Kulutusluottoselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kulutusluottoselvitys"

Transkriptio

1 Tammikuu 21 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund

2

3 Sisältö 1. Kulutusluotto käsitteenä 2 2. Eri kulutusluottomuodot 2 3. Kulutusluottojen määrittely tilastoissa 3 4. Kulutusluotot luotonmyöntäjittäin 4 5. Kulutusluottojen määrän kehitys 6 6. Kulutusluottojen kustannukset 9 7. Pienlainayritysten myöntämät pikaluotot 1 8. Maksuhäiriömerkinnät Maksuhäiriöiden määrät Kulutusluottojen sääntely ja valvonta Kulutusluotoissa hyvä huomioida 16 antaa tietoa kulutusluottojen myöntäjistä, kulutusluottomuodoista, kulutusluottojen määrän kehityksestä sekä kustannuksista ja kulutusluottojen määrittelystä tilastoissa. Mukana on myös tietoa maksuhäiriöistä ja kulutusluottojen sääntelystä ja valvonnasta. Tämä selvitys on uusittu painos vuonna 29 tehdystä kulutusluottoselvityksestä. Tämän selvityksen on kirjoittanut rahoitusasiantuntija Ulla Halonen ja kuvat on tehnyt tietoasiantuntija Johanna Mäkinen Finanssialan Keskusliitosta. Selvitys on Finanssialan Keskusliiton kotisivulla 1

4 1. Kulutusluotto käsitteenä Käsitteenä kulutusluotto on laaja ja osin myös selkiintymätön. Kulutusluotoista puhutaan lainsäädännössä, tilastoissa ja arkikielessä useilla eri nimikkeillä. Yleisesti kulutusluotoilla tarkoitetaan suhteellisen lyhytaikaisia luottoja, jotka on tarkoitettu kulutushyödykkeiden ja palveluiden hankintojen rahoittamiseen. Kulutusluotolla voidaan rahoittaa esimerkiksi auton, kodinkoneen, matkan tai huonekalujen hankinta. Kulutusluotoilla voidaan myös rahoittaa yllättäviä tilapäisiä menoja. Kulutusluottoja myöntävät tällä hetkellä lukuisat tahot ja uusia luottomuotoja ja kulutusluoton myöntäjiä tulee markkinoille koko ajan lisää. Pankkien ohella kulutusluottoja tarjoavat rahoitusyhtiöt ja luottokorttiyhtiöt, kauppojen keskusliikkeet, yksittäiset kauppaliikkeet, matkanjärjestäjät sekä postimyyntiyritykset. Vaikka luottosopimus tehdäänkin kaupassa, niin todellisuudessa luotonmyöntäjänä on tavallisimmin pankkikonserniin kuuluva rahoitus- tai luottokorttiyhtiö. Markkinoilla on myös lukuisia lyhytaikaisia pikaluottoja tarjoavia yrityksiä. 2. Eri kulutusluottomuodot Pankkien myöntämät kulutusluotot Pankit myöntävät vakuudellisia velkakirjalainoja suurempia hankintoja kuten auton, moottoripyörän tai veneen hankintaa varten tai asunnon sisustamiseen. Luotto nostetaan tällöin yleensä kertaluottona eli koko lainasumma yhdellä kertaa. Pankin kulutusluotolle vaaditaan yleensä vakuus. Tililuotto ja luottokorttiluotto Tililuotto, kuten luottokorttiluotto, on jatkuva kulutusluotto. Tällöin tiliin on liitetty luottoraja eli luottolimiitti. Luotto on luotonottajan jatkuvasti käytettävissä ennalta sovittuun luottorajaan saakka. Useimmiten tililuottoa käytetään siihen liitetyllä luottokortilla, jolloin luotonottaja maksaa ostamiaan tavaroita ja palveluja eri liikkeissä luottokortilla myönnetyn luottorajan puitteissa. Tililuottoja ja luottokorttiluottoja tarjoavat pankit, rahoitus- ja luottokorttiyhtiöt sekä kaupan keskusliikkeet ja yksittäiset kauppaliikkeet. Korttiluotot voidaan jakaa luottokortteihin ja maksuaikakortteihin. Luottokorttiluoton voi maksaa takaisin joko kertasuorituksena tai ennalta sovitun suuruisina kuukausilyhennyksinä. Korkoa maksetaan vain käytetystä luotosta. Kustannukset muodostuvat vuosimaksusta ja maksettavista korkokuluista sekä mahdollisista lyhennyskuluista. Maksuaikakortilla saa ostokseen korotonta maksuaikaa esimerkiksi seuraavan kuukauden loppuun saakka. Nykyään yhä useampaan maksuaikakorttiin on myös yhdistettävissä luottolimiitti. 2

5 Osamaksuluotto Osamaksuluotto on kertaluotto eli yksittäisen tavaran hankintaan otettu luotto. Osamaksurahoituksen käyttö on tavallisinta autokaupassa. Suurin ero tavalliseen velkakirjalainaan on se, että maksettavan esineen omistusoikeus ei siirry heti ostajalle. Osamaksukaupassa kaupan kohteen omistusoikeus siirtyy ostajalle vasta, kun viimeinen osamaksuerä on maksettu. Osamaksukaupan rahoituksen pohjana on kauppiaan ja hänen asiakkaansa välillä solmittu osamaksusopimus. Kauppias siirtää yleensä sopimuksen rahoitusyhtiölle ja ostaja suorittaa kauppahinnan suoraan rahoitusyhtiölle. Pikaluotot Markkinoilla on tällä hetkellä lukuisia pikaluottoja tarjoavia yrityksiä. Pikaluotoilla tarkoitetaan tyypillisesti summaltaan pieniä tai pienehköjä, tavallisimmin alle kolmen kuukauden pituisia kulutusluottoja, joita tarjotaan matkapuhelimen välityksellä tai Internetissä ja joiden saamiseksi ei edellytetä vakuuksia. Pikaluotoissa laina-ajat vaihtelevat viikosta muutamaan kuukauteen ja lainasummat ovat tavallisimmin sadasta kahteensataan euroon ja ne maksetaan takaisin tavallisimmin yhdessä erässä. Lisäksi lainoilla ei ole yleensä varsinaista nimelliskorkoa, vaan kaikki lainan kustannukset syntyvät muista kuluista, kuten toimitus- ja käsittelykuluista sekä palvelu- ja tekstiviestimaksuista. Luotoista perittävät kustannukset suhteessa lainamäärään ovat korkeat. 3. Kulutusluottojen määrittely tilastoissa Se, mitä kulutusluottoihin on laskettu mukaan, vaihtelee eri tilastoissa. Suomen Pankin Rahoitusmarkkinat tilastossa kotitalouksien kulutusluottokanta sisältää rahalaitosten myöntämät euromääräiset kulutusluotot sekä kotitalouksille että kotitalouksia palveleville voittoa tavoittelemattomille yhteisöille. Tämä perustuu Euroopan keskuspankin määrittelemään tiedonkeruuseen, jolloin euroalueen maissa tiedot julkaistaan samalla tavalla. Kulutusluottokantaa kuvaavissa luvuissa ovat mukana talletuspankkien ja rahoitusyhtiöiden myöntämät velkakirjalainat, talletuspankkien sekä rahoitus- ja luottokorttiyhtiöiden tililuotot ja luottokorttiluotot sekä osamaksuluotot. Suomen Pankin luottokannassa on erityyppisten kulutusluottojen määriä koskevat tiedot laskettu yhteen eikä erittelyä luotonantajasektoreittain tai luottomuodoittain ole. Sen sijaan uusista myönnetyistä kulutusluotoista on Rahoitusmarkkinat-tilastossa saatavissa erikseen tieto sekä myönnetyistä tililuotoista että muista kulutusluotoista. Tällöin tililuotoissa ovat mukana rahalaitosten eli talletuspankkien sekä rahoitus- ja luottokorttiyhtiöiden tililuotot ja luottokorttiluotot. Muissa kulutusluotoissa ovat mukana talletuspankkien ja rahoitusyhtiöiden myöntämät velkakirjalainat ja osamaksuluotot. Muut kulutusluotot on vielä eritelty koron kiinnitysajaltaan alle vuodeksi ja yli vuodeksi sidottuihin lainoihin. Lisäksi tilastossa on erikseen pelkästään talletuspankkien myöntämien uusien kulutusluottojen määrä. Tilastokeskuksen luottokantatilastossa kulutusluottoja koskeva tilastointi poikkeaa Suomen Pankin vastaavasta. Tilastokeskuksen kotitalouksien kulutusluottokantaa kuvaavissa aikasarjoissa ovat mukana kotitaloudet ilman kotitalouksia palvelevia voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä. Tilastokeskuksen luottokantatilastosta on saatavissa myös tietoa kulutusluottokannasta 3

6 luotonantajasektoreittain. Mukana on erikseen tietoa talletuspankkien, muiden rahoitusta välittävien rahalaitosten kuten pankkien rahoitusyhtiöiden tililuotoista ja luottokorttiluotoista, Eurocardin, Diners Clubin sekä Luottokunnan myöntämistä luottokorttiluotoista. Eriteltynä on myös tiedot muiden rahoituslaitosten myöntämistä kulutusluotoista, jossa ovat autoliikkeiden osamaksuluotot sekä postimyyntiyritysten kulutusluotot. Suomen Pankin kulutusluottoja kuvaavassa tilastossa ei ole mukana postimyyntiyrityksiä. Pelkät maksuaikakortit eivät ole mukana Suomen Pankin eivätkä Tilastokeskuksen kulutusluottoja kuvaavissa tilastoissa. Finanssialan Keskusliiton Pankkien maksujärjestelmät -tilastoissa on tietoa esimerkiksi erityyppisten korttien kappalemääristä, käyttökerroista ja korttiostosten määrästä. Tilastokeskus alkoi tilastoida vuoden 28 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen tietoja pienlainayritysten myöntämistä pikaluotoista osana luottokantatilastoa. Tiedonkeruu sisältää vuoden kunkin neljänneksen aikana myönnetyt uudet luotot, niihin kohdistuneet kulut, keskimääräisen takaisinmaksuajan sekä kunkin neljänneksen lopun luottokantatiedon. Tiedot on kerätty pikalainayrityksiltä. Vuoden 29 kolmannella neljänneksellä tilastoituja yrityksiä oli 56 kappaletta. 4. Kulutusluotot luotonmyöntäjittäin Talletuspankkien merkitys kulutusluottojen myöntäjinä väheni rahoitusmarkkinoiden vapautumisen jälkeen 198-luvulla, jolloin markkinoille tuli uusia luotonantajia ja rahoituksen välittäjiä, kuten rahoitus- ja luottokorttiyhtiöitä ja muita rahoituslaitoksia. Kotitalouksien kulutusluottokannan jakauma luotonantajaryhmittäin *) mrd. euroa 13,4 13,6 11,7 1,3 1,1 1,7 1, 1,2 1,1 3,4 3,2 1, 3,5 3,4 3,2 4,4 3,1,1 8,7 9,3,1 1,1 7,,3 5,8 6,3 2,6 3, Muut rahoituslaitokset (mm. postimyyntiyritysten luotot ja autoliikkeiden osamaksurahoitus) Rahoitusyhtiöt ja luottokorttiyhtiöt Talletuspankit Lähde: Tilastokeskus, luottokantatilasto *) pl. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 4

7 Kun vielä runsas 2 vuotta sitten lähes 9 prosenttia kotitalouksien kulutusluotoista oli talletuspankkien myöntämiä, oli osuus vuoden 29 syyskuun lopussa noin 68 prosenttia. Täten pitkällä aikavälillä 198-luvun puolivälin jälkeen rahoitus- ja luottokorttiyhtiöiden ja muiden luotonmyöntäjien kuten postimyyntiyritysten ja autoliikkeiden osamaksurahoituksen osuus on kasvanut, kun taas talletuspankkien myöntämien kulutusluottojen osuus on laskenut. Sen sijaan vuonna 28 pankkien myöntämien kulutusluottojen osuus lähti kasvuun ja vuoden 29 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana talletuspankkien myöntämien kulutusluottojen osuus on luotonmyöntäjäryhmittäisessä jakaumassa edelleen jonkin verran kasvanut ja oli runsaassa 68 prosentissa. Kotitalouksien kulutusluottokannan jakauma luotonantajaryhmittäin *) 1 % 9 % 8 % 3,1 4,4 1, 1,7 11,7 13,4 13,6 Muut rahoituslaitokset (mm. postimyyntiyritysten luotot ja autoliikkeiden osamaksurahoitus) 7 % 6 % 5 % Rahoitusyhtiöt ja luottokorttiyhtiöt 4 % 3 % 2 % 1 % Talletuspankit % Lähde: Tilastokeskus, luottokantatilasto *) pl. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 5

8 5. Kulutusluottojen määrän kehitys Rahalaitosten kulutusluottokanta on kasvanut vuoden 28 marraskuusta vuoden 29 marraskuuhun 4,3 prosenttia. Kannan kasvu on ollut jonkin verran hitaampaa kuin parina edellisenä vuonna, jolloin kasvu oli vastaavina ajanjaksoina sekä vuonna 27 että 28 runsaat 8 prosenttia. Vuoden 29 marraskuun lopussa rahalaitosten kulutusluottokanta oli 12,5 miljardia euroa, kun se vuotta aiemmin oli 12,1 miljardia euroa. Suomen rahalaitosten myöntämät kulutusluotot kotitalouksille *) 14 mrd. euroa Lähde: Suomen Pankki *) ml. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Uusien kulutusluottojen nostot (pl.tililuotot) vähenivät 29 lokakuun 35 miljoonasta eurosta marraskuun 222 miljoonaan euroon. Uusia kulutusluttoja (pl.tililuotot) otetaan yleensä keväällä ja alkusyksystä keskimääräistä enemmän, kun taas loppuvuonna niiden ottaminen vähenee. Sen sijaan tili-ja luottokorttiluottojen ottaminen painottuu hieman enemmän kesäkuukausille eli loma-aikaan ja joulun alusaikaan. 6

9 Suomen rahalaitosten myöntämät uudet kulutusluotot kotitalouksille *) (pl. tililuotot) milj. euroa % Lähde: Suomen Pankki Uudet kulutusluotot (vasen asteikko) Uusien kulutusluottojen keskikorko *) ml. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Suomen rahalaitosten myöntämät uudet tili- ja korttiluotot kotitalouksille *) milj. euroa % Lähde: Suomen Pankki Uudet tili- ja korttiluotot Uusien tili- ja kulutusluottojen keskikorko *) ml. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 7

10 Huolimatta kulutusluottojen kasvusta, on kulutusluottojen osuus kotitalouksien koko luottokannasta kuitenkin hivenen laskenut viiden vuoden kuluessa. Laskua on ollut 13,7 prosentista 13, prosenttiin. Sen sijaan asuntoluottojen osuus kotitalouksien luottokannasta on noussut ja oli vuoden 29 marraskuun lopussa 73,6 prosenttiin. Opintolainojen osuus on supistunut vajaasen kahteen prosenttiin ja muiden luottojen runsaaseen kymmeneen prosenttiin. Suomen rahalaitosten myöntämien kotitalousluottojen jakauma *) Yhteensä 58, Yhteensä 96, Kulutusluotot 13,7 % Opintolainat ja muut lainat 16,3 % 8, 9,5 Kulutusluotot 13, % Opintolainat ja muut lainat 13,4 % 12,5 13, 4,7 Asuntolainat 7, % 71,1 Asuntolainat 73,6 % Lähde: Suomen Pankki *) ml. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Finanssialan Keskusliiton toukokuussa 29 tehdyn säästämistä ja luotonkäyttöä selvittävän kyselytutkimuksen mukaan 28 prosentilla vuotiaista suomalaisista on kulutusluottoa. Väestöön suhteutettuna tämä merkitsee, että noin 1,1 miljoonalla kyseiseen ikäryhmään kuuluvalla suomalaisella on kulutusluottoa. Viime vuonna kulutusluotollisten osuus kääntyi laskuun, sillä vuonna 28 kulutusluottoa oli 32 prosentilla kyselyyn vastanneista. Kulutusluotollisten määrässä palattiin viime vuonna kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Kulutusluottotilanne "Onko teillä tällä hetkellä jotain kulutusluottoa?" 4 % vastaajista kevät 1999 kevät 21 kevät 23 kevät 24 kevät 25 kevät 26 kevät 27 kevät 28 kevät 29 Lähde: Säästäminen ja luotonkäyttötutkimus, kevät 29 8

11 Tutkimuksen mukaan kulutusluotoista tavallisin luottomuoto on pankista otettu kulutusluotto. Merkillepantavaa on se, että vaikka kaiken kaikkiaan kulutusluotollisten osuus laski vuonna 29 vuoteen 28 verrattuna, pysyi pankin kulutusluottoa omaavien osuus entisellään, kun taas muiden kulutusluottojen käyttäjien määrä laski vuodesta 28. Kuluttajat miettivät ehkä luotonottoa ja luoton hintaa tarkemmin, mikä osoittaa kuluttajien rahankäytön järkevöitymistä tässä taloustilanteessa. 6. Kulutusluottojen kustannukset Erityyppisten kulutusluottojen kustannuksissa on huomattavia eroja. Edullisimman kulutusluoton saa pankista vakuudellisena luottona. Yleisen korkotason muutoksista johtuen rahalaitosten uusien kulutusluottosopimusten (pl. tililuotot) korot lähtivät vuoden 28 marraskuussa laskuun ja ovat sen jälkeen edelleen jatkaneet laskuaan. Vuoden 29 marraskuussa uusien kulutusluottosopimusten korko oli keskimäärin 3,31 prosenttia, kun se vastaavasti lokakuussa 28 oli keskimäärin 6,27 prosenttia ja vastaavasti marraskuussa 28 keskimäärin 5,78 prosenttia. Kulutusluottojen keskimääräiset korot ovat vuoden kuluessa lähes puolittuneet. Rahalaitosten myöntämien tililuottojen ja luottokorttiluottojen korot lähtivät vuoden 28 marraskuussa laskuun ja ovat edelleen jatkaneet laskuaan. Tililuottojen korot ovat kuitenkin pankkien myöntämiä kulutusluottoja merkittävästi korkeammat. Uusien myönnettyjen tililuottojen keskikorko oli vuoden 29 marraskuussa 7,82 prosenttia, kun se lokakuussa 28 oli 12,46 prosenttia ja vastaavasti marraskuussa 12,33 prosenttia. 14 % Suomen rahalaitosten myöntämien uusien kulutus- ja tililuottojen keskikorot *) Uusien kulutusluottojen keskikorko, % Uusien tililuottojen keskikorko, % Lähde: Suomen Pankki *) ml. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Suomen Rahatiedon julkaiseman selvityksen ja Internetissä olevien tietojen perusteella vakuudettomien tili- ja luottokorttiluottojen vuosikorot vaihtelevat tällä hetkellä keskimäärin seitsemästä prosentista 15 prosenttiin ja osamaksuluottojen keskimäärin 3 prosentista 5 prosenttiin. Näitä kalliimpia ovat postimyyntiyritysten tililuotot, joissa korot vaihtelevat 2 prosentista runsaaseen 3 prosenttiin. Pikaluottojen todelliset vuosikorot nousevat usein useisiin satoihin prosentteihin. 9

12 7. Pienlainayritysten myöntämät pikaluotot Myönnettyjen pikaluottojen määristä on tilastotietoa vasta vuoden 28 alusta lähtien. Tilastokeskuksen luottokantatilaston mukaan vuoden 29 kolmannella neljänneksellä uusia pikaluottoja myönnettiin vajaa 55 miljoonaa euroa, yhteensä lähes 28 kappaletta, kun vastaavalla ajanjaksolla vuosi sitten määrä oli 47 miljoonaa euroa, yhteensä vajaat 24 kappaletta. Kuitenkin edelliseen neljännekseen verrattuna vuonna 29 euromääräinen volyymi laski vajaat kuusi prosenttia ja kappalemääräinen volyymi viisi prosenttia. Keskimääräinen pikaluotto oli vuoden 29 kolmannella neljänneksellä suuruudeltaan 197 euroa ja sen takaisinmaksuaika 28 päivää. Luvut ovat vuoden takaisella tasolla. Pikaluotonottajat maksoivat vuoden 29 kolmannen vuosineljänneksen aikana ottamistaan lainoista erilaisia kuluja yhteensä runsaat 15 miljoonaa euroa. Pikaluottoon kohdistuvat kulut olivat siten keskimäärin 27 prosenttia myönnetystä lainapääomasta. Pikaluottotoimialan yhteenlaskettu luottokanta oli neljänneksen lopussa vajaat 42 miljoonaa euroa, kun kanta vuotta aiemmin oli 24 miljoonaa euroa. Vuoden 29 kolmannella neljänneksellä tilastoituja yrityksiä oli 56 kappaletta eli hieman enemmän kuin vuosi sitten, jolloin määrä oli milj. euroa Pikaluottokanta ja uudet myönnetyt pikaluotot Q1/28 Q2/28 Q3/28 Q4/28 Q1/29 Q2/29 Q3/29 1 Pikaluottokanta neljänneksen lopussa Uudet myönnetyt pikaluotot Uusiin pikaluottoihin kohdistuneet kulut Lähde: Tilastokeskus, luottokanta 1

13 35 kpl Uusien pikaluottojen kappalemäärä Q1/28 Q2/28 Q3/28 Q4/28 Q1/29 Q2/29 Q3/29 Lähde: Tilastokeskus, luottokanta 8. Maksuhäiriömerkinnät Lainan tai laskujen maksamisen laiminlyönti voi aiheuttaa maksuhäiriömerkinnän. Pelkästään maksun myöhästyminen, esimerkiksi sähkölaskun maksaminen kolme viikkoa eräpäivän jälkeen tai maksamattoman pysäköintivirhemaksun siirtyminen ulosmittaukseen ei suoraan aiheuta maksuhäiriömerkintää. Huomattava osa ihmisistä hoitaa maksuviivästymisensä parin kuukauden sisällä eräpäivästä maksamalla tai neuvottelemalla luotonantajan tai maksunsaajan kanssa, eikä siitä aiheudu maksuhäiriömerkintää luottotietorekisteriin. Maksuhäiriömerkintä rekisteröidään Suomen Asiakastiedon rekisteriin. Maksuhäiriömerkinnän saa esimerkiksi maksamattomasta laskusta, jota ei ole saatu perittyä ulosotossa. Jos asia etenee oikeuteen saakka, tulee häiriömerkintä viimeistään tuomion jälkeen. Yksityishenkilölle ei laiteta maksuhäiriömerkintää hänen tietämättään. Suomen Asiakastieto ilmoittaa ensimmäisestä henkilölle merkitystä maksuhäiriömerkinnästä lähettämällä rekisteröidylle ns. ensirekisteröinti-ilmoituksen. Siinä kerrotaan myös kuinka kauan merkintä säilyy luottotietorekisterissä. Maksuhäiriömerkintä tarkoittaa yleensä sitä, että luotonsaanti vaikeutuu olennaisesti luotto- ja pankkikortit vaaditaan takaisin (oikeus automaattikorttiin säilyy) henkilö ei saa tehtyä osamaksusopimusta vuokra-asunnon saanti vaikeutuu puhelinliittymä- ja vakuutussopimuksissa vaaditaan vakuutta tai ennakkomaksuja työpaikan saanti vaikeutuu erityisesti, mikäli työtehtävään liittyy taloudellista vastuuta 11

14 Maksuhäiriömerkinnät säilyvät luottotietorekisterissä vain tietyn määräajan. Maksuhäiriömerkintöjä talletetaan Suomen Asiakastiedon rekisterissä pääsääntöisesti 2 3 vuotta. Uusi merkintä pidentää talletusaikaa. Saatavan maksaminen talletusaikana lyhentää aikaa kahteen vuoteen. Henkilöllä on oikeus saada pyynnöstä maksamistieto sekä tieto maksuhäiriöön johtaneesta erityisestä syystä rekisteriin, kuten esimerkiksi takausvastuusta. Määräajan päätyttyä Suomen Asiakastieto poistaa tiedon rekisteristään. 9. Maksuhäiriöiden määrät Taantuma on lisännyt yksityishenkilöiden maksuhäiriömerkintöjä mutta maksuhäiriöisten henkilöiden määrän kasvu on ollut pienempää. Suomen Asiakastiedon tilastojen mukaan maksuhäiriöisiä henkilöitä oli vuoden 29 lopussa 4,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 28. Vuoden 29 lopussa 35 henkilöllä oli maksuhäiriömerkintä luottotiedoissaan. Tämä vastaa hieman yli 7 prosenttia yli 18-vuotiaista suomalaisista. Tyypillistä on, että merkinnät kasaantuvat usein samoille henkilöille. Keskimäärin henkilöllä on noin kuusi maksuhäiriömerkintää. Vain joka kuudennella henkilöllä on ainoastaan yksi voimassa oleva häiriömerkintä. Vuoden 29 aikana uusia maksuhäiriömerkintöjä tuli 645 eli lähes 1 enemmän kuin vuotta aiemmin. Tämä on 18 prosenttia enemmän kuin vuonna 28. Noin kaksi kolmasosaa maksuhäiriöisistä henkilöistä ovat miehiä. Miesten ja naisten osuudet ovat pysyneet viimeisten kymmenen vuoden aikana samansuuruisina. 12

15 Uudet yksityishenkilöiden maksuhäiriömerkinnät, kpl Lähde: Suomen Asiakastieto Asiakastiedon tilastojen mukaan eniten maksuhäiriöitä on vuotiailla. Velkomustuomiot (maksuhäiriömerkinnät) syntyvät tavallisimmin kulutusluotoista, joissa ovat mukana tilija kertaluottojen lisäksi myös pikaluotot. Kulutusluottojen osuus kasvoi viime vuonna ja 58 prosenttia yksityishenkilöiden maksuhäiriöstä syntyi kulutuslutoista. Seuraavaksi tavallisimmin maksuhäiriömerkinnät syntyvät asuntojen vuokrista, kännykkälaskuista ja postimyyntiveloista. Pikaluotoista aiheutuvat maksuhäiriöt painottuvat vuotiaille. Velkomustuomioiden jakauma asiatyypeittäin Tili- ja kertaluotot, rahoitusyhtiösaatavat yleensä 17,5 % Huoneiston vuokrat, vastikkeet,3 %,5 % 1,1 % Televelat 2,3 % 4,8 % 7,4 % 1-12/29: yksityishenkilöiden velkomustuomioita kpl 58,4 % Postimyyntisaatavat Energia-, vesi-, lämpö-, jätehuolto-, polttoainesaatavat Pankkiluotot 7,8 % Vakuutusyhtiöiden saatavat Takausvastuut Lähde: Suomen Asiakastieto Luokittelemattomat muut saatavat 13

16 1. Kulutusluottojen sääntely ja valvonta Kulutusluotoista säädellään kuluttajansuojalain 7. luvussa. Kuluttajansuojalaki sisältää sekä kulutusluottosopimusta että luottojen markkinointia koskevat säännökset. Laki sääntelee kaikkia elinkeinoharjoittajien kuluttajille tarjoamia luottoja. Lain markkinointisäännöksillä on kaksi päätavoitetta eli ehkäistä epäasianmukaisia kuluttajiin kohdistuvia markkinointitoimia sekä saada elinkeinonharjoittajat antamaan markkinoinnissa kuluttajille enemmän tietoja näille tärkeistä asioista. Laki sisältää muun muassa säännöksen todellisen vuosikoron ilmoittamisesta markkinoinnissa sekä säännöksen kulutusluottojen markkinoinnin totuudenmukaisuudesta. Tällä hetkellä kuluttajaviranomaiset valvovat kulutusluottoja koskevan markkinoinnin laillisuuden toteutumista muun muassa erilaisilla valvontakampanjoilla (Kuluttajaviraston tiedotteet). Kuluttajansuojalain mukaan lainakustannusten vertailua varten on luotontarjoajien ilmoitettava markkinoinnissaan todellinen vuosikorko, joka sisältää koron lisäksi muut luotonmyöntäjän perimät maksut kuten järjestelypalkkiot, toimitusmaksut ja lyhennysten yhteydessä perittävät maksut. Todellisen vuosikoron on oltava näkyvissä myös lainatarjouksissa. Tällä hetkellä kuluttajansuojalain mukaan luotontarjoajan ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa lainan todellista vuosikorkoa, mikäli laina-aika on alle kolme kuukautta ja luoton määrä on alle 168 euroa. Tällaisia luottoja ovat yleisesti markkinoilla olevat pikaluotot. Taloudenhallinnan neuvottelukunta on antanut suosituksen, jonka mukaan todellinen vuosikorko on kerrottava myös pienten ja lyhytaikaisten kertaluottojen tarjonnassa. Suuri osa pikaluottoyrityksistä myös noudattaa tällä hetkellä tätä suositusta. Kuluttajaviranomaisten ohella Finanssivalvonnan tehtävänä on valvoa pankkien ja muiden rahoitusmarkkinoilla toimivien yhteisöjen toimintaa. Finanssivalvonnan valvonnan alaisia ovat talletuspankit, luottolaitostoimiluvan omaavat rahoitusyhtiöt, Eurocard, Diners club sekä Luottokunta. Sen sijaan postimyyntiyritykset ja pikaluottoja tarjoavat yritykset eivät kuulu Finassivalvonnan valvonnan alaisuuteen. Pikaluottojen tarjonnan sääntelyn uudistuminen Kuluttajansuojalain 7. lukua koskevat säännökset ovat muuttumassa ja ne tulevat voimaan Tavoitteena on pikaluottojen tarjonnassa esiintyvien ongelmien ja epäkohtien poistaminen. Keskeiset muutokset ovat: Pikaluottoja ja muita pieniä ja lyhytaikaisia luottoja markkinoitaessa on jatkossa ilmoitettava luoton todellinen vuosikorko. Näin parannettaan kuluttajien mahdollisuuksia saada asianmukaista tietoa pikaluottojen ja muiden lyhytaikaisten luottojen hinnasta sekä verrata näiden luottojen hintaa muiden luottojen hintaan. Luotonantajalle tulee velvollisuus todentaa ensi kertaa lainaa hakevan henkilöllisyys huolellisesti esimerkiksi verkkopankkitunnuksen avulla. Säännökset koskevat muita kuluttajille tarjottavia rahaluottoja kuin tavaran tai palvelun tilaamiseen liittyviä kertaluottoja. 14

17 Myös harkitsematonta luotonottoa öisin rajoitetaan. Jos kulutusluotto haetaan ja myönnetään kello 23:n ja 7:n välisenä aikana, kuluttaja ei saa varoja käyttöönsä ennen kello seitsemää. Aikarajoitus ei koske luotolla ostamista verkkokaupassa tai tililuoton luottorajan nostamista. Luotonantajan oikeutta periä lakisääteistä viivästyskorkoa korkeampaa korkoa rajoitetaan. Uudistus koskee kaikkia kulutusluottoja. Jos luoton alkuperäinen korko on viivästyskorkoa korkeampi, tämän korkeamman koron perimistä saa jatkaa enintään puoli vuotta velan erääntymisestä. Kulutusluottolainsäädännön uudistuminen Kulutusluottoja koskeva lainsäädäntö on ehdotettu kokonaisuudessaan uudistettavaksi ja tätä koskeva OM:n kulutusluottotyöryhmän mietintö jätettiin Lainmuutoksien on tarkoitus tulla voimaan 1. kesäkuuta 21 mennessä. Työryhmän valmistelemilla uudistuksilla pantaisiin yhtäältä täytäntöön EU:n uusi kulutusluottodirektiivi ja toisaalta tehtäisiin lainsäädäntöön kansallisten luottomarkkinoiden kehittymisen johdosta tarpeellisia muutoksia. OM:n lähtökohtana on vähintään nykyisen kuluttajansuojatason säilyttäminen myös jatkossa. Keskeiset muutokset olisivat: Keskeisin direktiiviin pohjautuva muutos olisi, että luotonantajan olisi annettava kuluttajalle itseään, tarjottua luottoa sekä kuluttajan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat tiedot erityisellä lomakkeella ennen luottosopimuksen tekemistä. Tämä parantaisi mahdollisuutta vertailla eri luotonantajien tarjoamia luottoja keskenään. Luotonantajalla olisi myös velvollisuus ennen luoton myöntämistä arvioida kuluttajan luottokelpoisuus, esimerkiksi tarkistamalla, onko tällä maksuhäiriömerkintöjä. Lakiin ehdotetaan otettavaksi hyvää luotonantotapaa koskeva periaate. Luotonantajan tulisi toimia vastuullisesti ja avoimesti sekä kuluttajan etu huomioon ottaen niin luottoa markkinoitaessa, luottosopimusta tehtäessä kuin mahdollisia ongelmia selvitettäessä. Samoin kuluttajaluottoja (nykyinen käsite kulutusluotto) saisi tarjota vain luotonantajarekisteriin merkitty luotonantaja. Uuden rekisteröintivelvoitteen piiriin tulisivat muun muassa pikaluottoyritykset, rahoitusyhtiöt sekä postimyyntiyritysten ja verkkokauppojen yhteydessä toimivat luotonantajat. Sen sijaan rekisteröintivelvoite ei koskisi luottolaitoksia eikä muita sellaisia luotonantajia, joilta jo nykyisin edellytetään toimilupaa tai rekisteröintiä, eikä myöskään yrityksiä, jotka tarjoavat luottoja vain myymiensä tuotteiden ostamista varten. Kulutusluottoja koskevan lainsäädännön soveltamisala säilyisi Suomessa edelleen laajana. Toisin kuin direktiivin säännökset, se kattaisi myös esimerkiksi asuntolainat ja alle 2 euron luotot. Asuntolainat on kuitenkin rajattu eräiden direktiivin vaatimusten kuten peruuttamisoikeuden ja ennenaikaisen takaisinmaksun ulkopuolelle. Samoin asuntolainoissa kiinteistön vakuutuksia ei lasketa todellisen vuosikoron kustannuksiin mukaan. Nykyinen kulutusluoton käsite korvattaisiin käsitteellä kuluttajaluotto ja tililuotto käsitteellä jatkuva luotto. 15

18 11. Kulutusluotoissa hyvä huomioida Kotitaloudelle kulutusluotot voivat tarjota joustavan mahdollisuuden menojen tasaamiseen pidemmälle ajalle. Kulutusluottomarkkinoille tulleiden uusien toimijoiden ja luottovaihtoehtojen lisääntymisen myötä kokonaisnäkemyksen saaminen erilaisista luottovaihtoehdoista ja niiden kustannuksista voi kuitenkin olla luotonottoa harkitsevalle vaikeaa. Kuluttajan on luotonottoa miettiessään erityisen tärkeää vertailla tarjolla olevia vaihtoehtoja ja niiden kokonaiskustannuksia, sillä kustannukset voivat vaihdella merkittävästi luottomuodoittain. Todellinen vuosikorko tarjoaa lähtökohdan kulutusluottojen vertailuun ja luottokustannusten arviointiin. Erityisesti lyhytaikaisissa ja pienissä luotoissa muut luottokustannukset ovat korkoon verrattuna merkityksellisiä ja nostavat todellista vuosikorkoa. Näistä sivukuluista voi muodostua vuoden aikana huomattava menoerä, etenkin jos kulutusluottoja on useita. Monet eri paikoista otetut kulutusluotot vaikeuttavat usein omien raha-asioiden hallintaa. Useiden kulutusluottojen yhdistäminen, mikäli mahdollista, yhdeksi luotoksi onkin usein järkevä ratkaisu, jolloin on helpompaa hallita omaa taloutta. Tällöin myös lainanhoitokulut pienenevät, koska luotonottaja maksaa ainoataan yhdestä luotosta aiheutuvat kulut. Uudesta maksujärjestelystä, kuten lainojen yhdistämisestä, täytyy neuvotella aina luotonmyöntäjien kanssa. Samoin tilanteissa, joissa luotonottajalla on vaikeuksia selvitä luoton takaisinmaksusta, on luotonottajan syytä ottaa hyvissä ajoin yhteyttä luotonmyöntäjään ja neuvotella lainaan liittyvästä uudesta maksuaikataulusta. 16

19 FK Finanssialan Keskusliitto Bulevardi Helsinki Faksi

Lainat, vipit ja rahapelit

Lainat, vipit ja rahapelit Lainat, vipit ja rahapelit 21.9.2012 1 1. Mikä on rahapelaamisen ikäraja? 2. Minkä ikäisenä saa itse avata pankkitilin ja käyttää sitä? 3. Minkä ikäisenä saa ottaa pikavipin? 21.9.2012 2 15-vuotiaan oikeudet

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa 2.11.29 Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Finanssisektorin puheenvuoro: Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksesta

Lisätiedot

Hyödykesidonnainen kertaluotto 1 000,00 EUR

Hyödykesidonnainen kertaluotto 1 000,00 EUR VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT 1. Luotonantajan / luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Puhelinnumero Sähköpostiosoite Internet-osoite Luotonvälittäjä Puhelinnumero

Lisätiedot

1. Luotonantajan nimi ja yhteystiedot. 2. Kuvaus luoton pääominaisuuksista. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1.11.

