LUVIAN KUNNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA alkaen

Transkriptio

1 LUVIAN KUNNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA alkaen

2 2 Sisällysluettelo sivu 1. Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet Tehtävä Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet 3 2. Esiopetuksen toteuttaminen Luvialla Esiopetuksen järjestäminen Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Työtavat Leikki 6 3. Esiopetuksen yksityiskohtaiset tavoitteet ja sisällöt Eheyttäminen Esiopetuksen keskeiset sisältöalueet Kieli ja vuorovaikutus Matematiikka Etiikka ja katsomus Ympäristö- ja luonnontieto Terveys Fyysinen ja motorinen kehitys Taide ja kulttuuri 11 - musiikki 11 - kuvaamataito 12 - käsityö Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa Esiopetuksen yleinen tuki Esiopetuksen tehostettu tuki Esiopetuksen erityinen tuki Yksilölliset suunnitelmat esiopetuksessa Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Kasvun ja oppimisen tukimuodot esiopetuksessa Esiopetuksen opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Erityisopetus Pidennetty oppivelvollisuus Esiopetuksen muu tuki Yhteistyö kodin kanssa Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Esiopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Oppilashuolto Turvallisuuden edistäminen Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Eri kieli-, kulttuuri- ja uskontoryhmiin kuuluvien lasten sekä maahanmuuttajien esiopetuksen järjestäminen Arviointi 32

3 3 1. Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet 1.1. Tehtävä Esiopetuksen tehtävänä on ohjata lasta vastuulliseen toimintaan ja yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen noudattamiseen sekä toisten ihmisten arvostamiseen. Esiopetus rakentuu yhteiskunnan perusarvojen pohjalle. Esiopetus takaa jokaiselle luvialaiselle lapselle tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja koulun aloittamiseen riippumatta lapsen sukupuolesta, alkuperästä, kielestä, uskonnosta tai terveydentilasta. Esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Siinä tuetaan ja seurataan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä sekä pyritään ennalta ehkäisemään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Esiopetuksessa lapsuus nähdään jaksona, jolla on oma arvonsa. Lapsen yksilöllisyyttä ja omaleimaisuutta arvostetaan. Lasta tuetaan, jotta hän oppisi tuntemaan itseään ja pystyisi muodostamaan itsestään myönteisen ja realistisen kuvan. Oman persoonallisuuden kehittymisen ohella on tärkeää auttaa lasta kasvamaan ryhmän jäseneksi ja toimimaan siinä. Ryhmän merkitys on tärkeä, jotta lapsella olisi mahdollisuus harjoitella kehittymässä olevia yhteistyötaitoja ja oppia niitä todellisissa tilanteissa. Esiopetuksessa otetaan huomioon, että toiminnan keskipisteenä ja toteuttajana on lapsi. Lasten oppimisessa ja opetustilanteissa erilaisilla leikeillä on keskeinen merkitys. Lapsille järjestetään mahdollisuus omaan leikkiin, jolloin leikki on luonnollista toimintaa, jossa he itse etsivät ja luovat tekemistä ja joka vastaa heidän toimintatarvettaan. Myös opettaja järjestää oppimista edistäviä suunniteltuja leikkitilanteita. Leikkimaailmassaan lapsi mitoittaa asiat omien taitojensa mukaisesti, jolloin hän oppii hallitsemaan näkemiään ja kokemiaan asioita. Esiopetuksessa lapsi oppii leikin ohessa myös työtehtävien ja pienten oppituokioiden avulla. Aikuisen ja lapsen vuorovaikutuksen tulee olla turvallista ja molemminpuolisesti kunnioittavaa. Lapset ovat luonteenpiirteiltään ja taidoiltaan erilaisia ja esiopetuksessa keskeinen periaate on elämänläheisyys ja lapsen kokema ilo toiminnasta. 1.2.Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet Esiopetuksen yleisinä tavoitteina ovat myönteisen minäkuvan kehittyminen ja sosiaalistuminen, oppimaan oppimistaitojen kehittyminen ja oppimisen ilon ylläpitäminen, yhteiselämän pelisääntöjen ja hyvien tapojen noudattaminen, ihmisten tasavertaisuuden ja erilaisuuden hyväksyminen, kieli- ja kulttuuri-identiteetin muodostuminen sekä vastuuntunnon kehittyminen luontoa ja rakennettua ympäristöä kohtaan. Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Esiopetuksen järjestämisessä tulee siten ottaa huomioon toisaalta muun varhaiskasvatuksen ja toisaalta perusopetuksen tavoitteet ja sisällöt.

4 4 2. Esiopetuksen toteuttaminen Luvialla 2.1. Esiopetuksen järjestäminen Luvian kunnassa annettava esiopetus perustuu tähän esiopetussuunnitelmaan, joka on laadittu opetushallituksen vahvistaman esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta noudattaen perusopetuslakia ja lakia lasten päivähoidosta. Luvialla esiopetus järjestetään lasten ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää lasten tervettä kasvua ja kehitystä. Lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön ja opetuksessa ollaan yhteistyössä kotien kanssa. Lapsella on oikeus oppilashuoltoon ja riittävään kasvun ja oppimisen tukeen heti tuen tarpeen ilmetessä. Esiopetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvallisesta päivästä. Luvialla esiopetus on hallinnollisesti sivistyslautakunnan alaista toimintaa, ja oppilaiden ottamisesta esiopetukseen sekä esiopetuspaikan nimeämisestä ja vaihtamisesta päättää päivähoidon johtaja. Esiopetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää joustavasti päivähoitopalveluja. Lain mukaisesti on laadittu säännöt Luvian kunnan esiopetus- ja koulukuljetuksiin ja ne on yhteisesti koottuna Luvian kunnan koulukuljetusoppaaksi, joka on luettavissa mm. Luvian kunnan kotisivuilla internetissä. Esiopetuksen kuljetuksissa noudatetaan liikennesääntöjä ja muita turvallisuuteen vaikuttavia käyttäytymismalleja. Luvialla esiopetusta annetaan Luvian päiväkoti Kuunarissa kolmessa erillisessä esiopetusryhmässä, jotka on nimetty merellisesti Ankkureiksi, Ruoreiksi ja Matruuseiksi. Esiopetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja jatkuvasta kehittämisestä vastaavat päiväkodin lastentarhanopettajat ja lisäksi esiopetusryhmien työskentelyyn osallistuvat päiväkodin lastenhoitajat sekä mahdolliset ryhmissä toimivat avustajat. Esiopetuksen henkilökunnan, lasten ja vanhempien tukena työskentelee erityislastentarhanopettaja. Oman panoksensa esiopetukseen tuovat myös päiväkodin emäntä, ravitsemustyöntekijä ja siistijä. Esiopetusta annetaan päivittäin vähintään neljä tuntia ja esiopetuksessa noudatetaan pääsääntöisesti samoja työ- ja loma-aikoja kouluopetuksen kanssa, lukuun ottamatta koulun lauantaityöpäiviä ja mahdollisia loman pidennyksiä. Esiopetuksen viimeinen työpäivä on viimeistään toukokuun viimeinen arkipäivä Oppimiskäsitys Lapsi nähdään innokkaana, iloisena leikkijänä, uteliaana tutkijana ja aktiivisena oppijana. Lapsella on oikeus oppia omien edellytystensä mukaisesti, itselleen luontaisten toimintatapojen mukaan. Tietoa ei voida suoraan opettamalla siirtää lapselle, vaan lapsi itse rakentaa aikaisemmin omaksumiensa käsitysten ja uuden tiedon pohjalta uudet käsityksensä. Oppiminen perustuu aiempaan tietoon ja oppimiskokemuksiin. Vertaisryhmän vuorovaikutustilanteissa lapset oppivat yhdessä toisten kanssa ja toisiltaan antamalla virikkeitä toistensa ajattelun ja mielikuvituksen kehittymiseen.

5 Oppimisympäristö Esiopetuksen oppimisympäristöllä tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista ympäristöä, jossa toiminta toteutuu. Oppimisympäristössä on keskeistä opettajan ja lapsen välinen sekä lasten keskinäinen vuorovaikutus, erilaiset toimintatavat ja oppimistehtävät. Esiopetuksessa lapsikeskeisyys edellyttää ohjaavaa kasvatusta, jossa aikuinen asettaa lapselle rajoja ja lapseen kohdistetaan odotuksia ja vaatimuksia. Hyvä oppimisympäristö on lasta tukeva ja kannustava sekä turvallinen ja sopivan haasteellinen ja esteettinen. Esiopetuksen ilmapiirin tulee olla iloinen ja kiireetön, joustava ja suvaitsevainen sekä yksilöiden tarpeet huomioonottava. Lapsilla tulee olla selkeät säännöt ja työrauha, jotka osaltaan luovat perusturvaa lapsen henkiselle kasvulle ja takaavat myös fyysisen turvallisuuden. Aikuisen tehtävänä on olla ohjaajana ja kannustajana sekä tarjota lapsen ulottuville erilaisia oppimistehtäviä, materiaaleja ja välineitä sekä tilaa ja rauhaa niiden käytölle. Tämä johtaa lapsen tunteiden taitojen ja tietojen kehittymiseen ja laajentaa lapsen kiinnostuksen kohteita. Luvian päiväkoti Kuunari luo sijaintinsa puolesta hyvät mahdollisuudet tutustua Luvian keskustassa sijaitseviin palveluihin, kuten kirjastoon, urheilukenttään, kirkkoon ja liikekeskukseen ja samalla se antaa mahdollisuuden harjoitella liikkumista tulevassa kouluympäristössä. Luvian paloaseman läheisyys ja palokuntalaisten vapaaehtoistyö tukevat luontevasti esiopetuksen turvallisuuskasvatusta. Luonnonläheisyys tarjoaa eri vuodenaikoina hyvin tilaisuuksia tutkia ja aistia muutoksia ympäröivässä luonnossa Työtavat Työtavoilla on keskeinen vaikutus siihen, mitä ja miten opitaan. Opettaja tukee lapsen oppimista ja ohjaa häntä tiedostamaan oman oppimisensa ja havaitsemaan, että lapsi voi itse vaikuttaa onnistumiseensa oppimisessa. Opettaja ohjaa oppimista, konkreettista kokeilemista, tutkimista, aktiivista osallistumista sekä muuta tiedon hankintaa ja ongelmien ratkaisemista vuorovaikutuksessa aikuisten ja vertaisryhmän kanssa. Lapsen omien tutkimusten lähtökohtana ovat lapsen elinympäristöön läheisesti liittyvät ilmiöt ja tapahtumat sekä niistä saadut kokemukset. Lapsi harjoittelee pohtimaan syyseuraussuhteita ja tekemään johtopäätöksiä. Lapsen näkökulmasta toiminnan tulee olla tarkoituksenmukaista ja haasteellista. Esiopetuksen työskentely perustuu leikinomaiseen, lapsen kehitystasosta lähtevään toimintaan, joka edistää myös lapsen kielellistä kehitystä sekä valmiuksia uusien asioiden oppimiseen. Toiminnassa otetaan huomioon lapsen tarve oppia mielikuvituksen ja leikin kautta. Draamallisessa työtavassa yhdistyvät eri taideaineet, lasten kokemukset ja tietoaines, joita työstetään yhdessä ajankohtaisen aiheen, sadun tai tarinan pohjalta.

