AMK-keskustelutilaisuuden yhteenveto
|
|
- Riikka Niina Hovinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 AMK-keskustelutilaisuuden yhteenveto Koulutus Yleistä Pitkäjänteisen ja johdonmukaisen kehittämisen näkökulmasta muutostarpeita on pohdittava pitkällä aikavälillä ja harkiten. Suuria muutoksia ei toivota vielä vuoden 2017 alusta. Nykyisen mallin koulutusosiossa on paljon määrällisiä mittareita. Laadun ja vaikuttavuuden painoarvoa haluttaisiin lisätä. Esimerkiksi yhteiskunnallista muutosta kuten digitalisaatiota kuvaavia mittareita tulisi pohtia. Voitaisiin myös harkita mallia, jossa tietty osa mittareista olisi pysyviä, ja tämän ns. perusosan lisäksi olisi joukko muuttuvia mittareita. Osan nykyisistä mittareista koettiin myös olevan ristiriitaisia keskenään, esim. 55 opintopistettä suorittaneiden määrä ja kansainvälisyyttä kuvaavat indikaattorit. Opintoprosessien tehokkuus ja suoritteet nähdään keskeisiksi koulutukseen liittyviksi tekijöiksi rahoitusmallissa ja tässä suhteessa nykymallin vahvuuksia ovat tutkintojen määrä ja 55 opintopistettä suorittaneiden määrä. Myös laatuun liittyviä elementtejä on nykymallissa mukana, joskin laskentatapa ei mittaa tarpeeksi laatua. Koulutuksen indikaattoreiden painoarvot: - Tutkintojen painoarvo halutaan pitää korkeana - 55 opintopistettä suorittaneiden painoarvoa esitetään laskettavaksi - Työllistymisen painoarvoa voitaisiin nostaa, joskin korkeakoulun vaikutusmahdollisuudet huomioitava - Strategiarahoituksen osuutta halutaan nostaa Indikaattorien laskennan muutostarpeet: - 55 op suorittaneiden laskentaperusteita muutettava; tammikuussa aloittavat huomioon - AHOToinnin opintopisteet pystyttävä erottamaan - tutkintojen kustannuskertoimet muutettava/poistettava kokonaan - tutkintomääriin leikkuri - Opiskelijapalautteen kehittäminen enemmän laatua mittaavaksi ja erottelevammaksi - työllistymisessä huomioon työttömät miinuspisteillä Koulutuksen kehittäminen: - aikuiskoulutus huomioitava paremmin - työllistymisen painoarvon muuttaminen ohjaisi koulutuksen suuntaamista Koulutuksen työelämäläheisyys, kytkentä aluekehitykseen ja tki-toimintaan: - opettajien työelämäyhteydet ja tki-kytkökset huomioon
2 - tki-toiminnan yritysyhteistyössä kertyneet opintopisteet edistäisivät yritysyhteistyötä Uudet mittariehdotukset: - opettajien tki-toimintaan käyttämä aika - kokonaisopintopistekertymä (jaettuna opiskelijamäärällä) / kumulatiivinen opintopistekertymä (jaettuna läsnäolokausilla), bonus 55 opintopistettä suorittaneiden osalta - normiajalla valmistuneet - keskimääräinen valmistumisaika - läpäisy - suoritetut opinnot vieraalla kielellä - laadullinen työllistyminen - työnantajapalaute yhdistettynä uraseurantaan - erikoistumiskoulutus - avoin amk: polku-/väyläopinnot - 2. asteen väylää tulevat opiskelijat - kv. yhteistutkinnot - kv. harjoittelu - koulutusvienti ja yhteistyö ulkomaisten korkeakoulujen kanssa - ulkomaalaisten opiskelijoiden integraatio Suomeen Muita huomioita: - laatu, kansainvälisyys, yhteistyö huomioon esimerkiksi strategiarahoituksessa - kansalliset koulutusvastuut huomioon Nykymallin indikaattoreiden kehittämistarpeet liittyvät erityisesti 55 opintopistettä suorittaneiden määrää koskevaan mittariin, jonka nähdään nykymäärittelyn pohjalta pirstaloittavan opintoja ja johtavan keinotekoisiin ratkaisuihin pistekertymää optimoitaessa. Mittari ei huomioi tammikuussa aloittavia ryhmiä. Se nähdään myös aikuiskoulutuksen osalta huonona mittarina. Myös mittarin painoarvon vähentämistä halutaan harkita. Mittarin vaihtoehdoksi esitetään kokonaisopintopistekertymää kuvaavaa mittaria. Sen lisäksi 55 op voisi tuottaa bonusta. Esitettiin mittariksi myös opintopistekertymää, joka jaettaisiin opiskelijamäärällä. Mittarin kytkeminen opintojen etenemisen normiaikaisuuteen olisi tärkeää. AHOToidut opintopisteet tulisi pystyä erottamaan opintopistekertymästä. Tutkintojen osalta leikkurin puuttuminen voi ohjata hallitsemattomaan kasvuun. Tutkintojen kustannuskertoimia pidetään toisaalta hyvinä, toisaalta niiden nähdään kohtelevan aloja eriarvoisesti paljon infrastruktuuria vaativien alojen kärsiessä. Toisaalta todettiin, että alakohtaisesta ajattelusta tulisi päästä eroon ja asia nähdään ammattikorkeakoulun sisäisen kehittämisen asiana. Ulkomaalaisten suorittamat tutkinnot voivat olla ristiriidassa ammattikorkeakoulun strategian kanssa. Ulkomaalaisten suorittamat tutkinnot tulevat nykymallissa huomioon kahteen kertaan, sillä ovat mukana myös tutkintomäärissä. Avoimen ja erikoistumisopintojen nykyistä osuutta mallissa pidetään pienenä suhteessa työelämän kasvaviin tarpeisiin lyhytkestoista koulutusta kohtaan. Polku- tai väyläopintojen huomioimista tulisi harkita.
