Rakennuspuusepänteollisuuden

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakennuspuusepänteollisuuden"

Transkriptio

1 Puutuoteteollisuuden uutis- ja ammattilehti 4 / Suomalaisille sopivia ikkunoita Suomalaisista raaka-aineista suomalaisin voimin, tiivistää yhtiönsä filosofian Lammin Ikkuna Oy:n toimitusjohtaja Markku Hoppania. Ikkunoiden valmistus käynnistyi Lammilla vuoden 1969 lopulla Lahden Ikkuna Oy:n nimellä. Vuonna 1980 Metsäliitto Yhtymä osti taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneen yhtiön, ja toimintaa jatkettiin Metsäliiton Lammin ja Vääksyn tehtaat -nimellä. 18 vuotta myöhemmin Metsäliitto luopui rakennuspuusepänteollisuudestaan ja myi Vääksyn ovitehtaansa. Sivu 6 Taloteollisuus myötätuulessa Taloteollisuudella menee hyvin. Alan liikevaihtoindeksi on kasvanut vuoden :sta viime vuoden 125:een ja tänä vuonna sen odotetaan kasvavan 138:aan. Viime vuoden talopakettien myynti oli yhteensä 587 miljoonaa euroa, tänä vuonna luvun odotetaan kasvavan 615 miljoonaan. Tästä puutalojen osuus (puuelementti ja pre cut) on valtaosa, 480 miljoonaa, hirsitalojen osuus 67 miljoonaa ja kivitalojen osuus 68 miljoonaa. Paikalla rakentamisen osuus on hienoisessa laskussa, ihmiset haluvavat hankkia asuntonsa entistä vaivattomammin. Sivu 10 Hyvästä suhdannetilanteesta kielii liikerakentaminen, joka on kasvanut viime syksystä selvästi. Rakennuspuusepänteollisuus HYVÄSSÄ VEDOSSA Viime vuonna aloitettiin asunnon rakentaminen ja tänä vuonna on ennakoitu aloitettavan uuden asunnon rakentaminen. Aloituksista vajaa puolet on omakotitaloja, joskin tonttipula rajoittaa omalta osaltaan ainakin kasvukeskusten pientalorakentamista. Varsinkin puutaloteollisuudessa elellään tällä hetkellä hyviä aikoja, eikä tämän hetken ennusteiden mukaan ole mitään hiipumista odotettavissa. Noin puolet rakentamisen kokonaisvolyymista on jo korjausrakentamista, ja sen kasvun on ennakoitu jatkuvan. Syitä tähän suuntaukseen ovat matalat korot ja rakennuskannan ikääntyminen. Puurakentaminen ja rakennuspuusepänteollisuus jatkavat rakentamisen imussa tasaista kasvua, jota edesauttavat niin matala korkotaso, pidentyneet laina-ajat kuin kuluttajien vahva luottamus omaan talouteensa. Myötätuulessa jatketaan Elinkeinoelämän Keskusliiton teettämän suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritysten talvi on sujunut varsin hyvin. Suhdannetilannetta kuvataan selvästi normaalia vahvemmaksi. Kasvu- ja työllisyysodotukset ovat myönteisiä varsinkin rakentamisessa ja palveluissa. Monilla aloilla myös hintataso on alkanut vähitellen vahvistua. Rakennuspuusepänteollisuuden jo vuosia kestänyt verkkainen mutta jatkuva nousu ei näytä hiipumisen merkkejä. Yksi perussyy löytynee varmaankin 1990-luvun laman ennen kokemattomasta syvyydestä rakennusalalla. Kun lähdetään todella pohjalta, on helpompi selittää hyviä prosenttilukuja, toteaa johtaja Markku Leinos Rakennusteollisuus RT ry: stä. Rakentamisen volyymi kaikilla osa-alueilla ei ole tänä päivänä vielä lähelläkään 1980-luvun tasoja. Teollisuus joutui välillä sopeuttamaan kapasiteettinsa tasoa ollakseen elinkelpoinen laman jälkeen. En usko näköpiirissä olevan mitään yltiöpäisiä investointeja rakennusteollisuuden kapasiteetin lisäämiseksi, vaan lähinnä toimitusaikojen pituudella joudutaan joustamaan. Kapasiteetti Suomessa kyllä riittää. Markku Leinos kertoo lähes poikkeuksetta kaikilla eri sektoreilla yritysten tilauskantojen olevan ainakin viimevuotisella tasolla. Ehkä joidenkin kivipohjaisten materiaalien kuten esimerkiksi tiilen kohdalla on kuitenkin havaittavissa lievää taantumista ammattitaitoisen työvoiman epävarman saatavuuden seurauksena. Vaikka rakentamisen aloittamisissa ei ole näköpiirissä mitään hyppäyksiä, tullaan Leinoksen mukaan kesällä varautumaan pidentyneisiin toimitusaikoihin kaikilla sektoreilla. Jatkuu sivulla 4 Kellutalot ensimmäisenä Suomessa Porin Reposaareen Vastaavaa asumista muualta maailmasta kyllä löytyy. Kööpenhaminaan ja Lontooseen kellutaloja on tulossa satoja, joista mallitalot ovat jo olemassa. Ruotsissa ovat Marinstaden ja Pampas Marinat jo taloineen olemassa. Yhdysvalloissa kelluvia löytyy vaikka millä mitalla, esim. San Franciscossa. Hollannissa on veneasuntojen lisäksi kelluvia taloja paljonkin, jopa kokonaisia kaupunginosia ollaan suunnittelemassa. Sivu 12 Höylätään tehokkaasti 2007 Maaliskuun lopulla järjestettiin Kuopiossa perinteinen Höylätään tehokkaasti -seminaari, nyt jo seitsemännen kerran. Tapahtuman järjestäneet Weinig Group ja Awutek olivat saaneet mukaan jälleen kerran varsin näyttävän otoksen suomalaisia puualan ammattilaisia, runsaat 70 henkeä. Höylätään tehokkaasti seminaarin tarkoitus oli antaa osanottajille tietoa Weinig Groupin tuotteista, tekniikasta ja uutuuksista. Seminaarin vetäjinä toimineet Markku Gustafsson ja Bror-Erik Backman totesivat vähintään yhtä tärkeäksi tavoitteeksi saada alan ammattilaiset kokoon puolueettomaan ja viihtyisän leppoisaan ympäristöön vaihtamaan ajatuksia alan kysymyksistä. Sivu 20 PUUNTYÖSTÖKONEET huonekalu- ja puusepänteollisuudelle p

2 2 Puu&Tekniikka numero 4/2007 Lyhyesti Teknos ostanut maalikaupan Göteborgista Teknos on ostanut Göteborgissa sijaitsevan Ljungdahls Färgekonomi AB:n maalikaupan osake-enemmistön. Teknos haluaa kehittää ja vahvistaa toimintaansa Göteborgin alueella, johon Ljungdahls Färgin osto sopii hyvin. Teknoksella on Ljungdahls Färgin kanssa ollut pitkään jatkunut yhteistyö, joka nyt vain muuttaa muotoaan. Ljungdahls Färgin toimitusjohtaja Henrik Svensson on tyytyväinen omistaja-vaihdokseen. Hänen mukaansa toimintaa voidaan nyt entisestään kehittää isomman yrityksen osana. Svensson jatkaa yrityksen johdossa jatkossakin samoin kuin muu henkilökunta. Teknos on ollut Ruotsin markkinoilla jo 1970-luvulta. Oma yhtiö sijaitsee Tranemossa. Siellä työskentelee noin 100 henkeä ja liikevaihto on noin 400 miljoonaa kruunua. Teknoksen maaleja myydään kaikkialla Ruotsissa eri jakelukanavien kautta. Teknoksella on omia maalikauppoja Ruotsissa ja Tanskassa. Ruotsissa edellinen myymälä avattiin viime joulukuussa Tukholmassa ja Tanskassa vietettiin myymäläavajaisia tämän vuoden helmikuussa Hjørringissä. Omat myymälät tukevat kasvustrategiaa näissä maissa. UPM tuo metsän luoksesi UPM:n Internetsivun www. upmforestlife.com kautta pääset patikkaretkelle metsään omalta tietokoneeltasi. Hiirtä käyttäen tutustut metsään ja näet millaista nykyaikainen metsänhoito on. Näet ja koet metsän, joka on täynnä elämää. Voit myös kuunnella lintujen laulua ja puron solinaa ja rentoutua. Emme pysty näyttämään kaikille metsässä, miten UPM toimii tai mitä lajistoa sieltä löytyy, joten päätimme luoda virtuaalimetsän, kertoo metsäympäristöasioista vastaava asiakasviestintäpäällikkö Robert Taylor. Erilaisia tekniikoita käyttäen haluamme välittää metsän tunnelman ja tarjota kävijälle mahdollisimman todellisen metsäkokemukseen. Kustantaja Puu & Tekniikka Oy Muuttolinnunreitti 23 A Espoo Toimitus Faktapro Oy PL 4, Espoo puh. (09) fax (09) Päätoimittaja Kimmo Janas puh Toimituspäällikkö Maija-Liisa Saksa puh Ilmoitusmarkkinointi Sana-Saku Oy Maija-Liisa Saksa Muuttolinnunreitti 23 A Espoo puh. (09) Taitto Adverbi Oy Itäportti 4 B, Espoo puh. (09) Uudet tilaukset / osoitteenmuutokset / tilausten lopetukset: Pyydämme sinua ystävällisesti tekemään sinulle veloituksettoman lehden tilausta koskevat muutokset sivuillamme Näin tiedot päivittyvät viiveettä ja oikein rekisteriimme. Paino Satakunnan Painotuote Oy Ratastie 6, Kokemäki Ilmoitusten peruuttaminen ja reklamaatiot Ilmoitus on peruttava viikkoa ennen lehden ilmestymistä. Reklamaatiot viikon kuluessa lehden ilmestymisestä kirjallisena. Ilmoitusaineistot Suositeltavin tiedostomuoto on Adobe Acrobatilla tehty painokelpoinen pdf-tiedosto, johon kaikki tarvittavat fontit, kuvat ja grafiikka on sisällytetty. Levikki: Yli kpl, yli 9000 eri toimipaikkaan kattaen koko puutuoteteollisuuden: sahat, talo- ja levyteollisuuden, rakennuspuusepänteollisuuden, kaluste- ja huonekaluteollisuuden ym. pienvalmistajat, oppilaitokset sekä teknisen työn opettajat ym. alasta kiinnostuneet. Muut käytettävät ohjelmat: Freehand, InDesign, Photoshop, Adobe Illustrator. Värit määritellään prosessiväreinä (CMYK). Kuvat ja grafiikka korkearesoluutioisina tiff- tai eps -muodossa. Fontit Adoben PostScript-fontteja. Mikäli käytetään muita kirjasimia, tekstit täytyy vektoroida tai liittää tarvittavat fontit mukaan. Aineiston toimitus: Sähköpostilla: CD tai DVD: Puu & Tekniikka -lehti, PL 4, Espoo

3 numero 4/2007 Puu&Tekniikka 3 P Ä Ä K I R J O I T U S Kirves paukkaa, pokasaha soi... Kimmo Janas Päätoimittaja Tulevat ihan mieleen nuo vanhat Metsäradion suosikkikappaleet, kun seuraa maailman menoa. Jo vuosia jatkunut noste rakennuspuolella tuntuu vain jatkuvan ja jatkuvan. No, ei siinä mitään pahaa, toivottavasti jatkuu pitkäänkin, kunhan ei siten vain rysähdetä kerralla alas. Rakentamisbuumista on löytynyt pelastus suomalaiselle puusepänteollisuudelle ainakin mitä tulee rakennuspuusepänteollisuuteen. Olipa sitten kyse uudis- tai korjausrakentamisesta; ikkunoita, ovia ja portaita tarvitaan aina. Onpa joku ikkunavalmistaja ehtinyt jo ihmetellä, mihin kaikki ikkunat mahtuvat, kun verstaalla painetaan sorvit punaisina uutta akkunaa maailmalle. Tällä hetkellä rakentamista tuntuvat hidastavan ainoastaan eri alueiden kaavoitustilanne ja tonttitarjonta. Toisaalta ammattitaitoisen työvoiman pula alkaa koetella ainakin pientalomarkkinoita. Ja kun jostain alkaa olla pulaa, se tietää tietenkin hintojen nousua, mikä on taas omiaan piristämään inflaatiokehitystä... Liikerakentamisen vauhti hieman hirvittää ulkopuolista, kun erilaisia elämys/ostoskeskuksia rakennetaan kuin golfkenttiä takavuosina. Vaikka kansan ostovoima onkin nyt huipussaan, toivoisi järkeä liialliseen investointi-intoon. Mielenkiintoista on huomata puutuoteteollisuuden viennissä tapahtuneet muutokset niin markkina-alueittain kuin tuotteittainkin. Suurin osa tämän päivän puutaloviennistä on yllättäen hirsitaloja eikä suinkaan enää Uralin taakse vaan huomattavasti kotopesää lähemmäksi, tuohon itärajan taakse. Kun suomalainen ammattitaito yhdis- Vaikka tuotannolla onkin nyt imua, onneksi yltiöpäisiltä investoinneilta on vältytty ja tyydytty oman tuotantoprosessin virtaviivaistamiseen ilman ylimääräisiä herkkuja. tetään tiukkasyiseen raaka-aineeseen, ovat onnistumisen avaimet käsissä. Toiveet kohdistuvatkin sen jälkeen jälleen kerran markkinointitaitoon. Uudisrakentamista voi toki olla muuallakin kuin vain talopuolella. Vasta muutama päivä sitten saimme kuulla turkulaisten solmimasta uudesta jättiristeilijäkaupasta. Ja taas tarvitaan ammattitaitoista työvoimaa. Mutta niin kuin tiedämme, risteilyalusten tekeminen on muutakin kuin vain teräslevyjen yhteen hitsaamista, tuotantoprosessissa tarvitaan lukemattomia puualankin osaajia. Nykyaikainen telakkateollisuus on hyvin pitkälle ulkoistettua eli käytetään alihankkijoita ja alihankkijoiden alihankkijoita. Kentältä onkin alkanut tihkua huolestuneita mielipiteitä alihankkijoiden kohtalosta yhä tiukkenevassa kilpailutilanteessa ja entistä kireämpien aikataulujen puristuksessa. Revitäänkö se lopullinen kate juuri sieltä alihankkijoiden selkänahasta, jotka saattavat jäädä yllättäen tyhjän päälle pääurakoitsijan löytäessä yhteistyöhalukkaampia tekijöitä vaikkapa naapurimaista? Miksi Puu & Tekniikassa ilmoittaminen on järkevää? Ilmoittajamme ovat saaneet paljon uusia asiakkaita mainostettuaan Puu & Tekniikassa. Tuottaa tulosta Lehden yli kappaleen jakelu kattaa koko toimialan: sahat, talo- ja levyteollisuuden, rakennuspuusepänteollisuuden, kaluste- ja huonekaluteollisuuden, pienvalmistajat, työpajat, oppilaitokset sekä teknisen työn opettajat ym. alan ammattilaiset. Kattavin levikki Ilmoituksesi kontaktihinta Puu & Tekniikassa on alle puolet (23 snt) verrattuna Puumiehen (62 snt) tai Woodworkinglehden (60 snt) kontaktihintoihin (A4, 4-v -hinnastohinnoin). Kontaktihinta kohdallaan! Soita ja varaa ilmoitustilasi heti, puh. (09) Maija-Liisa Saksa tai lähetä sähköpostia Puu Tekniikka Seuraava lehtemme 5/07 on Ligna- ja Interzum-numero. Se ilmestyy 4.5. ja ilmoitusvaraukset toivomme mennessä. Älä katsele vierestä muiden kaupantekoa! Ilmoita Puu & Tekniikassa, saat myyntiisi lisäpotkua!

4 4 Puu&Tekniikka numero 4/2007 Jatkoa sivulta 1 Rakennuspuusepänteollisuus hyvässä vedossa Vastuu ristikkorakenteiden kestävyydestä on kuitenkin viime kädessä suunnittelupuolella. Rakennuspuusepänteollisuuden jo vuosia kestänyt verkkainen, mutta jatkuva nousu ei näytä hiipumisen merkkejä. Elämyskeskuksia ja kauppoja Markku Leinos myöntää puutuoteteollisuutta siunatun jo pitkään vuosien varrella, sillä kyseisestä tuoteryhmästä noin puolet menee saneeraustoimintaan, joka sekin on tilastojen mukaan ollut 4 5 prosentin vakaassa kasvussa. Kahden tukijalan varassa seisominen on tällä hetkellä helppoa, kun kummatkin kasvavat. Tietenkin on muistettava, ettei tämä olotila ole lopullinen, vaan jossain vaiheessa tullaan kokemaan laskuakin. Rakentamisen kokonaisvolyymi ei ole kokenut vuosien varrella suuriakaan heilahduksia, eri osa-alueet ovat vain vaihdelleet paikkoja keskenään riippuen kaavoitustilanteesta mutta myös rahoitustahojen investointihalukkuudesta. Tällä hetkellä on selvästi käynnissä liikerakentamisen kasvupyrähdys, Leinos huomauttaa. Viime vuonna liike- ja toimistorakennusten aloitukset kasvoivat edellisvuoteen verrattuna peräti 41 prosenttia. Hyvänä esimerkkinä uudentyyppisestä liikerakentamisesta hän mainitsee Vantaalle kauppakeskus Jumbon kylkeen rakennettavan mm. hotellin ja kylpylän käsittävän laajennuksen. Toimistorakentaminen elää Leinoksen mukaan tietynlaista renessanssia vanhojen rakennusten osoittauduttua epätaloudellisiksi. Tämä meidän oma kiinteistömme Helsingin ydinkeskustassa on tästä hyvä esimerkki. Meillä on noin runsaat 30 neliötä työntekijää kohden, kun uusissa toimistorakennuksissa päästään neliön paikkeille viihtyisyyden yhtään siitä kärsimättä, jopa päinvastoin, Markku Leinos luettelee. Rakentaminen tulee tasaantumaan Jos kauhukuvia halutaan maalata, nousee Leinoksen mukaan ehdottomaksi ykköseksi raaka-aineiden hinnannousu, joka tulee vaikuttamaan yritysten kannattavuuteen. Esimerkiksi sahatavaran hinta on niin äkillisesti hypännyt aivan uudelle tasolle, että kulujen siirto tuotteen hintaan tulee varmasti hämmästyttämään asiakkaat, hän arvioi. Vastaavasti teräksen samoin kuin ruostumattoman teräksen hinnat ovat pompanneet ylös, sementti alkaa olla vähissä ja villat ovat osittain lopussa. Esimerkiksi kattourakoitsijat valittavat jo kovanvillan huomattavan pitkiä toimitusaikoja, Leinos tarkentaa. Nämä ovat tietenkin ensimmäisiä ennusmerkkejä siitä, että rakentaminen tulee pikku hiljaa tasaantumaan. Pitää muistaa, että Suomi on aika pieni pelialue ja alan toimijoita on vähän. Eli tapahtuu mitä tahansa, katto tulee varsin nopeasti vastaan. Vaippamääräykset kohtuullisia Rakennuspuusepänteollisuuden eri osa-alueiden tuotantolukuja kuvaavat käyrästöt ovat viime vuosina kulkeneet varsin yhteneväisesti. Esimerkiksi kalusteteollisuuden käyrästöt ovat jatkuvasti olleet kolmisen prosenttia edellisvuotta korkeammalla tasolla, ja ikkunateollisuus puolestaan kulkenut pitkälti edellisvuoden tasolla. Ikkunapuolella ovat uudet energiamääräykset vaikuttaneet ehdottomasti eniten kehitykseen. Lisäksi hiilidioksidipäästöjen vähentämispyrkimykset tulevat tuomaan alalle erityyppisiä kannusteita, jotka tukevat ikkunateollisuu- den liiketoimintaa, Markku Leinos povaa ja huomauttaa kaikkein edullisimman ja helpoimman tavan parantaa rakennuksen vaipan lämmöneristyskykyä on juuri ikkunoiden parantaminen. Hän muistuttaa myös, että verrattaessa naapurimaihimme, meillä Suomessa rakennuksen vaippaan kohdistuvat määräykset ovat vielä varsin kohtuullisella tasolla. Kehityshanke liikkeellä TM Rakennusmaailman ikkunatestin aikaansaama voimakas kritiikki viime vuonna on johtanut Leinoksen kertoman mukaan alan yhteiseen kehityshankkeeseen, jonka tavoitteena on saada aikaan ikkunavalmistajille vaihtoehtoja en- Liimapuun tuotanto kasvoi viidenneksen Suomessa tuotettiin vuonna 2006 liimapuuta m 3, mikä oli 21 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Tuotetusta liimapuusta toimitettiin kotimaahan m 3, Eurooppaan m 3 ja Euroopan ulkopuolelle m 3. Kotimaahan toimitetun liimapuun määrä kasvoi vuodesta 2005 reilun neljänneksen, 26 %. Liimapuun vienti Eurooppaan laski 45 %, kun vienti Euroopan Kuva: Liimapuun tuotanto ja toimitukset (Lähde: Suomen Liimapuuyhdistys ry) ulkopuolelle kasvoi 38 % viime vuodesta. Suomalaisen liimapuun tuotanto on kasvanut koko 2000-luvun Japanin kasvaneen kysynnän ansiosta. Myös kotimaan kulutus on kehittynyt myönteisesti. Vuoden 2007 näkymät ovat edelleen hyvät. Suurimpana uhkana tuotannon kasvulle pidetään raaka-aineen hintaa ja saatavuutta. Suomi on Euroopan suurimpia liimapuun valmistajia. Liimapuuta tuotettiin Euroopassa vuonna 2006 noin m 3.

5 numero 4/2007 Puu&Tekniikka 5 Lyhyesti Stora Enso sulkee Saugan sahan Virossa tistä varmempien ikkunoiden tuotekehittelyn pohjaksi. Tuotteissamme ei ole mitään vikaan, mutta ne on valmistettava huolella, sillä mukana on aina myös inhimillinen tekijä, Leinos painottaa ja lisää, ettei Tekesin tuella tehtävässä hankkeessa ei ole tarkoitus tuottaa uutta valmista ikkunamallia, vaan valmistajat voivat käyttää kehitystyön tuloksia omien tavoitteidensa mukaisesti. Kentältä tihkuvien huhujen mukaan TM Rakennusmaailma olisi laatimassa uutta artikkelikokonaisuutta, jossa testa- Markku Leinos uskoo valmistalojen menekin kasvavan jatkossa, koska suomalaiset ovat vähitellen kadottamassa maaseutuperinnettä ja talkoohenkeä, jolloin puolestaan tietynlainen uusavuttomuus omatoimirakentamiseen lisääntyy. taan mm. ovia. Jäämmekin jännittyneinä odottelemaan seuraavaa reaktiovyöryä. Eri ikkunatyyppien markkinaosuuskehitys Suomessa Kuka ottaa vastuun? Pientalorakentamisen samoin kuin teollisuusrakentamisen ja maaseuturakentamisen volyymi sanelevat kattoristikkoteollisuuden menekin. Tämänhetkisten tietojen perusteella voidaan olettaa ristikkopuolellakin olleen viime vuonna kasvua 5 10 %. Kattoristikoissa on viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota yläpohjien stabiliteettiin eli rakenteelliseen jäykkyyteen. Tämä on ristikkovalmistajien kannalta ollut hankala harjoitus, koska virheet tekee taho, johon kattoristikkovalmistajille ei ole suoranaisesti vaikutusmahdollisuutta, Markku Leinos toteaa. Jäykistetäänkö kattoristikot työmaalla toisiinsa nähden, ei ole valmistajan tiedossa. Vahingon tapahtuessa ensimmäiset syytökset kuitenkin kohdistetaan juuri kattoristikkovalmistajiin. Rakennusteollisuus ry on kuitenkin harjoittanut yhteistyötä niin Ympäristöministeriön kuin laadunvalvontaorganisaatioidenkin kanssa automaattisen jäykistyksen tarkistusmekanismin aikaansaamiseksi. Leinoksen kertoman Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan uudisrakentaminen kasvoi tammikuussa viisi prosenttia viime vuoden tammikuuhun verrattuna. Asuinrakentaminen kasvoi kolmisen prosenttia ja muu rakentaminen yli kuusi prosenttia. mukaan tiedetään aika tarkkaan riskialttiiden ristikoiden lukumäärä, mutta onko jäykistykset toteutettu niissä kohteissa, on jäänyt kiinteistöjen omistajien vastuulle. Vielä on kuitenkin epävarmaa, kuka välittää tiedon ristialttiista kohteista kiinteistön omistajalla ja kuka valvoo, että hän todella varmistaa rakenteiden suunnitelmien mukaisen asennuksen jne., Markku Leinos aprikoi. Kimmo Janas Stora Enso aikoo sulkea Saugan sahan Virossa kesäkuussa Syynä on jatkuva raakaainepula, joka on johtanut korkeampiin kustannuksiin ja kannattamattomaan liiketoimintaan. Sahan sulkemisella ei ole merkittävää vaikutusta Stora Enson vuotuiseen liikevaihtoon, mutta sillä odotetaan olevan pieni positiivinen vaikutus konsernin vuoden 2007 liikevoittoon. Saugan sahan vuotuinen tekninen tuotantokapasiteetti on m3 sahattuja puutuotteita, josta m 3 voidaan jatkojalostaa. Konserni aikoo käyttää osan Saugan koneista muilla sahoillaan, siinä määrin kuin mahdollista. Stora Enson puutuotteiden tuotanto ja liikevaihto Baltian maissa pysyvät pääosin ennallaan myös Saugan sahan sulkemisen jälkeen, sillä asiakkaita palvellaan konsernin muilta sahoilta. Saugan sahalla on 107 työntekijää ja Stora Enso Timber tutkii mahdollisuuksia sisäisiin siirtoihin mm. Paikusen, Imaveren ja Näpin sahoille tai Viljandin jatkojalostustehtaalle. Stora Enso pystyy tarjoamaan noin 30 työpaikkaa. Työllistymismahdollisuuksia Pärnun alueen muiden yhtiöiden sahoilla tutkitaan ja yhtiö harkitsee uudelleenkouluttautumisen rahoittamista metsäteollisuuden ulkopuolella, sanoo Stora Enso Timberin johtaja Peter Kickinger. AJATTOMIA RATKAISUJA Metsäliiton Puutuoteteollisuus kehittää jatkuvasti ammattilaisten käyttöön uusia tuotteita ja ratkaisuja, joilla varmistat ensiluokkaisen lopputuloksen. Laajasta vaneri- ja MDF-levyvalikoimasta löydät tuotteet vaativaankin puuntyöstöön. Tutustu tarkempaan valikoimaan osoitteessa Finnforest kaikkea puusta

6 6 Puu&Tekniikka numero 4/2007 Woodpoliksen koulutuspalveluiden kehittämiseen lisää rahaa Oulun lääninhallitus on myöntänyt EU:n ja kansallisista varoista tukea Woodpoliksen koulutuspalveluiden lisäämiseen ja kehittämiseen tarkoitettuun hankkeeseen. Hanke on jo käynnistetty ja se päättyy Koulutuspalveluiden kehittämiseen tarkoitetun hankkeen kokonaiskustannusarvio on euroa. Tästä ESR:n osuus on euroa ja valtion osuus eu- roa. Kuhmon kaupungin maksettavaksi jää siten euroa. Hankkeen avulla voidaan kehittää puurakentamisen koulutuspalveluita. Tarkoituksena on erityisesti kehittää Woodpoliksen ja kainuulaisten oppilaitosten valmiuksia tietokoneavusteisen suunnittelun ja valmistuksen opettamiseen (CAD/CAM). Tämä tapahtuu kouluttamalla henkilöstöä ja tuottamalla opetusmateriaalia. Woodpoliksen käytössä oleva kone- ja ohjelmakanta antaa hyvät mahdollisuudet opettamiselle. Konekantaa on tarkoitus kehittää vuoden 2007 aikana hankkimalla sormijatkosyksikkö sekä kehittämällä robottijärjestelmää. Hankkeeseen osallistuu Woodpoliksen henkilöstön lisäksi opetushenkilöstöä Kainuun ammattiopistolta ja Kajaanin ammattikorkeakoulusta. Myös yritysten edustajat ovat tervetulleita hankkeen aikana järjestettäviin koulutustapahtumiin. Hanke sisältää myös resursseja Woodpoliksen koulutuspalveluiden ja mahdollisuuksien tunnetuksi tekemiseen yhteistyökumppaneille. Viestinnän tueksi on Woodpolikselle alkuvuonna tehty omat verkkosivut, jotka toimivat osoitteessa Sivuilla esitellään monipuolisesti Woodpoliksen toimintaa. Suom Suomalaisista raaka-aineista suomalaisin voimin, tiivistää yhtiönsä filosofian Lammin Ikkuna Oy:n toimitusjohtaja Markku Hoppania. Ikkunoiden valmistus käynnistyi Lammilla vuoden 1969 lopulla Lahden Ikkuna Oy: n nimellä. Vuonna 1980 Metsäliitto Yhtymä osti taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneen yhtiön, ja toimintaa jatkettiin Metsäliiton Lammin ja Vääksyn tehtaat -nimellä. 18 vuotta myöhemmin Metsäliitto luopui rakennuspuusepänteollisuudestaan ja myi Vääksyn ovitehtaansa. Heinäkuussa 1998 Lammin ikkunatehtaan ostivat toimitusjohtaja Markku Hoppania, tuotantojohtaja Hannu Saarinen ja myyntijohtaja Seppo Kalliomäki yhdessä pääomasijoittajan kanssa. Laadutettua puutavaraa 100 henkeä Lammilla ja kolme henkeä Espoon myyntikonttorissa työllistävä yhtiö on investoinut voimakkaasti viime vuosina tuotantolaitteisiin. Lammin Ikkuna Oy valmistaa korkealuokkaista laadutettua sormijatkettua puutavaraa sekä omiin tarpeisiinsa että noin viidenneksen tuotannosta myös muille alan toimijoille myytäväksi. Kaupallisesti Lammin Ikkuna Oy on mukana kaikilla ikkunakaupan eri sektoreilla. Ehkä voimakkaimmin kuitenkin tällä hetkellä korjaus- ja saneerauspuolella. Yhtiön markkinoista tulee Hoppanian kertoman mukaan jo noin 70 % Uudeltamaalta. Vientiä on miljoonan euron verran vuodessa, ja lähes pääsääntöisesti Venäjälle, joka on markkina-alueena säilynyt jo vuosia varsin vakaana. Oma toiminta kantaa Kun Hoppania kumppaneineen hankki yrityksen, sen liikevaihto oli 7,5 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä lii- Lammin Ikkuna Oy voitti MOTIVAn järjestämän Remontti-ikkunakilpailun, ja on ollut siitä lähtien suunnannäyttäjä korjausrakentamisen ikkunoissa.

7 numero 4/2007 Puu&Tekniikka 7 alaisille sopivia ikkunoita Käytettävien alumiinilistojen värikirjo on yllättävän runsas. Hoppania (vas.) ja Saarinen kertovat Lammin Ikkuna Oy:n olleen ensimmäinen pelkästään mittaikkunoita valmistamaan perustettu yritys. kutaan jo 12 miljoonan euron tuntumassa. Markku Hoppania uskoo kuluvasta vuodesta tulevan yhden yhtiön historian parhaista vuosista. Normaalisti talvella on ollut parin kuukauden hiljaiseloa, mutta tänä vuonna on kyllä ajettu täysillä koko talvi, Hoppania toteaa. Rakennustuoteteollisuuden suhdanneryhmän jäsenenä hän näkee kuluvan vuoden hyvin pitkälle samanoloisena kuin vuodet 2005 ja Haluaisinkin uskoa, että me olemme onnistuneet omassa toiminnassamme. Onhan muistettava, että ostimme aikoinaan kuitenkin varsin ison yrityksen ja olemme joutuneet muokkaamaan sitä monella tavalla. Lammin Ikkuna Oy oli ensimmäinen suomalainen yritys, joka ryhtyi valmistamaan ikkunarakenteisia parvekeovia tuotantolinjalla. Vakautta EU:sta Vuosi sitten Tekniikan Maailman julkistamat tutkimustulokset aiheuttivat paljon keskustelua suomalaisesta ikkunanvalmistustasosta niin kuluttajien parissa kuin teollisuuden sisälläkin. Mielestäni siinä ei kuitenkaan ollut mitään hälyyttävää. Mutta sai se varmasti jokaisen valmistajan tarkistelemaan omaa toimintaansa uusin silmin, Hoppania toteaa. Ja virheistähän on aina hyvä ottaa oppia jatkoa ajatellen. Suurimpana alan ongelmana Hoppania pitää kuitenkin pääraaka-aineiden hintojen voimakasta nousua. Puun, lasin ja alumiinin hintojen merkittävä nousu lienee kaikilla valmistajille yhtä suuri ongelma. Aika sen näyttää, kuinka tästä mennään eteenpäin. Jo vuosia jatkuneen rakennuspuusepänteollisuuden positiivisen suhdanteen Hoppania uskoo jatkuvan vielä jonkin aikaa, ellei Suomeen juurtuneessa eurooppalaisessa korkotasossa tapahdu dramaattisia heilahduksia. Itse asiassa hän näkee EU:n tuoneen mukanaan rahamaailmaan vakautta, jollaista ei olla näin pitkänä kautena aiemmin koettu. Kokonaisuuden hinta ratkaisee Lammin Ikkuna Oy oli ensimmäinen suomalainen yritys, joka ryhtyi valmistamaan ikkunarakenteisia parvekeovia tuotantolinjalla. Metsäliiton aikana valmistusohjelmaan kuuluivat myös ovet, mutta yrityskaupasta lähtien parvekeovia lukuun ottamatta muut ovet on ostettu alihankkijoilta. Meillä tuote koostuu vähän reilusta 100 eri komponentista, joilla jokaisella on oma toimittajansa, Markku Hoppania kertoo. Me laatujatkamme puutavaran, muotohöyläämme, pintakäsittelemme ja heloitamme sen, mutta tarvikkeet ostamme. Alihankkijasuhteissaan Lammin Ikkuna pyrkii pitkiin suhteisiin, jolloin saadaan hyöty kummallekin osapuolelle. Silloin saamme hinta-laatu -suhteen kohdalleen ja toiminnan helpoksi ja yksinkertaiseksi. Toiminnasta tulee rutiinia, kun jokaisesta pikkuasiasta ei tarvitse neuvotella erikseen, Hoppania tarkentaa. Puhuisinkin mieluummin kumppanuussuhteista, kun on pitkään toimittu yhdessä. Hän muistuttaa, ettei suinkaan pidä tuijottaa tavaran hintaan, kun se tulee yritykseen, vaan vasta siihen hintaan, millä se lähtee yrityksestä lopulliselle asiakkaalle. Eihän meille ole mitään iloa tavaroista, joita saamme ostettua halvalla tuohon ovelle, mutta joiden kanssa menee aikaa tumpuloidessa, Hoppania naurahtaa. Kimmo Janas Ikkunoiden valmistuksessa käytetään omaa tuotantoa olevaa laadutettua puutavaraa.

8 8 Puu&Tekniikka numero 4/2007 Ikkunoiden CE-merkintä käynnistyi Noin 20 vuotta kestänyt ikkunoiden ja ulkoovien standardisointityö saavutti ensimmäisen merkittävän päätepisteen, kun niitä koskeva harmonisoitu tuotestandardi SFS-EN Ikkunat ja ovet. Tuotestandardi, toiminnalliset ominaisuudet. Osa 1: Ikkunat ja sisäänkäyntiovet, joilla ei ole palonkestävyys- ja/tai savuntiiveysominaisuutta vihdoin valmistui. Siirtymäaika alkaa 1. helmikuuta 2007 sekä jatkuu siitä poikkeuksellisesti kaksi vuotta eteenpäin, jotta myös pienet ikkunavalmistajat pystyvät sopeuttamaan toimintansa järjestelmän piiriin. Tuotestandardissa esitetään materiaaliriippumattomat toiminnalliset ominaisuudet, jotka koskevat ikkunoita (mukaan lukien kattoikkunat, ulkopuolista palokäyttäytymistä koskevat kattoikkunat ja ranskalaiset parveke-ovet), sisäänkäyntiovia (mukaan lukien kehyksettömät lasiovet, poistumisteiden ovet) ja ikkuna-oviyhdistelmiä. Tuotestandardi ei koske sisäovia eikä palo-ovia ja -ikkunoita. Niitä koskevat tuotestandardit oletetaan valmistuvan aikaisintaan CE-merkinnällä ikkunavalmistaja ilmoittaa tuotteen ominaisuudet yhdenmukaisella eurooppalaisella tavalla. Tärkeimpiä ominaisuuksia ovat: 1 Vaaralliset aineet 2 Lämmönjohtavuus (SFS- EN ISO ja -2 sekä SFS-EN ISO 12567) 3 Palovaatimukset (SFS-EN ) 4 Savua koskevat vaatimukset 5 Vesitiiviys (SFS-EN 1027 ja SFS-EN 12208) 6 Tuulenpaineen kestävyys (SFS-EN ja SFS-EN 12210) 7 Ääneneristävyys (SFS-EN ja SFS-EN 717-1) 8 Ilmanläpäisevyys (SFS-EN 1026 ja SFS-EN 12207) 9 Vesitiiviyden kestävyys eri olosuhteissa (SFS-EN 1027, SFS-EN 1191 ja SFS-EN 513) 10 Lämmönjohtavuuden kestävyys eri olosuhteissa 11 Ilmanläpäisevyyden kestävyys eri olosuhteissa (SFS-EN 1026 ja SFS-EN 1191) Näistä CE-merkinnän kannalta muodostavat ominaisuudet 2 ja 5-9 tärkeimmän osan nyt valmistuneessa ensimmäisen sukupolven tuotestandardissa. Toisessa vaiheessa valmistellaan standardia mm ympäristöasioille sekä vaarallisille aineille. Tuotteiden luokittelu Ominaisuudet, jotka ilmoitetaan luokilla tai karakteristisilla arvoilla, on esitetty standardissa. Mm sateen- ja ilmanpitävyys sekä tuulenpaineen kestävyys ilmoitetaan luokilla, joista 1 on heikoin ja sitä suuremmat luokat parempia. Suomen rakentamismääräyksissä annetaan vain lämmönja ääneneristävyyttä koskevat vaatimukset. Sen lisäksi tilaaja voi asettaa tuotteelle erilaisia vaatimuksia, jolloin tuotteelle tulee eräänlainen vaadittu profiili. Kun valmistaja sitten osoittaa oman tuotteensa toiminnallisen profiilin, tulee sen olla em arvojen osalta parempi kuin vaadittu profiili. Ikkuna tai ulko-ovi ei sovellu aiottuun loppukäyttöön, jos esim. jotakin ominaisuutta ei ole testattu tai laskettu tai kansallisten määräysten vaatima taso ei toteudu. Standardissa on esitetty esimerkki ominaisuus- ja vaatimusprofiilin riippuvuudesta. CE-merkinnän lähtökohtana on, että rakennuskohde, johon ikkuna liitetään, täyttää olennaiset vaatimukset, kun käytetään CE-merkittyjä tuotteita ja jos rakennuskohde on suunniteltu ja rakennettu asianmukaisesti. Ikkunoiden osalta nämä vaatimukset tulee CE-merkintä aikakaudella antamaan pääsääntöisesti suunnittelija niin kuin tänä päivänäkin. Alkutestaus Tuotteiden alkutestaus (ITT = initial type testing) saattaa olla raskas systeemi yrityksille, joiden tuoterepertuaari on laaja ja resurssit ovat pienet, kuten on PK- teollisuudessa. Osin prosessin raskauden vuoksi komissio laati ohjeen ns jaetusta alkutestauksesta, jossa eräänlainen system house testaa tuotteen ja omistaa tutkimustulokset. Sen jälkeen suuri joukko valmistajia voi valmistaa kyseistä testattua tuotetta ja merkitä sen tulosten pohjalta CE- merkinnällä. Menetelmä ei ole kuitenkaan aukoton ja vaikeuksia saattaa olla edessä, sillä - valmistettavat tuotteet tulee olla testatun tuotteen mukaisia, - tuoteominaisuudet ovat siis samat, - muoto, mitat ja materiaalit tulee olla samantyyppiset, - tuotanto-olosuhteet tulee olla yhteneväiset, - tehtaan sisäinen laadunvalvonta on samalla tasolla sekä - säännöt luotaessa tuoteperheitä tulee olla samat. Henkilöstö, koneet, työtavat ja raportointi nousevat siis avainasemaan. Laadunvalvonta Kun ikkunavalmistaja on sitten hoitanut kuntoon em tuotteen alkutestauksen, vaaditaan valmistajalta myös tietyn tasoista laadunvalvontaa (FPC = factory production control). Mikäli valmistajalla on EN ISO 9000 mukainen laatujärjestelmä, katsotaan sen täyttävän standardin vaatimukset laadunvalvonnan osalta. Mikäli valmistajalla ei ole ISOn mukaista laatujärjestelmää, tulee hänen vähintään luoda standardin mukainen FPC, dokumentoida ja ylläpitää sitä. Järjestelmän tulee sisältää menetelmät säännöllisille tarkastuksille ja testeille, arvioinneille ja tulosten käytölle, jotta voidaan valvoa mm sisään tulevia raaka-aineita ja muita materiaaleja tai rakenneosia, laitteita, prosessia ja itse tuotteita. ILTO- projekti CE-merkitsemisen vaikeus on tiedostettu, koska tuoterepertuaari on usealla valmistajalla laaja ja eri komponentteja kuten heloja, tiivisteitä, massoja, laseja jne käytetään paljon erilaisia. Varsinkin ei-sarjatuotanto aiheuttaa hämmästystä niin meillä kuin muualla Euroopassa. Tulee tarkkaan miettiä Suomessa, mitkä ovat sarjatuotteet ja mitkä ovat eisarjatuotteita sekä miten muodostetaan perheitä sekä miten testataan mahdollisesti worst case. Kyseisiä asioita sekä ylipäätään ikkunateollisuuden laatua tullaan kehittämään Ikkunoiden laadukas toimitusprosessi -projektissa (ILTO- projekti), jossa selvitetään - rakentamismääräysten ohjaavuus, - vapaaehtoisen merkkien käyttö, - kansallisten soveltamisstandardien tarve, - laadunvalvonta prosessien taso sekä - itse CE merkintäprosessin toteutus. Ensimmäisenä vaiheena ollaan hahmoteltu ikkunatuoteperheitä, joista testaukseen ja CE-merkintään otettaisiin perheen worst case. Perheet tulevat muodostumaan mm rakenteiden, avattavuuden, tarvikkeiden ja kokojen perusteella. Itse CE-merkinnän osalta tarkastellaan tietojen esittämistä, sillä standardissa vaaditaan ominaisuuksien asianmukaista esittämistä. Tiedot aiotusta käytöstä, käsittelystä, asentamisesta, ylläpidosta ja huollosta tulee olla sisällytetty tuotteen merkintään tai yksityiskohtaisempaan, tuotteen mukana kulkevaan dokumenttiin tai valmistajan julkaisemaan tekniseen erittelyyn. Myös valmistajan www-sivujen käyttö tiedon jakamisessa tullaan tarkastelemaan. Vaikka CE-merkintä Suomessa on vapaaehtoinen, tulevat markkinat todennäköisesti ohjaamaan kehityksen suuntaa, jolloin jokainen valmistaja tulee vähintään omalta osaltaan tarkastella tilanteensa siirtymäajan puitteissa ( ). DI Juha Luhanka jaostopäällikkö Rakennusteollisuus RT ry Ikkuna- ja oviryhmä

9 numero 4/2007 Puu&Tekniikka 9 Kotimaisen puun saatavuutta on parannettava hallitusohjelman toimin Hallitusohjelmaan on sisällytettävä toimia, joilla voidaan edistää kotimaisen puun markkinoille tuloa sekä kuljetusväylien ylläpitoa. Metsien kestävää tuottokykyä on lisättävä metsien hoitoa tehostamalla. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuutta on syytä jatkossakin edistää talousmetsien luonnonhoidon ja vapaaehtoisen suojelun keinoin. Kun puuta saadaan markkinoille noin 10 miljoonaa kuutiota enemmän kuin nyt, bruttokansantuote kasvaa noin 600 miljoonaa euroa. Puun myynnistä kertyy valtiolle noin 120 miljoonaa euroa lisää verotuloja vuodessa. Kotimaisen puun kestävä ja monipuolinen käyttö luo myös työpaikkoja maakuntiin ja tuloja hyvinvointipalvelujen rahoittamiseen, sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Anne Brunila. Lähes kaikissa maakunnissa metsäsektorin arvonlisäys on suurin tai toiseksi suurin verrattuna muihin toimialoihin. Metsäsektori työllistää suoraan ja välillisesti lähes suomalaista. Näiden työpaikkojen säilyttäminen vaatii yhteisiä ponnisteluja, joilla voimme turvata riittävästi raaka-ainetta niin metsäteollisuuden tarpeisiin kuin bioenergian tuottamiseen, Brunila muistuttaa. Jos kotimaasta ei saada riittävästi puuta markkinoille kilpailukykyiseen hintaan, metsäteollisuutta uhkaa nopeasti raaka-ainepula. Se johtaa tuotannon ja työpaikkojen vähenemiseen. Puun markkinoille tulon lisääminen ja kuljetusväylien parantaminen maksavat vain murto-osan teollisuuden alasajon ja työpaikkojen menetysten kustannuksista. Metsäsektorin toiminnasta syntyvät verotulot ovat välttämättömiä kasvavien terveys- ja hoivamenojen rahoittamiseksi useilla paikkakunnilla. Suomella ei mitenkään ole varaa jättää käyttämättä metsien monipuolisia mahdollisuuksia, Brunila sanoo. Hallitusohjelmaan tulee sisällyttää toimia, joilla kannustetaan metsänomistaja myymään hakkuukypsää metsää ja investoimaan yli sukupolvien ulottuvaan metsänhoitoon. Hallitusohjelmassa on myös Kotimaisen puun tarve metsäteollisuudessa kasvaa nopeasti, koska puun tuonti Venäjältä uhkaa tyrehtyä tullimaksuihin. Myös metsäbiomassan lisääminen energian lähteenä edellyttää nykyistä selvästi suurempaa kotimaisen puun käyttöä. Merkittävä lisäys on mahdollista, koska kestävistä hakkuumahdollisuuksista jää vuosittain käyttämättä lähes miljoonaa kuutiota. otettava huomioon tiestön ja rataosuuksia parantaminen jalostettavan puun ja metsäbiomassan kuljetusten kasvaessa. Toimivat kuljetukset edellytyksenä Kasvava puunhankinta pidentää keskimääräisiä kuljetusmatkoja, mikä lisää rautatiekuljetusten tarvetta. Kuitenkin 6000 kilometrin rataverkostostamme lähes 1000 kilometriä on lakkautusuhan alla ja samaa määrää uhkaa lakkauttaminen seuraavan vuosikymmenen aikana. Ellei näitä rataosuuksia ja lastauspaikkoja säilytetä ja kunnosteta, lisääntyvät autokuljetukset ja sen myötä liikenteen päästöt. // TUOTTEET JA RATKAISUT TEOLLISUUDEN PURUN- JA PÖLYNPOISTOON Nyt saat ensi kertaa samasta paikasta kaikki teollisuuden pölynpoistolaitteet prosessista riippumatta. Löydä oma Scandab-ratkaisusi ja säästä! Skandinavian johtavan prosessi-ilmastointivalmistajan putkistoilla, suodattimilla, imureilla ja lukemattomilla lisätarvikkeilla voit toteuttaa mittavatkin järjestelmät. Valikoimasta löydät kattavasti myös kaikki korkeapainepölynpoistoon tarvittavat tuotteet. Scandab on kasvanut suurimmaksi siksi, että sen tuotteiden laatu/hintasuhde on kilpailukyvyltään aivan omaa luokkaansa. Scandabilta löydät myös ATEX-hyväksytyt tuotteet. QF-putkiston osat valmistetaan Mustasaaressa. Siten myös erikoistoivomukset voidaan toteuttaa joustavasti ja nopeasti. Scandab-tuotteet sopivat vaivatta myös muiden valmistajien järjestelmiin. Tee vertailuja, niin huomaat että Scandabilla on ratkaisu jo valmiina! Tilaa ilmainen 100-sivuinen SCANDAB-luettelo C O M P L I A N T Myös metsäbiomassan käytön lisääminen kasvattaa kuljetuksia. Hakkuutähteet kuljetetaan ketjun alkupäässä autoilla, mikä kuormittaa erityisesti leutojen talvien heikentämiä metsäautoteitä ja muuta alempaa tieverkostoa. Kotimaisen puun käytön lisäämistä haittaa myös pula metsäkoneiden ja puutavara-autojen kuljettajista. Pulaa voidaan helpottaa lisäämällä koulutuspaikkoja ja parantamalla alan ympärivuotista työllisyyttä ja sitä kautta työn kiinnostavuutta. Puun tuonti Venäjältä Venäjä on ilmoittanut puun vientitullien asteittaisesta nostamisesta heinäkuusta 2007 alkaen 4 eurosta QF Maailman nopein putkisto 10 euroon. Seuraavien vaiheiden korotukset tulevat pysäyttämään puun tuonnin kokonaan, ellei Venäjän ja EU:n välisissä neuvotteluissa edetä. Puun tuonnin tyrehtyminen iskee erityisesti Itä-Suomessa toimiviin metsäteollisuuslaitoksiin. Vuonna 2006 Venäjältä tuotiin 17 miljoonaa kuutiota puuta, mikä oli 20 prosenttia Suomen teollisuuden puuntarpeesta. Lisäksi metsäteollisuus käyttää vuosittain lähes 60 miljoonaa kuutiota kotimaista puuta. Maamme yli metsänomistajaa perikuntien jäsenet mukaan luettuina ovat avainasemassa puuhuollon turvaamisessa. Metsäteollisuuden puuraaka-aineesta 80 prosenttia ostetaan yksityismetsistä. Tilauspuhelin: fax/helsinki: fax/mustasaari: Pyydä meidät esittelykäynnille! KUTTEREIDEN PAINO PUTOSI KOLMASOSAAN! Unohda painavien terien käsittely ja ota käyttöön kevytmetallirunkoiset hyrdokutterit! Niiden paino on vain kolmasosa teräskutterista. R-Wood Consulting Ltd tuo yhteistyössä KOS Kvarnstrandin kanssa markkinoille entistä kevyemmän ja helpommin käsiteltävän hydrokutterin 4 mm:n turvauritetuilla terillä. Saatavissa on myös STI teriä. Myös muut suurtehohöyläyksen tekniset ratkaisut ovat saatavillanne yhteistyökaavion R-WOOD-KOS välityksellä. Oy R-Wood Consulting Ltd Keiteleentie Suolahti puh fax gsm

10 10 Puu&Tekniikka numero 4/2007 Taloteollisuus myötätuulessa Taloteollisuudella menee hyvin. Alan liikevaihtoindeksi on kasvanut vuoden :sta viime vuoden 125:een ja tänä vuonna sen odotetaan kasvavan 138:aan. Viime vuoden talopakettien myynti oli yhteensä 587 miljoonaa euroa, tänä vuonna luvun odotetaan kasvavan 615 miljoonaan. Tästä puutalojen osuus (puuelementti ja pre cut) on valtaosa, 480 miljoonaa, hirsitalojen osuus 67 miljoonaa ja kivitalojen osuus 68 miljoonaa. Paikalla rakentamisen osuus on hienoisessa laskussa, ihmiset haluvavat hankkia asuntonsa entistä vaivattomammin. Paikalla rakennettujen puurunkojen osuus laski kolmessa vuodessa neljä prosenttiyksikköä 23:een. Tämä vuonna talopaketteja arvioidaan myytävän saman verran kuin viime vuonna, kappaletta ja kokonaismarkkinoiden arvon odotetaan kasvavan tänä vuonna vajaa 5 prosenttia viime vuoden 825 miljoonasta eurosta 865 miljoonaan euroon. Omakotitaloja odotetaan tänä vuonna rakennettavan yhteensä kappaletta, laskua siinä on viime vuodesta 300 taloa. Taloteollisuus on pystynyt pitämään kannattavuuden kohtuullisena, vaikka Rakennustutkimus RTS Oy:n tieto- jen perusteella viime vuonna koko pientaloteollisuuden kannattavuus laski seitsemään prosenttiin edellisen vuoden 7,6:sta prosentista. Tänä vuonna ala uskoo kannattavuuden paranevan 8,2 prosenttiin. Luvussa ovat mukana puu-, kivija hirsitaloteollisuus. Hirsitaloteollisuuden luku on keskiarvoa prosenttiyksikön verran matalampi, puuelementtiteollisuuden saman verran korkeampi, arvioi Rakennustutkimus RTS:n toimitusjohtaja Aarne Jussila. Maaliskuun alussa puutalojen tilauskanta oli hiukan alhaisempi, 260 miljoonaa euroa (4290 kpl) kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, jolloin luku oli 270 miljoonaa. Teollinen hirsi sen sijaan on kasvattanut tilauskantaansa viime vuoden maaliskuun alun 33 miljoonasta eurosta tämän vuoden 40 miljoonaan euroon (730 kpl). Talopakettien keskihinta on ollut nousussa: vuonna 1992 keskihinta oli euroa, vuonna euroa, vuonna euroa, viime vuonna euroa ja tänä vuonna keskihinnan odotetaan nousevan euroon. Puurakentamiseen satsataan Talopakettien osuus omakotiasuntojen rakentamisesta 30 Omakotialoitukset ja talopakettien osuus , 1000 kpl asuntoja p j 1000 Talopakettimarkkinat kuluttajahinnoin (milj. euroa) Taloteollisuuden suhdanneodotusindeksin kehitys (seuraavat 12 kk) /01 5/01 9/01 1/02 5/02 9/02 1/03 5/03 9/03 1/04 5/04 9/04 1/05 5/05 9/05 1/06 5/06 9/06 1/ TALOMYYNTI OMAKOTIALOITUKSET ALOITUKSET TALOPAKETIT E2007 Indeksi on saatu vähentämällä laskuodotukset kasvuodotuksista ( esim % uskoi rakentamisen kasvavan, 6 % laskevan, jolloin indeksiksi tuli 50-6 = 44 ). Rakennustutkimus RTS Oy Rakennustutkimus RTS Oy Rakennustutkimus RTS Oy

11 os. E3 numero 4/2007 Puu&Tekniikka 11 on kasvanut vuoden 1994:n 45 prosentista viime vuoden 67 prosenttiin ja tänä vuonna lukuun uskotaan tulevan vielä yksi prosenttiyksikkö lisää. Ryhmäpäällikkö Mikko Viljakainen Metsäteollisuus ry:n liiketoiminta-alueet ja kilpailukyky -osastolta korostaakin, että metsäteollisuuden herääminen 80-luvulla tuottaa nyt tulosta. Nykyisellä puurakentamisen edistämisohjelmalla pyritään monin tavoin vaikuttamaan puurakentamiseen lisäämiseen. Kaupunkimaiset pientaloalueet ovat vaihtoehto massiiviselle kerrostaloille ja tavoitteen tulisi olla monimuotoinen ympäristö. Kaavoitus on ongelmana monilla alueilla, mutta sen Mikko Viljakainen näkee enemmän tahdon asiana: Oulu on tästä hyvä esimerkki, jossa kaavoituspolitiikka on käsitelty usean kunnan kanssa yhdessä. Kasvualueympäristöt ovat kuitenkin Aarne Jussilan mukaan olleet viime vuosina Omakotitalojen tilauskannan kehitys (Milj. euroa) 1,1 1,3 1,5 1,7 1,9 1,11 1,1 = Sisällä oleva tilauskanta ,3 = Sisällä oleva tilauskanta Hirsitalojen viennin odotetaan kasvavan 34 % tänä vuonna. tuoteteollisuudelle esitettiin pitkä lista asioita, joihin pitäisi kiinnittää huomiota: mm yhteistyön lisääminen rakennusalan suuntaan, työn tuottavuuden kehittäminen ja toimitusvalmiuden parantaminen puisten teollisten tuoteosien osalta. Alan toivotaan panostavan yhdistelmärakentei- Rakennustutkimus RTS Oy omakotirakentamisen kannalta laskualueympäristöjä. Kaikkien suurten kasvualueiden omakotirakentamisen osuus on laskenut kaksi prosenttia vuodessa tällä vuosituhannella. Pääkaupunkiseudulla lasku on ollut seitsemän prosenttia neljän vuoden aikana. Syynä on ollut tonttipula. Puurakentamisen edistämisen seurantaryhmän tammikuisessa kannanotossa puuden ja -rakentamisen kehittämiseen mm. pienkerrostaloja varten yhdessä betoniteollisuuden kanssa ym Vientikohteet lisääntyneet Puisia elementtirakennuksia vietiin tullitilastojen mukaan viime vuonna 178 miljoonalla eurolla, kasvua siinä oli 12 miljoonaa euroa. Tullitilastojen luvuissa on mukana vakuutuksia ja rahteja, joten ne poikkeavat jonkin verran yritysten ilmoittamista luvuista. Puuelementtien osuus viennistä on 22 miljoonaa euroa, projektimyynnin 19 miljoonaa euroa. Merkittävimpiä yksittäisiä vientimaita olivat Saksa, Ranska, Japani, Venäjä ja Pohjoismaat. Pietarin seudun rakennusmarkkinat kiinnostavat suomalaisia rakentajia. Lähellä olevat markkinat ovat Suomen kokoiset ja sielläkin pyritään satsaamaan kohtuuhintaiseen asumiseen, jossa pientalojen osuus olisi puolet. Puurakentamisen perinne ja osaaminen Venäjällä on olemassa ja käynnistysvaiheessa suomalaisen rakennusteollisuuden olisi hyvä päästä projekteihin mukaan. Paikalliset osaajat on kuitenkin löydettävä yhteistyökumppaneiksi. Helppoa Venäjän markkinoille pääsy ei ole, tällä hetkellä tullit käytännössä estävät taloelementtien viennin, toteaa Mikko Viljakainen. Venäjän WTO:n jäsenyys olisi tältäkin osin merkittävä suomalaiselle puutuoteteollisuudelle. Valtaosa viennistä, 134 miljoonaa euroa (ei sis. rahteja tai vakuutuksia), on hirsitaloja. Sen odotetaan tänä vuonna kasvavan noin 169 miljoonaan euroon. Viennin kasvuksi tulee näin 34 %, kotimaassa kasvun odotetaan olevan hiukan hitaampaa, 24 %. Hirsitalojen vientikohteista Japani on menettänyt osuuttaan. Vuonna 2000 sen osuus oli 24 %, viime vuonna luku oli 12 % ja tänä vuonna odotetaan alkuvuoden perusteella 7 % :n osuutta kokonaisviennistä. Samoin Saksan osuus on laskenut vuoden %.sta viime vuoden 15 %:iin. Ennuste tälle vuodelle on 9 %. Voimakkain kasvu on ollut Venäjän viennissä, vuoden 2000 nollasta prosentista tämän vuoden ennustettuun 26 %:iin. Muita hirsitaloteollisuuden viennin kasvualueita ovat Pohjoismaat ja Ranska, kummankin osuus tänä vuonna on kaksitoista prosenttia. Kasvua vuoteen 2000 verrattuna on 5 7 prosenttiyksikköä. Teollisen hirren liikevaihto (Milj. euroa, alv 0 %) Maija-Liisa Saksa KOTIMAA VIENTI Rakennustutkimus RTS Oy Vipusenkatu 17, LAHTI puh fax Ilmestymisaikataulu Numero Aineistot Ilmestyy Teema + jakelu Varaa tilasi! Saha- ja puuntyöstökoneet, sisältää englanninkielisen osuuden, jaossa Lignassa ja Interzumissa Puutavaran kuivaus Puualan koulutus Sahateollisuuden koneet, jaossa Puu ja Bionergiassa Huonekaluteollisuuden näkymät, heloitus, jaossa Habitaressa Materiaalinkäsittely, huolinta ja kuljetukset Pintakäsittely Varaa ilmoituspaikkasi: Maija-Liisa Saksa, puh. (09) ,

12 12 Puu&Tekniikka numero 4/2007 Kellutalot ensimmäisenä Suomessa Loma-asuntomessuilla kesällä 2008 Porin Reposaaressa nähdään ja koetaan valmiina Suomen ensimmäiset kelluvat asunnot, kokonainen kelluvien asuntojen yhdyskunta. Porin merelliseen Reposaareen Ulkomuodoltaan asumukset noudattelevat saaristolaistyyliä. Ne tulevat olemaan kolmea kokoa: vähän vaille 100 neliötä, vähän päälle 120 neliötä ja suurimmat yli 150 neliötä. Rakennukset tullaan rakentamaan kaksikerroksisiksi, jotta asukkaat saavat näkymää pidemmäksi merelle. Ja talon vierustalle kehtaa parkkeerata veneen kuin veneen. Arkkitehtuurista vastaa arkkitehti SAFA Timo Urala. (kuvankäsittely Marina Housing Oy) Vastaavaa asumista muualta maailmasta kyllä löytyy. Kööpenhaminaan ja Lontooseen kellutaloja on tulossa satoja, joista mallitalot ovat jo olemassa. Ruotsissa ovat Marinstaden ja Pampas Marinat jo taloineen olemassa. Yhdysvalloissa kelluvia löytyy vaikka millä mitalla, esim. San Franciscossa. Hollannissa on veneasuntojen lisäksi kelluvia taloja paljonkin, jopa kokonaisia kaupunginosia ollaan suunnittelemassa. Mistään utopiasta ei siis ole kysymys, vaan uudesta tavasta asua ja nauttia meidän leveysasteillamme. Kehittäjänä ja urakoitsijana on hanketta varten perustettu uusi espoolainen yritys Marina Housing Oy. Yrityksen taustavoimina ovat kaksi kovanluokan kotimaista osaajaa, SITO Oy ja Marinetek Oy ja niiden kautta 500 eri alojen asiantuntijaa. SITO on suurten tieprojektien suunnittelija luonnon, vesistöjen ja taajamien ehdoilla. Marinetek Oy puolestaan on suurin venesatamien suunnittelija ja urakoitsija Euroopassa. Yritysten projekteissa tarvitaan yhdyskuntasuunnittelua, kaavoitusosaamista, kunnallistekniikkaa, taloarkkitehtuuria, merellistä osaamista ja timantinkovaa kokemusta sekä kotimaassa että maailmalla. Tämä arsenaali on myös Marina Housing Oy:n käyttövoimana, kertoo toimitusjohtaja Kimmo Anttalainen ja jatkaa: Suuresta mielenkiinnosta kertoo sekin, että samanlaisia kohteita Suomessa meillä on vireillä tusinan verran. Niistä kolme on asemakaavavaiheessa. Porin Reposaaren lisäksi kehittelykohteina ovat: Kotka, Tammisaari (asemakaava vireillä), Meri- Teijo, Pohja, Nauvo, Anttola, Savonlinna, Kuopio, Porvoo, Espoo, Inkoo, Lappeenranta, Hanko, Kirkkonummi, Parainen (kehitteillä) sekä ulkomailla Latvia, Dubai, Venäjä, Tanska... Saaristolaistyylillä Ulkomuodoltaan asumukset noudattelevat saaristolaistyyliä. Niitä tulee olemaan kolmea kokoa: vähän vaille 100 neliötä sekä päälle 120 neliötä ja suurimmat noin 150 neliötä. Siis melko isoja rakennuksia kaikki. Rakennukset tullaan rakentamaan kaksikerroksisiksi, jotta asukkaat saavat näkymää kauemmaksi merelle. Vähän vaille 100 -neliöinen rakennus kannattaa vielä rakentaa kahteen tasoon. Kaikkiin asuntoihin tulee täyskorkea olohuone. Talojen etäisyys toisistaan tulee olemaan 8-10 metriä. Talot ovat omakotitaloja as.oy:ssä. Arkkitehtuurista vastaa arkkitehti SA- FA Timo Urala. Kelluvan rakennuksen pohjana toimii tasainen betoniponttooni. Laatta on betonivuorattu, sisällä tiivis polystyreeni. Kestävyys on sama kuin betonisilloilla eli 50 vuotta. Mutta käytännössä rakentaja lupaa ponttooneille sadan vuoden eliniän ihan varmasti! Kelluvien talojen hintaarvio on vasta arvailujen varassa, mutta neliöhinta asettunee sinne kolmen ja puolen tuhannen euron viivoille. Kysymyksessä eivät siis ole mitkään tavanomaiset mökkilaiturit. Ponttoonit liitetään toisiinsa jäykäksi laataksi. Reposaaren ponttoonit tulevat olemaan cm vahvoja ja uivat puolivälissä, eli puolet ponttoonista on vedenpinnan yläpuolella. Life Style -asumista Marina Housing Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Anttalainen on kelluvien asuntojen sanansaattajana Suomessa ja maailmalla. Me kehitämme kohteet yhdessä asiakkaan tai kunnan kanssa ja toteutamme ne, koska meillä on sellaista kokemusta tältä alueelta, mitä muilla ei ole. (kuva Aarno Vanhatalo) Oikeastaan ponttoonit tulevat olemaan laitureita, pihakkeita, joihin tulee valaistusta, pieniä istutuksia ja istuinpenkkejä. Rakennusten etupuolelle tulevat terassit. Taloihin vievä yhteinen laituri on kuin katu. Tai oikeastaan siitä laituribulevardia mukaileva yhteinen kulkuväylä, jonka leveys tulisi lähentelemään neljää metriä. Se ei siis tule muistuttamaan lainkaan venesataman kolkkoa laituria. Siitä tulee jonkinasteinen viihdekeidas. Näihin tehtäviin Marina Housingissa on palkattuna maan parhaita hortonomeja ja maisema-arkkitehtejä. Lisäksi yhtiöllä on käytettävissään 250 insinööriä, arkkitehtia ja biologia miettimässä ja suunnittelemassa näitä ratkaisuja. Rannalle tullaan rakentamaan kaksi autopaikkaa rakennusta kohden sekä varastotilaa vaikka perämoottoreita, verkkoja ja sellaista varten. Sisäpiirin tietona voi tässä vaiheessa vihjaista, että etäisimpiin taloihin on kaavailtu Suomalaisen metsäteollisuuden muututtava kaikilla tasoilla Metsäliitto-konsernin pääjohtaja Kari Jordan arvioi, että metsäteollisuudessa nähdään lähivuosina useita eri kokoluokan yritysjärjestelyjä, joissa voi olla mukana myös toimialan ulkopuolisia sijoittajia. Samalla hän arvioi, että Suomeen on epärealistista odottaa tulevaisuudessa suuria metsäteollisuusinvestointeja, sillä ne menevät väistämättä sinne, missä on vapaita metsävaroja, suuret markkinat ja paljon kasvupotentiaalia. Finlandia-talolla Metsäpäivien avajaisissa juhlapuheen pitänyt Kari Jordan sanoi, että suomalainen ja globaali metsäteollisuus elää huippusuhdanteessakin vain välttävästi, osin suorastaan kehnosti. Korkeasuhdanteessa kun kaiken pitäisi mennä loistavasti Suomessa toi- mivat metsäteollisuusyritykset sulkevat tuotantolaitoksia, irtisanovat työntekijöitä ja pahimmillaan tekevät tappiota. On syytä vakavasti kysyä, onko yksi Suomen kansantalouden peruspilareista kriisissä, Jordan sanoi. Jordanin mukaan metsäteollisuudella voi olla edessään lupaavakin tulevaisuus, mutta tuo lupaava tulevaisuus ei kuitenkaan enää realisoidu vanhoin lääkkein ja Suomessakin moniin asioihin pitää asennoitua uudella tavalla. Muutoksen on lähdettävä metsäteollisuusyrityksistä itsestään. Monilla muilla teollisuudenaloilla jo vuosikaudet tuttuja olleet ulkoistaminen, yhteisten palveluyksiköiden perustaminen ja myynnin sekä markkinoinnin uudelleen organisoituminen asiakkuuksien ympärille ovat ensimmäiset ja

13 numero 4/2007 Puu&Tekniikka 13 Reposaarella väärä nimi? hall 7.1/booth E52 Lainaan tähän Reposaaren nimen kehittymistä teoksesta REPOSAAREN HISTORIA, jonka kustansi kauppaneuvos Werner Hacklin ja kirjoittivat maisteri Aina Lähteenoja ja kirkkoherra Osk. Pulkkinen. Teos painettiin Frenckelin Kirjapaino Osakeyhtiössä Helsingissä poikeuksellisissa oloissa vuonna Prompt delivery from our production in best quality also in small quantities and special off-standards Kelluvat asuinalueet sijoittuvat Reposaaressa entisen sahan tontin rantaan. Messujen aikana venekanaalin takana oleva alue on kaavailtu parkkialueeksi. (kuvankäsittely Marina Housing Oy) kolmen neljän neliön parkkipaikkaa, minne olisi mahdollisuus ajaa golf-autolla. Mutta tämäkin tieto täsmentyy tulevan suven mittaan. Kelluvien talojen hinta-arvio on vasta arvailujen varassa, mutta asettunee sinne kolmen ja puolen tuhannen euron viivoille. Koko kelluvien projekti Reposaaressa on laadukasta ammatti-ihmisten suunnittelua ja rakentamista sellaisille asukkaille, jotka antavat itselleen luvan erikoisempaan asumismuotoon ja sitäkautta pieneen ylellisyyteenkin. Porin talousalueella neliöhinta saattaa tuntua melko kalliilta, mutta oikeastaan hintaa ei voi verrata mihinkään. On meri, oma venepaikka ja korkealaatuinen ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettu asuntokohde. Tavoitteena on aloittaa kelluvien myynti kaavalupien jälkeen siinä syyskuun loppupuolella. Marina Housing Oy tulee todennäköisesti toimimaan itse myös myyjänä. Taloryppäät toimivat asuntoyhtiöinä Reposaarella kelluvat talot rakennetaan entisen sahan tontin rannalle. Ykkösvaiheessa valmistuu kahdeksan taloa, joista muodostetaan oma asuntoyhtiö. Toisessa vaiheessa perustetaan toisen asunto-osakeyhtiö, mahdollisesti myöhemmin myös kolmas. Talot tullaan myymään asunto-osakkeina. Tällä hetkellä asunnoista ovat kiinnostuneet muunmuassa eläkeläiset sekä entiset tai lopettamista suunnittelevat yrittäjät. Elikkä he, jotka etsivät itselleen ympärivuotista asuntoa sieltä, missä ovat palvelut ja harrastukset lähellä. Ja koska yhteisö on asuntoosakeyhtiö, se on huoleton. Huoltoyhtiö hoitaa lumenpoistot ja vastaavat työt. Kesällä talon viereen voi hankkia oman veneen, millä pääsee kalastamaan ja veneilemään lähisaarille tai aavoille ulapoille. Näistä Kelluvista ratkaisuista Marina Housing odottaa suurta liiketoimintaa. Viennistä kaavaillaan 80 % osuutta liikevaihdosta. Marinetek Oy: llä, jonka kanssa yritys toimii yhdessä, on toimintaa ja jälleenmyyntiä 30 maassa. Marinetek Oy on suomalainen yritys Marina Housing Oy:n tapaan. Se on Euroopan johtava venesatamien valmistaja ja urakoitsija. Kelluvat rakennukset ovat uudenlainen, hieman ylellisempi tapa asua yhdyskuntana meren päällä, mutta tanakasti rantaan ja maallisiin toimintoihin ankkuroituna. Lisätietoja: Projektipäällikkö Kirsi Sainio-Taskinen gsm Reposaaren nimi tavataan ensi kerran Olaus Magnuksen kartassa vuodelta 1539 muodossa Refze. Sitten Juhana Herttua antoi saaren Ulvilan porvareille nautittavaksi ja käytettäväksi Tässä etuoikeuskirjeessä esiintyy saaren nimi muodossa Reffzöö. Porin porvarien Erik XIV:lle lähettämässä kirjelmässä he käyttävät muotoa Repsöö. Erik XIV Porin porvareille antamassa etuoikeuskirjeessä saaren nimi esiintyy muodossa Räfzöö. Juhana III antamassa etuoikeuskirjeessä Porin porvareille käytetään nimeä Räffzöö. Edellämainitut nimet tuovat kuitenkin mieleen saksankielisen Reff-sanan, joka merkitsee reivi, riutta eli särkkä, eli sen mukaan saaren nimi pitäisi olla Refsö, koska saari oli alkujaan kiviriutta rannan suunnassa. Reposaaren pääluoto on syntynyt ja muodostunut merestä vähitellen kohoaville kallioriutoille, joille ristiaallokko vuosisatojen vieriessä kokosi kiviä ja soraa multakerroksen alustaksi, jotta kasvullisuus saattoi versoa ja levittäytyä sen pinnalle yhä suuremmalle alalle, kirjoittaa kirkkoherra Pulkkinen Reposaaren historiassa. Ilmeisesti saaren nimeksi on kuitenkin hyvin aikaisin vakiintunut ruotsalainen muoto Räfsö, joka merkitsee repo- eli kettusaarta. Repo itäsuomalaisena sanana on kuitenkin vieras sana Porin seudulla. Reposaari olisi näinollen väärä suomennos. Oikeampi nimi olisi Särkkäeli Riuttasaari Osk. Pulkkisen mukaan. Reposaarilaisten mukaan vieläkin oikeampi nimi saattaisi olla RÄPSÖÖ. Reposaari-muotoa lienee ensi kerran käyttänyt Porin alkeiskoulun kollega A. W. Lindgren v 1864 julkaisemassaan kirjassa Kuvaelmis Suomen maakunnista. Yleisempään käyttöön Reposaari tuli 1870-luvulla, jolloin mm. Satakunta-lehti rupesi sitä käyttämään. Ennen Reposaari-nimeä oli käytössä sellaisia nimiä kuin Räpsiö, Räpsöö, Repsöö, Räpsyy ja kaiketi muitakin nimiä. Räpsöö on reposaarilaisten yleisesti käyttämä jonkinlainen lempinimi edelleenkin, kertoo Reposaari-yhdistyksen puheenjohtaja Jorma Korpioja. REPOSAAREN REELIN- KI loma-asuntomessujen nimenä on kovinkin osuva. Reelinki on laivan ulkolaipio. Ja tuo Reposaaren messualue on räpsööläisten juhlapuiston rannalla niinkuin reelinki laivassa. Mielestäni kiva paikallinen nimi loma-asuntomessuille. Kivahan Räpsöön Reelinki -nimikin olisi, vaikkei niin skarppi. Reposaaren tie siltoineen on ajankohtainen sekin, koska se täyttää näinä aikoina 50 vuotta. Tiehän yleensä tuo, mutta useampi räpsööläinen henkilö on kertonut, että tie on myös vienyt. Reposaaressa on ihmisillä kuitenkin hyvin tiivis yhteishenki. Huolimatta lähdöistä ja tuloista Reposaaren henki on silti säilynyt. Porin 450-vuotisjuhla 2008 Juhana Herttua perusti Porin kaupungin v Yksi kaupungin vuosijuhlan päätapahtumista on Loma-asuntomessut Reposaaressa. Mutta tietysti Pori tarjoaa vuosijuhlissaan montaa muutakin tapahtumaa. Niistä tulemme kertomaan tulevissa numeroissamme, toki kuitenkin pääaiheenamme Porin suunnasta tulee tässä lehdessä olemaan Reposaaren loma-asuntomessut. Aarno Vanhatalo helpoimmat kotiläksyt yrityksille. Samalla yhtiöiden strategiapohdintaa on vietävä monella tasolla eteenpäin ja syvemmälle, Jordan korosti. Yritykset joutuvat miettimään uudelleen myös suhtautumistaan arvoketjun eri osiin. Onko laaja-alainen suurtuotanto oikea strateginen lähtökohta vai jalostusarvon maksimointi kapeammalla liiketoimintoportfoliolla? Tekeekö yleensä ottaen suuruus ja globaali läsnäolo onnelliseksi vai onko tulevaisuuden kannattavuuden taustalla pikemminkin notkea toimintakyky ja tiukka fokusoituminen, Jordan kysyi. Suomalaisyhtiöt mukana järjestelyissä Viimeksi kuluneen parin vuoden aikana metsäteollisuus on myös ollut paikallisten, alueellisten ja globaalien yritysjärjestelyjen pelikenttä. Nuo järjestelyt erilaisissa kokoluokissa ja mittakaavoissa tulevat Jordanin mielestä edelleen jatkumaan eivätkä Suomessa toimivat yhtiötkään voi jäädä täysin järjestelyjen ulkopuolelle luvulla maailman metsäteollisuudessa on tehty lähes 400 erilaista yritysjärjestelyä ja niiden arvo on noin 140 miljardia euroa. Todennäköistä on, että näemme lähivuosina useita pienempiä järjestelyjä ja lisäksi järjestelyissä saattaa yhä useammin olla mukana toimialan ulkopuolisia sijoittajia. Heidän kannaltaan nykyiset metsäyhtiöiden alhaiset arvostukset ja toisaalta vanhanaikainen sekä sirpaloitunut rakenne saattavat tarjota kiinnostavia yhtälöitä ja mahdollisuuksia rikkoa perinteisiä toimintamalleja, Jordan arvioi. HANS BRÜGMANN GMBH & CO. Screw Manufacturer Auf der Heide 8/ Büchen Germany Tel. +49 (0) 4155 / Fax: -80

14 14 Puu&Tekniikka numero 4/2007 Uusi messutapahtuma materiaalien jatkojalostukseen Teollisuuden pintakäsittelyn ja korroosioneston Pinta 08 saa rinnalleen uuden Materia 08 -messutapahtuman. Helsingin Messukeskuksessa pidettävässä ammattimessujen kokonaisuudessa ovat samaan aikaan myös tuttu FinnTec 08 sekä uudet muovialan PlasTec 08 ja työkalualan vielä nimetön messutapahtuma. Viiden messun kokonaisuudesta hyötyvät sekä kävijät että näytteilleasettajat, jotka tavoittavat yhdellä kertaa kaikki alan ammattilaiset. Kävijät pääsevät samalla lipulla tutustumaan kaikkiin messuihin. Jo kuusi kertaa aikaisemmin järjestettyjen Pinta-messujen tuoteryhmistä juuri materiaalitekniikka on ollut vahvassa kasvussa. Se onkin päätetty eriyttää omaksi tapahtumakseen. Nyt maamme edistyksellinen ja ennakkoluuloton materiaalituotanto on saamassa aivan oman messun, joka sijoittuu Helsingin Messukeskuksessa luontevasti teollisuustapahtumien muodostamaan kattavaan kokonaisuuteen, toteaa Materia 08 -messujen järjestelyistä vastaavan Expomarkin toimitusjohtaja Ari Juva. Materia 08 keskittyy tarjonnassaan materiaalien jatkojalostukseen ja eri käyttökohteisiin. Messujen tuoteryhminä ovat kaikki materiaalit: teräkset, kuparit, kuparimetallit, muovit, kumit, komposiitit, lujitemuovit, keraamiset materiaalit, puu ja betoni. Muita tuo- Sormijatkoslinjat Nopea-asetteiset Suorituskykyiset Huippulaatuiset Vakuuttavaa GRECON sormijatkostekniikkaa! Suurinta tarkkuutta ja parhainta arvonnousua. Laitteistotyypit kaikille tuotantomäärille ja eri menetelmille, tehokkaaseen valmistukseen kaikille puulajeille, pehmeille ja koville. Täydelliset sormiliitokset myös huipputehoilla, jopa 180 kpl/min ja 30% liimansäästö nerokkaan Flankenjet -liimaus-yksikön ansiosta. Nopea asettaa ja helppo käyttää. GRECON Holzoptimierung Nord GmbH & Co.KG, Tel.:+49(0)5181/939-0, Awutek Oy, Montiskalankatu 7, Raisio Puh , Fax , teryhmiä ovat puolivalmisteet, kuten levyt, valut, profiilit, putket, kalvot sekä hitsaus ja muu liittäminen, materiaalitekniikan laitteet ja tarvikkeet sekä tarkastus- ja testauslaitteet ja - palvelut. Materia 08 antaa vinkkejä ja ideoita, oli sitten kyse materiaalien ominaisuuksista, hinnasta, ulkonäöstä, laadusta tai kestävyydestä. Messuilta löytyy uutta tietoa suunnittelijoille, muotoilijoille, alan asiantuntijoille, työntekijöille ja päättäjille. Uskomme tapahtuman kiinnostavan erityisesti telakka-, rakennus- ja konepajateollisuuden ammattilaisia, tuoteteollisuuden ja materiaalien asiantuntijoita, suunnittelijoita ja tuotekehittäjiä, rakennesuunnittelijoita ja arkkitehtejä sekä kunnossapitohenkilöstöä, laadunvalvojia ja ympäristö- ja työsuojeluhenkilöitä, Ari Juva listaa. Materia 08 -messujen suunnitteluryhmässä ovat edustettuina alan keskeiset toimijat: Tapio Korpinen Luvata Oy:stä, Anja Klarin-Henricson Pöyry Energy Oy:stä, Simo-Pekka Hannula Teknillisestä korkeakoulusta, Heikki Ranta Inspecta Oy:stä sekä Anneli Ojapalo Perlos Oy:stä. Tapahtuman yhteydessä järjestetään materiaaliasiantuntijoille runsaasti seminaareja, työnäytöksiä ja tietoiskuja. Suunnitteilla ovat mm. VTT: n, ASM Finlandin ja TEKESin materiaalitekniikan huippuseminaarit. SCANFORMA-muotoilukilpailu on Scanfinn Oy:n järjestämä kutsukilpailu muotoilun korkeakouluopiskelijoille, joille suomalaisen muotoilutuotteen ja arjen esteettisyyden ja ergonomian yhdistäminen ovat sydämen asioita. Kilpailussa suunnitellaan ovi- ja ikkunapainikemallisto pintakilpineen. Kilpailuohjelma on laadittu yhdessä teollisuustaiteen liitto Ornamon kanssa. Kilpailun järjestäjä, Scanfinn Oy on Scancerco-konserniin kuuluva vuonna 1976 perustettu suomalainen ovi-, ikkuna- ja rakennusteollisuuden helatoimittaja. Yritys panostaa vahvasti tuotekehitysyhteistyöhön yhdessä asiakasyritystensä kanssa, joiden joukossa ovat kaikki merkittävimmät suomalaiset ovi- ja ikkunatehtaat. Muita tärkeitä asiakasryhmiä ovat talotehtaat, rakennus-, huolto- ja isännöintiliikkeet sekä arkkitehdit ja suunnittelijat. Yrityksen päätuoteryhmiä ovat painikkeet, sulkijat, saranat, tiivisteet ja raken- Penope Oy, Tupalankatu 9, Lahti, Puh , Fax , SCANFORMA-muotoilukilpailu yhdistää suomalaisen muotoilun ja arjen käyttöesineen nusvarusteet. Yrityksen vahvuutena ovat laadukkaat tuotteet, erinomainen toimitusvarmuus ja luotettavat yhteistyökumppanit. Meneillään olevassa kilpailussa etsitään tuotantoon innovatiivista suomalaisen muotoilun painikemallistoa, jolla kilpailun järjestäjä haluaa tuoda suomalaisia muotoilutuotteita ja tulevia muotoilun kykyjä suuren yleisön tietoisuuteen. Malliston suunnittelun punaisena lankana toimii suunniteltavan sarjan yhtenäisyys ja käytettävyys innovatiivisen ja ergonomisen muotoilun ohella. Kilpailu on käynnistynyt helmikuun 19. päivänä ja kestää toukokuun puoleen väliin. Kilpailutulokset julkistetaan Kilpailu on järjestetty kutsukilpailuna. Mukaan on kutsuttu seuraavien oppilaitosten muotoilualan opiskelijat: Hämeen ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Taideteollinen korkeakoulu Lapin yliopisto Kilpailuun ilmoittautuminen päättyi Mukaan kilpailuun ilmoittautui puolentoistasataa muotoilun opiskelijaa kaikista mukaan kutsutuista oppilaitoksista. Oppilaitosten SCANFORMA-infot kilpailuun osallistuville ovat paraikaa käynnissä. Kilpailussa suunnitellaan teolliseen tuotantoon soveltuvat, niin julkiseen kuin yksityiseen tilaan sopivat ovi- ja ikkunapainikkeet pintakilpineen. Kokonaisen sarjan suunnittelulla halutaan luoda muotoilultaan yhtenäinen ja kattava ovi- ja ikkunapainikemallisto pintaheloineen. Kilpailuun voi osallistua yhdellä tai useammalla ennen julkaisemattomalla työllä. SCANFORMA-kilpailun tärkeimpänä arviointiperusteena on löytää teolliseen tuotantoon sopivia muotoilutuotteita, joissa innovatiivisuus, käytettävyys, kaupallisuus, ergonomia ja oivaltava muotoilu tukevat suomalaisen muotoilun sanomaa. Myös tuotteiden tuotantotekninen muunneltavuus on hyvä huomioida kilpailutöissä. Tuomaristossa kilpailutöitä arvioivat: Seppo Koho, sisustusarkkitehti SIO Pekka Harni, teollinen muotoilija TKO, arkkitehti Santeri Lipasti, arkkitehti, SAFA Susanna Vento, toimittaja, sisustussuunnittelija SI, Avotakka Leila Mäenpää, suunnittelija, markkinointipäällikkö, Pihlavan Ovi Oy Taina Auvinen, markkinointipäällikkö, Fenestra Oy Tapio Juujärvi, tuotepäällikkö, Scanfinn Oy. Kilpailua koskevat sivut löytyvät osoitteesta: Lisätietoja antavat: kilpailusihteeri Arja Juujärvi, ja toimitusjohtaja Jouko Miettinen, Bestwood SUMMIT Kongressi- ja konserttikeskus Sibeliustalo, Lahti Maanantai, Huonekalu- ja sisustusliiketoiminnan mahdollisuudet Seminaari Huonekaluyritysten tilanne, tavoitteet ja selviämisprosessit Huonekalualan markkinatilanne nyt ja tarvekartoitus (Bestwoodin selvitykset Suomessa, Pietarissa, Ruotsissa ja Norjassa) Workshopit (Miten me sen teemme) Design-prosessit (Alustajat: Massimo Imparato/Harri Kalliomäki) Markkinoinnin ja jakelun tarpeet Logistiikka kilpailutekijänä Ulkoistaminen (Alustajat: Jori Keckman, Lundia/Jarmo Ylivainio, Isku) Yhteenvetokeskustelu seminaarista ja jatkotoimista sopiminen Tiistai, Valmistaloalan ja rakennuskomponenttialan liiketoiminnan mahdollisuudet Seminaari Alan toimijoiden tilanne, tavoitteet ja selviämiskonse ptit(bestwoodin selvitykset suunnittelijoiden, arkkitehtien ja rakennusalan asiakkaiden tarpeista Suomessa) Workshopit (Miten me sen teemme) Ympäristövaatimukset Energiatalouden vaatimukset Tulevaisuuden koti Yhteistyö ja verkostoituminen Yhteenvetokeskustelu seminaarista ja jatkotoimista sopiminen

15 numero 4/2007 Puu&Tekniikka 15 Teijo-Talot Pohjanmaa Oy:n tehdas avattiin lokakuussa Halsualla. Teijo-Talot -konseptin ytimenä on patentoitu menetelmä, jonka avulla jämerälle perustukselle tehty talo voidaan nostaa kokonaisena kuljetusalustalle. Tämä mahdollistaa sen, että talo voidaan rakentaa tehtaalla sisätiloissa valmiiksi asti. Loppuun saakka viimeistelty talo siirretään perustuksineen suoraan asiakkaan tontille. Tällä toimintatavalla Teijo-Talot muuttaa oleellisesti alan perinteisiä käytäntöjä. Uudenlainen valmispuutalo Perhossa aloitti viime vuonna toimintansa Jarkko Sivulan perustama Perhox Oy, jonka tuotteena on uudenlaiseen rakenteeseen perustuva täyspuutalo. Perhox Oy:n tuotteen taustalla on Jofalock patentti. Keksinnön pohjalta Perhox Oy on kehittänyt uudenlainen liimapuun seinärakenteisiin. Valmis liimapuu muodostuu neljästä eri osasta tuotettuna kahden kokoisesta tukista. Liimapuuaihion runko kasataan ensin kahdesta isommasta osasta mekaanisella liitoksella sydänpuut ulospäin ja liimataan päälle ja alle tulevien uritettujen liitospalojen kanssa yhteen. Tällä tavalla tehty rakenne lukittuu siten, että liimaa ei välttämättä tarvita kaikkiin saumoihin. Liimaamaton liitos kahden ison runkopalan välillä hengittää vapaasti ja kun palaset ovat sydänpuoli ulospäin, ei halkeilemisesta tai vääntyilemisestä ole haittaa. Perhoxin tuotteessa on monia etuja. Uudenlainen tukin sahaustapa säästää materiaalia. Normaalin lamellihirren valmistamiseen tarvitaan sahaustekniikasta riippuen kertainen määrä tukkia valmiiseen hirren määrään ver- rattuna. Perhoxin sahaustekniikalla tukkia tarvitaan vain kertainen määrä valmiiseen tuotteeseen. Perhox -talojen seinät tehdään pääosin yli 20 cm:n paksuisesta puusta. Talon seinässä on sydänpuu aina pinnassa. Kokonaisvaikutelma on jyhkeä ja samalla luonnollisen lämmin. Hengittävyyden varmistava rakenne Uudenlaisten tuotteiden yhdistämisellä voidaan löytää asiakkaille todella hienoja tulevaisuuden tuotteita on monille puutalon ostajalle tärkeä asia. Tehokas raaka-aineen käyttö pitää hintakilpailukyvyn hyvänä. Perhoxin tuotteessa käytetyn Jofalock - patentin taustalla on Porin seudulla asuva keksijä Jorma Fagerroos. Puuntyöstökoneiden suunnitteluun erikoistunut yrittäjä ja keksijä on ollut vahvasti mukana kehittämässä Perhoxin tuotetta ja tuotantolinjoja. Jorma Fagerroos toteaakin, että uudella tekniikalla puumateriaali pystytään käyttämään tehokkaasti. Lisäksi sivutuotteena saadaan pelletin raaka-ainetta huomattavasti aiempia menetelmiä enemmän. Fagerroos kertoo, että Jofalock -keksintöön perustuva Perhox Oy:n täyspuutalo on ekologinen sekä valmistusvaiheissa että käytössä. Todella innostunut Fagerroos kertoo olevansa Perhoxin ja Teijo-Talon yhteistyöstä. On mukava nähdä, että tällaisella yhteistyöllä talonrakennusalalle voidaan tuoda todella jotakin uutta, hän toteaa tyytyväisenä. Jorma Fagerroos kertoo olevansa tyytyväinen myös siitä, että Jarkko Sivulan tapaiset nuoret yrittäjät ovat valmiit kehittämään toimialaa ja panemaan itsensä likoon Perhox Oy:n toimitusjohtajana toimii Jarkko Sivula, joka paneutui Jofalock -menetelmään insinööriopintojensa yhteydessä Seinäjoella. Opinnäytetöiden jatkoksi menetelmän ympärille perustettiin yritys, jonka yhtenä osakkaana ja samalla toimitusjohtajana Jarkko Sivula on. Teijo-Talot Oy:n talokonseptin kehittäjä on Lasse Ojanen, jonka perustama Teijo-Talot Oy toimii Perniössä. Lasse Ojanen pitää Perhox Oy:n täyspuutalorakennetta todella mielenkiintoisena. Uskon, että Perhoxin ja Teijo-Talojen tapaisten uudenlaisten tuotteiden yhdistämisellä voidaan löytää asiakkaille todella hienoja tulevaisuuden tuotteita, Ojanen innostuu. Yrittäjillä täytyy vain olla sisua ja ennakkoluulottomuutta viedä asioita eteenpäin, hän jatkaa. Terät ja terähuollot metsäteollisuuteen Sandvik vannesahanterät Pyöröterät Raaminterät Robert Huberin tie 1, Vantaa Tel , Fax Stora Ensolle ja Neste Oilille yhteinen koelaitos Stora Enso on allekirjoittanut sopimuksen Neste Oilin kanssa kehittääkseen teknologiaa uuden sukupolven biopolttoaineiden tuottamiseksi. Hakkuujätepohjaisilla biopolttoaineilla on tarkoitus korvata liikenteen fossiilisia polttoaineita ja näin vähentää kasvihuonepäästöjä. Yhteistyön ensimmäisessä vaiheessa suunnitellaan ja rakennetaan koelaitos Stora Enson Varkauden tehtaalle. Yhtiöt omistavat laitoksen puoliksi. Sen odotetaan käynnistyvän vuonna Stora Enso on uranuurtaja kehittäessään liiketoimintaansa uuteen suuntaan liikenteessä käytettäviin biopolttoaineisiin. Näin konserni voi hyödyntää osaamistaan ja pitkää kokemustaan metsäteollisuuden ja puunhankinnan saralta kehittääkseen uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkeessa hyödynnetään Stora Enson, Neste Oilin ja VTT:n osaamista puuperäisen biopolttoaineen tuotannon kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi. Stora Ensolle ja Neste Oilille Euroopan kasvavat biopolttoainemarkkinat tarjoavat lupaavan ja kestävän liiketoiminta-alueen. Yhtiöt tarjoavat huippuluokan tuotteita ja laajan raaka-ainepohjan tyydyttämää kasvavaa kysyntää. Noin 14 miljoonaa euroa maksava koelaitos yhdistetään Varkauden tehtaan energiainfrastruktuuriin. Laitoksen tuottaman kaasun määrä vastaa noin kotitalouden lämmittämiseen tarvittavaa energiamäärää ja vähentää paikallisia kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi. Yhtiöt aikovat rakentaa kaupalliseen tuotan- toon tarkoitetun laitoksen jonkin Stora Enson tehtaan yhteyteen. Tämä tapahtuu sen jälkeen kun hankkeen ensimmäinen vaihe on saatu päätökseen, tekniset haasteet on ratkaistu ja kumppanit ovat keränneet riittävästi tietoa koelaitoksen toiminnasta. Yhtiöt aikovat jakaa myös kaupallisen tuotantolaitoksen omistuksen puoliksi. Stora Enson tehtävänä on hankkia puuperäistä biomassaa laitoksen raakaaineeksi sekä hyödyntää prosessissa tuotettu lämpö tehtaallaan. Stora Enso hankkii puuperäisen biomassan metsistä, jotka täyttävät ekologiset vaatimukset. Neste Oilin tehtävänä on biopolttoaineen jalostaminen lopputuotteeksi ja tuotteen myynti markkinoille. Euroopan Unioni on asettanut tavoitteen, jonka mukaan 5,75 % (18 miljoonaa tonnia) liikenteen käyttämistä fossiilisista polttoaineista pitäisi korvata biopolttoaineilla vuoteen 2010 mennessä. Vuoteen 2020 mennessä osuuden on määrä nousta 10 %:iin. Tämä merkitsisi fossiilisten polttoaineiden korvaamista 30 miljoonalla tonnilla biopolttoaineita ja siten edellyttää biopolttoainetuotannon merkittävää lisäämistä. Biopolttoaineiden käytöstä aiheutuvia päästöjä pidetään hiilen suhteen neutraaleina, koska hiilidioksidi on kierrätetty ilmakehän läpi, josta kasvavat puut sen varastoivat. Tämä on osa normaalia hiilen kiertoa ilmakehässä. Fossiilisten polttoaineiden käyttö puolestaan tuo uutta hiiltä ilmakehään hiilidioksidin muodossa.

16 16 Puu&Tekniikka numero 4/2007 Lyhyesti Puu- ja rakennustuotteet kohti Euroopan sisämarkkinoita Puutuotteet tulevat eurooppalaisen tuotehyväksyntäjärjestelmän (CE-merkinnän) piiriin vuosina Kuluvan vuoden aikana CE-merkinnän piirissä ovat jo puulevyt, naulalevyrakenteet, kertopuu, puiset lattianpäällysteet, liimapuu, sahatavara sekä puupaneelit ja -verhoukset. Puurakenteiden eurooppalaiset suunnitteluohjeet (Eurocode 5) otetaan rinnakkaiskäyttöön vuosina Puu- ja rakennustuotteiden eurooppalaisella standardisoinnilla poistetaan kaupan teknisiä esteitä Euroopan sisämarkkina-alueella. Yhdenmukainen puutuotteiden tuotehyväksyntäjärjestelmä (CE-merkintä) ja puurakenteiden suunnitteluohje (Eurocode 5) edistävät Euroopan sisämarkkinakauppaa ja vahvistavat Suomen vientipainotteisen teollisuuden kilpailukykyä. Pintakäsittelylaitoksen päästö- ja toimintakykytutkimus (PPT 2004) Vaikka kuivaus on yksi vanhimmista prosessiteollisuuden yksikköprosesseista ja sitä on tutkittu suhteellisen paljon, tutkimukseen ja mittaukseen perustuvaa tietoa puumateriaalien pintakäsittelystä ei ole ollut aikaisemmin saatavissa. PPT2004 -projektin lähtökohtana olikin selvittää erityyppisten pintakäsittelylinjojen kokonaisvaltainen ilmastoinnin sekä kuivausprosessin tila. Kolmivuotinen hanke oli jaettu kahteen osaan. A-osa alkoi ja kesti toimenpiteiden osalta ja raportoinnin osalta asti. Välittömästi A-osan toiminnallisen osuuden jälkeen alkoi hankkeen B-osa, joka kesti asti. Työterveyslaitoksen Oulun aluetoimipiste suoritti hank- Suomen neljän eri vuodenajan vuoksi ilman suhteellinen kosteus vaihtelee hyvin voimakkaasti. Tämä aiheuttaa puutuotealan pintakäsittelyprosesseissa merkittäviä tuotannollisia ongelmia. Suomen neljän eri vuodenajan vuoksi ilman suhteellinen kosteus vaihtelee hyvin voimakkaasti. Tämä aiheuttaa puutuotealan pintakäsittelyprosesseissa merkittäviä tuotannollisia ongelmia. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tutkimus- kehitys- ja täydennyskoulutusyksikön puutuoteosaston projektipäällikkö Hanna Parikka selvitti PPT2004-hankkeen tuloksia asiantuntijoille Ylivieskassa. keessa hajapäästömittauksia, keräsi tietoa turvallisuusjohtamisesta ja teki vetovoimaisuuskyselyn. Virtausmallinnukseen erikoistunut Process Flow Ltd Oy mallinsi kuivausuunin simuloinnin, Tekniikan Tohtori Leena Uotila toimi kemian asiantuntijana ja Lvis Insinööri Hannu Marjakangas lvi-asiantuntija. Hankkeen aikana mitattiin yhteistyöyritysten pintakäsittelylinjojen tulo- ja poistoilmojen virtausnopeudet, tilavuusvirrat, lämpötilat, kastepisteet, suhteelliset ja absoluuttiset kosteudet sekä uunitaseet eri vuoden aikoina. Lisäksi selvitettiin koko pintakäsittelytilan tulo- ja poistoilmavirtaukset, joiden perusteella voitiin laskea ilmastoinnin tasapainotila. Levysepänkatu 20, JÄRVENPÄÄ puh , fax Tuloksia heti tutkimusten aikana Hankkeen tulokset olivat hyödynnettävissä jo hankkeen aikana. Yritykset saivat tutkittua tietoa pintakäsittelylinjan toiminnasta ja heillä oli ja on mahdollisuus tehdä pintakäsittelylinjan ja hallitilan kokonaisvaltaisia ratkaisuja omassa tuotannossaan. Hanke on lisännyt puutuotealan kilpailukykyä mm. parantamalla pintakäsittelyn laatua paremmin, hallittavan tuotantoprosessin on ansiosta. Erilaisilla mittauksilla ja toimenpiteillä on edesautettu hallittua siirtymistä ympäristöystävällisiin pintakäsittelyaineisiin sekä parannettu työskentelyilman laatua ja työssä viihtymistä. Prosessin ja teknologian muutoksen yhteydessä onkin otettu monipuolisesti myös työympäristöasiat huomioon. Mekaanisen metsäteollisuuden alalla tällainen tekniikan ja työolojen yhtäaikainen kehittäminen on harvinaista. Pintakäsittelylinjan ja kuivausprosessin toimintaan kehitettiin uutta tekniikkaa Pintakäsittelylinjan mittauksista syntyi hankkeen aikana mittauspalvelu, jota tullaan myymään sekä hankeyrityksille että hankkeen ulkopuolisille puu- ja metallialan pintakäsittelyä tekeville yrityksille. Mittauspalvelu käsittää pintakäsittelylinjan kuntotestin. Kuntotestissä kartoitetaan projektissa luoduin mittausmenetelmin yrityksen pintakäsittelylinjan ja -hallin olosuhteet mittaamalla pintakäsittelylinjan tulo- ja poistoilmat sekä uunien sisäiset virtaukset ja niiden ilmanolosuhteet. Mittalaitteilla voidaan mitata sekä taso-, kerros-, että riippulinjauuneja. Mitattujen tietojen perusteella voidaan muodostaa kokonaiskuva pintakäsittelylinjan uunien ja koko tilan toiminnasta. Mittauksien avulla on myös mahdollista tehdä mm. yrityskohtaisia ajoarvotaulukoita sekä raportoida mahdollisista vioista ja ongelmista heti paikan päällä. Hankeeseen osallistuivat ET-Maalaus Oy, Kensapuu Oy, LTM Company Oy, Matti-Ovi Oy, Mellano Oy, Närppes Nordwood Oy Ab, Puusepänliike Hirviset Oy, Sasmetor Oy, Teknos Oy, Tiivituote Oy, Topi-Kalustaja Oy, UPM-Kymmene Wood Oy ja Värikyrö Oy sekä CENTRIA, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tutkimus- kehitys- ja täydennyskoulutusyksikkö. Hankkeen rahoittajina toimivat Tekes ja hankeyritykset. Hankeyritysten osuus oli noin 40 %. Teknos Nova Coil TNC Oy Teknos Nova Coil TNC Oy:n tutkimuspäälliköksi on nimitetty DI Kaj Lindeqvist ja avainasiakaspäälliköksi FM Kimmo Saramäki. TNC kuuluu Teknos-konserniin ja vastaa coil coating- liiketoiminnasta. Nurmela Oy Harri Salminen on nimitetty myyntipäälliköksi alkaen vastuualueenaan kotimaiset asiakkaat. Aikaisemmin Salminen on toiminut Stemma Tampereen myymäläpäällikkönä. UPM:n Puutuotetoimiala UPM:n Puutuotetoimialan uudeksi toimialajohtajaksi on nimitetty Matti Lindahl. Hän on aiemmin toiminut useissa johtotehtävissä UPM:n paperi- ja jalostustoimialoilla. Matti Lindahl on UPM:n johtajiston jäsen ja raportoi toimitusjohtaja Jussi Pesoselle. Puutuotteiden toimialajohtajana vuodesta 2004 toiminut Harald Finne lopettaa yhtiön palveluksessa. Johtajavaihdoksen taustalla ovat toimialan strategiaa koskevat näkemyserot. Samassa yhteydessä Puutuotetoimiala jaetaan kahdeksi erilliseksi liiketoiminta-alueeksi. Vaneriliiketoiminnan johtajaksi on nimitetty Arto Juvonen. Hän on viimeksi vastannut UPM:n Venäjän toiminnoista ja toiminut ennen sitä pitkään vaneriteollisuuden eri johtotehtävissä. Sahaliiketoiminnan johtajaksi on nimitetty Tuomo Visanko. Hän on viimeksi toiminut Puutuotetoimialan tuotantojohtajana. Lapin TE-keskus Kauppa- ja teollisuusministeriö on nimittänyt diplomiinsinööri Terho Liikamaan LapinTE-keskuksen yritysosaston osastopäälliköksi lukien. Yritysosasto tukee rahoitus-, neuvontaja koulutustoimenpiteillä pkyritysten toiminnan kehittymistä sekä yritysten kansainvälistymistä. Liikamaa on aikaisemmin toiminut muun muassa Kone Oy:ssä, Lapin Lääninhallituksessa, Matkailun Kehitys Lappi Oy:ssä ja kauppa- ja teollisuusministeriön Lapin yrityspalvelun piiritoimistossa. Vuonna 1994 Liikamaa tuli yritysneuvojaksi Lapin TE-keskukseen, jossa hän on hoitanut myös yritysosaston osastopäällikön tehtäviä. Ura putkessa? Lähetä nimitystiedot Kimmo Janas puh. (09)

17 numero 4/2007 Puu&Tekniikka 17 osa 4 Metsämahtien synty Kansainvälinen kauppa, ja sen myötä suomalaisten puutavaran vienti, kasvoi rajusti 1800-luvulla. Kasvuun vaikuttivat monet eri tekijät. Englanti alensi puutavaran tuontitulleja reilusti 1840-luvulla. Parikymmentä vuotta myöhemmin ne poistettiin kokonaan. Monet valuutat sidottiin kultakantaan. Infrastruktuuri kehittyi voimakkaasti: kanavat, rautatiet, höyrylaivat ja lennättimet tehostivat kansainvälistä kaupankäyntiä. Väestön nopea kasvu kasvatti markkinoita: eurooppalaisten määrä nelinkertaistui välisenä aikana 450 miljoonaan. Kansainvälinen kauppa viisikymmenkertaistui samaan aikaan. Suomalaisten puutavaran vienti kaksinkertaistui välisenä aikana. Suomi ei silti pärjännyt markkinaosuuksien taistossa, sillä Ruotsi kasvatti vientiään Suomea huomattavasti nopeammin. Englanti oli esimerkkinä luvun Suomessa teollistamisessa ja talouselämän elvyttämisessä. Teollisuus työllisti mallimaassa jo luvulla 40 prosenttia työväestöstä ja teollisuuden osuus kansantuotteesta oli 35 prosenttia. Suomessa samoihin lukuihin päästiin sata vuotta myöhemmin. Englanti ajoi voimakkaasti vapaa-kauppaa saadakseen markkinoita omille tuotteilleen sekä edullisia raaka-aineita teollisuudelleen. Teollisuusaristokratian uranuurtajat Sahateollisuuden kehityksessä Suomessa on havaittavissa kaksi linjaa. Kauppahuoneet, laivanvarustajat ja sahateollisuus löysivät toisensa. Näiden liittoutumien huippu saavutettiin 1800-luvun puolivälissä. Esimerkiksi Viipurissa Hackman & Co hallitsi yhdessä viiden muun Viipurin kauppahuoneen kanssa 80 % Itä-Suomen ja puolta koko Suomen sahateollisuudesta. Tässä kasvussa merkittävä rooli oli leski Maria Elisabeth Hackmanilla, joka johti kauppahuoneen Suomen suurimmaksi sahatavaran viejäksi. Perinteisestä porvaristosta eriytyi täysiverisiä sahakapitalisteja, jotka eivät juuri toimineet muilla aloilla. Heistä merkittävimmät uranuurtajat olivat E.J. Längman ja N.L. Arppe. Arppe oli todellinen Pohjois-Karjalan metsäseutujen valtias, jolla oli oikeus laskea liikkeelle omaa setelirahaa ja jonka oikeuksia kansan silmissä rajoittivat korkeintaan Ukko Gruunu lännessä ja Venäen tsaari idässä. Molemmat sahakapitalistit olivat perinteiselle porvaristolle todellinen huolen aihe, sillä puh- N.L. Arppe 1800-luvulla: Ei voi olla yhtaikaa sahayrittäjä ja kunniallinen mies. taina sahayrittäjinä heidän oli menestyäkseen ajettava monenlaisia uudistuksia. Niinpä heille pyrittiinkin laittamaan kirjaimellisesti kapuloita rattaisiin: Arppe haki, turhaan, jo 1830-luvulla lupaa höyrysahojen perustamiseen ja Längman suunnitteli jo 1840 luvulla suurta sahateollisuuskeskusta Kymijoen alajuoksulle, nykyiseen Kotkaan. Molemmat paneutuivat myös sahateollisuutta haitanneen huonon infrastruktuurin parantamiseen. Arppe mm. rakennutti Suomen ensimmäisen, hevosvetoisen, rautatien 1830-luvulla sekä uittoa palve- levan sulkukanavan Utraan. Myös ensimmäinen puutavaralotjia vetänyt höyrylaiva Ilmarinen oli Arppen ja Hackmanin yhteishanke Höyrysahahankkeiden kaatuminen ja tiukat sahauskiintiöt, rajusti rikottuinakin, ahdistivat kannattavaa suurtuotantoa hakevia sahanomistajia. Arppe totesikin, ettei voinut olla yhtaikaa sahayrittäjä ja kunniallinen mies. Molemmat vetäytyivät alalta vuosisadan puolivälissä, juuri kun höyrysahojen, rautateiden ja kanavien aika oli koittamassa. Kenties lopullisena syynä oli sahaamiseen liittyvien rajoitusten kiristyminen uuden, vuoden 1851 metsälain myötä. Sen perusteella sahauksen alkamisesta ja päättymisestä oli kuulutettava kirkossa. Tarkkaan laskettujen sahauspäivien jälkeen nimismiehen oli sinetöitävä pyörät ja kehät ja murrettava jälleen sinetit kaksi päivää ennen sahauksen alkua. Myös aateliset ryhtyivät yrittäjiksi. Esimerkiksi Carl Fredrik Rosenlew laittautui mieluummin rikkaaksi porvariksi kuin jäi köyhäksi aatelismieheksi. Niinpä hän kohosikin kauppa-apulaisesta laivanvarustusta ja sahateollisuutta harjoittavan kauppahuoneen omistajaksi. Kuusankoski-yhtiön perustivat puolestaan kreivi Carl Robert Mannerheim, marsalkka Mannerheimin isä, ja vapaaherra Samuel von Troil. Talonpojille tie uuteen teollisuusaristokratiaan oli usein liian pitkä ja mutkainen. Poikkeuksiakin on: merikarvialainen talonpoika Antti Ahlström aloitti 1850-luvulla maatilasta, pienestä käsipaperitehtaasta ja talonpoikaissahan neljänneksestä. Jäl- keen- sä hän jätti neljän vuosikymmenen jälkeen Suomen suurimman puunjalostusyrityksen. Korruptio kukoisti. Kannattavan sahaustoiminnan edellytys oli, J.V. Snellmanin esittämien laskelmien mukaan, lakien rikkominen. Sahauskiintiöt olivat niin pieniä, että saha ei voinut toimia kannattavasti, jos niitä noudatti. Niinpä jopa kymmenkertaiset privilegioiden ylitykset olivat arkipäivää. Tämä johti Snellmanin mukaan vääjäämättä yleisen oikeustajun rämettymiseen. Myös korruptio yleistyi: kymmenkertaisia ylityksiä ei voinut tehdä salaa, joten kruununpalvelijoiden voitelurahaa tarvittiin suuntaan ja toiseenkin, sahureiden mielestä kierteeksi asti. Maataloutta vai teollisuutta? Vuosisadan puolivälissä käytiin voimakasta keskustelua maan tulevaisuuden suunnasta: teollisuus- vai maatalousmaa. Suurteollisuuden taloudellinen painoarvo oli agraarisessa Suomessa 1800-luvulla pieni, mutta sen poliittinen ja ideologinen painoarvo oli vahva, sillä suurteollisuus ja virkaeliitti olivat kietoutuneet mm. sukulaisuus- ja ystävyyssuhteiden kautta vahvasti yhteen. Suurteollisuutta suosiva kanta voitti ja mm. sahauskiintiöt poistettiin 1861 ja ensimmäiselle höyrysahalle myönnettiin lupa Vientitullit ensin alenivat ja poistuivat nälkävuosina. Näin poistettiin vähitellen byrokraattiset esteet viennin laajamittaisen kasvun tieltä. Tärkeänä vaikuttajana oli virkamieseliitti. Se näki vahvassa virkamiesvaltiossa, metsävarojen kaupallisessa hyödyntämissä ja teollisuuden kehityksessä valoisat näkymät sekä Suomelle että omalle korporaatiolleen. Lähde: Markku Kuisma: Metsäteollisuuden maa, SKS 2006 Maija-Liisa Saksa UPM-Kymmene UPM-Kymmene Oyj:n hallitus on järjestäytymiskokouksessaan valinnut hallituksen puheenjohtajaksi Vesa Vainion ja varapuheenjohtajiksi Jorma Ollilan sekä Berndt Brunowin. Lisäksi hallitus on valinnut keskuudestaan tarkastuskomitean (Audit Committee) puheenjohtajana Michael C. Bottenheim ja jäseninä Wendy E. Lane ja Veli- Matti Reinikkala; henkilöstökomitean (Human Resources Committee) puheenjohtajana Berndt Brunow ja jäseninä Georg Holzhey, Ursula Ranin ja Françoise Sampermans sekä nimitys- ja hallinnointikomitean (Nomination and Corporate Governance Committee) puheenjohtajana Jorma Ollila ja jäseninä Karl Grotenfelt ja Georg Holzhey. Stora Enso Stora Enson hallitus on tänään nimittänyt Hannu Ryöppösen yhtiön varatoimitusjohtajaksi. Varatoimitusjohtajan tehtävien lisäksi hän jatkaa yhtiön talousjohtajana. Lisäksi hänen vastuualueisiin lisätään myöhemmin myös tietyt konsernitason toiminnot. Yhtiön tulosryhmät jatkavat raportointia toimitusjohtaja Jouko Karviselle. UPM UPM:n Puutuotetoimialan liiketoiminnoissa on tehty alkaen seuraavat johtoryhmien jäsenten nimitykset: Vaneriliiketoiminta UPM Plywood: myynnistä ja asiakassuhteista vastaava johtaja Jouni Töyräs, toimitusketjusta vastaava johtaja Lauri Kunnas, tuotantojohtaja Kari Hyvönen, kehitys- ja talousjohtaja Harri Mannonen, viestintäjohtaja Miia Närekorpi. Yllämainitut henkilöt raportoivat vaneriliiketoiminnan johtaja Arto Juvoselle. Sahaliiketoiminta UPM Timber: myyntijohtaja Matti Leinonen, tuotantojohtaja Arto Halonen, puuhuollosta vastaava johtaja Jouko Ilkko, toimitusketjun hallinnasta vastaava johtaja Kari Kerttula, liiketoiminnan kehitysjohtaja Juha Miettinen, talousjohtaja Joni von Delvig, henkilöstöjohtaja Erkki Haapalainen. Yllämainitut henkilöt raportoivat sahaliiketoiminnan johtaja Tuomo Visangolle. Toimialalle ei muodosteta erillistä johtoryhmää. Arto Juvonen ja Tuomo Visanko raportoivat toimialajohtaja Matti Lindahlille. Rakentamisen slangi aukeaa Mitä yhteistä on harkkipuulla, aakkosella tai marimetilla? Kattotuolin nimityksiähän ne ovat. Tämä ja moni muu rakentamiseen liittyvä sala aukeaa lukiessa Esko Helamaan Vanhan rakentajan sanakirjaa. Kirja esittelee rakentamiseen liittyvä sanastoa, kulttuuria ja perinteitä. Rakentajien käyttämää ammattislangia esitellään 3200 hakusanan verran. Kirja on arkkitehti, emeritusprofessori Erkki Helamaan vuosia kestäneen työn tulos. Hän on pitkän uransa aikana kerännyt rakennuksilla kuulemiaan sanoja ja sanontoja. Niiden täydennystä hän on kerännyt eri arkistoista. Esimerkit vanhoilta rakentajilta, rakennusperinteen tutkijoilta sekä rakennusalan ammattikirjoista ja kaunokirjallisuudesta valottavat käyttötilanteittain sanojen merkitystä ja liittävät rakennussanaston kulttuurimme keskeisiin teoksiin. Rakentamisen sanat selviävät aarhollista (rakennetta tukeva puu) överslaakiin (tasakerran ylin hirsi päädyssä). mls Erkki Helamaa: Vanhan rakentajan sanakirja, rakentamisesta, rakennuksista ja rakenteista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 988

18 18 Puu&Tekniikka numero 4/2007 Huhtikuu Fenam 2007, puuntyöstökoneita, Curitiba (Brasilia) Salone Internazionale del Mobile, huonekaluja, Milano Istanbul Woodworking Show 2007, puuntyöstökoneita ja käsityökaluja, Istanbul Hong Kong Houseware Fair, kodin huonekaluja ja tarvikkeita, Hong Kong. hkhousewarefair.tdctrade.com Movexpo 2007, huonekaluja, Olinda (Brasilia) Furnica 2007, huonekalujen komponentteja ja tarvikkeita, Poznan (Puola) Drema 2007, puuntyöstökoneita ja tarvikkeita, Poznan Modern House Exhibition, kodin huonekaluja, Kuwait Office & Life, toimistokalusteita ja tarvikkeita, Praha Furnima 2007, huonekaluteollisuuden koneita ja tarvikkeita, Tessalonika. Toukokuu IMOB, huonekaluja, Istanbul Maisons de Printemps, talonrakennusta ja sisustuksia, Strassburg Proposte, verhoilumateriaalit, Como (Italia) interzum, puusepänteollisuuden tarvikkeet ja alihankinta, Köln Copenhagen International Furniture Fair, huonekaluja ja sisustusratkaisuja, Kööpenhamina INFDEX Qatar 2007, huonekaluja ja sisustusratkaisuja, Doha (Qatar) Furnidec, huonekaluja, Tessalonika. www. helexpo.gr/portal/default.aspx?lang=en-us&loc=gr&page= LIGNA+, puusepän- ja sahateollisuuden koneet, Hannover EEM Euro Expo Mebel, huonekaluja ja tarvikkeita, Moskova ICFF, huonekaluja, New York Meble 2007, huonekaluja, Poznan. meble.mtp.pl/en SAMP Pesaro, huonekaluja, Pesaro (Italia). Kesäkuu FURNEX 2007, huonekaluja, Lairo ZOW Madrid, huonekalukomponentteja ja tarvikkeita, Madrid. Syyskuu PUU 2007, kansainväliset mekaanisen puunjalostuksen erikoismessut, Jyväskylä Bioenergia 2007, kansainväliset bioenergia-alan messut, Jyväskylä Bygg Reis Deg 2007, Pohjoismaiden suurimmat rakennusalan messut, Lillestrøm (Norja) Habitare 07, huonekaluja ja sisustusratkaisuja, Helsinki Abitare il Tempo, huonekaluja ja valaisimia, Verona. Lokakuu Holz, Sveitsin puuntyöstömessut, Basel. Marraskuu FIMMA, puuntyöstökoneita ja työkaluja, Valencia. fimma.feriavalencia.com Mebel Moscow, huonekaluja, heloja ja pehmusteita, Moskova. Rocla uudistaa varastotrukkimallistoaan Rocla päivittää varastotrukkimallistonsa teknologiaa vuoden 2007 aikana. Trukkeihin lisätään myös Roclan kehittämiä uusia älykkäitä ominaisuuksia, jotka parantavat ajo-ominaisuuksia ja ergonomiaa sekä lisäävät käytön turvallisuutta. Rocla on julkistanut ensimmäisen uudistuneista koneistaan. Seisten ajettava lavansiirtotrukki T20ac varustettiin uudella AC-ajomoottorilla, joka mahdollistaa entistä DC-moottoria suuremmat ajonopeudet ja tehokkaamman moottorijarrutuksen. AC-moottorin automaattinen ajonopeuden hidastus ja progressiivinen ohjaus tekevät trukista helpomman ja tarkemman hallita. Myös huollon tarve on entistä vähäisempi. Myös T20ac: n Bean-ohjauspaneeli on uudistunut ja saanut uuden nimen B2. Henkilökohtaisten ajoasetusten tallennusmahdollisuus ja paneelin digitaalinen näyttö tekevät työskentelystä entistä turvallisempaa ja miellyttävämpää. Vaihdettavien design-kuorien avulla T20ac-trukki voidaan räätälöidä asiakkaan brändi-ilmeen mukaiseksi. Kyljen levyihin voidaan painaa esimerkiksi yrityksen logo ja tunnusvärit. Ergonominen ajoasento, hyvä näkyvyys sekä hyvin suojeltu kuljettajan tila jousitetulla lattialla sopivat pitkäkestoiseen ja tehokkaaseen työskentelyyn. Kaikki Rocla Bean -ohjauspaneelilla varustetut varastot- Uusittu hirrentyöstökeskus Makron Engineering esitteli maaliskuussa Lahdessa uusitun Logmatic-hirrentyöstökeskuksen. Työstökeskuksella on mahdollista työstää lähes rukkimallit päivitetään ACteknologiaan vuoden 2007 aikana. Moottorin päivityksen yhteydessä trukit saavat uuden B2-ohjauspaneelin. Päivitys koskee suurta osaa Roclan lavansiirtotrukeista, pinoamistrukeista ja keräilytrukeista. Lisäksi myös lavansiirtotrukkeihin ja pinoamistrukkehin tuodaan päivityksen yhteydessä mahdollisuus vaihdettaviin design-kuoriin. kaikki pyörö- ja höylähirrelle tehtävät työstöt samanaikaisesti, ja siksi kapasiteetti nouseekin työvuorossa yli kilometriin valmista hirttä. Asiakkaalla on myös mahdollisuus lisätä tarpeen mukaan uusia työstöyksiköitä koneeseen, joten työstökeskuksen ominaisuuksiin kuuluu oleellisesti sen muunneltavuus. Puusta valmistetun suojakuoren tehtävänä ei ole ainoastaan olla näyttävä; se toimii erinomaisena melunvähentäjänä. Makron Engineering on lahtelainen konetoimittaja, jolla on vuosikymmenien kokemus hirsikoneiden suunnittelusta ja toimittamisesta sekä suomalaisille että ulkomaalaisille hirsitalovalmistajille. Kyseinen kone on ensimmäinen Logmatic -toimitus Venäjälle, ja sen käyttöönotto tapahtuu kevään 2007 aikana.

19 numero 4/2007 Puu&Tekniikka 19 HTJ-Holz Oy Vilppula puh Lämpökäsiteltyä puutavaraa Maalit ja lakat Akzo Nobel Coatings Oy PL 104, Vantaa Puh Fax Pintakäsittelyaineet puuteollisuuteen! Mittarit JJL-Tekno Oy Kolamiilunkuja Vantaa Puh Jorma Laaksonen Telefax Heinolan Ruskopuu Oy Hevossaari Heinola Puh. (03) Mika Erjansalo Telefax (03) Formica IKI Oy Kolho Puh. (03) Telefax (03) Myydään/Ostetaan käytettyjä koneita Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto myy tuotantolinjat RUISKUMAALAUSLINJA Ruiskuyksikkö Cattinair 8 pyörivää maalaussuutinta Välikuljetin MMV-20 Kuivaustunneli TSP-80 / IR Kuivaustunneli TSP-90 / IR Tankokuljetin MT-180 UV-kuivaustunneli, malli HOK 14/4 - E UV-lamppujen tehon lisäys sekä saatömahdollisuus Jäähdytystunneli, malli TFP-50 Tankokuljetin MTP-90 Sähkökeskus TELALINJA Leveänauhahiomakone, VIET malli CHALLENGE 223 TM Välikuljetin MMV-20 Paklauskone, malli MER-B-1400 UV-kuivaustunneli, malli HOK 14/2 + kuljetin MTP-25 Kappalenostin Tiedustelut Harri Kauranen Pekka Malinen Ammattilaiset asialla Nosto- ja siirtolaitteet JJL-Tekno Oy Kolamiilunkuja Vantaa Puh Jorma Laaksonen Telefax Pinnoite- ja päällystemateriaalit JJL-Tekno Oy Kolamiilunkuja Vantaa Puh Jorma Laaksonen Telefax Puutavaraa Haluatko mukaan tälle palstalle? Soita (09) / Maija-Liisa Saksa DeWALT on laajentanut työkaluvalikoimaansa esittelemällä pöytäsahan DW745. Saha on suunniteltu ammattilaisten, kuten puuseppien, lattia-asentajien, asentajien ja kattomiesten, tarpeisiin. Suunnittelussa on keskitytty kuuteen eri osa-alueeseen: tarkkuuteen, kevyeen rakenteeseen, voimaan, kapasiteettiin, kestävyyteen ja helppokäyttöisyyteen. DW745 on tarkka ja vankkarakenteinen pöytäsaha, joka sopii suurten levyjen mittasahaukseen. Sahauskapasiteetti on jopa 410 mm x 77 mm. Sahan 1700 watin moottorissa on ylikuormitussuoja. Moottori on vahva ja toimii luotettavasti sahattaessa myös kovaa, märkää tai jäätynyttä puuta. Pöytäsahaa suunniteltaessa haluttiin valmistaa kestävä mutta samalla kevyt saha, joka täyttää ammattilaisten vaatimukset. Teräsputkikehikko suojaa sahan putoamisilta ja Puhaltimet Busch Vakuumteknik Oy Sinikellontie Vantaa Puh. (09) Telefax (09) Nordstock Oy Nallekuja Nurmijärvi puh. (09) fax (09) Pintakäsittelylaitteet Hakalan Puutukku Oy Mukkulankatu Lahti Puh. (03) / Jukka Mattila Telefax (03) DeWALT esittelee kevyen pöytäsahan iskuilta työpaikalla. Kehikon ansiosta saha on erittäin kestävä kone, joka sopii moniin eri käyttöalueisiin rakennustyömailla tai työpajoissa. Saha on kompakti ja painaa vain 22 kg. Sahaa voi siis kuljettaa Pintakäsittelylaitteet Hiojankuja 5, Espoo, puh Pumput Busch Vakuumteknik Oy Sinikellontie Vantaa Puh. (09) Telefax (09) Terät ja terähuoltoa Terätoimitus Salonen Oy Vipusenkatu Lahti Puh. (03) Telefax (03) yksi henkilö ja vie kuljetuksen aikana vain vähän tilaa. Yksi tärkeimmistä komponenteista on valettu sahauspöytä, joka takaa tarkkuuden. Saha on tarkka ja helppokäyttöinen hammaspyöräsäätöisen ohjurin ja etu- ja takareunan kiinnikkeiden ansiosta. Lisäksi sahassa on suuret, selkeät mittaasteikot. Pölynpoistojärjestelmä lisää sahankäyttömukavuutta ja laitteen suojaus täyttää viimeisimmät EU-standardit. DW745-sahan esittelyn yhteydessä DeWALT lanseerasi myös vahvan DE7450-telineen. Teline on monipuolinen irrotettavine jalkajatkokappaleineen ja eri sahakorkeuksineen ja se voidaan taittaa kasaan kuljetuksen helpottamiseksi. Vakiovarustuksena on 24- hampainen 30-sarjan terä, jiirituki, kaksi teräavainta, rinnakkaisohjuri, pölynpoistoadapteri ja työntötikku. Lyhyesti Elmia Material & Funktion menestys Maaliskuun järjestetty Elmia Material & Funktion vastasi viimevuotisten pilottimessujen herättämiä odotuksia. Messuvieraiden määrä lisääntyi viime vuodesta 30 prosentilla, ja mikä parasta, näytteilleasettajien mukaan paikalle tulleet olivat juuri niitä oikeita asiakkaita. Ensimmäistä kertaa messuille osallistuneen Akzo Nobelin edustajat kuvasivat tapahtumaa yllättävän hyväksi. Viime vuoteen verrattuna oli näytteilleasettajien kirjo laajentunut ja monipuolistunut, mukana oli niin puutavaran kuin helojenkin toimittajia puhumattakaan verhoilumateriaalien ja alumiiniprofiilien kauppiaista. Oheisseminaariohjelma herätti myös toivotulla tavalla keskustelua. Arkkitehti ja muotoilija Eero Koivisto totesi loppupuheenvuorossaan, että hyvä muotoilu lähtee uteliaisuudesta ja intohimosta. On myös ymmärrettävä, ettei voi olla hyvä kaikessa. Mitä huonekalujen ja sisustusten valmistaja tai puuseppä ei pysty itse valmistamaan, sitä tultiin etsimään Elmia Material & Funktion -messuilta. Tänä vuonna messuihin tutustui 1740 ammattilaista. Tuolin suunnittelukilpailu Vieläkö voi löytyä uusia ideoita tuolien suunnittelemiseksi? Promosedia Italian kuuluisan tuolikolmion teollisuuden puolestapuhuja ainakin uskoo näin. Niinpä arkkitehteja ja muotoilijoita sekä alan opiskelijoita (alle 40-vuotiaita) ympäri maailmaa kutsutaan jo 11. kertaa järjestettävään Caiazza Memorial Challenge kilpailuun. Tarkoituksena on suunnitella sisäkäyttöön soveltuva tuoli, jossa käytetään keksiäällä tavalla puuta materiaalina. Kilpailun tavoitteena on kannustaa luovuuteen, joka säilyy kuitenkin teknisesti toteutuskelpoisena. Muotoilumaailman huipuista koostuva tuomaristo ratkaisee kilpailun, jonka ensimmäiselle sijalle valittavalle on luvassa 3500 euron palkinto. Kaikista palkituista suunnitelmista valmistetaan prototyypit ja ne julkaistaan kilpailun virallisessa julkaisussa- Ne tulevat olemaan esillä myös Udinessa järjestettävässä tuolinäyttelyssä. Kilpailuehdotukset on oltava Promosedialla mennessä. Lisätietoja ja kilpailusäännöt löytyvät osoitteesta www. promosedia.it.

20 20 Puu&Tekniikka numero 4/2007 Höylätään tehokkaasti 2007 Maaliskuun lopulla järjestettiin Kuopiossa perinteinen Höylätään tehokkaasti -seminaari, nyt jo seitsemännen kerran. Tapahtuman järjestäneet Weinig Group ja Awutek olivat saaneet mukaan jälleen kerran varsin näyttävän otoksen suomalaisia puualan ammattilaisia, runsaat 70 henkeä. Höylätään tehokkaasti seminaarin tarkoitus oli antaa osanottajille tietoa Weinig Groupin tuotteista, tekniikasta ja uutuuksista. Seminaarin vetäjinä toimineet Markku Gustafsson ja Bror-Erik Backman totesivat vähintään yhtä tärkeäksi tavoitteeksi saada alan ammattilaiset kokoon puolueettomaan ja viihtyisän leppoisaan ympäristöön vaihtamaan ajatuksia alan kysymyksistä. Ja kuten aikaisempinakin vuosina, seminaari ei rajoittunut pelkkiin puheisiin, vaan ohjelma tarjosi myös toimintaa mielenkiintoisten tehdaskäyntien muodossa illalla järjestetyistä naistentansseista nyt puhumattakaan. Wacon uutuuksista esiteltiin Hydromat 3000 ja koneisiin saatavat uivat sivukarat. PTL Tauno Räsänen Oy Kallistuvalla syöttölaitteella varustetun Wacon BKW Twinin syöttönopeus on m/min ja terän nopeus 42 m/sek. Tarvittaessa höylätty tavara saadaan paketoitua Fischerin kuristemuovikoneella. Terähuoneessa työskentelevät Weinigin Rondamat 970 ja 980 -teroituskoneet laatua takaamassa. Tuusniemeläisellä Tauno Räsänen Oy:llä, jos missään, on sisäistetty, mitä tarkoittaa tehokas höyläys. Vuonna 1959 perustettu yritys ryhtyi 1980-luvun alussa panostamaan tosissaan puutavaran jatkojalostukseen höyläämällä. 14 henkeä työllistävä yritys pyörii kahdessa vuorossa, ja sen päätuotteet ovat lattialaudat sekä leveät hirsipanelit. Vastikään käyttöön vihityssä uudessa höyläämörakennuksessa pitävät jatkojalostuksesta huolen kahden työntekijän voimin Waco BKW-Twin kaksoisvannesaha sekä Waco Hydromat höyläkone uusine Power- Com ohjausjärjestelmineen. 1. vaiheen laajennuksen käynnistämisen yhteydessä pitämässään puheessa maaliskuun alussa totesi puolustusministeri Seppo Kääriäinen laajennuksen olevan erinomainen esimerkki mekaanisen puun käsittelyyn liittyvästä investoinnista. Sillä turvataan kymmenen työpaikkaa ja luodaan lisäksi uusia puolenkymmentä. Investointi on osoitus vahvasta uskosta mekaaniseen puunjalostukseen Koillis-Savossa ja koko Itä-Suomessa, Kääriäinen painotti. Räsäsen investointi sai kauppa- ja teollisuusministeriön sekä TE-keskuksen myöntämän investointiavustuksen. Yrityksen investoinnin työllisyysvaikutukset osoittavat Kääriäisen mukaan, että nykyiseen EU:n ja kansalliseen aluepolitiikkavalikoimaan kuuluva mahdollisuus tukea yritysinvestointeja on oikeaa politiikka, jota tulee myös jatkaa. Kuukan Saha Oy Kuukan Saha on erikoistunut tyvimännyn sahaukseen ja jalostukseen. Uuden höyläämön sydämen muodostaa Weinig Hydromat Terähuoneessa työskentelevät rintarinnan Rondamat 980 ja Jeffer JC-310. Vastauksena ns. jenkkihysteriaan Wacolla on tarjottavana huipputehokas Hydromat Vuonna 1995 ratapölkkyjen päällä kenttäsirkkelillä toimintansa aloittaneen Kuukan Saha Oy:n erikoisosaaminen tyvitukkien sahauksessa on muodostunut yrityksen tavaramerkiksi. Vuonna 2000 sahalle rakennettiin kaksi 50 kuution kuivaamoa, ja yhtiö on investoinut käytännössä joka vuosi uuteen teknologiaan. Höyläämöprojekti käynnistyi syksyllä 2003 ja seuraavana vuonna päästiin jo höyläämään. Höyläämön perustamisen lähtökohtana on ollut pystyä jalostamaan omaa raaka-ainetta omalla tontilla. Yritys työllistää tällä hetkellä seitsemän henkeä. Viimeiset kuusi vuotta tyvimänty on ollut yrityksen tärkein raaka-aine. Tyvimännystä sahaamme puusepänteollisuuteen ja korkealaatuisten listojen tekijöille. Periaatteessa pienillä laitteilla bulkkitavaran tekeminen on kannattamatonta, joten on erikoistuttava, jos haluaa pysyä hengissä, sanoo toimitusjohtaja Raimo Korkala. Takavuosina yritys sahasi myös Japanin vientiin, mutta lopetti toiminnan kuitenkin kannattamattomana. Kimmo Janas

MARKKINAKATSAUS, HUHTIKUU 2015

MARKKINAKATSAUS, HUHTIKUU 2015 Rakennustutkimus RTS Oy MARKKINAKATSAUS, HUHTIKUU 2015 Pientalot Vapaa-ajan asunnot Hirsitalot, hirsiloma-asunnot Hirsiteollisuus Pudasjärvellä 9.4.2015 Rakennustutkimus RTS Oy DI Aarne Jussila, toimitusjohtaja

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen

Lisätiedot

Puurakentamisen markkinat kotimaassa ja Venäjällä. Juhani Marttila Lahti 13.11.2008

Puurakentamisen markkinat kotimaassa ja Venäjällä. Juhani Marttila Lahti 13.11.2008 Puurakentamisen markkinat kotimaassa ja Venäjällä Juhani Marttila Lahti 13.11.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Rakennusmarkkinat vuonna

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008

Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008 Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008 Tutkimuksen tarkoitus selvittää: puutuotteiden ostokriteerit kuluttajien päätöksenteossa

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden Tulevaisuus. Hannu Kasurinen 7.5.2009

Puutuoteteollisuuden Tulevaisuus. Hannu Kasurinen 7.5.2009 Puutuoteteollisuuden Tulevaisuus Hannu Kasurinen 7.5.2009 Puutuoteteollisuus liiketoimintana Puutuotteet > 400 mrd EUR liiketoiminta maailmanlaajuisesti Sahateollisuus 50 mrd EUR trendikasvu 1-2%/a, monissa

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 LEMMINKÄINEN-KONSERNI Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 Osavuosikatsaus 1-6 / 2006: Tulos parani selvästi Liikevaihto oli 731,2 milj. euroa (655,5) - josta kansainvälisen liiketoiminnan osuus oli 29,8 %

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN

PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN Sitoutumista jo 45 vuotta! (Tilastotietoa ajalta 1968 2012) - Liikevaihto yli 1,2 mrd - Puunhankinta 12,0 M k-m3 tukkia - Sahaustuotanto

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

CE-merkintä pakolliseksi rakennustuotteille

CE-merkintä pakolliseksi rakennustuotteille CE-merkintä pakolliseksi rakennustuotteille Valtaosa rakennustuotteista tarvitsee CE-merkinnän vuoteen 2013 mennessä. Ilman CE-merkintää ei rakennustuote voi määräajan jälkeen olla markkinoilla, ei Suomessa

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on jokseenkin tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Miksi töihin Metsäteollisuuteen?

Miksi töihin Metsäteollisuuteen? Miksi töihin Metsäteollisuuteen? 1 24.1.2008 Sari Rämö Kuka olen? Sari Rämö, KTM Tehnyt töitä insinöörien kanssa vuodesta 1990. Pakkausteollisuus SCA joulukuu 2000 SCA Packaging Suomen toimitusjohtaja

Lisätiedot

CE-merkintä pakolliseksi 1.7.2013, miten muutos näkyy käytännössä?

CE-merkintä pakolliseksi 1.7.2013, miten muutos näkyy käytännössä? CE-merkintä pakolliseksi 1.7.2013, miten muutos näkyy käytännössä? 3.10.2013 Timo Pulkki Muurauslaastin CE-merkintä 13 NB CPR/2345 Yritys ABC, Katu 1, FI-00110, Helsinki CE symboli Merkinnän kiinnittämisvuoden

Lisätiedot

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group taustaa Lappi Timber Oy saha Keitele Engineered Wood Oy liimapuutehdas Hankkeen vaikuttavuus Puuta maailman

Lisätiedot

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-3/2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-3/2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Lemminkäinen Oyj Osavuosikatsaus 1-3/211 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Keskeistä tammi-maaliskuun osavuosikatsauksessa Alkuvuoden tappio johtuu infratoiminnan kausiluonteisuuudesta. Työkausi on jo osin

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden edunvalvonta. Matti Mikkola

Puutuoteteollisuuden edunvalvonta. Matti Mikkola Puutuoteteollisuuden edunvalvonta Matti Mikkola Neljä numeroa Puutuoteteollisuudesta Tuotannon bruttoarvo 6,5 Mrd Työllisyys 30 000 Viennin arvo 2,5 Mrd Puun käyttö 26 Mm 3 Kolme yhtälöä Biotaloudesta

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne pysynee yhä ennallaan Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011 perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Sisällys: 1 Puutuoteteollisuus Euroopassa 2 Tuotantokeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen 3 Jalostusarvon

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

PTT:n suhdannekatsaus 1/2014

PTT:n suhdannekatsaus 1/2014 Suhdannekatsaus 1/2014 10.2.2014 PTT:n suhdannekatsaus 1/2014 Vuosi 2013 alavireinen kuluttajien toiveet ja toteutuva asuntorakentaminen eivät kohtaa Vuoden alkupuoliskolla pankkien tiukentuneet lainansaantiehdot

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus. Betoniteollisuuden kesäkokous 7.8.2015 Sokos Hotel Kimmel, Joensuu Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus. Betoniteollisuuden kesäkokous 7.8.2015 Sokos Hotel Kimmel, Joensuu Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus Betoniteollisuuden kesäkokous 7.8.2015 Sokos Hotel Kimmel, Joensuu Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Yhdysvaltain talous jatkaa vakaata kasvuaan Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

WOODPOLIS www.woodpolis.fi 2.12.2014, Puroja-hankkeen päätösseminaari Järvenpäässä

WOODPOLIS www.woodpolis.fi 2.12.2014, Puroja-hankkeen päätösseminaari Järvenpäässä WOODPOLIS www.woodpolis.fi 2.12.2014, Puroja-hankkeen päätösseminaari Järvenpäässä Lämmin tervehdys Kuhmosta! Tuulikki Huusko, hankepäällikkö Woodpolis Puh. 044-725 5300, tuulikki.huusko@woodpolis.fi Kuhmo

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry

Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry Betoni muutti maailmaa n. 2000 vuotta vanha Pantheon Roomassa on tunnetuimpia vanhoja betonirakenteita Portland-sementti keksittiin1800-luvulla Suomeen 1800-luvun

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 21.7.2010

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 21.7.2010 Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 21.7.2010 Q2 osavuosikatsaus tammi kesäkuu 2010 Keskeistä tammi kesäkuun osavuosikatsauksessa Markkinoiden piristyminen jatkui kaikissa segmenteissä Q2:lla saadut tilaukset

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA - Leipomo Oy E. Boström Ab on perustettu 1939-100 %:nen perheyritys; 3 omistajaa - Liikevaihto vajaat 5 milj. - Vienti v. 2014 20

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä 1 Stockmann-konserni lyhyesti Kansainvälinen vähittäiskaupan yritys, joka on perustettu vuonna 1862 Kolme liiketoimintayksikköä: tavarataloryhmä, Lindex

Lisätiedot

EUROKOODI 2010 SEMINAARI 25.11.2010. hen Help Desk. Antti Koponen Rakennusteollisuus RT

EUROKOODI 2010 SEMINAARI 25.11.2010. hen Help Desk. Antti Koponen Rakennusteollisuus RT EUROKOODI 2010 SEMINAARI 25.11.2010 hen Help Desk Antti Koponen Rakennusteollisuus RT Rakennussektorin standardisointi Keskeiset standardisointialueet: - rakennustuotteiden CE-merkintään johtavat yhdenmukaistetut

Lisätiedot

Rakentamisen suhdanne lokakuu 2015

Rakentamisen suhdanne lokakuu 2015 Rakentamisen suhdanne lokakuu 2015 Rakennustuotannon arvo vuonna 2014 Yhteensä 28,8 mrd. Talonrakentaminen 22,5 mrd. Korjausrakentaminen 11,7 mrd. Asuinrakennukset 6,8 mrd. Muut rakennukset 4,9 mrd. Maa

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Rakennustutkimus RTS Oy

Rakennustutkimus RTS Oy Rakennustutkimus RTS Oy HELMIKUU 2012 / ASTA-MESSUT KÄDETTÖMYYS KASVAA PIENRAKENTAMISESSA Viime vuonna omakotirakentamista aloitettiin 11 700 asuntoa. Tästä tuottajamuotoisen rakentamisen osuus oli 1 700

Lisätiedot

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet Metsäteollisuuden vienti Tammi- heinäkuun vienti oli 6,5 miljardia euroa

Lisätiedot

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Aspon Q1 2007. 26.4.2007 CEO Gustav Nyberg CFO Dick Blomqvist. 26-Apr-07

Aspon Q1 2007. 26.4.2007 CEO Gustav Nyberg CFO Dick Blomqvist. 26-Apr-07 Aspon Q1 2007 26.4.2007 CEO Gustav Nyberg CFO Dick Blomqvist 1 Aspon Q1 2007 Chemicals-ryhmällä onnistunut yritysosto Shipping-ryhmällä onnistunut aluskauppa Voimakas myynnin kasvu, jatkuvat toiminnot

Lisätiedot

Itella Oyj Tulos 2007

Itella Oyj Tulos 2007 Itella Oyj Tulos 2007 15.2.2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tavaravirtojen hallintaan Itella Viestinvälitys kirjeiden, lehtien ja suoramainosten jakelupalvelut Itella Informaatio informaatiologistiikan

Lisätiedot

Mäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi

Mäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi Mäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi Metla -seminaari 23.2.2010 Kuusamo 1 Esityksen sisältö Puutuoteala / Pohjois-Suomi Näkymät ja haasteet tuoteryhmittäin 2.1. Sahaus

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Rakennustutkimus RTS Oy PIENTALORAKENTAMISEN MARKKINANÄKYMÄ MAALISKUUSSA 2011. Salutorget 10.3.2011 Aarne Jussila aarne@jussila.

Rakennustutkimus RTS Oy PIENTALORAKENTAMISEN MARKKINANÄKYMÄ MAALISKUUSSA 2011. Salutorget 10.3.2011 Aarne Jussila aarne@jussila. Rakennustutkimus RTS Oy PIENTALORAKENTAMISEN MARKKINANÄKYMÄ MAALISKUUSSA 2011 Salutorget 10.3.2011 Aarne Jussila aarne@jussila.fi 040-900 5601 1 PIENTALO- JA LOMARAKENTAMISEN NÄKYMÄ 1.3. SEURANTATIETOJEN

Lisätiedot

Rakennusalan suhdannenäkymät

Rakennusalan suhdannenäkymät Rakennusalan suhdannenäkymät Bo Salmén Bo Salmén 9.5.2012 1 Kokonaistuotannon ja rakentamisen kehitys muutos edellisestä vuodesta, % Lähde: Tilastokeskus, RT 2 3 Talonrakennustuotanto, kaikki rakennukset,

Lisätiedot

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 25.6.215 Suhdannenäkymät parantuneet hieman reaalitaloudessa ei selvää käännettä ylöspäin 4 Päätoimialojen suhdannenäkymät,

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

Tuotekohtaiset / yhteiset tarkastuslomakkeet. CE-koulutus, Tampere 21.03.2013 Mika Koskinen, Schüco / Kimmo Auvinen, Onninen Oy

Tuotekohtaiset / yhteiset tarkastuslomakkeet. CE-koulutus, Tampere 21.03.2013 Mika Koskinen, Schüco / Kimmo Auvinen, Onninen Oy Tuotekohtaiset / yhteiset tarkastuslomakkeet CE-koulutus, Tampere 21.03.2013 Mika Koskinen, Schüco / Kimmo Auvinen, Onninen Oy Osion kouluttajat ovat Schüco Mika Koskinen Onninen Oy Mika Kortelainen Kimmo

Lisätiedot

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Markkinakommentti Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Jos perheasuntojen kauppalukumäärät ovat loppukesän ja alkusyksyn aikana kasvaneet voimakkaasti verrattuna

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010. PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle

Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010. PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010 PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle Voimavarojen suuntaaminen avainosaamisalueille PuuSuomi-laatuohjelma

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto. Olli Korander RTT Tuottavuuselvitys 10.8.2012

TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto. Olli Korander RTT Tuottavuuselvitys 10.8.2012 TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto Aiheita RTT tuottavuusselvitys Tuottavuuden osa-alueet Laatu osana tuottavuutta Väittämiä tuottavuudesta Toimenpide-ehdotuksia Tavoite ja menetelmä RTT tuottavuusselvitys

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015 Tilauskanta Kokonaiskasvu suunnittelu- ja konsultointiyritysten tilauskannassa oli seitsemän prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä, ja 18 %

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Valmistusautomaation uudet mahdollisuudet

Valmistusautomaation uudet mahdollisuudet Valmistusautomaation uudet mahdollisuudet Kari Ollila Oy www.cimsolar.com 1 Oy Perustettu 1.1.2008 Pohjana Cimcorp Oy:n 2006-2007 tekemä kehitystyö ohutkalvotekniikalla valmistettavien aurinkosähköpaneelien

Lisätiedot

Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari

Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari Metsä Group Tutkimuksen tavoite 1) Mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia puurakentamisen osuuden lisäämisellä olisi työllisyyteen? rakennustuotteiden

Lisätiedot

Rakennustuotteiden -merkintä

Rakennustuotteiden -merkintä Rakennustuotteiden -merkintä Eurooppalainen käytäntö rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen Rakennustuotteiden CE-merkintä perustuu rakennustuotedirektiiviin Euroopan komission rakennustuotedirektiivin

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot