Liittohallitus päättää liittymisestä muihin järjestöihin ja niistä eroamisesta.

Transkriptio

1 Sivu 1/5 SUOMEN KROKETTILIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 LIITON NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Krokettiliitto ry., ruotsiksi Finska Krocketförbundet r.f., kansainvälisissä yhteyksissä käytetään epävirallista nimeä Finnish Croquet Federation. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimeä liitto. Liiton kotipaikka on Tampere. 2 LIITON TARKOITUS Liiton tarkoituksena on edistää ja kehittää krokettia sekä toimia kroketin kanssa toimivien jäsentensä valtakunnallisena liittona. Liiton toimialaan kuuluu kaikki eri krokettimuodot. Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Toiminnassa pyritään edistämään sukupuolten ja ihmisten välistä tasa-arvoa ja suvaitsevuutta. 3 TARKOITUKSEN TOTEUTTAMINEN Tarkoitustaan liitto toteuttaa 1. järjestämällä ja kehittämällä joko itse tai jäsenseurojensa kanssa valmennus-, harjoitus- ja kilpailutoimintaa 2. edistämällä krokettia harrastavien uusien seurojen perustamista sekä tukemalla seurojen toiminnan tehostamista 3. huolehtimalla jäsentensä toimintaedellytysten kehittymisestä 4. laatimalla ja vahvistamalla krokettitoiminnan säännöt (kilpailu-, luokittelu-, ansiomerkki-, kurinpitoym. säännöt) 5. valvomalla krokettitoiminnan sääntöjen noudattamista ja ratkaisemalla niitä koskevat rikkomukset ja erimielisyydet 6. ohjaamalla ja valvomalla jäsentensä kilpailutoimintaa Suomessa ja ulkomailla ja tarvittaessa toimeenpanemalla kilpailuja ja juhlia 7. edustamalla jäsenliittona Suomessa alan kansainvälisiä liittoja ja valvomalla niiden sääntöjen ja määräysten noudattamista 8. huolehtimalla alan julkaisu- ja tiedotustoiminnasta 9. ylläpitämällä yhteyksiä ja liittymällä jäseneksi sellaisiin koti- ja ulkomaisiin järjestöihin ja yhteisöihin, joilla on vastaavat tavoitteet ja toimintaperiaatteet Toimintansa tukemiseksi liitto voi hankkia ja myydä krokettivälineitä jäsenilleen voittoa tavoittelematta omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta. harjoittaa kioski-, kahvila- ja ravintolatoimintaa toimeenpanna rahankeräyksiä ja arpajaisia hankittuaan asianmukaisen luvan vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja 4 LIITON JÄSENYYDET Liittohallitus päättää liittymisestä muihin järjestöihin ja niistä eroamisesta. 5 LIITON JÄSENET Varsinainen jäsen Varsinaiseksi jäseneksi pääsee jokainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää ja kehittää krokettia ja joka sitoutuu noudattamaan liiton sääntöjä. Liittohallitus hyväksyy jäsenet kirjallisesta hakemuksesta.

2 Sivu 2/5 Kunniapuheenjohtaja Liittokokous voi liittohallituksen esityksestä hyväksyä kunniapuheenjohtajaksi henkilön, joka on ansiokkaasti toiminut liiton puheenjohtajana tai myös muun kroketin parissa erityisen ansioituneen henkilön. Kunniapuheenjohtajan arvo on elinikäinen. Kunniajäsen Kunniajäseneksi liittokokous voi liittohallituksen esityksestä hyväksyä henkilön, joka on toiminut erittäin ansiokkaasti krokettiurheilun ja/tai -liiton hyväksi. Kunniajäsenen arvo on elinikäinen. Kannatusjäsen Kannatusjäseneksi pääsee jokainen henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö, rekisteröity yhdistys, jonka liittohallitus hyväksyy jäseneksi ja joka hyväksyy liiton säännöt sekä suorittaa varsinaisen liittokokouksen määräämän kertakaikkisen liittymismaksun. Liitto perii liittymis- ja jäsenmaksuja varsinaisilta jäseniltään ja kannatusjäseniltään. Maksujen suuruus määrätään liiton varsinaisessa liittokokouksessa. Ne voivat olla erisuuruiset kummallekin jäsenryhmälle. Kunniapuheenjohtajalta ja kunniajäseneltä ei peritä jäsenmaksua. 6 LIITOSTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN Jäsen voi erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liittohallitukselle, sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisesta liittokokoukselle. Eroaminen tulee voimaan sen kalenterivuoden lopussa, jonka aikana siitä on ilmoitettu. Jos varsinaisena jäsenenä oleva seura purkautuu, se on erotettava liitosta. Liittohallitus voi erottaa jäsenen, joka ei täytä näiden sääntöjen mukaisia velvollisuuksia tai toimii vastoin liiton tarkoitusta tai toiminnan perustaa. Liittohallitus voi myös evätä äänioikeuden jäseneltä liiton kokouksessa, jos jäsen ei ole suorittanut säännöissä tarkoitettuja maksujaan ennen kokousta. Liittohallitus voi myös päättää jäsenen sulkemisesta määräajaksi liiton toiminnasta. Sarjapaikan tai kilpailuoikeuden menettämisestä, sakosta tai varoituksesta päättää liittohallitus sen mukaan kuin tarkemmin määrätään liittokokouksen vahvistamissa kurinpitomääräyksissä. Liittohallitus voi päättää myös varsinaisena jäsenenä olevan seuran jäseneen kohdistuvasta liiton alaista kilpailutoimintaa koskevasta rangaistuksesta sen mukaan kuin tarkemmin määrätään liittokokouksen vahvistamissa kurinpitomääräyksissä, jos jäsen on urheilun piirissä menetellyt liikunnan eettisten arvojen tai urheilun reilun pelin periaatteiden vastaisesti. Rangaistukset voivat olla liiton toiminnasta erottaminen, määräaikainen erottaminen, kilpailu- ja toimitsijakielto, sakot ja varoitus. Päätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen tietoon viisi päivää sen jälkeen, kun päätös on lähetetty asianomaiselle kirjatussa kirjeessä. Päätöksestä saa valittaa urheilun oikeusturvalautakunnalle sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty. 7 SITOUTUMINEN ANTIDOPINGTOIMINTAAN Liitto ja sen jäsenet ovat sitoutuneet kulloinkin voimassa olevaan Suomen Antidopingtoimikunnan dopingsäännöstöön ja sitä kautta Kansainvälisen Olympiakomitean ja kansainvälisen liiton dopingsäännöstöön sekä Euroopan Neuvoston dopingin vastaisen yleissopimuksen, pohjoismaisen antidopingsopimuksen sekä Suomen allekirjoittamien muiden kansainvälisten antidopingsopimusten mukaisiin sääntöihin.

3 Sivu 3/5 8 LIITON HALLINTO Liiton päätösvaltaa käyttää liittokokous. Liiton toimeenpanovaltaa käyttää liittohallitus. 9 LIITTOKOKOUKSEN KOOLLEKUTSUMINEN Varsinaiset liittokokoukset kutsuu koolle liittohallitus. Kokouskutsu on lähetettävä jäsenille kirjallisena, sähköpostitse jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen tai julkaisemalla kutsu liiton lehdessä viimeistään 14 päivää ennen kokousta. Varsinaisen liittokokouksen kokouskutsun liitteenä on oltava ainakin - kokouksen esityslista - edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös - liittohallituksen esitys tulevan vuoden toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi 10 VARSINAISET JA YLIMÄÄRÄISET LIITTOKOKOUKSET Varsinainen liittokokous pidetään tammi-toukokuun aikana. Ylimääräinen liittokokous pidetään, kun liittohallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun liittokokous niin päättää tai kun vähintään yksi kymmenesosa liiton äänioikeutetuista jäsenistä ilmoittamansa asian käsittelemiseksivarten liittohallitukselta kirjallisesti vaatii. Kokous on kutsuttava koolle kolmen viikon kuluessa vaatimuksen esittämisestä kuten varsinainen liittokokous. Varsinaisessa liittokokouksessa käsiteltäviksi tarkoitetut asiat on jätettävä liittohallitukselle kirjallisesti viimeistään 30 päivää ennen asianomaista kokousta. Liittokokous on avoin varsinaisina jäseninä olevien yhdistysten jäsenille ja varsinainen jäsen voi lähettää 5 kokousedustajaa liittokokoukseen. Äänioikeutta käyttää yksi varsinaisen jäsenen valtuuttama kokousedustaja. Muilla edustajilla on puheoikeus. Kokousedustajan on oltava sen yhdistyksen jäsen, jota hän edustaa, eikä sama henkilö saa edustaa useampaa kuin yhtä jäsentä. Jokaisella varsinaisella jäsenellä on liittokokouksessa yksi (1) ääni. Kannattajajäsenillä, kunniajäsenillä ja kunniapuheenjohtajilla on läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksessa, mutta ei äänioikeutta. Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Henkilövaalit ratkaistaan siten, että eniten ääniä saanut valitaan. Mikäli valittavana on yksi henkilö, tämän on saatava yli puolet annetuista äänistä. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. Muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Liittokokouksen avaa liittohallituksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan kunniapuheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai joku muu liittohallituksen tehtävään nimeämä liittohallituksen jäsen. Kokouksen avaaja johtaa puhetta, kunnes kokoukselle on valittu puheenjohtaja. 11 VARSINAISESSA LIITTOKOKOUKSESSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT kokouksen avaus ja järjestäytyminen kokousedustajien toteaminen kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4 Sivu 4/5 vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen vahvistaminen ja tilintarkastajien lausunto tili- ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille valitaan hallituksen puheenjohtaja joka toinen vuosi valitaan hallituksen jäsenet joka toinen vuosi valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa jäsenmaksujen ja liittymismaksujen päättäminen toiminta- ja taloussuunnitelman vahvistaminen kilpailusääntöjen ja kurinpitomääräysten vahvistaminen muut kokouskutsussa mainitut asiat 12 LIITTOHALLITUS Liittohallitukseen kuuluu varsinaisen liittokokouksen valitsema puheenjohtaja ja kahdesta seitsemään (2-7) muuta jäsentä, joiden kaikkien toimikausi on kaksi vuotta. Liittohallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja rahastonhoitajan. Jos hallituksen jäsen kesken toimikauttaan on estynyt tehtävänsä hoitamisesta, liittokokous voi valita hänen tilalleen toisen henkilön jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet liittohallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja hänen lisäkseen vähintään puolet hallituksen jäsenistä on saapuvilla. Hallituksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt, henkilövaaleissa kuitenkin arpa Liittohallituksen tehtävät hoitaa liiton asioita lakien, sääntöjen ja liittokokouksen päätösten mukaisesti edustaa liittoa valita liiton edustajat muihin yhteisöihin kutsua liittokokoukset koolle ja valmistella niitä valita tarvittavat valiokunnat ja työryhmät pitää jäsenluetteloa nimittää ja erottaa liiton toimihenkilöt hoitaa liiton taloutta ja omaisuutta huolehtia talous- ja toimintasuunnitelmien sekä toimintakertomusten ja tilinpäätösten laatimisesta hyväksyy liiton sääntöjä alemman asteiset määräykset ja ohjeet huolehtia arvokilpailujen anomisesta päättää jäseniin ja näiden jäseniin kohdistuvista kurinpitotoimenpiteistä päättää liiton ansiomerkkien myöntämisestä ja muiden kunnia- ja ansiomerkkien esittämisestä hoitaa muut liiton ja lajin toimintaa edistävät tehtävät 13 NIMEN KIRJOITTAMINEN Liiton nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä. 14 TOIMINTA- JA TILIKAUSI

5 Sivu 5/5 Liiton toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Tilit on jätettävä tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen varsinaista liittokokousta. Tilintarkastajien on annettava kirjallinen lausunto liittohallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista liittokokousta. 15 SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää liittokokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta. 16 LIITON PURKAMINEN Liiton purkamisesta päättää liittokokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava liiton purkamisesta. Liiton purkautuessa varat on luovuttava johonkin liiton tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättäneen kokouksen päätöksen mukaisesti. Liiton purkamisesta ilmoitetaan yhdistysrekisteriin.