Ammattikorkeakoulujen keskustelutilaisuuksien yhteenveto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammattikorkeakoulujen 22.3.2012 keskustelutilaisuuksien yhteenveto"

Transkriptio

1 KTPO Ammattikorkeakoulujen keskustelutilaisuuksien yhteenveto Keskustelutilaisuuksissa mallin katsottiin perusrakenteeltaan olevan lähtökohtaisesti tarkoituksenmukainen sekä selkeä. Katsottiin, että mallin on tuettava ammattikorkeakoulusektorin profiilia korkeakoulukentässä sekä tuettava ammattikorkeakoulujen profiloitumista. Keskusteluissa nostettiin esiin useita uuteen rahoitusmalliin siirtymiseen liittyviä seikkoja. Erityisesti ammattikorkeakoulujen tilaisuudessa katsottiin perusteltuna, että uuteen malliin siirtyessä tulisi rajata rahoitusmuutoksia siten, että rahoituksen muutokset eivät olisi yksittäiselle ammattikorkeakoululle lyhyellä aikavälillä liian suuria ja siten toimintaa vaarantavia. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi rajoittamalla prosentteina kuinka paljon rahoitus voi muuttua yhtenä vuonna suuntaan tai toiseen. Siirtymävaiheen pituudeksi esitettiin 3 4 vuotta. Ammattikorkeakoulujen keskusteluissa nostettiin esille, että rahoituksen vakauden ja järjestelmän pitkäjänteisen kehittämisen varmistamiseksi sekä koulutusalojen erilaisuuden huomioimiseksi tulisi rajoittaa mallin tuloksellisuuden roolia esimerkiksi 50 % tasolle. Toisaalta keskusteluissa esitettiin myös näkökantana, että tuloksellisuuteen perustuvaan malliin olisi tarkoituksenmukaista siirtyä suoraan. Vakautta katsottiin lisäävän myös esitetty kolmen vuoden keskiarvojen käyttäminen. Keskusteluissa esitettiin myös, että koulutusalojen kustannusrakenteen erilaisuus tulee huomioida. Siirtymäkaudella uuteen malliin ja mallin yksityiskohtia hiottaessa katsottiin myös tarpeelliseksi huomioida kytkeytyminen kokonaisuuteen, kuten kehysten leikkauksiin sekä aloituspaikkavähennyksiin, joiden osalta esimerkiksi ohjelmissa sisällä olevien kouluttaminen opintojen loppuun saakka tulisi huomioida. Myös kuntarakenneuudistuksen yhteyttä ammattikorkeakoulujen uudistamiseen toivottiin tekstissä vahvistettavan. Rahoituksessa käytettävien indikaattoreiden katsottiin olevan välttämätöntä olla luotettavia, yksiselitteisiä, yksinkertaisia ja selkeitä sekä määrältään rajallisia. Lisäksi indikaattoreiden tulee olla sellaisia, joihin ammattikorkeakoulu voi itse vaikuttaa. Keskustelussa huomioitiin myös, että kaikkien seurantaindikaattorien ei tule olla mallissa, vaan nämä voivat olla osa muuta seurantaa ja tavoitteistoa. Lisäksi seurantaindikaattoreita voisi olla myös ammattikorkeakoulukohtaisesti. Yhteistyöstä korkeakoulujen kesken, muiden koulutussektoreiden sekä laajemmin muiden tahojen kanssa toivottiin palkittavan ammattikorkeakouluja. Aluevaikuttavuuden nykyistä parempaa huomioimista toivottiin myös, joskin myös tunnustettiin ilmiön mitattavuuden haasteet. TKI toiminnan ja koulutuksen integroinnille katsottiin tarvittavan rahoituskannuste. Kuvioon esitettiin lisättäväksi mahdollisuuksien mukaan myös jokin nämä elementit yhdistävä tekijä. KOULUTUKSEN kokonaisuuden painoarvon katsottiin olevan tarkoituksenmukaista olla selvästi suurin tekijä mallissa ja koulutukselle esitettiin yhteensä % painoarvoa. Erityisesti ammattikorkeakoulujen keskustelussa katsottiin, että perustoiminnan resursseista on erityisesti huolehdittava, mitä koulutuksen ulkopuolisten tekijöiden suuri osuus voisi vaarantaa.

2 Suoritettuja tutkintoja pidettiin erityisen tarkoituksenmukaisena rahoitustekijänä ja kriteerin painoarvon katsottiin olevan tarkoituksenmukaista olla erittäin suuri. Tutkintojen laajuutta esitettiin myös huomioitavaksi. Esitettiin myös, että pitäisi palkita vain työllistävistä tutkinnoista. 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden määrästä keskusteltiin runsaasti ja mielipiteet mittarista jakautuivat. Osa osallistuneista katsoi mittarin olevan hyvä ja toisaalta osa näki, että mittari ei ole lainkaan tarkoituksenmukainen. Osa keskustelijoista katsoi, että opintopisteiden suoritusmäärä on korkea ja että 45 opintopistettä olisi tarkoituksenmukaisempi taso. Esitettiin myös, että keskeyttämisaste, tutkintojen läpäisy tai tavoiteajassa suoritetut opinnot olisivat opintopistesuorituksia tarkoituksenmukaisempia mittareita. Lisäksi keskusteluissa osa katsoi, että mittari soveltuu huonosti aikuiskoulutukseen, mutta toisaalta nähtiin, että opintoja on mahdollista suorittaa nopeasti myös työn ohella ja että työttömyystukiopiskelu johtaa myös nopeaan valmistumiseen. Mittariin liittyen katsottiin myös, että aiemmin hankitun osaamisen kautta hyväksi luettujen opintopisteet tulisi huomioida tavalla tai toisella tässä kokonaisuudessa. Osa kannatti niiden huomioimista kokonaan, mutta osa näki, että niiden täysimääräinen huomiointi ei olisi tarkoituksenmukaista, sillä nämä ovat suoritettu muualla kuin hyväksiluvun myöntäneessä korkeakoulussa. Lisäksi katsottiin, että perhevapaat tulisi huomioida mittarissa. Valmistuneiden työllisten katsottiin olevan tarkoituksenmukainen mittari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa ja nähtiin, että ammattikorkeakoulu voi osaltaan vaikuttaa työllistymiseen, vaikka se osin riippuukin muista tekijöistä. Alakohtaisuuden ja alueellisten vaihtelujen huomioiminen nousi keskusteluissa esille ja esitettiin mittarin suhteuttamista alueelliseen työllisyyteen tarvittaessa alan valtakunnallisuuden aste huomioiden. Mittarin sisällön osalta esitettiin, että siinä voitaisiin huomioida yrittäjyys esimerkiksi painotuksien avulla. Lisäksi esitettiin, että laatu olisi huomioitava työllistymisessä esimerkiksi Tilastokeskuksen ammattiluokituksen avulla (asiantuntijataso). Ulkomaille muuttaneiden ja perhevapaille jääneiden ongelmallisuudesta mittarissa myös keskusteltiin. Prosenttiosuudeksi esitettiin 3 5 % tasoa. Avoimen ammattikorkeakoulun ja erillisten opintojen opintopisteet nähtiin tärkeänä osana mallia. Keskustelua käytiin erityisesti erikoistumisopintojen (tuleva erikoistumiskoulutus) sekä sen laadun ja vaikuttavuuden työelämän näkökulmasta sisällyttämisestä tähän osioon, joilta osin näkemykset vaihtelivat. Avoimen ammattikorkeakouluopintojen näkökulmasta keskustelussa nousi erityisesti esille korkeakoulujen erilainen asema erilaisilla alueilla, kuten yliopistopaikkakunnilla ja muualla, mutta tältä osin todettiin myös, että useissa mittareissa on alueellista vaikutusta mukana. Lisäksi esitettiin, että ammattikorkeakoulu voisi määritellä avoimen ammattikorkeakoulutuksen hinnan. Ammatillisen opettajakoulutuksen osalta keskusteltiin erityisesti siitä, onko sitä tarkoituksenmukaista sisällyttää osaksi koulutuksen rahoitustekijöitä, koska se on vain muutamaa ammattikorkeakoulua koskeva tehtävä. Toimintaa ehdotettiin osaltaan rahoitettavaksi strategiarahoituksen osiosta. Ammatillisen opettajankoulutuksen ei lisäksi katsottu olevan osa alueellista vaikuttavuutta. Opiskelijapalautteesta rahoitustekijänä katsottiin, että nykyiset OPALA:n kysymykset eivät kuvaa riittävästi koulutuksen laatua tai opiskelijoiden hyvinvointia, minkä lisäksi nykyisessä järjestelmässä nähtiin olevan puutteita luotettavuudessa. Mittarin laskennan osalta esitettiin, että mittarin tulisi perustua todellisiin keskiarvoihin. Lisäksi esitettiin, että palaute tulisi kysyä esim. 2 vuotta valmistumisen jälkeen ja että siinä tulisi huomioida työllistyminen opinnäytetyön tai harjoittelun avulla. Koulutuksen kansainvälisyydestä esitetyt mittarit tulivat vain vähän esille keskusteluissa. Keskustelu painottui aiheesta esitettyihin uusiin indikaattoreihin. Opiskelijavaihtojen määrän sijaan esitettiin käytettäväksi vaihdossa suoritettuja opintopisteitä. Uusina lisäindikaattoreina koulutukseen keskusteluun osallistuneet esittivät määräajassa valmistuneita, tutkinnon suorittamisaikaa, opettaja/opiskelijasuhdetta, työnantajapalautetta, yrittäjäksi ja yrittäjiksi työllistyneitä, opettajien työelämäjaksoja sekä työelämästä opetustehtäviin saatuja tuntiopettajia.

3 Kansainvälistymisen osalta esitettiin uusina mittareina lyhyiden vaihtojen huomioimista, henkilöstön liikkuvuutta, kansainvälisiä projekteja, harjoittelua näissä kv projekteissa, kv opiskelijoille järjestettyä kotimaisten kielten opetusta, kaksois ja yhteistutkintoja sekä koulutusvientiä. Keskusteluissa ehdotettiin myös vetovoimamittarin mukaan ottamista malliin, joskin tätä myös vastustettiin, sillä mm. ammattikorkeakoulun sijainti vaikuttaa voimakkaasti vetovoimaan. Keskusteluissa nostettiin esille myös sellaisen mittarin kehittäminen, joka mittaisi koulutuksen kustannuksia. Lisäksi ehdotettiin, että indikaattoreissa tulisi huomioida pienet tärkeät koulutusalat, erilaiset valtakunnallisiksi mielletyt koulutustehtävät, koulutusaloittaiset erot, alueelliset erot ja erityistarpeet (esim. maahanmuuttajataustaiset, valmentava opetus), erityisalojen vaatimat infrastruktuurit sekä yleisemmin laadullisten mittareiden asema mallissa. Koulutussisältöjen työelämä ja muutosherkkyydestä keskusteltiin myös, jonka osalta todettiin asian olevan erittäin vaikeasti mitattavissa. Myös ennakointityön huomioimista sekä alueelliseen rekrytointitarpeeseen vastaamisen huomioimista mallissa esitettiin. TKI TOIMINNAN kokonaisuuden osalta katsottiin, että TKI toiminnan tulee sisältyä malliin, mutta selvästi pienemmällä painoarvolla kuin koulutuksen. TKI toiminnan rahoitusosuudeksi esitettiin eri prosenttiosuuksia 10 % ja 30 % väliltä. Malliluonnoksen indikaattoreista keskusteltiin runsaasti ja jossain määrin ne nähtiin ongelmalliseksi liian panoskeskeisinä sekä toisaalta ammattikorkeakoulujen lakisääteisten tehtävien hoidon arviointiin huonosti sopivina. Keskustelussa nostettiin esille verkostoitumisen tukemisen tarve. TKI toiminnan rahoituksella tulisi kannustaa alueellisiin innovaatioalliansseihin ja muihin alueellisen yhteistyön malleihin. Tästä kokonaisuudesta voitaisiin palkita myös osana strategiarahoitusta. Rahoituksen tulisi palkita pysyvän muutoksen ja kehityksen aikaansaamista alueella, mikä näkökulma tunnistettiin vaikeaksi mitattavaksi. Keskusteluissa todettiin, että ammattikorkeakoulut ovat hyvin erilaisissa lähtökohdissa TKI toiminnan suhteen ja keskusteltiin tästä mahdollisesti aiheutuvista vaikutuksista korkeakoulujen sisällä sekä välillä. Osa keskustelijoista katsoi, että alueiden erilaisuus sekä ammattikorkeakoulun koulutusalojen erilaisuus ja niiden erilaiset hyödyntämismahdollisuudet TKI toiminnassa tulisi huomioida mallissa. Lisäksi keskustelussa nostettiin esille, että mallissa tulisi olla myös TKI toimintaan kohdistuva vakaa rahoituselementti, joka ei perustuisi tuloksellisuuteen eikä olisi kilpailtua. TKI rahoituksen lähtökohdasta osana rahoitusmallia keskusteltiin sen panosluonteesta suhteessa muihin indikaattoreihin. Ulkoisen rahoituksen lisääminen niin koti kuin ulkomaisistakin lähteistä nähtiin tärkeäksi ja katsottiin, että tälle pitää olla kannusteita. Ulkopuolisella rahoituksella nähtiin olevan tärkeä rooli myös aluevaikuttavuusnäkökulmasta. Keskustelussa tuotiin esiin, että palkitaanko korkeakoulua oikeista asioista tai tukeeko tulosten syntymistä, mikäli mitataan ja rahoitetaan tiettyyn toimintaan on annetun rahoituksen perusteella. Osa keskustelijoista katsoi, että ulkopuolisessa rahoituksessa tulisi huomioida kaikki rahoituslähteet. Yrityspalvelutoiminnan roolia korostettiin. Myös kustannustehokkuuden näkökulma nostettiin esille siten, että huomioitaisiin, kuinka monta euroa ammattikorkeakoulu on saanut hankittua omilla panostuksillaan ja tulosten huomioiminen. Osion nimestä esitettiin vaihtoehtona, että se voisi olla kilpailtu rahoitus ja palvelujen myynti. Ylemmät korkeakoulututkinnot herättivät runsaasti keskustelua. Useat keskustelijat katsoivat, että mittari kuuluisi paremmin koulutukseen mittariksi kuin TKI toimintaan. Toisaalta osa keskustelijoista myös katsoi, että ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ei välttämättä tarvittaisi mallissa lainkaan. Keskusteluissa osa näki myös, että kaikkien ammattikorkeakoulujen ei olisi välttämätöntä tuottaa ylempiä amk tutkintoja. Julkaisuja, audiovisuaalisia aineistoja sekä tieto ja viestintäteknisiä ohjelmia kritisoitiin erityisesti tieteellisten julkaisujen osalta. Toisaalta osa näki laajemmin kaikki eri julkaisuluokat tieteellisen julkaisut

4 mukaan lukien tarpeellisena ja hyödyllisenä ja myös tieteellisten julkaisujen osalta katsottiin, että näillä on merkitystä opettajien osaamisen uudistamisessa sekä vertaisarvioinnissa. Myös taiteellisen toiminnan julkaisuluokkien sisällyttämistä toivottiin. Keskusteluissa nostettiin esille tiedonkeruun luokkien A H sisällyttämistä malliin. Julkaisujen painoarvon katsottiin olevan tarpeellista olla maltillinen. Uusina lisäindikaattoreina TKI toimintaan ehdotettiin TKI toimintaan käytettyjä henkilötyövuosia, TKItyössä suoritettuja opintopisteitä, pk yritysten kanssa yhteisissä projekteissa tehtyjä opintopisteitä, pkyritysten toiminnan tukemiseen käytettyä rahoitusta, valmistuneista yrittäjinä toimivien määrää 2 vuotta valmistumisen jälkeen, patenttien määrää, perustettujen yritysten määrää, henkilökunnan työelämäjaksoja, työelämän edustajien osallistumista opetukseen, työnantajapalautetta, työllistymistä alueelle, TKItoimintaan integroitua opetusta, kansainvälisiä TKI hankkeita ja opiskelijapalautejärjestelmästä saatava tieto osuus TKI pohjaisissa hankkeissa opinnoista. TKI toimintaan käytettyjen henkilötyövuosien ja TKI työssä suoritettujen opintopisteiden osalta huomioitiin keskusteluissa, että niihin liittyy tietopohjaongelmia ja tulkinnassa on ammattikorkeakoulukohtaisia eroja ja näin ollen tietopohjaa ja ministeriön ohjeistusta pitäisi kehittää, jotta näitä voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa osana rahoitusmallia. Osa keskustelijoista halusi välttää patenttien ja perustettujen yritysten huomioimisen ongelmallisina mittareina. Alueelle työllistymisen osalta katsottiin myös, että ylipäätään työllistyminen on olennaisempaa. Keskustelussa katsottiin myös, että sellainen alueellinen sekä kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö, joka ei tuota suoraan rahoitusta, olisi tarpeen huomioida mallissa. Lisäksi osioon kaivattiin kannusteita kansainvälistymiselle. Strategiarahoitus nähtiin tärkeänä osana mallia. Strategiarahoituksella katsottiin voitavan tukea rakenteellista kehittämistä, strategiatyötä, ammattikorkeakoulujen profiloitumista, painoaloja, omia valintoja, erilaisia yhteistyöverkostoja, työnjakoja, uusiutumista sekä korkeakoulun johdon strategisen johtamisen tukemista sekä korostettiin laadullisten elementtien tukemista. Strategiarahoituksen tulee olla erityisesti kehittämisen elementti. Keskusteluissa nähtiin, että strateginen rahoitus ei tule kohdentua yksittäisiin hankkeisiin vaan suurempiin strategisen tason toimenpiteisiin. Nähtiin myös, että rahoitusosuutta ei tule kohdentaa automaattisesti eikä suhteellisesti kaikille ammattikorkeakouluille. Yhteistyön osalta katsottiin, että osiossa pitää huomioida alueen eri toimijat, muut koulutustoimijat eri koulutussektoreilta sekä sisäinen yhteistyö. Lisäksi katsottiin, että ammattikorkeakoulun tekemiä poisvalintoja tulisi tukea tällä rahoituksella. Lisäksi mahdollisina määräytymisperusteina nostettiin esiin talouden hoito ja taloudellisuudesta palkitseminen. Keskustelussa tuli myös esille, että määräytymisperusteena ei pitäisi olla ns. perustoiminnot, koska niiden perusteella tulevaa rahoitusta on muissa osissa mallia. Strategiarahoituksella katsottiin voitavan huomioida myös sellaisia tekijöitä, joita ei eri syistä voida huomioida muutoin osana mallia tai niiden huomiointi ei ole riittävän monipuolista, esimerkiksi vahvasti esiin nostetut yrittäjyyspanostukset ja aluevaikuttavuus. Strategiarahoituksella katsottiin voitavan reagoida myös alueellisiin muutostarpeisiin sekä erilaisiin nopeisiin muutoksiin. Lisäksi strategiarahoituksella voisi olla tarpeellista tukea erilaisia valtakunnallisiksi katsottuja kehittämistehtäviä, jollaisena osa näki myös ammatillisen opettajankoulutuksen. Erityisestä huomiota keskusteluissa kiinnitettiin myös strategiarahoituksen määräytymisen perusteisiin. Katsottiin, että niiden tulee olla etukäteen kaikkien tiedossa sekä niiden tulee olla tarkkaan määriteltyjä ja selkeitä. Strategiarahoitus katsottiin tarpeelliseksi määräytyä ainakin osittain pidemmälle aikajaksolle (esimerkiksi sopimuskaudelle), jotta se mahdollistaisi myös pitkäjänteisen kehittämisen.

5 Strategisen rahoituksen osalta pohdittiin kysymystä, kenen strategisesta työstä rahoitusosuudessa on kysymys. Katsottiin, että osiossa on huomioitava niin koulutuspoliittiset tavoitteet, ammattikorkeakoulun omat strategiset kehittämistarpeet kuin alueen tarpeetkin. Keskusteluissa painotettiin, että valtakunnallisella tasolla rahoituksen tulee kohdentua koulutuspoliittisiin näkökulmiin eikä muihin poliittisiin tavoitteisiin. Laadulliseen ulottuvuuteen nähtiin liittyvän amk:n oma näkemys uusiutumiskyvystään, kuten painoalojen kehittäminen. Keskusteltiin myös siitä, tuleeko rahoituksella palkita hyvää toiminnan tasoa vai kehitysnäkymiä. Vaihtoehtoisena terminä kokonaisuudelle esitettiin strategia ja uusiutumiskykyrahoitus. Hankerahoitus termistä mallikuviossa toivottiin luovuttavan. Strategiarahoituksen osalta keskusteltiin sekä vuoden 2014 VOS järjestelmän aikaisesta strategiarahoituksesta että strategiarahoituksen tarkoituksenmukaisesta suuruusluokasta siinä tilanteessa, jossa rahoitus siirtyisi valtiolle. Ehdotetut suuruusluokat vaihtelivat nykyisen hankerahoituksen tasosta aina 10 % tasoon. Suurta osuutta perusteltiin erityisesti muutoksen, profiloitumisen, kehittämisen ja strategisen johtamisen tuella. Pientä painoa perusteltiin erityisesti sillä, että tähän tekijään merkittävän osuuden siirtyminen yhdessä säästöjen ja TKI toiminnan rahoitusosuuden kanssa siirtäisi huomattavan osan mallin määräytymisperusteista pois koulutuksesta. Epäiltiin myös, että liian suuri osuus voisi myös johtaa huomattavien panostusten käyttämiseen rahan hankintaan osiosta. Lisäksi esitettiin, että rahoitus voisi alussa olla pieni ja kasvaa vaiheittain. Rahoitusosuus voisi myös vaihdella esimerkiksi kausittain riippuen kunkin kauden kehittämiskohteista. Tämä muistio sisältää keskusteluhuomiot sekä sidosryhmien keskustelutilaisuudesta aamupäivällä että ammattikorkeakoulujen keskustelutilaisuudesta iltapäivällä

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 LAUSUNTO Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ OPETUS-

Lisätiedot

AMK-keskustelutilaisuuden 20.11.2014 yhteenveto

AMK-keskustelutilaisuuden 20.11.2014 yhteenveto AMK-keskustelutilaisuuden 20.11.2014 yhteenveto Koulutus Yleistä Pitkäjänteisen ja johdonmukaisen kehittämisen näkökulmasta muutostarpeita on pohdittava pitkällä aikavälillä ja harkiten. Suuria muutoksia

Lisätiedot

OKM:n työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen

OKM:n työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen jätetty sähköiselle lomakkeelle 1(5) Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM123:00/2014 OKM:n työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen Kopio sähköisen lomakkeen kautta

Lisätiedot

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveyparticipation.aspx?sdid=fin10425...

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveyparticipation.aspx?sdid=fin10425... Sivu 1/5 Lausuntopyyntölomake: Ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 12.11.2014 työryhmän, jonka tavoitteeksi asetettiin laatia

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

18.1.2016. Ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 lähtien

18.1.2016. Ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 lähtien Marita Aho ja Jari Konttinen Lausunto 1 (6) 18.1.2016 Ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 lähtien A) KOULUTUSOSION UUDISTAMINEN 1 Työryhmä ehdottaa tarkennusta ylempien korkeakoulututkintojen

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 5 JA 7 :N MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta 2

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

9. AMMATTIKORKEAKOULUT

9. AMMATTIKORKEAKOULUT 9. AMMATTIKORKEAKOULUT 9.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää. Valtioneuvosto voi myöntää kunnalle tai kuntayhtymälle tai rekisteröidylle

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita -

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita - Yliopistojen rahoitusjärjestelmän kehittäminen - opiskelijoiden ideoita - Kysyttiin 1) Millaisia asioita yliopistoissa voisi ja pitäisi mitata? Miten nämä kriteerit voisivat vaikuttaa yliopistojen rahoitukseen?

Lisätiedot

HYVÄT KÄYTÄNNÖT OSAAMISKOKONAISUUKSISSA - KOKEMUKSIA JA UUSIA, TYÖELÄMÄLÄHTÖISIÄ MALLEJA ETSIMÄSSÄ 27.3.2012 Helsinki Sanna Hirsivaara, Petri Haltia

HYVÄT KÄYTÄNNÖT OSAAMISKOKONAISUUKSISSA - KOKEMUKSIA JA UUSIA, TYÖELÄMÄLÄHTÖISIÄ MALLEJA ETSIMÄSSÄ 27.3.2012 Helsinki Sanna Hirsivaara, Petri Haltia HYVÄT KÄYTÄNNÖT OSAAMISKOKONAISUUKSISSA - KOKEMUKSIA JA UUSIA, TYÖELÄMÄLÄHTÖISIÄ MALLEJA ETSIMÄSSÄ 27.3.2012 Helsinki Sanna Hirsivaara, Petri Haltia Ajankohtaista korkeakoulujen aikuisten hyödyntäminen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Suomalainen korkeakoululaitos

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

AMKOTA tiedonkeruu ja siirtotiedostojen lataussovellus KOTA-AMKOTA seminaari Helsinki 6. 7.11.2007

AMKOTA tiedonkeruu ja siirtotiedostojen lataussovellus KOTA-AMKOTA seminaari Helsinki 6. 7.11.2007 AMKOTA tiedonkeruu ja siirtotiedostojen lataussovellus KOTA-AMKOTA seminaari Helsinki 6. 7.11.2007 Kari Korhonen Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/ammattikorkeakouluyksikkö/tarmo

Lisätiedot

Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen

Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen 21.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen, rahoitusmallityöryhmän pj. Yliopistojen rahoitusmallin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

18.1.2016. Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 lähtien

18.1.2016. Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 lähtien Marita Aho ja Jari Konttinen Lausunto 1 (7) 18.1.2016 Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 lähtien A) KOULUTUSOSION UUDISTAMINEN 1 Työryhmä ehdottaa koulutuksen rahoitusosuudeksi

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 20 päivänä

Lisätiedot

AMK-rahoitusmallityöpaja 26.8. ammattikorkeakoulujen keskustelutilaisuus - yhteenveto

AMK-rahoitusmallityöpaja 26.8. ammattikorkeakoulujen keskustelutilaisuus - yhteenveto AMK-rahoitusmallityöpaja 26.8. ammattikorkeakoulujen keskustelutilaisuus - yhteenveto Yleistä Keskusteluissa huomautettiin, että koelaskelmissa tulee huomioida se, ettei toimintaedellytyksiä menetetä ja

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOORDINAATIORYHMÄ

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOORDINAATIORYHMÄ PÖYTÄKIRJA 2/2013 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOORDINAATIORYHMÄ PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOORDINAATIORYHMÄ PÖYTÄKIRJA 2-2013 Kokousaika klo 14.00 15.15 Kokouspaikka Helsingin kaupungintalo, aulakabinetti 4 Pohjoisesplanadi

Lisätiedot

Kajaanin ammattikorkeakoulun tulokset KAMK 20-strategian kehittämisalueittain

Kajaanin ammattikorkeakoulun tulokset KAMK 20-strategian kehittämisalueittain Kajaanin ammattikorkeakoulun tulokset KAMK 20-strategian kehittämisalueittain KANSALLISEN JA ALUEELLISEN ASEMAN VAHVISTAMINEN Vetovoima Ensisijaisten hakijoiden osuus ammattikorkeakoulun ilmoittamista

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa?

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus -seminaari Helsinki 15.09.2010 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen aluevaikuttavuus. Kuntamarkkinat 10.9.2014 marita.aho@ek.fi

Ammattikorkeakoulujen aluevaikuttavuus. Kuntamarkkinat 10.9.2014 marita.aho@ek.fi Ammattikorkeakoulujen aluevaikuttavuus Kuntamarkkinat 10.9.2014 marita.aho@ek.fi Joka viides uusi osaaja rekrytoidaan EK:n yrityksiin ammattikorkeakouluista Teollisuus 40% 31% 25% 4% Ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Opintopistetiedonkeruu

Opintopistetiedonkeruu @ Opintopistetiedonkeruu Opintopistetiedonkeruu Mistä on kysymys Virran integroiminen Vipusen tietolähteeksi Suorat tiedonkeruut vuoden 2014 tietojen osalta alkaen alkuvuodesta 2015 Panokset kovenivat

Lisätiedot

Julkaisufoorumi ja yliopistojen rahoitusmalli

Julkaisufoorumi ja yliopistojen rahoitusmalli Julkaisufoorumi ja yliopistojen rahoitusmalli Tapio Kosunen Opetus- ja kulttuuriministeriö Julkaisufoorumi-seminaari 2.2.2015 Rahoitusmalli ja julkaisut rahoitusmallia on kehitetty jatkuvasti ja ajan myötä

Lisätiedot

Terveydenhoitajakoulutuksen. työpaja 20.5.2014. Hannu Sirén

Terveydenhoitajakoulutuksen. työpaja 20.5.2014. Hannu Sirén Terveydenhoitajakoulutuksen työpaja 20.5.2014 Hannu Sirén Dialogin käynnistäminen Toimilupakierroksen aikana kävi ilmi, että sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan koulutus jatkuu valtakunnallisesti jatkossakin

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Laatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen

Laatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen Laatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi Mukana Suomen kaikki ammattikorkeakoulut Hankkeen tavoitteena on: Uudistaa YAMK-toimintoja Profiloida

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksen kehittämisessä. - korkeakoulujen näkökulma. ylitarkastaja Sanna Hirsivaara Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö

Ajankohtaista aikuiskoulutuksen kehittämisessä. - korkeakoulujen näkökulma. ylitarkastaja Sanna Hirsivaara Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Ajankohtaista aikuiskoulutuksen kehittämisessä - korkeakoulujen näkökulma ylitarkastaja Sanna Hirsivaara Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Vaasa 31.5.2012 Aikuiskoulutuspolitiikan yksikön toimiala Aikuiskoulutuspolitiikka

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014 Hannu Sirén Koulutusalakohtainen dialogi 2014- OKM käynnistänyt korkeakoulujen kanssa eri aloilla dialogeja 2014. Ammattikorkeakoulu-uudistukseen kytkeytyvän toimilupakierroksen

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonserni

Lapin korkeakoulukonserni Lapin korkeakoulukonserni Kv-hanketoiminnan kehittämispäivät 2012 Microsoft Office PowerPoint 2007.lnk Markku Tarvainen Kv toimintaohjelman pääteemat Aidosti kansainvälisen korkeakouluyhteisö Korkeakoulujen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Lausunto selvityshenkilöiden raportista (OKM 2010:23) "Ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistaminen"

Lausunto selvityshenkilöiden raportista (OKM 2010:23) Ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistaminen Suomen Keskusta r.p. Apollonkatu 11 a 00100 Helsinki 21.1.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Lausunto selvityshenkilöiden raportista (OKM 2010:23) "Ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen

Lisätiedot

Kauden 2017 2020 sopimusvalmistelua koskevat ohjeet

Kauden 2017 2020 sopimusvalmistelua koskevat ohjeet LIITE 1 Kauden 2017 2020 sopimusvalmistelua koskevat ohjeet 1. Sopimusvalmistelu Ohjauksessa on tavoitteena tehostaa ja syventää ministeriön ja korkeakoulujen välistä strategista vuoropuhelua sekä korostaa

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 % 1 Lahden ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 % 1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus. Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014

Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus. Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014 Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014 Arene ry:n kannanotto (5.3.2014) Yhteiskunnan ja talouselämän muutosten

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN JA KUVATAIDEAKATEMIAN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN JA KUVATAIDEAKATEMIAN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN JA KUVATAIDEAKATEMIAN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 Opetusministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 :n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia 25.2.2014 Janne Salminen Avoin strategointi malli Kuntayhtymän hallitus Ammattikorkeakoulun hallitus Hallitusten ja johdon seminaarit Johtoryhmä ja johtotiimit LUONNOS

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tiedonkeruu 2013 ja ajankohtaisia asioita. Kota-seminaari 21.08.2013 Kaisu Piiroinen

Ammattikorkeakoulujen tiedonkeruu 2013 ja ajankohtaisia asioita. Kota-seminaari 21.08.2013 Kaisu Piiroinen Ammattikorkeakoulujen tiedonkeruu 2013 ja ajankohtaisia asioita Kota-seminaari 21.08.2013 Kaisu Piiroinen Esityksessä Ajankohtaisia kysymyksiä Tiedonkeruu teknisesti aikataulu uusi tiedonkeruu tiedonkeruun

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Sopimus, kausi 2013-2016 14.02.2013 Aalto-yliopisto Sivu 1(8)

Sopimus, kausi 2013-2016 14.02.2013 Aalto-yliopisto Sivu 1(8) OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA AALTO-YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2013-2016 Opetus-ja kulttuuriministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 :n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston

Lisätiedot

Avoin a mmattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu

Avoin a mmattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu 3.9.2010 / sh Avoin ammattikorkeakoulu Lähellä Sinua Avoin ammattikorkeakoulu k k Sinulle, joka suunnittelet hakeutuvasi ammattikorkeakouluopintoihin haluat jouduttaa opintojasi ja suorittaa opintoja etukäteen

Lisätiedot

Rahoitusmallianalyysi

Rahoitusmallianalyysi Rahoitusmallianalyysi KUVATAIDEAKATEMIA 24.01.2011 Rahoitusmallianalyysi 2 (9) TAUSTAA JA TAVOITTEET Uusi yliopistoihin kohdistuvat lainsäädäntö tuli voimaan 2010 vuoden alussa. Siihen liittyvä rahoitusmalli

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) strategia 2022 ja visio vuoteen 2030 Tiivistelmä, hyväksytty Xamk Oy:n hallituksessa 23.9.2015 Visio

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OPETUSMINISTERIÖSTÄ. Korkeakouluneuvos Ari Saarinen 7.11.2012

AJANKOHTAISTA OPETUSMINISTERIÖSTÄ. Korkeakouluneuvos Ari Saarinen 7.11.2012 AJANKOHTAISTA OPETUSMINISTERIÖSTÄ Korkeakouluneuvos Ari Saarinen 7.11.2012 HALLITUKSEN KORKEAKOULUPOLIITTISIA LINJAUKSIA Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta vahvistetaan Oppilaitosverkkoa

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Erityisasiantuntija Joni Penkari, Opetushallitus Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Yliopistojen opintoasiainpäivien työpaja Työpajan rakenne Ajankohtaista opiskelijavalintojen kehittämisen yleisestä

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen

Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen Toimintamallille asetetut tavoitteet Visio Kansainvälisen hanketoiminnan

Lisätiedot

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Korkeakoulujen KOTA -seminaari 17.9.2014 Ismo Kinnunen Oulun ammattikorkeakoulu Kehittämisen ja päätöksenteon tulee perustua tosiasioihin.

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän ehdotuksesta ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen

Lausuntopyyntö opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän ehdotuksesta ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen Lausunto 1 (10) Opetus- ja kulttuuriministeriö (lausunto annettu sähköisen lomakkeen kautta) Viite OKM077:00/2014 Asia: Lausuntopyyntö opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän ehdotuksesta ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa

Lisätiedot

Näkemyksiä ja ehdotuksia yliopistojen laskennallisen perusrahoituksen tutkimusta ja tutkijankoulutusta koskeviin painotuksiin

Näkemyksiä ja ehdotuksia yliopistojen laskennallisen perusrahoituksen tutkimusta ja tutkijankoulutusta koskeviin painotuksiin Tieteen-, teknologian- ja innovaatiotutkimuksen yksikkö (TaSTI) Tampereen yliopisto 29.12.2010 Näkemyksiä ja ehdotuksia yliopistojen laskennallisen perusrahoituksen tutkimusta ja tutkijankoulutusta koskeviin

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus

Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus Julkaisujen avoimuus -työryhmä, 18.9.2014 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Raportti ministeriölle Avoin saatavuus -työryhmän suositukset (marraskuu

Lisätiedot

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 27.5.2010 2 Kajaanin ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan strategia pohjautuu Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiaan

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut. Ilmari Hyvönen 29.4.2014

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut. Ilmari Hyvönen 29.4.2014 Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut Ilmari Hyvönen 29.4.2014 Opiskelijavalintauudistus: hallitusohjelma, KESU, I vaihe Hallitusohjelman mukaan korkeakouluopintoihin

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola Johanna Moisio, HT, opetusneuvos, ryhmäpäällikkö Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto

Lisätiedot

Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa jo olevien ulkomaalaisten pääsy korkeakoulutukseen

Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa jo olevien ulkomaalaisten pääsy korkeakoulutukseen MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020-strategian valmistelu, Keskustelutilaisuus kansainvälisistä korkeakouluopiskelijoista Keskustelun pääkysymykset: Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa

Lisätiedot

Lisää liiketoimintaosaamista korkeakouluista

Lisää liiketoimintaosaamista korkeakouluista Lisää liiketoimintaosaamista korkeakouluista Valtakunnalliset liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät Vantaa, 13.11.2008 Maija Innola SISÄLTÖ: Liiketalouden koulutuksesta Ammattikorkeakoulutuksen nykytila

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 % 1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnot 42 57 63 54 44 143 % 114 % 11 % 8 % Alemmat korkeakoulututkinnot 332 380 361 358 380 95 % 95 % -5 % 4 %

Tohtorin tutkinnot 42 57 63 54 44 143 % 114 % 11 % 8 % Alemmat korkeakoulututkinnot 332 380 361 358 380 95 % 95 % -5 % 4 % Asemointitilastot 2015, Lapppeenrannan 1/5 teknillisen yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle 2013-2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014

Lisätiedot

Korkeakoulujen ICT-osaamisen ja -yhteistyön kehittäminen

Korkeakoulujen ICT-osaamisen ja -yhteistyön kehittäminen Korkeakoulujen ICT-osaamisen ja -yhteistyön kehittäminen piloteilla harppaus eteenpäin Turo Kilpeläinen Rehtori KAMK turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 ICT-alan kehittämisen asemointi Valtion tavoitteet

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopistolla on merkittävä alueellinen rooli ja koulutuksessa valtakunnallisesti merkittävä

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, JOENSUUN KAUPUNGIN JA POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, JOENSUUN KAUPUNGIN JA POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, JOENSUUN KAUPUNGIN JA POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen profilointihankkeiden tulosten julkistamistilaisuus 25.3.2015. Tapio Kosunen

Koulutuksen ja tutkimuksen profilointihankkeiden tulosten julkistamistilaisuus 25.3.2015. Tapio Kosunen Koulutuksen ja tutkimuksen profilointihankkeiden tulosten julkistamistilaisuus 25.3.2015 Tapio Kosunen Korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän uudistamisen tuoretta tietopohjaa Kansainvälisten korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Kirje Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauskäytänteet sopimuskauden aikana ja toimintaa koskeva raportointi

Kirje Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauskäytänteet sopimuskauden aikana ja toimintaa koskeva raportointi Kirje OKM/12/210/2013 04.02.2013 Ammattikorkeakoulut Viite Asia Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauskäytänteet sopimuskauden 2013 2016 aikana ja toimintaa koskeva raportointi Ammattikorkeakoulu-uudistus

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen vieraskielinen koulutus Lukuvuosimaksut (koulutusvienti) Kv - kevätpäivät

Ammattikorkeakoulujen vieraskielinen koulutus Lukuvuosimaksut (koulutusvienti) Kv - kevätpäivät Ammattikorkeakoulujen vieraskielinen koulutus Lukuvuosimaksut (koulutusvienti) Kv - kevätpäivät 11.5.2016 Toiminnanjohtaja KT, KTM Riitta Rissanen 03.05.2016 03.05.2016 LUKUVUOSIMAKSUT (LAINSÄÄDÄNTÖ) Lakimuutos

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot