LEONARDO 2014 LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 LEONARDO 2014 Loppuraportti 1(12) LEONARDO 2014 LOPPURAPORTTI Sisällys Johdanto Leirin suunnittelu Leirin osallistujat Ohjelma Tekniikka Huolto Viestintä Talous... 3 Liitteet... 3 Johdanto Leonardo 2014 leiri järjestettiin Teijon Onnelannummessa. Rakennusleiri oli ja purkuleiri oli , mutta käytännössä leiri saatiin purettua jo Tässä raportissa kerrotaan ja pohditaan eri osa-alueiden onnistumisia ja mahdollisia epäonnistumisia ennen leiriä, sen aikana ja sen jälkeen. Leonardo 2014 leirille osallistui kahdeksan lippukuntaa Hyvinkään ja Nurmijärven alueelta sekä kellokoskelainen lippukunta Kellokontiot. Leiri toteutettiin lippukuntien yhteistoimin. Tämän raportin liitteenä on myös leirin tuloslaskelma. 1. Leirin suunnittelu koottiin pyytämällä jokaisesta alueen lippukunnasta kiinnostuneita tekijöitä loppukesästä a kootessa tarkoitus oli koota noin 40 henkilön ryhmä, josta

2 LEONARDO 2014 Loppuraportti 2(12) muodostettaisiin ydinryhmä eli leiritoimikunta, jonka ympärillä olisi monia mestareita ja muita eri alojen tekijöitä. Leirin tekijöitä kootessa näin monta henkilöä ei kuitenkaan löydetty tai muuten onnistuttu sitouttamaan leirin tekemiseen alkuvaiheesta, jolloin leiritoimikunnaksi muodostui 9 henkilön ydinryhmä ilman mestariverkostoa. Tämän takia ydinryhmällä oli kullakin hyvin suuri vastuu ja työmäärä oman pestinsä toteuttamisessa ja arvioimmekin, että mestareita ja muita tekijöitä olisi pitänyt saada mukaan jo aiemmassa vaiheessa ennen vuodenvaihdetta Leirin teemaksi valittiin kansainvälisyys, sillä Suomen Partiolaisten vuoden 2014 ohjelmapainotus oli Kuulun Maailmalle! Teeman merkitystä leirillä näytettiin heimojen nimien ja ohjelman kautta. Osallistujamäärän tavoitteeksi asetettiin jo aikaisessa vaiheessa 500, joka oli noin puolet osallistuvien lippukuntien kokonaisjäsenmäärästä. Osallistujamäärän suhteen päästiinkin melko lähelle tavoitetta, sillä lopullinen osallistujamäärä jäi hieman alle viidensadan. Arvioimme kuitenkin, että paremmalla mainonnalla ja viestinnällä olisi saatu tavoite täytettyä täysin ja lippukunnat ja varsinkin niiden johtajisto olisi pystytty sitouttamaan leirin tekemiseen ja varsinkin heimon johtajuuteen paremmin. painottaakin jatkon kannalta leirin rekrytoinnin parantamista. Lippukunnilta toivotaan mahdollisten tulevien alueleirien tekemisessä aktiivisempaa osallistumista johtajaresurssien osalta ja varmistusta siitä, että jokaisesta lippukunnasta osallistuisi aikuisia johtajia koko leirin ajaksi sopivassa määrin osallistuviin nuoriin nähden. 2. Leirin osallistujat Leirin osallistujamäärät ikäkausittain: IKÄKAUSI: Leirin pituus MÄÄR Ä Seikkailija 113 Sudenpentu 127 Samoaja, Vaeltaja, Aikuinen: Yksittäiset päivät 17 Vaeltaja, Aikuinen: Pitkä leiri 26 Vaeltaja, Aikuinen: Lyhyt leiri 54 Samoaja 23 Tarpoja v lapsi v lapsi 11

3 LEONARDO 2014 Loppuraportti 3(12) Leonardoa suunniteltaessa lähdettiin siitä, että pitkälle leirille tulisi 250 osallistujaa ja lyhyelle leirille 315. Näihin lukuihin päästiin arvioimalla leirille osallistuvaksi puolet alueen lippukuntien aktiivisista jäsenistä. Tavoitteessa onnistuttiin melko hyvin lyhyen leirin osalta, mutta monen lyhytleiriläisen vaeltajan ja aikuisen olisi ollut hyvä osallistua myös pitkälle leirille. Leonardolla oli 462 osallistujaa. Lyhyelle leirille osallistui 294 ja pitkälle 135 ikäkausiin kuuluvaa partiolaista ja ei-vielä-partiolaista. Lisäksi Leonardolla oli 16 alle 7-vuotiasta osallistujaa sekä 17 päiväleiriläistä. Leonardon vierailupäivään osallistui 242 henkilöä. Leirin vahvuus väheni lyhyen leirin loputtua huomattavasti. Pitkän leirin aikana varsinkin vaeltajia ja aikuisia oli liian vähän, heimoista jäi huolehtimaan vain kaksi heimonjohtajaa neljän heimon alueella. Muut pitkälle leirille jääneet aikuiset olivat kaikki pesteissä ohjelmassa, huollossa tai tekniikassa. Onkin melko huolestuttavaa, että yhdeksästä osallistuneesta lippukunnasta vain kahdesta jäi kustakin yksi aikuinen pitkälle leirille, vaikka alaikäisiä jäi hieman yli 100. Tähän epäonnistumiseen voidaan nähdä monia syitä. Leirin tekijät epäonnistuivat sitouttaessaan lippukuntia ja niiden johtajistoja leirin tekemiseen ja leirillä olemiseen. Vaikutti siltä, että moni lippukunta koki leirin tekijät erillisenä ryhmänä. Tärkeää olisi ollut toimia niin, että leiri oli jokaisen osallistuvan lippukunnan suuri yhteisprojekti, joka vaatii tekijöitä jokaisesta lippukunnasta. Ongelma juontaa pitkälti samasta asiasta kuin leiritoimikunnan toivottua pienempi koko. Toisaalta tämä ongelma on havaittu aiemmillakin alue- ja piirileireillä, joten siihen varautumiseen olisi voitu paneutua enemmän. toivoo, että tulevilla alueleireillä tähän asiaan kiinnitettäisiin enemmän huomiota jo alusta lähtien ja lippukunnat itse pohtisivat, minkä takia lähes kukaan johtaja ei halunnut osallistua pitkälle leirille. 3. Ohjelma Ohjelman suunnittelussa päätettiin heti alkuvaiheessa, että se toteutetaan laaksotyyppisesti. Leonardolla haluttiin panostaa ohjelmaan ja siksi laadukkaan ohjelman toteuttamista varten varattiin leirin budjetista melko iso osa. Tavoitteena oli erottua tavallisesta lippukuntaleirin ohjelmasta, ja tarjota sellaisia kokemuksia joita ei lippukunnan omilla retkillä tai leireillä pystytä resurssien tai muiden syiden takia järjestämään. Laaksojen teemat valittiin niiden monipuolisuuden vuoksi. Ohjelmaan haluttiin sisällyttää erityyppisiä aktiviteetteja: liikunnallisia, toiminnallisia, ongelmanratkaisu- ja pohtimistehtäviä sekä sosiaaliseen mediaan liittyviä tehtäviä. Ohjelman tavoitteena oli tarjota kaikille osallistujille laadukasta ja omaan partioikäkauteen sopivaa ja riittävän haastavaa ohjelmaa. Tavoitteena oli myös, että kaikilla olisi mahdollisuus osallistua mielekkäästi ja saada hyviä onnistumisen kokemuksia. Ohjelmaa lähdettiin suunnittelemaan ottaen huomioon partion periaatteet. Ohjelmalaaksoiksi valittiin Medialaakso, Seikkailulaakso, Kädentaitolaakso, Luovuuslaakso ja Vesilaakso. Lisäksi kaikki tarpojat ja samoajat osallistuivat haikkiin. Kullekin laaksolle valittiin mestarit, jotka kokosivat omat ydinryhmät suunnittelemaan laaksoja. Onnistumiseksi koettiin, että kaikilla laaksoilla oli omat tiiminsä, mutta työmäärää lisäsi se, että suurin osa laaksojen mestareista oli myös leiritoimikunnassa. Haikilla ei ollut omaa mestaria joka selvästi oli

4 LEONARDO 2014 Loppuraportti 4(12) haastavaa. Haikki on kuitenkin niin iso kokonaisuus että siinä olisi ollut tekemistä muutamalle kokopäiväisesti leirin aikana. Ohjelma jakautui leirille siten, että lyhyen leirin aikana laaksot muodostivat ohjelman rungon, kun taas loppuleiristä keskeisessä osassa olivat haikki ja vapaavalintaiset ohjelmat. Laaksoja pyrittiin hyödyntämään vielä loppuleirinkin ajasta mahdollisuuksien mukaan. Ohjelma toteutui Leonardolla kokonaisuudessaan hyvin ja onnistuneesti, ja saatu palaute on ohjelman osalta ollut pääasiassa hyvää tai erinomaista. Ohjelma oli leirillä monipuolista ja laaksoihin saatiin järjestettyä muutamia isompia pääaktiviteetteja. Esimerkiksi Seikkailulaaksossa ollut kiipeilyseinä ja Vesilaakson kanootit olivat selkeitä vetonauloja. Myös muissa laaksoissa ohjelma oli monipuolista. Joissain laaksoissa tehtävistä suoriuduttiin niille varattua aikaa nopeammin, eli tehtävät ovat saattaneet olla liian helppoja tai lyhyitä. Leirin teema, kansainvälisyys, näkyi hyvin ohjelmalaaksoissa ja iltaohjelmassa sekä australialaisten kv-vieraiden panoksessa. Kaikki tarpojat ja Samoajat osallistuivat haikkille. Tarpojille se kesti kaksi päivää ja yhden yöpymisen vartiolaavuilla. Muutamien pienempien rastien lisäksi päähuomion vei ylitysrasti, jossa jokainen samoaja ensin ui saareen ja sen jälkeen vartioittain tehtiin rinkkalautta saaresta järven toiselle puolelle. Kaikki vartiot onnistuivat ylityksessä kuivana kiitos hyvän rastipaikalla annetun ohjauksen ja opetuksen lautan rakentamisesta. Osa koki tämän takia haikin haastavaksi, mutta haikille osallistuneet saivat varmasti ikimuistoisia onnistumisen kokemuksia, muistoja ja retkeilykokemusta sekä partiotuttavuuksia eri lippukunnista. Samoajille oli oma kolmen päivän ja kahden yön haikki. Ohjelmallisesti ensimmäinen vuorokausi oli haastava ja yllätyksellinen sisältäen uinnin saareen ja siellä puuyöpymisen sekä talkootyötä ja golfin opettelua. Toinen vuorokausi rakentui pitkälle samankaltaiseksi tarpojahaikin kanssa. Samoajat jakautuvat lippukuntarajat rikkoen omiin haikki vartioihin. Itse tehty mutta tuntemattomiin kavereihin perustuva vartiojako oli onnistunut ja loistava ratkaisu yhdistäen merkittävästi koko leirin samoajia. Samoajien huomiointi yhdellä lisäpäivällä ja heille suunnitellulla erikoisohjelmalla oli hyvä ja samoajien mieleen ollut toteutus. Ohjelman arvioidaan olleen leiriläisille mieluista ja eri ikäkausille on ollut tarjolla erilaista toimintaa. Ohjelma saikin todella paljon positiivista palautetta. Ohjelman tekijöiden kannalta leiri oli onnistunut, joskin melko työläs ohjelman tekijöiden puutteen vuoksi. Aikuisten tekijöiden vähäisyys oli ongelma siis tälläkin leirin osa-alueella, mutta ohjelman kannalta tästä selviydyttiin lyhyen leirin aikana tuomalla heimonjohtajat mukaan laakson toteuttajiksi. Vierailupäiväksi valittiin jo aikaisessa vaiheessa sunnuntai, jonka arvioitiin olevan sopivin päivä työssäkäyville vierailijoille. Vierailupäivä sijoitettiin lyhyen leirin viimeiseksi päiväksi, jotta osa sudenpennuista ja seikkailijoista pääsisi poistumaan leiriltä vanhempiensa kyydillä. Tämän ajateltiin säästävän rahaa lippukuntien paluukuljetuksen järjestämisessä sekä vähentävän autoliikennettä leirialueen lähellä säästäen myös luontoa. Tämä mahdollisti myös leirin aloittamisen yhdessä, jolloin vältytään ns. kahdelta rakennuspäivältä. Vierailupäivä onnistui hyvin ja sille suunnitellut ohjelmat ja logistiset haasteet, kuten kuljetus leirialueen ja parkkipaikan välillä, sujuivat melko hyvin.

5 LEONARDO 2014 Loppuraportti 5(12) 4. Tekniikka Tekniikkaa lähdettiin toteuttamaan leiriä tukevana osa-alueena normaaliin tapaan. Leirin kaluston kuljetuksessa päätettiin kokeilla uutta lähestymistapaa verrattuna useisiin lippukuntaleireihin. Leirin ja lippukuntien tarvitsema kalusto majoitusteltoista ohjelman kalustoon tuotiin leiriin keskitetysti jo rakennusleirin aikana. Tällä tavoiteltiin sitä, että saapumispäivä sujuisi lippukuntien kannalta jouhevammin. Lippukuntien tavaroiden kuljetuksessa oli myös muutamia ongelmia. Ne saatiin leiripaikalle ja takaisin jotenkuten. Tavarat kuljetettiin leiripaikalle pakettiautolla, joka oli ääriään myöten täynnä. Tavaroita purkaessa havaittiin, että usean lippukunnan tarvikkeet oli pakattu erittäin huonosti tai ei ollenkaan. Tämä vaikeutti niin purkamista kuin tavaroiden lajittelua lippukunnittain. Tavaroiden paluumatkalla ei pystytty pitämään aikataulusta kiinni sairastapauksen vuoksi ja kuljettajaa jouduttiin vaihtamaan vielä edellisenä iltana. Tavaroiden pakkaamiseen pyydetään kiinnittämään tarkkaa huomiota tulevilla isommilla leireillä, yhteiskuljetuksessa pitäisi kaiken irrallisen olla pakattuna arkkuihin tai kuljetuksen kestäviin laatikkoihin. Rakennusleirille osallistui tulevan leirin kokoon ja tarvittaviin rakennelmiin nähden liian vähän tekijöitä. Rakennusleirin aikana yllätyksen toi saunan rakennus. Sauna vuokrattiin valmiina pakettina, joka koostui erilaisista elementeistä. Projekti vei todella paljon aikaa, vaikka sen piti olla etukäteen hankittujen tietojen mukaan kohtuullisen vähän aikaa vievä. Helteiden ja pitkän leirin aikana vessaparakkien huoltoon ja tyhjennykseen olisi tullut kiinnittää tarkempaa huomiota jo suunnitteluvaiheessa. Vessojen siistiminen oli samoajien palvelutehtävän osana, mutta siihen käytettäviin materiaaleihin ja ohjaukseen olisi voitu käyttää enemmän resursseja. Nyt samoajat jäivät epäkiitollisessa tehtävässä yksin eikä homma toiminut tarpeeksi hyvin. Tehtävään olisi pitänyt nimetä yksi aikuinen, joka olisi pitänyt huolta vessojen siisteydestä yhdessä samoajien kanssa. Vessoja ei myöskään tyhjennetty leirin aikana kertaakaan, ja ne olivat melkoisen täynnä loppuleiristä. 5. Huolto Huolto päätettiin leirillä järjestää yhdellä keskuskeittiöllä, koska sille tarvittavat puitteet olivat olemassa Onnelannummen alueella valmiina. Vaikka sähkö ja näin ollen kylmäsäilytys sijaitsikin huomattavan matkan päässä itse keittiöltä, suunnittelulla ja aikaisella varautumisella tähän vältyttiin ongelmilta kylmäsäilytyksessä. Keittiön toiminta ja ruokailu sujui porrastamalla leirin ruokailut kahteen erään sujuvasti. Palautteen mukaan kiireisimpinä päivinä olisi ollut hyvä varata enemmän aikaa ruokailulle johtuen pitkistä siirtymisistä eri ohjelmalaaksoista omaan heimoon ja sieltä ruokailuun. Muuten keittiön toiminta sai paljon hyvää ja positiivista palautetta sekä leiriläisiltä että johtajilta. Tästä kiitos menee osaavalle ja ammattitaitoiselle keittiöryhmälle. Kehitettävää löytyy kuitenkin tiedon jakamisessa keittiön ja leirin johdon välillä. Vaikkakin ruokailu sujui ilman ongelmia leirillä, paremmalla valmistautumisella ja kommunikoinnilla leirin

6 LEONARDO 2014 Loppuraportti 6(12) johdon ja keittiön välillä olisi voitu välttyä epäselvyyksistä sujuvammin ja ilman, että tämän kokoisen tapahtuman muonitus on alle viiden hengen työn takana pahimpina päivinä. 6. Viestintä Leirin viestintä toteutui leirin sihteerin kautta lippukuntien yhteyshenkilöille ja tästä eteenpäin lippukuntiin. Tämä tapa sujui monen lippukunnan kanssa hyvin, mutta osalla ongelmia tuotti yhteyshenkilön vaihtuminen, leirille osallistumattomuus ja toiminnalle annettujen aikarajojen riittämättömyys toiminnalle. Leirin puolesta näitä ongelmia olisi voitu ehkäistä sitouttamalla yhteyshenkilöt paremmin leirin toimintaan esimerkiksi yhteyshenkilötapaamisilla sekä asettamalla deadlinet aikajanalle aiemmin sekä jakamalla tarvittavat materiaalit ja tiedotus mahdollisimman aikaisin, eli käytännössä leiritoimikunnan olisi itsensä tullut tehdä päätöksiä toteutunutta aikaisemmin (esimerkkinä vierailupäivästä informointi). Kaiken kaikkiaan viestintä yhteyshenkilöille oli lopputalven ja kevään aikana aktiivista ja pääosiltaan onnistunutta. Sosiaalista mediaa käytettiin leirillä ja ennen leiriä hyväksi. Leirille perustettiin Facebooktapahtumasivu sekä omat nettisivut, leonardo2014.net. Sosiaalisen median funktio leirin kannalta oli lähinnä nostattaa tunnelmaa ja mainostaa leiriä sekä toimia leirin aikana terveisten, uutisten ja tunnelmien välittäjänä sekä Media-laakson julkaisukanavana. Sosiaalinen media toimikin varsin mukavasti ja tuotettu sisältö oli hyvää myös leiriläisten puolelta. 7. Talous Leonardon taloutta hoidettiin jatkuvan suunnittelun periaatteella, eli talousarviota ei missään vaiheessa tehty lopulliseksi, vaan siihen tehtiin tarpeellisia muutoksia leirin suunnittelun edetessä. Leirin tulot olivat yhteensä ,70 euroa ja menot ,97 euroa, jolloin leiri jäi 2239,73 euroa voitolliseksi. Ks. liite Leonardo 2014 tuloslaskelma. Lippukunnat osallistuivat leirin kuluihin maksamalla leirin tilille 100 euron alkukassan, joka palautetaan kirjanpidon valmistuessa lippukunnille. Ennen leiriä päätettiin, että leirillä syntyvä yli- tai alijäämä jaetaan lippukuntien kesken osallistujamäärien suhteessa. Leirin taloudellinen toiminta on tapahtunut Hyvinkään Miilupartio ry:n erillisen projektitilin kautta ja leirin kirjanpito jää Hyvinkään Miilupartio ry:n säilytettäväksi. Kaksi lippukuntaa ei erinäisitä syistä maksanut osuuttaan alkukassasta. Alkukassa on kätevä tapa tuoda projektiin rahaa ennen osallistumismaksujen laskutusta, mahdollistaen samalla pienen alijäämän ilman että on huolta sen jäämisestä tilin omistavan lippukunnan maksettavaksi. päätyi jättämään perimisasian sikseen, koska jatkamisesta ei olisi ollut hyötyä. Alkukassaongelmat lippukuntien kanssa olivat turhia, mutta vaativat huomiota leiritoimikunnalta yli paljon tärkeämpien asioiden. Niistä ei ainakaan ole hyötyä leirihengen rakentamisessa.