Lumakerho-ohjaajan kurssi Viiden kerhokerran suunnittelu

Transkriptio

1 Kristiina Viitasuo Lumakerhonohjaajakoulutus Noora Kivikko 15. maaliskuuta 2015 Lumakerho-ohjaajan kurssi Viiden kerhokerran suunnittelu Ympäristökerho Minun kerhoni on suunniteltu kahden tai kolmen tunnin kokonaisuuksiksi. Varsinkin metsään tai rantaan suuntautuvat retket vievät aikaa, riippuen kuinka kaukana metsä ja ranta ovat. Jokainen voi jakaa suunniteltuja tunteja pienempiin kokonaisuuksiin. Suurin osa kerhokertojen sisällöistä tukeutuu kolmannen ja neljännen luokan ympäristötiedon oppisisältöihin. Aluksi kerholaisia etsitään muutamalla mainoksella 3-4 luokkalaisten solussa. Kerhosta kerrotaan tärkeät tiedot, milloin kokoonnutaan, millaisia asioita siellä olisi tarkoitus tehdä jne. Kerholaisia mahtuu mukaan noin mutta pienemmälläkin porukalla aloitetaan. Kerho on tarkoitus pitää syyslukukaudella ennen talven tuloa, jotta voidaan olla myös ulkona. Ensimmäisellä kerhokerralla tavoitteena on tutustua toisiin kerholaisin ja suunnitella yhdessä kerhoa. Kokoonnumme ensimmäisellä kerralla sisällä oppilaiden tutussa solussa. Aluksi leikitään tutustumisleikkinä eräänlainen tutustumiskilpailu. Leikkijöistä muodostetaan noin viiden hengen ryhmiä, riippuen siitä miten monta 1

2 kerholaista on paikalla. Ryhmäläiset seisovat rivissä. Aluksi minä olen leikinohjaaja ja määrään, millaiseen järjestykseen he rivissä asettautuvat: esim. aakkosjärjestyksen, kengännumeron, pituuden tai iän mukaan. Leikkijöiden on pakko kysellä nopeasti toisiltaan näitä tietoja. Osa kerhoon tulleista tietysti tuntee jo toisensa koulusta, mutta ehkä kaikki eivät ole olleet kovin paljon tekemisissä toistensa kanssa aikaisemmin. Ryhmän voi myös käskeä muodostamaan erilaisia patsaita, eri kirjaimia jne. Ryhmät voivat myös antaa toisilleen tutustumistehtäviä. Ryhmille annetaan nopeus- ja nokkeluuspisteitä leikkimielellä. Tätä leikitään muutaman kerran niin, että annan joka ryhmällä tasapisteet. Toinen leikki on nimeltään Minä olen, minä pidän. Yksi leikkijöistä sanoo nimensä ja jonkin asian, joka kuvaa häntä esim. mistä tykkää tai ei, mikä on hänen mieliruokansa tai suosikkieläimensä. Seuraava sanoo edellisen etunimen ja hänen valintansa sekä lisää perään omansa; kolmas toistaa edellisten nimet ja symbolit ja lisää omansa jne. Tässä leikissä on pakko keskittyä kuuntelemaan toisia. Leikissä toistetaan monta kertaa kerholaisten nimet ja samalla opitaan jotain heistä. Minä osallistun myös leikkiin. Seuraavaksi keskustellaan yhdessä millaiseen kerhoon on tultu ja millaisen kerhon kerholaiset toivovat. Kerron omasta suunnitelmastani, jossa jokaisella kerralla ollaan hieman eri aiheiden parissa. Puhutaan metsästä, järvestä, eläimistä, luonnonsuojelusta, kierrätyksestä ja lisäksi kerholaisten kiinnostuksen kohteista. Kirjataan ylös kerholaisten toiveet. Niitä toteutetaan vähitellen eri kerhokerroilla ja ne liitetään omaan suunnitelmaani. Jokainen kerholainen kertoo jonkin verran itsestään ja omasta mielipaikasta luonnossa, miten on osallistunut luonnonsuojeluun, kierrätykseen ja onko hänellä omia kokemuksia eläinten hoidosta. Seuraavaksi pelataan Lahti-peliä. Se on peli, jossa seikkaillaan Lahdessa lehmusreitillä ja samalla opitaan eläimistä ja Lahden luonnosta. Sitä olisi tarkoitus pelata useammalla kerralla. Samalla kun pelataan kivaa peliä, Lahti-tietoisuus paranee koko ajan. 2

3 Ensimmäisellä kerhokerralla askarrellaan kaikille kerhokortti, johon kerätään merkki jokaisella kerhokerralla. Korttiin tulee valokuva kerholaisesta, nimi ja oma piirtämä kuva. Kortti laminoidaan ja sen reunaan reiiitetään jokaisella kerralla reikä. Jos jää aikaa, leikitään lisää erilaisia tutustumisleikkejä, joita löytyy esim. MLL: n sivuilta. Kerhon päätteeksi jaan kaikille yhteystietolomakkeen, jossa kerron omat tietoni ja kysyn esim. allergioista ja kerholaisten yhteystietoja. Menemme ulos usein ja on hyvä tietää, onko jollain sellaista yliherkkyyttä, joka pitää ottaa huomioon. Jollain kerhokerralla voidaan leipoa jotain tai muuten syödä jotain, niin on hyvä tietää allergioista. Muistutetaan, että seuraavalla kerralla ollaan ulkona ja miten kannattaa pukeutua. Toisella kerralla on tarkoitus lähteä ulos. Tapaamme koululla, josta lähdemme yhdessä läheiseen metsään. Mukaan otetaan myös ipadit, joilla voidaan kuvata erilaisia asioita, joita näemme metsässä. Metsässä leikitään samanlainen tutustumisleikki kun edelliselläkin kerralla, mutta yritetään aluksi muistella kerhokavereiden nimiä. Mennään kierros niin, että seuraava yrittää muistaa edellisen nimen ja jonkin asian hänestä. Sen jälkeen nimet kerrataan, jos kaikkia ei muistettu. Metsässä on tarkoitus leikkiä erilaisia leikkejä, joissa samalla opitaan jotain. Ensimmäinen leikki on Aarteenetsintä. Jokaiselle parille jaetaan lista aarteista, jotka metsästä pitäisi löytää. Aarteet voidaan kerätä esim. pieneen rasiaan kuten munakennoon. Keräämisen jälkeen voidaan jutella kaikkien aarteista. Jotakin puusta pudonnutta Jotakin tahmeaa Jotakin erikoisen hajuista 3

4 Jotakin kylmää ja kovaa Jotakin, josta lintu voisi rakentaa pesänsä Jotakin kaunista Jotakin, jota eläin on haukannut tai nakertanut Jotakin, mistä lähtee ääni Jotain pehmeää Jotain vihreää Toinen leikki metsässä on Mandalan tekeminen. Jakaudutaan kahteen tai kolmeen ryhmään ja piirretään maahan ympyrä ja mietitään mitä ajatuksia tulee mieleen. Ympyrää aletaan täyttää keskeltä reunoja kohti sellaisilla väreillä ja materiaaleilla, jotka sopivat vallitsevaan tunnetilaan. Värejä saa kukista, marjoista, lehdistä, risuista, heinistä. Mandalan tekemisen jälkeen voidaan jutella kaikesta siitä, mitä metsä meille antaa. Kuvataan padeilla Mandalat muistoksi. Palataan takaisin koululle ja reiiitetään kaikkien kerholaisten kortit ja pelataan Lahti-peliä jos vaan jää aikaa. Muistutetaan kerholaisia seuraavasta kerrasta. Ollaan taas ulkona, mennään rannalle ja pukeudutaan sen mukaisesti. Mukaan kannattaa ottaa saappaat. Kolmannella kerralla kokoonnutaan ensin koululla, otetaan mukaan muutamia tarvikkeita ja sen jälkeen lähdetään järven rantaan tutkimaan rantaa, järveä ja tekemään niistä erilaisia havaintoja WWF:n materiaalipankin monisteiden avulla. Tehtävien lomassa kuvaamme padeilla rannalla erilaisia asioita. Mukaan otetaan tehtävämonisteet, piirrustuspaperia, värejä ja ipadit. Kun saavumme rannalla, kerrataan ohjeita, että kukaan ei saa mennä veteen ilman lupaa ja olemme rannalla vieraana. Emme sotke mitään ja emme huuda tarpeettomasti. Kerholaiset jaetaan neljään ryhmään ja jokainen ryhmä saa itselleen monisteen ja ryhmä tekee ohjeen mukaan omia tutkimuksia rannalla. Samalla jokaisella ryhmällä on ipad, jolla kuvataan omia puuhia ja muuta mielenkiintoista. 4

5 Ensimmäisen ryhmän aiheena on elinympäristöjen tilkkutäkki ( jossa havainnoidaan rannan erilaisia pienelinympäristöjä ja piirretään niistä kartta. Ensin mietitään, onko tämä ranta yksipuolinen vai monipuolinen elinympäristö. Sen jälkeen mietitään, kuinka monta ominaisuuksiltaan erilaista elinympäristöä eli "laikkua" pystytään erottamaan 50 metrin matkalta tältä rannalta. Yksittäinen laikku voi olla esimerkiksi tiheä järviruokokasvusto, kelluvien kasvien rykelmä tai varjoisa pajupuska. Lopuksi yritetään piirtää kartta rannasta. Samalla täytetään monistetta yhdessä. Toinen ryhmä tutkii millainen ranta on. Tutkitaan rannan ominaisuuksia ja kasvillisuutta sekä pohditaan, mikä siellä on mukavinta. Kerholaiset kuvailevat tutkimuspaikan sijaintia niin tarkkaan, että muutkin löytävät sinne. Kuvaillaan omin sanoin, miltä ranta näyttää vesirajasta noin 50m maalle päin. Pyritään erottamaan erilaisia vyöhykkeitä. Mitä kasvilajeja kasvaa rannan kuivassa osassa? Kuvataan niitä. Kävellään veteen niin pitkälle kuin saappaan varret yltävät. Katsotaan ja tunnustellaan, minkälainen pohja on. Rastitetaan monisteesta pohjaa parhaiten kuvaavat vaihtoehdot. Mitä kasvilajeja kasvaa vedessä? Jos ei tiedetä lajeja, niin kuvataan niitä ipadilla ja voidaan koululla tarkistaa luontokirjasta tai netistä lajit. Muistetaan varoa padeja kastumasta! Se ei kuitenkaan ole tässä kaikkein tärkeintä. Lopuksi mietitään, mikä on hienointa tällä rannalla? Mitä merkkejä ihmisestä rannalla näkyy? Kaupunkiluonnosta ja -rannoilta on varmaan vaikea löytää paikkaa, jossa ei olisi merkkejä ihmisestä. Kirjataan huomiot monisteeseen. 5

6 Kolmas ryhmä tutkii, kuinka rehevää rannalla on. Etsitään rannasta vähäravinteisen ja runsasravinteisen vesistön tuntomerkkejä, jotka on lueteltu listassa. Jotkut vesistöt ovat luonnostaan runsasravinteisia, toiset vähäravinteisia. Rehevöityminen tarkoittaa sitä, että vesistön koko ekosysteemin toiminta muuttuu, kun ravinteiden määrä vedessä lisääntyy. Tärkeimpiä ravinteita ovat typpi ja fosfori. Tutkikaan rantaa ja rastitetaan monisteeseen havaintojen mukaisesti ne ominaisuudet, jotka rannasta löytyvät. Vähäravinteinen vesistö vesi kirkasta tai kirkkaan ruskeaa hiekka- tai kivipohja ei sinilevää veden pinnalla vähän vesikasveja pohja näkyy selvästi sammalpeitteiset rannat kivet paljaita Runsasravinteinen vesistö vesi vihreän sameaa pohjalla liejua sinilevää veden pinnalla runsaasti vesikasveja heikko näkösyvyys paljon kelluvia kasveja rantakivissä viherlevää 6

7 Lasketaan, kumpaan listaan tuli enemmän rasteja. Rastien lukumäärän perusteella voidaan päätellä onko tutkimamme vesistö vähäravinteinen, runsasravinteinen vai siltä väliltä. Kuvataan rantaa, kasveja ja vettä, jotta voidaan myöhemmin katsoa esim. onko tilanne muuttunut. Kirjataan taas kaikki monisteeseen. Neljäs ryhmä tutkii, mille kaloille järvi ja ranta voisivat sopia. Tutkitaan rantaa kalojen näkökulmasta ja selvitetään, sopiiko se muikulle tai ruutanalle. Kuljetaan varovasti rantaa pitkin ja yritetään nähdä kaloja tai merkkejä siitä, että kalat viihtyvät tässä rannassa. Rastitetaan monisteeseen, mitä merkkejä nähdään. Kaislikkoa tai ruovikkoa, jonka seassa voi piileskellä. Vesikasveja, joihin voi kiinnittää mätimunia. Vedessä olevia paikkoja, joissa voi oleilla kirkkaalla säällä, sillä kalat eivät voi sulkea silmiään. Mutapohjassa olevia kuoppia, joita on syntynyt, kun kalat näykkivät ruokaa pohjasta. Veden loiskahduksia, jotka syntyvät, kun kalat nappaavat pinnasta syötävää. Kaloja Kalastajia, kalastusvälineitä tai kalanperkeitä Tarkkailkaa rannan ominaisuuksia. Kummalle kalalajille tämä vesistö sopisi paremmin? 7

8 Muikku Muikku on ulappavesien parvikala, joka viihtyy parhaiten suurilla ja avonaisilla selkävesillä. Se suosii puhtaita ja kirkkaita vesiä, mutta tulee toimeen myös ruskeissa ja rehevissä vesissä. Ruutana Viihtyy monenlaisissa vesissä, myös pienissä lammissa ja rehevissä merenlahdissa. Pitää eniten lämpimistä ja rehevistä vesistöistä. Selviytyy jopa täysin hapettomissa oloissa. Kutee rantakasvillisuuden sekaan yöaikaan. Kaikki ryhmät kuvaavat omia tutkimuksiaan. Kuvattuja videoita ja kuvia voidaan tutkia myöhemmin koululla seuraavilla kerhokerroilla. Samalla rannalla voidaan palata vaikka talvella ja keväällä uudelleen ja muistella kuvien avulla, miten luonto muuttuu vuodenaikojen mukaan. Rannalla menee varmasti aikaa tunti-puolitoista, joten tällä kerhokerralla ei ehditä tehdä muuta. Lopuksi leimataan kaikkien kerhokortit ja muistutetaan, että seuraavalla kerhokerralla maistellaan syksyn satoa ja kaikkien tulee olla muistanut palauttaa kerhon alussa jaettu tietolomake, jossa oli tietoa allergioista. Neljännellä kerhokerralla ollaan koululla ja katsotaan ensin edellisellä kertailla kuvat ja videota. Käydään myös läpi monisteiden tehtävät ja ryhmät voivat kertoa toisilleen, millaista oli tehdä tehtäviä, tutkia rantaa ja mitä kukin oli oppinut tai havainnut. Tällä kerhokerralla voidaan myös toteuttaa jotain kerholaisista tulleita ehdotuksia. Laitan tähän kuitenkin omia suunnitelmiani. Järjestetään kerhossa sadonkorjuujuhlat, koska on syksy ja on saatavilla runsaasti erilaisia kotimaisia kasviksia ja vihanneksia. Olen itse tuonut kerhoon maisteltavat. Mukaan tarvitaan myös veitsiä, leikkuulautoja, lautasia, mukeja ja juotavaksi omatekoista viinimarjamehua. Tuon myös ainekset leivottaviin kaurakakkuihin. 8

9 Sopivia kasviksia on esimerkiksi erilaisia vihanneksia, kuten porkkanaa, lanttua, palsternakkaa, perunaa, kesäkurpitsaa, kukkakaalia sekä yrttejä, kuten persiljaa, ruohosipulia, basilikaa, tilliä. Myös kotimaisia omenoita, luumuja ja kirsikoita voi olla saatavilla. Ennen niiden syömistä, täytyy katsoa kerholaisten lomakkeista, on kellään yliherkkyyttä näille syötäville. Ensin leikitään energianpurkuleikkejä, kuten tervapataa tai kymmenen tikkua laudalla ulkona tai sisällä sään mukaan. Jos ulkona on kaunis ilma, voidaan myös kerätä muutamia kasveja tai kukkia sadonkorjuupöytään koristeeksi. Leikkien jälkeen mennään sisälle ja tehdään kasveista kauniita kimppuja, jotka ripustetaan kuivumaan tai laitetaan maljakkoon. Jollei oltu ulkona tai kasveja ei oikein löytynyt, niin voidaan vaan laittaa kerhopaikka kauniiksi koristelemalla pöytä ruskealla rullapaperilla, johon voidaan piirtää värikynillä kukkasia koristeeksi. Tehdään yhdessä kaurakakkutaikina, johon tarvitaan kaurahiutaleita, vehnäjauhoja, sokeria, siirappia, leivinjauhetta ja margariinia. Aineet vaan sekoitetaan yhteen ja laitetaan pellille pieninä kasoina. Paistetaan uunissa ja siirretään lautaselle odottamaan muuta tarjottavaa. Tarjolla on myös mehua kotimaisista herukoista. Kuoritaan, pilkotaan ja palastellaan kasvikset ja yrtit. Maistellaan yhdessä sadonkorjuuajan antimia ja nimetään niitä. Voi olla ettei kerholaiset tunne kaikkia syötäviä, joten ne nimetään yhdessä. Syödään myös kaurakakkuja ja mehua. Pelataan Lahti-peliä sen verran kun aikaa on. Leimataan myös kaikkien kerhokortit. Muistutetaan kerholaisia, että seuraavalla kerralla puhutaan kierrätyksestä ja ympäristönsuojelusta. Silloin ollaan koulun liikuntasalissa ja kerholaisilla voi olla liikkumiseen sopivat vaatteet ja vaikka sisäpelikengät tai tossut. Viidennellä kerhokerralla on tarkoitus tutustua eri jätelajeihin ja muistella jätteiden lajittelua, kierrätystä ja tähän liittyvää ympäristönsuojelua. Jutellaan siitä, että kaikki ihmiset maapallolla eivät kuluta saman verran ja jos kaikki haluaisivat 9

10 kuluttaa saman verran, niin tämä yksi maapallo ei riitä. En halua pelotella kerholaisia, mutta puhutaan siitä, miten jokainen ihminen on tärkeä ja ansaitsee hyvää. Kaikkien tulisi miettiä, miten voisi omalla toiminnallaan auttaa luontoa. Tällä kerhokerralla ollaan koulun salissa, jotta voidaan liikkua paljon. Jutellaan, mitä lapset jo tietävät jätteiden lajittelusta, miten kotona, koulussa toimitaan. Muistetaan, että perheillä on erilaisia tapoja ja toisia ei voi moittia vaan voi jakaa tietoa. Mietitään myös, miten koulussa lajitellaan. Alkuleikkinä ollaan maa, meri, taivas-leikistä muunnettua bio-, seka-, energialeikkiä. Minä huudan leikin johtajana vaikka banaaninkuoret ja lapset siirtyvät bioalueella tai käsipyyhepaperi ja silloin juostaan energia-alueelle. Leikitään sen jälkeen lajitteluleikkiä korteilla, joissa on jätteiden kuvia ja tavaroilla, jotka tulee myös lajitella. Korteissa on esim. kuva banaaninkuoresta tai muusta, mitä ei voi olla esineenä. Esineet voivat olla esim. rikkinäinen muovilelu tai mainoslehti. Ollaan koulun salissa, jonne on laitettu eri puolille seiniä jätelajien kuvia. Lapset jaetaan joukkueisiin leikattu postikortti-menetelmällä. Siinä kuvallisia erilaisia postikortteja on leikattu niin moneen osaan kuin tarvitaan joukkueisiin jäseniä. Palat sekoitetaan ja ne jaetaan lapsille. Sen jälkeen lapset etsivät oman kortin muita paloja ja kokoavat kortin ja joukkueen. Kun joukkue on valmiina, jokaisesta joukkueesta yksi ottaa kerrallaan " jätteen" pussukasta ja juokseen nopeasti oikean jätelajin taulun luo. Sen jälkeen seuraava joukkueesta voi ottaa taas palan jne. Tätä leikitään jonkin aikaa. Voidaan pitää juomatauko tarvittaessa. 10

11 Seuraavaksi painetaan kuvia kangasväreillä puuvillakasseihin. Jokainen suunnittelee omat kuvat tai tekstit. Teemat voivat luonnosta tai kehoituksia arvostamaan luontoa tyyliin KEEP CALM AND ENJOY NATURE. Kerholaisilla on jo englannin tunteja, joten tällaisia tekstejäkin voidaan ottaa mukaan. Tämän jälkeen taas pelataan Lahti-peliä yhdessä. Tähän kerhokertaan voi taas sijoittaa jotain kerholaisten toivomaa toimintaa. Leimataan kerhokortit ja jutellaan miten nämä viisi kerhokertaa on menneet. Lähteet: