Tuulivoimapuistoista. apua luonnon moni muotoisuuden. vaalimiseen? Tuulivoima ja sähkön tukkuhinta Tanskassa. New Energy messujen ja EWECin satoa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuulivoimapuistoista. apua luonnon moni muotoisuuden. vaalimiseen? Tuulivoima ja sähkön tukkuhinta Tanskassa. New Energy messujen ja EWECin satoa"

Transkriptio

1 puhdasta energiaa huomiseen 2/1 Tuulivoimapuistoista apua luonnon moni muotoisuuden vaalimiseen? Tuulivoima ja sähkön tukkuhinta Tanskassa New Energy messujen ja EWECin satoa

2 pääkirjoitus Pasi Tammivaara Puheenjohtaja, STY Hyvät Lukijat, Jaksan vielä kirjoittaa syöttötariffista, koska se on mitä todennäköisimmin suurin tuulivoiman rakentamista ohjaava keino Suomessa lähitulevaisuudessa. Syöttötariffin lainvoimaisuus ei saane sinettiä ennen eduskunnan syysistuntoja, ainakaan tällä hetkellä se ei ole eduskunnan työjärjestyksessä ennen kuin aikaisintaan syyskuussa. Tariffitaso on oikeutetusti saanut tuulivoimatoimijoilta kritiikkiä. Varsinkin, kun huomioidaan merituulivoiman rakentamisen kustannukset ja sen potentiaali tuulivoiman tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteet tuntuvatkin olevan enemmän populistista sanahelinää kuin käytännön päätöksiä niiden saavuttamiseksi. Tariffitason kritiikkiin pitää lisätä myös indeksiehdon puuttuminen esityksestä. Se on selvä heikennys investointilaskelmiin. Investointilaskelmissa riskikerrointa lisää myös 3 /MWh alaraja. Tosin koko sähkömarkkinat uskovat sen riskin olevan pienempi kuin kaksi vuotta sitten, mutta sekin on huomioitava. Tässä vaiheessa pitäisi nähdä myös selvästi suurempi kuva. Merituulivoiman rakentaminen koko maailmassa ei ole vielä lähtenyt täyteen vauhtiin. Tämän rakentamisen osaaminen koko arvoketjussa voisi mahdollisuuksien mukaan olla melkoinen vientivalttikin. Jos kotimarkkinoilla toimijat eivät pääse osaamistaan millään tavoin kehittämään, ei se myöskään voi olla merkittävä vientituote. Eurooppa, Yhdysvallat ja Kiina ovat juuri nyt suuntaamassa entistä. enemmän voimavaroja merituulivoiman rakentamiseen. Suomellakin olisi oiva tilaisuus olla vakavasti otettava toimija tässä kehityksessä. Investointi merkittävään tukeen merituulivoimahankkeisiin nyt, antaisi varmasti investoinnin takaisin moninkertaisena suorina työpaikkoina ja vientinä. Korkeampi tuki nopeasti käynistettäville hankkeille on hyvä idea. Sen jatkaminen kenties vuodella tai kahdella olisi ollut kuitenkin paikallaan, koska toimijat tietävät miten kauan kestää investointipäätöksestä kuokan maahaan iskeminen, ja osa päätöksistä odottaa edelleen tariffin lainvoimaisuutta. Pelko on, että korkeampi tuki jää saamatta aikarajan vuoksi monelta toimijalta haaveeksi. Lakiehdotuksessa käsittelyjärjestys oikeudesta syöttötariffiin voi olla kohtalokas hankkeille. Investointipäätökset ovat merkittäviä, ja silloin Energiamarkkinaviraston päätös tariffijärjestelmään mukaan pääsemisestä pitäisi olla jo valmiina. Lakiehdotuksessa pitäisi olla selkeämmin kirjoitettu myös tuulivoimapuistojen tariffin maksaminen. Yleensä suurissa kokonaisuuksissakin jokainen turbiini otetaan käyttöön yksi kerrallaan, tai korkeitaan 3 5 turbiinin kasoissa. Turbiinikohtainen tariffimäärittely tulee silloin olemaan ensisijaisen tärkeää. Myös pientuulivoimalla voisi olla merkittävä osuus, sen huomioiminen olisi oltava ministeriön työjärjestyksessä. Hyvät tuulivoimatoimijat, palaute Tuuliseminaarista pitää ottaa vakavasti. Tämän toimialan ulkopuolisin silmin katsottuna annoimme erittäin negatiivisen signaalin. Kritiikki, valitus ja voivotus, miten vaikeaa tämä on, pitää kääntää pieniksi positiivisiksi signaaleiksi. Vaikka tässä kirjoituksessa kritiikkini on edelleen negatiivista, niin otan opiksi ja seuraavissa kirjoituksissa keskityn siihen hyvään työhön, jota teemme yhdessä joka päivä. Cheers Pata 2

3 Tuulienergia ISSN VUOSIKERTA Julkaisija: Suomen Tuulivoimayhdistys ry Päätoimittaja: Anni Mikkonen Toimituskunta: Hannele Holttinen Juha Kiviluoma Anna Koskinen Folke Malmgren Anni Mikkonen Toimitussihteeri: Anni Mikkonen Ulkoasu: Mainostoimisto Avokado Oy Kansikuva Kuva: WinWinD Oy Taitto ja painopaikka: M-Print Oy, Vilppula Ilmoitushinnat: Sivu 1/1 995 euroa + alv 1/2 745 euroa + alv 1/4 495 euroa + alv Tilaushinta: Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 4 euroa + alv Yhdistyksen jäsenmaksut: Opiskelijat 15 euroa Henkilöjäsenet 4 euroa Pienyritykset 27 euroa + alv Suuryritykset 135 euroa + alv Yhteisöt 135 euroa + alv Hinta sis. lehden vuosikerran. Postiosoite: SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS RY Itsenäisyydenkatu Tampere Sisällys 2/1 2 Hyvät Lukijat, Pasi Tammivaara 4 Tapahtumien kevät tuulivoima-alalla Anni Mikkonen 6 Tuulivoimapuistoista apua luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen? Karoliina Ilmarinen, Sauli Vatanen, Rauno Yrjölä 8 Tuulivoima ja sähkön tukkuhinta Tanskassa Esko Kytömäki 1 Tilastot Anders Stenberg 11 Maailman tuulipäivä Tuulivoimalaprojektien logistiikka Jouko Sipilä 13 Tuulivoimapalvelut - hyvätuulista palvelua ammattitaidolla Heikki Piisi 15 Pientuulivoiman lähtölaukaus New Energy messuilla Esa Eklund 16 EWEC21 -konferenssi Varsovassa Sisu Niskanen, Anders Stenberg, Andrea Vignaroli S-posti: Pankkitili: Nordea

4 kolumni Anni Mikkonen Toiminnanjohtaja, STY Tapahtumien kevät tuulivoimaalalla Kulunut kevät on tuonut mukanaan paljon tuulivoimaan liittyviä tapahtumia ja lakiehdotuksia. Syöttötariffilakiehdotus oli lausunnoilla maaliskuussa ja maanrakennus- ja rakennuslakimuutos (MRL) huhtikuussa. Uudistukset ovat tervetulleita ja kukin lakiehdotus voi toteutuessaan parhaalla mahdollisella tavalla edistää tuulivoimarakentamista merkittävästi Suomessa. Vastaavasti lakien säätäminen voi jäädä puolitiehen, jolloin tuulivoimarakentaminen ei helpotukaan. Vesilain uudistusta, joka on parhaillaan valiokuntakäsittelyssä, on tehty pitkään ja hartaasti. Valitettavasti uudistuksessa on jätetty huomioitta merituulivoimarakentaminen, joka tullee olemaan euromääräisinä investointeina mitattuna todennäköisesti merkittävin hanketyyppi johon vesilakia sovelletaan seuraavien 2 vuoden aikana. Jo nyt vireillä olevat merituulivoimahankkeet voivat tuottaa noin 15 TWh vuodessa ja mikäli merituulivoiman taloudellinen tuki saadaan kohdalleen, hankkeiden määrä varmasti lisääntyy. Olennaisin kysymys merituulivoiman kohdalta on rinnastetaanko pitkäaikainen vuokrasopimus pysyvään käyttöoikeuteen lain lopullisessa muodossa. Mikäli rinnastus tehdään, voidaan lu- nastuslakia käyttää sähkökaapeleiden alueiden käyttöönottoon, kuten maahankkeissa tehdään. Mikäli rinnastusta ei tehdä, ei lunastuslain soveltamista ole varmuutta ja yksikin vesialueen omistaja voi näin ollen halutessaan estää hankkeen toteutumisen. Myös vesiluvan myöntäminen voi hankaloitua ellei pitkäaikaista vuokrasopimusta rinnasteta pysyväksi käyttöoikeudeksi. Merituulivoimahankkeilta edellytetään vesiluvan lisäksi myös MRL:n mukaista rakennuslupaa. Päällekkäisten lupien tarve sekä edellä kuvatut merkittävät riskit vesiluvan saamiselle (vaatimus pysyvästä käyttöoikeudesta sekä tuulipuistoalueelle että kaapelireiteille) heikentävät merkittävästi merituulivoimahankkeiden juridista asemaa ja toteutettavuutta maatuulivoimahankkeisiin verrattuna. MRL:n muutosehdotuksen tärkein tavoite on yksinkertaistaa tuulivoiman kaavoitusta niin, että tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntäminen voisi perustua aikaisempaa laajemmin yleiskaavoitukseen. Uudistus on erittäin tervetullut. Tällä hetkellä tilanne on ollut se, että pahimmassa tapauksessa tuulipuistoa varten on tehty kolme kaavaa, maakunta-, yleis- ja asemakaava. Näistä asemakaava on liian yksityiskohtainen ja soveltuu huonosti isojen tuulipuistojen kaavoitukseen. Lainuudistuksen myötä kuntien ohjeistus tulee saada niin selkeäksi, että rakennusluvan myöntäminen yleiskaavan päälle onnistuu myös käytännössä. Kuntien tulee voida yleiskaavoituksessaan toimia ilman riskiä eli tuulivoimarakentamisen kannalta laatia yleiskaavoja sellaisillekin alueille, joita ei ole maakuntavoissa osoitettu tähän tarkoitukseen. Jos yleiskaavoja ei voisi laatia kuin ainoastaan sellaisille alueille, jotka ovat nimenomaisesti maakuntakaavoissa tuulivoimarakentamiseen tarkoitettuja, jäisi järjestelmän selkeyttäminen puolitiehen. MRL:n ja vesilain muutosehdotuksia käytiin läpi myös toukokuussa Energiateollisuuden, Teknologiateollisuuden ja STY:n yhdessä järjestämässä tuulivoimaseminaarissa. Seminaariin osallistui yli 13 tuulivoima-alan ammattilaista ja tilaisuudessa käyty keskustelu oli vilkasta. Huhtikuussa STY oli myös järjestämässä Dipolin ja VTT:n kanssa Tuulivoima tutuksi kolmessa päivässä -koulutusta, joka veti varatut tilat täyteen. Järjestetyt tilaisuudet osoittavat, että tiedon ja verkostoitumismahdollisuuksien tarve alan sisällä on valtava. Suuren suosion saama koulutus järjestetään uudelleen syksyllä 21 ja perinteikäs tuulivoimaseminaari todennäköisesti taas vuonna 211. Hyvää kesää yhdistyksen jäsenille ja lehden lukijoille toivottaen, Anni ps. Ympäristöministeriön, Motivan, Energiateollisuus ry:n ja STY:n yhdessä muokkaama tuulivoimaopas on julkaistu. Tuulivoimaopas on ennen kaikkea viranomaisille ja tuulivoimarakentajille suunnattu opas, johon on kerätty tuulivoiman lupa- ja kaavoitusmenettelyyn liittyvää tietoa. Tarkoituksena on yhtenäistää käytäntöjä eri paikkakunnilla. Kannattaa käydä tutustumassa! 4

