Kemiönsaaren Sunnanåvikenin merikotkatarkkailu keväällä White Tailed Eagle survey at Sunnanåviken, Island of Kemiö, in Spring 2015

Transkriptio

1 Kemiönsaaren Sunnanåvikenin merikotkatarkkailu keväällä 2015 White Tailed Eagle survey at Sunnanåviken, Island of Kemiö, in Spring 2015 Tmi Vespertilio

2 Tiivistelmä suomeksi Nordanå-Lövbölen tuulivoimahankkeen kaavoitusprosessissa edellytettiin selvitystä pesivien merikotkien liikkeistä alueella ennen rakennuslupien myöntämistä kolmelle läntisimmälle turbiinille, koska nämä sijaitsevat alle 2 kilometrin päässä tunnetusta merikotkan pesästä. Tarkkailun toteutti FM, biologi Ville Vasko (Tmi Vespertilio) Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa sovitun ohjelman mukaisesti helmi-toukokuussa Tarkkailuohjelmaa noudatettiin, kunnes varmistui, ettei kyseinen pari ole aloittanut pesintää vuonna Yhteensä tarkkailua ehdittiin suorittaa 42 tunnin ajan. Merikotkista tehtiin seitsemällä tarkkailukäynnillä yhteensä 89 lentohavaintoa, joista vain yksi nuoren yksilön lento suuntautui kohti hankealuetta. Havaintojen perusteella voidaan päätellä, että Sunnanåviken on merikotkille keväisin tärkeä alue, ja alueella liikkuu paljon sekä vanhoja että nuoria kotkia. Suunniteltujen turbiinien ei arvioida aiheuttavan suurta riskiä kotkille, koska turbiinipaikat ovat kaukana rantaviivasta, ja kotkien havaittiin liikkuvan pääasiassa lahden rantoja seuraten. Tiedossa oleva pesä on WWF:n merikotkatyöryhmän tietojen mukaan ollut asumaton nyt kolmena vuonna peräkkäin ( ). Summary in English A survey of the breeding White Tailed Eagles was required before giving permission to build the three westernmost turbines in the Nordanå-Lövböle wind power area, because the distance from these turbines to a known nest site is less than 2 kilometers. The survey was done by M.Sc. Ville Vasko (Tmi Vespertilio) according to the plan agreed with the ELY-centre of South-Western Finland, from February to May in The program was followed until it became evident that the local pair has not made a breeding attempt in Until this, the observation was done for 42 hours. In total 89 observations of White Tailed Eagle flight events were made, of which only one juvenile birds directed its flight towards the project area. Based on the observations it can be concluded, that Sunnanåviken is an important area for the White Tailed Eagles in spring. Several individuals of different age classes were present. The planned turbines do not pose a threat to the Eagles, because they are far from the shore, where most of the flights take place. The known nest has now been uninhabited for three years in a row ( ).

3 Menetelmät Seurantaohjelma koostui alkuperäisen suunnitelman mukaan kolmesta osasta: soidinlentotarkkailusta (helmikuun loppu maaliskuun alku), saalistavien emolintujen tarkkailusta pesäpoikasaikana (huhtikesäkuu) sekä nuorten lintujen käyttäytymisen tarkkailusta niiden lähdettyä pesästä (heinä-elokuu). Tavoitteena oli selvittää onko alueella pesivää merikotkaparia ja saada soidinlentojen perusteella käsitys pesän sijainnista. Tämän jälkeen tarkoituksena oli seurata emojen lentosuuntia niiden lähtiessä pesältä saalistamaan. Lopuksi tarkoitus oli seurata nuorten lintujen käyttäytymistä niiden lähdettyä pesästä, aina siihen asti kunnes ne jättävät alueen syksyllä. Tarkkailua suoritettiin pääasiassa Sunnanåntien päässä olevalta yleiseltä rannalta. Tarkkailu tapahtui aina kotkia häiritsemättä, eikä pesimäsaarta koskaan lähestytty. Sunnanåntien päästä oli ihanteellinen näkyvyys kolmeen suuntaan: länteen entiselle pesimäsaarelle, pohjoiseen hankealueelle ja itään lahdenpohjukkaan ja jokisuistoon. Kuitenkin 8.3. ja 3.5. tarkkailua suoritettiin Vidjeholmenista, jotta saataisiin käsitys kotkien liikkeistä laajemmalla alueella. Merikotkia tarkkailtiin kaukoputkella (30x laajakulmaokulaari) ja kiikareilla (10x42). Kaikki lentohavainnot (liitteet 1-4) merkittiin kartalle heti maastossa ja havainnon alkuaika kirjattiin ylös. Yksilöiden iät määritettiin pukutuntomerkkien perusteella, jos se oli mahdollista Forsmanin 1999 (The Raptors of Europe and The Middle East) mukaan. Yksilöt luokiteltiin joko nuoriin (juv.; 2. kalenterivuosi), esiaikuisiin (sudad.; kv), ei-sukukypsiin (imm.; käsittää molemmat em. luokat, kun niiden erottaminen ei ollut mahdollista) tai aikuisiin (ad.; vanhempi kuin 5-kv) lintuihin. Joidenkin yksilöiden kohdalla iän määrittäminen ei ollut lainkaan mahdollista valaistuksesta ja suuresta etäisyydestä johtuen. Nuolet kartoilla esittävät arvioituja ja yksinkertaistettuja lentoratoja. Lintujen kaarrellessa nousevissa ilmavirtauksissa yhden pisteen yläpuolelle useita minuutteja, kaarrokset jätettiin merkitsemättä karttaan mutta kuvailtiin muistiinpanoihin. Myös lintujen istumiset paikallaan merkittiin muistiin. Numeroidut ympyrät edustavat arvioitua pistettä, jossa lintu oli ensihavainnon tapahtuessa. Punaiset pisteet symboloivat tarkkailupistettä. Kunkin tarkkailukerran minimiyksilömäärät pääteltiin samaan aikaan havaittujen ja/tai pukutuntomerkkien perusteella eri yksilöiksi tulkittujen lintujen määristä.

4 Tulokset Taulukko 1. Sääolosuhteet, minimiyksilömäärät ja havaittujen lentojen määrät kullakin tarkkailukerralla :00-15: :30-14: :00-15: :00-15: :00-16: :00-15: :30-21:00 Lämpöt. (alku) Tuuli (alku) Pilvisyys (alku) Lämpöt. (loppu) Tuuli (loppu) Pilvisyys (loppu) Yksilöitä Lentoja 3 7 m/s SW 2/8 4 4 m/s NW 0/ m/s SW 8/8 3 5 m/s S 8/ m/s 6/8 3 2 m/s SW 8/ m/s SW 8/8 8 9 m/s SW 2/ m/s S 8/ m/s SW 8/ m/s SE 6/ m/s S 4/ m/s W 0/ m/s SW 2/8 2 7 Reviirikäyttäytyminen Vähintään 6 eri yksilöä (2 ad, 2 imm ja 2 iälleen määrittämätöntä lintua) Avointa vettä näkyvissä kaukana, ja siellä ilmeisesti oli kotkille jotakin ravintoa, koska moni lentotapahtuma päättyi laskeutumiseen Bodholmenin taakse sulan veden lähelle. Ei merkkejä reviirikäyttäytymisestä. Mahdollinen vanha pari salli muiden lintujen läsnäolon alueella. Voimakas länsituuli saattoi vaikuttaa lentoratoihin; lahden pohjoispuolella ei havaittu yhtään lentoa. Kaartelua nousevissa ilmavirtauksissa kuitenkin tapahtui muualla. Bodholmenin saari vaikuttaa kotkien kannalta tärkeältä paikalta tähän aikaan keväästä Vähintään 5 eri yksilöä (2 ad, 3 imm) Avoin vesi oli saavuttanut Bodholmenin kärjen. Myös jokisuistossa oli pieni sula. Näiden vesialueiden sijainti vaikutti selvästi kotkien liikkeisiin. Vesilintujen ja lokkien määrä oli kasvanut, mikä todennäköisesti houkutteli kotkia alueelle (tällä käynnillä havaittiin kevään suurin paikallisten lintujen lentomäärä). Aurinkoisesta säästä johtuen kaartelua havaittiin nyt enemmän. Bodholmen vaikuttaa edelleen kotkille keskeiseltä paikalta Vähintään 3 eri paikallista yksilöä (2 ad, 1 imm); 9 yksilöä muutti itään Laaja sulan veden alue lahdella, jäätä ainoastaan rannoilla. Paikallisia yksilöitä vähemmän kuin aiemmin, mahdollisesti koska ne saalistivat nyt laajemmalla alueella. Näkyvyys erittäin hyvä, erityisesti alussa, ja iänmääritys oli mahdollista jopa usean kilometrin päästä.

5 Sää oli ihanteellinen myös soidinlennoille ja muutolle. Vanha pari esitti hieman soidinääntelyä ja muuttavat linnut hyödynsivät myötätuulta iltapäivällä Vähintään 4 eri yksilöä (3 ad, 1 imm) Ei jäätä jäljellä. Sää oli jälleen hyvä soidinlennoille. Tarkkailupiste siirrettiin Vidjeholmeniin, koska edellisillä kerroilla kotkat olivat usein kadonneet Bodholmenin taakse, ja tästä pisteestä ne olisivat paremmin havaittavissa. Aikuisten lintujen käytöksen perusteella alkoi näyttää selvältä, ettei pesintäyritystä ole tapahtumassa. Naaraan olisi pitänyt olla tähän aikaan jo hautomassa tai lähellä pesää, mutta sen sijaan molemmat emot lentelivät aktiivisesti ympäriinsä. Lisäksi kolmas aikuinen lintu, ilmeisesti koiras, saapui idästä ja houkutteli naaraan mukaansa kauas pesäsaaresta pitkäksi aikaa. On todennäköistä, että Bodholmenin parin pariside ei ole tällä hetkellä tarpeeksi vahva pesinnän aloittamiseen. Saalistuskäyttäytyminen Vähintään 3 eri yksilöä (2 ad, 1 imm) Kotkat istuivat enimmäkseen puissa lähellä jokisuistoa, hypäten joskus alas rannalle tai ruovikkoon. Syy tähän käyttäytymiseen olivat jokeen (ja pienempään lahden eteläpuoliseen ojaan) nousevat kutevat kalat, jotka houkuttivat kotkia. Aikuiset linnut lensivät kerran lahden ympäri kadoten luoteeseen Vähintään 4 eri yksilöä (2 ad, 2 imm) Aikuinen nähtiin aluksi syömässä kalaa jokisuun lähellä. Toinen aikuinen saapui saaliinjaolle mutta pian kalastajien vene säikytti ne pois. Ne palasivat vasta myöhemmin iltapäivällä. Lentoja tapahtui ainoastaan Bodholmenin ja jokisuiston välillä. Kalojen kutu vaikutti olevan pääosin ohi Vain kahden aikuisen nähtiin satunnaisesti lentelevän Bodholmenin ja Stusnäsin yllä. Tarkkailua tehtiin jälleen Vidjeholmenista, koska kaksi edellistä kertaa Sunnanåvikenillä osoittivat, etteivät kotkat lentäneet paljon siellä. Aktiivisuus ei kuitenkaan ollut suurempaa Vidjeholmenin puolellakaan. Viimeisten kolmen käynnin karttoja ei esitetä liitteissä, koska kotkat suurimmaksi osaksi istuivat paikoillaan ja lentotapahtumia oli hyvin vähän. Yksikään vähistä lennoista ei myöskään suuntautunut hankealueelle.

6 Johtopäätökset Merikotkat käyttävät Sunnanåvikenin aluetta saalistusalueenaan koko kevään ajan. Ensin ne ilmeisesti käyttävät Bodholmenia tukikohtana saalistaessaan sulassa ja sen reunalla olevia lintuja aikaisin keväällä, ja myöhemmin enenevässä määrin lahdenpohjukkaa saalistaessaan kutevia kaloja. Moneen eri ikäluokkaan kuuluvat kotkayksilöt käyttävät aluetta säännöllisesti. Paikallinen pesivä pari, johon tuulivoimahankkeen riskien on arveltu pääasiassa kohdistuvan (ja jonka vuoksi ELY-keskus edellytti seurantaa) ei ole tehnyt pesintäyritystä Bodholmenissa sitten vuoden Alueella on myös muita aikuisia lintuja, ja tämän selvityksen perusteella vaikuttaa epävarmalta, onko alueella edes enää olemassa vakiintunutta paria, joka pitäisi reviiriä hallussaan. Reviirin ainoan tunnetun pesäpaikan varmistettiin olevan asumaton myös vuonna 2015 (WWF Suomen Merikotkatyöryhmä), vaikka kotkat käyttävätkin saarta säännöllisesti. Havainnot maaliskuulta antavat olettaa, että kyseisellä parilla ei ole pesää muuallakaan, koska ne viettivät paljon aikaa ilmassa aikana jolloin naaraan olisi pitänyt olla pesällä. Paikallisten lintujen lennot suuntautuvat hyvin harvoin hankealueella (1 lento 89 havaitusta lennosta). Muuttavat merikotkat käyttävät myös aluetta, ja joissakin olosuhteissa (kuten ) ne saattavat seurata Sunnanåvikenin pohjoisrannan suuntaista reittiä. Tämä reitti ei suuntaudu hankealuetta kohti, mutta sivuaa läheltä turbiineja 6 ja 7. Tämän selvityksen tarkoituksena ei kuitenkaan ollut muuttavien merikotkien seuranta vaan oletetun pesivän parin tarkkailu.

7 Liite 1. Lentohavainnot :55 ad lähti Bodholmenista 2. 10:21 ad + imm lähtivät yhdessä Bodholmenista; imm katosi etelään ja ad jatkoi itään Grundtorpetin taakse 3. 10:30 imm lähti Bodholmenista 4. 10:32 imm palasi Bodholmeniin (mahdollisesti sama kuin 10:21 lähtenyt) 5. 10:58 2 imm nousi Bodholmenin takaa ja laskeutui saaren kärjen taakse 6. 11:29 imm teki saman kuin yllä 7. 11:40 ad tuli Hagasta ja katosi Bodholmenin taakse; tällä yksilöllä oli satelliittilähetin (antenni näkyvillä selässä) 8. 11:54 ad lähti Bodholmenin kärjen takaa, teki laajan kierroksen saaren yllä, laskeutui jäälle 15 minuutiksi ja lopulta lensi puuhun Bodholmenissa; toinen ad saapui etelästä ja nämä linnut katosivat yhdessä saaren taakse 13: :22 imm teki saman kierroksen kuin kohdassa 5, mutta päinvastaiseen suuntaan :28 sama kuin yllä :31 sama kuin yllä, laskeutui puuhun :30 imm lähti Bodholmenista :33 1 yks. kaukana, lensi etelään :35 2 yksilöä (luultavasti ad) kaarteli kaukana, Hälholmenin päällä tai takana :00 1 yks. kaarteli hyvin kaukana, Bergholmenin paikkeilla :10 imm palasi Bodholmeniin

8 Liite 2. Lentohavainnot :01 subad laskeutui puuhun Bodholmenissa 2. 9:34 subad tuli Hagan puolelta ja laskeutui puuhun Bodholmenissa 3. 9:53 subad lensi kaakkoon Bodholmenin takana 4. 9:55 subad lähti Bodholmenista ja lensi kaakkoon 5. 9:58 ad tuli kaakosta ja laskeutui Bodholmeniin 6. 10:04 subad tuli Sunnanåvikenin pohjukasta ja kääntyi takaisin 7. 10:06 juv laskeutui Bodholmeniin 8. 10:11 subad lensi Hagasta Bodholmeniin 9. 10:19 toinen ad tuli kaakosta ja laskeutui Bodholmeniin :22 imm lensi Hagaan :37 1 yks. kaukana lännessä :40 1 yks. lensi korkealla suoraan länteen :41 toinen yks. seurasi edellistä :53 2 ad nousi Bodholmenista; toinen palasi pian, toinen lähti kaakkoon :05 imm ylitti Sunnanåvikenin kaakkoon :25 ad ylitti Sunnanåvikenin koilliseen :34 ad (mahdollisesti naaras) lensi Bodholmenin yli lounaaseen :35 ad (mahdollisesti koiras) nousi Bodholmenista, teki laajan kierroksen seuraten Sunnanåvikenin pohjoisrantaa itään, sitten takaisin kaartelemaan Hagan yllä ja palaten lopuksi Bodholmeniin :40 ad ja subad kaartelivat yhdessä Bodholmenin yllä, siirtyivät pohjoiseen Hagan ylle jatkamaan kaartelua; ad palasi Bodholmeniin, subad jatkoi koilliseen hankealueelle

9 Liite 3. Lentohavainnot :55 subad kaukana, lensi Bergholmenista Nötholmeniin 2. 12:00 ad kaarteli hyvin kaukana lännessä 3. 12:08 ad lähti puusta, veden pinnassa lentäen lounaaseen 4. 12:25 ad nousi Nötholmenin takaa, jatkoi Gunholmeniin 5. 13:00-13:35 2 ad yhdessä lähestyi Hagaa, jatkoivat kaarrellen ja hitaasti liikkuen Sunnanåvikenin pohjoisrantaa pitkin, päästäen välillä soidinääniä, kiersivät lahden ja päätyivät kaartelemaan Bodholmenin päälle kadoten lopulta lounaaseen 6. 13:40-14:20 vähintään 9 eri yksilöä muutti itään seuraten Sunnanåvikenin pohjoisrantaa; kaikki katosivat johonkin Nordanån GSM-maston taakse 7. 14:30 1 yks. Hagasta lounaaseen 8. 14:40 2 ad (mahdollisesti sama pari kuin aiemmin) tuli idästä ja alkoi kaarrella Bodholmenin yllä päästäen soidinääniä; katosivat länsilounaaseen 9. 14:50 imm nousi Hagan ylle, lensi rannan suuntaisesti ja palasi

10 Liite 4. Lentohavainnot :06 subad 2. 12:03 2 ad lensi Bodholmenin yli, soidnääniä 3. 12:52 ad tuli yksin Bodholmeniin 4. 13:28 2 ad nousi yhdessä Bodholmenista; kaartelivat yhdessä ja suuntasivat etelään, mutta erkanivat 5. 13:35 kolmas ad (luultavasti koiras) saapui idästä ja liittyi naaraan seuraan; lensivät yhdessä etelään ja kaartelivat Skabbanin yllä jonkin aikaa