Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen

Transkriptio

1 Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen 1. Lausunnonantaja Organisaatio Yhteyshenkilö Sähköpostiosoite Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry Anni Vesa anni.vesa@samok.fi 2. Pidättekö ehdotettua koulutusosion painoarvoa - SAMOK näkee esitetyn painoarvon sopivana. Ammattikorkeakoulujen tärkein tehtävä on koulutustehtävä. Koulutusosion suuri painoarvo kannustaa ammattikorkeakouluja panostamaan koulutuksen joustavuuteen, laadukkuuteen, opiskelijoiden ohjaamiseen, opintojen työelämärelevanttiuteen ja opintojen sujuvuuteen. SAMOK kokee, että nämä ovat opiskelijatyytyväisyyden kannalta keskeisiä tekijöitä, joissa onnistumisesta on syytä palkita hyvin suoriutuvia ammattikorkeakouluja. 3. Pidättekö työryhmän ehdotusta ammattikorkeakoulututkintojen osuudeksi sekä kertoimien poistosta - SAMOK näkee, että esitetty 40% painoarvo on riittävä. Suoritetut tutkinnot puolustavat paikkaansa suurimpana yksittäisenä tekijänä, sillä ammattikorkeakoulujen tärkein tehtävä on tuottaa laadukasta ja osaavaa työvoimaa. Runsaan painon antaminen tutkinnoille antaa myös ammattikorkeakouluille kannustimen kiinnittää huomiota opiskelijoiden opintojen edistymiseen ja opintojen järjestämiseen niin, että opiskelija voi edistää myös poikkeustapauksissa opintojaan haluamassaan tahdissa. SAMOK suhtautuu pääasiassa positiivisesti tutkintokertoimien poistoon. Poisto yksinkertaistaa mallia, joka on positiivinen muutos. Kuitenkin erilliseen lisärahoitukseen valittujen tutkintojen pooli on varsin pieni, ja vaaraksi jää, että nyt lisärahoituksen ulkopuolelle on jäänyt koulutusohjelmia, jotka tosiasiallisesti olisivat kipeästi lisärahoituksen tarpeessa. SAMOK toivookin, että jatkossa tutkintojen kustannuskehitystä sekä laatua seurataan myös niiden tutkintojen osalta, jotka nyt jäivät pois lisärahoitusta saavien tutkintojen joukosta. Lisäksi SAMOK toivoo, että ylimääräistä rahoitusta saavia tutkintoja valikoidaan avoimesti läpinäkyvillä menettelyillä käyttäen kriteeristöä, joka on mahdollisimman puolueeton. Opetus- ja kulttuuriministeriöllä tulisi myös olla valmius tarkastella valittujen tutkintojen poolia myös rahoitusmallin tarkistamisen välissä. 4. Pidättekö ehdotettua tutkintoleikkurin käsittelymekanismia - SAMOK näkee tutkintoleikkurit perustutkintojen osalta hyvänä uudistuksena. SAMOK ei kannata tutkintoleikkureiden soveltamista ylempiin AMK-tutkintoihin, ja kiittääkin työryhmää näiden jättämisestä ulos tutkintoleikkurista. Tutkintoleikkurit ovat erityisesti vallitsevassa työllisyystilanteessa tarpeellinen väline hillitsemään ylikoulutusta. Kun tutkintojen rahoituskertoimet poistuvat, olisi riskiksi voinut tulla, että edullisimmin tuotettavia tutkintoja lisätään jotta ammattikorkeakoulun rahoitus pysyy hyvällä tasolla kun kalliiden alojen lisäkerroin poistuu. Tutkintoleikkuri kuitenkin osaltaan varmistaa, ettei tällainen ylikoulutus ole taloudellisestikaan järkevää. Ylemmillä AMK-tutkinnoilla on hyvä maine työmarkkinoilla, ja niiden merkitys erityisesti työsuhteessa olevien osaamistason nostamiseksi on tunnistettu myös työnantajien taholta. Kesällä 2015 julkaistussa ennakointiraportissa esitetäänkin YAMK-tutkintojen määrän merkittävää kasvattamista. Näin ollen olisikin erittäin suuressa ristiriidassa asettaa leikkurit myös YAMK-tutkintoihin.

2 Kansainvälisen vertailtavuuden kannalta on tarkoituksenmukaista siirtyä käyttämään alaryhmittelyssä ISCED 2011 koulutusluokitusta kaikessa OKM:n tilastoinneissa. Tällöin myös rahoitusmallissa olisi luontevaa huomioida ISCED-luokittelun mukainen koulutusalaryhmittely. Ammattikorkeakoulututkintojen alaryhmittely vaikuttaa kuitenkin ainakin osin epäjohdonmukaiselta. Ryhmittelylle ei ole annettu työryhmän esityksessä mitään perusteluja. Erityisesti ihmetyttää, miksi luokka 03 yhteiskuntatieteet on samassa ryhmässä luokkien 01 kasvatusalat ja 021 taiteet kanssa sekä miksi humanistiset alat ja kasvatusalat ovat eri ryhmissä? Ammattikorkeakoulujen tutkintoja ajatellen olisi huomattavasti loogisempaa, jos humanistiset alat ja kasvatusalat olisivat samassa ryhmässä ja yhteiskuntatieteet olisi samassa ryhmässä liiketalouden, hallinnon ja oikeustieteiden kanssa. Ryhmittelyjen sisällä on monenlaisia tutkintoja, joiden kouluttamisen kustannuksissa on isoja eroja. Laskelmat on tuotava julki nykyisen kustannustiedonkeruun perusteella eri tutkintojen kustannuksista saman ryhmittelyn sisällä. Ehdotettu ryhmittely sisältää hyvin monimuotoisia tutkintoja saman ryhmän sisällä. Tämä voi aiheuttaa riskin siitä, että ammattikorkeakoulut ohjaavat koulutusta edullisempiin tutkintoihin saman ryhmän sisällä, jolloin leikkuri menettää ainakin osin merkityksensä. 5. Pidättekö ehdotettua vähintään 55 op suorittaneiden rahoitusosuutta mallissa sopivana? Pidättekö tarkistettua tekijän laskentamekanismia - SAMOK kannattaa esitettyjä muutoksia 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden laskentatapaan. Uusi laskentatapa antaa realistisemman kuvan ammattikorkeakoulun tuottamista opintopisteistä ja huomioi aiempaa paremmin myös opiskelussa tapahtuvat luonnolliset, vuosikohtaiset heitot opintopistekertymässä. 6. Pidättekö ehdotettua tekijän rahoitusosuutta mallissa sopivana? Pidättekö yhteistyösopimuksiin perustuvien opintojen ja erikoistumiskoulutuksissa suoritettujen opintojen lisäämistä tekijään - SAMOK kannattaa esitettyä uutta painoarvokerrointa. Yhteistyösopimuksiin perustuvien opintojen lisääminen tekijään on erinomainen muutos, joka kannustaa korkeakouluja myös perusrahoituksen kautta yhteistyöhön toistensa kanssa. SAMOK suhtautuu kuitenkin kriittisesti erikoistumiskoulutusten lisäämiseen rahoitusmalliin. Erikoistumiskoulutukset ovat yksilölle maksullisia koulutuksia, joiden toteuttaminen ei rasita ammattikorkeakoulun taloutta. Lisäksi kyseessä on varsin lapsen kengissä oleva uudenlainen koulutusmuoto, jonka vetovoimaisuudesta ei vielä ole riittävästi tietoa. Käytettävissä ei myöskään ole tietoa siitä, tunnistaako työelämä näiden tutkintojen tuottamaa osaamista työelämän kannalta tarpeelliseksi. SAMOK pitääkin erikoisena sitä, että varsinaiseen rahoitusmalliin otetaan pysyväksi elementiksi koulutusmuoto, josta meillä ei ole vielä riittävästi tietoa. Vaikka sinänsä SAMOK pitääkin erittäin hyvänä, että täydennyskoulutusta kehitetään niin, että pitkälle erikoistunutta osaamista voi hankkia valtiollisesti rahoitetuista korkeakouluista, ei erikoistumiskoulutuksia tulisi ottaa osaksi rahoitusmallia. Erikoistumiskoulutusten kehittymistä tulisi seurata tarkasti ja niiden tarpeellisuutta ottaa osaksi rahoitusmallia tulisi tarkastella seuraavan rahoitusmallin tarkastuskierroksen yhteydessä.

3 7. Pidättekö ehdotettua ulkomaalaisten suorittamien ammattikorkeakoulututkintojen poistamista rahoitustekijöistä ja ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen käsittelyä samoin perustein kuin kotimaistenkin Pidättekö työllisten rahoitustekijän vahvistamista - SAMOK ei kannata ulkomaalaisten suorittamien ammattikorkeakoulututkintojen poistamista rahoitustekijöistä. SAMOK kannattaa työllisten rahoitustekijän vahvistamista. SAMOK ei näe järkevänä, että ulkomaalaisten suorittamat tutkinnot poistetaan rahoitusmallista. Perusteluina poistolle on esitetty lukukausimaksujen käyttöönotto, jonka tarkoituksena on tuoda uusia rahoitusvirtoja ammattikorkeakouluille. Kuitenkin samaan aikaan lukukausimaksujen kanssa ammattikorkeakouluilla tulee olla stipendijärjestelmä, jonka hallinnoiminen ja rahoittaminen on ammattikorkeakoulujen vastuulla. Aiemmin toteutettu lukukausimaksukokeilu ei antanut viitteitä siitä, että korkeakoulujen olisi mahdollista saada merkittäviä uusia rahoituslähteitä lukukausimaksujen kautta, vaan päinvastoin stipendijärjestelmän ylläpito voi aiheuttaa jopa ylimääräisiä kustannuksia korkeakouluille. SAMOK onkin erittäin huolestunut siitä, onko tämän tekijän poiston jälkeen enää pienille tai heikon kansainvälisen vetovoiman omaaville ammattikorkeakouluille enää minkäänlaisia erityisiä kannustimia pitää yllä tai kehittää kansainvälisiä tutkinto-ohjelmiaan. Lukukausimaksujen käyttäminen perusteluna tekijän poistamiselle on erikoista myös sen takia, että samaan aikaan työryhmä esittää, että rahoitusmalliin lisätään uudeksi tekijäksi niin ikään yksilölle maksulliset erikoistumiskoulutukset. Lisäksi SAMOK haluaa muistuttaa, että korkeakoulujemme kansainvälisyys on yksi merkittävimmistä laadullisista heikkouksista, joka on tunnistettu sekä suomalaisten että kansainvälisten korkeakoulututkijoiden toimesta. Onkin varsin harmillista, että rahoitusmallia tarkistettaessa sieltä otetaan pois suurempaan kansainvälisyyteen kannustavia tekijöitä sen sijaan, että niiden monipuolisuutta lisättäisiin. SAMOK ei pidä esitettyjä perusteluja laadullisen työllistymisen ottamisesta mittaristoon riittävinä. Työryhmän ehdotuksessa on käsitelty laadullisen työllistymisen mittaamista valmistuneiden palkkatason, Tilastokeskuksen ammattiasematarkastelun sekä Aarresaaren kaltaisen uraseurannan kautta. Työryhmän ehdotuksen mukaan Tilastokeskuksen ammattiasematarkastelua ei voida hyödyntää laadullisen työllistymisen mittaamisessa, koska 17 % valmistuneista sijoittuu luokkiin ei tietoa tai tuntematon ja alakohtainen vaihtelu on erittäin suurta. Tilastokeskuksen ammattiasematarkasteluun ei kuulu esimerkiksi ryhmiä yrittäjä, opiskelija, työtön tai muuttanut ulkomaille. Opalan raporttien perusteella noin 7 % kaikista valmistuneista aloittaa/jatkaa yrittäjänä tai aloittaa uuden koulutuksen. Kulttuurialalla näiden osuus on noin 17 %. Näin ollen luokittelemattomien määrä vaikuttaa jäävän huomattavasti työryhmän ehdotuksessa kuvattua pienemmäksi. Oleellista on se, että kriteeristö kohtelee ammattikorkeakouluja yhdenmukaisesti valmistuneiden sijoittumisen sadan prosentin tarkkuudella mittaamisen sijaan. Tilastokeskuksen ammattiasematarkastelu vaikuttaa antavan joka tapauksessa suuremman otoksen kuin vaikkapa AVOP-kyselyn vastaukset, joita rahoitusmallissa aiotaan myös hyödyntää. Varsinainen syy laadullisen työllistymisen huomioimisen tärkeyteen rahoitusmallissa on nimenomaan suuret alakohtaiset erot valmistuneiden laadullisessa työllistymisessä. Mitään sellaista tapaa laadullisen työllistymisen seurantaan ei ole olemassakaan, joka tasaisi alakohtaisen vaihtelun. Tärkeintä on tarkastella koulutusmääriä eri aloilla. Ei voi olla tarkoituksenmukaista tässä julkisen talouden tilassa kouluttaa 3,5-4 vuotta korkeakoulututkintoa, jos tämä työllistää yksinkertaisiin suorittavan tason tehtäviin, joissa ei voi hyödyntää koulutuksen tuottamaa osaamista täysimääräisesti. Ammattikorkeakouluilla on mahdollisuus hakea muutosta toimilupaansa valtioneuvostolta, jos halutaan muutoksia koulutusaloihin, kun todetaan ettei järjestetty koulutus työllistä tarkoituksenmukaisesti.

4 8. Pidättekö työryhmän ehdotusta opiskelijapalautteen käsittelyksi rahoitusmallissa sekä rahoitukseen vaikuttaviksi valittuja kysymyksiä tarkoituksenmukaisina? - SAMOK kannattaa AVOP-kyselyn käyttämistä opiskelijapalautetekijän tietopohjana, mutta SAMOK ei kannata esitystä hyödyntää AVOPin tuottama tietopohja vain tiettyjen kysymysten osalta. AVOP-kysely on luotu kokonaisuudeksi, joka antaa kattavan kuvan opiskelijan kokemasta opetuksen ja koulutuksen laadusta, tukipalvelujen toimivuudesta, opiskelijan omasta omistajuudesta opiskeluun sekä opiskelijakokemuksesta. Kyselyä ei ole tarkoitettu hyödynnettäväksi vain osittain, valiten kysymyksiä irti omasta kokonaisuudestaan, jonka kysely luo. Ottamalla vain osan kysymyksistä hyödynnettäväksi saadaan vain pieni katsaus opiskelijan antamaan palautteeseen ja opiskelijan kokemukseen opinnoistaan. SAMOK esittää, että AVOP-kysely hyödynnetään kokonaisuudessaan. 9. Pidättekö työryhmän ehdotusta kansainvälisen opiskelijavaihdon käsittelyksi - SAMOK kannattaa esitettyä muutosta opiskelijavaihdon laskentatapaan. Huomion siirtäminen vaihtojaksoista suoritettuihin opintopisteisiin antaa korkeakouluille kannustimen patistaa opiskelijoita myös lyhyisiin vaihtojaksoihin, jotka voivat sopia perinteistä vaihtojaksoa paremmin esimerkiksi perheellisille opiskelijoille. Lisäksi opintopisteiden laskemiseen siirtyminen antaa korkeakouluille aiempaa paremman kannustimen kiinnittää huomiota vaihto-opiskeluiden huolelliseen suunnitteluun sekä ammattikorkeakoulun tarjoamien vaihtokumppaneiden valintaan. 10. Muuta kommentoitavaa koulutusosion kokonaisuudesta tai rahoituskriteereistä - Ei muita kommentteja. 11. Pidättekö työryhmän ehdotusta henkilöstöliikkuvuuden käsittelyksi rahoitusmallissa - SAMOK kannattaa esitettyä muutosta tekijän laskentatapaan. Kuitenkin on syytä huomioida pitkien vaihtojaksojen positiivinen merkitys korkeakoulun kansainvälistymisessä. Laskentatapaan voisikin lisätä esimerkiksi erillisen kertoimen pitkiä vaihtojaksoja varten, jotta rahoitusmallissa säilyisi kannustin myös lähettää henkilöstöä pitkillekin vaihtojaksoille. Nyt esitetyn laskentatavan riskinä on keskittyminen entistä lyhyempiin henkilöstön liikkuvuusjaksoihin, jolloin hyödyt ammattikorkeakoulun kansainvälistymiselle jäävät pienemmiksi. 12. Muuta kommentoitavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kokonaisuudesta tai rahoituskriteereistä - Ei muita kommentteja.

5 13. Pidättekö työryhmän ehdotusta koulutus-, tutkimus- ja kehittämispolitiikan osuudeksi sekä jakautumiseksi Pidättekö ehdotusta strategiarahoituksen määräytymisen perusteiksi - SAMOK kannattaa ehdotettua uutta osuutta koulutus-, tutkimus- ja kehittämispolitiikka ja sen jakautumista esityksen mukaisesti. SAMOK kannattaa myös esitettyjä perusteluja strategiarahoituksen määräytymisen perusteiksi. SAMOK kuitenkin toivoo, että opetus- ja kulttuuriministeriö määrittelee hyvissä ajoin ennen sopimusneuvotteluja ajankohtaiset teemat, joihin strategiarahoitusta halutaan erityisesti kohdentaa, jotta rahoituksen määräytymisen perusteet olisivat mahdollisimman läpinäkyvät. 14. Pidättekö työryhmän ehdotusta alakohtaisen tekijän laskemiseksi rahoitusmallissa - SAMOK suhtautuu kriittisesti ehdotukseen sisältyvien alojen tiukkaan rajaamiseen, ja toivoo, että jatkossa seurataan tarkasti myös muiden potentiaalisten alojen rahoituksen kehittymistä erityisesti koulutuksen laadun näkökulmasta. SAMOK on esittänyt aiemmin koulutus -osiossa tarkempia näkemyksiä painoarvokertoimien poistamisesta ja uuden alakohtaisen tekijän laskemisesta. 15. Pidättekö työryhmän ehdotusta siirtymäkaudeksi - SAMOK kannattaa esitettyä siirtymäkautta ja pitää esitystä tarkoituksenmukaisena, jotta ammattikorkeakoulujen on mahdollista ennakoida rahoituksen kehittymistä myös tarkistettuun malliin siirryttäessä. 16. Onko teillä kommentoitavaa asetusehdotuksiin liittyen? - Ei kommentteja. 17. RAHOITUSMALLIN PIDEMMÄN TÄHTÄIMEN KEHITTÄMISEHDOTUKSET - SAMOK ei näe tarpeellisena siirtää laadullisen työllistymisen mittarin kehittämistä tulevaisuuteen, sillä SAMOKin näkemyksen mukaan käytettävissä on jo nyt riittävä tietopohja mittarin käyttöönottoon. Lisäksi SAMOK toivoo, että työtä mittarin löytymiseksi mittaamaan opiskelijoiden osallistumista TKI-toimintaan jatketaan. 18. MUUTA LAUSUTTAVAA EHDOTUKSESTA RAHOITUSMALLIN TARKISTAMISEKSI - Ei kommentteja.