hajauttaa sinne, missä sitä tarvitaan, kommentoi Eagle tuulivoima Oy:n Markkinointijohtaja Miamari Siitonen Kuten suunnitellulle talolle, Sipe asetti myös valittavalle tuulivoimalalle tiukkoja kriteerejä. Voimalan hiilijalanjäljen tuli olla pieni. Lisäksi Sipe arvostaa kotimaista korkeaa teknologiaa ja haluaa turvata kotimaisten tuotteiden jatkuvuutta. Myös laitteen ulkonäkö ja luotettavuus olivat tärkeitä valintakriteerejä. Tuulivoimalaitoksen oli sovittava orgaanisen arkkitehtuurin linjoihin. Voimalaitos maastoutetaan ja maalataan männyn väriseksi, mukaillen Sipen rakennuksen värimaailmaa, eli sitä ympäröivää luontoa. Tuulivoimalaitoksen suunnittelutyöt ovat käynnissä ja mylly tullaan pystyttämään lähiaikoina. Olen todella innoissani tästä hankeesta, hymyilee Sipe. Toivottavasti saamme myöhemmin Tuulienergia-lehteen Sipen voimalasta kuvia sekä tuntemuksia. 11

12 6 tilastot Anders Stenberg VTT Tuulivoimatilastot on esitetty laitoskohtaisesti kuukausitilastoissa ja vuosiraportissa jotka löytyvät VTT:n Käyttövuosi nettisivuilta Tuulienergia Anders Stenberg, VTT ALKUTEKSTI: Tuulivoimatilastot on esitetty laitoskohtaisesti kuukausitilastoissa ja vuosiraportissa jotka l_ytyv_t VTT:n nettisivuilta Asennettu kapasiteetti (MW) Tuotanto (GWh) Tuulienergia Asennettu kapasiteetti (MW) Anders Stenberg, VTT 24 Tuotantoindeksi, IL (%) 261 ALKUTEKSTI: Tuulivoimatilastot 26 Tuotanto on esitetty (GWh) laitoskohtaisesti kuukausitilastoissa ja vuosiraportissa jotka l_ytyv_t VTT:n nettisivuilta Tuotantoindeksi, IL (%) Asennettu kapasiteetti (MW) Tuotanto (GWh) Tuotantoindeksi, IL (%) Suomen tuulivoimatuotannon kehitys. Vuosituotanto (GWh), asennettu kapasiteetti vuoden lopussa (MW, pylväät) sekä tuotantoindeksi (1 % vastaa keskimääräistä tuulisuutta) KUVATEKSTI Suomen tuulivoimatuotannon kehitys. Vuosituotanto (GWh), asennettu kapasiteetti vuoden lopussa (MW, pylv t) sek_ tuotantoindeksi (1% vastaa keskim r_ist_ tuulisuutt KUVATEKSTI KUVATEKSTI Suomen tuulivoimatuotanto (pylv t) ja asennettu tuulivoimakapasiteetti (viiva) kuukausittain vuosilta KUVATEKSTI Suomen tuulivoimatuotanto (pylv t) ja asennettu tuulivoimakapasiteetti (viiva) kuukausittain vuosilta KUVATEKSTI Keskimääräinen seisokkiaika (h) Tuotanto (GWh) Tuotanto (GWh) Tuotanto (GWh) Kapasiteetti (MW) Kuukausi.Vuosi Kuukausi.Vuosi liukuva liukuva 12 kk tuotanto 12 kk tuotanto (GWh) (GWh) Kapasiteetti Kapasiteetti (MW) (MW) liukuva liukuva 12 kk tuotantoindeksi, 12 kk tuotantoindeksi, painotettu painotettu Tuotanto (GWh) 15 42Suomen tuulivoimatuotannon kehitys. Vuosituotanto (GWh), asennettu kapasiteetti vuoden lopussa (MW, pylv t) sek_ tuotantoindeksi 14 (1% vastaa keskim r_ist_ tuulisuutta) Kapasiteetti (MW) Seisokkiaika Laitoksen määrä Suomen tuulivoimatuotanto (pylväät) ja asennettu tuulivoimakapasiteetti (viiva) kuukausittain vuosilta Suomen tuulivoimatuotanto ja tuotantoindeksit 12 kuukauden liukuvana keskiarvona joka kuukauden lopussa. Asennettu kapasiteetti kuukauden lopussa näkyy ohuena viivana. Tuulisuuden mittana käytetty tuotantoindeksi on laskettu eri alueille asennetun tuulivoimakapasiteetin mukaan painotettuna keskiarvona Ilmatieteen laitoksen neljästä kuukausi-indeksistä. Suomen tuulivoimatuotanto ja tuotantoindeksit 12 kuukauden liukuvana keskiarvona joka kuukauden lopussa. Asennettu kapasiteetti kuukauden lopussa n_kyy ohuena viivana. Tuulisuuden mittana k_ytetty Kapasiteetti (MW) Kapasiteetti (MW) KUVATEKSTI 12 Suomen tuulivoimatuotanto ja tuotantoindeksit 12 kuukauden liukuvana keskiarvona joka kuukauden lopussa. Asennettu kapasiteetti kuukauden lopussa n_kyy ohuena viivana

13 KUVATEKSTI Suomen tuulivoimatuotanto ja tuotantoindeksit 12 kuukauden liukuvana keskiarvona joka kuukauden lopussa. Asennettu kapasiteetti kuukauden lopussa n_kyy ohuena viivana. Tuulisuuden mittana KUVATEKSTI Suomen tuulivoimatuotanto ja tuotantoindeksit 12 kuukauden liukuvana keskiarvona joka kuukauden lopussa. Asennettu kapasiteetti kuukauden lopussa n_kyy ohuena viivana. Tuulisuuden mittana k_ytetty tuotantoindeksi on laskettu eri a Tuulivoima tutuksi Tuulivoiman perusteet kolmessa päivässä KUVATEKSTI KUVATEKSTI Tuotantoindeksi (%) Perämeri Selkämeri Ahvenanma a 61 Suomenlaht 57 i Keskiarvo Kuukausi Ilmatieteen 12 laitos Kuukausi S asemien tuulimittauksista 1 5 kw:n voimalaitoksille lasketut tuulivoiman tuotantoindeksit 13 kuukauden ajanjaksolta vuosilta % on vuoden keskim r_inen tuotanto 15 vuoden ajalta ajanjaksosolta Ilmatiet Sääasemien tuulimittauksista 1 5 kw:n voimalaitoksille lasketut tuulivoiman tuotantoindeksit 13 kuukauden ajanjaksolta vuosilta % on vuoden keskimääräinen tuotanto 15 vuoden ajalta ajanjaksosolta Ilmatieteen laitos, TUT/Meteorologia Perämeri Selkämeri Ahvenanma a Suomenlaht i Keskiarvo Ilmatieteen laitos Koulutuksessa käsitellään tuulivoimalan teknologiaa ja ympäristövaikutuksia, selvitetään voimalahankkeen toteutuksen eri vaiheet, tutustutaan tuulienergian hyödyntämisen prosesseihin sekä toteutetaan toimialavierailu. Yhteistyössä: Lisätiedot TKK Dipoli eva.holmqvist@tkk.fi puh. (9) dipoli.tkk.fi/tuulivoima S asemien tuulimittauksista 1 5 kw:n voimalaitoksille lasketut tuulivoiman tuotantoindeksit 13 kuukauden ajanjaksolta vuosilta % on vuoden keskim r_inen tuotanto 15 vuoden TKK Dipoli on osa Aalto-yliopistoa 13 Tuulivoima1 55x262.indd :57:27

14 Yritysjäsenen esittely Lotta Suistoranta Viestintätoimisto Povitaskut Oy Korkeat voimalat avaavat betoni- ja hybriditornien markkinat Parma Oy on kasvattanut tuulivoimalarakentamisesta uuden alueen liiketoimintaansa. Ensimmäiset hybriditornien betoniosat Parma toimittaa Summan tuulipuistoon ja uskoo kasvavien markkinoiden suosivan betonisten tornien tehdastuotantoa. Betonisiin valmisosiin erikoistuneessa Parma Oy:ssä uskotaan, että tuulivoiman kokonaistehon lisääminen merkitsee korkeampia voimaloita ja laajempia tuulipuistoja. Energia-alan tulevaisuudennäkymät ovat innostaneet infra- ja talonrakennusteollisuudessa pitkään toimineen yrityksen kehittämään ratkaisunsa myös tuulivoimalarakentamiseen. Kun tuulivoimaloista tehdään riittävän korkeita, betoni on kilpailukykyinen materiaali tornin rakentamisessa sekä kustannustensa että kestävyytensä puolesta, Parma Oy:n infrarakentamisen liiketoiminnasta vastaava tuoteryhmäpäällikkö Sami Purtola sanoo. Betoni on omimmillaan napakorkeudeltaan yli 9 metrin voimaloissa. Purtola uskookin, että yli 1-metristen tornien sarjatuotannossa on markkinarakoa tehdasvalmisteisille betonitorneille tai betoni- ja teräsosasta rakennettaville hybriditorneille. Säädellyissä tehdasoloissa valettujen betoniosien etuna ovat matalammat kokonaiskustannukset, tornin nopea valmistuminen sekä hyvälaatuinen betonipinta ja mittatarkka lopputulos, Sami Purtola kertoo. Summassa tuulivoimarakentamisen tuotekehitystä Parman ja sen emoyhtiön, Consoliksen, tuulivoima-alan pilottihanke on Haminan Energian Summaan rakentama tuulipuisto. Parma toimittaa puiston neljän 1-metrisen voimalan hybriditorneihin 5 metriä korkeat betoniset alaosat. Summan tornien tilaaja on Windwind ja ne ovat pystyssä toukokuun alkupuolella. Parman ratkaisu sisältää betonisista valmisosista rakennettavan tornin, rakenne- ja elementtisuunnittelun sekä kuljetuksen ja asennuksen aina valmiiksi rakenteeksi asti. Summassa tornit ovat osa WWD3-voimaloita, mutta Parman betonista torniratkaisua ei ole sidottu vain yhteen koneeseen, Sami Purtola sanoo. Valmisosien rakentaja korostaa vastuutaan hyvin kehitetystä kokonaisuudesta, joka helpottaa asiakkaan työtä. Haluamme etsiä ratkaisuja tuulivoimalarakentamiseen liittyviin ongelmiin asiakkaan puolesta. Onhan Winwindkin ottanut riskin lähtiessään mukaan uuden tornimallin kehittämiseen, mutta samalla tavoitellaan etuja tuulivoiman rakentamisessa laajemminkin, Sami Purtola myöntää. Mittatarkkoja valmisosia Summan tornien perustus valetaan paikalla, tekniikkatilan lattia tehdään teräsbetonilaatoista ja loput betoniosasta valmistetaan teollisesti Parman Nummelan tehtaan uudella, kaarevien elementtien tuotantolinjalla. Uusi muottilinja työllistää noin kymmenen työntekijää. Osat valetaan uutta valmistustekniikkaa käyttäen, jolloin betoniin saadaan hyvä, tiivis pinta. Myös elementin muoto ja paksuus pysyvät mittatarkkoina, Sami Purtola kertoo. IT-massasta eli itsetiivistyvästä betonista valettavaa massaa ei tiivistetä koneellisesti, vaan sementin, kivien ja veden joukkoon lisätään notkistinainetta. Menetelmä vaatii Purtolan mukaan tarkan reseptin ja hyvälaatuisen betonin. Teollinen tuote on aina tasalaatuinen ja sen pinta on mahdollista maisemoida maalaamalla, kuvioimalla tai vaikka graafisella betonilla, Purtola kertoo. Kehitystyöhön tukea asiantuntijaverkostolta Tuulivoimaloiden rakentaminen on 14

15 uusi bisnesalue Parmalle ja PARMAtornit-ratkaisu emoyhtiön kanssa tehdyn kehitystyön tulos. Uuden konseptin luominen on ollut mielenkiintoista mutta haastavaa, ja ilman Consoliksen eurooppalaisten tutkija- ja suunnittelijaverkostojen tukea kehitystyö olisi tuskin ollut mahdollista. Hyvän betonitornin rakentamiseen ei riitä, että omistaa betonimyllyn. Olemme luoneet välineet ja hioneet prosessin yhdessä alihankkijoiden kanssa ja tavoitteemme on olla merkittävä tornitoimittaja Itämeren alueella, Sami Purtola sanoo. Vaikka Parmassa keskitytään nyt hybriditorneihin, tulevaisuudessa korkeiden voimaloiden tornit voidaan valmistaa myös kokonaan betonisena täyselementtinä. Nyt tarkastellaan kaikkia mahdollisuuksia. Summan hybriditorni-voimaloiden käyttöikä on nyt 2 vuotta. Se on betonirakenteille vähän, yleensä lupaamme tuotteillemme 5 2 vuotta. Tornien käyttöiän nostaminen houkuttaa, kun huipulla oleva teknologia on kuitenkin vaihdettavissa, Sami Purtola muistuttaa. Haminan Energian Summan tuulipuisto on Parman pilottihanke. WWD3-voimalan hybriditornin betoninen alaosa koostuu 21 tehtaalla valetusta kappaleesta ja paikalla valetusta perustuksesta. Merkkejä korkeiden markkinoiden kasvusta Consolis Technology Oy:n toimitusjohtaja Olli Korander näkee tuulivoimalarakentamisen Euroopan näkymät laajasti katsottuna samankaltaisilta kuin Suomessa positiivisilta. Euroopanlaajuisesti toimivan konsernin sisällä odotukset ovat korkealla, satsaamme tuulivoimalateknologiaan tosissamme. Odotusten suuruutta kuvaa se, että olemme perustaneet oman yhtiön, Consolis Hormifusten, vastaamaan tästä toimialasta, Olli Korander kertoo. Koranderin mukaan kaikki merkit viittaavat voimaloiden kokonaiskorkeuden kasvamiseen. Nyt Consolis on jo jättänyt tarjouksen napakorkeudeltaan 145-metrisestä hybriditornista. 15

16 Tapahtumakalenteri Tiedotteet jäsenille New Energy Husum Husum, Saksa Offshore Wind & Transmission Hampuri, Saksa www2.greenpowerconferences.co.uk/v8-12/prospectus/index. php?seventcode=we13de TUULIVOIMA TUTUKSI Tuulivoiman perusteet kolmessa päivässä Dipoli, Espoo EWEC Varsova, Puola Tuulivoima 21 Seminaari 6 TWh vuonna 22 tuulella tuotettu Kiasma, Helsinki 9th World Wind Energy Conference & Renewable Energy Exhibition: LARGE-SCALE INTEGRATION OF WIND POWER Istanbul, Turkki VIND Gothenburg, Ruotsi Energia 1- messut Tampere EWEA Grids 21-seminaari ja konferenssi Berliini, Saksa Jäsenyys 21 Yhdistys kasvaa entisestään ja nyt kannattaa olla toiminnassa mukana! Jäsenmaksukaavakkeet postitetaan lähipäivinä vuoden 29 jäsenille. Muistathan ilmoittaa muuttuneet osoite yms. tietosi toiminnanjohtajalle! Mikäli et ole vielä yhdistyksen jäsen, voit nyt varmistaa etusi liittymällä jäseneksi heti vuoden alusta! Jäsenetuihin kuuluu vähintään neljä kertaa vuodessa ilmestyvä jäsenlehtemme ja lisäksi saat joka vuosi julkaistavan tuulivoimakalenterin. Muista jäseneduista ilmoitamme aina tapauskohtaisesti nettisivuillamme. Liittymään pääset kätevimmin nettisivujemme kautta osoitteessa ja seuraamalla sivun ohjeita. Lisätietoja: / toiminnanjohtaja Mainostaminen jäsenlehdessä 21 Nyt on aika neuvotella tämän vuoden mainokset lehteemme sopimushinnoin! Varmista yrityksesi näkyvyys alan ammattilaisten keskuudessa ja varaa tämän vuoden mainospaikkasi pikimmiten, sillä tilaa on vain rajoitettu määrä! Lisätietoja: / toiminnanjohtaja Energia- ja ilmastopalvelujen asiantuntija FCG on mukana kehittämässä yhdyskuntasuunnittelua siten, että energiatehokkuus, päästöt ja ilmastonmuutoksen hillintä otetaan huomioon suunnittelussa, rakennuttamisessa ja investoinneissa. Tavoitteenamme on suunnitella ja rakentaa tehokasta ja vähäpäästöistä yhdyskuntaa. FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Hyvän elämän tekijät 16

17 yrityshakemisto BETONITUOTETEOLLISUUS Parma Oy p f sami.purtola@parma.fi Parma on betonirakentamisen asiantuntija. Tuulivoimaloihin toimitamme tornin betonisia valmisosia suunniteltuna ja asennettuna valmiiksi rakenteeksi. Myös tornien perustussuunnittelu ja toimitus voi kuulua toimituksiimme. HUOLTO- JA KUNNOSSAPITOPALVELUT Airice Oy Feodor Gurvits gsm feodor.gurvits@airice.fi, Vaativat tuulivoimakorjaukset, huoltosuunnittelu, koulutus ja puistokehittäminen Empower Oy Olli Malkamäki gsm Empowerin huolto: Matti Saarenpää gsm Tuulivoimalaitosten käyttö- ja kunnossapito Pori Energia Oy Heikki Pukkila p heikki.pukkila@porienergia.fi Tuulivoimalaitosten käyttö ja kunnossapito, tuulienergian tuotanto Vaasa Engineering p , f veo@veo.fi, Automaatio- ja sähköistysratkaisuja energian tuotantoon, siirtoon, jakeluun ja käyttöön sekä kotimaassa että vientimarkkinoilla. Toimintaamme kuuluvat myös laitosten modernisointi, huolto ja kojeistovalmistus. KOMPONENTIT, MATERIAALITOIMITTAJAT Amroy Europe Oy p , f Hyptonite nanoepoksin erikoisversio, jolla voidaan tehdä keveitä ja vahvoja siipiä Axco Motors Oy p. (5) , f. (5) info@axcomotors.com AXCO-Motors Oy suunnittelee ja valmistaa kestomagneettitahtigeneraattoreita pientuulivoima sovelluksiin. Fibox oy p , f info@fibox.fi, Yli 4 vuoden kokemus kotelointiratkaisujen ja ohjauskeskusten toimituksista vaativiin olosuhteisiin. Toiminta kattaa suunnittelun, valmistuksen, testaukset ja toimitukset globaalisti. Levator Oy p , f petri.metsola@levator.fi Levator Oy on raskas konepaja, jonka päätuotteita ovat satamanosturit, tuuivoimalan terästornit ja muut raskaat hitsatut rakenteet. Nord-Lock Finland oy p. (9) pasi.moisio@nord-lock.fi, Ruuvilukituselementtien valmistus ja markkinointi. Varma lukitus myös tärinälle ja dynaamiselle kuormitukselle alttiiksi joutuvissa ruuviliitoksissa. Roxtec Finland oy p f jukka.pitkanen@fi.roxtec.com Roxtec Finland Oy on erikoistunut kaapelien ja putkien läpivientien tiivistämiseen The Switch p , f Kestomagneettigeneraattorit ja tehonmuokkaimet KONSULTOINTI JA SUUNNITTELU Ahma Insinöörit Oy Ari Näätänen p. (9) , gsm Erkki Sassi gsm etunimi.sukunimi@ahmainsinoorit.fi Projektinjohtoon erikoistunut insinööritoimisto. Tuulivoimaloiden ympäristökonsultointi ja rakennuttamisen sekä kone- ja laiteasennusten projektinhoito. Destia Oy p , f harri.orko@destia.fi Asiakasratkaisuja tuulivoimahankkeen kaikkiin vaiheisiin FCG Finnish Consulting Group Oy p , f FCG Planeko Oy on yksi Suomen suurimmista yhdyskunta- ja ympäristösuunnitteluun keskittyneistä konsulttiyhtiöistä. Yhtiö on osa FCG-konsernia, joka toimii Suomessa 15 paikkakunnalla. Lisäksi kansainvälinen toimintamme tytäryhtiömme kautta on merkittävää. Gaia Group Oy juha.vanhanen@gaia.fi Gaia on suomalainen innovatiivisten ja kestävien ratkaisujen asiantuntijayhtiö. Osaamisemme kattaa energia-, ympäristö- ja ilmastokysymykset sekä riskienhallinnan ja innovaatiotoiminnan. GreenStream Network Oy p aleksi.lumijarvi@greenstream.net Vihreät sertifikaatit, päästökauppa, rahoitusjärjestelyt Infratek Finland Oy p jari.valimaki@infratek.fi Infratek Finland Oy tarjoaa palveluja tuulivoiman verkkoliityntään ja sisäisiin verkkoihin, joista yhtiöllä on vuosikymmenien kokemus. Palveluina ovat konsultointi, suunnittelu ja rakentaminen - erikseen tai kokonaistoimituksena. Insinööritsto Erkki Haapanen Oy p erkki.haapanen@tuulitaito.fi Suunnittelu, tuulivoimakonsultointi, tuulisuusanalyysit Mittakolmio ky p pete.kinnunen@mittakolmio.fi Asemakuvat, lupa-asiat, ympäristöselvitykset ja mittaukset. Oxford Intercon Finland p m.tarkiainen@intercon-energy.com Tuulipuistohankkeiden kansainvälinen kehittäminen hankeideasta rakennuslupiin, tuulimittaukset, kansainvälinen rahoitus ja investoriyhteydet. Pöyry Energy oy Timo Laakso p timo.laakso@poyry.com Projektikehitys, lupaprosessit, suunnittelu ja hankinta, projektin johto Ramboll Finland Oy Matti Kautto p Ympäristövaikutusten arviointi, kaavoitus, lupaprosessit, perustusten suunnittelu Thermopolis Oy, Etelä-Pohjanmaan Energiatoimisto Puh. (6) , hannu.mars@thermopolis.fi 17

18 Tuulisaimaa p petteri.laaksonen@tuulisaimaa.fi Tuulienergian tutkiminen, rakentaminen ja tuottaminen sekä siihen liittyvän asiantuntijatyön myyminen Kala- ja vesitutkimus Oy puh (Sauli Vatanen) tai (Ari Haikonen) sauli.vatanen@kalajavesitutkimus.fi Mm. kalataloudelliset tutkimukset ja -tarkkailut, vesistötutkimukset ja -tarkkailut, ympäristövaikutusten arviointi, ympäristölupahakemukset ja niihin liittyvät selvitykset sekä vesistöihin ja kalatalouteen liittyvät suunnittelutyöt. Vindkraftföreningen rf Folke Malmgren p.+f. (9) , gsm folke.malmgren@katto. kaapeli.fi Projektineuvonta Windcraft Aki Suokas p. (3) , gsm f. (3) suokas@iki.fi Roottoriasiantuntemusta WSP Finland Oy p Kirsi.hautala@wspgroup.fi Karel.nieminen@wspgroup.fi WSP tarjoaa monialaisia konsultointi-, suunnittelu-, tutkimus- ja projektin johtopalveluita energiahankkeisiin. Suomessa asiantuntijoita on 35 kahdeksalla paikkakunnalla ja maailmanlaajuisesti 1.. YRJtechnology Oy Yrjö Rinta-Jouppi p , f. (2) yrjo.rinta-jouppi@kolumbus.fi Tuulimittaukset, energiamittaukset, uudet ratkaisut. KULJETUS JA LOGISTIIKKA Havator Wind / Havator Group Oy p , f mika.kolehmainen@havator.com Tuulivoimapuistojen suunnittelu, tuulivoimaloiden kuljetukset, nostot ja asennukset Kuljetusliike Ville Silvasti Oy p info@silvasti.com Erikois- ja projektikuljetukset Suomessa ja Euroopassa. Meriaura oy p. (2) , f. (2) marine@meriaura.fi, chartering@meriaura.fi Meriaura Oy on erikoistunut teollisuuden tuotteiden ja raaka-aineiden merikuljetuksiin sekä erilaisiin projektikuljetuksiin. Wasa Logistics Ltd Wind Power Division, p /Ari Henriksson info@wasa-logistics.com Projekti-, erikois- sekä raskaankaluston kuljetukset. MASTONVALMISTAJAT Nordic AC p , f info@nac.fi, Pientuulivoimaloiden mastot, tuulivoimatoimiset mainosmastot ja ajoneuvojen latausasemat. RAKENTAMINEN YIT Rakennus Oy Jaakko Kouvalainen p Tuulivoimaloiden perustusrakenteet ja erityisesti vaativat Off-shore perustukset. TUTKIMUS VTT Esa Peltola p , esa.peltola@vtt.fi Tutkimus, tuulisuusanalyysit, tuuli- ja seuranta mittaukset TUULIOLOSUHDEMITTAUKSIA A-Lab Oy info@a-lab.fi, A-lab toimittaa automaattisia sään- ja ympäristönmonitorointijärjestelmiä sekä niihin liittyviä tietopalveluja. Vaisala TUULIVOIMALOIDEN VALMISTAJAT JA MAAHANTUOJAT Aurinkosähkötalo Eurosolar Oy info@eurosolar.fi Darrox Oy Kari Wahlroos p Pystyakseliset tuuliturbiinit erityisesti mastokäyttöön. Erikoistunut teleoperaattoreihin. Cypress Wind Turbines Oy Tapio Aaltonen p info@cypresswind.com, Pystyakseliset 2-4 kw tuuliturbiinit erityisesti masto- ja kattoasennuksiin myös aurinkopaneelein. Eagle Windpower Oy p Pientuulivoimalat. Finnwind Oy p , f Pientuulivoimalat 3 6 kw Hafmex Wind Oy Merja Paakkari p , f merja.paakkari@hafmex.fi Tuulivoimalat 2MW JN-Solar p. (2) info@jn-solar.fi Pientuulivoimaloiden maahantuonti Maatuuli Kalle Ahtee p maatuuli@koperi.net, Käytettyjen tuulivoimaloiden markkinointi. 1 kw 1 MW Mervento Oy p , f. (6) Kehittää ja toimittaa nykyaikaisia, innovatiivisia suoravetoisia multi-megawattiluokan tuulivoimalaratkaisuja sekä rannikko- että merikäyttöön. Mypower Finland Oy mikael.seppala@mypowerfinland.fi PEM-Energy Oy on suomalainen yritys, joka kehittää, valmistaa ja markkinoi kotimaisia kahden kilowatin pientuuliturbiinijärjestelmiä. Kotimaisuuden merkiksi MyPower-järjestelmille on myönnetty Avainlippu-tunnus. Oy Windside Production Ltd Risto Joutsiniemi p , f gsm Pientuulivoimalat akkujen lataukseen Posira p tuulivoima@posira.fi, Posira tuo maahan tuuli voima tuotteita ja tuottaa MyPower-pientuulivoimaloita. REPS Oy Ab p Verkosta riippumaton sähköntuotanto 12/24/48 Vdc / 23 Vac / 4 Vac, 3 kw asti. Hybridivoimalat aggregaatti-varmennuksella Pientuulivoimalat, aurinkopaneelit, invertterit, laturit, akustot. Verkkoon liitetyt mikrotuotantoratkaisut. Huolto 18

19 Solarpoint p @solarpoint.fi Tuulenmittaustarvikkeet 1 m korkeuteen asti, Pientuulivoimalat. Sunwind p. (2) , f. (2) sunwind@sunwind.fi Sunwind on erikoistunut mökkien, asuntoautojen ja veneiden energiaratkaisuihin ja mukavuustuotteisiin. Alallaan se on pohjoismaiden johtava yritys. Yrityksen laaja tuotevalikoima on tarjolla samanlaisena Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Tuulivoimala.com Finland Oy p. (9) , f. (9) Pientuulivoimalat 2W 2kW Vestas Wind Systems A/S Denmark p. (+45) 97 3, f (+45) vestas@vestas.com Tuulivoimalat 85 kw, 1.65 MW, 2. MW, 1.8/2. MW, 1.8 MW, 3. MW Winwind Oy p , f info@winwind.fi Tuulivoimalat 1 ja 3MW TUULIPUISTOJEN KEHITTÄJÄT JA OMIS- TAJAT EPV Energia Oy Tomi Mäkipelto p Iin Energia Oy Juhani Jääskeläinen p. (8) Kemin Energia Oy p. (16) , f. (16) Kokkolan energialaitos p. (6) , f. (6) Sähkö- ja lämpölaitostoiminta Kotkan Energia Oy Kalle Patomeri p. (5) kalle.patomeri@kotka.fi Kuiva-Turve Oy Virpi Käyhkö p. (8) , gsm Lumituuli Oy Sampsa Hario p sampsa.hario@lumituuli.fi energiantuotanto, tuulisähkö, asiakasomisteisuus Metsähallitus p erkki.kunnari@metsa.fi Vastaamme lisääntyvään uusiutuvan energian tarpeeseen kehittämällä tuulivoimatuotantoon sopivia alueita yhdessä alan toimijoiden kanssa. Tämän lisäksi Metsähallitus toimii maaja vesialueiden vuokraajana. Oulun seudun sähkö Propel Voima Oy Janne Vettervik p janne.vettervik@satavakka.fi Tuulivoiman tuotanto ja hankinta PVO-Innopower Oy Lauri Luopajärvi p. (9) , gsm f. (9) lauri.luopajarvi@pvo.fi Savon voima p f jere.anttalainen@savonvoima.fi Sähköntuotanto ja sähkökauppa Suomen Hyötytuuli Oy Timo Mäki p. (2) timo.maki@porienergia.fi Tunturituuli Oy Seppo Partonen p gsm seppo.partonen@fortum.com Vatajankosken sähkö / Kaukolämpö Oy WPD Finland Oy Esa Holttinen p , f. (9) e.holttinen@wpd.fi, Projektikehitys, rahoitusjärjestelyt, projektin johto TUULISÄHKÖN TUOTANTO, MYYNTI JA MARKKINOINTI Pramia Oy marko.makinen@pramia.fi puh. (6) Alkoholijuomien valmistus tuulivoiman avulla. St1 Oy Tuulivoima, suunnittelupäällikkö Antti Kettunen, Tuulisähkö, hankintapäällikkö Kimmo Nieminen, Tuulivoiman tuotanto, tuulisähkön myynti ja markkinointi, pientuulivoimalat Vattenfall sähkönmyynti Oy Taija Herranen p Energiayhtiö, sähkönmyynti MUUT Cursor Oy Kotka-Haminan seudun kehittämisyhtiö puh teemu.loikkanen@cursor.fi Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö, Cursor Oy haluaa luoda yrityksille tuotantomahdollisuuksia tuulivoimateollisuudessa ja rakentaa seudulle tuulivoimaklusterin. Kiinteistö oy Riva p Majoituspalvelut 19

20 SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS RY Itsenäisyydenkatu Tampere Sähköposti: tuuli@tuulivoimayhdistys.fi