Kulutusluottoselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kulutusluottoselvitys"

Transkriptio

1 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund

2

3 Sisältö 1. KULUTUSLUOTTO KÄSITTEENÄ 2 2. ERI KULUTUSLUOTTOMUODOT 2 3. KULUTUSLUOTTOJEN MÄÄRITTELY TILASTOISSA 3 4. KULUTUSLUOTOT LUOTONMYÖNTÄJITTÄIN 4 5. KULUTUSLUOTTOJEN MÄÄRÄN KEHITYS 6 6. KULUTUSLUOTTOJEN KUSTANNUKSET 9 7. PIENLAINAYRITYSTEN MYÖNTÄMÄT PIKALUOTOT 1 8. KULUTTAJALUOTTOJEN SÄÄNTELY JA VALVONTA KULUTUSLUOTOISSA HYVÄ HUOMIOIDA 13 antaa tietoa kulutusluottojen myöntäjistä, kulutusluottomuodoista sekä kulutusluottojen määrittelystä tilastoissa. Mukana on myös tietoa kulutusluottojen määrän kehityksestä, kustannuksista ja kulutusluottojen sääntelystä ja valvonnasta. Tämä on uusittu painos vuonna 21 tammikuussa tehdystä kulutusluottoselvityksestä. Tämän selvityksen on kirjoittanut rahoitusasiantuntija Ulla Halonen ja kuvat on tehnyt tietoasiantuntija Johanna Nieminen Finanssialan Keskusliitosta. Selvitys on Finanssialan Keskusliiton kotisivulla 1

4 1. Kulutusluotto käsitteenä Käsitteenä kulutusluotto on laaja. Kulutusluotoista puhutaan lainsäädännössä, tilastoissa ja arkikielessä useilla eri nimikkeillä. Yleisesti kulutusluotoilla tarkoitetaan suhteellisen lyhytaikaisia luottoja, jotka on tarkoitettu kulutushyödykkeiden ja palveluiden hankintojen rahoittamiseen. Kulutusluotolla voidaan rahoittaa esimerkiksi auton, kodinkoneen, matkan tai huonekalujen hankinta. Kulutusluotoilla voidaan myös rahoittaa yllättäviä tilapäisiä menoja. Kulutusluottoja myöntävät tällä hetkellä lukuisat tahot ja uusia luottomuotoja ja kulutusluoton myöntäjiä tulee markkinoille koko ajan lisää. Pankkien ohella kulutusluottoja tarjoavat rahoitusyhtiöt ja luottokorttiyhtiöt, kauppojen keskusliikkeet, yksittäiset kauppaliikkeet, matkanjärjestäjät sekä postimyyntiyritykset. Vaikka luottosopimus tehdäänkin kaupassa, niin todellisuudessa luotonmyöntäjänä on tavallisimmin pankkikonserniin kuuluva rahoitus- tai luottokorttiyhtiö. Markkinoilla on myös lukuisia lyhytaikaisia pikaluottoja tarjoavia yrityksiä. 2. Eri kulutusluottomuodot Pankkien myöntämät kulutusluotot, kertaluotot Pankit myöntävät kertaluottoina velkakirjalainoja suurempia hankintoja kuten auton, moottoripyörän tai veneen hankintaa varten tai asunnon sisustamiseen. Luotto nostetaan tällöin yleensä kertaluottona eli koko lainasumma yhdellä kertaa. Pankin kulutusluotolle vaaditaan yleensä vakuus. Jatkuvat kulutusluotot Jatkuvia kulutusluottoja ovat luotolliset tilit ja luottokorttiluotot sekä muut luotot, jotka ovat luotonottajan jatkuvasti käytettävissä ennalta sovittuun luottorajaan saakka ilman luotonantajan erillistä päätöstä. Jatkuvan luoton määritelmä sisältyy kuluttajansuojalain 7 lukuun. Kuluttajaluottoja säätelevä ja määrittelevä kuluttajansuojalain 7 luvun muutos tuli voimaan Tilastoissa jatkuvan luoton käsite pitää sisällään tili- ja korttiluotot sekä valmiusluotot ja on tällöin yhtenevä kuluttajansuojalain 7 luvun jatkuvan luoton käsitteen kanssa. ( Kuluttajansuojalain muutoksesta tarkemmin kappaleessa 8). Korttiluotot voidaan jakaa luottokortteihin ja maksuaikakortteihin. Luottokorttiluoton voi maksaa takaisin joko kertasuorituksena tai ennalta sovitun suuruisina kuukausilyhennyksinä. Korkoa maksetaan vain käytetystä luotosta. Kustannukset muodostuvat vuosimaksusta ja maksettavista korkokuluista sekä mahdollisista lyhennyskuluista. Maksuaikakortilla saa ostokseen korotonta maksuaikaa esimerkiksi seuraavan kuukauden loppuun saakka. Nykyään yhä useampaan maksuaikakorttiin on myös yhdistettävissä luottolimiitti. Osamaksuluotto Osamaksuluotto on kertaluotto eli yksittäisen tavaran hankintaan otettu luotto. Osamaksukaupan merkitys on vähentynyt ja sen käyttö on nykyään tavallisinta autokaupassa. Suurin ero tavalliseen velkakirjalainaan on se, että maksettavan esineen omistusoikeus ei siirry heti osta- 2

5 jalle. Osamaksukaupassa kaupan kohteen omistusoikeus siirtyy ostajalle vasta, kun viimeinen osamaksuerä on maksettu. Osamaksukaupan rahoituksen pohjana on kauppiaan ja hänen asiakkaansa välillä solmittu osamaksusopimus. Kauppias siirtää yleensä sopimuksen rahoitusyhtiölle ja ostaja suorittaa kauppahinnan suoraan rahoitusyhtiölle. Pikaluotot Markkinoilla on tällä hetkellä lukuisia pikaluottoja tarjoavia yrityksiä. Pikaluotoilla tarkoitetaan tyypillisesti summaltaan pieniä tai pienehköjä, tavallisimmin alle kolmen kuukauden pituisia kulutusluottoja, joita tarjotaan matkapuhelimen välityksellä tai internetissä ja joiden saamiseksi ei edellytetä vakuuksia. Pikaluotoissa laina-ajat vaihtelevat viikosta muutamaan kuukauteen ja lainasummat ovat tavallisimmin sadasta kahteensataan euroon ja ne maksetaan takaisin yleisimmin yhdessä erässä. Lisäksi lainoilla ei ole yleensä varsinaista nimelliskorkoa, vaan kaikki lainan kustannukset syntyvät muista kuluista, kuten toimitus- ja käsittelykuluista sekä palveluja tekstiviestimaksuista. Luotoista perittävät kustannukset suhteessa lainamäärään ovat korkeat. 3. Kulutusluottojen määrittely tilastoissa Luottokantatilastoinnin muutoksen yhteydessä luottokantatilaston sisältöä ja tiedonkeruuta on uudistettu vuoden 21 kesäkuusta alkaen. Luottolaitosten eli talletuspankkien ja luottoyhteisöjen luottokantatiedot saadaan Suomen Pankin rahalaitostilastoista. Suomen Pankin rahalaitostilastoissa kotitalouksien kulutusluottokanta sisältää rahalaitosten myöntämät euromääräiset kulutusluotot sekä kotitalouksille että kotitalouksia palveleville voittoa tavoittelemattomille yhteisöille. Tämä perustuu Euroopan keskuspankin määrittelemään tiedonkeruuseen, jolloin euroalueen maissa tiedot julkaistaan samalla tavalla. Kulutusluottokantaa kuvaavissa luvuissa ovat mukana talletuspankkien ja luottoyhteisöjen (rahoitusyhtiöt ja luottokorttiyhtiöt) myöntämät velkakirjalainat, osamaksuluotot sekä tili- ja korttiluotot. Suomen Pankin luottokannassa on erityyppisten kulutusluottojen määriä koskevat tiedot laskettu yhteen. Tili- ja korttiluottojen määritelmä laajentui kattamaan myös valmiusluotot eli muut jatkuvat luotot, jotka ovat luotonottajan jatkuvasti käytettävissä ennalta sovittuun luottorajaan saakka ilman luotonantajan erillistä päätöstä. Määritelmä on tällöin yhtenevä kuluttajansuojalain 7 luvun jatkuvan luoton käsitteen kanssa. Sen sijaan uusista myönnetyistä kulutusluotoista on Suomen Pankin rahalaitostilastoista saatavissa erikseen tieto sekä myönnetyistä tili- ja korttiluotoista että muista kulutusluotoista. Tällöin tili- ja korttiluotoissa ovat mukana luottolaitosten eli talletuspankkien sekä rahoitus ja luottokorttiyhtiöiden tililuotot ja luottokorttiluotot. Muissa kulutusluotoissa ovat mukana talletuspankkien ja luottoyhteisöjen myöntämät velkakirjalainat ja osamaksuluotot. Lisäksi tilastossa on erikseen pelkästään talletuspankkien myöntämien uusien kulutusluottojen määrä. Tilastokeskus julkaisee edelleen myös luottokantatilastoa. Tilastokeskuksen luottokanta eroaa Suomen Pankin tilastoista siten, että se kattaa myös muut luotonantajasektorit kuin luottolaitokset. Tilastokeskuksen kulutusluottoja kuvaavassa tilastossa on mukana myös postimyyntiyritykset. Samoin Tilastokeskuksen luottokantatilastosta on saatavissa myös tietoa kulutusluottokannasta luotonantajasektoreittain. Mukana on erikseen tietoa talletuspankkien, muiden 3