5 MESSUT Tampere Tuulivoima esillä vahvemmin kuin koskaan! Uusi vuosikymmen tuo energia-alalle uusia haasteita, mutta myös mahdollisuuksia ja laajenevia markkinoita. Suomen suurimmassa energia-alan tapahtumakokonaisuudessa parhaat osaajat esittelevät alan viimeisimmän tietotaidon. Energia 8 -messut olivat menestys. Odotamme myös Energia 1 -messuille ja kongresseihin sankoin joukoin alan päättäjiä, asiantuntijoita ja vaikuttajia. Tuttuun tapaan messujen yhteydessä on korkeatasoinen ja monipuolinen seminaaritarjonta, mm. Energiapäivä 21, Energiakongressi sekä muita seminaareja. Tule esittelemään omaa osaamistasi päättäjille osallistumalla kansainvälisestikin merkittävään energia-alan huipputapahtumaan. VARAA PAIKKASI NYT Energia 1 -messut ovat ajan hermolla. Esillä on kaikki ajankohtainen energiasta: mm. uusiutuvat energiat ja uudet innovaatiot, ydinvoima, energiatehokkuus, jätteen energiakäyttö, hiilidioksidin talteenotto ja varastointi sekä uutuusteemana EcoCity. ENERGIA 1 -MESSUT JÄRJESTÄÄ: YHTEISTYÖSSÄ: Energiafoorumi ry 5

6 tutkimus Karoliina Ilmarinen Alleco Oy Sauli Vatanen Kala- ja vesitutkimus Oy Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Tuulivoimapuistoista apua luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen? Tuulivoimahankkeita on Suomessa suunnitteilla 9 MW:n edestä, joista merituulivoimapuistojen osuus on 6 MW. Suunnitelmien toteutuessa merialueelle on tulossa tuhansia tuulivoimaloita. Julkisuudessa on esitetty runsaasti uhkakuvia liittyen merialueen tuulivoimaan. Asiaa voidaan kuitenkin lähestyä myös toisesta näkökulmasta. Tuulivoimaloiden perustukset voivat oikein suunniteltuina toimia luonnon monimuotoisuutta lisäävinä keinotekoisina riuttoina. Maatuulivoimapuistot puolestaan tarjoavat parhaimmillaan toimivan ympäristön monille harvinaistuneille kasvi- ja perhoslajeille. Moderneja tuulivoimaloita Ahvenanmaan eteläpuolella. Kuva: Yrjölä Merituulivoimalat keinotekoisina riuttoina Keinotekoisella riutalla tarkoitetaan ihmisen veden alle rakentamaa rakennetta, jolla pyritään luomaan uusia elinympäristöjä muutoin karuille pohjille. Keinotekoiset riutat ovat yleensä kovasta materiaalista rakennettuja, jolloin ne luovat kiinnittymispintoja mm. leville, merirokoille, polyypeille ja simpukoille sekä edelleen ravintoa ja suojaa kaloille. Riuttavaikutuksella puolestaan tarkoitetaan ilmiötä, jossa ihmisen rakentama keinotekoinen rakenne lisää alueen monimuotoisuutta ja kalamääriä. Merituulivoimapuistoja on suunnitteilla etenkin Perämerelle, missä on runsaasti karuja hiekkapohjia, mutta vain vähän matalia, monimuotoisen elinympäristön tarjoavia kivikko- ja kasvillisuuspohjia. Harvat kivikkoiset matalikot ovat kalojen lisääntymisen kannalta elintärkeitä keitaita, joita lisäämällä voidaan parhaassa tapauksessa kasvattaa kalakantaa. Merituulivoimalan perustuksen rakenteen valinnalla voidaan vaikuttaa keinotekoisen riutan syntyyn. Parhaiten keinotekoiseksi riutaksi soveltuvat kasuuni- sekä kolmijalkaperustus ja heikoiten junttapaaluperustus. Tuulivoimalan muutoin luonnottoman jyrkät ja tasaiset betoni- tai teräsperustukset voidaan eroosiosuojauksen avulla muuntaa keinotekoiseksi riutaksi, joka on elinympäristönä verrattavissa monimuotoiseen kivikkorantaan. Erikokoisista ja -mallisista kivistä koostuva lohkareikko voi oikein suunniteltuna myös vaimentaa tuulivoimalasta veden alle aiheutuvaa, kaloja karkottavaa melua. Kalakantojen vahvistumisella on puolestaan myönteinen vaikutus alueen kalastuselinkeinolle pitkällä tähtäimellä. Alueen luontaiset ympäristöolot sanelevat keinotekoiselle riutalle syntyvän lajiston rakenteen. Elinympäristön perustan luovat levät, joiden seassa elää monia kalojen ravinnokseen käyttämiä selkärangattomia eläimiä, ja lisäksi levät toimivat kalalajien, kuten silakan kutualustana. Perustusten ympärille voidaan luoda lisääntymis- ja syönnösalueita esimerkiksi kaupallisesti arvokkaille kalalajeille. Erityisesti pohjakalojen määrien on tutkimuksissa havaittu olevan suurempia perustusten lähellä kuin vastaavissa vertailuympäristöissä. Matalilla hiekka- ja savipohjilla lohkareikkoon syntyy suojaisia alueita, joissa viihtyvät putkilokasvit ja pohjaeläimet. Tuulivoimaloiden perustusten ympärille syntyvien virtausten ja pyörteiden on havaittu edistävän etenkin suodattamalla ravintonsa hankkivien sinisimpukoiden ja merirokkojen ravinnonsaantimahdollisuuksia. 6

7 Jo pitkään on tiedetty tieluiskien, ratapenkkojen ja ampuma-alueiden sopivan monille nk. paahdeympäristöjen lajeille. Yksinkertaistetusti ne ovat lajeja, jotka vaativat avointa, aurinkoista ja lämmintä paikkaa, ja jossa kivennäismaa on näkyvissä tai ainakin hyvin pinnassa. Kasveista paahdeympäristöjen lajeja ovat mm. kangasajuruoho, masmalo, kissankäpälä ja idänkeulankärki. Hyönteisistä monen harvinaistuneen perhosen toukat elävät juuri kangasajuruoholla. Joidenkin muurahaislajien tiedetään elävän vain tämän kaltaisissa ympäristöissä, ja niistä taas ovat riippuvaisia perhoset (esimerkiksi muurahaissinisiipi), joiden toukat kasvavat muurahaisten yhdyskunnissa. Myös heinäsirkoista ja kovakuoriaisista löytyy tämän ympäristön lajeja. Osattiin sitä ennenkin. Tuulimylly Öölannissa Ruotsissa.. Kuva: Yrjölä Keinotekoisten riuttojen vaikutukset ja mahdollisuudet valtamerien tuulivoimapuistoissa tunnetaan kohtuullisen hyvin, mutta niiden soveltuvuudesta Suomen murtovesiympäristöön tarvitaan tutkimustietoa. Tietyissä tapauksissa meriluonnon saatetaan haluta säilyvän mahdollisimman koskemattomana, eikä riuttavaikutus ja sitä myötä mahdollinen perustuotannon lisääntyminen ole toivottavaa. Tuulivoimaloiden perustusten muokkaaminen keinotekoisiksi riutoiksi vaatii alueen luonnonoloihin perehtymistä ja on sen vuoksi toteutettava yhteistyössä ympäristöasiantuntijoiden kanssa. Haluttaessa merituulivoimapuistot voivat oikealla suunnittelulla edistää luonnon monimuotoisuutta ja sitä kautta kalataloutta. Luonnonsuojelutyön mahdollisuudet mantereen tuulivoimapuistoissa Mantereella tuulivoimaloita on sijoitettu meren rannikon tuntumaan joko aivan rantaviivaan tai hieman kauemmas, jos tuuliolosuhteet ovat suotuisat. Yhden tuulivoimalan vaatima pohjapinta-ala ei ole kovin suuri, ja napakorkeuden ollessa suuri puustokin voi kasvaa voimalan alla ilman, että se vaikuttaa tuuliolosuhteisiin. Joka tapauksessa, ainakin useiden voimaloiden puistoja rakennettaessa, uutta avointa tilaa syntyy huoltourien ja voimalinjan yhteyteen. Merituulivoimapuistojen ympäristöselvitykset viranomaisten hyväksymin menetelmin Tuulivoimala-alueilla paahdeympäristöjä voitaisiin ehkä lisätä ainakin niillä alueilla, joilla voimalat sijoittuvat esimerkiksi hiekka tai soraharjanteille tai vaarojen etelärinteen yläosaan. Jo avoimen maan muodostuminen tietysti käynnistää lajiston muuttumisen, mutta sopivilla paikoilla voisi istuttaa esimerkiksi kangasajuruohoa, joka sitten leviäisi tehokkaasti avoimella hiekkaalueella. Yksinkertaisimmillaan luonnon monimuotoisuutta voimala-alueilla voidaan lisätä pitämällä syntyneet avoimet paahdealueet matalakasvuisina. Toisin sanoen pensaiden ja mahdollisesti lupiinien kasvu paahteisille tienreunuksille ja voimaloiden eteläpuolelle estetään niittämällä ja kanervamattoa raivataan aika-ajoin pois. Ja vaikka uhanalaisia lajeja alueelle ei ilmaantuisikaan, hyötyvät toimenpiteestä ainakin monet niittyjen perhoslajit. Lähteet: Bohnsack, J. A. & Sutherland, D. L Artificial reef research: a review with recommendations for future priorities. Bulletin of Marine Science, 37: Hammar, L., Andersson, S. & Rosenberg, R. 28. Miljömässig optimering av fundament för havsbaserad vindkraft. Naturvårdsverket. 15 s. + liitteet. Wilhelmsson, D. 29. Aspects of offshore renewable energy and the alterations of marine habitats. Väitöskirja. Stockholm University, Faculty of Science, Department of Zoology. 59 s. Kokemusta vaativista ulkomerialueista, mukana Suurhiekan tuulivoimapuiston YVA- ja lupahakemusvaiheissa. Lisätiedot: Sauli Vatanen / Erityisosaamistamme ovat: Merenpohjan, vesikasvillisuuden ja pohjaeläimistön kartoitukset sekä mallintaminen Kalojen kutu- ja poikasaluekartoitukset Kalaston rakenteen selvittäminen Vesistö-, vesiluonto- ja kalatalousvaikutusten arviointi From, S. 25: Paahdeympäristöjen ekologia ja uhanalaiset lajit. Suomen ympäristö 774. Pajari, M, & Hakalisto, S. 29: Rautatiealueiden paahdeympäristöt - eliölajien suojelu ja hoidon järjestäminen Joensuun kaupunkiseudun rautatiealueilla. Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 7/29. s

8 artikkeli Esko Kytömäki Energiameklarit Hannele Holttinen VTT Tuulivoima ja sähkön tukkuhinta Tanskassa Tuulivoiman tuotannon arvioidaan lisääntyvän merkittävästi Suomessa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Suomen sähköntuotantorakenteessa on samoja piirteitä kuin Tanskassa. Molemmissa maissa hyvin tuulivoiman kanssa yhteensopivaa säätökapasiteettia on niukasti, mikä yhdessä runsaan tuulivoiman kanssa saattaa ääritilanteissa heiluttaa päivittäistä spot hintaa merkittävästikin silloin kun siirtokapasiteetin pullonkaulojen takia ei olla osa laajempaa pohjoismaista markkina-aluetta. Suomeen ollaan suunnittelemassa huomattavasti pienempää tuulivoimaosuutta (noin 5 6 %) verrattuna Tanskaan (2 %) ja Suomi on osana ainakin Ruotsin markkinaa reilusti yli 9 % ajasta joten kaikki Tanskassa näkyvät vaikutukset eivät todennäköisesti näy Suomessa. Kokemukset Tanskasta näyttävät kuitenkin tuulivoiman lisääntymisen mahdollisia vaikutuksia markkinahintaan yleisemminkin. Osana uusiutuvien energialähteiden tuotanto-osuuden saavuttamiseksi hallituksen ilmasto- ja energiastrategian mukainen tavoite on päästä tuulivoiman tuotannossa vuositasolla 6 TWh:n tasolle vuoteen 22 mennessä. Tavoitteeseen pääsemistä varten on kehitetty syöttötariffia, joka takaisi tuulivoiman tuottajille tietyn minimituoton tukkumarkkinahinnan tasosta riippumatta. Syöttötariffin ajatuksena on, että tuulivoiman tuottajat myyvät tuotetun sähkön normaalisti sähkömarkkinoille ja ovat velvollisia hoitamaan tasesähkönsä. Tuottajalle maksetaan tariffi, joka määräytyy sovitun tavoitetason ja sähkön pörssihinnan erotuksesta (esityksessä 3 kk spot hinta). kaan ja muutokset voivat olla nopeita ja suuria: yhden tuulipuiston kohdalla ääritapauksessa voi koko tuulipuisto sulkeutua täydestä tehosta alle tunnissa, laajemman alueen tuulivoimassa ääritapauksessa tuotetaan noin 9 % asennetusta kapasiteetista ja se voi pudota tasolle 5 1 % asennetusta tehosta noin 6 1 tunnissa. Sähköjärjestelmässä tämä tarkoittaa sitä, että tuulivoiman rinnalla täytyy olla muuta tuotantokapasiteettia, jonka tehoa voidaan muuttaa kattamaan tuulen vaihtelusta syntyvät tuotantomuutokset. Mitä paremmin säätävää kapasiteettia on, sitä vähemmän tuulivoimalla on vaikutusta sähkön säätömarkkinahintaan. Mitä jyrkemmin spot markkinoille tarjotut hinnat vaihtelevat kysynnän mukaan sen enemmän tuulivoimalla on vaikutusta spot hintoihin. Tuulivoiman vaikutus Tanskan sähkömarkkinoihin Yhteispohjoismaisella sähkömarkkinalla Tanskan aluehinnat kertovat hyvin mitä tapahtuu kun järjestelmässä on paljon Tuulivoimatuotannolla on itselläänkin vaikutusta tukkusähkön päivittäiseen spot- sekä säätöhintaan. Tuulivoimalle on tyypillistä se, että tuotanto vaihtelee tuuliolosuhteiden mutuulivoimaa. Tanskalla on pitkät tuulituotannon perinteet ja tuulivoima kattaa luokkaa 2 % maan vuosittaisesta sähkön tuotannosta. Tanskan muu tuotanto on pääasiassa lämpövoimatuotantoa, jonka käyttö säätövoimana on epätaloudellista eikä aina teknisestikään ongelmatonta. Koska säätö tapahtuu Pohjoismaissa koordinoidusti, suurin osa säädöstä toteutetaan Norjassa ja Ruotsissa ja useasti tanskalaiset joutuvatkin käyttämään säädössä ulkomaan yhteyksiä. Sähkömarkkinoilla Tanska on jaettu kahdeksi erilliseksi hinta-alueeksi. Raja kulkee Iso-Beltin salmen kohdalla, jonka poikki ei ole sähkön siirtoyhteyttä käytössä. Alueet yhdistävä kaapeli on tosin nyt saatu valmiiksi ja se otetaan käyttöön tämän vuoden syksyllä. Tuulivoimatuotantoa on enemmän Jyllannin niemimaan puolella (Länsi-Tanska). Suurimmillaan tuulivoima on tuottanut 2 % Tanskan ja 24 % Länsi-Tanskan vuotuisesta sähkönkulutuksesta. Vuonna 29 Tanskan sähkön tuotanto oli 33,7 TWh, josta tuulivoiman osuus oli noin 6,3 TWh eli 18,6 %. Länsi-Tanskassa tuulivoiman osuus oli lähes 21 % tuotannosta ja Itä-Tanskassa noin 14 %. Päivätasolla tarkasteltaessa tuulivoiman osuus koko sähkön tuotannosta nousi viime vuonna Länsi-Tanskassa (DK1) suurimmillaan 68 % ja Itä-Tanskassa (DK2) 62 % tasolle. Sähkön kulutukseen suhteutettuna tuulivoiman tuotanto nousi DK1 alueella vuorokausikeskiarvona korkeimmillaan peräti 93 % tasolle. DK2 alueella sen sijaan jäätiin 43 % tasolle. Tuntitasolla tarkasteltuna tuulivoiman osuus nousi DK1 alueella muutaman tunnin aikana yli kulutukseen ollen korkeimmillaan lähes 1,2-kertainen kulutukseen verrattuna. Kuvassa 1 on kuvattu tuulituotannon osuutta sähkön tuotannosta ja kulutuksesta päivätasolla vuonna 29. Tuulituotannon suuren osuuden ja vaihtelun takia Tanskan alueiden spot-sähkön hinta vaihtelee selvästi enemmän kuin muiden alueiden hinnat. Kuvassa 2 8

9 on esimerkki DK1 alueelta yhdestä päivästä (4.1.29), jolloin tuulituotanto oli monena tuntina kulutusta korkeammalla tasolla. DK1 spot-hinta laski tämän johdosta useana tuntina nollaan. Kuitenkin muutamana tuntina DK1 aluehinta nousi yli systeemihinnan, joka kuvaa koko pohjoismaisen markkinan hintaa. Mikäli Nord Pool Sähköpörssissä olisi tuolloin ollut käytössä voimaan tullut sääntömuutos, olisi DK1 alueen yön tuntien hinnat todennäköisesti painuneet miinukselle. Tapaninpäivänä DK1 alueen hinta kävikin alimmilla tunneilla -119,9 /MWh:ssa. Tuotannon ennustettavuus ja säätökustannukset Suomen syöttötariffiesityksessä mainitaan Kuva 1. Vuorokausitasolla laskettu tuulituotannon osuus sähkön tuotannosta ja kulutuksesta Tanskassa vuonna 29. Arvot järjestetty pysyvyyskäyrän muotoon. Kuva 2. Esimerkki tuulituotannon vaikutuksesta spotsähkön vuorokauden sisäiseen vaihteluun Länsi- Tanskassa. Kuva 3. Toteutuneen tunneittaisen tuulituotannon suhde ennusteeseen. Asteikon luku 1. tarkoittaa, että ennuste on osunut oikeaan. tuulivoiman tuottajan velvoite hoitaa ennustetun ja toteutuneen tuulituotannon välisestä erosta johtuvan tasesähkön kustannus. Tuulivoiman tuotannon ennustetarkkuus ei ole samaa luokkaa kuin muussa sähkön tuotannossa. Kuvassa 3 on vuoden 29 lopulta 3,5 kuukauden ajalta toteutuneen tuulituotannon suhde ennustettuun Tanskassa. DK1 alueella ennustevirhe oli +- 2 % sisällä noin puolet ajasta ja DK2 alueella noin 4 % ajasta. Suurimmillaan toteutunut tuotanto oli monikymmenkertainen ennusteeseen verrattuna. Keskimääräinen ennusvirhe Tanskassa on noin 6 % asennetusta kapasiteetista. Kymmenen vuotta sitten se oli noin 9 % asennetusta kapasiteetista, tämän verran ennustemenetelmät ovat kehittyneet. Yksittäiselle tuulipuistolle ennusvirhe on huomatta- vasti korkeampi kuin hajautetulle tuulivoimatuotannolle. Tanskassa edelleen suurin osa tuulivoimatuotannosta kiertää järjestelmäoperaattorin kautta osana heidän syöttötariffijärjestelmäänsä, tämä laskee tuulivoiman tasekustannuksia. Energiassa mitattuna noin 28 % tuotetusta sähköstä joudutaan korjaamaan tasesähköllä. Osan siitä voi korjata myös spot-markkinan jälkeen avautuvalla Elbas markkinalla, mutta tähän asti Elbas kauppaa ei ole juuri kannattanut tehdä koska tuulivoiman säätökustannukset ovat Tanskassakin jääneet alle 3 /MWh, koko tuulivoimatuotannolle laskettaessa. Samalta ajalta tarkasteltuna tasesähkön ostohinta oli korkeimmillaan DK1 alueella 335 /MWh ja myyntihinta alimmillaan lähes -135 /MWh. DK2 alueella vastaavat hinnat olivat ostohinta 14 /MWh ja myyntihinta -8 /MWh. Ennuste-epätarkkuus yhdessä paljon spot-hinnasta eroavan säätöhinnan kanssa saattaa aiheuttaa suuriakin lisäkustannuksia. Tanskan kokemukset eivät sellaisenaan toistu Suomessa, koska meillä ei ole suunnitteilla yhtä suurta tuulivoimaosuutta, eikä Suomi ole yhtä usein omana hinta-alueenaan kuin Tanskan alueet. Tuulivoiman vaikutukset sähkömarkkinahintoihin on kuitenkin hyvä tiedostaa. Kun kaikki Pohjoismaat ovat lisäämässä tuulivoiman tuotantoa, tuulivoima rupeaa heiluttamaan Pohjoismaisia spot- ja säätösähkömarkkinahintoja. Tuulisina päivinä spot hinnat putoavat (ja säätö on kalliimpaa) ja tyyninä päivinä hinnat ovat korkeita (ja säätö halvempaa). ENERGIAMEKLARIT OY Energiameklarit Oy on 1995 perustettu yhtiö, joka tarjoaa sähkökaupan palveluita pohjoismaisella sähkömarkkinalla. Asiakkaalla on mahdollisuus päästä kauttamme helposti, kustannustehokkaasti ja luotettavasti markkinasähkön kauppapaikalle Nord Pool Spot AS:aan. Tarjoamme myös avointa toimitusta tasesähkön hallintaan hyvin tuulivoiman ominaisuuksiin soveltuvin ehdoin. Yhteistyökumppanimme kanssa pystymme yhdessä tarjoamaan kokonaisvaltaisen avaimet käteen palvelupaketin, johon voidaan sisällyttää kaikki alkaen suunnittelusta, osien valmistamisesta ja rakentamisesta päätyen käyttöön, kunnossapitoon ja edellä mainittuihin sähkökaupan palveluihin. 9

10 tilastot Tilastot Anders Stenberg, VTT Tilastot Anders Stenberg VTT astot ALKUTEKSTI: Tuulivoimatilastot Anders Stenberg, on esitetty VTT laitoskohtaisesti kuukausitilastoissa ja vuosiraportissa jotka löytyvät VTT:n nettisivuilta ders Stenberg, VTT ALKUTEKSTI: Tuulivoimatilastot on esitetty laitoskohtaisesti kuukausitilastoissa ja vuosiraportissa jotka löytyvät VTT:n nettisivuilta UTEKSTI: Tuulivoimatilastot on esitetty laitoskohtaisesti kuukausitilastoissa ja vuosiraportissa Tilastot 3 a löytyvät VTT:n nettisivuilta 277 Anders Stenberg, 28 VTT Asennettu 3 kapasiteetti (MW) Tuulivoimatilastot on esitetty laitoskohtaisesti kuukausitilastoissa 261 ja vuosiraportissa jotka löytyvät VTT:n Tuotanto 28 (GWh) Asennettu kapasiteetti (MW) nettisivuilta 26 ALKUTEKSTI: 3Tuulivoimatilastot on esitetty laitoskohtaisesti kuukausitilastoissa ja vuosiraportissa jotka löytyvät 28 VTT:n nettisivuilta Asennettu kapasiteetti (MW) Tuotanto (GWh) 22 Tuotantoindeksi, IL (%) 3 Tuotanto (GWh) Tuotantoindeksi, IL (%) Tuotantoindeksi, Asennettu 2 kapasiteetti IL (%) (MW) Tuotanto (GWh) Tuotantoindeksi, IL (%) Suomen tuulivoimatuotannon kehitys Vuosituotanto (GWh), asennettu kapasiteetti vuoden lopussa (MW, pylväät) sekä tuotantoindeksi (1% vastaa keskimääräistä tuulisuutta) KUVATEKSTI Suomen tuulivoimatuotannon kehitys. Vuosituotanto (GWh), asennettu kapasiteetti vuoden KUVATEKSTI lopussa (MW, pylväät) sekä tuotantoindeksi (1% vastaa keskimääräistä tuulisuutta) Suomen tuulivoimatuotannon kehitys. Vuosituotanto (GWh), asennettu kapasiteetti KUVATEKSTI 45 vuoden lopussa (MW, pylväät) sekä tuotantoindeksi (1% vastaa 15keskimääräistä tuulisuutta) Suomen tuulivoimatuotannon Tuotanto (GWh) kehitys. Vuosituotanto (GWh), asennettu kapasiteetti 42 vuoden lopussa (MW, pylväät) sekä tuotantoindeksi (1% vastaa keskimääräistä tuulisuutta) Kapasiteetti (MW) Tuotanto (GWh) KUVATEKSTI Tuotanto (GWh) 39 Kapasiteetti (MW) Suomen 33 tuulivoimatuotannon 36 kehitys. Vuosituotanto (GWh), asennettu kapasiteetti vuoden 3 lopussa Kapasiteetti (MW, pylväät) (MW) 33 sekä tuotantoindeksi (1% vastaa keskimääräistä 13tuulisuutta) Tuotanto (GWh) Kapasiteetti 24 (MW) Suomen tuulivoimatuotanto (pylväät) ja asennettu tuulivoimakapasiteetti (viiva) Kuukausi.Vuosi 3 kuukausittain vuosilta Kuukausi.Vuosi 3 1 Kuukausi.Vuosi Tuotanto (GWh) Tuotanto (GWh) Tuotanto (GWh) KUVATEKSTI Suomen tuulivoimatuotanto (pylväät) Kuukausi.Vuosi ja asennettu tuulivoimakapasiteetti (viiva) kuukausittain vuosilta KUVATEKSTI Suomen tuulivoimatuotanto (pylväät) ja asennettu tuulivoimakapasiteetti (viiva) kuukausittain vuosilta liukuva 12 kk tuotanto (GWh) KUVATEKSTI Suomen tuulivoimatuotanto (pylväät) ja asennettu tuulivoimakapasiteetti (viiva) kuukausittain vuosilta Kapasiteetti (MW) liukuva 12 kk tuotanto (GWh) liukuva 3 liukuva 12 kk 12 tuotanto kk tuotantoindeksi, (GWh) Kapasiteetti painotettu (MW) KUVATEKSTI 3 Suomen Kapasiteetti tuulivoimatuotanto (MW) (pylväät) liukuva ja 12 asennettu kk tuotantoindeksi, tuulivoimakapasiteetti painotettu(viiva) kuukausittain vuosilta liukuva 12 kk tuotantoindeksi, painotettu 2632 liukuva kk tuotanto (GWh) Kapasiteetti (MW) liukuva 12 kk tuotantoindeksi, painotettu KUVATEKSTI Suomen tuulivoimatuotanto ja tuotantoindeksit 12 kuukauden liukuvana keskiarvona joka kuukauden lopussa. 2 Asennettu kapasiteetti kuukauden lopussa näkyy ohuena viivana. Tuulisuuden mittana käytetty tuotantoindeksi KUVATEKSTI Suomen tuulivoimatuotanto ja tuotantoindeksit 12 kuukauden liukuvana keskiarvona joka kuukauden lopussa. on laskettu eri alueille asennetun tuulivoimakapasiteetin mukaan painotettuna keskiarvona Ilmatieteen laitoksen Asennettu kapasiteetti kuukauden lopussa näkyy ohuena viivana. Tuulisuuden mittana käytetty tuotantoindeksi KUVATEKSTI Suomen neljästä tuulivoimatuotanto kuukausi-indeksistä. on ja laskettu tuotantoindeksit eri alueille 12 asennetun kuukauden tuulivoimakapasiteetin liukuvana keskiarvona mukaan joka kuukauden painotettuna lopussa. keskiarvona Ilmatieteen laitoksen Asennettu kapasiteetti kuukauden neljästä kuukausi-indeksistä. lopussa näkyy ohuena viivana. Tuulisuuden mittana käytetty tuotantoindeksi 1 on laskettu eri alueille asennetun tuulivoimakapasiteetin mukaan painotettuna keskiarvona Ilmatieteen laitoksen neljästä kuukausi-indeksistä. KUVATEKSTI Suomen tuulivoimatuotanto ja tuotantoindeksit 12 kuukauden liukuvana keskiarvona joka kuukauden lopussa Tuotanto (GWh) / / / Kapasiteetti (MW) 7.9 Kapasiteetti (MW) 1.9 Kapasiteetti (MW) / Kapasiteetti (MW) Suomen tuulivoimatuotanto ja tuotantoindeksit 12 kuukauden liukuvana keskiarvona joka kuukauden lopussa. Asennettu kapasiteetti kuukauden lopussa näkyy ohuena viivana. Tuulisuuden mittana käytetty tuotantoindeksi on laskettu eri alueille asennetun tuulivoimakapasiteetin mukaan painotettuna keskiarvona Ilmatieteen laitoksen neljästä kuukausiindeksistä

11 Maailman tuulipäivä Tuulivoimalat eivät häiritse paikallisia asukkaita Motivan tuoreen kyselytutkimuksen mukaan tuulivoimalat eivät häiritse niiden lähellä asuvia ihmisiä. Tulos tukee energiantuottajien ja tuulivoimateollisuuden lähiajan hankkeita, joilla täytetään Suomen valtion tavoitteet 6 TWh:n vuosittaisesta tuulivoimatuotannosta vuoteen 22 mennessä. Suomen Tuulivoimayhdistyksen selvityksen mukaan tuulivoimalle kaavailtu korkeampi syöttötariffitaso vauhdittaa uusia tuulivoimahankkeita, joita on lähdössä liikkeelle ennätysmäärä. Niiden toteutuessa 13 36% valtion asettamasta tavoitteesta tuulivoimatuotannolle täyttyy jo vuonna 212. Suomen tuulivoimayhdistyksen tekemän kyselyn mukaan tuulivoimaa voidaan vuonna 211 rakentaa 1 2 MW ja vuonna 212 jopa 2 59 MW. Vuonna 21 tuulivoimaa rakennetaan investointituen turvin 52 MW. Olennainen asia hankkeiden toteuttamiselle on korotetun tariffin käyttöön otto vuoden 211 alussa lakiehdotuksessa suunnitellulla tavalla. Monelle hankkeelle korotetun tariffin saaminen koko kolmeksi vuodeksi on elinehto. Siksi hankkeet pyritään saamaan valmiiksi vuoden 212 loppuun mennessä, Suomen Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen toteaa, Jos hankkeiden rakentaminen viivästyy niin, että korotettu tariffi jää saamatta, voi osa hankkeista jäädä toteuttamatta. Taloudellisen tuen lisäksi tarvitaan myös nykyistä selkeämmät menettelyt siitä, minne ja millä ehdoin tuulivoimaa voi rakentaa. Lähes kaikki tuulivoimahankkeet ovat tällä hetkellä kaavoitus- tai YVA-vaiheessa tai näitä edeltävässä selvitysvaiheessa. Hallituksen asettamaan 6 TWh:n tuulivoimatavoitteeseen vuonna 22 on mahdollista päästä vain, jos ympäristövaikutusten arviointi (YVA) ja kaavoitus ovat jatkossa paljon nykyistä sujuvampia ja nopeampia. Viranomaisten ja energiaalan olisi hyvä yhdessä pohtia kaavoitus ja YVA-menettelyjen kehittämistä, jotta kaavoituksella voidaan osoittaa rakennuspaikkoja tuulivoimalle. Kehittämisen täytyy tapahtua niin, ettei kansalaisten oikeuksia loukata, Energiateollisuuden Niina Honkasalo huomauttaa. Hanketoimijoiden huoleen kaavoituksen ja luvituksen sujumisesta helpotusta tuo Motivan Taloustutkimuksella teettämän kyselyn tulokset. Tulosten mukaan paikkakunnilla, joissa on jo rakennettua tuulivoimaa, valtaosa ihmisistä ei pidä tuulivoimaloita mitenkään häiritsevinä. Kyselytutkimus tehtiin toukokuun lopussa ja siihen haastateltiin 5 satunnaisotannalla valittua porilaista ja kemiläistä. Tutkimuksen virhemarginaali on neljän prosentin luokkaa. Kyselyn tulokset ovat oikeastaan yllättäviä, kun vertaa niitä moniin julkisuudessa esiintyneisiin mielipiteisiin tuulivoiman ympäristövaikutuksista. Maisemamuutokset, tuulivoimaloiden äänet ja valot eivät tunnu häiritsevän Porin ja Kemin asukkaita, sanoo Motivan asiantuntija Olli Laitinen. Vastaavia tutkimuksia on aikaisemmin tehty paikkakunnilla, jonne suunnitellaan tuulivoiman rakentamista. Niissä asenteet ovat olleet useimmiten hieman kielteisempiä. Ihmiset suhtautuvat uusiin tuulivoimahankkeisiin pienellä varauksella, mikä on sinänsä ihan tervettä. Voimalaitosten noustua ja toiminnan käynnistyttyä usein huomataan, että eipä noista mitään haittaa ole, Laitinen toteaa. Tutkimustulokset esiteltiin Maailman Tuulipäivän kunniaksi Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n, Motiva Oy:n, Energiateollisuus ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n järjestämässä lehdistötilaisuudessa. 11

12 jäsenyrityksen esittely Jouko Sipilä Wasa Logistics Ltd Tuulivoimalaprojektien logistiikka Tuulivoimalaprojektien logistiikan onnistunut toteutus vaatii kaikkien osapuolten saumatonta yhteistyötä. Turbiinivalmistajan ydinosaamista on tuotteen teknologian ja projektikokonaisuuksien hallinta. Tämä on hyvin laaja toimintakenttä, ja sen vuoksi valmistajat tarvitsevat tavoitteidensa saavuttamiseen sitoutuneita yrityksiä, joiden ammattitaito yhdessä tiimipelin osaamisen kanssa luovat kilpailukykyisiä tuotteita. Jokaisella valmistajalla on yksilölliset toiveet liittyen toimitusketjunsa hallintaan. Osa luottaa perinteiseen menetelmään: kilpailuttaa tuotteiden toimituksen työmaalle palveluntarjoajilla eli kuljetusliikkeillä, varustamoilla tai huolintaliikkeillä. Jotkut taas haluavat, että kalleimman yksittäisen palasen eli voimalan asennuksen suorittava yritys järjestää myös tuotteiden toimituksen työmaalle. Wasa Logistics Ltd on suomalainen projektihuolintaan sekä asiantuntijapalveluihin keskittynyt yritys. Wasa Logistics Ltd voi hoitaa logistiikkaan liittyvät tarpeet yksittäisistä toimituksista aina projektikokonaisuuksien hallintaan, asiantuntijaselvityksiin tai koko logistiikan hoitamisen, myös tehtaalle tulevissa tavaroissa. Neutraalina osapuolena voimme valita markkinoilta kuhunkin tehtävään parhaiten soveltuvat alihankkijat, omien ammattilaisten pitäessä huolta toimitusketjun hallinnasta. Wasa Logistics Ltd on hoitanut useiden tuulivoimapuistojen toimitukset Suomeen, Ruotsiin, Baltian alueelle sekä Etelä- Eurooppaan, yksittäisiä toimituksia on mm. Kiinaan. Toimitusprojekti sisältää erilaisia kulje- tusmuotoja, josta esimerkkinä 4 x 1 MW tuulipuisto Lounais-Ranskassa, jonne toimitimme laitoksen pääkomponentit. Suomessa valmistettujen nacellien ja napojen merikuljetusreitti johti Raumalta Antwerpeniin, josta edelleen autokuljetuksena asennustyömaalle Lounais-Ranskaan. Puolassa valmistetut voimalan siivet puolestaan kuljetettiin suorina autokuljetuksina usean Euroopan maan lävitse suoraan asennustyömaalle. Suurimpana haasteena tällaisissa kuljetuksissa on aikataulujen koordinointi sekä yhteistyö eri maissa olevien erikoiskuljetuslupa- ja hallintoviranomaisten kanssa. Vaatimukset ja toimintatavat vaihtelevat maittain ja maakohtaiset erityispiirteet on huomioitava jo aivan kuljetuksen suunnitteluvaiheessa. Tuulivoiman asentaminen on kallista ja asennuspaikoilla on harvoin kaikille pääkomponenteille varastointiin tarvittavaa tilaa. Tästä johtuen kuljetuksia usein on jouduttu hoitamaan JOTperiaatteella (just on time), niin tässäkin tuulipuiston toimituksessa. Siipien huomattavan pitkä 22 km maantiekuljetus Puolasta asennustyömaalle Lounais-Ranskaan kesti kuitenkin ainoastaan 1 päivää, vaikka kuljetusluvat rajoittivat reitin ja kuljetusaikataulun ja etenemän hyvin tarkkaan. Kuljetukset olivat mittojensa puolesta jo saattokuljetuksia, mutta lisäksi esim. taajamien läheisyydessä piti käyttää poliisisaattoja, jotka eivät välttämättä voineet sitoutua kuljetukseen aiemmin suunniteltuihin ja ilmoitettuihin aikatauluihin, vaan kuljetuksia oli sovitettava näiden mukaisesti. Kuljetuslupien saamiseen kului melkein 1 viikkoa. Kaikkein olennaisin tekijä onnistuneen toimituksen varmistamiseksi olivat huolellisesti valitut ja 12

13 jäsenyrityksen esittely Heikki Piisi Pori Energia oy entuudestaan tutut paikalliset yhteistyökumppanit, jotka pystyivät toimimaan joustavasti viranomaisten kanssa ja pystyivät ennakoimaan ja välttämään mahdollisesti syntyviä ongelmatilanteita jo etukäteen. Wasa Logistics Ltd panostaa hyvin voimakkaasti tuulivoimasektoriin. Tarjoamme mielellämme ratkaisuja, esimerkiksi reittitutkimukset konsultointi: eri kuljetusmuodot sekä niihin liittyvät valvontatehtävät logistiikan esiselvitykset mm. YVA-vaiheeseenliittyvät logistiikkaselvitykset budjettilaskelmat / logistiikkakustannusten selvitykset kuljetukset työmaalle joko osatoimitukset tai kokonaispaketti / ovelta ovelle varastointipalvelut joko välivarastointina esim. satamissa tai työmaan läheisyydessä projektin johto Lisätietoja voi kysyä:wasa Logistics Ltd Jouko Sipilä puh tai Ari Henriksson puh Sähköposti: Tuulivoimapalvelut - hyvätuulista palvelua ammattitaidolla Pori Energia Oy on Porin kaupungin omistama, korkealuokkaisia energiapalveluja tuottava ja tarjoava yritys. Vahvuutemme energian ja palveluiden tarjoajana ovat oman maakunnan uusiutuviin luonnonvaroihin perustuva energiantuotanto sekä yli 2 ihmisen osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö. Pori Energian merkittävimmät tuotteet ovat sähkö, kaukolämpö, teollisuuden energiapalvelut sekä urakointi- ja kunnossapitopalvelut. Tytäryhtiö Pori Energia Sähköverkot Oy vastaa sähkön siirrosta ja jakelusta Porin alueella. Tytäryhtiö Suomen Teollisuuden Energiapalvelut STEP Oy vastaa yhteisyritys Dalkia AB:n kanssa energiapalveluiden tarjoamisesta teollisuusasiakkaille. Pori Energia Oy Tuulivoimapalvelut on alansa ykkönen Suomessa Pori Energian tuulivoimapalveluiden henkilöstöllä on pitkäaikaista ja monipuolista kokemusta tuulivoimapalveluiden parissa työskentelystä. Ensimmäinen voimala pystytettiin Poriin jo vuonna Henkilöstöllä on tyyppikoulutuksia monelle eri voimalatyypeille ja laaja-alaista kokemusta Suomessa käytetyistä voimaloista. Tuulivoimapalveluiden toiminta on hyvin kokonaisvaltaista käsittäen koko tuulivoimatyöskentelyn elinkaaren; olemme mukana alusta loppuun. Vahvaan osaamiskenttään kuuluvat mm. tuulimittaukset, tuulivoimaloiden hankepalvelut, sähköverkon liitäntöjen suunnittelu, rakentaminen ja projektin suunnittelu. Olemme olleet vahvasti mukana myös useassa tuulivoimaloiden pystytyshankkeessa. Tuulivoimaloiden vikakorjaukset, ennakkohuoltotoimenpiteet ja niiden valvonta kuuluvat myös olennaisena osana Pori Energian 13

14 Tuulivoimapalveluiden tehtäväkenttään. Tietotaitoomme luotetaan myös monenlaisissa asiantuntijapalveluissa. Tuulivoimapalveluiden yksi merkittävä asiakas on Pori energia Oy:n osakkuusyhtiö Suomen Hyötytuuli Oy. Suomen Hyötytuulella on kaksi isoa tuulipuistoa; Porin Reposaaren tuulipuisto koostuu Tietoa tuulienergiasta ja paikallisista tuulioloista Ilmatieteen laitos on tuottanut sekä vuoden 1991 että vuoden 29 Tuuliatlakset. Ilmatieteen laitoksella on pitkäaikaista ja kansainvälisesti tunnustettua alan kokemusta ja osaamista. Ilmatieteen laitos arvioi myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia tuulienergiaan. Tuulienergiainvestointien suunnittelun kannalta on tärkeätä löytää tuulioloiltaan parhaat voimalapaikat sekä arvioida mahdollisimman luotettavasti tuulivoimaloiden tuleva tuotanto. Ilmatieteen laitos tarjoaa seuraavia palveluita: Tuuliatlaksen tulosten tarkempi analysointi Paikallisen tuulivoimapotentiaalin laskeminen Tuulimittaukset valituilla kohdealueilla Tuulisuusindeksin määrittämiset Pilvestä tapahtuva jäätyminen, tilastollinen esiintyminen ja jäätymisen intensiteetti ja vaikutukset tuulivoimatuotantoon Merijää ja sen vaikutukset Lyhytaikaiset (1-36) tuotantoennusteet Kansainväliset tutkimushankkeet Kansainvälinen konsultointi Lisätietoja: Yhteydenotot: Bengt Tammelin, Jenni Latikka yhdeksästä tuulivoimalasta ja Raahessa Rautaruukin tehdasalueella sijaitsee tällä hetkellä viisi 2,3 MW:n tuulivoimalaitosta ja kesän aikana lukumäärä nousee yhdeksään laitokseen. Kotimaan tuulivoimakohteiden lisäksi Tuulivoimapalveluiden osaamista hyödynnetään kansainvälisilläkin markkinoilla ja useita huoltokohteita sijaitsee Euroopassa. Pori Energia Oy Tuulivoimapalveluiden jokapäiväiseen toimintaan sisältyy Porin ja Raahen tuulipuistojen valvonta sekä käyttö- ja kunnossapidon monipuolisia työtehtäviä. Vuosi- ja puolivuosihuollot kuuluvat myös olennaisena osana Tuulivoimapalveluiden toimenkuvaan ja ammattitaitoisella ja pitkän kokemuksen omaavalla työvoimalla ne hoituvatkin tehokkaasti. Pori Energian ammattitaitoon luottavat myös monet muut alan toimijat. Tuulivoimapalveluiden yhtenä olennaisena menestystekijänä on joustavuus. Työt hoidetaan pitkistä välimatkoista ja venyvistä työpäivistä huolimatta. Laadukkaasti tehty työ on meille kunnia-asia. Pori Energia panostaa tulevaisuudessa entistä voimakkaammin tuulivoimaan ja kartoittaa aktiivisesti sopivia alueita tuulipuistojen rakentamiseen. Tavoitteena on rakentaa Porin lähialueille tulevaisuudessa lisää tuulivoimaa. Tuulimittauksia on nyt tehty mm. Luvian alueella jo yli vuoden ajan ja menossa on tulosten analysointi. Pori Energia Oy:lle on ensiarvoisen tärkeää ottaa huomioon toiminnan vaikutukset ympäröivään luontoon. Kilpailukykyisten hintojen lisäksi energiantuotannon ja jakelun on toteuduttava ympäristön sille asettamien vaatimusten ehdoilla, tulevat sukupolvet huomioiden. Näin Pori Energia on osaltaan mukana turvaamassa ja vahvistamassa maakunnan energiatalouden kestävää kehitystä. Suomen Hyötytuuli Oy:n ja oman tuulivoimatuotantonsa lisäksi Pori Energia Oy on myös osakkaana Pohjolan Voima Oy:n tytäryhtiö PVO-Innopower Oy:ssä, joka omistaa useita tuulivoimalaitoksia Suomessa ja investoi mittavasti uusiutuviin energiamuotoihin. Energia- ja ilmastopalvelujen asiantuntija FCG on mukana kehittämässä yhdyskuntasuunnittelua siten, että energiatehokkuus, päästöt ja ilmastonmuutoksen hillintä otetaan huomioon suunnittelussa, rakennuttamisessa ja investoinneissa. Tavoitteenamme on suunnitella ja rakentaa tehokasta ja vähäpäästöistä yhdyskuntaa. FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Hyvän elämän tekijät 14

15 ajankohtaista Esa Eklund Kodin vihreä energia Oy New Energy messut Pientuulivoiman lähtölaukaus New Energy messuilla Ehdotus voimalan kuluttajamerkinnästä. Husum on pieni Pohjois-Saksassa, Pohjanmeren rannalla sijaitseva messupitäjä, joka on tunnettu syksyisin järjestettävästä teollisen tuulivoiman WindEnergy messuista. Nykyisin Husum on tuuliväelle tuttu myös New Energy messuista, jotka järjestettiin maaliskuussa jo kuudetta kertaa. Nimensä mukaisesti New Energy tapahtuma kattaa monia uusiutuvan energian muotoja, kuten aurinkopaneelit, -keräimet, pellettilaitteet ym. Tänä vuonna messujen vetonaula oli kuitenkin pientuulivoima. Paikalla oli 52 pientuulivoiman valmistajaa ja jälleenmyyjää. Suomalaiset olivat myös hyvin edustettuja, sillä paikalla olivat esittelemässä Eagle ja MyPower voimaloitaan, Nordic AC pientuulivoiman mastoja ja MSc Electronics sähkölaiteosaamistaan. Voitaneen sanoa, että messutapahtuma oli pientuulivoiman lähtölaukaus Euroopassa. Viime aikoina on tapahtunut edistysaskeleita, joiden muassa pientuulivoimasta on syntynyt vakavasti otettava uusiutuvan energian muoto. Englannissa keväällä voimaan astunut tariffi on merkittävin esimerkki tästä. Siellä kuluttajille maksetaan jopa 4 sentin tukea per tuotettu kilowattitunti. Messujen lisänä pientuulivoimaseminaarit Messujen yhteydessä järjestettiin kaksi tuulivoimaseminaaria. Saksan tuulivoimayhdistys järjesti kaksipäiväisen symposiumin, jossa aiheet olivat yleisluontoisempia ja suurta yleisöä kiinnostavia perusteita. Mielenkiintoisempi tilaisuus oli toinen kaksipäiväinen seminaari, komealta kalskahtava 1st World Summit on Small Wind Turbines. Tässä käsiteltiin markkinatilannetta ja kokemuksia ympäri maailmaa. Monissa maissa pientuulivoiman rakentaminen on hankalaa, koska sitä ei osata luvituksessa erottaa teollisesta tuulivoimasta tai luvallinen verkkoonkytkentä voi olla hyvin hankalaa. Joissain maissa tuulivoimayhdistykset eivät edes ole pientuulivoiman asian ajamisesta kiinnostuneita. Amerikkalainen tuuliveteraani Paul Gipe kertoi kokemuksia pientuulivoimahankkeista ympäri USAa, jotka eivät kaikki olleet välttämättä rohkaisevia. Lähes haikeudella hän kommentoi vanhoja 199-luvun tanskalaisia voimaloita, jotka olivat osoittautuneet luotettaviksi työhevosiksi. Gipen kokemuksia voi lukea hänen sivustoltaan Works.org tai hänen kirjansa Wind Energy Basics uudesta painoksesta. Merkittävin asia joka seminaarissa tuotiin esiin, oli pientuulivoimaloiden standardointi. Myynnissä on paljon laitteita, joiden laatu ei ole riittävää, laitteet eivät kestä tai tuotto jää markkinamiesten arvioita paljon pienemmäksi. Lisäksi kuluttajilta ei voi odottaa asiantuntemusta laitteiden vertailemiseksi tai sen tiedostamiseksi, mitä voimala voi tuottaa. Onneksi on kuitenkin olemassa hyvä lähtökohta. Kansainvälinen standardointiorganisaatio IEC on valmistanut standardikokoelman, joka käsittelee pientuulivoimaloiden suunnittelua, kestävyyttä ja toimintaa. Tämä standardi IEC nd Ed:26 on nyt toisessa versiossa ja parhaillaan tehdään työtä kolmannen version määrittämiseksi. Hyvin harvat valmistajat ovat kuitenkaan hakeneet tarkastuslaitoksilta tuulivoimalalleen tyyppikatsastusta. Tämä johtuu siitä, että sertifiointi on hyvin kallista, luokkaa 1. euroa. Esimerkiksi voimalan tuottoa pitää mitata tietty tuntimäärä eri tuulennopeuksissa, ennen kuin tuottokäyrä saa sertifikaatin. Joissain maissa, kuten Iso-Britanniassa, laitteelle saa tukea vain jos se on sertifioitu. Sertifiointihintojen toivottiin alkavan laskea, kun tämäntyyppinen katsastustoiminta yleistyy tarkastuslaitoksissa. Seminaarissa esiteltiin luonnoksia merkinnöistä, joiden avulla kuluttaja pystyy vertailemaan laitteita ja saamaan niistä perustiedot. Messujen kolmelle jalkapallokentän kokoiselle hallille oli pystytetty huimaava määrä erilaisia pientuulivoimaloita. Vaikka malleja oli monia, harvalla oli esittää usean vuoden käytännön kokemusta laitteiden toiminnasta. Esillä oli myös vielä prototyyppiasteella olevia voimaloita, joiden valmistuksen arvioitiin alkavan lähiaikoina. Erityisesti mieleen jäivät useita vuosia valmistettu saksalainen 6 kw tehoinen EasyWind, joka on yksi harvoista Saksassa sertifioiduista voimaloista. Toinen taasen oli tanskalainen 25 kw Viking, joka on vielä kehitysvaiheessa. Kirjoittaja on erikoistunut pienteollisuuden ja maatalouden tuulivoimahankkeisiin. 15

16 konferenssit Sisu Niskanen Anders Stenberg Andrea Vignaroli VTT EWEC21 -konferenssi Varsovassa Kevään isoin tuulivoimatapahtuma EWEC21 konferenssi pidettiin Varsovassa Suurin osa Euroopan ilmatiloista oli suljettu Islannin tulivuorenpurkauksen takia mutta silti konferenssi onnistui, kun yli 3 osallistujaa saapui paikalle. Lisäksi noin 14 käyttäjää hyödynsi mahdollisuuden seurata esityksiä netin kautta. Tuulivoiman merkitys sähköntuotannossa on kasvanut jatkuvasti. Vuonna 29 tuulivoiman osuus uudesta sähköntuotantokapasiteetista Euroopassa oli 39 % ja lähes 5 % Euroopan sähköntuotannosta tulee tällä hetkellä tuulivoimasta. Kuva 1. LIDARin sijoitus voimalan yhteyteen antaa uusia tutkimusmahdollisuuksia. (A. Rettenmeier, et al.) LIDAR (Light Detection and Ranging) Tuulen mittaaminen laser teknologiaan perustuvalla LI- DAR -järjestelmillä oli yksi konferenssin suosituimpia aiheita. Viime vuosina LIDAR-järjestelmiä on alettu käyttää tuuliresurssikartoituksiin. Konferenssissa oli hyvä tilaisuus vertailla mittaustuloksia ja laitteistoja keskenään. Yksi uusista sovellusmahdollisuuksista on se, että laite sijoitetaan tuulivoimalan konehuoneen katolle, jolloin tuulta mitataan kaukaa tuulivoimalan edestä ja voimalaa voidaan ohjata etukäteen oikeaan toimintapisteeseen (kuva 1). Tällöin tuulivoimalan kuormituksia voidaan pienentää merkittävästi. Verkkoonliityntä Konferenssissa käsiteltiin myös tulevaisuuden mahdollisuuksia tuulivoiman ja sähkönsiirtoyhteyksien yhdistämisestä merialueilla. Erityisesti Pohjanmerelle ja Itämerelle on suunniteltu mittavia tuulivoimahankkeita, joissa pyrittäisiin myös vahvistamaan Iso-Britannian, Keski-Euroopan ja Pohjoismaiden välistä sähkönsiirtoa (kuva 2). Nämä hankkeet vaativat tulevaisuudessa vahvaa poliittista tahtoa sekä riittävää rahoitusta toteutuakseen. Kuva 2. Merisiirtoverkon toteuttamismalleja ja tuloksia. (J. De Decker, et al.) Tuulivoimatuotannon ennustaminen Tuulisähkön osuuden kasvaessa sähkönkulutuksesta tuulivoiman ennustetarkkuudella on vaikutusta verkon toimintaan, luotettavuuteen ja sähkömarkkinoihin. Tuotantotilanteita voidaan ennustaa ja mallintaa hyödyntämällä sekä sääennusteita että tuotantotietoa. Ennustemalleihin sisältyy aina epävarmuuksia. Tuotantoennusteiden luotettavuutta tutkitaan ja kehitetään. Konferenssitilaisuudessa esiteltiin uusimpia tutkimustuloksia ja joitakin tutkimusvaihtoehtoja tuotannon ennustamisesta. Esimerkiksi tuulipuiston ulkopuolisten mittausasemien tuloksia voidaan hyödyntää ennakoitaessa nopeasti etenevien säärintamien ja tuulennopeuden vaihtelun vaikutusta sähköntuo- 16

17 tantoon tarkasteltavassa tuulipuistossa. Näyttely Konferenssin ohjelma oli monipuolinen ja kaikki esitykset pyrittiin pitämään matkustusongelmista huolimatta. Suomalaisia yrityksiä löytyi messuosastolta hyvin tänäkin vuonna, mm. WinWinD, Moventas, The Switch, ABB, Fibox, Pemamek ja Powernet olivat paikalla. Postereita oli esillä yli 4 ja mielenkiintoista materiaalia oli tarjolla kaikille tuulivoimasta kiinnostuneille. Lisää informaatiota konferenssista on saatavilla osoitteesta Ensi vuoden tapahtuma on Brysselissä. yrityshakemisto BETONITUOTETEOLLISUUS Parma Oy p , f Parma on betonirakentamisen asiantuntija. Tuulivoimaloihin toimitamme tornin betonisia valmisosia suunniteltuna ja asennettuna valmiiksi rakenteeksi. Myös tornien perustussuunnittelu ja toimitus voi kuulua toimituksiimme. Energiakauppa EGL Nordic p , EGL Nordic on riippumaton energiakaupankäyntiin, varainhoitoon ja strukturoituihin tuotteisiin keskittynyt yhtiö. HUOLTO- JA KUNNOSSAPITOPALVELUT Airice Oy Feodor Gurvits, p Vaativat tuulivoimakorjaukset, huoltosuunnittelu, koulutus ja puistokehittäminen Empower Oy Olli Malkamäki, p Tuulivoimalaitosten käyttö- ja kunnossapito Hafmex Group Urpo Hauvonen p , f Huolto- ja korjauspalvelut kaiken kokoisiin tuulivoimaloihin sekä laajemmat vika- ja vauriokartoitukset. Laivasähkötyö Oy Olli Mäntyranta p Vaativien sähköistysprojektien suunnittelu-, asennus-, korjaus- ja huoltotyöt laivoihin, teollisuuteen, kiinteistöihin ja rautatiekalustoon. Pori Energia Oy Heikki Pukkila p Tuulivoimalaitosten käyttö ja kunnossapito, tuulienergian tuotanto Vaasa Engineering p , f Automaatio- ja sähköistysratkaisuja energian tuotantoon, siirtoon, jakeluun ja käyttöön sekä kotimaassa että vientimarkkinoilla. Toimintaamme kuuluvat myös laitosten modernisointi, huolto ja kojeistovalmistus. KOMPONENTIT, MATERIAALITOIMITTAJAT Amroy Europe Oy p , f Hyptonite nanoepoksin erikoisversio, jolla voidaan tehdä keveitä ja vahvoja siipiä Axco Motors Oy p , f AXCO-Motors Oy suunnittelee ja valmistaa kestomagneettitahtigeneraattoreita pientuulivoima sovelluksiin. Fibox oy p , f Yli 4 vuoden kokemus kotelointiratkaisujen ja ohjauskeskusten toimituksista vaativiin olosuhteisiin. Toiminta kattaa suunnittelun, valmistuksen, testaukset ja toimitukset globaalisti. Hollming Works oy Jorma Koskenmäki p , gsm Offshore-jalustat ja kuulakääntökehät sekä monipuoliset valmistuspalvelut: mm. tornit, muut hitsattavat komponentit, isojen kappaleiden koneistukset sekä generaattoreiden ja nacellien kokoonpanot Levator Oy p , f Levator Oy on raskas konepaja, jonka päätuotteita ovat satamanosturit, tuuivoimalan terästornit ja muut raskaat hitsatut rakenteet. Obelux Oy Jyrki Sipinen p Tuulivoimaloihin tarkoitettujen pien-, keski-, ja suurteho ledlentoestevalaisimien ja valaisinjärjestelmien valmistus Nord-Lock Finland oy p Ruuvilukituselementtien valmistus ja markkinointi. Varma lukitus myös tärinälle ja dynaamiselle kuormitukselle alttiiksi joutuvissa ruuviliitoksissa. Roxtec Finland oy p f Roxtec Finland Oy on erikoistunut kaapelien ja putkien läpivientien tiivistämiseen Saarijärven Säiliövalmiste Oy Suurten pyörähdyskappaleiden taivutus, koneistus ja hitsaus The Switch p , f Kestomagneettigeneraattorit ja tehonmuokkaimet KONSULTOINTI JA SUUNNITTELU Ahma Insinöörit Oy Ari Näätänen p , Projektinjohtoon erikoistunut insinööritoimisto. Tuulivoimaloiden ympäristökonsultointi ja rakennuttamisen sekä kone- ja laiteasennusten projektinhoito. Destia Oy p , f Asiakasratkaisuja tuulivoimahankkeen kaikkiin vaiheisiin 17

18 FCG Finnish Consulting Group Oy p , f FCG Finnish Consulting group Oy on yksi Suomen suurimmista yhdyskunta- ja ympäristösuunnitteluun keskittyneistä konsulttiyhtiöistä. Yhtiö on osa FCG-konsernia, joka toimii Suomessa 15 paikkakunnalla. Lisäksi kansainvälinen toimintamme tytäryhtiömme kautta on merkittävää. Gaia Group Oy Gaia on suomalainen innovatiivisten ja kestävien ratkaisujen asiantuntijayhtiö. Osaamisemme kattaa energia-, ympäristö- ja ilmastokysymykset sekä riskienhallinnan ja innovaatiotoiminnan. GreenStream Network Oy p Vihreät sertifikaatit, päästökauppa, rahoitusjärjestelyt Hafmex Group Merja Paakkari p , f Tuulimittaukset, tuotantoanalyysit, lupaprosessit sekä hankesuunnittelu ja toteutus. Infratek Finland Oy p Infratek Finland Oy tarjoaa palveluja tuulivoiman verkkoliityntään ja sisäisiin verkkoihin, joista yhtiöllä on vuosikymmenien kokemus. Palveluina ovat konsultointi, suunnittelu ja rakentaminen - erikseen tai kokonaistoimituksena. Insinööritsto Erkki Haapanen Oy p Suunnittelu, tuulivoimakonsultointi, tuulisuusanalyysit Kala- ja vesitutkimus Oy p , Mm. kalataloudelliset tutkimukset ja -tarkkailut, vesistötutkimukset ja -tarkkailut, ympäristövaikutusten arviointi, ympäristölupahakemukset ja niihin liittyvät selvitykset sekä vesistöihin ja kalatalouteen liittyvät suunnittelutyöt. Mittakolmio ky p Asemakuvat, lupa-asiat, ympäristöselvitykset ja mittaukset. Oxford Intercon Finland p Tuulipuistohankkeiden kansainvälinen kehittäminen hankeideasta rakennuslupiin, tuulimittaukset, kansainvälinen rahoitus ja investoriyhteydet. Pöyry Energy oy Timo Laakso p Projektikehitys, lupaprosessit, suunnittelu ja hankinta, projektin johto Ramboll Finland Oy Matti Kautto p Ympäristövaikutusten arviointi, kaavoitus, lupaprosessit, perustusten suunnittelu Thermopolis Oy, Etelä-Pohjanmaan Energiatoimisto p , Tuulisaimaa p Tuulienergian tutkiminen, rakentaminen ja tuottaminen sekä siihen liittyvän asiantuntijatyön myyminen Tuulisampo Oy p Tuulimittausteknologian kehittäminen ja hyödyntäminen tuulipuistojen kehittämisessä Vindkraftföreningen rf Folke Malmgren p./f , gsm kaapeli.fi Projektineuvonta Windcraft Aki Suokas p , f Roottoriasiantuntemusta WSP Finland Oy p WSP tarjoaa monialaisia konsultointi-, suunnittelu-, tutkimus- ja projektin johtopalveluita energiahankkeisiin. Suomessa asiantuntijoita on 35 kahdeksalla paikkakunnalla ja maailmanlaajuisesti 1.. YRJtechnology Oy Yrjö Rinta-Jouppi p , f Tuulimittaukset, energiamittaukset, uudet ratkaisut. KULJETUS JA LOGISTIIKKA Havator Wind / Havator Group Oy p , f Tuulivoimapuistojen suunnittelu, tuulivoimaloiden kuljetukset, nostot ja asennukset Kuljetusliike Ville Silvasti Oy p Erikois- ja projektikuljetukset Suomessa ja Euroopassa. Meriaura oy p , f Meriaura Oy on erikoistunut teollisuuden tuotteiden ja raakaaineiden merikuljetuksiin sekä erilaisiin projektikuljetuksiin. Wasa Logistics Ltd Wind Power Division, p /Ari Henriksson Projekti-, erikois- sekä raskaankaluston kuljetukset. MASTONVALMISTAJAT Nordic AC p , f Pientuulivoimaloiden mastot, tuulivoimatoimiset mainosmastot ja ajoneuvojen latausasemat. RAKENTAMINEN YIT Rakennus Oy Jaakko Kouvalainen p Tuulivoimaloiden perustusrakenteet ja erityisesti vaativat Offshore perustukset. TUTKIMUS VTT Esa Peltola p Tutkimus, tuulisuusanalyysit, tuuli- ja seuranta mittaukset TUULIOLOSUHDEMITTAUKSIA A-Lab Oy A-lab toimittaa automaattisia sään- ja ympäristönmonitorointijärjestelmiä sekä niihin liittyviä tietopalveluja. Vaisala TUULIVOIMALOIDEN VALMISTAJAT JA MAAHANTUOJAT Acciona Windpower Aurinkosähkötalo Eurosolar Oy Darrox Oy Kari Wahlroos p Pystyakseliset tuuliturbiinit erityisesti mastokäyttöön. Erikoistunut teleoperaattoreihin. Cypress Wind Turbines Oy Tapio Aaltonen p Pystyakseliset 2-4 kw tuuliturbiinit erityisesti masto- ja kattoasennuksiin myös aurinkopaneelein. Eagle Windpower Oy p Pientuulivoimalat. Finnwind Oy p , f Pientuulivoimalat 3 6 kw JN-Solar p Pientuulivoimaloiden maahantuonti Kiwatti Oy Pasi Vuorio p

19 Pientuulivoimaloiden maahantuonti, markkinointi ja myynti. Maatuuli Kalle Ahtee p Käytettyjen tuulivoimaloiden markkinointi. 1 kw 1 MW Mervento Oy p , f Kehittää ja toimittaa nykyaikaisia, innovatiivisia suoravetoisia multi-megawattiluokan tuulivoimalaratkaisuja sekä rannikkoettä merikäyttöön. Mypower Finland Oy PEM-Energy Oy on suomalainen yritys, joka kehittää, valmistaa ja markkinoi kotimaisia kahden kilowatin pientuuliturbiinijärjestelmiä. Kotimaisuuden merkiksi MyPower-järjestelmille on myönnetty Avainlippu-tunnus. OK-Antenni p Antennilaitteiden, tuulivoimaloiden ja aurinkopaneleiden maahantuonti, asennus ja myynti Oy Windside Production Ltd Risto Joutsiniemi p , f gsm Pientuulivoimalat akkujen lataukseen Posira p Posira tuo maahan tuuli voima tuotteita ja tuottaa MyPowerpientuulivoimaloita. REPS Oy Ab p Verkosta riippumaton sähköntuotanto 12/24/48 Vdc / 23 Vac / 4 Vac, 3 kw asti. Hybridivoimalat aggregaatti-varmennuksella Pientuulivoimalat, aurinkopaneelit, invertterit, laturit, akustot. Verkkoon liitetyt mikrotuotantoratkaisut. Huolto Solarpoint p Tuulenmittaustarvikkeet 1 m korkeuteen asti, Pientuulivoimalat. Sunwind p , f Sunwind on erikoistunut mökkien, asuntoautojen ja veneiden energiaratkaisuihin ja mukavuustuotteisiin. Alallaan se on pohjoismaiden johtava yritys. Yrityksen laaja tuotevalikoima on tarjolla samanlaisena Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Tuulivoimala.com Finland Oy p , f Pientuulivoimalat 2W 2kW Vestas Wind Systems A/S Denmark p , f Tuulivoimalat 85 kw, 1.65 MW, 2. MW, 1.8/2. MW, 1.8 MW, 3. MW Winwind Oy p , f Tuulivoimalat 1 ja 3MW TUULIPUISTOJEN KEHITTÄJÄT JA OMISTAJAT EPV Energia Oy Tomi Mäkipelto p Iin Energia Oy Juhani Jääskeläinen p Kemin Energia Oy p , f Kokkolan energialaitos p , f Sähkö- ja lämpölaitostoiminta Kotkan Energia Oy Kalle Patomeri p Kuiva-Turve Oy Virpi Käyhkö p , gsm Lumituuli Oy Sampsa Hario p energiantuotanto, tuulisähkö, asiakasomisteisuus Metsähallitus p Vastaamme lisääntyvään uusiutuvan energian tarpeeseen kehittämällä tuulivoimatuotantoon sopivia alueita yhdessä alan toimijoiden kanssa. Tämän lisäksi Metsähallitus toimii maa- ja vesialueiden vuokraajana. Oulun seudun sähkö Propel Voima Oy Janne Vettervik p Tuulivoiman tuotanto ja hankinta PVO-Innopower Oy Lauri Luopajärvi p , f Savon voima p f Sähköntuotanto ja sähkökauppa Suomen Hyötytuuli Oy Timo Mäki p Tunturituuli Oy Seppo Partonen p , Vatajankosken sähkö / Kaukolämpö Oy WPD Finland Oy Esa Holttinen p , f Projektikehitys, rahoitusjärjestelyt, projektin johto TUULISÄHKÖN TUOTANTO, MYYNTI JA MARKKINOINTI Ekosähkö Oy puh Pramia Oy puh Alkoholijuomien valmistus tuulivoiman avulla. St1 Oy Tuulivoima, suunnittelupäällikkö Antti Kettunen, Tuulisähkö, hankintapäällikkö Kimmo Nieminen, Tuulivoiman tuotanto, tuulisähkön myynti ja markkinointi, pientuulivoimalat Vattenfall sähkönmyynti Oy Taija Herranen p Energiayhtiö, sähkönmyynti MUUT Cursor Oy Kotka-Haminan seudun kehittämisyhtiö puh Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö, Cursor Oy haluaa luoda yrityksille tuotantomahdollisuuksia tuulivoimateollisuudessa ja rakentaa seudulle tuulivoimaklusterin. Kiinteistö oy Riva p Majoituspalvelut S-Voima Oy S-Voima Oy on S-ryhmän sähkönhankintayhtiö, mikä omistaa 5 % TuuliWatti Oy:stä. TuuliWatti Oy on keskittynyt teolliseen tuulivoiman tuotantoon. 19

20 SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS RY Itsenäisyydenkatu Tampere Sähköposti:

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Anni Mikkonen Suomen Tuulivoimayhdistys Loimaa, 23.3.2010 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 20 -vuotisjuhlat

Lisätiedot

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille

Lisätiedot

- Tuulivoimatuotannon edellytykset

- Tuulivoimatuotannon edellytykset BIOENERGIA-ALAN TOIMIALAPÄIVÄT, 31.3.- 1.4.2011 - Suomen Hyötytuuli Oy - Tuulivoimatuotannon edellytykset Suomen Hyötytuuli Oy Ralf Granholm www.hyotytuuli.fi SUOMEN HYÖTYTUULI OY Vuonna 1998 perustettu

Lisätiedot

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy 1 Esityksen sisältö EPV Energia Oy ja tuulienergiaohjelma Rajakiiri Oy:n Tornion

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Tuulivoima ja asenteet hankepaikkakunnilla. Asukaskyselyiden tuloksia (julkaistu 15.6.2010)

Tuulivoima ja asenteet hankepaikkakunnilla. Asukaskyselyiden tuloksia (julkaistu 15.6.2010) Tuulivoima ja asenteet hankepaikkakunnilla Asukaskyselyiden tuloksia (julkaistu 15.6.2010) Kyselyiden taustaa Kyselytutkimuksilla haluttiin selvittää ihmisten asenteita ja kokemuksia tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Suomessa tällä hetkellä 192 tuulivoimalaitosta kokonaisteho 366 MW Tuulivoimalaitoksia Teho Vuosituotanto Suomi Ruotsi Tanska Viro 192 kpl 2 754 kpl 5 126

Lisätiedot

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 Päivän ohjelma 19.10.2011 Jari Suominen,Toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy Antti Heikkinen, Toimitusjohtaja, S-Voima Oy Antti Kettunen, Tuulivoimapäällikkö,

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Suomen tavoitteet vuoteen 2020 mennessä Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian käytön osuuden noin 20 %:iin Tämän

Lisätiedot

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu Tuulesta temmattua rahaa Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu Oma tuulivoimala Tuotantokustannus korkea markkinahintaan verrattuna Alle 500 kw

Lisätiedot

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa Heidi Lettojärvi 1 Tuulivoimatilanne EU:ssa ja Suomessa Kansalliset tavoitteet ja suunnitteilla oleva tuulivoima Yleiset tuulivoima-asenteet Tuulivoimahankkeen kehitys

Lisätiedot

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme Tuulesta temmattua rahaa Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme Oma tuulivoimala Tuotantokustannus korkea markkinahintaan verrattuna www.tuuliatlas.fi,

Lisätiedot

4.5.2010. Motiva Urho Kekkosen katu 4-6 A PL 489, 00101 Helsinki iiris.lappalainen@motiva.fi. Kommentteja uusiutuvan energian toimintaohjelmaan

4.5.2010. Motiva Urho Kekkosen katu 4-6 A PL 489, 00101 Helsinki iiris.lappalainen@motiva.fi. Kommentteja uusiutuvan energian toimintaohjelmaan Motiva Urho Kekkosen katu 4-6 A PL 489, 00101 Helsinki iiris.lappalainen@motiva.fi 4.5.2010 Aihe: Kommentteja uusiutuvan energian toimintaohjelmaan 1. Yleistä uusiutuvan energian toimintaohjelmasta Jokaisen

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.

Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1. Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.2011 Suomen tuulivoimalaitokset 130 197 12/2010 Julkaistut tuulivoimahankkeet

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia. TuuliWatti Oy Jari Suominen

Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia. TuuliWatti Oy Jari Suominen Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia TuuliWatti Oy Jari Suominen Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Saksa 11% Tanska 27% Ruotsi 5% Suo mi 1% Miksi tuulivoimaa?

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA - Missä vaiheessa ja miten terveydensuojelu voi vaikuttaa? Ylitarkastaja, Vesa Pekkola Tuulivoima, ympäristöystävällisyyden symboli vai lintusilppuri?

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoima Suomessa Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke Oulu 7.6.2011 Tilaisuuden ohjelma 10.00 Esitykset ja haastattelut/paneeli 11.00 Lounas Jari Suominen Antti Heikkinen Antti Kettunen Veli-Matti Puutio Esko Tavia

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

TuuliWatin tuulivoimastrategia

TuuliWatin tuulivoimastrategia TuuliWatin tuulivoimastrategia Tuotamme sähköä tuulesta mahdollisimman kustannustehokkaasti - Hyvätuulinen paikka - Korkea torni - Suuri roottorin halkaisija - Liittyminen sähköverkkoon mahdollista kohtuullisin

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010

Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Miksi tuulivoimaa? Ilmainen ja uusiutuva kotimainen polttoaine Tuotannossa ei aiheudu päästöjä maahan,

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja YIT tänään YIT on johtava eurooppalainen rakentamispalveluja tarjoava yritys. Toimimme 7 maassa yli 6 000

Lisätiedot

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Sanna Uski-Joutsenvuo Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Tuulivoiman fyysinen verkkoon liityntä Laajamittainen tuulivoima Suomessa

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2) SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Taaleritehdas on haastaja markkinoilla Toimintaamme ohjaavat ajurit

Taaleritehdas on haastaja markkinoilla Toimintaamme ohjaavat ajurit Taaleritehdas He pystyvät kaikkeen, koska he uskovat pystyvänsä. -Vergilius- Tiedotustilaisuus tuulivoimasta Villa Lande, Kemiö 21.6.2011 Jaana Rosendahl Olli Hagqvist 22.6.2011 Sisältö Taaleritehdas yrityksenä

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke n tuulivoimahanke Taustaa O2 on vuonna 1991 Ruotsissa perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa

Lisätiedot

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle?

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Myöhästyikö Keski-Pohjanmaa kilpajuoksussa Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Suomeen on rakennettu voimassa olevan keskittävän syöttötariffin innoittamana noin 300 tuulivoimalaitosta lähimmät

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Taaleritehdas yrityksenä

Taaleritehdas yrityksenä Taaleritehdas He pystyvät kaikkeen, koska he uskovat pystyvänsä. -Vergilius- Tiedotustilaisuus tuulivoimasta Villa Lande, Kemiö 21.6.2011 Jaana Rosendahl Olli Hagqvist 22.6.2011 Sisältö Taaleritehdas yrityksenä

Lisätiedot

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen CO 2 -ominaispäästö (g/sähkö kwh) Kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa

Lisätiedot

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta Tuulipuiston investointi ja rahoitus Tuulipuistoinvestoinnin tavoitteet ja perusteet Pitoajalta lasketun kassavirran pitää antaa sijoittajalle

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen Tuulivoima Suomessa Elokuussa 2012 Suomessa oli toiminnassa 145 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti oli 234

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

TUULIVOIMAHANKKEIDEN VIRANOMAISPROSESSEISTA

TUULIVOIMAHANKKEIDEN VIRANOMAISPROSESSEISTA TUULIVOIMAHANKKEIDEN VIRANOMAISPROSESSEISTA Pirkanmaan tuulivoimaseminaari Tampere, Komediateatteri Pirkanmaan ELY-keskus, yks.pääll. Hannu Wirola Viranomaisprosesseihin vaikuttavia seikkoja Suurten tuulivoimalayksiköiden

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014 Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas Projekti muodostuu 8:sta voimalasta Toimittaja tanskalainen Vestas á 3,3 MW, torni 137 m, halkaisija 126 m Kapasiteetti yhteensä 26

Lisätiedot

Satakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen. 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1

Satakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen. 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Hanke-esittely Perustiedot: Hanke keskittyy Satakunnan manneralueelle, tavoitteena selvittää

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen

Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen EPV Energia Oy 5.3.2010 1 Tausta EPV Energia Oy on 60-vuotias monipuolisen kotimaisen energiantuotannon

Lisätiedot

Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari 11.9.2012 Esittely: Ilpo Mattila MTK

Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari 11.9.2012 Esittely: Ilpo Mattila MTK Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari 11.9.2012 Esittely: Ilpo Mattila MTK 1.1.2007 Osasto / Yksikkö / Etunimi Sukunimi 2 1.1.2007 Osasto / Yksikkö / Etunimi Sukunimi 3

Lisätiedot

Tuuli- ja aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö, TUURINKO Tuuli- ja aurinkosähkön mittaustiedon hyödyntäminen opetuksessa

Tuuli- ja aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö, TUURINKO Tuuli- ja aurinkosähkön mittaustiedon hyödyntäminen opetuksessa Tuuli- ja aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö, TUURINKO Tuuli- ja aurinkosähkön mittaustiedon hyödyntäminen opetuksessa Alpo Kekkonen Kurssin sisältö - Saatavilla oleva seurantatieto - tuulivoimalat

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys. 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys. 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoima Suomessa Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1%

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta Tuulivoima Suomessa Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta Suomen Tuulivoimayhdistys ry Tuulivoima-alan edunvalvontajärjestö Perustettu 1988 170 yritysjäsentä, 220

Lisätiedot

Tuulivoimaa kiinteistöjen ja teollisuuden tarpeisiin

Tuulivoimaa kiinteistöjen ja teollisuuden tarpeisiin Tuulivoimaa kiinteistöjen ja teollisuuden tarpeisiin Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Rovaniemi, 12.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu VIHREÄÄ KIINTEISTÖKEHITYSTÄ Aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN

Lisätiedot

Tuulivoimaa Satakuntaan - case TuuliWatti. Jari Suominen

Tuulivoimaa Satakuntaan - case TuuliWatti. Jari Suominen Tuulivoimaa Satakuntaan - case TuuliWatti Jari Suominen Miksi tuulivoimaa? Tuulivoima on puhdas, uusiutuva energiamuoto tuulivoiman ympäristöhyödyt ovat moninkertaiset verrattuna haittoihin Tuulivoima

Lisätiedot

Tuulivoimatuotannon yleiset edellytykset. Erkki Kunnari Metsähallitus / Laatumaa Suomen Tuulivoimayhdistys 25.2.2011

Tuulivoimatuotannon yleiset edellytykset. Erkki Kunnari Metsähallitus / Laatumaa Suomen Tuulivoimayhdistys 25.2.2011 Tuulivoimatuotannon yleiset edellytykset Erkki Kunnari Metsähallitus / Laatumaa Suomen Tuulivoimayhdistys 25.2.2011 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: Yli 105 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne

Lisätiedot

Erkki Haapanen Tuulitaito

Erkki Haapanen Tuulitaito SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Teemat Pullonkaulatilanne yleensä Pohjoismaissa Ruotsi-Suomi raja erityisesti Fenno-Skan 2:n vaikutus

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esityksestä Eduskunnalle laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta

Lausunto hallituksen esityksestä Eduskunnalle laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta Työ- ja elinkeinoministeriö PL32 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@tem.fi 31.3.2010 Lausunnon antaja: Aihe: Viitteenne: Suomen tuulivoimayhdistys ry Lausunto hallituksen esityksestä Eduskunnalle laiksi uusiutuvilla

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET. VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut

MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET. VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut MERELLINEN TUULIVOIMA MISTÄ ON KYSE? Merellinen tuulivoima on meri- ja saaristoalueille

Lisätiedot

Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla

Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla Tämä esitys pyrkii vastaamaan kysymykseen kuinka mökkisähköistyksen voi toteuttaa käyttäen tuulivoimaa. 1. Sähköistys tuulivoimalla Sähköistys toteutetaan tuulivoimalan

Lisätiedot

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori. Muukon tuulivoimapuiston vihkiäiset. 21.8.2013, Lappeenranta. Hyvät juhlavieraat,

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori. Muukon tuulivoimapuiston vihkiäiset. 21.8.2013, Lappeenranta. Hyvät juhlavieraat, Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori Muukon tuulivoimapuiston vihkiäiset 21.8.2013, Lappeenranta Hyvät juhlavieraat, Muukon tuulivoimapuiston valmistuminen lisää Suomen nykyistä tuulivoimakapasiteettia lähes

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013 Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 2 Keskeytykset pienensivät käytettävissä olevaa siirtokapasiteettia 2012 3 000 2 500 Elspot kapasiteettien keskiarvot, MW Fenno-Skan

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas

Lisätiedot

Lausunto ehdotuksesta tuulivoiman syöttötariffiksi. Suomen tuulivoimayhdistykseltä (STY) on pyydetty lausuntoa ehdotuksesta syöttötariffiksi.

Lausunto ehdotuksesta tuulivoiman syöttötariffiksi. Suomen tuulivoimayhdistykseltä (STY) on pyydetty lausuntoa ehdotuksesta syöttötariffiksi. Työ- ja elinkeinoministeriö PL32 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@tem.fi Lausunnon antaja: Aihe: Viitteenne: Suomen tuulivoimayhdistys ry Lausunto ehdotuksesta tuulivoiman syöttötariffiksi TEM269:00/2008

Lisätiedot

ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA. Merenkurkun neuvosto 2009

ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA. Merenkurkun neuvosto 2009 ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA Merenkurkun neuvosto 2009 Merenkurkun tuulivoimavisio 2 Esiselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Tavoitteet Selvittää tuulivoimatuotannon

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen ja tuulivoimayhtiön sopimusmalli. Juha Kuisma, SYTY ry Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke 045 8847884

Kyläyhdistyksen ja tuulivoimayhtiön sopimusmalli. Juha Kuisma, SYTY ry Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke 045 8847884 Kyläyhdistyksen ja tuulivoimayhtiön sopimusmalli Juha Kuisma, SYTY ry Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke 045 8847884 Taustaa Saksan, Tanskan ja Skoonen kokemukset Hela Sverige Skall

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKKEET

POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKKEET POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKKEET Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia ja Siikainen Kankaanpään kaupunginarkkitehti/ Pohjois-Satakunnan aluearkkitehtivastaava Ilmari Mattila

Lisätiedot

Tuulisuuden kartoitus Suomessa

Tuulisuuden kartoitus Suomessa Tuulisuuden kartoitus Suomessa Tuuliatlas on tärkeä tietolähde Tuuliatlas-hanke Nykyinen tuuliatlas on vuodelta 1991 Kuvaa tuulioloja 30 40 metrin korkeudelta Puutteellinen ja epätarkka Vanhasen II hallituksen

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

TUULIPUISTOJEN VAIKUTUKSET RADIO- JA TV- VASTAANOTTOON

TUULIPUISTOJEN VAIKUTUKSET RADIO- JA TV- VASTAANOTTOON TUULIPUISTOJEN VAIKUTUKSET RADIO- JA TV- VASTAANOTTOON TUULIPUISTOJEN VAIKUTUKSET RADIO- JA TV-VASTAANOTTOON Tuulivoimarakentamista suunniteltaessa on tärkeää huomioida tuulivoimaloiden rakentamisesta

Lisätiedot