6 Leikki Leikillä on tärkeä tehtävä esiopetuksessa. Omaehtoinen leikki on lapselle luontaista toimintaa. Lapsen oppimisen perusta on toiminnallisuudessa, elämyksellisyydessä ja leikissä. Leikkiessään lapsi oppii koko ajan mm. kieltä, vuorovaikutustaitoja ja ryhmäsääntöjä. Leikki tukee myös ajattelun ja muistin kehitystä. Leikin avulla lapsi ilmaisee ja käsittelee tunteitaan ja oppimiaan asioita. Leikki rikastuttaa ja helpottaa oppimista. Leikki on lapsen keskeinen vuorovaikutusmuoto. Leikkiin osallistuminen vaatii sekä harjaannuttaa sitoutumista, luovuutta, rehellisyyttä, sääntöjen noudattamista, pitkäjännitteisyyttä, kielellisiä ja vuorovaikutustaitoja sekä halua ja innostusta yhteiseen toimintaan. Toistaminen kuuluu leikin luonteeseen ja leikki tarjoaa mahdollisuuden harjoitella asioita uudelleen ja uudelleen. Leikeissä lapsi oppii hallitsemaan näkemiään ja kokemiaan asioita, koska hän itse voi omassa leikkimaailmassaan mitoittaa asiat omien taitojensa mukaisesti. Lasten keskinäinen juonellinen roolileikki toimii itsensä ilmaisemisen ja tuntemisen sekä kaverisuhteiden hoitamisen ja oppimisen edistäjänä. Esiopetuksessa on oltava mahdollisuuksia lapsesta itsestä lähtevään leikkiin. Siinä hän voi kokeilla asioita, joihin hänellä ei muuten vielä ole ollut tilaisuutta. Leikissä lapsi voi hallita ympäristöään haluamallaan tavalla ja säädellä omaa toimintaansa. Leikissä saadut onnistumisen kokemukset ovat tärkeitä ja merkityksellisiä lapsen itsetunnon kehittymiselle. Tavoitteena on luoda leikkiympäristö, joka mahdollisimman hyvin vastaa lapsen tarvetta leikkiä, ilmaista itseään ja oppia. Aikuinen yhdessä lasten kanssa rakentaa ja uudistaa leikkiympäristöä ja huolehtii siitä. Hyvä leikkiympäristö mahdollistaa monenlaiset leikit. 3. Esiopetuksen yksityiskohtaiset tavoitteet ja sisällöt 3.1. Eheyttäminen Esiopetus pohjautuu opetuksen eheyttämiseen, ts. esiopetuksessa ei ole oppiainejakoa. Eheyttävä opetus muotoutuu kokonaisuuksista, jotka liittyvät toisaalta lapsen elämänpiiriin ja toisaalta lapsen maailmankuvaa laajentaviin ja jäsentäviin sisältöihin. Eheyttämisen monimuotoisuuden tulee ilmetä siten, että eri tiedonalat otetaan suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon ja niitä tarkastellaan osana kulloinkin valittua kokonaisuutta. Teemakokonaisuuksien valinnassa pyritään löytämään lapsille merkitykselliset asiat ottamalla heidät mukaan teemojen suunnitteluun. Lisäksi painotetaan ympäristö- ja tapakasvatusta ja tuetaan lapsen kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi. Esiopetuksen sisältöaluejako on tarkoitettu ohjaamaan opettajan työtä. Esiopetus sisältää seuraavat sisältöalueet: kieli ja vuorovaikutus, matematiikka, etiikka ja katsomus, ympäristö- ja luonnontieto, terveys, fyysinen ja motorinen kehitys sekä taide ja kulttuuri. Kokemusten ja tietojen käsittely vuorovaikutuksessa aikuisten ja lasten kanssa monin eri tavoin on oppimisen keskeinen osa. Oppimisprosessi on tärkeämpi kuin yksittäiset sisällöt.

7 Eheytetyssä toiminnassa keskeistä on - aktiivinen vuorovaikutus lapsen kanssa, aikuisten tulee olla herkkiä havaitsemaan lasten leikistä, toiminnasta ja puheesta nousevat aiheet ja heille tärkeät asiat - toimia lapsille merkityksellisistä kokonaisuuksista käsin, koska oppiminen rakentuu aiemmin koetun ja opitun pohjalle - lasten tiedonrakentamisen ja kokemusmaailman laajentaminen - lasten oman aktiivisuuden, ongelmanratkaisun, valintojen teon ja sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollistaminen - sisältöalueiden integroiminen - toiminnan arviointi yhdessä lasten ja vanhempien kanssa sekä toiminnan kehittäminen arvioinnin pohjalta Opetuksen eheyttäminen vaatii sen tiedostamista, mistä erillisistä osista kokonaisuudet muodostuvat. Esiopetuksen sisältöaluejako on opettajalle apuväline kokonaisopetuksen suunnitteluun. Opettajan tulee tuntea opetettavat sisältöalueet hyvin, jotta hän kykenee hahmottamaan niistä syntyviä kokonaisuuksia ja suunnittelemaan tavoitteellista opetusta Keskeiset sisältöalueet Kieli ja vuorovaikutus Äidinkieli on keskeisessä asemassa esiopetuksessa, koska se on sekä oppimisen kohde että oppimisen ja opetuksen väline. Kieli on myös ajattelun väline. Mitä enemmän lapsi ymmärtää käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä, sitä paremmin hän pystyy käsitteelliseen ajatteluun. Kieli antaa lisäksi välineitä itseilmaisuun. Lapselle tarjotaan mahdollisuuksia kuulla monenlaisia satuja, kertomuksia, kertovia tietotekstejä, runoja, loruja ym. niin, että hän saa tilaisuuden nauttia kuulemastaan. Tavoitteet: lapsen kielellisten taitojen kehittyminen niin, että hänellä on halu, rohkeus ja taito ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan lapsen kielellisen tietoisuuden sekä sana- ja käsitevaraston kehittyminen lapsi voi oppia lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyviä taitoja kiinnostuksensa ja kehitystasonsa mukaan lapsi totuttautuu ryhmän jäsenenä kuuntelemaan sekä lasten että aikuisten puhetta, osallistumaan keskusteluun ja odottamaan tarvittaessa omaa vuoroaan lapsi harjoittelee ohjeiden kuuntelua ja niiden mukaan toimimista lapsen keskittymiskyvyn kehittyminen lapsi kiinnostuu saduista, kertomuksista, runoista ja loruista ja laajentaa kokemuksiaan ja mielikuvitustaan niiden avulla lapsi saa tilaisuuksia nauttia kuulemastaan

8 Sisältö: omakohtaisten kokemusten kertominen kuva- ja leikkilukeminen äänne-, tavu- ja sanaleikit puhemotoriikan ja äänenkäytön harjoitukset roolileikit ja dramatisointi luku- ja kirjoitussuunta harjoitukset hienomotoriikan ja liikeratojen harjoittaminen satujen, kertomusten, runojen ja lorujen runsas kuunteleminen ja tuottaminen Matematiikka Lapsi oppii matematiikkaa leikkimällä, tekemällä ja löytämällä. Hän keskustelee, kysyy ja vastaa kysymyksiin. Nimenomaan miettimisaika kehittää lasta ja hänen ajatteluaan; "mieluummin vähän ja hyvin kuin paljon ja huonosti". Olennaista on, että lapsi on aktiivinen. Tärkeää on järjestää lapsille sellainen ympäristö, joka innostaa heitä matemaattisiin tehtäviin ja lasta ohjataan kiinnittämään huomiota luonnollisissa arkipäivän tilanteissa ilmeneviin matemaattisiin ilmiöihin. Sekä käsitteen muodostus että ongelmanratkaisukyky edellyttävät havaintokykyä, muistia ja runsaasti kokemuksia. Tavoitteet: myönteisen asenteen syntyminen matematiikkaa kohtaan luovan ajattelun ja ongelmaratkaisutaitojen kehittyminen matemaattisten peruskäsitteiden ymmärtäminen ja selittäminen ajantajun kehittyminen Sisältö: lukukäsitteet lukusanojen tunnistaminen, nimeäminen ja tuottaminen (0-10) lukumäärän ymmärtäminen järjestyslukusanat ensimmäisestä kymmenenteen vertailu suuri-pieni, suurempi-pienempi, suurin-pienin yhtä monta, enemmän-vähemmän järjestäminen muodon, koon jne. mukaan avaruudelliset suhteet suunnat: vasen-oikea, eteenpäin, taaksepäin jne. sijainti: ulkona, sisällä, vieressä jne. geometrisiin muotoihin tutustuminen ympyrä, kolmio, nelikulmio aikakäsitteisiin tutustuminen vuorokaudenajat, viikonpäivät, kuukaudet, vuodenajat (auringon, maapallon ja kuun vaikutus) kellonajoista täydet ja puolet tunnit

9 Etiikka ja katsomus Esiopetuksen eettisessä ja uskontokasvatuksessa on tärkeää myönteinen ja turvallinen ilmapiiri, erilaisten vakaumusten kunnioittaminen sekä yhteistyö kodin kanssa. Eettinen kasvatus perustuu siihen, että lasta kunnioitetaan yksilönä ja rohkaistaan häntä ilmaisemaan tunteitaan ja toisaalta taas hallitsemaan niitä. Tavoitteet: lapsen kokonaispersoonallisuuden kasvun ja myönteisen minäkuvan tukeminen antaa lapselle mahdollisuus saada vastauksia uskonnollisiin kysymyksiin lapsi saa mahdollisuuden osallistua ja eläytyä kirkkovuoden juhliin lapsi saa kokea perusturvallisuutta, hiljentymistä ja hartautta lapsi oppii suvaitsevaksi erilaisia vakaumuksia ja elämänkatsomuksia kohtaan lapsi oppii hyviä tapoja ja toisten huomioonottamista Sisältö: kirkolliset juhlapyhät; niihin liittyvät tavat, perinteet ja kristillinen sanoma perhepiirin tapahtumat, kun ne ovat ajankohtaisia; kaste, häät jne. hiljentyminen, rukous, hartauden ja rauhallisuuden kokeminen hengellinen musiikki, lasten virret virsisuunnitelman mukaisesti oikea ja väärä - anteeksipyytäminen ja -antaminen - omien oikeuksien puolustaminen toiset huomioon ottaen - Lasten Raamatun -kertomukset Ympäristö- ja luonnontieto Luontoon ja muuhun ympäristöön liittyvät kokemukset ja tiedot auttavat lasta ymmärtämään paremmin ihmistä, elinympäristöä ja näiden välistä vuorovaikutusta. Ne lisäävät luontoon kohdistuvaa kunnioitusta ja kiinnostusta ja edistävät kestävän kehityksen päämäärien saavuttamista. Tavoitteet: oman lähiympäristön viihtyvyydestä ja siisteydestä huolehtiminen annetaan mahdollisuus liikkua sekä luonnossa että rakennetussa ympäristössä saaden niistä elämyksiä ja kokemuksia lapsi oppii toimimaan vastuullisesti lähiympäristössään ja ymmärtämään luonnon suojelemisen tärkeyden lapsi oppii havainnoimaan ja tunnistamaan joitakin lähiympäristön kasveja ja eläimiä lapsi oppii ihmistä, luontoa ja muuta ympäristöä koskevia käsitteitä Sisältö: ympäristön ja luonnon tarkkailu ja niissä tapahtuvat muutokset retket ympäristöön liikennekasvatus; lapsen turvallisuus liikenteessä jalankulkijana kasvu; kasvattaminen ja kasvun seuraaminen elävä ja eloton luonto

10 10 tutkimus; kastuminen, jäätyminen jne. luonnonsuojelu; siisteys, jokamiehenoikeudet jne. jätteiden lajittelun ja kierrätyksen opettelua koti- ja lemmikkieläimet, luonnonvaraiset eläimet ihminen; keho, aistit jne Terveys Terveyskasvatus liittyy läheisesti liikuntaan ja sitä tulee käsitellä myönteisesti ja kytkeä se lapsen arkielämän tilanteisiin. Luonnollisissa asiayhteyksissä lasta opastetaan terveisiin elämäntapoihin ja henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimiseen. Lapsen kasvua ja kehitystä tuetaan huolehtimalla työn, levon ja virkistyksen välisestä tasapainosta; "terve sielu terveessä ruumiissa". Lisäksi lasta ohjataan liikkumaan turvallisesti lähiympäristössä. Lapsen terveellisiä ruokatottumuksia tuetaan ja lasta ohjataan hyviin ruokailutapoihin. Tavoitteet: omasta terveydestä ja hygieniasta huolehtiminen ja niiden edistäminen lapsi oppii ryhmässä hyviä ruokailutapoja Sisältö: monipuoliseen ravintoon totuttautuminen käsien pesu, nenäliinan käyttö, wc-käyttäytyminen tilanteen- ja säänmukainen pukeutuminen riittävä päivittäinen ulkoilu levon ja toiminnan tasapaino Fyysinen ja motorinen kehitys Päivittäinen monipuolinen liikunta on välttämätöntä lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Lapsen hienomotoriikka, kädentaidot sekä silmän ja käden yhteistyö kehittyvät arkipäivän toiminnoissa. Esiopetuksen liikuntakasvatus on toiminnallista, monipuolista ja leikinomaista. Ohjatun liikunnan lisäksi lapselle annetaan mahdollisuuksia omaehtoiseen liikunnalliseen toimintaan ja leikkiin. Liikunnan eri osa-alueet kasvattavat lasta yhteisvastuullisuuteen ja toisten huomioon ottamiseen: auttamaan, tukemaan ja odottamaan vuoroaan. Liikunnassa lapsella on mahdollisuus purkaa energiaansa hyväksyttävällä tavalla. Liikunta auttaa monien käsitteiden oppimista ja sen avulla voidaan tukea esim. kielellisten, musiikillisten, kuvallisten ja matemaattisten taitojen ja valmiuksien omaksumista. Tavoitteet: liikunnan ilon kokeminen sekä myönteisen asenteen luominen liikuntaa kohtaan kokonaispersoonallisuuden, ajattelun ja myönteisen minäkuvan kehittyminen oman kehon tuntemuksen ja hallinnan lisääminen fyysisen kunnon edistäminen

11 perusliikuntataitojen ja koordinaatiokyvyn kehittyminen yhteisten sääntöjen noudattaminen, yhdessä toimiminen ryhmänä sekä toisten huomioon ottaminen erilaisiin liikuntamuotoihin tutustuminen Sisältö: hienomotoriset harjoitukset arkipäivän tilanteissa pukeutumistilanteet kynän ja saksien käytön harjoitukset laululeikit perusliikuntamuotojen harjoittaminen kävely, juoksu, erilaiset hypyt; suuntaa, tasoa, aikaa ja voimaa muunnellen heittäminen, kiinniottaminen välinevoimistelu hernepussit, pallot, hyppynarut, vanteet musiikkiliikunta rytmissä, laulun ja lorun mukaan liikkuminen tanhut liikuntaleikit esim. viimeinen pari uunista ulos, maa-meri-taivas, noidan kivettymisleikki telinevoimistelu kiipeily tasapainoilu pyöriminen, ryömiminen kuperkeikka eri liikuntalajeihin tutustuminen yleisurheilulajit: pikajuoksu, pallonheitto, pituushyppy ja erilaiset viestit hiihto luistelu nassikkapaini suunnistuksen alkeita jalkapallo sähly Taide ja kulttuuri Musiikki Esiopetuksen musiikissa korostuu leikin, laulun ja liikunnan avulla oppiminen ja elämyksellisyys. Musiikin kuuntelun avulla voidaan harjoittaa keskittymistä ja rentoutumista sekä erilaisten äänten havainnointia. Lapsi voi osallistua omien taitojensa mukaisesti ja hänellä on mahdollisuus kokea onnistumisen elämyksiä ja löytää oma musikaalisuutensa.

12 12 Tavoitteet: musiikin perusasioihin tutustuminen: ääni, rytmi ja melodia monipuolisen musiikin kuunteleminen erilaisiin soittimiin tutustuminen musiikin tuottamisen ilon kokeminen ja ylläpitäminen rytmitajun kehittäminen Sisältö: ääni; hiljainen - voimakas, korkea - matala, erilaiset äänet rytmi; perusrytmi, tempo laulaminen kuunteleminen; hiljaisuus, elävä musiikki, levyt ja kasetit soittaminen; keho- ja rytmisoittimet laululeikit musiikkimaalaus Kuvaamataito Tekemällä itse eri tavoin kuvia ja rakennelmia lapsi saa kokea tekemisen iloa. Tavoitteet: oppia piirtämisen, maalaamisen, muovailun ja rakentelun työskentelytapoja ja välineiden käyttöä havaintokyvyn harjaannuttaminen välineiden ja työskentelytilan siisteydestä huolehtiminen omien ja muiden töiden arvostaminen esteettisyyden kokeminen taiteeseen ja taidehistoriaan tutustuminen Sisältö: piirtäminen; liitu-, lyijykynä ja hiilipiirrokset sekä tietokoneiden piirustusohjelmat maalaaminen; vesi-, peite- ja sormivärityöt muovailu; muovailuvaha- ja erilaiset massatyöt rakentelu; hiekka- ja lumirakentelu, rakentelusarjat, sommittelutyöt taidenäyttelyt, osallistuminen ja itse tehdyt Käsityö Käsityö tyydyttää lapselle ominaista toiminnan tarvetta: tekemistä, kokemista ja keksimistä. Siinä yhdistyy luontevalla tavalla käsitteellinen ajattelu ja taitojen soveltaminen käytäntöön, se mahdollistaa myös kokemuksellisen oppimisen. Tärkeää käsityössä on lapsen oma suunnittelu, itse tekeminen, luova ongelmanratkaisu sekä oman työn arviointi sen eri vaiheissa. Esiopetuksessa käsityö sisältää askartelun, tekstiilityön ja teknisen työn.

13 13 Tavoitteet: tutustuminen erilaisiin materiaaleihin, välineisiin ja tekniikoihin ohjeiden mukaan toimiminen lapsen oman suunnittelutaidon kehittyminen silmän ja käden koordinaation sekä hienomotoriikan kehittyminen Sisältö: tekstiilityö kankaan leikkaaminen ja liimaaminen helppojen töiden ompelu kankaanpainanta langan pujotus neulaan, solmun teko langan päähän pujottelutyöt erilaiset lankatyöt; solmut, tupsut tekninen työ liimaaminen naulaaminen mittaaminen ja merkitseminen sahaaminen hiominen maalaaminen askartelu eri materiaalien leikkaaminen, liimaaminen ja repiminen paperin rypistely taittelutyöt luonnonmateriaalityöt 4. Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa Lapsi voi saada esiopetuksessa yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Tuen tarpeessa olevien lasten esiopetuksessa korostuu kasvatustoiminnan mukauttaminen, mikä tarkoittaa toiminnan ja ympäristön suunnittelua ja toteuttamista lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Toimintaan sisällytetään tällöin pienryhmä-, pari- tai yksilöohjausta, toiminnan menetelmien ja sisältöjen tarkentamista, perustaitojen harjaannuttamista ja lapsen itsetunnon ja vuorovaikutustaitojen vahvistamista. Lisäksi käytetään tarvittaessa kuntoutuksellisia elementtejä, esimerkiksi opetuksen, päiväjärjestyksen ja ympäristön strukturoimista. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Työskentelyn ja tuen perustana ovat yhdessä kodin kanssa sovitut, perusturvallisuutta ylläpitävät tavoitteet, jotka tukevat lapsen kokonaisvaltaista kasvua. Ensisijaisesti tuetaan lapsen myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon kehittymistä sekä huolehditaan

14 tasavertaisesta jäsenyydestä ryhmässä. Työskentelyn tulee olla leikinomaista, lapsen kehitystasosta lähtevää toiminnallista ryhmä- ja yksilöohjausta. Se edistää lapsen kognitiivista, erityisesti kielellistä, sekä sosioemotionaalista kehitystä, valmiuksia uusien asioiden oppimiseen ja ehkäisee ennalta oppimisvaikeuksia. Esiopetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä esiopetusryhmän että kunkin lapsen vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Kasvun ja oppimisen tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä lapsen yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Esiopetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että lapsen tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Esiopetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi lasten kasvua ja oppimista tulee arvioida jatkuvasti ja aloittaa tuen antaminen riittävän varhain. Tämä ehkäisee ongelmien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia kasvun ja oppimisen turvaamiseksi. Lapsen saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää lapselle tehtyjen terveystarkastusten ja mahdollisten muiden arviointien tuloksia. Tuen tulee muodostaa suunnitelmallinen jatkumo. Päivähoidon johtajalla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Huoltajalle annetaan tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Tuki annetaan lapselle omassa esiopetusryhmässä, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä lapsen siirtämistä toiseen esiopetusryhmään tai muuhun soveltuvaan esiopetuksen järjestämispaikkaan. Lapsen esiopetuksen fyysinen ja sosiaalinen oppimisympäristö ja tarvittavat tukipalvelut järjestetään niin, että lapsi voi mahdollisimman täysipainoisesti osallistua esiopetusryhmän toimintaan. Tuki annetaan erilaisin joustavin järjestelyin, kuten samanaikaisopetuksena tai pienryhmä- ja yksilötyöskentelynä. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä muusta varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen. 14

15 15 Kolmiportainen tuki LAADUKAS JA HYVÄ ESIOPETUS YLEINEN TUKI Tarvittaessa esioppilaan alkukartoitus TEHOSTETTU TUKI Pedagoginen arviointi Lapsen oppimissuunnitelma ERITYINEN TUKI Pedagoginen selvitys Erityisen tuen päätös, HOJKS ja mahdollisesti erityisopetuspäätös Tehdään jotain toisin, joustavampaa, yksilöllisempää, tiivis seuranta ja arvio: mikä tehoaa? Tehdään enemmän toisin, vielä joustavampaa ja yksilöllisempää, tiivis seuranta ja arvio: mikä tehoaa? Tehdään intensiivisesti toisin niin kauan kuin on tarve, joustavaa, yksilöllistä, tiivis seuranta ja arvio: mikä tehoaa? Käytännön tukimuodot - eriyttäminen - pienryhmätoiminta - yhteistyö vanhempien kanssa - erityislastentarhanopettajan tuki - moniammatillinen yhteistyö - osa-aikainen erityisopetus - apuvälineiden käyttö - konsultaatio eri alojen asiantuntijoilta - eriyttäminen - pienryhmätoiminta - yhteistyö vanhempien kanssa - erityislastentarhanopettajan tuki - moniammatillinen yhteistyö - osa-aikainen erityisopetus - apuvälineiden käyttö - konsultaatio eri alojen asiantuntijoilta - mahdolliset avustajapalvelut - eriyttäminen - pienryhmätoiminta - yhteistyö vanhempien kanssa - erityislastentarhanopettajan tuki - moniammatillinen yhteistyö - osa-aikainen erityisopetus - apuvälineiden käyttö - konsultaatio eri alojen asiantuntijoilta - mahdolliset avustajapalvelut - kokoaikainen erityisopetus Lisäksi tuen järjestämisessä on huomioitava ryhmäkoko, joustavat toimintatavat ja samanaikaisopetus

16 Esiopetuksen yleinen tuki Yleinen tuki on määrältään lyhytkestoista ja laadultaan vähäistä. Yleistä tukea tarvitsee todennäköisesti jokainen lapsi jossain kehityksensä vaiheessa oppimiseen liittyvissä asioissa. Yleistä tukea on mm. opettajan yksilöllinen oppilaan huomioiminen ja ohjaus tarvittaessa oppituokioilla tai arjen toiminnoissa. Laadukas esiopetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea kasvuun ja oppimiseen kaikkina esiopetuksen työpäivinä on jokaisen lapsen oikeus. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri esiopetusyhteisössä edistävät lapsen kasvua ja oppimista. Opettajalla on vastuu esiopetusryhmän ja sen jokaisen lapsen erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta esiopetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun varhaiskasvatuksen henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Opettajan tehtävänä on ohjata ryhmää toimimaan niin, että sen sisäinen vuorovaikutus edistää kasvua ja oppimista. Opettaja auttaa lapsia tunnistamaan omat vahvuutensa ja voimavaransa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää lapsen oppimisen valmiuksien, myönteisen minäkuvan ja tekemisen ilon vahvistamiseen kaikissa työskentelytilanteissa. Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin esiopetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa huoltajan ja lapsen kanssa. Kasvun ja oppimisen tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Esiopetuksen aloitusvaiheessa opettaja voi laatia myös yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman, jonka avulla lapselle pyritään turvaamaan parhaat edellytykset kasvaa ja oppia. Esiopetuksessa voidaan käyttää myös erityislastentarhanopettajan tai erityisopettajan sekä avustajan työpanosta keinoina vastata esiopetusryhmän tai yksittäisten lasten tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä. 4.2 Esiopetuksen tehostettu tuki Esiopetusvuoden aikana opettaja seuraa lapsen kasvun ja oppimisen edistymistä sekä keskustelee mahdollisesta huolesta lapsen huoltajan/huoltajien kanssa. Opettaja ja muut mahdolliset oppilashuollon asiantuntijat keskustelevat lapsen kokonaistilanteesta ja suunnittelevat yhdessä tukitoimia. Mikäli edellä mainituista tukitoimista huolimatta lapsen opettajalla tai muulla esiopetuksen henkilöstöllä tai lapsen huoltajalla on huoli siitä, että lapsen ei ole mahdollista saavuttaa esiopetuksen tavoitteita ilman tehostettua tukea, ottaa opettaja asian puheeksi huoltajan kanssa, ja he sopivat yhteispalaverin. Palaveriin osallistuvat huoltajien ja opettajan lisäksi tarvittaessa erityislastentarhanopettaja ja muita oppilashuollon palveluista vastaavia asiantuntijoita. Palaverissa keskustellaan huoltajien kanssa lapsen kasvun ja kehityksen etenemisestä sekä tuen tarpeesta. Samalla kerrotaan huoltajille esi- ja alkuopetuksessa kasvun ja oppimiseen tukeen liittyvistä tukimuodoista sekä sovitaan lapsen pedagogiseen arvioon kirjattavat asiat.

17 Lapselle, joka tarvitsee oppimisessaan ja koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä lasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti lapsen kasvua ja oppimista ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia esiopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta, joka kuvataan luvussa Tehostetun tuen aikana korostuu erityislastentarhanopettajan antaman tuen, lapsen yksilöllisen ohjauksen, joustavien ryhmittelyjen ja kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys. Myös oppilashuollon osuutta lapsen hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään lapsen kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. On tärkeää huolehtia lapsen mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä sekä tukea lapsen myönteistä käsitystä itsestään. Lapsen kasvua ja oppimista tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli lapsen tilanteessa tapahtuu muutoksia, lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan lapsen tuen tarvetta. Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa arviossa kuvataan lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena lapsen saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla ratkaisuilla lasta tulisi tukea Lapsen esiopetuksen opettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö huoltajan ja lapsen kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään lapselle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa sekä huoltajan luvalla lapselle mahdollisesti laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa lapsen siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisessa oppilashuoltotyössä siten kuin yksittäisen oppilaan asian käsittelystä perusopetuslaissa säädetään. Tämän käsittelyn jälkeen lapselle annettava tehostettu tuki kirjataan hänelle laadittavaan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. 17

18 18 Tehostetun tuen riittävyyden seuranta Tehostetun tuen riittävyyttä arvioidaan viimeistään esiopetusvuoden keväällä. Tarvittaessa lapsen siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen. Mikäli opettajan, erityisopettajan ja tarvittavien oppilashuollon palveluista vastaavien asiantuntijoiden mukaan tehostettua tukea ei enää ole tarpeen jatkaa, kirjataan päätös pedagogiseen arvioon ja lapsen oppimissuunnitelmaan. Mikäli tehostettu tuki ei riitä lapsen kasvun ja oppimisen tukemiseksi, aloitetaan pedagogisen selvityksen laadinta mahdollisen erityisen tuen päätöksen perustaksi. Päätös erityisestä tuesta tarvitaan aina silloin, kun lapsen opetus on tarpeen järjestää erityisluokalla. Tehostetun tuen piirissä olevan lapsen siirtyminen alkuopetukseen Esiopetuksen ja koulun henkilökunta valmistelee yhdessä huoltajien ja tarvittaessa oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa esiopetuksessa olevan lapsen siirtymistä kouluun. Jos lapsi on saanut tehostettua tai erityistä tukea oppimiseen esiopetuksessa, on tärkeää, että tuki jatkuu keskeytyksettä koulun alkaessa. Esiopetuksesta kouluun siirtyvien lapsen tarve tehostettuun tai erityiseen tukeen kartoitetaan muun muassa siten, että - koulun erityisopettaja tutustuu esiopetuksessa oleviin lapsiin esiopetusvuoden aikana ja - lapsen esiopetuksesta vastaava lastentarhanopettaja ja/tai erityislastentarhanopettaja kuvaa lapsen tehostetun ja erityisen tuen tarvetta koulun erityisopettajalle ja rehtorille riittävän ajoissa esiopetusvuoden aikana. Hyvissä ajoin esiopetusvuoden keväällä järjestetään lisäksi siirtokeskustelu, jossa käydään läpi lapsen sen hetkistä kasvun ja oppimisen tilannetta, kasvu- ja oppimistavoitteiden toteutumista ja tukitoimien tarvetta jatkossa. Siirtokeskusteluun osallistuvat lapsen huoltajat, esiopetuksen opettaja sekä perusopetuksesta koulun erityisopettaja ja tuleva luokanopettaja, jos opettaja on jo tiedossa. Siirtokeskustelu voidaan yhdistää lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman seurantapalaveriin, jos se aikataulullisesti on järkevää. Siirtokeskustelun kokoonkutsujana toimii esiopetusryhmän opettaja. Luvialla kaikilla lapsilla on mahdollisuus tutustua tulevaan kouluunsa ennen lukuvuoden alkua. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tai varhaiskasvatuksen HOJKS toimivat tärkeänä dokumentteina tiedonsiirrossa. Niiden kopiot siirretään tulevaan kouluun tiedottaen asiasta huoltajia. Alkuperäinen oppimissuunnitelma ja varhaiskasvatuksen HOJKS arkistoidaan laatimispaikkaan. Oppimissuunnitelma käsitellään tarkemmin luvussa Esiopetuksen erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden esiopetusta ei kasvun ja oppimisen vaikeuksien vuoksi voida järjestää muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä esimerkiksi vamman, sairauden, toimintavajavuuden tai kasvuympäristöön liittyvien riskitekijöiden vuoksi. Erityisen tuen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon esiopetuksen

19 opetushenkilöstön, oppilashuollon eri palveluista vastaavien sekä huoltajan näkemys lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvistä riskitekijöitä. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista esiopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat esiopetuksen kaikki tukimuodot. Erityisen tuen tehtävänä esiopetuksessa on tarjota lapselle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista kasvun ja oppimisen tukea ja edistää hänen oppimisedellytyksiään. Lapsen itsetuntoa ja oppimismotivaatiota vahvistetaan. Erityisen tuen päätös on määräaikainen hallintopäätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Lapsen oikeusturvan ja esiopetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- ja perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Jos erityisen tuen päätös tehdään esiopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua lapsen tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimista varten lapsen esiopetuksesta vastaava lastentarhanopettaja tai erityislastentarhanopettaja hankkii selvityksen lapsen oppimisen etenemisestä moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä tehdyn selvityksen lapsen saamasta tehostetusta tuesta sekä lapsen kokonaistilanteesta. Selvitysten perusteella päivähoidon johtaja tekee arvion ja päätöksen lapsen erityisen tuen tarpeesta. Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena lapsen saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä lasta tulisi tukea. 19

20 Tukijärjestelyt voivat sisältää mm. opetushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin ja muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi hankitaan tarvittaessa muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään lapsesta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa sekä lapselle mahdollisesti laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee esiopetuksen aikana tarkistaa lapsen tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten lapsesta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli katsotaan, että lapsi ei enää tarvitse erityistä tukea, tekee päivähoidon johtaja päätöksen tuen lopettamisesta. Tällöin lapsi siirtyy saamaan tehostettua tukea. Erityislastentarhanopettajan työskentely esiopetuksessa Lasten päivähoidosta annetun lain mukaan kunnan käytettävissä tulee olla erityislastentarhanopettajan palveluja lasten päivähoidossa esiintyvää tarvetta vastaavasti. Erityislastentarhanopettajan erityisosaamista ja asiantuntemusta voidaan hyödyntää lapsen yksilöllisen tuen tarpeiden varhaisessa tunnistamisessa, erillisten tutkimusten tarpeellisuuden arvioinnissa sekä tukitoimien järjestämisen suunnittelussa yhteistyössä huoltajien sekä mahdollisten lapsen ja perheen kanssa työskentelevien asiantuntijoiden kanssa. Erityislastentarhanopettaja huolehtii osaltaan myös tukitoimien yhteensovittamisesta ja toteuttamisesta arjen tilanteissa. Hänen asiantuntemustaan voidaan hyödyntää lisäksi koulutus- ja konsultaatiotehtävissä liittyen lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tuntemukseen. Erityislastentarhanopettajan työskentely yleisessä tuessa Erityislastentarhanopettajan työn painopiste on konsultoinnissa. Esiopetusryhmän henkilökunta ja erityislastentarhanopettaja voivat miettiä yhdessä esimerkiksi arjen toimivuuteen liittyviä asioita ryhmä- ja yksilötasolla. Laadukkaan esiopetuksen toteutuminen yleisellä tasolla on tärkeää, jotta tehostetun ja erityisen tuen tukitoimet voidaan rakentaa sen varaan. Erityislastentarhanopettaja voi tukea esiopetustiimiä pienryhmätoimintojen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Erityislastentarhanopettaja havainnoi yhdessä esiopettajien kanssa lapsen valmiuksia ja koululaiseksi kasvamista. Hän tekee myös osaltaan yhteistyötä koulun erityisopettajien kanssa, jotta esiopetuksessa tehtävien kartoitusten perusteella heränneisiin huoliin voitaisiin puuttua mahdollisimman varhain ja esiopetusvuoden aikana ennaltaehkäistä mahdollisia oppimisvaikeuksia. Hän suunnittelee ja antaa tarvittaessa yksilö- tai pienryhmäopetusta. Hän tukee kasvatuskumppanuutta ja osallistuu tarvittaessa huoltajien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Hän opastaa tarvittaessa tutkimuksiin ohjaamisessa ja osallistuu pedagogisen arvion ja lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman tekemiseen. Erityislastentarhanopettajan työskentely tehostetussa tuessa Tehostetussa tuessa erityislastentarhanopettajan rooli vahvistuu. Hän osallistuu tarvittaessa pedagogisen arvion tekemiseen sekä oppimissuunnitelman tavoitteiden laatimiseen ja seurantaan. Erityislastentarhanopettajan työskentely kirjataan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. Yhteistyö koulun erityisopettajien kanssa tiivistyy lasten 20

21 yksilöllisten oppimispolkujen löytämiseksi ja onnistuneen koulun aloittamisen varmistamiseksi. Erityislastentarhanopettaja suunnittelee ja toteuttaa ohjattua pienryhmätoimintaa sekä yksilöllisiä tehtäviä yhdessä esiopetusryhmän henkilökunnan kanssa. Ohjattu pienryhmätoiminta on entistä tavoitteellisempaa ja suunnitelmallisempaa ja perustuu tehostetun tuen lasten oppimissuunnitelmiin. Jos tehostettu tuki ei riitä, erityislastentarhanopettaja osallistuu pedagogisen selvityksen tekemiseen ja erityiseen tukeen siirtämiseen. Erityislastentarhanopettaja työskentely erityisessä tuessa Erityislastentarhanopettaja on merkittävä yhteistyökumppani huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä. HOJKSissa määritellään erityislastentarhanopettaja työskentely lapsen asioissa. Erityisen tuen esioppilaiden kohdalla erityislastentarhanopettaja tekee tarvittaessa yhteistyötä perusopetuksen erityisopettajien kanssa lapselle sopivimman koululuokan löytämiseksi. Erityislastentarhanopettaja tekee usein myös tiivistä yhteistyötä esiopetusryhmän henkilökunnan, henkilökohtaisen tai ryhmäavustajan kanssa ohjaten ja tukien heitä lapsen henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamiseksi Yksilölliset suunnitelmat esiopetuksessa Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma on suunnitelma lapsen kasvun ja oppimisen etenemisestä ja esiopetuksessa tarvittavista järjestelyistä sekä lapsen tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn esiopetussuunnitelmaan perustuva, kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. Oppimissuunnitelma lisää opettajien tietoisuutta lapsen tilanteesta ja helpottaa siten kunkin opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä sekä kodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelma antaa myös pohjan lapsen kasvu- ja oppimisprosessin edistymisen arvioinnille. Tehostettua tukea varten tehtävä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman laatii lapsen esiopetuksesta vastaava lastentarhanopettaja yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Tehostettua tukea varten laadittavan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin lapsen esiopetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet lapsen oppimisvalmiuksiin, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä sosioemotionaalisiin taitoihin liittyvät tavoitteet pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät ja työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset tai muut ratkaisut

22 moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet yhteistyön toteuttaminen huoltajan ja lapsen kanssa, huoltajan tarjoama tuki lapsen mahdollinen osallistuminen muuhun varhaiskasvatustoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa lapsen edistymisen seuranta ja arviointi, arviointitavat ja ajankohdat sekä lapsen itsearviointi suunnitelman laatimiseen osallistuneet Suunnitelman laatimisessa hyödynnetään lapselle mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa, pedagogista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa sekä huoltajan luvalla lapselle mahdollisesti laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa. Oppimissuunnitelmassa ei kuvata lapsen henkilökohtaisia ominaisuuksia. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma osana yleistä tukea Jokaiselle lapselle voidaan laatia lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Suunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Oppilaalle, joka tarvitsee kasvussaan ja oppimisessaan säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma laaditaan aina lapselle, joka saa tehostettua tukea. Oppimissuunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Erityinen tuki Lapselle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan oppimissuunnitelman sijasta henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta ilmenee oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. HOJKS on kuvaus siitä, miten lapsen erityisen tuen päätöksen mukainen opetus ja muu tuki järjestetään. Se on työväline, jonka tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti lapsen yksilöllistä kasvu- ja oppimisprosessia. HOJKSissa kuvataan lapsen oppimisedellytyksiä ja