3 Opiskelijapalautetta halutaan saada enemmän laatua mittaavaksi ja sen painoarvoa mallissa lisätä. Sen erottelevuutta tulisi myös lisätä. Työllistymisen mittaamisen nykyisellään ei nähdä kannustavan hoitamaan työelämäyhteyksiä eikä tue harjoittelua. Tulisi mitata myös laadullista työllistymistä tietyn ajan kuluessa valmistumisesta (esim. 4-5 vuotta) ja mahdollisesti myös asteittain. Ulkomaiset työllistyneet voitaisiin ottaa mukaan työllistymismittariin. Esitettiin myös työttömien huomioimista miinuspisteillä. Työllistymisen osuuden nostamista esitettiin, joskin korkeakoulun omat vaikutusmahdollisuudet asiaan on otettava huomioon. Tki-toiminnan ja opetuksen integraatiota pidetään tärkeänä, mutta sitä on vaikeaa mitata. Esimerkiksi tkiopintopisteet ei ole mittarina yksiselitteinen. Samoin opetuksen työelämäyhteyksien kehittämistä pidetään tärkeänä, mutta vaikeasti mitattavana. Uutena ehdotuksena esitetään opettajien työelämäyhteyksiä kuvaavaksi mittariksi opettajien tki-toimintaan käyttämää aikaa, johon löytyy tilastopohjaa. Ehdotettiin myös tki-toiminnan yritysyhteistyössä kertyneitä opintopisteitä. Tehokkuutta voitaisiin mitata myös uudella läpäisyindikaattorilla tai mittaamalla normiajalla valmistuneita tai keskimääräistä valmistumisaikaa. Kannusteet toisen asteen kytkentöihin ja ammatillistaa väylää tulevien opiskelijoiden huomioimiseen puuttuvat. Ammatillista väylää tulevien osuutta voitaisiin harkita indikaattoriksi. Kotikansainvälistymistä voitaisiin mitata suoritetut opintopisteet vieraalla kielellä -mittarilla. Kansainvälisten kaksoistutkintojen huomioimista tulisi myös harkita. Kansainvälisyyteen liittyviä teemoja ovat myös koulutusvienti ja yhteistyö ulkomaisten korkeakoulujen kanssa sekä ulkomaalaisten opiskelijoiden integraatio Suomeen. Kansainvälistymisessä voitaisiin huomioida myös kv. harjoittelu. Strategiarahoituksen osuutta haluttaisiin kasvattaa ja sen myöntämisperusteet halutaan avoimiksi ja läpinäkyviksi. Strategiarahoituksen myöntämiseen haluttaisiin myös kytkeä laadun ja kansainvälisyyden sekä yhteistyön (korkeakoulut, työelämä, asiakaslähtöisyys) elementtejä. Muina kehittämistarpeina nähdään aikuiskoulutuksen entistä parempi huomioiminen mallissa. Myös kansallisten koulutusvastuiden huomioimista rahoitusmallissa esitettiin. TKI-toiminta Yleistä ja TKI-toiminnan kokonaisuuden painoarvo Rahoituksen vakauden kannalta toivottiin, että tehdä suuria muutoksia näin pian mallin voimaantulon jälkeen. Muutoksia voidaan pohtia myös seuraavalle kaudelle. TKI-toiminnan kokonaisuuden painoarvoa pidettiin keskusteluissa sopivana. Joitain kommentteja esitettiin, että sitä voisi pohtia suuremmaksikin, mutta vasta pidemmällä aikavälillä. Myös sitä näkökulmaa pohdittiin, että onko tki-toiminnan kokonaisuus riittävä siihen, että siihen kannattaa panostaa merkittävästi. Keskustelu painottui enemmän tki-toiminnan sisältöön. TKI-toiminnan indikaattorien painoarvot sekä laskentamekanismit
4 Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen osalta pohdittiin sitä, kuuluuko ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus tki-toiminnan koulutukseen vai tulisiko se siirtää koulutuksen puolelle ja ottaa tki-toiminnan kokonaisuuteen jokin toinen indikaattori vastaavalla painoarvolla mukaan. Yksiselitteistä kantaa tähän keskusteluissa ei saatu, sillä toisaalta YAMK-tutkinnon sijainti tki-toiminnan rahoitusosuudessa nähtiin ohjaavan sen kehittämistä tki-toiminnan painopistealueelle, minkä lisäksi se nähtiin linkkinä koulutuksen ja tki-toiminnan välillä. Erilaisia ehdotuksia esitettiin, kuten YAMK-tutkinnon sijoittaminen laskennassa suoraan osaksi tutkintoja tai erikoistumiskoulutusten sijoittaminen osaksi ylempien kanssa yhteen tekijään. YAMK-painokertoimen muuttamiselle ei nähty laajaa tarvetta, joskin joitain kommentteja hieman pienemmästä painoarvosta esitettiin. Ulkopuolisen rahoituksen painoarvoa pidettiin pääosin sopivana, joskin joitain kommentteja molempiin suuntiin esitettiin. Mikäli innovaatiotoiminnalle ja maksulliselle muulle palvelutoiminnalle kuin T&Ktoiminnalle keksittäisiin sopiva mittari, silloin sitä voisi nostaakin. Sisällöllisesti mittarin kehittämiseksi ehdotettiin kansainvälisen ja/tai tasavertaisesti kaikkien kilpailtavissa olevan sekä yritysrahoituksen rahoituksen painotuksen vahvistamista. Lisäksi keskusteltiin siitä, tulisiko rakennerahastojen rahoituksen kuulua nykyiseen tapaan mittarin sisältöön tai pitäisikö sillä olla ainakin pienempi painoarvo kuin muulla ulkoisella rahoituksella. Ulkopuoliseen rahoitukseen liittyvän tiedonkeruun osalta todettiin myös, että innovaatiotoiminta jää tiedonkeruumääritelmistä johtuen osin pois tilastoinnista ja tätä puolta tulisi pyrkiä kehittämään Tilastokeskuksen kanssa. Kansainvälisen henkilöstövaihdon osalta keskusteltiin erityisesti kriteerin mittaamisesta. Viiden päivän rajaa pidettiin keinotekoisena ja tarkoituksenmukaisemmaksi vaihtoehdoksi nähtiin rahoituksen laskeminen vaihtoon käytettyjen päivien määrän perusteella, jolloin pidemmistä vaihdoista saisi suoran kannustavuuden. Henkilöstövaihtoa pidettiin myös TK-toiminnan näkökulmasta heikkona mittarina, jonka tilalle olisi tarpeellista kehittää joku kuvaavampi mittari. Lisäksi henkilöstövaihto ei mittaa kasvavaa digitaalisten työvälineiden kautta tehtävää yhteistyötä. Julkaisujen osalta mittarin painoarvoa pidettiin sopivana. Tarkennettavaa nähtiin siinä, mitkä ovat riittävän tasokkaita julkaisuja lueteltavaksi julkaisuihin. Esitettiin myös näkemyksiä patenttien, keksintöilmoitusten ja keksinnön hyödyntämisen lisäämiseksi osaksi julkaisurahoitusta tai omana tekijänään. Uusina mittariehdotuksina esitettiin - tki-toiminnassa tehdyt opintopisteet, josta todettiin lisäksi, että edellyttää kirjaamisen tarkempaa ohjeistamista nykytilastoseurannassa - yrityksissä tki-toiminnan yhteydessä syntyneet opintopisteet - työnantajapalaute - aluevaikuttavuuden näkyvyys esimerkiksi palvelutoiminnan mittaamisella (mittaria kehitettävä siten, ettei osin päällekkäinen TK-toiminnan kanssa) - innovaatioiden mittaaminen, esim. avoimet innovaatiot - tki-toiminnan kansainvälisyyden mittaaminen - yhteistyöverkostot sidosryhmien, yritysten, työelämän ja alueiden kanssa, erityisesti hyödynnettävyys o spinn offit, patentit
5 o yhteistyökumppaneiden tuotteet o toimintamallin muutokset o syntyneiden yritysten määrä - kansainvälistymiseen, opiskelijavaihtoon, henkilöstövaihtoon ja hankkeisiin saatu rahoitus - koulutusvienti - tki-prosesseissa olevan henkilökunnan määrä - yrittäjyyteen liittyvät tutkinnon osat - yrittäjyyden seuranta myös vuotta valmistumisen jälkeen pidemmältä aikaväliltä - yritysten panostus kehittämistyöhön Uusien mittarien osalta ehdotettiin myös, että tutkijatahoilta voisi pyytää näkemyksiä innovaatiotoiminnasta ja sen hyödyntämisestä. Laatu- ja vaikuttavuus Tukevatko nykyiset laatuun ja vaikuttavuuteen liittyvät rahoitustekijät riittävällä tavalla ammattikorkeakoulujen yhteistyötä muiden korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa? Nykyiset mittarit eivät tue yhteistyötä, koska malli sinänsä lisää keskinäistä kilpailua. Osa piti kilpailua hyvänä osa haitallisena. Yhteistyö on ollut aina ammattikorkeakoulujen voima. Yhteistyötä on perinteisesti tuettu hankerahoituksella. Yhteistyön ja verkostomaisen tekemisen mittareita ei ole vielä olemassa. Yhteistyön mittaamisen todettiin yleisesti olevan haastavaa. Määrälliset mittarit eivät kuvaa yhteistyön syvällisyyttä. Kysyttiin niinkin, että kannattaakohan yhteistyötä mitata? Yhteistyö nähtiin välttämättömäksi kansainvälisessä kilpailussa etenkin koulutusviennissä. Edelleen todettiin, että uusimmat talousteoriat pitävät tiedon virtaa, joka syntyy yhteistyössä, tärkeänä menestystekijänä. Yhteistyö katsottiin luovan yhteistä ymmärrystä. Yhteistyön todettiin kuitenkin olevan kasvamassa esim. tutkinnoissa. Yhteistyön tulisi käsittää kaikenlainen yhteistyö, myös infrastruktuurin järjestelyihin. Indikaattoreiden laskennan muutostarpeet Työllistymisen mittaria pitäisi kehittää niin, että siinä otettaisiin huomioon omalle alalle työllistyminen. Laadulliseen työllistymiseen pitäisi siis päästä kiinni. Pohdittiin mahdollista Tilastokeskuksen aineistojen hyväksikäyttöä. Työllistymisessä pitäisi ottaa huomioon alueellinen näkökulma. Ulkomaille sijoittuminen ei tule huomioon otetuksi, vaikuttaa erityisesti ruotsinkielisessä koulutuksessa. Kuka määrittelee oman alan? 55 op mittarissa nähtiin ongelmia kuten tammikuussa aloittaneet, sen suhde opintotukeen ja opintojen tasatahtisuusvaatimus. Laskennassa voitaisiin ottaa huomioon myös kaikki kertyneet opintopisteet osana mittaria.
6 Julkaisumittarin katsottiin tuottavan liian helposti rahoitusta verrattuna esim. tutkintotuottavuuteen. Pohdittiin amkeille sopivaa julkaisujen luokittelua. Tuotiin esille käytännönläheisten julkaisujen tarve esim. elinkeinoelämässä ja pienyrityksissä. Julkaisuissa tulisi siten orientoitua alue- ja työelämälähtöisesti. Opalaa pitää ehdottomasti kehittää. Nykyisellään mittarissa vaikuttaa liiaksi vastausprosentti. Suunniteltu opala on liian laaja kysely. Miten laatua ja vaikuttavuutta voidaan vahvistaa rahoitusmallilla Tuotiin esille se, että mallissa pitäisi olla sekä tulos- että muutosmittareita. Muutos suhteessa omiin tuloksiin tulisi ottaa huomioon mallissa. Nykyinen malli luo kilpailuasetelman, jota pidettiin toisaalta hyvänä ja toisaalta haitallisena. Nykyinenkin malli vahvistaa laatua ja vaikuttavuutta, mutta välillisesti määrällisten mittareiden kautta. Uudet mittarit laadun ja vaikuttavuuden mittaamiseen ja niiden tietopohja Esille tuli seuraavia uusia mittareita - tk- toimintaan osallistuvien määrä - tk-toiminnassa syntynyt liiketoiminta - TKI opintopisteet - -aluevaikuttavuusarvioinnit - erikoistumiskoulutus mukaan mittareihin - aluevaikuttavuusmittari Strategiarahoituksen muutostarpeet Osuuden kasvattamisesta oltiin erimielisiä. Toiset kannattivat varovaista kasvattamista ja toiset vastustivat osuuden muutosta. Strategiarahoituksen jakamisen kriteereitä toivottiin yleisesti nykyistä parempaa läpinäkyvyyttä ja yleisesti kriteerejä pidettiin tärkeinä. Ehdotettiin, että tuetuilla hankkeilla pitäisi olla seuranta. Myös prosessilta toivottiin nykyistä parempaa läpinäkyvyyttä. Tuotiin esille, että kansalliset tehtävät pitäisi ottaa huomioon strategiarahoituksessa kuten esim. Oulun kirkkomuusikkokoulutus. Myös erikoistumiskoulutus ehdotettiin otettavaksi huomioon strategiarahoituksessa.
7 Kansainvälistyminen Tavoitteet: Rahoitusmallia kehitettäessä tulee ensimmäiseksi määritellä mitä suunnitellulla uudistuksella tavoitellaan? Eli tässä tapauksessa millaista kansainvälistymistä ja kansainvälisen toiminnan kehittymistä ja volyymiä tavoitellaan. Työryhmässä nousi esiin seuraava tavoite: Kaikille opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus opiskeluaikana osallistua kansainväliseen vaihtoon tai vastaavaan kansainväliseen toimintaan kotikorkeakoulussa. Toimintamuotoina vaihto-opiskelu, harjoittelu tai TKI-toiminta. Tavoitteena tulee olla, että opiskelijat saavat opiskeluaikana valmiudet ja tarvittavan osaamisen sekä asenteen toimia kansainvälisessä ympäristössä. Lähtökohta: Lähtökohtatilanteen nähtiin olevan varsin hyvällä tasolla jo nykyisessä rahoitusmallissa. Ja siksi tulee tarkkaan harkita millaisia muutoksia tai lisäyksiä kannattaa ylipäätään tehdä. Kansainvälistyminen on AMK:n strategioissa hyvin merkittävässä roolissa verrattuna kansainvälisyysmittareiden painoarvoon nykyisessä rahoitusmallissa. Työryhmien näkemyksen mukaan KVmittareiden painoarvoa ei kuitenkaan ole tarvetta nostaa, koska nykyiselläänkin ne selvästi ohjaavat toimintaa kansainväliseen suuntaan. Ja lisäksi työryhmissä nousi esiin, että monia kansainvälisyyttä kuvaavia asioita on syytä mitata ja seurata AMK/Suomen tasolla, ns. laadullisina mittareina, vaikka ne eivät sinällään liitykään rahoitusmalliin. Esiin nousi myös ajatus sisällyttää kansainvälisyyttä mittaavien laadullisten mittareiden ottaminen mukaan opiskelijapalautekyselyihin. Esille nousi ajatus, että kansainvälisyyttä mittaavia ai painottavia osioita kannattaisi sijoittaa joiden muiden isompien kokonaisuuksien osa-mittareiksi. Esimerkiksi opintojen edistymismittarissa voisi olla kansainvälisessä vaihdossa suoritetuilla opintopisteillä suurempi painoarvo kuin ns. normaali opintopisteillä. Työryhmä keskustelujen satoa: Yhtenä oleellisena kysymyksenä nousi esiin tarve lisätä kansainvälisiä valmiuksia myös ns. aikuiskoulutus/monimuoto koulutuksissa. Näissä sovelluksissa opiskellaan usein työn ohessa, ja siksi on vaikea osallistua esim. opiskelijavaihtoon. Tästä syystä tulisi harkita olisiko heille järjestettävä lyhyitä intensiivi-vaihtoviikkoja tms. joita myös mitattaisiin. Esiin nousi ajatus, että vieraskielisissä koulutusohjelmissa tavoitteena tulisi olla saada Suomeen tänne muuttavia ja töihin jääviä henkilöitä. Ja heille pitäisi järjestää merkittävästi suomen- ja ruotsinkielen koulutusta, jotta heidän työllistymistä helpotettaisiin. Kaksoistutkinnoilla tulisi tavoitella kansainvälisiä huippuohjelmia, joilla saataisiin huippuosaamista Suomeen ja päinvastoin. Tavoitteet tulisi määritellä stragisista lähtökohdista ja tavoitteista, ei pelkästään tavoitella määrää.
8 Koulutusvientiä ajateltiin yhdeksi mahdolliseksi mitattavaksi asiaksi, mutta ehkä vasta vuonna 2020, kun nähdään mihin suuntaan kehitys siinä lähtee. Eurooppaa pidettiin oleellisimpana kansainvälisen yhteistyön kohteena. EU:n rahoitus on tässä tärkeässä roolissa. Kuitenkaan työryhmissä ei tullut esityksiä, että mittariston tulisi tukea erityisesti jollekin alueelle esim. Eurooppaan kohdistuvaan yhteistyöhön. Kansainvälisyyttä kuvaavia mittareita tulee olla sekä koulutus- että TKI-mittaristossa. Esitettyjä yksityiskohtaisia mittareita: - Kansainvälisen henkilöstön määrä AMK:ssa. o sai osakseen kannatusta ja paljon kritiikkiä sen tulkinnallisuuden vuoksi - TKI-rahoitukseen esitettiin mm. o TKI-rahoituksen määrään painokerroin 1,X kansainvälisestä (ulkomailta hankitusta) TKIrahoituksesta o Oma osuus knsainvälisistä lähteistä hankitulle TKI-rahoitukselle o Kansainvälisten partnereiden määrä TKI- hankkeessa - Henkilöstö ja opiskelijavaihtoihin esitettiin muutosta siten, että o KV-opiskelijavaihtoon hyväksyttäisiin min. 2 kk jakso ja pisteitä saisi jokaisesta tämän ylittävästä kuukaudesta. o Henkilöstö vaihdoissa jokainen kriteerit täyttävä vaihtopäivä olisi yksi piste ja minimi pituutta ei olisi. - Henkilöstön KV-valmiuksien kohottaminen koettiin tärkeäksi, koska sillä on vaikuttavuutta koko korkeakouluyhteisön toimintaan. Mittareiksi esitettiin mm. o Kansainvälisen henkilöstön määrä AMK:ssa. sai osakseen kannatusta ja paljon kritiikkiä sen tulkinnallisuuden vuoksi o Henkilöstön suorittamien kielikokeiden määrä (kielitaidon mittaaminen) - Kansainvälisesti tarjottavien digitaalisten (sähköisten) oppimisympäristöjen (kurssien) määrä voisi olla mittari. - Vieraskielisten koulutusohjelmien määrä - Vieraskielisten vähintään 30 op modulien/kokonaisuuksien määrä suhteessa koulutusohjelmiin - Yhdeksi mitattavaksi asiaksi ajateltiin myös kansainvälisten kumppaneiden kanssa toteutettujen opintokokonaisuuksien määrä. Esim. Double Degree ohjelmien tms. määrä. Sekalaista: Esiin nousi mahdollisuus, että strategiarahoituksessa voisi olla osuus, jossa AMK:n omia KV-tavoitteita rahoitettaisiin sovituilla AMK-kohtaisilla mittareilla. Kaikkien mittareiden kehittämisessä tulee keskittyä yksinkertaisiin helposti ymmärrettäviin mittareihin sekä siihen, että mittareiden näyttämä voidaan itsekin laskea olemassa olevista julkisista lähtötiedoista. Erittäin tärkeänä pidettiin, myös sitä, että mitattaviin asioihin on AMK:lla suora mahdollisuus vaikuttaa.
LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015
LAUSUNTO Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ OPETUS-
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä
Lisätiedothttps://www.webropolsurveys.com/answer/surveyparticipation.aspx?sdid=fin
Sivu 1/6 Lausuntopyyntölomake: Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 1.9.2014 työryhmän, jonka tavoitteeksi asetettiin
LisätiedotEhdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen
Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen 1. Lausunnonantaja Organisaatio Yhteyshenkilö Sähköpostiosoite Arene ry Riitta Rissanen riitta.rissanen@arene,fi 2. Pidättekö
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS
AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin
LisätiedotUlkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun
LisätiedotAmmattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö
1 (6) Opetus- ja kulttuuriministeriö maarit.palonen@minedu.fi maiju.tuominen@minedu.fi PALAUTE AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIEHDOTUKSEEN, 1.6.2012 KOULUTUS (OKM:n ehdotus) Koulutuksen perusteella
LisätiedotOpiskelijapalaute on myönteistä erityisesti työelämäyhteyksien ja harjoittelun järjestämisen osalta.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT HUMAK ja sen ylläpitäjät
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen 22.3.2012 keskustelutilaisuuksien yhteenveto
KTPO 23.4.2012 Ammattikorkeakoulujen 22.3.2012 keskustelutilaisuuksien yhteenveto Keskustelutilaisuuksissa mallin katsottiin perusrakenteeltaan olevan lähtökohtaisesti tarkoituksenmukainen sekä selkeä.
LisätiedotAmmattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN SOPIMUSKAUDEN TULOKSELLISUUSRAHOITUKSEN PALKITSEMISKRITEERIT JA TULOKSELLISUUSMITTARISTO
Opm/KTPO/KTY 17.12.2009 1 AMMATTIKORKEAKOULUJEN SOPIMUSKAUDEN 2010 2012 TULOKSELLISUUSRAHOITUKSEN PALKITSEMISKRITEERIT JA TULOKSELLISUUSMITTARISTO TAUSTAKSI Ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoituksen
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen rahoitusmallin indikaattorien tietosisältö ja määritelmät vuodesta 2018 lähtien
Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin indikaattorien tietosisältö ja määritelmät vuodesta 2018 lähtien Koulutuksen indikaattorit Suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot 40% Ammattikorkeakoulussa suoritettujen
LisätiedotAmmattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotAmmattikorkeakoulu on laatinut tavoitteellisen toimintasuunnitelman vuosiksi , joka jatkaa korkeakoulun aloittamaa painoalojen kehittämistä.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on laatinut
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotAmmattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012
Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,
LisätiedotAjankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö
Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve
LisätiedotOpiskelijapalautteen perusteella ammattikorkeakoulun neuvonta- ja ohjauspalvelut tukevat opiskelua hyvin. Myös työelämäyhteyksien tuki toimii hyvin.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on laatinut
LisätiedotLaadullinen työllistymisen sisällyttäminen korkeakoulujen rahoitusmalleihin. Tapio Kosunen Ylijohtaja
Laadullinen työllistymisen sisällyttäminen korkeakoulujen rahoitusmalleihin Tapio Kosunen Ylijohtaja Laadullinen työllistyminen - palkkaustilastot Työryhmä tarkastellut tilastokeskuksen kokoamia palkkaustilastoja
LisätiedotAlustava ehdotus amk tuloksellisuusrahoituksen kriteereistä ja mitoista
KOTA-AMKOTA seminaari Helsinki 13 14.11.2008 Kari Korhonen Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /1. Ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoituksen
LisätiedotTEKNIIKAN YLIOPISTOFORUM TYF , Vanajanlinna Tutkimustoiminnan vaikuttavuus yliopistojen rahoitusmallissa - työpajan kooste.
TEKNIIKAN YLIOPISTOFORUM TYF201 2.-3.12.201, Vanajanlinna Tutkimustoiminnan vaikuttavuus yliopistojen rahoitusmallissa - työpajan kooste. www.tek.fi/tyf201 Koonnut Pirre Hyötynen, TEK TUTKIMUSTOIMINNAN
LisätiedotTestien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010
Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia
LisätiedotTutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén
Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden
LisätiedotOKM:n työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen
jätetty sähköiselle lomakkeelle 1(5) Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM123:00/2014 OKM:n työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen Kopio sähköisen lomakkeen kautta
LisätiedotVaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13
Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma
LisätiedotLaatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen
Laatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotTKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien ( ) pohjalta
TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien (2012-2018) pohjalta Mira Huusko mira.huusko@karvi.fi 31.10.2018 Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari Esityksen sisältö Tutkimuksen
LisätiedotKansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku
Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,
LisätiedotKajaanin ammattikorkeakoulun tulokset KAMK 20-strategian kehittämisalueittain
Kajaanin ammattikorkeakoulun tulokset KAMK 20-strategian kehittämisalueittain KANSALLISEN JA ALUEELLISEN ASEMAN VAHVISTAMINEN Vetovoima Ensisijaisten hakijoiden osuus ammattikorkeakoulun ilmoittamista
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Savonia-ammattikorkeakoulu ja
LisätiedotEhdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen
Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen 1. Lausunnonantaja Organisaatio Yhteyshenkilö Sähköpostiosoite Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry Anni Vesa anni.vesa@samok.fi
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on toteuttanut
LisätiedotMatkailun osaamisala Tulossopimus 2014
Liite 5. Matkailun osaamisala Tulossopimus 2014 I Tarkoitus Tällä sopimuksella Lapin ammattikorkeakoulun vararehtori ja matkailupalveluiden osaamisala sopivat toiminnan tavoitteista, kehittämistoimenpiteistä
LisätiedotTietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014
Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen rahoitusmallin indikaattorien tietosisältö ja määritelmät vuodesta 2017 lähtien
Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin indikaattorien tietosisältö ja määritelmät vuodesta 2017 lähtien Koulutuksen indikaattorit Suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot 40% Ammattikorkeakoulussa suoritettujen
LisätiedotAMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:
LisätiedotKansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista
Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja
LisätiedotKaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén
Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014 Hannu Sirén Koulutusalakohtainen dialogi 2014- OKM käynnistänyt korkeakoulujen kanssa eri aloilla dialogeja 2014. Ammattikorkeakoulu-uudistukseen kytkeytyvän toimilupakierroksen
LisätiedotErikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus
Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen
LisätiedotYliopistojen perusrahoituksen laskennassa (vuoden 2017 rahoituksesta alkaen) käytettävien tilastotietojen määritelmät 2016
7.11.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Yliopistojen perusrahoituksen laskennassa (vuoden 2017 rahoituksesta alkaen) käytettävien tilastotietojen määritelmät 2016 Koulutuksen rahoitusosuuden laskentakriteerit
LisätiedotLukuvuosimaksut korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan näkökulmasta ja taustoitus apurahoja koskeviin linjauksiin
Lukuvuosimaksut korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan näkökulmasta ja taustoitus apurahoja koskeviin linjauksiin Nina Björn Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kansainvälistymispalvelut Kv-kevätpäivät 2016,
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -31 % 8 %
1 Saimaan ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016
LisätiedotVerkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen
Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi
LisätiedotKansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa jo olevien ulkomaalaisten pääsy korkeakoulutukseen
MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020-strategian valmistelu, Keskustelutilaisuus kansainvälisistä korkeakouluopiskelijoista Keskustelun pääkysymykset: Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa
LisätiedotKestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa
Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot
LisätiedotMyönteistä on, että ammattikorkeakoulu on vahvistanut opiskelijoiden tukemiseen tähtäävää toimintaa.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
LisätiedotALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA
ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön lukuvuosimaksujen arviointi- ja seurantaryhmän seminaari
Opetus- ja kulttuuriministeriön lukuvuosimaksujen arviointi- ja seurantaryhmän seminaari 13.11.2018 Lukuvuosimaksujen käyttöönotto seuranta- ja arviointiryhmän silmin Opetusneuvos, ryhmän päällikkö Birgitta
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012
OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 %
1 Lapin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -10 % 8 %
1 Seinäjoen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015
LisätiedotYliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita -
Yliopistojen rahoitusjärjestelmän kehittäminen - opiskelijoiden ideoita - Kysyttiin 1) Millaisia asioita yliopistoissa voisi ja pitäisi mitata? Miten nämä kriteerit voisivat vaikuttaa yliopistojen rahoitukseen?
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
LisätiedotMaahanmuuttajat korkeakouluissa
Maahanmuuttajat korkeakouluissa Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen 21.5.2019 INTEGRA-hankkeen seminaari 22.5.2019 1 Korkeakouluvision tiekartta: osaavimman työvoiman kotimaaksi Korkeakoulututkinto puolelle
LisätiedotTurun kaupungin lausunto opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
1 (2) 18.9.2013 9356-2013 (033, 50) Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM/25/010/2013 Turun kaupungin lausunto opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Turun
LisätiedotEnsihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa
Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi 14.10.2014 Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa Hanne Mikkonen / OKM Aloittaneet, opiskelijat, tutkinnot Tietolähteet: aloittaneet
LisätiedotTyönjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun
Lisätiedot18.1.2016. Ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 lähtien
Marita Aho ja Jari Konttinen Lausunto 1 (6) 18.1.2016 Ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 lähtien A) KOULUTUSOSION UUDISTAMINEN 1 Työryhmä ehdottaa tarkennusta ylempien korkeakoulututkintojen
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 %
1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 7 % 8 %
1 Centria-ammattikorkeakoulu - Centria yrkeshögskola määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013
Lisätiedot18.1.2016. Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 lähtien
Marita Aho ja Jari Konttinen Lausunto 1 (7) 18.1.2016 Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 lähtien A) KOULUTUSOSION UUDISTAMINEN 1 Työryhmä ehdottaa koulutuksen rahoitusosuudeksi
LisätiedotMikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle
1 Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016
LisätiedotTilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut. Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari 2.9.2015
Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari 2.9.2015 Koulutustilastojen tarvitsemat tiedot korkeakouluilta Syksy 2015 Yliopisto-opiskelijat (tiedot
LisätiedotOpetusministeriön asetus
Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 20 päivänä
LisätiedotOsaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi
Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön asetus
Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään yliopistolain 49 :n 6 momentin nojalla: 1 Koulutuksen
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotKoulutus- ja opetusyhteistyö ja VIRTA-tiedot
Koulutus- ja opetusyhteistyö ja VIRTA-tiedot Helena Majamäki 13.9.2017 OPTIETOR ja KooTuki CSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus Ajankohtaisia esille
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö
1 (5) MKA/MUP/JTA 19.10.2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö maarit.palonen@minedu.fi maiju.tuominen@minedu.fi ASIA: TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN LAUSUNTO AMK- JA RAHOITUSLAISTA Viite: OKM052:00/2012 1. Yhteystiedot
Lisätiedotliikkuvuus ja kielitaitotarpeet
Korkeakoulujen kansainvälinen liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Kv-kevätpäivät, Vaasa 10.5.2017 Riitta Pyykkö Sisältö Kielivarannon monipuolisuus ja kielitaitotarpeet -selvityshanke Kielivaranto: mikä siihen
LisätiedotMetsätalousinsinöörien uraseurannan 2018 tulokset
Metsätalousinsinöörien uraseurannan 2018 tulokset Tutkija Riitta Kilpeläinen Suomalaisen metsäsuhde ja sen erilaisuuden ymmärtäminen metsäammattilaisen arjessa -seminaari 12.04.2019 Esityksen sisältö Uraseurannan
LisätiedotMitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä. Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Mikä on EK? EK edustaa jäseniään elinkeino- ja työelämäasioissa
LisätiedotKorkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä
Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Suomalainen korkeakoululaitos
LisätiedotRAPORTTI OPALA-PÄÄTTÖKYSELYSTÄ Kajaanin AMK Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen OPALA-päättökysely
RAPORTTI OPALA-PÄÄTTÖKYSELYSTÄ Kajaanin AMK 15.3.2010 Rekrytointipalvelut/PV Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen OPALA-päättökysely OPALA-kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa
Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen kansainvälisen toiminnan avainmittarit Kv-koordinaatiotason työkalun täyttöesimerkki
Ammatillisen koulutuksen kansainvälisen toiminnan avainmittarit Kv-koordinaatiotason työkalun täyttöesimerkki Kansainvälisyysstrategiatyökalut 2017 Liikkuvuus ja hankkeet (opiskelija, henkilökunta, sisään,
LisätiedotTulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti
Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,
LisätiedotYLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015
YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 28 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % 115 % 22 % -3 %
ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 Valtak. Valtak. Ammattikorkeakoulututkinnot,
LisätiedotKilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
LisätiedotKAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.
KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.2012 1 DOUBLE DEGREE-TUTKINNOT kansainvälinen kaksoistutkinto kahden
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
LisätiedotAMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen
AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen Mira Pihlaja Kouvolan SVAyhteyshenkilöpäivät Ma 19.3.2007 AMK-kartoitus Tavoitteista: - Selvittää yhteneväisyyksiä opinnoissa (perus&ammatilliset)
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015
LisätiedotLearning Café työskentelyn tulokset
Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille
LisätiedotHyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014
Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014 Päivän tarkoitus Aamupäivällä käynnistetään dialogi ammattikorkeakoulujen kesken toimilupakierroksen
Lisätiedot