Ammattikorkeakoulujen keskustelutilaisuuksien yhteenveto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammattikorkeakoulujen 22.3.2012 keskustelutilaisuuksien yhteenveto"

Transkriptio

1 KTPO Ammattikorkeakoulujen keskustelutilaisuuksien yhteenveto Keskustelutilaisuuksissa mallin katsottiin perusrakenteeltaan olevan lähtökohtaisesti tarkoituksenmukainen sekä selkeä. Katsottiin, että mallin on tuettava ammattikorkeakoulusektorin profiilia korkeakoulukentässä sekä tuettava ammattikorkeakoulujen profiloitumista. Keskusteluissa nostettiin esiin useita uuteen rahoitusmalliin siirtymiseen liittyviä seikkoja. Erityisesti ammattikorkeakoulujen tilaisuudessa katsottiin perusteltuna, että uuteen malliin siirtyessä tulisi rajata rahoitusmuutoksia siten, että rahoituksen muutokset eivät olisi yksittäiselle ammattikorkeakoululle lyhyellä aikavälillä liian suuria ja siten toimintaa vaarantavia. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi rajoittamalla prosentteina kuinka paljon rahoitus voi muuttua yhtenä vuonna suuntaan tai toiseen. Siirtymävaiheen pituudeksi esitettiin 3 4 vuotta. Ammattikorkeakoulujen keskusteluissa nostettiin esille, että rahoituksen vakauden ja järjestelmän pitkäjänteisen kehittämisen varmistamiseksi sekä koulutusalojen erilaisuuden huomioimiseksi tulisi rajoittaa mallin tuloksellisuuden roolia esimerkiksi 50 % tasolle. Toisaalta keskusteluissa esitettiin myös näkökantana, että tuloksellisuuteen perustuvaan malliin olisi tarkoituksenmukaista siirtyä suoraan. Vakautta katsottiin lisäävän myös esitetty kolmen vuoden keskiarvojen käyttäminen. Keskusteluissa esitettiin myös, että koulutusalojen kustannusrakenteen erilaisuus tulee huomioida. Siirtymäkaudella uuteen malliin ja mallin yksityiskohtia hiottaessa katsottiin myös tarpeelliseksi huomioida kytkeytyminen kokonaisuuteen, kuten kehysten leikkauksiin sekä aloituspaikkavähennyksiin, joiden osalta esimerkiksi ohjelmissa sisällä olevien kouluttaminen opintojen loppuun saakka tulisi huomioida. Myös kuntarakenneuudistuksen yhteyttä ammattikorkeakoulujen uudistamiseen toivottiin tekstissä vahvistettavan. Rahoituksessa käytettävien indikaattoreiden katsottiin olevan välttämätöntä olla luotettavia, yksiselitteisiä, yksinkertaisia ja selkeitä sekä määrältään rajallisia. Lisäksi indikaattoreiden tulee olla sellaisia, joihin ammattikorkeakoulu voi itse vaikuttaa. Keskustelussa huomioitiin myös, että kaikkien seurantaindikaattorien ei tule olla mallissa, vaan nämä voivat olla osa muuta seurantaa ja tavoitteistoa. Lisäksi seurantaindikaattoreita voisi olla myös ammattikorkeakoulukohtaisesti. Yhteistyöstä korkeakoulujen kesken, muiden koulutussektoreiden sekä laajemmin muiden tahojen kanssa toivottiin palkittavan ammattikorkeakouluja. Aluevaikuttavuuden nykyistä parempaa huomioimista toivottiin myös, joskin myös tunnustettiin ilmiön mitattavuuden haasteet. TKI toiminnan ja koulutuksen integroinnille katsottiin tarvittavan rahoituskannuste. Kuvioon esitettiin lisättäväksi mahdollisuuksien mukaan myös jokin nämä elementit yhdistävä tekijä. KOULUTUKSEN kokonaisuuden painoarvon katsottiin olevan tarkoituksenmukaista olla selvästi suurin tekijä mallissa ja koulutukselle esitettiin yhteensä % painoarvoa. Erityisesti ammattikorkeakoulujen keskustelussa katsottiin, että perustoiminnan resursseista on erityisesti huolehdittava, mitä koulutuksen ulkopuolisten tekijöiden suuri osuus voisi vaarantaa.

2 Suoritettuja tutkintoja pidettiin erityisen tarkoituksenmukaisena rahoitustekijänä ja kriteerin painoarvon katsottiin olevan tarkoituksenmukaista olla erittäin suuri. Tutkintojen laajuutta esitettiin myös huomioitavaksi. Esitettiin myös, että pitäisi palkita vain työllistävistä tutkinnoista. 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden määrästä keskusteltiin runsaasti ja mielipiteet mittarista jakautuivat. Osa osallistuneista katsoi mittarin olevan hyvä ja toisaalta osa näki, että mittari ei ole lainkaan tarkoituksenmukainen. Osa keskustelijoista katsoi, että opintopisteiden suoritusmäärä on korkea ja että 45 opintopistettä olisi tarkoituksenmukaisempi taso. Esitettiin myös, että keskeyttämisaste, tutkintojen läpäisy tai tavoiteajassa suoritetut opinnot olisivat opintopistesuorituksia tarkoituksenmukaisempia mittareita. Lisäksi keskusteluissa osa katsoi, että mittari soveltuu huonosti aikuiskoulutukseen, mutta toisaalta nähtiin, että opintoja on mahdollista suorittaa nopeasti myös työn ohella ja että työttömyystukiopiskelu johtaa myös nopeaan valmistumiseen. Mittariin liittyen katsottiin myös, että aiemmin hankitun osaamisen kautta hyväksi luettujen opintopisteet tulisi huomioida tavalla tai toisella tässä kokonaisuudessa. Osa kannatti niiden huomioimista kokonaan, mutta osa näki, että niiden täysimääräinen huomiointi ei olisi tarkoituksenmukaista, sillä nämä ovat suoritettu muualla kuin hyväksiluvun myöntäneessä korkeakoulussa. Lisäksi katsottiin, että perhevapaat tulisi huomioida mittarissa. Valmistuneiden työllisten katsottiin olevan tarkoituksenmukainen mittari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa ja nähtiin, että ammattikorkeakoulu voi osaltaan vaikuttaa työllistymiseen, vaikka se osin riippuukin muista tekijöistä. Alakohtaisuuden ja alueellisten vaihtelujen huomioiminen nousi keskusteluissa esille ja esitettiin mittarin suhteuttamista alueelliseen työllisyyteen tarvittaessa alan valtakunnallisuuden aste huomioiden. Mittarin sisällön osalta esitettiin, että siinä voitaisiin huomioida yrittäjyys esimerkiksi painotuksien avulla. Lisäksi esitettiin, että laatu olisi huomioitava työllistymisessä esimerkiksi Tilastokeskuksen ammattiluokituksen avulla (asiantuntijataso). Ulkomaille muuttaneiden ja perhevapaille jääneiden ongelmallisuudesta mittarissa myös keskusteltiin. Prosenttiosuudeksi esitettiin 3 5 % tasoa. Avoimen ammattikorkeakoulun ja erillisten opintojen opintopisteet nähtiin tärkeänä osana mallia. Keskustelua käytiin erityisesti erikoistumisopintojen (tuleva erikoistumiskoulutus) sekä sen laadun ja vaikuttavuuden työelämän näkökulmasta sisällyttämisestä tähän osioon, joilta osin näkemykset vaihtelivat. Avoimen ammattikorkeakouluopintojen näkökulmasta keskustelussa nousi erityisesti esille korkeakoulujen erilainen asema erilaisilla alueilla, kuten yliopistopaikkakunnilla ja muualla, mutta tältä osin todettiin myös, että useissa mittareissa on alueellista vaikutusta mukana. Lisäksi esitettiin, että ammattikorkeakoulu voisi määritellä avoimen ammattikorkeakoulutuksen hinnan. Ammatillisen opettajakoulutuksen osalta keskusteltiin erityisesti siitä, onko sitä tarkoituksenmukaista sisällyttää osaksi koulutuksen rahoitustekijöitä, koska se on vain muutamaa ammattikorkeakoulua koskeva tehtävä. Toimintaa ehdotettiin osaltaan rahoitettavaksi strategiarahoituksen osiosta. Ammatillisen opettajankoulutuksen ei lisäksi katsottu olevan osa alueellista vaikuttavuutta. Opiskelijapalautteesta rahoitustekijänä katsottiin, että nykyiset OPALA:n kysymykset eivät kuvaa riittävästi koulutuksen laatua tai opiskelijoiden hyvinvointia, minkä lisäksi nykyisessä järjestelmässä nähtiin olevan puutteita luotettavuudessa. Mittarin laskennan osalta esitettiin, että mittarin tulisi perustua todellisiin keskiarvoihin. Lisäksi esitettiin, että palaute tulisi kysyä esim. 2 vuotta valmistumisen jälkeen ja että siinä tulisi huomioida työllistyminen opinnäytetyön tai harjoittelun avulla. Koulutuksen kansainvälisyydestä esitetyt mittarit tulivat vain vähän esille keskusteluissa. Keskustelu painottui aiheesta esitettyihin uusiin indikaattoreihin. Opiskelijavaihtojen määrän sijaan esitettiin käytettäväksi vaihdossa suoritettuja opintopisteitä. Uusina lisäindikaattoreina koulutukseen keskusteluun osallistuneet esittivät määräajassa valmistuneita, tutkinnon suorittamisaikaa, opettaja/opiskelijasuhdetta, työnantajapalautetta, yrittäjäksi ja yrittäjiksi työllistyneitä, opettajien työelämäjaksoja sekä työelämästä opetustehtäviin saatuja tuntiopettajia.

3 Kansainvälistymisen osalta esitettiin uusina mittareina lyhyiden vaihtojen huomioimista, henkilöstön liikkuvuutta, kansainvälisiä projekteja, harjoittelua näissä kv projekteissa, kv opiskelijoille järjestettyä kotimaisten kielten opetusta, kaksois ja yhteistutkintoja sekä koulutusvientiä. Keskusteluissa ehdotettiin myös vetovoimamittarin mukaan ottamista malliin, joskin tätä myös vastustettiin, sillä mm. ammattikorkeakoulun sijainti vaikuttaa voimakkaasti vetovoimaan. Keskusteluissa nostettiin esille myös sellaisen mittarin kehittäminen, joka mittaisi koulutuksen kustannuksia. Lisäksi ehdotettiin, että indikaattoreissa tulisi huomioida pienet tärkeät koulutusalat, erilaiset valtakunnallisiksi mielletyt koulutustehtävät, koulutusaloittaiset erot, alueelliset erot ja erityistarpeet (esim. maahanmuuttajataustaiset, valmentava opetus), erityisalojen vaatimat infrastruktuurit sekä yleisemmin laadullisten mittareiden asema mallissa. Koulutussisältöjen työelämä ja muutosherkkyydestä keskusteltiin myös, jonka osalta todettiin asian olevan erittäin vaikeasti mitattavissa. Myös ennakointityön huomioimista sekä alueelliseen rekrytointitarpeeseen vastaamisen huomioimista mallissa esitettiin. TKI TOIMINNAN kokonaisuuden osalta katsottiin, että TKI toiminnan tulee sisältyä malliin, mutta selvästi pienemmällä painoarvolla kuin koulutuksen. TKI toiminnan rahoitusosuudeksi esitettiin eri prosenttiosuuksia 10 % ja 30 % väliltä. Malliluonnoksen indikaattoreista keskusteltiin runsaasti ja jossain määrin ne nähtiin ongelmalliseksi liian panoskeskeisinä sekä toisaalta ammattikorkeakoulujen lakisääteisten tehtävien hoidon arviointiin huonosti sopivina. Keskustelussa nostettiin esille verkostoitumisen tukemisen tarve. TKI toiminnan rahoituksella tulisi kannustaa alueellisiin innovaatioalliansseihin ja muihin alueellisen yhteistyön malleihin. Tästä kokonaisuudesta voitaisiin palkita myös osana strategiarahoitusta. Rahoituksen tulisi palkita pysyvän muutoksen ja kehityksen aikaansaamista alueella, mikä näkökulma tunnistettiin vaikeaksi mitattavaksi. Keskusteluissa todettiin, että ammattikorkeakoulut ovat hyvin erilaisissa lähtökohdissa TKI toiminnan suhteen ja keskusteltiin tästä mahdollisesti aiheutuvista vaikutuksista korkeakoulujen sisällä sekä välillä. Osa keskustelijoista katsoi, että alueiden erilaisuus sekä ammattikorkeakoulun koulutusalojen erilaisuus ja niiden erilaiset hyödyntämismahdollisuudet TKI toiminnassa tulisi huomioida mallissa. Lisäksi keskustelussa nostettiin esille, että mallissa tulisi olla myös TKI toimintaan kohdistuva vakaa rahoituselementti, joka ei perustuisi tuloksellisuuteen eikä olisi kilpailtua. TKI rahoituksen lähtökohdasta osana rahoitusmallia keskusteltiin sen panosluonteesta suhteessa muihin indikaattoreihin. Ulkoisen rahoituksen lisääminen niin koti kuin ulkomaisistakin lähteistä nähtiin tärkeäksi ja katsottiin, että tälle pitää olla kannusteita. Ulkopuolisella rahoituksella nähtiin olevan tärkeä rooli myös aluevaikuttavuusnäkökulmasta. Keskustelussa tuotiin esiin, että palkitaanko korkeakoulua oikeista asioista tai tukeeko tulosten syntymistä, mikäli mitataan ja rahoitetaan tiettyyn toimintaan on annetun rahoituksen perusteella. Osa keskustelijoista katsoi, että ulkopuolisessa rahoituksessa tulisi huomioida kaikki rahoituslähteet. Yrityspalvelutoiminnan roolia korostettiin. Myös kustannustehokkuuden näkökulma nostettiin esille siten, että huomioitaisiin, kuinka monta euroa ammattikorkeakoulu on saanut hankittua omilla panostuksillaan ja tulosten huomioiminen. Osion nimestä esitettiin vaihtoehtona, että se voisi olla kilpailtu rahoitus ja palvelujen myynti. Ylemmät korkeakoulututkinnot herättivät runsaasti keskustelua. Useat keskustelijat katsoivat, että mittari kuuluisi paremmin koulutukseen mittariksi kuin TKI toimintaan. Toisaalta osa keskustelijoista myös katsoi, että ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ei välttämättä tarvittaisi mallissa lainkaan. Keskusteluissa osa näki myös, että kaikkien ammattikorkeakoulujen ei olisi välttämätöntä tuottaa ylempiä amk tutkintoja. Julkaisuja, audiovisuaalisia aineistoja sekä tieto ja viestintäteknisiä ohjelmia kritisoitiin erityisesti tieteellisten julkaisujen osalta. Toisaalta osa näki laajemmin kaikki eri julkaisuluokat tieteellisen julkaisut

4 mukaan lukien tarpeellisena ja hyödyllisenä ja myös tieteellisten julkaisujen osalta katsottiin, että näillä on merkitystä opettajien osaamisen uudistamisessa sekä vertaisarvioinnissa. Myös taiteellisen toiminnan julkaisuluokkien sisällyttämistä toivottiin. Keskusteluissa nostettiin esille tiedonkeruun luokkien A H sisällyttämistä malliin. Julkaisujen painoarvon katsottiin olevan tarpeellista olla maltillinen. Uusina lisäindikaattoreina TKI toimintaan ehdotettiin TKI toimintaan käytettyjä henkilötyövuosia, TKItyössä suoritettuja opintopisteitä, pk yritysten kanssa yhteisissä projekteissa tehtyjä opintopisteitä, pkyritysten toiminnan tukemiseen käytettyä rahoitusta, valmistuneista yrittäjinä toimivien määrää 2 vuotta valmistumisen jälkeen, patenttien määrää, perustettujen yritysten määrää, henkilökunnan työelämäjaksoja, työelämän edustajien osallistumista opetukseen, työnantajapalautetta, työllistymistä alueelle, TKItoimintaan integroitua opetusta, kansainvälisiä TKI hankkeita ja opiskelijapalautejärjestelmästä saatava tieto osuus TKI pohjaisissa hankkeissa opinnoista. TKI toimintaan käytettyjen henkilötyövuosien ja TKI työssä suoritettujen opintopisteiden osalta huomioitiin keskusteluissa, että niihin liittyy tietopohjaongelmia ja tulkinnassa on ammattikorkeakoulukohtaisia eroja ja näin ollen tietopohjaa ja ministeriön ohjeistusta pitäisi kehittää, jotta näitä voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa osana rahoitusmallia. Osa keskustelijoista halusi välttää patenttien ja perustettujen yritysten huomioimisen ongelmallisina mittareina. Alueelle työllistymisen osalta katsottiin myös, että ylipäätään työllistyminen on olennaisempaa. Keskustelussa katsottiin myös, että sellainen alueellinen sekä kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö, joka ei tuota suoraan rahoitusta, olisi tarpeen huomioida mallissa. Lisäksi osioon kaivattiin kannusteita kansainvälistymiselle. Strategiarahoitus nähtiin tärkeänä osana mallia. Strategiarahoituksella katsottiin voitavan tukea rakenteellista kehittämistä, strategiatyötä, ammattikorkeakoulujen profiloitumista, painoaloja, omia valintoja, erilaisia yhteistyöverkostoja, työnjakoja, uusiutumista sekä korkeakoulun johdon strategisen johtamisen tukemista sekä korostettiin laadullisten elementtien tukemista. Strategiarahoituksen tulee olla erityisesti kehittämisen elementti. Keskusteluissa nähtiin, että strateginen rahoitus ei tule kohdentua yksittäisiin hankkeisiin vaan suurempiin strategisen tason toimenpiteisiin. Nähtiin myös, että rahoitusosuutta ei tule kohdentaa automaattisesti eikä suhteellisesti kaikille ammattikorkeakouluille. Yhteistyön osalta katsottiin, että osiossa pitää huomioida alueen eri toimijat, muut koulutustoimijat eri koulutussektoreilta sekä sisäinen yhteistyö. Lisäksi katsottiin, että ammattikorkeakoulun tekemiä poisvalintoja tulisi tukea tällä rahoituksella. Lisäksi mahdollisina määräytymisperusteina nostettiin esiin talouden hoito ja taloudellisuudesta palkitseminen. Keskustelussa tuli myös esille, että määräytymisperusteena ei pitäisi olla ns. perustoiminnot, koska niiden perusteella tulevaa rahoitusta on muissa osissa mallia. Strategiarahoituksella katsottiin voitavan huomioida myös sellaisia tekijöitä, joita ei eri syistä voida huomioida muutoin osana mallia tai niiden huomiointi ei ole riittävän monipuolista, esimerkiksi vahvasti esiin nostetut yrittäjyyspanostukset ja aluevaikuttavuus. Strategiarahoituksella katsottiin voitavan reagoida myös alueellisiin muutostarpeisiin sekä erilaisiin nopeisiin muutoksiin. Lisäksi strategiarahoituksella voisi olla tarpeellista tukea erilaisia valtakunnallisiksi katsottuja kehittämistehtäviä, jollaisena osa näki myös ammatillisen opettajankoulutuksen. Erityisestä huomiota keskusteluissa kiinnitettiin myös strategiarahoituksen määräytymisen perusteisiin. Katsottiin, että niiden tulee olla etukäteen kaikkien tiedossa sekä niiden tulee olla tarkkaan määriteltyjä ja selkeitä. Strategiarahoitus katsottiin tarpeelliseksi määräytyä ainakin osittain pidemmälle aikajaksolle (esimerkiksi sopimuskaudelle), jotta se mahdollistaisi myös pitkäjänteisen kehittämisen.

5 Strategisen rahoituksen osalta pohdittiin kysymystä, kenen strategisesta työstä rahoitusosuudessa on kysymys. Katsottiin, että osiossa on huomioitava niin koulutuspoliittiset tavoitteet, ammattikorkeakoulun omat strategiset kehittämistarpeet kuin alueen tarpeetkin. Keskusteluissa painotettiin, että valtakunnallisella tasolla rahoituksen tulee kohdentua koulutuspoliittisiin näkökulmiin eikä muihin poliittisiin tavoitteisiin. Laadulliseen ulottuvuuteen nähtiin liittyvän amk:n oma näkemys uusiutumiskyvystään, kuten painoalojen kehittäminen. Keskusteltiin myös siitä, tuleeko rahoituksella palkita hyvää toiminnan tasoa vai kehitysnäkymiä. Vaihtoehtoisena terminä kokonaisuudelle esitettiin strategia ja uusiutumiskykyrahoitus. Hankerahoitus termistä mallikuviossa toivottiin luovuttavan. Strategiarahoituksen osalta keskusteltiin sekä vuoden 2014 VOS järjestelmän aikaisesta strategiarahoituksesta että strategiarahoituksen tarkoituksenmukaisesta suuruusluokasta siinä tilanteessa, jossa rahoitus siirtyisi valtiolle. Ehdotetut suuruusluokat vaihtelivat nykyisen hankerahoituksen tasosta aina 10 % tasoon. Suurta osuutta perusteltiin erityisesti muutoksen, profiloitumisen, kehittämisen ja strategisen johtamisen tuella. Pientä painoa perusteltiin erityisesti sillä, että tähän tekijään merkittävän osuuden siirtyminen yhdessä säästöjen ja TKI toiminnan rahoitusosuuden kanssa siirtäisi huomattavan osan mallin määräytymisperusteista pois koulutuksesta. Epäiltiin myös, että liian suuri osuus voisi myös johtaa huomattavien panostusten käyttämiseen rahan hankintaan osiosta. Lisäksi esitettiin, että rahoitus voisi alussa olla pieni ja kasvaa vaiheittain. Rahoitusosuus voisi myös vaihdella esimerkiksi kausittain riippuen kunkin kauden kehittämiskohteista. Tämä muistio sisältää keskusteluhuomiot sekä sidosryhmien keskustelutilaisuudesta aamupäivällä että ammattikorkeakoulujen keskustelutilaisuudesta iltapäivällä

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 LAUSUNTO Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ OPETUS-

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 (6) Opetus- ja kulttuuriministeriö maarit.palonen@minedu.fi maiju.tuominen@minedu.fi PALAUTE AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIEHDOTUKSEEN, 1.6.2012 KOULUTUS (OKM:n ehdotus) Koulutuksen perusteella

Lisätiedot

OKM:n työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen

OKM:n työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen jätetty sähköiselle lomakkeelle 1(5) Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM123:00/2014 OKM:n työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen Kopio sähköisen lomakkeen kautta

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveyparticipation.aspx?sdid=fin10425...

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveyparticipation.aspx?sdid=fin10425... Sivu 1/5 Lausuntopyyntölomake: Ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 12.11.2014 työryhmän, jonka tavoitteeksi asetettiin laatia

Lisätiedot

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN SOPIMUSKAUDEN TULOKSELLISUUSRAHOITUKSEN PALKITSEMISKRITEERIT JA TULOKSELLISUUSMITTARISTO

AMMATTIKORKEAKOULUJEN SOPIMUSKAUDEN TULOKSELLISUUSRAHOITUKSEN PALKITSEMISKRITEERIT JA TULOKSELLISUUSMITTARISTO Opm/KTPO/KTY 17.12.2009 1 AMMATTIKORKEAKOULUJEN SOPIMUSKAUDEN 2010 2012 TULOKSELLISUUSRAHOITUKSEN PALKITSEMISKRITEERIT JA TULOKSELLISUUSMITTARISTO TAUSTAKSI Ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoituksen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 5 JA 7 :N MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta 2

Lisätiedot

18.1.2016. Ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 lähtien

18.1.2016. Ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 lähtien Marita Aho ja Jari Konttinen Lausunto 1 (6) 18.1.2016 Ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 lähtien A) KOULUTUSOSION UUDISTAMINEN 1 Työryhmä ehdottaa tarkennusta ylempien korkeakoulututkintojen

Lisätiedot

Laadullinen työllistymisen sisällyttäminen korkeakoulujen rahoitusmalleihin. Tapio Kosunen Ylijohtaja

Laadullinen työllistymisen sisällyttäminen korkeakoulujen rahoitusmalleihin. Tapio Kosunen Ylijohtaja Laadullinen työllistymisen sisällyttäminen korkeakoulujen rahoitusmalleihin Tapio Kosunen Ylijohtaja Laadullinen työllistyminen - palkkaustilastot Työryhmä tarkastellut tilastokeskuksen kokoamia palkkaustilastoja

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAPIN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAPIN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAPIN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopisto on laatinut strategiansa toimeenpanosuunnitelman

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Suomalainen korkeakoululaitos

Lisätiedot

Yliopistojen perusrahoituksen laskennassa (vuoden 2017 rahoituksesta alkaen) käytettävien tilastotietojen määritelmät 2016

Yliopistojen perusrahoituksen laskennassa (vuoden 2017 rahoituksesta alkaen) käytettävien tilastotietojen määritelmät 2016 7.11.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Yliopistojen perusrahoituksen laskennassa (vuoden 2017 rahoituksesta alkaen) käytettävien tilastotietojen määritelmät 2016 Koulutuksen rahoitusosuuden laskentakriteerit

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 % 1 Lapin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin indikaattorien tietosisältö ja määritelmät vuodesta 2017 lähtien

Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin indikaattorien tietosisältö ja määritelmät vuodesta 2017 lähtien Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin indikaattorien tietosisältö ja määritelmät vuodesta 2017 lähtien Koulutuksen indikaattorit Suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot 40% Ammattikorkeakoulussa suoritettujen

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 (5) MKA/MUP/JTA 19.10.2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö maarit.palonen@minedu.fi maiju.tuominen@minedu.fi ASIA: TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN LAUSUNTO AMK- JA RAHOITUSLAISTA Viite: OKM052:00/2012 1. Yhteystiedot

Lisätiedot

EHDOTUS YLIOPISTOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISEKSI

EHDOTUS YLIOPISTOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISEKSI OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio 14.3.2012 EHDOTUS YLIOPISTOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISEKSI 1 Tausta ja pääasiallinen sisältö Yliopistouudistuksen yhteydessä myös valtion rahoitus

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen turvaaminen Lapissa

Korkeakoulutuksen turvaaminen Lapissa Korkeakoulutuksen turvaaminen Lapissa Lapin korkeakoulukonserni 22.9.2010 Markku Tarvainen LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI MIKSI? Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen vuosi 2020: enintään 15 yliopistoa

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen

Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen 21.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen, rahoitusmallityöryhmän pj. Yliopistojen rahoitusmallin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 1 Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään yliopistolain 49 :n 6 momentin nojalla: 1 Koulutuksen

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Mitoitus - Aloittajamäärä sisältyy aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa?

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus -seminaari Helsinki 15.09.2010 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOORDINAATIORYHMÄ

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOORDINAATIORYHMÄ PÖYTÄKIRJA 2/2013 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOORDINAATIORYHMÄ PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOORDINAATIORYHMÄ PÖYTÄKIRJA 2-2013 Kokousaika klo 14.00 15.15 Kokouspaikka Helsingin kaupungintalo, aulakabinetti 4 Pohjoisesplanadi

Lisätiedot

Julkaisufoorumi ja yliopistojen rahoitusmalli

Julkaisufoorumi ja yliopistojen rahoitusmalli Julkaisufoorumi ja yliopistojen rahoitusmalli Tapio Kosunen Opetus- ja kulttuuriministeriö Julkaisufoorumi-seminaari 2.2.2015 Rahoitusmalli ja julkaisut rahoitusmallia on kehitetty jatkuvasti ja ajan myötä

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Alustava ehdotus amk tuloksellisuusrahoituksen kriteereistä ja mitoista

Alustava ehdotus amk tuloksellisuusrahoituksen kriteereistä ja mitoista KOTA-AMKOTA seminaari Helsinki 13 14.11.2008 Kari Korhonen Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /1. Ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoituksen

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Kajaanin ammattikorkeakoulun tulokset KAMK 20-strategian kehittämisalueittain

Kajaanin ammattikorkeakoulun tulokset KAMK 20-strategian kehittämisalueittain Kajaanin ammattikorkeakoulun tulokset KAMK 20-strategian kehittämisalueittain KANSALLISEN JA ALUEELLISEN ASEMAN VAHVISTAMINEN Vetovoima Ensisijaisten hakijoiden osuus ammattikorkeakoulun ilmoittamista

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén

Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén Rakenteellisen kehittämisen tarve Yliopistolta edellytettiin neuvotteluaineistossa tutkittuun tietoon perustuvaa

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Immo Aakkula

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Immo Aakkula OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 9.9.2016 Immo Aakkula VALTIONEUVOSTON ASETUS AMMATTIKORKEAKOULUISTA ANNETUN VAL- TIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot.

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 28 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % 115 % 22 % -3 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 28 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % 115 % 22 % -3 % ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 Valtak. Valtak. Ammattikorkeakoulututkinnot,

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopistolla on strategian toimenpideohjelma

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Erityisasiantuntija Joni Penkari, Opetushallitus Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Yliopistojen opintoasiainpäivien työpaja Työpajan rakenne Ajankohtaista opiskelijavalintojen kehittämisen yleisestä

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonserni

Lapin korkeakoulukonserni Lapin korkeakoulukonserni Kv-hanketoiminnan kehittämispäivät 2012 Microsoft Office PowerPoint 2007.lnk Markku Tarvainen Kv toimintaohjelman pääteemat Aidosti kansainvälisen korkeakouluyhteisö Korkeakoulujen

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Lausunto selvityshenkilöiden raportista (OKM 2010:23) "Ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistaminen"

Lausunto selvityshenkilöiden raportista (OKM 2010:23) Ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistaminen Suomen Keskusta r.p. Apollonkatu 11 a 00100 Helsinki 21.1.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Lausunto selvityshenkilöiden raportista (OKM 2010:23) "Ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 % 1 Lahden ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 % 1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KUNTAYHTYMÄN JA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖN, SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KUNTAYHTYMÄN JA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KUNTAYHTYMÄN JA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot

Lisätiedot

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Bolognan prosessi vuoteen 2020 Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman

Lisätiedot

OKM:N JA TILASTOKESKUKSEN TIEDONKERUUT VIRTA- OPINTOTIETOPALVELUSTA 2016

OKM:N JA TILASTOKESKUKSEN TIEDONKERUUT VIRTA- OPINTOTIETOPALVELUSTA 2016 OKM:N JA TILASTOKESKUKSEN TIEDONKERUUT VIRTA- OPINTOTIETOPALVELUSTA 2016 Helena Majamäki 31.8.2016 KOTA-seminaari Esityksen sisältö VIRTA-opintotietopalvelu ja sen hyödyntäminen tiedonkeruissa Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Laurea-ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Laurea-ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 -ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2010

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2010 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 12.11.2010 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2010 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on asettanut

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖN, MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 12.11.2010 OPETUSMINISTERIÖN, MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 30 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 30 % 8 % 1 Kajaanin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012 2014 2013

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

Päätös OKM ohjeet koskien syksyllä 2012 käytäviä ministeriön ja ammattikorkeakoulujen välisiä sopimuskauden neuvotteluja

Päätös OKM ohjeet koskien syksyllä 2012 käytäviä ministeriön ja ammattikorkeakoulujen välisiä sopimuskauden neuvotteluja Päätös OKM/24/210/2012 30.03.2012 Ammattikorkeakoulut Viite Asia OKM ohjeet koskien syksyllä 2012 käytäviä ministeriön ja ammattikorkeakoulujen välisiä sopimuskauden 2013-2016 neuvotteluja Ammattikorkeakoulut,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kauden 2017 2020 sopimusvalmistelua koskevat ohjeet

Kauden 2017 2020 sopimusvalmistelua koskevat ohjeet LIITE 1 Kauden 2017 2020 sopimusvalmistelua koskevat ohjeet 1. Sopimusvalmistelu Ohjauksessa on tavoitteena tehostaa ja syventää ministeriön ja korkeakoulujen välistä strategista vuoropuhelua sekä korostaa

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen

Lisätiedot

2. Lapin yliopiston arvio Lapin korkeakoulukonsernin nykytilasta ja esitys korkeakoulukonsernin. johtoryhmälle konsernin kehittämisestä

2. Lapin yliopiston arvio Lapin korkeakoulukonsernin nykytilasta ja esitys korkeakoulukonsernin. johtoryhmälle konsernin kehittämisestä ASIALISTA LAPIN YLIOPISTON HALLITUS 20.8.2012 Kokous 7/12 ASIALISTA 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Lapin yliopiston arvio Lapin korkeakoulukonsernin nykytilasta ja esitys korkeakoulukonsernin

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 0 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 0 % -1 % 1 Oulun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Korkeakoulujen KOTA -seminaari 17.9.2014 Ismo Kinnunen Oulun ammattikorkeakoulu Kehittämisen ja päätöksenteon tulee perustua tosiasioihin.

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 8.4.2016 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto Laatupalkintokilpailu Laatupalkinnolla tuetaan ja kannustetaan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE AALTO-YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE AALTO-YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE AALTO-YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopisto ei ole tehnyt muutoksia strategisiin

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 5 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -2 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 5 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -2 % -1 % 1 Hämeen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnot % 114 % 19 % 8 % Alemmat korkeakoulututkinnot % 95 % 3 % 4 %

Tohtorin tutkinnot % 114 % 19 % 8 % Alemmat korkeakoulututkinnot % 95 % 3 % 4 % Asemointitilastot 2015, 1/5 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2013-2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitte tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 YO Valtak. YO

Lisätiedot

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen Tausta ja tarpeet Tulevaisuudessa tuloksellisuus ja tuloksellisuuden todentaminen tulevat saamaan nykyistä suuremman painoarvon

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 % 1 Jyväskylän ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012 2014 2013

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnot 42 57 63 54 44 143 % 114 % 11 % 8 % Alemmat korkeakoulututkinnot 332 380 361 358 380 95 % 95 % -5 % 4 %

Tohtorin tutkinnot 42 57 63 54 44 143 % 114 % 11 % 8 % Alemmat korkeakoulututkinnot 332 380 361 358 380 95 % 95 % -5 % 4 % Asemointitilastot 2015, Lapppeenrannan 1/5 teknillisen yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle 2013-2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014

Lisätiedot