1. Luotonantajan nimi ja yhteystiedot. 2. Kuvaus luoton pääominaisuuksista. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1.11. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1.11.2015 1. Luotonantajan nimi ja yhteystiedot Luotonantaja: Yhteisötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköpostiosoite: Faksinumero: Internetosoite: Lainasto

Lisätiedot

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokortit 2009 Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 7,3 miljardia euroa vuonna 2009.

Lisätiedot

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT 1. Luotonantajan / luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Osoite Puhelinnumero Sähköpostiosoite Internet osoite Luotonvälittäjä

Lisätiedot

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT 1. Luotonantajan / luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Osoite Puhelinnumero Sähköpostiosoite Internet osoite Luotonvälittäjä

Lisätiedot

Nuoret ja raha. Miten tieto oman talouden hallinnasta kohtaisi sitä tarvitsevat

Nuoret ja raha. Miten tieto oman talouden hallinnasta kohtaisi sitä tarvitsevat Nuoret ja raha Miten tieto oman talouden hallinnasta kohtaisi sitä tarvitsevat Nuoret ja raha arjen näkökulmasta Finanssialan Keskusliitto ja mitä varten Miten nuoret suunnittelevat rahankäyttöään Raha-asioiden

Lisätiedot

1. Luotonantajan nimi ja yhteystiedot. 2. Kuvaus luoton pääominaisuuksista. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot

1. Luotonantajan nimi ja yhteystiedot. 2. Kuvaus luoton pääominaisuuksista. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1. Luotonantajan nimi ja yhteystiedot Luotonantaja: Yhteisötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköpostiosoite: Faksinumero: Internetosoite: Lainasto Oy 2382033-5

Lisätiedot

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu?

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? 1 Mistä asuntopalvelumme koostuu? Olitpa sitten hankkimassa ensimmäistä omaa kotia tai vaihtamassa nykyistä, saat meiltä juuri sinulle sopivan asuntolainan. Hoidamme

Lisätiedot

Näissä ehdoissa määritellään ne ehdot, joilla Risicum Oyj (myöhemmin luotonantaja) myöntää lainan (50 1000 ) asiakkailleen.

Näissä ehdoissa määritellään ne ehdot, joilla Risicum Oyj (myöhemmin luotonantaja) myöntää lainan (50 1000 ) asiakkailleen. 1. Yleistä Näissä ehdoissa määritellään ne ehdot, joilla Risicum Oyj (myöhemmin luotonantaja) myöntää lainan (50 1000 ) asiakkailleen. 2. Lainan myöntämisen yleiset edellytykset Luotonantaja voi myöntää

Lisätiedot

Kotitalouksien asuntoluottokanta 76 miljardia euroa kesäkuun lopussa

Kotitalouksien asuntoluottokanta 76 miljardia euroa kesäkuun lopussa Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokanta 2010, 2. neljännes Kotitalouksien asuntoluottokanta 76 miljardia kesäkuun lopussa Kotitalouksien luottokanta oli vuoden 2010 toisen neljänneksen lopussa yhteensä 101

Lisätiedot

Nuoret ulosotossa VALTAKUNNANVOUDINVIRAS TO / KF 2012

Nuoret ulosotossa VALTAKUNNANVOUDINVIRAS TO / KF 2012 Nuoret ulosotossa Ulosotto on.. Lakiin perustuvaa velkojen pakkoperintää Pakkotäytäntöönpanotehtäviä häädöt osamaksuesineen takaisinotto ja tilitys vankeusrangaistusten täytäntöönpano Lainkäyttöä ja puolueetonta

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

HE 77/2016 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 77/2016 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain muuttamisesta, asuntoomaisuuteen liittyvien kuluttajaluottojen välittäjistä ja eräiden luotonantajien ja luotonvälittäjien rekisteröinnistä sekä

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016

Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016 1(9) Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016 2(9) SISÄLLYS 1 RAPORTOINTIOHJEET... 3 Tietojen toimitus... 3 Muutokset toiminnassa... 3 Lomaketietojen täyttö... 3 Muuttujakohtaiset ohjeet... 4 Yhteystiedot

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 25. heinäkuuta 2011 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Kom:n

Lisätiedot

Tilastotietoja pankkien maksujärjestelmistä Suomessa 2001-2010 1.4.2011

Tilastotietoja pankkien maksujärjestelmistä Suomessa 2001-2010 1.4.2011 Tilastotietoja pankkien maksujärjestelmistä Suomessa 21-21 1.4.211 TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSUJÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 21-21 MAKSUJENVÄLITYS Siirrot 1 Pankkien maksujenvälitys ja konekielisyysaste 2 Konekieliset

Lisätiedot

Hyödykesidonnainen kertaluotto

Hyödykesidonnainen kertaluotto Luotonantaja Osoite Puhelinnumero Sähköpostiosoite Internet-osoite Luotonvälittäjä Osoite Puhelinnumero Sähköpostiosoite Internet-osoite Lindorff Invest Oy Joukahaisenkatu 6, 20520 TURKU 02 2700 550 eramaksu@lindorff.fi

Lisätiedot

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti:

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti: LAINAHAKEMUS Saap...2016 Lainan nro: A. R. Winterin rahaston lainahakemus Lainan hakijat Tiedot hakijasta: Tilan tai toimipaikan nimi: RNo tai y-tunnus: Toiminnan laatu: Lainan tarkoitus (käytä tarvittaessa

Lisätiedot

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes Julkinen talous 29 Valtion takaukset 29, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 29 lopussa Valtion takauskanta oli 18,8 miljardia euroa syyskuun 29 lopussa. Uusia valtion takauksia

Lisätiedot

Nuori velkakierteessä. Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö

Nuori velkakierteessä. Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö Nuori velkakierteessä Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö 21.1.2016 Käsiteltävät asiat Velkaongelmien laajuudesta Maksuhäiriömerkintä ja sen vaikutukset Maksuvaikeuksissa olevan asiakkaan kohtaaminen Tilanteen

Lisätiedot

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen 10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus

Asuntomarkkinakatsaus Asuntomarkkinakatsaus Asuntomarkkinakatsaus Asuntojen hinnoista ja varsinkin niiden nousemisesta keskustellaan Suomessa ajoittain vilkkaasti. Asuntojen tilastohintojen nousu herättää välillä epäluuloa

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2016

PANKKIBAROMETRI II/2016 PANKKIBAROMETRI II/2016 28.6.2016 1 Pankkibarometri II/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

LAINASTON PIKALAINAN LAINAEHDOT JA YLEISET SOPIMUSEHDOT

LAINASTON PIKALAINAN LAINAEHDOT JA YLEISET SOPIMUSEHDOT LAINASTON PIKALAINAN LAINAEHDOT JA YLEISET SOPIMUSEHDOT Voimassa 1.11.2014 alkaen Luotonantaja: Lainasto Oy, Y-tunnus: 2382033-5 Luotonsaaja: Luonnollinen ja oikeustoimikelpoinen henkilö, joka hakee luottoa

Lisätiedot

Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka

Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka Sörnäisten rantatie 13, Helsinki, PL 14, 00054 Valtiokonttori Puh. (09) 77 251, Faksi (09) 7725 208, www.valtiokonttori.fi Pääluokka 36 36. VALTIONVELAN

Lisätiedot

Omassa kodissa. vuokra tai vastike vesimaksu sähkösopimus kotivakuutus

Omassa kodissa. vuokra tai vastike vesimaksu sähkösopimus kotivakuutus PIENI TALOUSOPAS Omassa kodissa vuokra tai vastike vesimaksu sähkösopimus kotivakuutus Varmista, että ymmärrät vuokrasopimuksen sisällön ennen allekirjoittamista. Tarkista erityisesti vuokrankorotusperuste.

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

Tarjoudumme ostamaan tässä mainitut osakkeet tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla. Kauppakirja allekirjoitetaan viimeistään.

Tarjoudumme ostamaan tässä mainitut osakkeet tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla. Kauppakirja allekirjoitetaan viimeistään. TARJOUS, asunto-osake Tarjoudumme ostamaan tässä mainitut osakkeet tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla. 1. Kaupantekopäivä Kauppakirja allekirjoitetaan viimeistään. 2. Kaupan

Lisätiedot

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS VALTIOKONTTORI Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS 2004 Valtionvelka VALTIOKONTTORI SISÄLLYSLUETTELO 36 Valtionvelan korot 3 36.01 Euromääräisen velan korko 6 36.03 Valuuttamääräisen velan korko 7 36.09

Lisätiedot

Maksettava kokonaismäärä: ,18 euroa Tämä tarkoittaa, että Teidän on maksettava takaisin 1,14 jokaista lainattua euroa kohti.

Maksettava kokonaismäärä: ,18 euroa Tämä tarkoittaa, että Teidän on maksettava takaisin 1,14 jokaista lainattua euroa kohti. EUROOPPALAINEN STANDARDOITU TIETOSIVU (ESIS) Tämä asiakirja on laadittu 9.12.2016 seuraavalle henkilölle: Tämä asiakirja on laadittu tähän mennessä antamienne tietojen sekä rahoitusmarkkinoilla vallitsevan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1). Sampo Asuntoluottopankki Oyj 7.8.2007 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2008 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2008 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

Joulukauppa Jaana Kurjenoja

Joulukauppa Jaana Kurjenoja Joulukauppa 2016 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2016. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

1 (5) Suomen Hypoteekkiyhdistyksen kuluttajille tarjoamat luotot

1 (5) Suomen Hypoteekkiyhdistyksen kuluttajille tarjoamat luotot 1 (5) Hypoteekkiyhdistyksen kuluttajille tarjoamat luotot Tämä esite sisältää yleistiedot Hypoteekkiyhdistyksen (jäljempänä Hypo) kuluttajille tarjoamista luotoista 1.1.2017 alkaen. Joistain näissä yleistiedoissa

Lisätiedot

PINS MasterCard -koulutusmateriaali. Vain myyjän käyttöön

PINS MasterCard -koulutusmateriaali. Vain myyjän käyttöön PINS MasterCard -koulutusmateriaali Vain myyjän käyttöön 2 PINS MasterCard PINS-ohjelman lippulaiva! Pinssejä kahdesti, kun asiakas maksaa PINS MasterCard -kortilla! PINS-kumppanin myöntämät pinssit Lisäksi

Lisätiedot

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset Kunnanhallitus 110 06.06.2016 Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset 406/220/2016 (367/220/2015) Kunnanhallitus 15.06.2015

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että 2 mista. Perusteltuja syitä luoton myöntämiseen voivat olla esimerkiksi talouden hallintaan saattaminen, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat, kuntoutumisen tai työllistymisen edistäminen, asumisen

Lisätiedot

HE 137/1997 vp PERUSTELUT

HE 137/1997 vp PERUSTELUT HE 137/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 4 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion eläkerahastosta

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAEIKSI MAKSULAITOSLAIN, MAKSUPALVELULAIN SEKÄ FINANSSIVALVONNASTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA HE 115/2015

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAEIKSI MAKSULAITOSLAIN, MAKSUPALVELULAIN SEKÄ FINANSSIVALVONNASTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA HE 115/2015 Lausunto 1 (2) Klepp Kirsi EDUSKUNNAN TALOUSVALIOKUNNALLE HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAEIKSI MAKSULAITOSLAIN, MAKSUPALVELULAIN SEKÄ FINANSSIVALVONNASTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA HE 115/2015 Finanssialan

Lisätiedot

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 174/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 2 ja :n sekä merimiesten palkkaturvalain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HE 214/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 214/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset HE 214/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain 39 ja 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilain opintotuen rahoitusta

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2013

PANKKIBAROMETRI I/2013 PANKKIBAROMETRI I/2013 15.3.2013 1 Pankkibarometri I/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot

Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1. Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja euro24.fi / Euro24 Finance Oy Y-tunnus 2359181-9 Osoite Aurakatu 8, 20100

Lisätiedot

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista

Lisätiedot

Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 44,7 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

Luotto-oikeus. Luottotyypit, perintäprosessit ja takaisinsaanti. Marja-Leena Niemi

Luotto-oikeus. Luottotyypit, perintäprosessit ja takaisinsaanti. Marja-Leena Niemi Luotto-oikeus Luottotyypit, perintäprosessit ja takaisinsaanti Marja-Leena Niemi TALENTUM Helsinki 2014 Talentum Media Oy ja Marja-Leena Niemi ISBN 978-952-14-2082-5 ISBN 978-952-14-2083-2 Kansi: Lauri

Lisätiedot

1992 vp - HE 48 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 48 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1992 vp - HE 48 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi leimaverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan leimaverolaista kumottaviksi sähkölaitoskiinteistön rekisteröimisestä

Lisätiedot

Tilinpäätösohjeeseen vuodelle 2001 liittyviä esimerkkejä

Tilinpäätösohjeeseen vuodelle 2001 liittyviä esimerkkejä Tilinpäätösohjeeseen vuodelle 2001 liittyviä esimerkkejä 1 Pitkäaikainen saaminen 2 2 Lyhytaikainen saaminen 3 3 Pitkäaikainen velka 4 4 Lyhytaikainen velka 5 5 Matkaennakko 6 6 Talousarviotalouden ulkopuolelta

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2016

PANKKIBAROMETRI III/2016 PANKKIBAROMETRI III/2016 27.9.2016 1 Pankkibarometri III/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Aloittavan Yrityksen Rahoitus Startian aamiastilaisuus

Aloittavan Yrityksen Rahoitus Startian aamiastilaisuus Aloittavan Yrityksen Rahoitus Startian aamiastilaisuus Suvi Kankaanpää, Yrityksen pankkineuvoja 25.11.2016 Yritysten rahoitusmuodot Yritysten rahoitusmuodot Rahoitusmuoto asiakkaan tarpeen mukaan Kertaluontoinen

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus

Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus 9 2012 Suomen Pankki Tilastoyksikkö 5.9.2012 Kuukausijulkaisu ISSN 1795 7583, verkkojulkaisu Sisällys 1. Korot 1.1 Eurojärjestelmän ohjauskorot 3 1.2 Euriborkorot ja Suomen

Lisätiedot

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta HE 56/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että vuokratalolainojen

Lisätiedot

Tarjoudumme ostamaan tässä mainitun kiinteistön ja sillä olevat rakennukset tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla.

Tarjoudumme ostamaan tässä mainitun kiinteistön ja sillä olevat rakennukset tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla. TARJOUS, kiinteistö Tarjoudumme ostamaan tässä mainitun kiinteistön ja sillä olevat rakennukset tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla. 1. Kaupantekopäivä Kauppakirja allekirjoitetaan

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Smilehouse Workspace API 15 ja 16 maksumoduulin asennusohje Versio 1.2

Smilehouse Workspace API 15 ja 16 maksumoduulin asennusohje Versio 1.2 Laskulla ja Osamaksulla Smilehouse Workspace API 15 ja 16 maksumoduulin asennusohje Versio 1.2 asennusohje 2 1. JOUSTORAHAN EDUT VERKKOKAUPPIAALLE... 3 2. KÄYTTÖÖNOTTO VERKKOKAUPPAAN... 3 3. JOUSTORAHAN

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Julkinen talous 2013 Valtion takaukset 2013, 4 vuosineljännes Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Valtion takauskanta oli 33,2 miljardia euroa vuoden 2013 neljännen neljänneksen lopussa

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 JUNAKALUSTO OY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 JUNAKALUSTO OY PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 KAUPPAKIRJA 1. Sopijapuolet Ostajat: (1) Helsingin kaupunki Osoite: Pohjoisesplanadi 11 13, 00170 Helsinki / PL 1, 00099 Helsingin kaupunki (jäljempänä Helsinki)

Lisätiedot

PENNO Selvitä rahatilanteesi

PENNO Selvitä rahatilanteesi PENNO Selvitä rahatilanteesi TIEDÄTKÖ, KUINKA PALJON SINULLA ON RAHAA KÄYTÖSSÄSI? Kuuluuko arkeesi taiteilu laskujen ja välttämättömien menojen kanssa? Tiedätkö, mihin rahasi kuluvat? Tämän Penno-työkirjan

Lisätiedot

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1992 vp - HE 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion pelastusoppilaitoksista annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion pelastusoppilaitoksista

Lisätiedot

HE 89/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutusedustuksesta

HE 89/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutusedustuksesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vakuutusedustuksesta annetun lain 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutusedustuksesta annettua lakia. Euroopan

Lisätiedot

Nordea Pankki Suomi Oyj

Nordea Pankki Suomi Oyj Nordea Pankki Suomi Oyj 21/2003 Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea Pankki Suomi Oyj:n 4.3.2003 päivätyn joukkovelkakirjaohjelman

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2016

PANKKIBAROMETRI I/2016 PANKKIBAROMETRI I/2016 18.3.2016 1 Pankkibarometri I/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Velkaantumistilasto 2015

Velkaantumistilasto 2015 Tulot ja kulutus 2016 Velkaantumistilasto 2015 Asuntokunnilla asuntovelkaa keskimäärin 95 740 euroa Asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 95 740 euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti vuonna 2015,

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa Julkinen talous 2017 Valtion takaukset 2016, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 45,3 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

PÄÄTÖKSET. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan ja 46.

PÄÄTÖKSET. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan ja 46. 1.6.2016 FI L 144/99 PÄÄTÖKSET EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2016/868, annettu 18 päivänä toukokuuta 2016, valmistelevien toimien järjestämisestä yksityiskohtaisten luottotietojen keräämiseksi Euroopan

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperinvälittäjille MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA Rahoitustarkastus antaa arvopaperimarkkinalain 4 luvun 5 a :n 5 momentin nojalla arvopaperinvälittäjille tämän määräyksen asiakkaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lisätiedot

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa Julkinen talous 213 Valtion takaukset 212, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 3,6 miljardia joulukuun lopussa Valtion takauskanta oli 3,6 miljardia euroa vuoden 212 lopussa. Takauskanta oli joulukuun

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 21. marraskuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2002/0222(COD) LAUSUNTOLUONNOS ympäristöasioiden, kansanterveyden ja

Lisätiedot

Kuinka ostaa verkkokaupasta

Kuinka ostaa verkkokaupasta Kuinka ostaa verkkokaupasta Verkkokaupan käyttäjäksi rekisteröityminen Pääset verkkokauppaan käyttäjänimen ja salasanan avulla. Voit rekisteröityä käyttäjäksi kassassa napsauttamalla painiketta Luo tili?.

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2016

PANKKIBAROMETRI IV/2016 PANKKIBAROMETRI IV/2016 13.12.2016 1 Pankkibarometri IV/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitalouksien luotonkysyntä... 2 2 Yritysten luotonkysyntä... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003 OP-ryhmä Tammi-kesäkuu 2003 OP-ryhmä 30.6.2003 242 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 25 000 Asiakkaita yli 3,0

Lisätiedot

Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot

Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1. Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Blue Finance Oy Y Tunnus 2431091 9 Osoite PL 40 20101 Turku Puhelinnumero

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2014

Asuntotuotantokysely 3/2014 Asuntotuotantokysely 3/2014 Sami Pakarinen Lokakuu 2014 1 (3) Lokakuun 2014 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

HE 45/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia verojen kertymisjaksoa.

HE 45/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia verojen kertymisjaksoa. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi verontilityslain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia siten, että kaikkien verontili- verojen

Lisätiedot

Rahaasiat. Riidelläänkö teillä rahasta?

Rahaasiat. Riidelläänkö teillä rahasta? Riidelläänkö teillä rahasta? Lasten kohtuulliset vaatimukset Kevään UUTUUS! muotitossut 149 Tarjoustossut 35 Hyvät perustossut 69 Mitä talouden suunnitteluun kuuluu? 1. Taloudellinen ajattelu, motivaatio

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Yrityssaneeraukset 2009

Yrityssaneeraukset 2009 Oikeus 2010 Yrityssaneeraukset 2009 Vuoden 2009 aikana loppuun käsitellyt yrityssaneerausasiat Vuoden 2009 aikana käsiteltiin käräjäoikeuksissa loppuun 463 yrityssaneerausasiaa. Määrä on lähes kolmanneksen

Lisätiedot

Investointien rahoituksen perusteita

Investointien rahoituksen perusteita Investointien rahoituksen perusteita Ismo Vuorinen yliopettaja (laskentatoimi ja rahoitus) Investointien suunnittelu ja rahoitus -opintojakso Hämeenlinna, kevät 2010! "" # $ % $$& 20042010 Ismo Vuorinen

Lisätiedot

Lapintie 9 E ja F. Osakkeiden. Hoitovastike- Pääomavastike- Pääomavastike-

Lapintie 9 E ja F. Osakkeiden. Hoitovastike- Pääomavastike- Pääomavastike- SRV Pirkanmaa / Asuntomyynti Asunto Oy Tampereen Lapintien Loiste Myyntihinnasto 07.08.2015 Tampellan esplanadi 2, 33100 Tampere Lapintie 9 E ja F päivitetty 28.12.2015 puh. 0201455979 33100 Tampere Voimassa

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot