Kulutusluottoselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kulutusluottoselvitys"

Transkriptio

1 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund

2

3 Sisältö 1. KULUTUSLUOTTO KÄSITTEENÄ 2 2. ERI KULUTUSLUOTTOMUODOT 2 3. KULUTUSLUOTTOJEN MÄÄRITTELY TILASTOISSA 3 4. KULUTUSLUOTOT LUOTONMYÖNTÄJITTÄIN 4 5. KULUTUSLUOTTOJEN MÄÄRÄN KEHITYS 6 6. KULUTUSLUOTTOJEN KUSTANNUKSET 9 7. PIENLAINAYRITYSTEN MYÖNTÄMÄT PIKALUOTOT 1 8. KULUTTAJALUOTTOJEN SÄÄNTELY JA VALVONTA KULUTUSLUOTOISSA HYVÄ HUOMIOIDA 13 antaa tietoa kulutusluottojen myöntäjistä, kulutusluottomuodoista sekä kulutusluottojen määrittelystä tilastoissa. Mukana on myös tietoa kulutusluottojen määrän kehityksestä, kustannuksista ja kulutusluottojen sääntelystä ja valvonnasta. Tämä on uusittu painos vuonna 21 tammikuussa tehdystä kulutusluottoselvityksestä. Tämän selvityksen on kirjoittanut rahoitusasiantuntija Ulla Halonen ja kuvat on tehnyt tietoasiantuntija Johanna Nieminen Finanssialan Keskusliitosta. Selvitys on Finanssialan Keskusliiton kotisivulla 1

4 1. Kulutusluotto käsitteenä Käsitteenä kulutusluotto on laaja. Kulutusluotoista puhutaan lainsäädännössä, tilastoissa ja arkikielessä useilla eri nimikkeillä. Yleisesti kulutusluotoilla tarkoitetaan suhteellisen lyhytaikaisia luottoja, jotka on tarkoitettu kulutushyödykkeiden ja palveluiden hankintojen rahoittamiseen. Kulutusluotolla voidaan rahoittaa esimerkiksi auton, kodinkoneen, matkan tai huonekalujen hankinta. Kulutusluotoilla voidaan myös rahoittaa yllättäviä tilapäisiä menoja. Kulutusluottoja myöntävät tällä hetkellä lukuisat tahot ja uusia luottomuotoja ja kulutusluoton myöntäjiä tulee markkinoille koko ajan lisää. Pankkien ohella kulutusluottoja tarjoavat rahoitusyhtiöt ja luottokorttiyhtiöt, kauppojen keskusliikkeet, yksittäiset kauppaliikkeet, matkanjärjestäjät sekä postimyyntiyritykset. Vaikka luottosopimus tehdäänkin kaupassa, niin todellisuudessa luotonmyöntäjänä on tavallisimmin pankkikonserniin kuuluva rahoitus- tai luottokorttiyhtiö. Markkinoilla on myös lukuisia lyhytaikaisia pikaluottoja tarjoavia yrityksiä. 2. Eri kulutusluottomuodot Pankkien myöntämät kulutusluotot, kertaluotot Pankit myöntävät kertaluottoina velkakirjalainoja suurempia hankintoja kuten auton, moottoripyörän tai veneen hankintaa varten tai asunnon sisustamiseen. Luotto nostetaan tällöin yleensä kertaluottona eli koko lainasumma yhdellä kertaa. Pankin kulutusluotolle vaaditaan yleensä vakuus. Jatkuvat kulutusluotot Jatkuvia kulutusluottoja ovat luotolliset tilit ja luottokorttiluotot sekä muut luotot, jotka ovat luotonottajan jatkuvasti käytettävissä ennalta sovittuun luottorajaan saakka ilman luotonantajan erillistä päätöstä. Jatkuvan luoton määritelmä sisältyy kuluttajansuojalain 7 lukuun. Kuluttajaluottoja säätelevä ja määrittelevä kuluttajansuojalain 7 luvun muutos tuli voimaan Tilastoissa jatkuvan luoton käsite pitää sisällään tili- ja korttiluotot sekä valmiusluotot ja on tällöin yhtenevä kuluttajansuojalain 7 luvun jatkuvan luoton käsitteen kanssa. ( Kuluttajansuojalain muutoksesta tarkemmin kappaleessa 8). Korttiluotot voidaan jakaa luottokortteihin ja maksuaikakortteihin. Luottokorttiluoton voi maksaa takaisin joko kertasuorituksena tai ennalta sovitun suuruisina kuukausilyhennyksinä. Korkoa maksetaan vain käytetystä luotosta. Kustannukset muodostuvat vuosimaksusta ja maksettavista korkokuluista sekä mahdollisista lyhennyskuluista. Maksuaikakortilla saa ostokseen korotonta maksuaikaa esimerkiksi seuraavan kuukauden loppuun saakka. Nykyään yhä useampaan maksuaikakorttiin on myös yhdistettävissä luottolimiitti. Osamaksuluotto Osamaksuluotto on kertaluotto eli yksittäisen tavaran hankintaan otettu luotto. Osamaksukaupan merkitys on vähentynyt ja sen käyttö on nykyään tavallisinta autokaupassa. Suurin ero tavalliseen velkakirjalainaan on se, että maksettavan esineen omistusoikeus ei siirry heti osta- 2

5 jalle. Osamaksukaupassa kaupan kohteen omistusoikeus siirtyy ostajalle vasta, kun viimeinen osamaksuerä on maksettu. Osamaksukaupan rahoituksen pohjana on kauppiaan ja hänen asiakkaansa välillä solmittu osamaksusopimus. Kauppias siirtää yleensä sopimuksen rahoitusyhtiölle ja ostaja suorittaa kauppahinnan suoraan rahoitusyhtiölle. Pikaluotot Markkinoilla on tällä hetkellä lukuisia pikaluottoja tarjoavia yrityksiä. Pikaluotoilla tarkoitetaan tyypillisesti summaltaan pieniä tai pienehköjä, tavallisimmin alle kolmen kuukauden pituisia kulutusluottoja, joita tarjotaan matkapuhelimen välityksellä tai internetissä ja joiden saamiseksi ei edellytetä vakuuksia. Pikaluotoissa laina-ajat vaihtelevat viikosta muutamaan kuukauteen ja lainasummat ovat tavallisimmin sadasta kahteensataan euroon ja ne maksetaan takaisin yleisimmin yhdessä erässä. Lisäksi lainoilla ei ole yleensä varsinaista nimelliskorkoa, vaan kaikki lainan kustannukset syntyvät muista kuluista, kuten toimitus- ja käsittelykuluista sekä palveluja tekstiviestimaksuista. Luotoista perittävät kustannukset suhteessa lainamäärään ovat korkeat. 3. Kulutusluottojen määrittely tilastoissa Luottokantatilastoinnin muutoksen yhteydessä luottokantatilaston sisältöä ja tiedonkeruuta on uudistettu vuoden 21 kesäkuusta alkaen. Luottolaitosten eli talletuspankkien ja luottoyhteisöjen luottokantatiedot saadaan Suomen Pankin rahalaitostilastoista. Suomen Pankin rahalaitostilastoissa kotitalouksien kulutusluottokanta sisältää rahalaitosten myöntämät euromääräiset kulutusluotot sekä kotitalouksille että kotitalouksia palveleville voittoa tavoittelemattomille yhteisöille. Tämä perustuu Euroopan keskuspankin määrittelemään tiedonkeruuseen, jolloin euroalueen maissa tiedot julkaistaan samalla tavalla. Kulutusluottokantaa kuvaavissa luvuissa ovat mukana talletuspankkien ja luottoyhteisöjen (rahoitusyhtiöt ja luottokorttiyhtiöt) myöntämät velkakirjalainat, osamaksuluotot sekä tili- ja korttiluotot. Suomen Pankin luottokannassa on erityyppisten kulutusluottojen määriä koskevat tiedot laskettu yhteen. Tili- ja korttiluottojen määritelmä laajentui kattamaan myös valmiusluotot eli muut jatkuvat luotot, jotka ovat luotonottajan jatkuvasti käytettävissä ennalta sovittuun luottorajaan saakka ilman luotonantajan erillistä päätöstä. Määritelmä on tällöin yhtenevä kuluttajansuojalain 7 luvun jatkuvan luoton käsitteen kanssa. Sen sijaan uusista myönnetyistä kulutusluotoista on Suomen Pankin rahalaitostilastoista saatavissa erikseen tieto sekä myönnetyistä tili- ja korttiluotoista että muista kulutusluotoista. Tällöin tili- ja korttiluotoissa ovat mukana luottolaitosten eli talletuspankkien sekä rahoitus ja luottokorttiyhtiöiden tililuotot ja luottokorttiluotot. Muissa kulutusluotoissa ovat mukana talletuspankkien ja luottoyhteisöjen myöntämät velkakirjalainat ja osamaksuluotot. Lisäksi tilastossa on erikseen pelkästään talletuspankkien myöntämien uusien kulutusluottojen määrä. Tilastokeskus julkaisee edelleen myös luottokantatilastoa. Tilastokeskuksen luottokanta eroaa Suomen Pankin tilastoista siten, että se kattaa myös muut luotonantajasektorit kuin luottolaitokset. Tilastokeskuksen kulutusluottoja kuvaavassa tilastossa on mukana myös postimyyntiyritykset. Samoin Tilastokeskuksen luottokantatilastosta on saatavissa myös tietoa kulutusluottokannasta luotonantajasektoreittain. Mukana on erikseen tietoa talletuspankkien, muiden 3

6 rahoitusta välittävien rahalaitosten kuten pankkien rahoitusyhtiöiden tililuotoista ja luottokorttiluotoista, Eurocardin, Diners Clubin sekä Luottokunnan myöntämistä luottokorttiluotoista. Eriteltynä ovat myös tiedot muiden rahoituslaitosten myöntämistä kulutusluotoista, jossa ovat autoliikkeiden osamaksuluotot sekä postimyyntiyritysten kulutusluotot. Pelkät maksuaikakortit eivät ole mukana Suomen Pankin eivätkä Tilastokeskuksen kulutusluottoja kuvaavissa tilastoissa. Tilastokeskuksen kotitalouksien kulutusluottokantaa kuvaavissa aikasarjoista on saatavissa myös tieto, jossa mukana ovat kotitaloudet ilman kotitalouksia palvelevia voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä. Tilastokeskus tilastoi edelleen tietoja pienlainayritysten myöntämistä pikaluotoista. Vertailutietoa tästä on saatavissa vuoden 28 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien. Tiedonkeruu sisältää vuoden kunkin neljänneksen aikana myönnetyt uudet luotot, niihin kohdistuneet kulut, keskimääräisen takaisinmaksuajan sekä kunkin neljänneksen lopun luottokantatiedon. Tiedot on kerätty pikalainayrityksiltä. Vuoden 21 toisella neljänneksellä tilastoituja yrityksiä oli 65 kappaletta. Finanssialan Keskusliiton Pankkien maksujärjestelmät -tilastoissa on tietoa esimerkiksi erityyppisten korttien kappalemääristä, käyttökerroista ja korttiostosten määrästä. 4. Kulutusluotot luotonmyöntäjittäin Talletuspankkien merkitys kulutusluottojen myöntäjinä väheni rahoitusmarkkinoiden vapautumisen jälkeen 198-luvulla, jolloin markkinoille tuli uusia luotonantajia ja rahoituksen välittäjiä, kuten rahoitus- ja luottokorttiyhtiöitä ja muita rahoituslaitoksia. Kotitalouksien *) kulutusluottokannan jakauma luotonantajaryhmittäin mrd. euroa ,1,1,3 2,6 4,4,1 1,1 3,2 1,7 1, 1,1 1, 3,4 3,2 5,8 6,3 11,7 1,2 3,5 7, 13,4 13,7 13,7 1,3 1,3 1,1 3,4 3,3 3,1 8,7 9,1 9,4 Muut rahoituslaitokset (mm. postimyyntiyritysten luotot ja autoliikkeiden osamaksurahoitus) Rahoitusyhtiöt ja luottokorttiyhtiöt Talletuspankit Lähde: Tilastokeskus, luottokantatilasto *) pl. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 4

7 Kun vielä 25 vuotta sitten lähes 9 prosenttia kotitalouksien kulutusluotoista oli talletuspankkien myöntämiä, oli osuus vuoden 21 syyskuun lopussa noin 69 prosenttia. Täten pitkällä aikavälillä 198-luvun puolivälin jälkeen rahoitus- ja luottokorttiyhtiöiden ja muiden luotonmyöntäjien kuten postimyyntiyritysten ja autoliikkeiden osamaksurahoituksen osuus on kasvanut, kun taas talletuspankkien myöntämien kulutusluottojen osuus on laskenut. Sen sijaan vuonna 28 pankkien myöntämien kulutusluottojen osuus lähti kasvuun ja vuoden 21 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana talletuspankkien myöntämien kulutusluottojen osuus on edelleen jonkin verran kasvanut. Kun vuonna 28 talletuspankkien osuus oli 65 prosenttia, oli osuus vastaavasti vuonna 21 syyskuun lopussa 69 prosentissa. Kotitalouksien *) kulutusluottokannan jakauma luotonantajaryhmittäin 1 % 9 % 8 % 3,1 mrd. 4,4 mrd. 1, mrd. 1,7 mrd. 11,7 mrd. 13,4 mrd. 13,7 mrd. 13,7 mrd. Muut rahoituslaitokset (mm. postimyyntiyritysten luotot ja autoliikkeiden osamaksurahoitus) 7 % 6 % 5 % Rahoitusyhtiöt ja luottokorttiyhtiöt 4 % 3 % 2 % 1 % Talletuspankit % Lähde: Tilastokeskus, luottokantatilasto *) pl. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 5

8 5. Kulutusluottojen määrän kehitys Rahalaitosten kulutusluottokanta on kasvanut vuoden 29 lokakuusta vuoden 21 lokakuuhun 1,1 prosenttia. Kannan kasvu on ollut jonkin verran hitaampaa kuin viime vuonna, jolloin kasvu oli vastaavana ajanjaksona runsaat runsaat 4 prosenttia. Vuosina 28 ja 27 kannan kasvu vastaavina ajanjaksoina oli vielä 9 prosenttia. Vuoden 21 lokakuun lopussa rahalaitosten kulutusluottokanta oli 12,5 miljardia euroa. Kulutusluottokanta on kasvanut vuoden sisällä asuntoluottokantaa hitaammin, sillä lokakuusta 29 vuoden 21 lokakuuhun asuntoluottokanta kasvoi 6,9 prosenttia. Suomen rahalaitosten myöntämät kulutusluotot kotitalouksille *) 14 mrd. euroa Lähde: Suomen Pankki *) ml. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Uusien kulutusluottoja nostettiin (pl. tili- ja korttiluotot) kuukausittain vielä vuoden 21 alkupuolella vähemmän kuin edellisen vuoden alkupuolella mutta alkukesästä lähtien uusien kulutusluottoja on nostettu enemmän verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuosi sitten. Uusia kulutusluottoja nostettiin tämän vuoden lokakuussa 35 miljoonaa euroa, kun vastaava määrä viime vuoden lokakuussa oli 257 miljoonaa euroa. Uusia kulutusluottoja (pl. tililuotot) otetaan yleensä keväällä ja alkusyksystä keskimääräistä enemmän, kun taas loppuvuonna niiden ottaminen vähenee. Sen sijaan tili-ja luottokorttiluottojen ottaminen painottuu hieman enemmän kesäkuukausille eli loma-aikaan ja joulun alusaikaan. Tili- ja korttiluottojen määrät ja korot eivät ole täysin vertailukelpoisia kesäkuusta 21 lähtien verrattuna aiempiin lukuihin. Muutoksia ovat aiheuttaneet Suomen Pankin tilastoissa tili- ja korttiluottojen määritelmän laajentuminen kattamaan myös valmiusluotot sekä tarkkojen tietojen kerääminen kaikilta rahalaitoksilta. 6

9 Pitkällä aikajänteellä eli viiden vuoden kuluessa on kulutusluottojen osuus kotitalouksien koko luottokannasta laskenut. Laskua on ollut 13,7 prosentista 12, prosenttiin. Sen sijaan asuntoluottojen osuus kotitalouksien luottokannasta on vastaavana ajanjaksona noussut 7,4 prosentista 73,6 prosenttiin. Opintolainojen osuus on supistunut vajaaseen kahteen prosenttiin. Myös vuoden sisällä kulutusluottojen osuus kotitalouksien luottokannasta on edelleen hieman laskenut ja asuntoluottojen noussut Suomen rahalaitosten myöntämät uudet kulutusluotot kotitalouksille *) (pl. tili- ja korttiluotot) milj. euroa % Lähde: Suomen Pankki Uudet kulutusluotot (vasen asteikko) Uusien kulutusluottojen keskikorko *) ml. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Suomen rahalaitosten myöntämät uudet tili- ja korttiluotot kotitalouksille *) milj. euroa % Uudet tili- ja korttiluotot (vasen asteikko) Uusien tili- ja kulutusluottojen keskikorko *) ml. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Lähde: Suomen Pankki Rahalaitosten tiedonkeruu muuttui kesäkuusta 21 lähtien, mistä syystä julkaistut luvut eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia aikaisempien havaintojen kanssa. Muutoksia aiheuttivat tilastomääritelmien muutokset (kortti- ja tililuottojen määritelmän laajentuminen kattamaan myös valmiusluottolimiitit) sekä tarkkojen tietojen kerääminen kaikilta rahalaitoksilta. 7

10 Suomen rahalaitosten myöntämien kotitalousluottojen jakauma *) Yhteensä 67,5 mrd. euroa Yhteensä 13,3 mrd. euroa Opintolainat 2,1 % Kulutus-luotot 13,6 % Muut lainat 14, % Opintolainat 1,4 % Kulutusluotot 12,1 % Muut lainat 12,9 % Asuntolainat 7,4 % Asuntolainat 73,6 % Lähde: Suomen Pankki *) ml. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Finanssialan Keskusliiton toukokuussa 21 julkistetun säästämistä ja luotonkäyttöä selvittävän kyselytutkimuksen mukaan 3 prosentilla vuotiaista suomalaisista on kulutusluottoa. Väestöön suhteutettuna tämä merkitsee, että noin 1,2 miljoonalla kyseiseen ikäryhmään kuuluvalla suomalaisella on kulutusluottoa. Vastaavasti vuosi sitten kulutusluottoa oli 28 prosentilla vastaajista. Kulutusluotoista tavallisin luottomuoto on pankista otettu kulutusluotto ja pankista kulutusluottoa ottaneiden osuus on pysynyt suunnilleen samalla tasolla kuin vuosi sitten ja on nyt 16 prosenttia. Tutkimuksen mukaan suurimmalla osalla eli runsaalla joka toisella on vain yksi kulutusluotto. Kulutusluottotilanne "Onko teillä tällä hetkellä jotain kulutusluottoa?" 4 % vastaajista Lähde: FK: Säästäminen-, luotonkäyttö- ja maksutavat, haastattelututkimus, 21 8

11 6. Kulutusluottojen kustannukset Erityyppisten kulutusluottojen kustannuksissa on huomattavia eroja. Edullisimman kulutusluoton saa pankista vakuudellisena luottona. Yleisen korkotason muutoksista johtuen rahalaitosten uusien kulutusluottosopimusten (pl. tili- ja korttiluotot) korot lähtivät vuoden 28 marraskuussa laskuun ja ovat jatkaneet laskuaan tämän vuoden kesäkuuhun saakka, jolloin ne lähtivät hienoiseen nousuun. Vuoden 21 lokakuussa uusien kulutusluottosopimusten korko oli keskimäärin 3,7 prosenttia, kun se vastaavasti lokakuussa 29 oli 3,41 prosenttia. Korkeimmillaan uusien kulutusluottojen keskikorko oli kaksi vuotta sitten lokakuussa, jolloin se oli keskimäärin 6,27 prosenttia. Vertailun vuoksi uusissa asuntolainoissa keskikorko oli tällöin lokuussa kaksi vuotta sitten korkeimmillaan ollessaan 5,7 prosenttia ja oli nyt lokakuussa 2,45 prosenttia. Rahalaitosten myöntämien tili- ja luottokorttiluottojen korot lähtivät vuoden 28 marraskuussa laskuun ja ovat pysyneet edelleen alhaalla. Tili- ja korttiluottojen korot ovat pankkien myöntämiä vakuudellisia kulutusluottoja merkittävästi korkeammat. Uusien myönnettyjen tili- ja korttiluottojen keskikorko oli vuoden 21 lokakuussa 7,6 prosenttia. Korkeimmillaan korkotaso oli kaksi vuotta sitten eli lokakuussa 28 ollen 12,46 prosenttia. 14 % Suomen rahalaitosten myöntämien uusien kulutus- ja tililuottojen keskikorot *) Uusien kulutusluottojen keskikorko, % Uusien tililuottojen keskikorko, % Lähde: Suomen Pankki *) ml. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Suomen Rahatiedon julkaiseman selvityksen ja internetissä olevien tietojen perusteella vakuudettomien tili- ja luottokorttiluottojen vuosikorot vaihtelevat tällä hetkellä keskimäärin kuudesta prosentista 14 prosenttiin ja osamaksuluottojen keskimäärin 2 prosentista 5 prosenttiin. Näitä kalliimpia ovat postimyyntiyritysten tililuotot, joissa korot vaihtelevat 2 prosentista runsaaseen 3 prosenttiin. Pikaluottojen todelliset vuosikorot nousevat usein useisiin satoihin prosentteihin. 9

12 7. Pienlainayritysten myöntämät pikaluotot Myönnettyjen pikaluottojen määristä on tilastotietoa vuoden 28 alusta lähtien. Tilastokeskuksen luottokantatilaston mukaan vuoden 21 kolmannella neljänneksellä uusia pikaluottoja myönnettiin 61 miljoonalla eurolla, yhteensä lähes 295 kappaletta, kun vastaavalla ajanjaksolla vuosi sitten määrä oli 54 miljoonaa euroa, yhteensä vajaat 276 kappaletta. Kuitenkin edelliseen neljännekseen verrattuna vuonna 21 euromääräinen volyymi ja kappalemääräinen volyymi laskivat. Keskimääräinen pikaluotto oli vuoden 21 kolmannella neljänneksellä suuruudeltaan 27 euroa ja sen takaisinmaksuaika 3 päivää. Luvut ovat vuoden takaisella tasolla. 7 1 euroa Pikaluottokanta ja uudet myönnetyt pikaluotot Q1/28 Q2/28 Q3/28 Q4/28 Q1/29 Q2/29 Q3/29 Q4/29 Q1/21 Q2/21 Q3/21 Pikaluottokanta neljänneksen lopussa Uudet myönnetyt pikaluotot Uusiin pikaluottoihin kohdistuneet kulut Lähde: Tilastokeskus, luottokanta 35 kpl Uusien pikaluottojen kappalemäärä Q1/28 Q2/28 Q3/28 Q4/28 Q1/29 Q2/29 Q3/29 Q4/29 Q1/21 Q2/21 Q3/21 Lähde: Tilastokeskus, luottokanta 1

13 Pikaluotonottajat maksoivat vuoden 21 kolmannen vuosineljänneksen aikana ottamistaan lainoista erilaisia kuluja yhteensä runsaat 15 miljoonaa euroa. Pikaluottoon kohdistuvat kulut olivat siten keskimäärin 25 prosenttia myönnetystä lainapääomasta. Pikaluottotoimialan yhteenlaskettu luottokanta oli kolmannen vuosineljänneksen lopussa 5 miljoonaa euroa, kun kanta vuotta aiemmin oli 42 miljoonaa euroa. Vuoden 21 kolmannella neljänneksellä tilastoituja yrityksiä oli 65 kappaletta eli saman verran kuin edellisellä neljänneksellä. 8. Kuluttajaluottojen sääntely ja valvonta Kuluttajaluotoista säädetään kuluttajansuojalaissa. Kuluttajansuojalain 7 luvun muutokset tulivat voimaan Uudistuksilla on ollut tarkoitus panna yhtäältä täytäntöön EU:n uusi kulutusluottodirektiivi ja toisaalta tehdä lainsäädäntöön kansallisten luottomarkkinoiden kehittymisen johdosta tarpeellisia muutoksia. Laki sääntelee kaikkia elinkeinoharjoittajien kuluttajille tarjoamia luottoja. Laki sisältää muun muassa säännöksen todellisen vuosikoron ilmoittamisesta markkinoinnissa. Keskeiset muutokset ovat: Kulutusluoton käsite on laissa korvattu käsitteellä kuluttajaluotto, koska Suomessa kulutusluottoja koskeva sääntely ulottuu myös asuntoluottoihin. Lisäksi tililuotto on korvattu käsitteellä jatkuva luotto. Kuluttajaluottoja koskevan lainsäädännön soveltamisala on Suomessa laaja. Toisin kuin direktiivin säännökset, se kattaa myös esimerkiksi asuntolainat ja alle 2 euron luotot. Asuntolainat on kuitenkin rajattu eräiden direktiivin vaatimusten kuten peruuttamisoikeuden ja ennenaikaisen takaisinmaksun ulkopuolelle. Samoin asuntolainoissa kiinteistön vakuutuksia ei lasketa todellisen vuosikoron kustannuksiin mukaan. Muutoksen myötä luotonantajan on annettava kuluttajalle itseään, tarjottua luottoa sekä kuluttajan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat tiedot vakiomuotoisella lomakkeella ennen luottosopimuksen tekemistä. Tämän tarkoituksena on parantaa kuluttajan mahdollisuutta vertailla eri luotonantajien tarjoamia luottoja keskenään. Luotonantajalla on myös velvollisuus ennen luoton myöntämistä arvioida kuluttajan luottokelpoisuus, esimerkiksi tarkistamalla, onko tällä maksuhäiriömerkintöjä. Lakiin on otettu hyvää luotonantotapaa koskevat säännökset. Luotonantajan tulee toimia vastuullisesti ja avoimesti sekä kuluttajan etu huomioon ottaen niin luottoa markkinoitaessa, luottosopimusta tehtäessä kuin mahdollisia ongelmia selvitettäessä. Samoin kuluttajaluottoja saa jatkossa tarjota vain luotonantajarekisteriin merkitty luotonantaja. Uuden rekisteröintivelvoitteen piiriin kuuluvat muutoksen jälkeen muun muassa pikaluottoyritykset, rahoitusyhtiöt sekä postimyyntiyritysten ja verkkokauppojen yhteydessä toimivat luotonantajat. Sen sijaan rekisteröintivelvoite ei 11

14 koske luottolaitoksia eikä muita sellaisia luotonantajia, joilta jo nykyisin edellytetään toimilupaa tai rekisteröintiä, eikä myöskään yrityksiä, jotka tarjoavat luottoja vain myymiensä tuotteiden ostamista varten. Joitakin muutoksia laki tuo myös todellisen vuosikoron laskentatapaan, luottosopimuksen peruuttamiseen ja luoton ennenaikaista takaisinmaksua koskeviin säännöksiin. Voimassa olevasta lainsäädännöstä poiketen kuluttaja voi peruuttaa luottosopimuksen myös silloin, kun luotto on otettu konttorista. Aiemmin peruuttamisoikeus on koskenut vain koti- ja etämyyntiä. Pikaluottojen osalta lainuudistus on jatkoa 1. helmikuuta 21 voimaan tulleille pikaluottoja koskevien säännösten tiukennuksille, jolloin keskeiset muutokset olivat: Pikaluottoja ja muita pieniä ja lyhytaikaisia luottoja markkinoitaessa on ilmoitettava luoton todellinen vuosikorko. Tarkoituksena on ollut parantaa kuluttajien mahdollisuuksia saada asianmukaista tietoa pikaluottojen ja muiden lyhytaikaisten luottojen hinnasta sekä verrata näiden luottojen hintaa muiden luottojen hintaan. Luotonantajalle tuli velvollisuus todentaa ensi kertaa lainaa hakevan henkilöllisyys huolellisesti esimerkiksi verkkopankkitunnuksen avulla. Säännökset koskevat muita kuluttajille tarjottavia rahaluottoja kuin tavaran tai palvelun tilaamiseen liittyviä kertaluottoja. Myös harkitsematonta luotonottoa öisin on rajoitettu. Jos kulutusluotto haetaan ja myönnetään kello 23:n ja 7:n välisenä aikana, kuluttaja ei saa varoja käyttöönsä ennen kello seitsemää. Aikarajoitus ei koske luotolla ostamista verkkokaupassa tai tililuoton luottorajan nostamista. Luotonantajan oikeutta periä lakisääteistä viivästyskorkoa korkeampaa korkoa on rajoitettu. Tämä koskee kaikkia kulutusluottoja. Jos luoton alkuperäinen korko on viivästyskorkoa korkeampi, tämän korkeamman koron perimistä saa jatkaa enintään puoli vuotta velan erääntymisestä. Kulutusluottojen valvonta Tällä hetkellä kuluttajaviranomaiset valvovat kulutusluottoja koskevan markkinoinnin laillisuuden toteutumista muun muassa erilaisilla valvontakampanjoilla (Kuluttajaviraston tiedotteet). Kuluttajansuojalain mukaan lainakustannusten vertailua varten on luotontarjoajien ilmoitettava markkinoinnissaan todellinen vuosikorko, joka sisältää koron lisäksi muut luotonmyöntäjän perimät maksut kuten järjestelypalkkiot, toimitusmaksut ja lyhennysten yhteydessä perittävät maksut. Todellisen vuosikoron on oltava näkyvissä myös lainatarjouksissa. 12

15 Kuluttajaviranomaisten ohella Finanssivalvonnan tehtävänä on valvoa pankkien ja muiden rahoitusmarkkinoilla toimivien yhteisöjen toimintaa. Finanssivalvonnan valvonnan alaisia ovat talletuspankit, luottolaitostoimiluvan omaavat rahoitusyhtiöt, Eurocard, Diners club sekä Luottokunta. Sen sijaan postimyyntiyritykset ja pikaluottoja tarjoavat yritykset eivät kuulu Finanssivalvonnan valvonnan alaisuuteen. 9. Kulutusluotoissa hyvä huomioida Kotitaloudelle kulutusluotot voivat tarjota joustavan mahdollisuuden menojen tasaamiseen pidemmälle ajalle. Kulutusluottomarkkinoille tulleiden uusien toimijoiden ja luottovaihtoehtojen lisääntymisen myötä kokonaisnäkemyksen saaminen erilaisista luottovaihtoehdoista ja niiden kustannuksista voi kuitenkin olla luotonottoa harkitsevalle vaikeaa. Kuluttajan on luotonottoa miettiessään erityisen tärkeää vertailla tarjolla olevia vaihtoehtoja ja niiden kokonaiskustannuksia, sillä kustannukset voivat vaihdella merkittävästi luottomuodoittain. Todellinen vuosikorko tarjoaa lähtökohdan kulutusluottojen vertailuun ja luottokustannusten arviointiin. Myös joulukuun alussa voimaan tullut kuluttajaluottosääntely helpottaa kuluttaja-asiakasta tekemään vertailuja eri palveluntarjoajien välillä, sillä luotonantajien on annettava luottoa koskevat tiedot ennen luottosopimuksen tekoa vakiomuotoisella lomakkeella. Erityisesti lyhytaikaisissa ja pienissä luotoissa muut luottokustannukset ovat korkoon verrattuna merkityksellisiä ja nostavat todellista vuosikorkoa. Näistä sivukuluista voi muodostua vuoden aikana huomattava menoerä, etenkin jos kulutusluottoja on useita. Monet eri paikoista otetut kulutusluotot vaikeuttavat usein omien raha-asioiden hallintaa. Useiden kulutusluottojen yhdistäminen, mikäli mahdollista, yhdeksi luotoksi onkin usein järkevä ratkaisu, jolloin on helpompaa hallita omaa taloutta. Tällöin myös lainanhoitokulut pienenevät, koska luotonottaja maksaa ainoastaan yhdestä luotosta aiheutuvat kulut. Uudesta maksujärjestelystä, kuten lainojen yhdistämisestä, täytyy neuvotella aina luotonmyöntäjien kanssa. Samoin tilanteissa, joissa luotonottajalla on vaikeuksia selvitä luoton takaisinmaksusta, on luotonottajan syytä ottaa hyvissä ajoin yhteyttä luotonmyöntäjään ja neuvotella lainaan liittyvästä uudesta maksuaikataulusta. 13

16 FK Finanssialan Keskusliitto Bulevardi Helsinki Faksi

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa 2.11.29 Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Finanssisektorin puheenvuoro: Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksesta

Lisätiedot

Hyödykesidonnainen kertaluotto 1 000,00 EUR

Hyödykesidonnainen kertaluotto 1 000,00 EUR VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT 1. Luotonantajan / luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Puhelinnumero Sähköpostiosoite Internet-osoite Luotonvälittäjä Puhelinnumero

Lisätiedot

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokortit 2009 Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 7,3 miljardia euroa vuonna 2009.

Lisätiedot

1. Luotonantajan nimi ja yhteystiedot. 2. Kuvaus luoton pääominaisuuksista. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1.11.

1. Luotonantajan nimi ja yhteystiedot. 2. Kuvaus luoton pääominaisuuksista. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1.11. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1.11.2015 1. Luotonantajan nimi ja yhteystiedot Luotonantaja: Yhteisötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköpostiosoite: Faksinumero: Internetosoite: Lainasto

Lisätiedot

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT 1. Luotonantajan / luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Osoite Puhelinnumero Sähköpostiosoite Internet osoite Luotonvälittäjä

Lisätiedot

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT 1. Luotonantajan / luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Osoite Puhelinnumero Sähköpostiosoite Internet osoite Luotonvälittäjä

Lisätiedot

Kotitalouksien asuntoluottokanta 76 miljardia euroa kesäkuun lopussa

Kotitalouksien asuntoluottokanta 76 miljardia euroa kesäkuun lopussa Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokanta 2010, 2. neljännes Kotitalouksien asuntoluottokanta 76 miljardia kesäkuun lopussa Kotitalouksien luottokanta oli vuoden 2010 toisen neljänneksen lopussa yhteensä 101

Lisätiedot

1. Luotonantajan nimi ja yhteystiedot. 2. Kuvaus luoton pääominaisuuksista. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot

1. Luotonantajan nimi ja yhteystiedot. 2. Kuvaus luoton pääominaisuuksista. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1. Luotonantajan nimi ja yhteystiedot Luotonantaja: Yhteisötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköpostiosoite: Faksinumero: Internetosoite: Lainasto Oy 2382033-5

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes Julkinen talous 29 Valtion takaukset 29, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 29 lopussa Valtion takauskanta oli 18,8 miljardia euroa syyskuun 29 lopussa. Uusia valtion takauksia

Lisätiedot

Lainat, vipit ja rahapelit

Lainat, vipit ja rahapelit Lainat, vipit ja rahapelit 21.9.2012 1 1. Mikä on rahapelaamisen ikäraja? 2. Minkä ikäisenä saa itse avata pankkitilin ja käyttää sitä? 3. Minkä ikäisenä saa ottaa pikavipin? 21.9.2012 2 15-vuotiaan oikeudet

Lisätiedot

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu?

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? 1 Mistä asuntopalvelumme koostuu? Olitpa sitten hankkimassa ensimmäistä omaa kotia tai vaihtamassa nykyistä, saat meiltä juuri sinulle sopivan asuntolainan. Hoidamme

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus

Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus 9 2012 Suomen Pankki Tilastoyksikkö 5.9.2012 Kuukausijulkaisu ISSN 1795 7583, verkkojulkaisu Sisällys 1. Korot 1.1 Eurojärjestelmän ohjauskorot 3 1.2 Euriborkorot ja Suomen

Lisätiedot

Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016

Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016 1(9) Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016 2(9) SISÄLLYS 1 RAPORTOINTIOHJEET... 3 Tietojen toimitus... 3 Muutokset toiminnassa... 3 Lomaketietojen täyttö... 3 Muuttujakohtaiset ohjeet... 4 Yhteystiedot

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Julkinen talous 2013 Valtion takaukset 2013, 4 vuosineljännes Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Valtion takauskanta oli 33,2 miljardia euroa vuoden 2013 neljännen neljänneksen lopussa

Lisätiedot

Näissä ehdoissa määritellään ne ehdot, joilla Risicum Oyj (myöhemmin luotonantaja) myöntää lainan (50 1000 ) asiakkailleen.

Näissä ehdoissa määritellään ne ehdot, joilla Risicum Oyj (myöhemmin luotonantaja) myöntää lainan (50 1000 ) asiakkailleen. 1. Yleistä Näissä ehdoissa määritellään ne ehdot, joilla Risicum Oyj (myöhemmin luotonantaja) myöntää lainan (50 1000 ) asiakkailleen. 2. Lainan myöntämisen yleiset edellytykset Luotonantaja voi myöntää

Lisätiedot

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen 10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa Julkinen talous 213 Valtion takaukset 212, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 3,6 miljardia joulukuun lopussa Valtion takauskanta oli 3,6 miljardia euroa vuoden 212 lopussa. Takauskanta oli joulukuun

Lisätiedot

Hyödykesidonnainen kertaluotto

Hyödykesidonnainen kertaluotto Luotonantaja Osoite Puhelinnumero Sähköpostiosoite Internet-osoite Luotonvälittäjä Osoite Puhelinnumero Sähköpostiosoite Internet-osoite Lindorff Invest Oy Joukahaisenkatu 6, 20520 TURKU 02 2700 550 eramaksu@lindorff.fi

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa Julkinen talous 2017 Valtion takaukset 2016, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 45,3 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 25. heinäkuuta 2011 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Kom:n

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 44,7 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Nuoret ja raha. Miten tieto oman talouden hallinnasta kohtaisi sitä tarvitsevat

Nuoret ja raha. Miten tieto oman talouden hallinnasta kohtaisi sitä tarvitsevat Nuoret ja raha Miten tieto oman talouden hallinnasta kohtaisi sitä tarvitsevat Nuoret ja raha arjen näkökulmasta Finanssialan Keskusliitto ja mitä varten Miten nuoret suunnittelevat rahankäyttöään Raha-asioiden

Lisätiedot

Joulukauppa Jaana Kurjenoja

Joulukauppa Jaana Kurjenoja Joulukauppa 2016 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2016. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Tilastotietoja pankkien maksujärjestelmistä Suomessa 2001-2010 1.4.2011

Tilastotietoja pankkien maksujärjestelmistä Suomessa 2001-2010 1.4.2011 Tilastotietoja pankkien maksujärjestelmistä Suomessa 21-21 1.4.211 TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSUJÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 21-21 MAKSUJENVÄLITYS Siirrot 1 Pankkien maksujenvälitys ja konekielisyysaste 2 Konekieliset

Lisätiedot

Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 1. vuosineljännes Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 43,8 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus

Asuntomarkkinakatsaus Asuntomarkkinakatsaus Asuntomarkkinakatsaus Asuntojen hinnoista ja varsinkin niiden nousemisesta keskustellaan Suomessa ajoittain vilkkaasti. Asuntojen tilastohintojen nousu herättää välillä epäluuloa

Lisätiedot

HE 77/2016 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 77/2016 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain muuttamisesta, asuntoomaisuuteen liittyvien kuluttajaluottojen välittäjistä ja eräiden luotonantajien ja luotonvälittäjien rekisteröinnistä sekä

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2016

PANKKIBAROMETRI III/2016 PANKKIBAROMETRI III/2016 27.9.2016 1 Pankkibarometri III/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2011, 1 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2016

PANKKIBAROMETRI II/2016 PANKKIBAROMETRI II/2016 28.6.2016 1 Pankkibarometri II/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

LAINASTON PIKALAINAN LAINAEHDOT JA YLEISET SOPIMUSEHDOT

LAINASTON PIKALAINAN LAINAEHDOT JA YLEISET SOPIMUSEHDOT LAINASTON PIKALAINAN LAINAEHDOT JA YLEISET SOPIMUSEHDOT Voimassa 1.11.2014 alkaen Luotonantaja: Lainasto Oy, Y-tunnus: 2382033-5 Luotonsaaja: Luonnollinen ja oikeustoimikelpoinen henkilö, joka hakee luottoa

Lisätiedot

Velkaantumistilasto 2015

Velkaantumistilasto 2015 Tulot ja kulutus 2016 Velkaantumistilasto 2015 Asuntokunnilla asuntovelkaa keskimäärin 95 740 euroa Asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 95 740 euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti vuonna 2015,

Lisätiedot

1 (5) Suomen Hypoteekkiyhdistyksen kuluttajille tarjoamat luotot

1 (5) Suomen Hypoteekkiyhdistyksen kuluttajille tarjoamat luotot 1 (5) Hypoteekkiyhdistyksen kuluttajille tarjoamat luotot Tämä esite sisältää yleistiedot Hypoteekkiyhdistyksen (jäljempänä Hypo) kuluttajille tarjoamista luotoista 1.1.2017 alkaen. Joistain näissä yleistiedoissa

Lisätiedot

1992 vp - HE 48 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 48 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1992 vp - HE 48 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi leimaverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan leimaverolaista kumottaviksi sähkölaitoskiinteistön rekisteröimisestä

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1). Sampo Asuntoluottopankki Oyj 7.8.2007 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2008 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2008 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

Yrityssaneeraukset 2009

Yrityssaneeraukset 2009 Oikeus 2010 Yrityssaneeraukset 2009 Vuoden 2009 aikana loppuun käsitellyt yrityssaneerausasiat Vuoden 2009 aikana käsiteltiin käräjäoikeuksissa loppuun 463 yrityssaneerausasiaa. Määrä on lähes kolmanneksen

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2016

PANKKIBAROMETRI I/2016 PANKKIBAROMETRI I/2016 18.3.2016 1 Pankkibarometri I/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Päivi Heikkinen 8.1.2016. Julkinen

Päivi Heikkinen 8.1.2016. Julkinen Muistio 1 (5) Käteistä kaupan kassalta - yleinen palvelukuvaus 1 Käteisen saatavuus Suomessa 2 Käteistä kaupan kassalta Käteisen jakelukanavista merkittävin on Otto.-automaattiverkko, jonka kautta jaetaan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

PINS MasterCard -koulutusmateriaali. Vain myyjän käyttöön

PINS MasterCard -koulutusmateriaali. Vain myyjän käyttöön PINS MasterCard -koulutusmateriaali Vain myyjän käyttöön 2 PINS MasterCard PINS-ohjelman lippulaiva! Pinssejä kahdesti, kun asiakas maksaa PINS MasterCard -kortilla! PINS-kumppanin myöntämät pinssit Lisäksi

Lisätiedot

PÄÄTÖKSET. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan ja 46.

PÄÄTÖKSET. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan ja 46. 1.6.2016 FI L 144/99 PÄÄTÖKSET EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2016/868, annettu 18 päivänä toukokuuta 2016, valmistelevien toimien järjestämisestä yksityiskohtaisten luottotietojen keräämiseksi Euroopan

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

Nordea Pankki Suomi Oyj

Nordea Pankki Suomi Oyj Nordea Pankki Suomi Oyj 21/2003 Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea Pankki Suomi Oyj:n 4.3.2003 päivätyn joukkovelkakirjaohjelman

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

HE 89/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutusedustuksesta

HE 89/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutusedustuksesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vakuutusedustuksesta annetun lain 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutusedustuksesta annettua lakia. Euroopan

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2016

PANKKIBAROMETRI IV/2016 PANKKIBAROMETRI IV/2016 13.12.2016 1 Pankkibarometri IV/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitalouksien luotonkysyntä... 2 2 Yritysten luotonkysyntä... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2013

PANKKIBAROMETRI I/2013 PANKKIBAROMETRI I/2013 15.3.2013 1 Pankkibarometri I/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003 OP-ryhmä Tammi-kesäkuu 2003 OP-ryhmä 30.6.2003 242 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 25 000 Asiakkaita yli 3,0

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2013 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2013, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 4,8 miljardia euroa vuoden 2013 toisella neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

HE 137/1997 vp PERUSTELUT

HE 137/1997 vp PERUSTELUT HE 137/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 4 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion eläkerahastosta

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet X/2013

Määräykset ja ohjeet X/2013 Määräykset ja ohjeet X/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro x/01.00/2013 Antopäivä x.x.2013 Voimaantulopäivä x.x.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2015, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 63,1 prosenttia vuoden 2015 lopussa Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Maksettava kokonaismäärä: ,18 euroa Tämä tarkoittaa, että Teidän on maksettava takaisin 1,14 jokaista lainattua euroa kohti.

Maksettava kokonaismäärä: ,18 euroa Tämä tarkoittaa, että Teidän on maksettava takaisin 1,14 jokaista lainattua euroa kohti. EUROOPPALAINEN STANDARDOITU TIETOSIVU (ESIS) Tämä asiakirja on laadittu 9.12.2016 seuraavalle henkilölle: Tämä asiakirja on laadittu tähän mennessä antamienne tietojen sekä rahoitusmarkkinoilla vallitsevan

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti:

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti: LAINAHAKEMUS Saap...2016 Lainan nro: A. R. Winterin rahaston lainahakemus Lainan hakijat Tiedot hakijasta: Tilan tai toimipaikan nimi: RNo tai y-tunnus: Toiminnan laatu: Lainan tarkoitus (käytä tarvittaessa

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 14.4.2011 14.4.2011 Aiheet Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 1/2011 Solvenssi II:n vaikuttavuustutkimuksen tulokset suomalaisille vakuutusyhtiöille

Lisätiedot

Luottojen arvonalentumisten odotetaan vuonna 2015 olevan vastaavalla tasolla kuin 2014.

Luottojen arvonalentumisten odotetaan vuonna 2015 olevan vastaavalla tasolla kuin 2014. TÄYDENNYS 4/17.2.2015 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 23.4.2014 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 1/2015, 2,75% 28.2.2020

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että 2 mista. Perusteltuja syitä luoton myöntämiseen voivat olla esimerkiksi talouden hallintaan saattaminen, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat, kuntoutumisen tai työllistymisen edistäminen, asumisen

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Tuottavuustutkimukset 2015

Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2015 Arvonlisäyksen volyymin muutoksiin perustuvissa tuottavuustutkimuksissa on laskettu kansantalouden työn- ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Smilehouse Workspace API 15 ja 16 maksumoduulin asennusohje Versio 1.2

Smilehouse Workspace API 15 ja 16 maksumoduulin asennusohje Versio 1.2 Laskulla ja Osamaksulla Smilehouse Workspace API 15 ja 16 maksumoduulin asennusohje Versio 1.2 asennusohje 2 1. JOUSTORAHAN EDUT VERKKOKAUPPIAALLE... 3 2. KÄYTTÖÖNOTTO VERKKOKAUPPAAN... 3 3. JOUSTORAHAN

Lisätiedot

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Oikeus 2011 Konkurssit 2010, joulukuu Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Vuoden 2010 aikana pantiin vireille 2 864 konkurssia, mikä on 12,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana

Lisätiedot

Aloittavan Yrityksen Rahoitus Startian aamiastilaisuus

Aloittavan Yrityksen Rahoitus Startian aamiastilaisuus Aloittavan Yrityksen Rahoitus Startian aamiastilaisuus Suvi Kankaanpää, Yrityksen pankkineuvoja 25.11.2016 Yritysten rahoitusmuodot Yritysten rahoitusmuodot Rahoitusmuoto asiakkaan tarpeen mukaan Kertaluontoinen

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011 Pankkibarometri III/2011 1 Pankkibarometri III/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka

Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka Sörnäisten rantatie 13, Helsinki, PL 14, 00054 Valtiokonttori Puh. (09) 77 251, Faksi (09) 7725 208, www.valtiokonttori.fi Pääluokka 36 36. VALTIONVELAN

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot

Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1. Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja euro24.fi / Euro24 Finance Oy Y-tunnus 2359181-9 Osoite Aurakatu 8, 20100

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot

Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1. Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Blue Finance Oy Y Tunnus 2431091 9 Osoite PL 40 20101 Turku Puhelinnumero

Lisätiedot

WARRANTTIKOHTAISET EHDOT 40/2004 SHORT

WARRANTTIKOHTAISET EHDOT 40/2004 SHORT 1(8) WARRANTTIKOHTAISET EHDOT 40/2004 SHORT Nämä warranttikohtaiset ehdot muodostavat yhdessä 19.04.2004 päivätyn Alfred Berg Finland Oyj Abp:n warranttiohjelmaa koskevan listalleottoesitteen perusosan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o 394 417 SISÄLLYS N:o Sivu 394 Laki Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisestä tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden täytäntöönpanoa

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Asuntovelalliset ovat hyötyneet matalasta korkotasosta 3 ANALYYSI Asuntovelalliset ovat hyötyneet matalasta korkotasosta TÄNÄÄN 13:00 ANALYYSI

Lisätiedot

Vertailusivustoja verkossa

Vertailusivustoja verkossa Vertailusivustoja verkossa Kuluttajaliitto on koonnut avuksesi verkossa toimivia erilaisia hintojen ja palvelujen vertailusivustoja. Kuluttajaliitto ei vastaa listalla esiintyvien toimijoiden tietojen

Lisätiedot

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 174/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 2 ja :n sekä merimiesten palkkaturvalain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankki Oyj 11.8.2009 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2009 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2009 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto nousi 10,1 miljoonaan euroon (4,7).

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2014

Asuntotuotantokysely 3/2014 Asuntotuotantokysely 3/2014 Sami Pakarinen Lokakuu 2014 1 (3) Lokakuun 2014 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Tilinpäätösohjeeseen vuodelle 2001 liittyviä esimerkkejä

Tilinpäätösohjeeseen vuodelle 2001 liittyviä esimerkkejä Tilinpäätösohjeeseen vuodelle 2001 liittyviä esimerkkejä 1 Pitkäaikainen saaminen 2 2 Lyhytaikainen saaminen 3 3 Pitkäaikainen velka 4 4 Lyhytaikainen velka 5 5 Matkaennakko 6 6 Talousarviotalouden ulkopuolelta

Lisätiedot