6 rahoitusta välittävien rahalaitosten kuten pankkien rahoitusyhtiöiden tililuotoista ja luottokorttiluotoista, Eurocardin, Diners Clubin sekä Luottokunnan myöntämistä luottokorttiluotoista. Eriteltynä ovat myös tiedot muiden rahoituslaitosten myöntämistä kulutusluotoista, jossa ovat autoliikkeiden osamaksuluotot sekä postimyyntiyritysten kulutusluotot. Pelkät maksuaikakortit eivät ole mukana Suomen Pankin eivätkä Tilastokeskuksen kulutusluottoja kuvaavissa tilastoissa. Tilastokeskuksen kotitalouksien kulutusluottokantaa kuvaavissa aikasarjoista on saatavissa myös tieto, jossa mukana ovat kotitaloudet ilman kotitalouksia palvelevia voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä. Tilastokeskus tilastoi edelleen tietoja pienlainayritysten myöntämistä pikaluotoista. Vertailutietoa tästä on saatavissa vuoden 28 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien. Tiedonkeruu sisältää vuoden kunkin neljänneksen aikana myönnetyt uudet luotot, niihin kohdistuneet kulut, keskimääräisen takaisinmaksuajan sekä kunkin neljänneksen lopun luottokantatiedon. Tiedot on kerätty pikalainayrityksiltä. Vuoden 21 toisella neljänneksellä tilastoituja yrityksiä oli 65 kappaletta. Finanssialan Keskusliiton Pankkien maksujärjestelmät -tilastoissa on tietoa esimerkiksi erityyppisten korttien kappalemääristä, käyttökerroista ja korttiostosten määrästä. 4. Kulutusluotot luotonmyöntäjittäin Talletuspankkien merkitys kulutusluottojen myöntäjinä väheni rahoitusmarkkinoiden vapautumisen jälkeen 198-luvulla, jolloin markkinoille tuli uusia luotonantajia ja rahoituksen välittäjiä, kuten rahoitus- ja luottokorttiyhtiöitä ja muita rahoituslaitoksia. Kotitalouksien *) kulutusluottokannan jakauma luotonantajaryhmittäin mrd. euroa ,1,1,3 2,6 4,4,1 1,1 3,2 1,7 1, 1,1 1, 3,4 3,2 5,8 6,3 11,7 1,2 3,5 7, 13,4 13,7 13,7 1,3 1,3 1,1 3,4 3,3 3,1 8,7 9,1 9,4 Muut rahoituslaitokset (mm. postimyyntiyritysten luotot ja autoliikkeiden osamaksurahoitus) Rahoitusyhtiöt ja luottokorttiyhtiöt Talletuspankit Lähde: Tilastokeskus, luottokantatilasto *) pl. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 4

7 Kun vielä 25 vuotta sitten lähes 9 prosenttia kotitalouksien kulutusluotoista oli talletuspankkien myöntämiä, oli osuus vuoden 21 syyskuun lopussa noin 69 prosenttia. Täten pitkällä aikavälillä 198-luvun puolivälin jälkeen rahoitus- ja luottokorttiyhtiöiden ja muiden luotonmyöntäjien kuten postimyyntiyritysten ja autoliikkeiden osamaksurahoituksen osuus on kasvanut, kun taas talletuspankkien myöntämien kulutusluottojen osuus on laskenut. Sen sijaan vuonna 28 pankkien myöntämien kulutusluottojen osuus lähti kasvuun ja vuoden 21 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana talletuspankkien myöntämien kulutusluottojen osuus on edelleen jonkin verran kasvanut. Kun vuonna 28 talletuspankkien osuus oli 65 prosenttia, oli osuus vastaavasti vuonna 21 syyskuun lopussa 69 prosentissa. Kotitalouksien *) kulutusluottokannan jakauma luotonantajaryhmittäin 1 % 9 % 8 % 3,1 mrd. 4,4 mrd. 1, mrd. 1,7 mrd. 11,7 mrd. 13,4 mrd. 13,7 mrd. 13,7 mrd. Muut rahoituslaitokset (mm. postimyyntiyritysten luotot ja autoliikkeiden osamaksurahoitus) 7 % 6 % 5 % Rahoitusyhtiöt ja luottokorttiyhtiöt 4 % 3 % 2 % 1 % Talletuspankit % Lähde: Tilastokeskus, luottokantatilasto *) pl. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 5

8 5. Kulutusluottojen määrän kehitys Rahalaitosten kulutusluottokanta on kasvanut vuoden 29 lokakuusta vuoden 21 lokakuuhun 1,1 prosenttia. Kannan kasvu on ollut jonkin verran hitaampaa kuin viime vuonna, jolloin kasvu oli vastaavana ajanjaksona runsaat runsaat 4 prosenttia. Vuosina 28 ja 27 kannan kasvu vastaavina ajanjaksoina oli vielä 9 prosenttia. Vuoden 21 lokakuun lopussa rahalaitosten kulutusluottokanta oli 12,5 miljardia euroa. Kulutusluottokanta on kasvanut vuoden sisällä asuntoluottokantaa hitaammin, sillä lokakuusta 29 vuoden 21 lokakuuhun asuntoluottokanta kasvoi 6,9 prosenttia. Suomen rahalaitosten myöntämät kulutusluotot kotitalouksille *) 14 mrd. euroa Lähde: Suomen Pankki *) ml. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Uusien kulutusluottoja nostettiin (pl. tili- ja korttiluotot) kuukausittain vielä vuoden 21 alkupuolella vähemmän kuin edellisen vuoden alkupuolella mutta alkukesästä lähtien uusien kulutusluottoja on nostettu enemmän verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuosi sitten. Uusia kulutusluottoja nostettiin tämän vuoden lokakuussa 35 miljoonaa euroa, kun vastaava määrä viime vuoden lokakuussa oli 257 miljoonaa euroa. Uusia kulutusluottoja (pl. tililuotot) otetaan yleensä keväällä ja alkusyksystä keskimääräistä enemmän, kun taas loppuvuonna niiden ottaminen vähenee. Sen sijaan tili-ja luottokorttiluottojen ottaminen painottuu hieman enemmän kesäkuukausille eli loma-aikaan ja joulun alusaikaan. Tili- ja korttiluottojen määrät ja korot eivät ole täysin vertailukelpoisia kesäkuusta 21 lähtien verrattuna aiempiin lukuihin. Muutoksia ovat aiheuttaneet Suomen Pankin tilastoissa tili- ja korttiluottojen määritelmän laajentuminen kattamaan myös valmiusluotot sekä tarkkojen tietojen kerääminen kaikilta rahalaitoksilta. 6

9 Pitkällä aikajänteellä eli viiden vuoden kuluessa on kulutusluottojen osuus kotitalouksien koko luottokannasta laskenut. Laskua on ollut 13,7 prosentista 12, prosenttiin. Sen sijaan asuntoluottojen osuus kotitalouksien luottokannasta on vastaavana ajanjaksona noussut 7,4 prosentista 73,6 prosenttiin. Opintolainojen osuus on supistunut vajaaseen kahteen prosenttiin. Myös vuoden sisällä kulutusluottojen osuus kotitalouksien luottokannasta on edelleen hieman laskenut ja asuntoluottojen noussut Suomen rahalaitosten myöntämät uudet kulutusluotot kotitalouksille *) (pl. tili- ja korttiluotot) milj. euroa % Lähde: Suomen Pankki Uudet kulutusluotot (vasen asteikko) Uusien kulutusluottojen keskikorko *) ml. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Suomen rahalaitosten myöntämät uudet tili- ja korttiluotot kotitalouksille *) milj. euroa % Uudet tili- ja korttiluotot (vasen asteikko) Uusien tili- ja kulutusluottojen keskikorko *) ml. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Lähde: Suomen Pankki Rahalaitosten tiedonkeruu muuttui kesäkuusta 21 lähtien, mistä syystä julkaistut luvut eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia aikaisempien havaintojen kanssa. Muutoksia aiheuttivat tilastomääritelmien muutokset (kortti- ja tililuottojen määritelmän laajentuminen kattamaan myös valmiusluottolimiitit) sekä tarkkojen tietojen kerääminen kaikilta rahalaitoksilta. 7

10 Suomen rahalaitosten myöntämien kotitalousluottojen jakauma *) Yhteensä 67,5 mrd. euroa Yhteensä 13,3 mrd. euroa Opintolainat 2,1 % Kulutus-luotot 13,6 % Muut lainat 14, % Opintolainat 1,4 % Kulutusluotot 12,1 % Muut lainat 12,9 % Asuntolainat 7,4 % Asuntolainat 73,6 % Lähde: Suomen Pankki *) ml. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Finanssialan Keskusliiton toukokuussa 21 julkistetun säästämistä ja luotonkäyttöä selvittävän kyselytutkimuksen mukaan 3 prosentilla vuotiaista suomalaisista on kulutusluottoa. Väestöön suhteutettuna tämä merkitsee, että noin 1,2 miljoonalla kyseiseen ikäryhmään kuuluvalla suomalaisella on kulutusluottoa. Vastaavasti vuosi sitten kulutusluottoa oli 28 prosentilla vastaajista. Kulutusluotoista tavallisin luottomuoto on pankista otettu kulutusluotto ja pankista kulutusluottoa ottaneiden osuus on pysynyt suunnilleen samalla tasolla kuin vuosi sitten ja on nyt 16 prosenttia. Tutkimuksen mukaan suurimmalla osalla eli runsaalla joka toisella on vain yksi kulutusluotto. Kulutusluottotilanne "Onko teillä tällä hetkellä jotain kulutusluottoa?" 4 % vastaajista Lähde: FK: Säästäminen-, luotonkäyttö- ja maksutavat, haastattelututkimus, 21 8

11 6. Kulutusluottojen kustannukset Erityyppisten kulutusluottojen kustannuksissa on huomattavia eroja. Edullisimman kulutusluoton saa pankista vakuudellisena luottona. Yleisen korkotason muutoksista johtuen rahalaitosten uusien kulutusluottosopimusten (pl. tili- ja korttiluotot) korot lähtivät vuoden 28 marraskuussa laskuun ja ovat jatkaneet laskuaan tämän vuoden kesäkuuhun saakka, jolloin ne lähtivät hienoiseen nousuun. Vuoden 21 lokakuussa uusien kulutusluottosopimusten korko oli keskimäärin 3,7 prosenttia, kun se vastaavasti lokakuussa 29 oli 3,41 prosenttia. Korkeimmillaan uusien kulutusluottojen keskikorko oli kaksi vuotta sitten lokakuussa, jolloin se oli keskimäärin 6,27 prosenttia. Vertailun vuoksi uusissa asuntolainoissa keskikorko oli tällöin lokuussa kaksi vuotta sitten korkeimmillaan ollessaan 5,7 prosenttia ja oli nyt lokakuussa 2,45 prosenttia. Rahalaitosten myöntämien tili- ja luottokorttiluottojen korot lähtivät vuoden 28 marraskuussa laskuun ja ovat pysyneet edelleen alhaalla. Tili- ja korttiluottojen korot ovat pankkien myöntämiä vakuudellisia kulutusluottoja merkittävästi korkeammat. Uusien myönnettyjen tili- ja korttiluottojen keskikorko oli vuoden 21 lokakuussa 7,6 prosenttia. Korkeimmillaan korkotaso oli kaksi vuotta sitten eli lokakuussa 28 ollen 12,46 prosenttia. 14 % Suomen rahalaitosten myöntämien uusien kulutus- ja tililuottojen keskikorot *) Uusien kulutusluottojen keskikorko, % Uusien tililuottojen keskikorko, % Lähde: Suomen Pankki *) ml. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Suomen Rahatiedon julkaiseman selvityksen ja internetissä olevien tietojen perusteella vakuudettomien tili- ja luottokorttiluottojen vuosikorot vaihtelevat tällä hetkellä keskimäärin kuudesta prosentista 14 prosenttiin ja osamaksuluottojen keskimäärin 2 prosentista 5 prosenttiin. Näitä kalliimpia ovat postimyyntiyritysten tililuotot, joissa korot vaihtelevat 2 prosentista runsaaseen 3 prosenttiin. Pikaluottojen todelliset vuosikorot nousevat usein useisiin satoihin prosentteihin. 9

12 7. Pienlainayritysten myöntämät pikaluotot Myönnettyjen pikaluottojen määristä on tilastotietoa vuoden 28 alusta lähtien. Tilastokeskuksen luottokantatilaston mukaan vuoden 21 kolmannella neljänneksellä uusia pikaluottoja myönnettiin 61 miljoonalla eurolla, yhteensä lähes 295 kappaletta, kun vastaavalla ajanjaksolla vuosi sitten määrä oli 54 miljoonaa euroa, yhteensä vajaat 276 kappaletta. Kuitenkin edelliseen neljännekseen verrattuna vuonna 21 euromääräinen volyymi ja kappalemääräinen volyymi laskivat. Keskimääräinen pikaluotto oli vuoden 21 kolmannella neljänneksellä suuruudeltaan 27 euroa ja sen takaisinmaksuaika 3 päivää. Luvut ovat vuoden takaisella tasolla. 7 1 euroa Pikaluottokanta ja uudet myönnetyt pikaluotot Q1/28 Q2/28 Q3/28 Q4/28 Q1/29 Q2/29 Q3/29 Q4/29 Q1/21 Q2/21 Q3/21 Pikaluottokanta neljänneksen lopussa Uudet myönnetyt pikaluotot Uusiin pikaluottoihin kohdistuneet kulut Lähde: Tilastokeskus, luottokanta 35 kpl Uusien pikaluottojen kappalemäärä Q1/28 Q2/28 Q3/28 Q4/28 Q1/29 Q2/29 Q3/29 Q4/29 Q1/21 Q2/21 Q3/21 Lähde: Tilastokeskus, luottokanta 1

13 Pikaluotonottajat maksoivat vuoden 21 kolmannen vuosineljänneksen aikana ottamistaan lainoista erilaisia kuluja yhteensä runsaat 15 miljoonaa euroa. Pikaluottoon kohdistuvat kulut olivat siten keskimäärin 25 prosenttia myönnetystä lainapääomasta. Pikaluottotoimialan yhteenlaskettu luottokanta oli kolmannen vuosineljänneksen lopussa 5 miljoonaa euroa, kun kanta vuotta aiemmin oli 42 miljoonaa euroa. Vuoden 21 kolmannella neljänneksellä tilastoituja yrityksiä oli 65 kappaletta eli saman verran kuin edellisellä neljänneksellä. 8. Kuluttajaluottojen sääntely ja valvonta Kuluttajaluotoista säädetään kuluttajansuojalaissa. Kuluttajansuojalain 7 luvun muutokset tulivat voimaan Uudistuksilla on ollut tarkoitus panna yhtäältä täytäntöön EU:n uusi kulutusluottodirektiivi ja toisaalta tehdä lainsäädäntöön kansallisten luottomarkkinoiden kehittymisen johdosta tarpeellisia muutoksia. Laki sääntelee kaikkia elinkeinoharjoittajien kuluttajille tarjoamia luottoja. Laki sisältää muun muassa säännöksen todellisen vuosikoron ilmoittamisesta markkinoinnissa. Keskeiset muutokset ovat: Kulutusluoton käsite on laissa korvattu käsitteellä kuluttajaluotto, koska Suomessa kulutusluottoja koskeva sääntely ulottuu myös asuntoluottoihin. Lisäksi tililuotto on korvattu käsitteellä jatkuva luotto. Kuluttajaluottoja koskevan lainsäädännön soveltamisala on Suomessa laaja. Toisin kuin direktiivin säännökset, se kattaa myös esimerkiksi asuntolainat ja alle 2 euron luotot. Asuntolainat on kuitenkin rajattu eräiden direktiivin vaatimusten kuten peruuttamisoikeuden ja ennenaikaisen takaisinmaksun ulkopuolelle. Samoin asuntolainoissa kiinteistön vakuutuksia ei lasketa todellisen vuosikoron kustannuksiin mukaan. Muutoksen myötä luotonantajan on annettava kuluttajalle itseään, tarjottua luottoa sekä kuluttajan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat tiedot vakiomuotoisella lomakkeella ennen luottosopimuksen tekemistä. Tämän tarkoituksena on parantaa kuluttajan mahdollisuutta vertailla eri luotonantajien tarjoamia luottoja keskenään. Luotonantajalla on myös velvollisuus ennen luoton myöntämistä arvioida kuluttajan luottokelpoisuus, esimerkiksi tarkistamalla, onko tällä maksuhäiriömerkintöjä. Lakiin on otettu hyvää luotonantotapaa koskevat säännökset. Luotonantajan tulee toimia vastuullisesti ja avoimesti sekä kuluttajan etu huomioon ottaen niin luottoa markkinoitaessa, luottosopimusta tehtäessä kuin mahdollisia ongelmia selvitettäessä. Samoin kuluttajaluottoja saa jatkossa tarjota vain luotonantajarekisteriin merkitty luotonantaja. Uuden rekisteröintivelvoitteen piiriin kuuluvat muutoksen jälkeen muun muassa pikaluottoyritykset, rahoitusyhtiöt sekä postimyyntiyritysten ja verkkokauppojen yhteydessä toimivat luotonantajat. Sen sijaan rekisteröintivelvoite ei 11

14 koske luottolaitoksia eikä muita sellaisia luotonantajia, joilta jo nykyisin edellytetään toimilupaa tai rekisteröintiä, eikä myöskään yrityksiä, jotka tarjoavat luottoja vain myymiensä tuotteiden ostamista varten. Joitakin muutoksia laki tuo myös todellisen vuosikoron laskentatapaan, luottosopimuksen peruuttamiseen ja luoton ennenaikaista takaisinmaksua koskeviin säännöksiin. Voimassa olevasta lainsäädännöstä poiketen kuluttaja voi peruuttaa luottosopimuksen myös silloin, kun luotto on otettu konttorista. Aiemmin peruuttamisoikeus on koskenut vain koti- ja etämyyntiä. Pikaluottojen osalta lainuudistus on jatkoa 1. helmikuuta 21 voimaan tulleille pikaluottoja koskevien säännösten tiukennuksille, jolloin keskeiset muutokset olivat: Pikaluottoja ja muita pieniä ja lyhytaikaisia luottoja markkinoitaessa on ilmoitettava luoton todellinen vuosikorko. Tarkoituksena on ollut parantaa kuluttajien mahdollisuuksia saada asianmukaista tietoa pikaluottojen ja muiden lyhytaikaisten luottojen hinnasta sekä verrata näiden luottojen hintaa muiden luottojen hintaan. Luotonantajalle tuli velvollisuus todentaa ensi kertaa lainaa hakevan henkilöllisyys huolellisesti esimerkiksi verkkopankkitunnuksen avulla. Säännökset koskevat muita kuluttajille tarjottavia rahaluottoja kuin tavaran tai palvelun tilaamiseen liittyviä kertaluottoja. Myös harkitsematonta luotonottoa öisin on rajoitettu. Jos kulutusluotto haetaan ja myönnetään kello 23:n ja 7:n välisenä aikana, kuluttaja ei saa varoja käyttöönsä ennen kello seitsemää. Aikarajoitus ei koske luotolla ostamista verkkokaupassa tai tililuoton luottorajan nostamista. Luotonantajan oikeutta periä lakisääteistä viivästyskorkoa korkeampaa korkoa on rajoitettu. Tämä koskee kaikkia kulutusluottoja. Jos luoton alkuperäinen korko on viivästyskorkoa korkeampi, tämän korkeamman koron perimistä saa jatkaa enintään puoli vuotta velan erääntymisestä. Kulutusluottojen valvonta Tällä hetkellä kuluttajaviranomaiset valvovat kulutusluottoja koskevan markkinoinnin laillisuuden toteutumista muun muassa erilaisilla valvontakampanjoilla (Kuluttajaviraston tiedotteet). Kuluttajansuojalain mukaan lainakustannusten vertailua varten on luotontarjoajien ilmoitettava markkinoinnissaan todellinen vuosikorko, joka sisältää koron lisäksi muut luotonmyöntäjän perimät maksut kuten järjestelypalkkiot, toimitusmaksut ja lyhennysten yhteydessä perittävät maksut. Todellisen vuosikoron on oltava näkyvissä myös lainatarjouksissa. 12

15 Kuluttajaviranomaisten ohella Finanssivalvonnan tehtävänä on valvoa pankkien ja muiden rahoitusmarkkinoilla toimivien yhteisöjen toimintaa. Finanssivalvonnan valvonnan alaisia ovat talletuspankit, luottolaitostoimiluvan omaavat rahoitusyhtiöt, Eurocard, Diners club sekä Luottokunta. Sen sijaan postimyyntiyritykset ja pikaluottoja tarjoavat yritykset eivät kuulu Finanssivalvonnan valvonnan alaisuuteen. 9. Kulutusluotoissa hyvä huomioida Kotitaloudelle kulutusluotot voivat tarjota joustavan mahdollisuuden menojen tasaamiseen pidemmälle ajalle. Kulutusluottomarkkinoille tulleiden uusien toimijoiden ja luottovaihtoehtojen lisääntymisen myötä kokonaisnäkemyksen saaminen erilaisista luottovaihtoehdoista ja niiden kustannuksista voi kuitenkin olla luotonottoa harkitsevalle vaikeaa. Kuluttajan on luotonottoa miettiessään erityisen tärkeää vertailla tarjolla olevia vaihtoehtoja ja niiden kokonaiskustannuksia, sillä kustannukset voivat vaihdella merkittävästi luottomuodoittain. Todellinen vuosikorko tarjoaa lähtökohdan kulutusluottojen vertailuun ja luottokustannusten arviointiin. Myös joulukuun alussa voimaan tullut kuluttajaluottosääntely helpottaa kuluttaja-asiakasta tekemään vertailuja eri palveluntarjoajien välillä, sillä luotonantajien on annettava luottoa koskevat tiedot ennen luottosopimuksen tekoa vakiomuotoisella lomakkeella. Erityisesti lyhytaikaisissa ja pienissä luotoissa muut luottokustannukset ovat korkoon verrattuna merkityksellisiä ja nostavat todellista vuosikorkoa. Näistä sivukuluista voi muodostua vuoden aikana huomattava menoerä, etenkin jos kulutusluottoja on useita. Monet eri paikoista otetut kulutusluotot vaikeuttavat usein omien raha-asioiden hallintaa. Useiden kulutusluottojen yhdistäminen, mikäli mahdollista, yhdeksi luotoksi onkin usein järkevä ratkaisu, jolloin on helpompaa hallita omaa taloutta. Tällöin myös lainanhoitokulut pienenevät, koska luotonottaja maksaa ainoastaan yhdestä luotosta aiheutuvat kulut. Uudesta maksujärjestelystä, kuten lainojen yhdistämisestä, täytyy neuvotella aina luotonmyöntäjien kanssa. Samoin tilanteissa, joissa luotonottajalla on vaikeuksia selvitä luoton takaisinmaksusta, on luotonottajan syytä ottaa hyvissä ajoin yhteyttä luotonmyöntäjään ja neuvotella lainaan liittyvästä uudesta maksuaikataulusta. 13

16 FK Finanssialan Keskusliitto Bulevardi Helsinki Faksi

14.12.2007. Kulutusluottoselvitys

14.12.2007. Kulutusluottoselvitys 14.12.2007 Sisältö Sivu 1 Kulutusluotto käsitteenä 1 2 Eri kulutusluottomuodot 1 3 Kulutusluottojen määrittely tilastoissa 2 4 Kulutusluotot luotonmyöntäjittäin 3 5 Kulutusluottojen määrän kehitys 4 6

Lisätiedot

Kulutusluottoselvitys Tammikuu 2009

Kulutusluottoselvitys Tammikuu 2009 2.1.29 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisältö Sivu 1 Kulutusluotto käsitteenä... 1 2 Eri kulutusluottomuodot... 1 3 Kulutusluottojen määrittely tilastoissa... 2 4 Kulutusluotot

Lisätiedot

Kulutusluottoselvitys

Kulutusluottoselvitys Tammikuu 21 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisältö 1. Kulutusluotto käsitteenä 2 2. Eri kulutusluottomuodot 2 3. Kulutusluottojen määrittely tilastoissa 3 4. Kulutusluotot

Lisätiedot

Luottokanta 2009, 2. neljännes

Luottokanta 2009, 2. neljännes Rahoitus ja vakuutus 2009 Luottokanta 2009, 2. neljännes Antolainauskanta 206 miljardia kesäkuun lopussa Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen myöntämien antolainojen

Lisätiedot

J;l ' JÄSENTIEDOTE 10/2010 9.9.2010. Kulutusluottoja koskeva lainsäädäntö uudistuu 1.12. Työnantajan sosiaalivakuusmaksut.

J;l ' JÄSENTIEDOTE 10/2010 9.9.2010. Kulutusluottoja koskeva lainsäädäntö uudistuu 1.12. Työnantajan sosiaalivakuusmaksut. J;l ' JÄSENTIEDOTE 10/2010 Kulutusluottoja koskeva lainsäädäntö uudistuu 1.12. Työnantajan sosiaalivakuusmaksut nousevat 2011 Kulutusluottoja koskeva lainsäädäntö uudistuu 1.12.2010 3 Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut

Lisätiedot

Luottokanta 2009, 4. neljännes

Luottokanta 2009, 4. neljännes Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokanta 2009, 4. neljännes Kotitalouksien luottokanta 98 miljardia vuoden 2009 lopussa Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen kotitalouksille

Lisätiedot

Tämä. Tili-ja kulutusluotot. -aineisto on tarkoitettu täydentämään. Liiketalouden matematiikka 2. kirjan sisältöä.

Tämä. Tili-ja kulutusluotot. -aineisto on tarkoitettu täydentämään. Liiketalouden matematiikka 2. kirjan sisältöä. Tämä Tili-ja kulutusluotot -aineisto on tarkoitettu täydentämään Liiketalouden matematiikka 2 kirjan sisältöä. 1 Sisällysluettelo TILI- JA KULUTUSLUOTOT...3 Esim. 1... 4 Esim. 2... 6 Esim. 3... 7 Esim.

Lisätiedot

N:o 789. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot. 1. Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot

N:o 789. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot. 1. Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot 2640 N:o 789 Liite 1 Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1. Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Luotonvälittäjä [Nimi] [Nimi] * Luotonantajalle valinnainen

Lisätiedot

Luottomarkkinat muutoksessa. Paula Hannula 12.12.2013. kkv.fi. kkv.fi

Luottomarkkinat muutoksessa. Paula Hannula 12.12.2013. kkv.fi. kkv.fi Luottomarkkinat muutoksessa Paula Hannula 12.12.2013 12.12.2013 2 Kuluttajaluottolainsäädännön muutokset Pikaluottoja koskevia säännöksiä on uudistettu kolmessa vaiheessa 2009, 2010 ja 2013. Kuluttajansuojalain

Lisätiedot

Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007

Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007 Rahoitus ja vakuutus 2008 Luottokortit 2007 Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007 Suomessa oli 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007. Aktiivisten korttitilien

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 10 December 3 LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisee tänään ensimmäisen kerran uudet yhdenmukaistetut korkotilastot. Tilastotiedot

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa 2.11.29 Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Finanssisektorin puheenvuoro: Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksesta

Lisätiedot

Luottokanta 2013, 4. neljännes

Luottokanta 2013, 4. neljännes Rahoitus ja vakuutus 2014 Luottokanta 201, 4. neljännes Muiden rahoituslaitosten luottokanta Muiden rahoituslaitosten antolainauskanta 7 miljardia euroa joulukuun 201 lopussa Kotimaisten muiden rahoituslaitosten

Lisätiedot

Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot

Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1. Luotonantajan nimi ja yhteystiedot Luotonantaja: Yhteisötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköpostiosoite: Faksinumero: Internetosoite: Lainasto Oy 2382033-5

Lisätiedot

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2011

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2011 Rahoitus ja vakuutus 2012 Luottokortit 2011 Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2011 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 8,3 miljardia euroa vuonna 2011.

Lisätiedot

Hyödykesidonnainen kertaluotto 1 000,00 EUR

Hyödykesidonnainen kertaluotto 1 000,00 EUR VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT 1. Luotonantajan / luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Puhelinnumero Sähköpostiosoite Internet-osoite Luotonvälittäjä Puhelinnumero

Lisätiedot

Rahoitustoiminta 2013

Rahoitustoiminta 2013 Rahoitus ja vakuutus 201 Rahoitustoiminta 201 Muiden rahoituslaitosten luottokanta,. neljännes Muiden rahoituslaitosten antolainauskanta 7 miljardia euroa syyskuun 201 lopussa Kotimaisten muiden rahoituslaitosten

Lisätiedot

Vakiomuotoiset eurooppalaiset kulutusluottotiedot

Vakiomuotoiset eurooppalaiset kulutusluottotiedot Vakiomuotoiset eurooppalaiset kulutusluottotiedot EU:ssa on laadittu vakiomuotoisten kulutusluottotietojen esittämiseen tarkoitettu lomake. Tiedot ilmaisevat oikein nykyisissä markkinaoloissa jättämämme

Lisätiedot

Luottokortit 2008. Luottokorttimyynti kohosi yli 8 miljardiin vuonna 2008

Luottokortit 2008. Luottokorttimyynti kohosi yli 8 miljardiin vuonna 2008 Rahoitus ja vakuutus 2009 Luottokortit 2008 Luottokorttimyynti kohosi yli 8 miljardiin vuonna 2008 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 8,2 miljardia euroa vuonna 2008. Edellisvuoteen verrattuna

Lisätiedot

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen

Lisätiedot

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT 1. Luotonantajan / luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Puhelinnumero Sähköpostiosoite Faksinumero Internet-osoite Luotonvälittäjä

Lisätiedot

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot lisääntyivät vuonna 2010

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot lisääntyivät vuonna 2010 Rahoitus ja vakuutus 2011 Luottokortit 2010 Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot lisääntyivät vuonna 2010 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 7,9 miljardia euroa vuonna

Lisätiedot

1. Luotonantajan nimi ja yhteystiedot. 2. Kuvaus luoton pääominaisuuksista. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1.11.

1. Luotonantajan nimi ja yhteystiedot. 2. Kuvaus luoton pääominaisuuksista. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1.11. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1.11.2015 1. Luotonantajan nimi ja yhteystiedot Luotonantaja: Yhteisötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköpostiosoite: Faksinumero: Internetosoite: Lainasto

Lisätiedot

Kotitalouksien asuntoluottokanta 76 miljardia euroa kesäkuun lopussa

Kotitalouksien asuntoluottokanta 76 miljardia euroa kesäkuun lopussa Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokanta 2010, 2. neljännes Kotitalouksien asuntoluottokanta 76 miljardia kesäkuun lopussa Kotitalouksien luottokanta oli vuoden 2010 toisen neljänneksen lopussa yhteensä 101

Lisätiedot

Pikavipit ja velkaantuminen

Pikavipit ja velkaantuminen Pikavipit ja velkaantuminen Mikä on pikavipin hinta? Vippi ja velka, onko syytä huoleen? Studia monetaria - yleisöluento 22.4.2008 Suomen Pankin Rahamuseo Sampo Alhonsuo Suomen Pankki Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokortit 2009 Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 7,3 miljardia euroa vuonna 2009.

Lisätiedot

Luottokanta 2015, 3. neljännes

Luottokanta 2015, 3. neljännes Rahoitus ja vakuutus 2015 Luottokanta 2015, 3. neljännes Muut rahoitus-, vakuutuslaitokset ja julkisyhteisöt Luottokanta pysyi 96 miljardissa eurossa syyskuun 2015 lopussa Kotimaisten muiden rahoitus-,

Lisätiedot

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT 1. Luotonantajan / luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Osoite Puhelinnumero Sähköpostiosoite Faksinumero Internet-osoite Lindorff

Lisätiedot

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT. 1. Luotonantajan henkilöllisyys ja yhteystiedot. 2. Kuvaus luoton pääominaisuuksista

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT. 1. Luotonantajan henkilöllisyys ja yhteystiedot. 2. Kuvaus luoton pääominaisuuksista Sivu 1 (5) VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT 1. Luotonantajan henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Osoite Internet-osoite Danske Bank Oyj Hiililaiturinkuja 2, PL 1561, 00075 DANSKE

Lisätiedot

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT 1. Luotonantajan / luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Puhelinnumero Sähköpostiosoite Faksinumero Internet-osoite Luotonvälittäjä

Lisätiedot

Luottokanta 2014, 3. neljännes

Luottokanta 2014, 3. neljännes Rahoitus ja vakuutus 2014 Luottokanta 2014, 3. neljännes Muut rahoitus-, vakuutuslaitokset ja julkisyhteisöt Luottokanta 92 miljardia euroa syyskuun 2014 lopussa Kotimaisten muiden rahoitus-, vakuutuslaitosten

Lisätiedot

Luottokanta 2014, 1. neljännes

Luottokanta 2014, 1. neljännes Rahoitus ja vakuutus 2014 Luottokanta 2014, 1. neljännes Muut rahoitus-, vakuutuslaitokset ja julkisyhteisöt Luottokanta 92 miljardia euroa maaliskuun 2014 lopussa Kotimaisten muiden rahoitus-, vakuutuslaitosten

Lisätiedot

Vanhan kansan velkaviisautta

Vanhan kansan velkaviisautta Vanhan kansan velkaviisautta Velka on veli ottaessa ja veljen poika maksaessa Ei ole rahassa, se on nahassa, joka on verassa, se on velassa Ei vatsa velkaa salli Koira velatta elää Velasta ei pääse maksamatta

Lisätiedot

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT 1. Luotonantajan / luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Puhelinnumero Sähköpostiosoite Internet-osoite Luotonvälittäjä Puhelinnumero

Lisätiedot

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2012

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2012 Rahoitus ja vakuutus 2013 Rahoitustoiminta Luottokortit 2012 Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2012 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 8,9 miljardia

Lisätiedot

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT 1. antajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot antaja Osoite Sähköpostiosoite Internet-osoite Collector Bank AB, -01 (Collector Bank) PL

Lisätiedot

Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot)

Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot) Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot) 2,5 2,5 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 Tammi Helmi Maalis Huhti

Lisätiedot

Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot

Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1. Luotonantajan nimi ja yhteystiedot Luotonantaja: Yhteisötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköpostiosoite: Faksinumero: Internet osoite: Blue Finance Oy 2431091-9

Lisätiedot

Osa I: vapaaehtoisten menettelysääntöjen täytäntöönpanoa ja seurantaa koskevat ehdot.

Osa I: vapaaehtoisten menettelysääntöjen täytäntöönpanoa ja seurantaa koskevat ehdot. EUROOPPALAINEN SOPIMUS VAPAAEHTOISISTA MENETTELYSÄÄNNÖISTÄ, JOTKA KOSKEVAT ENNEN ASUNTOLAINASOPIMUKSEN TEKEMISTÄ ANNETTAVIA TIETOJA (jäljempänä sopimus ) Jäljempänä luetellut eurooppalaiset kuluttajajärjestöt

Lisätiedot

Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016

Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016 1(9) Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016 2(9) SISÄLLYS 1 RAPORTOINTIOHJEET... 3 Tietojen toimitus... 3 Muutokset toiminnassa... 3 Lomaketietojen täyttö... 3 Muuttujakohtaiset ohjeet... 4 Yhteystiedot

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 4/2011

Määräykset ja ohjeet 4/2011 Määräykset ja ohjeet 4/2011 Asuntoluoton ennenaikaisesta takaisinmaksusta perittävän enimmäiskorvauksen laskentaan käytettävät Dnro FIVA 9/01.00/2011 Antopäivä 15.12.2011 Voimaantulopäivä 31.3.2012 FIASSIVALVOTA

Lisätiedot

Olli Mattinen 27.11.2008 Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS

Olli Mattinen 27.11.2008 Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kysely-yhteenveto 1(5) Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kotitalousluottokyselyn mukaan asuntolainat keskittyvät nuorille lapsiperheille ja osalla kotitalouksista

Lisätiedot

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT 1. Luotonantajan / luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Puhelinnumero Sähköpostiosoite Internet-osoite Stockmann Oyj Abp Aleksanterinkatu

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät EK:n Yrittäjävaltuuskunnan kokous 9.5.212 Pentti Hakkarainen johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki 1 Rahoitusmarkkinoiden tila 2 Euroopan valtioiden

Lisätiedot

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa Julkinen talous 211 Valtion takaukset 211, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 211 lopussa Valtion takauskanta oli 22,9 miljardia euroa vuoden 211 kolmannen neljänneksen lopussa.

Lisätiedot

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT (19.05.2014)

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT (19.05.2014) 1.12.2010 voimaan tullut kuluttajansuojalaki edellyttää, että asiakas saa ennen luottosopimuksen tekemistä luotosta keskeiset, sopimusta sekä kuluttajan oikeuksia koskevat tiedot Vakiomuotoiset eurooppalaiset

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009 II / 2009 PANKKIBAROMETRI II / 2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä luotonannosta ja talletuksista.

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö. KOTILO-projekti

ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö. KOTILO-projekti ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö Harkittu rahankäyttö Omasta taloudellisesta tilanteesta on tärkeää olla tietoinen. On hyvä arvioida tulot ja menot. Pienillä tuloilla selviää, kun suunnittelee

Lisätiedot

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu?

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? 1 Mistä asuntopalvelumme koostuu? Olitpa sitten hankkimassa ensimmäistä omaa kotia tai vaihtamassa nykyistä, saat meiltä juuri sinulle sopivan asuntolainan. Hoidamme

Lisätiedot

KULUTUSLUOTTOKATSAUS Marraskuu 2006

KULUTUSLUOTTOKATSAUS Marraskuu 2006 TYÖSELOSTEITA JA ESITELMIÄ 100 2006 KULUTUSLUOTTOKATSAUS Marraskuu 2006 Liisa Peura-Kapanen & Kyösti Raiskinmäki Kuluttajatutkimuskeskus Työselosteita ja esitelmiä 100/2006 Kulutusluottokatsaus. Marraskuu

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Näissä ehdoissa määritellään ne ehdot, joilla Risicum Oyj (myöhemmin luotonantaja) myöntää lainan (50 1000 ) asiakkailleen.

Näissä ehdoissa määritellään ne ehdot, joilla Risicum Oyj (myöhemmin luotonantaja) myöntää lainan (50 1000 ) asiakkailleen. 1. Yleistä Näissä ehdoissa määritellään ne ehdot, joilla Risicum Oyj (myöhemmin luotonantaja) myöntää lainan (50 1000 ) asiakkailleen. 2. Lainan myöntämisen yleiset edellytykset Luotonantaja voi myöntää

Lisätiedot

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen 10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

KATSAUS MARKKINOIDEN KULUTUSLUOTTOIHIN LIISA PEURA-KAPANEN

KATSAUS MARKKINOIDEN KULUTUSLUOTTOIHIN LIISA PEURA-KAPANEN KATSAUS MARKKINOIDEN KULUTUSLUOTTOIHIN LIISA PEURA-KAPANEN TYÖSELOSTEITA JA ESITELMIÄ 82 2004 KULUTTAJATUTKIMUSKESKUKSEN TYÖSELOSTEITA JA ESITELMIÄ 82 2004 KATSAUS MARKKINOIDEN KULUTUSLUOTTOIHIN Tekijä

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1 32. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2037(INI) 25.4.2012. Lausuntoluonnos Theodor Dumitru Stolojan (PE483.

TARKISTUKSET 1 32. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2037(INI) 25.4.2012. Lausuntoluonnos Theodor Dumitru Stolojan (PE483. EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 25.4.2012 2012/2037(INI) TARKISTUKSET 1 32 Theodor Dumitru Stolojan (PE483.752v01-00) kulutusluottodirektiivin 2008/48/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes Julkinen talous 29 Valtion takaukset 29, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 29 lopussa Valtion takauskanta oli 18,8 miljardia euroa syyskuun 29 lopussa. Uusia valtion takauksia

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION SUOSITUS. annettu 1 päivänä maaliskuuta 2001

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION SUOSITUS. annettu 1 päivänä maaliskuuta 2001 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel, 1. maaliskuuta 2001 KOM(2001) 477 lopullinen - FI KOMISSION SUOSITUS annettu 1 päivänä maaliskuuta 2001 tiedoista, jotka asuntolainojen tarjoajan on annettava kuluttajille

Lisätiedot

HE 77/2016 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 77/2016 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain muuttamisesta, asuntoomaisuuteen liittyvien kuluttajaluottojen välittäjistä ja eräiden luotonantajien ja luotonvälittäjien rekisteröinnistä sekä

Lisätiedot

LAINASTON PIKALAINAN LAINAEHDOT JA YLEISET SOPIMUSEHDOT

LAINASTON PIKALAINAN LAINAEHDOT JA YLEISET SOPIMUSEHDOT LAINASTON PIKALAINAN LAINAEHDOT JA YLEISET SOPIMUSEHDOT Voimassa 1.11.2014 alkaen Luotonantaja: Lainasto Oy, Y-tunnus: 2382033-5 Luotonsaaja: Luonnollinen ja oikeustoimikelpoinen henkilö, joka hakee luottoa

Lisätiedot

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT 1. Luotonantajan/Luotonvälittäjän nimi ja yhteystiedot Luotonantaja Puhelin Sähköposti Luotonvälittäjä Ab Compass Card Oy Ltd Nygatan 2, 22100 Mariehamn

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2015

PANKKIBAROMETRI II/2015 PANKKIBAROMETRI II/2015 15.6.2015 1 Pankkibarometri II/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

5.5.2009. Säästäminen ja luotonkäyttö

5.5.2009. Säästäminen ja luotonkäyttö ..009 Säästäminen ja luotonkäyttö Kevät 009 Toukokuu 009 Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen

Lisätiedot

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa Julkinen talous 215 Valtion takaukset 214, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 214 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 38,7 miljardia euroa vuoden 214

Lisätiedot

15.5.2008. Säästäminen ja luotonkäyttö

15.5.2008. Säästäminen ja luotonkäyttö ..00 Kevät 00 Toukokuu 00 Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit LUOTONOTTO.

Lisätiedot

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009 Pankkibarometri 3/2009 Pankkibarometri 3/2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 9 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien näkemystä

Lisätiedot

Pankkibarometri IV/2011 15.12.2011

Pankkibarometri IV/2011 15.12.2011 Pankkibarometri IV/2011 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa

Lisätiedot

21.6.2007. Kotitalouksien varat ja velat

21.6.2007. Kotitalouksien varat ja velat 21.6.27 Kevät 27 Kesäkuu 27 Sisältö Sivu 1 TULOT JA KULUTUS 1 2 KULUTTAJIEN TÄMÄNHETKINEN RAHATILANNE JA LUOTTAMUS 3 3 KOTITALOUKSIEN RAHOITUSVARALLISUUS 4 3.1 Kotitalouksien rahoitusvarallisuuden jakautuminen

Lisätiedot

Tilastotietoja pankkien maksujärjestelmistä Suomessa 2001-2010 1.4.2011

Tilastotietoja pankkien maksujärjestelmistä Suomessa 2001-2010 1.4.2011 Tilastotietoja pankkien maksujärjestelmistä Suomessa 21-21 1.4.211 TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSUJÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 21-21 MAKSUJENVÄLITYS Siirrot 1 Pankkien maksujenvälitys ja konekielisyysaste 2 Konekieliset

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2012 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2012, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 6,6 miljardia euroa vuoden 2012 toisella neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

HE 24/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan uudistettavaksi kulutusluottoja

HE 24/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan uudistettavaksi kulutusluottoja Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain muuttamisesta ja eräiden luotonantajien rekisteröinnistä sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

30.5.2007. Nuorisotutkimus

30.5.2007. Nuorisotutkimus .. Kevät 9.. Toukokuu Sisältö Sivu JOHDANTO KIINNOSTUS PANKKI- JA TALOUSASIOIHIN. Pankki- ja talousasioiden seuraamisen säännöllisyys. Pankki- ja talousasioiden tärkeys RAHANKÄYTTÖ. Rahankäyttösuunnitelmat.

Lisätiedot

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa Julkinen talous 213 Valtion takaukset 212, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 3,6 miljardia joulukuun lopussa Valtion takauskanta oli 3,6 miljardia euroa vuoden 212 lopussa. Takauskanta oli joulukuun

Lisätiedot

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT. Alkaen 2 100,00 euroa.

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT. Alkaen 2 100,00 euroa. VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT 1. Luotonantajan nimi ja yhteystiedot Luotonantaja Yhteisötunnus Osoite Puhelin Sähköposti Internet-osoite 4finance Oy 2257545-4 Mikonkatu 15 A, 00100

Lisätiedot

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Julkinen talous 2013 Valtion takaukset 2013, 4 vuosineljännes Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Valtion takauskanta oli 33,2 miljardia euroa vuoden 2013 neljännen neljänneksen lopussa

Lisätiedot

Talouskriisin syyt ja seuraukset Mitä on opittu? Asuntomarkkinat 2010 Piia-Noora Kauppi 28.1.2010

Talouskriisin syyt ja seuraukset Mitä on opittu? Asuntomarkkinat 2010 Piia-Noora Kauppi 28.1.2010 Talouskriisin syyt ja seuraukset Mitä on opittu? Asuntomarkkinat 2010 Piia-Noora Kauppi 28.1.2010 Suomi ja talouskriisi - vahvuuksia > Ei finanssikriisiä - Terveet pankit ovat kansallinen kilpailuetu -

Lisätiedot

Joukkorahoitus eli crowdfunding

Joukkorahoitus eli crowdfunding Joukkorahoitus eli crowdfunding Joukkorahoitus on vaihtoehtoinen tapa yritykselle löytää rahoitusta Ideana on esitellä yrityksen tuotteet ja palvelut suurelle joukolle ja saada heidät kiinnostuneiksi yrityksestä

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka

Julkisyhteisöjen EMU-velka Julkinen talous 2010 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2009, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka jatkoi voimakasta kasvua vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Kuluttajille myönnettäviä luottoja koskevan direktiivin muuttaminen

Kuluttajille myönnettäviä luottoja koskevan direktiivin muuttaminen EUROOPAN PARLAMENTTI OIKEUDELLISTEN JA SISÄMARKKINA-ASIOIDEN VALIOKUNTA Ohjelmaluonnos Kuluttajille myönnettäviä luottoja koskevan direktiivin muuttaminen Julkinen kuuleminen Tiistaina 29. huhtikuuta 2003,

Lisätiedot

Velkaantumistilasto 2015

Velkaantumistilasto 2015 Tulot ja kulutus 2016 Velkaantumistilasto 2015 Asuntokunnilla asuntovelkaa keskimäärin 95 740 euroa Asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 95 740 euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti vuonna 2015,

Lisätiedot

Talousosasto on 19.4.2002 mennessä pyytänyt tarjouksen 2.000.000 euron kuntatodistusohjelmasta seuraavilta rahalaitoksilta:

Talousosasto on 19.4.2002 mennessä pyytänyt tarjouksen 2.000.000 euron kuntatodistusohjelmasta seuraavilta rahalaitoksilta: Kaupunginhallitus 153 25.03.2013 Kaupunginhallitus 143 31.03.2014 Kaupunginhallitus 381 06.10.2014 Kuntatodistusohjelman käyttöönotto/ limiitin nosto 262/02.06.02/2013 7/03.034/2002 KHALL 13.05.2002 207

Lisätiedot

NORDNETIN KAUPANKÄYNTILUOTTO VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT

NORDNETIN KAUPANKÄYNTILUOTTO VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT NORDNETIN KAUPANKÄYNTILUOTTO VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT 1. Luotonantajan henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Osoite Puhelinnumero Sähköposti Faksinumero Internet-osoite

Lisätiedot

4.6.2009. Nuorten rahankäyttötutkimus

4.6.2009. Nuorten rahankäyttötutkimus .. Nuorten rahankäyttötutkimus Kevät Kesäkuu Sisältö Sivu JOHDANTO PANKKI- JA TALOUSASIOIDEN SEURAAMINEN JA TUNTEMISEN TÄRKEYS RAHANKÄYTTÖSUUNNITELMAT, KOHTEET JA ASUNNON RAHOITTAMINEN. Rahankäyttösuunnitelmat.

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2014

PANKKIBAROMETRI IV/2014 PANKKIBAROMETRI IV/2014 17.12.2014 1 Pankkibarometri IV/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

Kuluttajaoikeuden linjauksia

Kuluttajaoikeuden linjauksia Kuluttajaoikeuden linjauksia KULUTTAJALUOTTO TAVAROIDEN JA PALVELUIDEN MARKKINOINNISSA Kuluttajaluottojen markkinoinnin perussäännöt 1. Luottoa ei saa markkinoida siten, että markkinointi selvästi heikentää

Lisätiedot

4.5.2010. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat

4.5.2010. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat ..00 Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat Kevät 00 Toukokuu 00 SISÄLTÖ YHTEENVETO JOHDANTO RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE RAHANKÄYTTÖSUUNNITELMAT, -KOHTEET, ASUNNON OSTON SEKÄ

Lisätiedot

Rahoitustilastot. Vuosikatsaus 2010

Rahoitustilastot. Vuosikatsaus 2010 Rahoitustilastot Vuosikatsaus 21 Asuntolainakanta alkuperäisen maturiteetin mukaan, 31.12.21 2 18 16 1 12 1 8 6 2 % Vuotta Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Tilastoyksikkö 1.2.211 Sisällys

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN?

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN? SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN? Piia-Noora Kauppi 17.1.2013 1 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund Mitä suoraveloituksen tilalle 2 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens

Lisätiedot

TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSU- JÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 2002-2013 12.5.2014

TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSU- JÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 2002-2013 12.5.2014 TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSU- JÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 2002-2013 12.5.2014 1 TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSUJÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 2002-2013 MAKSUJENVÄLITYS 1 Maksutapahtumat pankeissa 2 Shekkimaksut 3

Lisätiedot

Ensimmäiseen omaan kotiin

Ensimmäiseen omaan kotiin Ensimmäiseen omaan kotiin Tarja Lehtonen 18.11.2014 Ensimmäiseen omaan kotiin Aihealueet Huomioitavaa ennen asunnon ostoa ASP lyhyesti Asuntolaina Korkovaihtoehdot Vakuudet OmaTakaus Vakuutukset Verotus

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2013

PANKKIBAROMETRI IV/2013 PANKKIBAROMETRI IV/2013 13.12.2013 1 Pankkibarometri IV/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot