Suomalaisen yhteiskunnan maaseutu (politiikka) Antti Puupponen YKPP300 Suomalainen yhteiskunta

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalaisen yhteiskunnan maaseutu (politiikka) Antti Puupponen YKPP300 Suomalainen yhteiskunta 11.2.2010"

Ritva Aune Väänänen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Suomalaisen yhteiskunnan maaseutu (politiikka) Antti Puupponen YKPP300 Suomalainen yhteiskunta

2 Taustaa: väitöskirja 2009

3 Joitakin taustatietoja 75 % Suomen väestöstä asuu kaupungeissa (huom. kuntaliitosten vaikutus) Suomessa on noin maatilaa (väheneminen noin 3 % vuodessa) Suurin osa maaseudun yrityksistä toimii palvelualoilla

4 Luennon sisältö: 1. Maaseutu käsitteenä. Aluepolitiikka ja maaseutupolitiikka historiallista taustaa 2. Maaseudun identiteettimerkitys ja alueiden erottautuminen 3. Maaseudun kehittämisen haasteet ja joitakin tulevaisuuskuvia

5 I Maaseutu käsitteenä sekä aluepolitiikan ja maaseutupolitiikan taustaa

6 Maatalous- ja maaseutupolitiikka Maatalouspolitiikka: Maatalouteen kohdistuvia toimenpiteitä. Esim. tuet, verot ja hintojen ohjaus. EU:ssa yhteinen maatalouspolitiikka (CAP, Common Agricultural Policy) Maaseutupolitiikka: Tavoitteena maaseudun elinvoimaisuus Jakautuu useille politiikkasektoreille (esim. koulutus-, työ- ja ympäristöpolitiikka) Melko uusi politiikkasektori, aikaisemmin osana aluepolitiikkaa

7 Suomi on ollut pitkään maaseutumainen maa, miksi? Siirtyminen maatalousyhteiskunnasta teolliseen yhteiskuntaan ja palveluyhteiskuntaan on ollut hidasta II maailmansodan jälkeinen asutuspolitiikka ja pientilavaltaisuus Tuottajajärjestö MTK:lla vahva asema luvuilla Maaseudun kehityksen syklisyys, merkityksen ja arvojen muuttuminen, toisaalta toistuminen

8 Maaseudun määrittely Eri näkökulmia: Perinteisesti: paikka, jossa ruoantuotanto tapahtuu. Maaseutu vs. kaupunki Maaseudun kolmijako

9 Maaseudun kolmijako 1990-luvun alussa luotu jaottelu 1. Kaupunkien läheinen maaseutu 2. Ydinmaaseutu 3. Syrjäinen maaseutu (4. Saaristoalueet)

10 1. Kaupunkien läheinen maaseutu Suuret keskukset lähellä Hyvät työssäkäyntimahdollisuudet Laajat lähimarkkinat yrityksille

11 2. Ydinmaaseutu Vahvaa alkutuotannon aluetta tai toiminnoiltaan monipuolistunutta maaseutua Suuret keskukset etäällä, mutta keskikokoisia kohtuullisen matkan päässä Alueella voimakkaita kuntakeskuksia tai kyliä

12 3. Syrjäinen maaseutu Kasautuvat ongelmat Keskukset kaukana, paikallismarkkinat suppeat Elinkeinorakenne yksipuolinen Kuntien heikot resurssit

13 Maaseutu- ja aluepolitiikan historia Perttu Vartiainen (1998): aluepolitiikan vaiheet: Teollistava kehitysaluepolitiikka (n ) Kiinnitettiin huomiota työvoiman liikkuvuuteen ja alueiden erilaisuuteen. Aluepoliittinen suunnittelu (n ) Tavoitteena laajat ja kaikenkattavat järjestelmät. Yksittäisten toimenpiteiden sijaan enemmän suunnitelmallisia ratkaisuja Ohjelmaperusteinen alueellinen kehittäminen (n ) Alueellisen ja paikallisen tason strategiset toimenpiteet Ohjelmaperusteisuus korostunut EU-aikana

14 Maatalous ja maaseutu EU- kontekstissa Maatilojen määrän nopea väheneminen Maaseudun autioituminen Ohjelmaperustainen kehittäminen (Leader) Yrittäjyyden korostus maaseudun kehittämisessä Maatalouden monivaikutteisuus (Multifunctional Agriculture) maataloudelle uusia tehtäviä

15 II Maaseudun identiteettimerkitys ja alueiden erottautuminen

16 Maaseudun merkitys identiteetille Vahvat juuret maaseutuun, suomalainen sisu: Suo, kuokka ja Jussi isännyys näkyy asuntopolitiikassakin: Omakotitaloasuminen Kesämökkeily Vastakaupungistuminen

17 Maaseutu populaarikulttuurissa Maaseutua hyödynnetään esim. elokuvissa ja TV:ssä: Markku Pölönen, maalaiskomediat, Maajussille morsian, ym. Kirjallisuudessa ja musiikissa: mm. Heikki Turunen, Arto Paasilinna, Veikko Huovinen, Leevi & The Leavings, Jaakko Teppo, Värttinä Suosio perustuu kulttuurisiin murroksiin, joissa nostalgisuus koskettaa suurta osaa yleisöä (Hangasmaa 2007) Kyseessä monesti arvokkaita maaseutusosiologisia kuvauksia.

18 Alueellisen identiteetin rakentaminen Alueet joutuvat entistä enemmän profiloitumaan ja korostamaan omaa identiteettiään Asukkaiden ja yritysten houkuttelu Identiteetin pelkistyminen imagoksi

19 Maaseutuidentiteetti? Ristiriitainen käsitys maaseudusta: mielikuva ei välttämättä vastaa todellisuutta Maanviljelijän elämäntavassa sekoittuvat traditionaalinen ja moderni (Silvasti 2001) 36 % suomalaisilla yhtäaikaisesti sekä kaupunkiidentiteetti että maaseutu-identiteetti 93 % uskoo maaseudulla olevan merkitystä elämässään (Lähde: Sitran maaseutubarometri 2010)

20 III Maaseudun kehittämisen haasteet ja joitakin tulevaisuuskuvia

21 Joitakin kehittämisen suuntia Lähiruoka Bioenergia Green Care Etätyö ja kysymys tietoyhteiskunnasta

22 1. Lähiruoka Nouseva trendi viime vuosina Silti vielä marginaalinen ilmiö elintarviketaloudessa, arvio osuudesta noin 1 % (v. 2000) Toimijoiden väliset kokoerot ja etäisyydet vaikeuttavat menestymistä

23 2. Bioenergia Bioenergian osuus Suomen energiankulutuksesta on runsas 25 % (sis. puu, turve, kierrätyspolttoaineet) Suurin osa maatilojen tuottamasta bioenergiasta haketta tai polttopuuta Ruokohelpi maatalouden merkittävin energiakasvi Lähde: Niemi & Ahlstedt (2009): Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2009.

24 3. Green Care Maatilan ja maaseutuympäristön hyödyntäminen hoiva- ja hyvinvointialan sekä kasvatuksen palveluihin Hyvinvointipalveluyrittäjyys Esim. ratsastus- tai puutarhaterapia Suomen maaseudulla n. 300 alan yritystä

25 4. Etätyö ja kysymys tietoyhteiskunnasta Tietoverkot kattavasti koko maassa Kakkosasuntojen yleistyminen Ei ole silti saatu toivotunlaisia tuloksia koskee lähinnä tiettyjä rajattuja aloja Katso: Vaattojärvi viestintäyhteiskunnassa

26 Haasteet Etäisyydet Autioituminen ja syrjäytyminen Kuntaliitokset (kysymys myös paikallisesta identiteetistä) Suuret kysymykset: ilmastopolitiikka ja luonnonvarapolitiikka

27 Yhteenvetoa Oleellista se, minkälaisesta maaseudusta puhutaan (kehyskunta vai syrjäinen maaseutu) Mitä tapahtuu identiteeteille? Erottelu maaseudun tekijöihin ja kokijoihin (Kuhmonen & Niittykangas 2008) Pistäytymismaaseutu (Pertti Rannikko) Myös maaseutu globalisoituu ja kansainvälistyy Mitä tehdä infrastruktuurille? Kehittämistyössä huomion kiinnittäminen entistä enemmän yksilöihin, yksittäisiin yrityksiin ja maaseudun menestystarinoihin Ohjelmallisesta kehittämisestä yksilölliseen kehittämiseen ja sitoutumiseen (Laasasenaho 2009)

28 Kiitos!

Samankaltaiset tiedostot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin