Infrahankkeen hallinta politiikkaa ja tekniikkaa Tiehallinnon selvityksiä 16/2004
|
|
- Elsa Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Juho Siipo Infrahankkeen hallinta politiikkaa ja tekniikkaa Tiehallinnon selvityksiä 16/2004
2
3 Juho Siipo Infrahankkeen hallinta politiikkaa ja tekniikkaa Tiehallinnon selvityksiä 16/2004 Tiehallinto Helsinki 2004
4 Kannen kuva: VUOLI-projekti ISSN ISBN TIEH Verkkojulkaisu pdf ( ISSN ISBN TIEH v Edita Prima Oy Helsinki 2004 Julkaisua myy/saatavana: Telefaksi Puhelin TIEHALLINTO Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde
5 Juho Siipo: Infrahankkeen hallinta politiikkaa ja tekniikkaa. Helsinki Tiehallinto, Tiehallinnon selvityksiä 16/2004, 82 s. ISSN , ISBN , TIEH Asiasanat: Infrahanke, poliittis-hallinnollinen prosessi, Vuosaaren satama TIIVISTELMÄ Infrahanke on monitahoinen prosessi, ja se sisältää monimutkaisia vaikutussuhteita. Hankkeen hallintaan liittyvän valmistelun ja päätöksenteon taustatekijöitä ei ole tutkittu juurikaan ennen tätä työtä. Projekteista saatujen kokemusten sekä tehtyjen suunnitelmien analysointi on pitkällä tähtäimellä ehkä paras tapa hallita eri osapuolten välistä vuorovaikutusta, valmistelua ja päätöksentekoa tulevissa hankkeissa. Tässä työssä hankkeen hallintaan liittyviä ongelmia analysoidaan Vuosaaren satamahankkeesta saatujen kokemusten kautta. Työn tavoitteena oli hahmottaa infrahankkeen poliittis-hallinnollista prosessia ja hankkeisiin vaikuttavia muita tekijöitä. Tarkoituksena oli selvittää, mitä infrahankkeen hallinnasta puuttuu, ja nostaa esiin infrahankkeisiin liittyviä ongelmia prosessien kehittämisen pohjaksi. Infrahankkeen eri toimijoiden vuorovaikutusta on hahmotettu infrahankkeen pelikentällä, joka koostuu neljästä osa-alueesta (suunnitteluprosessi, poliittishallinnollinen prosessi, osalliset ja media). Pelikentän taustana on strategia, jossa määritellään miten hankkeen eri toimijoiden välistä dialogia tulisi hankkeessa hoitaa. Pääosa infrahankkeen valmistelun ja suunnittelun resursseista kohdistetaan nykyisin suunnitteluprosessiin. Kokemusten mukaan hankkeiden eteneminen ja toteutuminen ei kuitenkaan ole kiinni teknisen suunnittelun prosessista, sillä se hallitaan hyvin. Infrahankkeen pelikentän muiden osa-alueiden hallintaan ei ole juurikaan kiinnitetty huomiota ja hankkeelle aiheutuvat viivytykset ovat peräisin juuri näiltä pelikentän osa-alueilta. Strategiatyön merkitystä infrahankkeiden hallinnassa tulisi lisätä. Nykyisillä hankkeilla ei ole olemassa selkeää strategiaa siitä, miten ja minkä vuoksi niitä tehdään. Työssä tehdyissä haastatteluissa nousi voimakkaasti esille, että hankkeiden valmistelutapa kaipaa uutta, strategisen suunnittelun tasoa. Strategiatyö infrahankkeiden hallinnassa on jaettu hankkeen omaan strategiaan ja yleisten strategioiden ehtojen täyttämiseen. On tärkeää huomata, että strategiatyön tekeminen olemassa olevassa hankkeessakaan ei ole koskaan liian myöhäistä. Poliittis-hallinnollinen prosessi on infrahankkeen pelikentän osa-alueista keskeisin. Työssä on hahmotettu prosessin rakennetta ja taustatekijöitä, joilla se hankkeeseen vaikuttaa. Poliittis-hallinnollisen prosessin muodostaa poliittinen päätöksenteko, talouselämä sekä hallinto ja lainsäädäntö. Haastatteluissa käsitellyistä infrahankkeen pelikentän taustatekijöistä on tässä työssä nostettu esille keskeisimmät. Niitä ovat arvot, strategiat, tahto, yhteinen hyvä ja hyväksyttävyys, lobbaus, kompensaatiot, lait, ohjeet, määräykset, valitukset, hankkeen organisaatio, hankintamallit sekä riskianalyysit. Haastatteluissa hankkeen toteutumisen kannalta tärkeimpinä edellytyksinä pidettiin tahtoa hankkeeseen, hankkeen laillisuutta ja teknistä suunnittelua. Pelikentän hallitsemiseksi täytyy tuntea suunnitteluprosessin lisäksi myös muut sen osa-alueet ja taustatekijät.
6 Juho Siipo: Management of an infrastructure project politics and engineering. Helsinki Finnish Road Administration, Finnra Reports 16/2004, 82 p. ISSN , ISBN , TIEH Keywords: Infrastructure project, politic-administrative process, Vuosaari Harbor project SUMMARY Infrastructure projects are multi-faceted and contain complex interrelationships. Before this study, few studies have explored the factors affecting the preparation and executive decision-making of infrastructure projects. In future projects, it seems that the optimal way to manage the interaction, preparation and decision making between different parties is to analyze the experiences and plans done for the previous projects. This study sets out to analyze project management problems, utilizing the experiences from the Vuosaari Harbor project. The objective of this thesis was to explore the politic-administrative process and other factors affecting infrastructure projects. Other goals included uncovering factors missing from current infrastructure projects and highlighting problems associated with infrastructure projects, to facilitate the future development of processes. The interaction between the different actors in infrastructure project has been conceptualized through the infrastructure project playfield, which consists of four areas (planning process, politic-administrative process, participants and media). The background of the playfield is a strategy that outlines the principles of dialog between different parties in the project. Nowadays, the majority of preparation and planning in infrastructure projects is targeted in the planning process. Based on experiences of interviewees, the progress in projects is not tied with the technical planning process, due to the fact that the technical planning process is well understood. Not much attention has been paid to the other areas of the infrastructure playfield, while delays in projects originate from these areas of the playfield. The relative importance of strategy work in infrastructure projects should be increased. Ongoing projects do not have a clear strategy stating their purpose and execution. The interviews conducted for this study revealed that the way of preparing projects needs a new level of strategic planning. Strategy work in infrastructure projects is divided to the project-specific strategy and full-filling the general strategic guidelines. The focal area in the infrastructure project playfield is the politic-administrative process. The politic-administrative process consists of political decision-making, economy, administration and legislation. This study explores the process structure and process factors affecting the project. This study highlights the essential interview findings concerning factors related with the infrastructure project playfield. Key factors are values, strategies, state of will, common good, acceptability, lobbying, compensations, legislation, instructions, regulations, complaints, project organization, procurement models and risk analysis. The interviewees considered state of will, legality and technical planning to be the most important factors of a successful project.
7 ALKUSANAT Suuret väylähankkeet ovat jakautumassa yhä selvemmin kahtia. Yhteiskunnallisten muutosten ja trendien seurauksena ns. poliittis-hallinnollinen prosessi ja perinteinen teknisen suunnittelun prosessi ovat joissain määrin eriytyneet toisistaan. Insinööreillä on pitkät perinteet ja vankka osaaminen teknisen suunnittelun hallinnassa, mutta väylähankkeiden valmistelun, päätöksenteon ja toteutumisen kannalta oleellisempaa poliittis-hallinnollista prosessia ei sen sijaan tunneta riittävästi. Työssä tutkittiin suurten infrahankkeiden (tie-, rata- ja meriväylähankkeet) valmistelun, päätöksenteon ja suunnittelun prosesseihin liittyviä sekä hankkeiden etenemistä vaikeuttavia ongelmia. Tutkimuksessa hankkeiden hallintaan liittyviä ongelmia on lähestytty ensisijaisesti esimerkkihankkeeksi valitun Vuosaaren satamahankkeen kautta. Tämä väylähankkeiden valmistelun ja päätöksenteon prosesseja käsittelevä diplomityö on tehty Vuosaaren sataman liikenneyhteyksien suunnittelusta vastaavan VUOLI-projektin toimeksiannosta. Tutkimuksen tekijä on tekn.yo Juho Siipo. Diplomityö on hyväksytty Teknillisessä korkeakoulussa. Työn valvojana toimi professori Timo Ernvall (TKK) ja ohjaajana Ray Ottman (Sito-konsultit Oy). Työ antaa uusia lähtökohtia ja näkökulmia hankeprosesseihin osallistuville ja niissä toimiville. Toivonkin, että siinä esitetyt ajatukset herättävät keskustelua hankeprosessien ja niiden hallinnan kehittämisestä. Helsinki, maaliskuussa 2004 Pekka Kontiala
8
9 Infrahankkeen hallinta politiikkaa ja tekniikkaa 9 Sisältö 1 JOHDANTO Tausta ja tavoitteet Infrahanke Vuosaaren satamahankkeen historia lyhyesti Huomioita satamahankkeesta 14 2 TUTKIMUSMENETELMÄT Tapaustutkimus Haastattelut ja sovellettu Delfoi-tekniikka 17 3 INFRAHANKKEEN PELIKENTTÄ Pelikentän laatiminen Pelikentän osatekijät Pelikenttä suunnitteluvaiheissa 22 4 STRATEGIAT Strategia-käsite Strateginen suunnittelujärjestelmä Yleisten strategioiden merkitys infrahankkeessa Huomioita strategioista hankkeen kannalta Strategian laatiminen Hankekohtainen strategia 27 5 SUUNNITTELUPROSESSI Tekninen suunnittelu ja selvitykset Suunnittelun toteuttajat Tiensuunnittelu Tiensuunnittelu ja maankäytön suunnittelu Tiensuunnittelun vaiheistus Suunnitelmien hallinnollinen käsittely Vuorovaikutus tiesuunnitelmassa Radan suunnittelu Vesiväylän suunnittelu Vesiväyliin liittyvä päätöksenteko Arviointi hankkeissa Vaikutusarviointi Ympäristövaikutusten arviointi Vaikutusarvioinnin ongelmia Hankearviot Hankearvioinnin ongelmia 40 6 VUOROVAIKUTUS Vuorovaikutus, osallistuminen ja tiedottaminen Osallistuminen Osallistumisen lainsäädännöllinen perusta Vuorovaikutuksen haasteita Osalliset Median rooli hankkeissa Hankkeen tiedotus 44
10 10 Infrahankkeen hallinta politiikkaa ja tekniikkaa 7 POLIITTIS-HALLINNOLLINEN PROSESSI Poliittis-hallinnollisuus infrahankkeessa Hallinto ja politiikka Julkishallinto Poliittisen ohjauksen asiakirjat Hallinto alueellisella tasolla Hallinto paikallisella tasolla Poliittisen ohjauksen ongelmia Talouselämän rooli infrahankkeissa Infran merkitys talouselämälle Ongelmat talouselämän ja infrahankkeen yhteistyössä Poliittis-hallinnollinen prosessi ruotsalaisessa kirjallisuudessa 53 8 POLIITTIS-HALLINNOLLISEN PROSESSIN KÄSITTEITÄ Infrahankkeen pelikentän 10 asiaa Arvot Tahto Tahto ja infrahankkeet Mielipidepohjainen tahdonmuodostus Hallinnollinen tahdonmuodostus Tahtoon liittyviä ongelmia Tahto infrahankkeiden hallinnassa Yhteinen hyvä ja hyväksyttävyys Yhteinen hyvä Hyväksyttävyys Lobbaus Kompensaatiot Lait, ohjeet ja määräykset Infrahankkeita koskeva lainsäädäntö Lainsäädännön hankkeelle asettamia reunaehtoja Valitukset Hankkeen organisaatio Hankintamallit Riskianalyysit 66 9 PÄÄTELMIÄ Ongelmat ja hankkeiden hallinta Toteutumisen edellytykset Ongelmia ja mahdollisuuksia Infrahankkeen pelikenttä Strategiatyö infrahankkeen hallinnassa Kehittämis- ja jatkotutkimustarpeet LOPUKSI 74 LÄHTEET 76
11 Infrahankkeen hallinta politiikkaa ja tekniikkaa JOHDANTO 11 1 JOHDANTO 1.1 Tausta ja tavoitteet Suurten infrahankkeiden suunnittelu ja niihin liittyvät eri prosessit ovat tulleet yhä monimutkaisemmiksi ja näin ollen niihin liittyvä valmistelu, päätöksenteko ja niihin liittyvät ongelmat vaikeammin hallittaviksi. Suunnitteluhankkeen hallintaan liittyvän valmistelun ja päätöksenteon taustatekijöitä ei ole juurikaan tutkittu. Tässä työssä tarkoituksena on paneutua poliittis-hallinnolliseen prosessiin ja sen hallintaan liittyviin ongelmiin sekä luoda suuntaviivoja tulevaisuuden infraprojektien hallintaan. Projekteista saatujen kokemusten sekä tehtyjen suunnitelmien vastoinkäymisten ja onnistumisten analysointi on pitkällä tähtäimellä ehkä paras tapa hankkeen hallinnan kehittämiseen tulevia projekteja silmällä pitäen. Kokemuksen lisääntymisen myötä voidaan parhaiten kehittää toimintatapoja ja organisaatioita toimimaan jatkossa paremmin. Tämän työn tarkoituksena on kerätä ja analysoida suunnitteluhankkeesta saatuja hyviä ja huonoja kokemuksia siten, että ne ovat tulevaisuudessa hyödynnettävissä uusien hankkeiden hallinnassa. Tarkasteltavaksi esimerkkihankkeeksi tähän työhön valittiin Vuosaaren satamahanke sen monitahoisuuden takia. Vuosaaren satamahankkeessa on edustettuna kaikki väyläsuunnittelun osa-alueet ja useat eri tahot. Muutokset suunnitteluun vaikuttavissa tekijöissä ovat tuoneet mukanaan uusia haasteita suunnittelijoille. Tällaisia muutoksia ovat olleet esimerkiksi EU:n jäsenyys, väylävirastojen organisaatiomuutokset, YVA-laki sekä kansalaisjärjestöjen ja median roolin vahvistuminen. Tässä työssä kartoitetaan asioita, joihin hankkeen hallinnassa tulisi kiinnittää huomiota, jotta edellä mainittujen muutoksien vaikutuksiin pystyttäisiin varautumaan. Lopuksi kiteytetään sitä, miten työssä tehtyjen haastatteluiden kautta Vuosaaren satamahankkeesta saatuja kokemuksia voitaisiin hyödyntää tulevaisuuden hankkeiden hallinnassa. TYÖN TAVOITTEET Hahmottaa infrahankkeen poliittis-hallinnollista prosessia ja hankkeisiin vaikuttavia muita tekijöitä. Kartoittaa, mitä tekijöitä infrahankkeen hallinnasta puuttuu Herättää keskustelua infrahankkeisiin liittyvistä ongelmista ja prosessien kehittämisestä Esittää ehdotuksia toimintatavoista ja kehittämistarpeista. Millaista asiantuntemusta tarvitaan? Mitä olisi syytä selvittää jatkossa?
12 12 Infrahankkeen hallinta politiikkaa ja tekniikkaa JOHDANTO 1.2 Infrahanke Infrahankkeella tarkoitetaan tässä työssä rakennushanketta, joka kohdistuu liikenneyhteyksiin, energia- ja vesihuoltoverkostoon sekä teollisuusinvestointien maa- ja vesirakentamiseen. Tässä työssä näkökulma painottuu kuitenkin väylähankkeisiin. Infrahankkeille on tyypillistä, että ne ovat pitkäkestoisia, investointeina kalliita ja niillä on merkittäviä ihmisten elinympäristöä muuttavia vaikutuksia. Infrahankkeen erottaa talonrakennushankkeesta sen laaja vaikutusalue. Talonrakennushankkeessa rakennusluvan saatua voidaan omalla tontilla toimia lähes miten halutaan. Infrahankkeen prosessissa toimitaan huomattavasti laajemmalla alueella, joten hankeen vaikutuspiiri on hyvin erilainen. Infrahankkeet voidaan käyttötarkoituksensa perusteella ryhmitellä uusinvestointeihin sekä kapasiteetinlisäys- ja ylläpitoinvestointeihin. Tässä työssä käsitellään lähinnä uusinvestointeja ja niihin liittyviä ongelmia. Uusinvestoinneille on tyypillistä, että ne ovat rahalliselta arvoltaan suuria, riskejä sisältäviä, useita intressiryhmiä kiinnostavia ja ne liittyvät osana muihin investointeihin tai ovat seurausta muusta päätöksenteosta (Junnonen, J-M., 1997). Suurille Infrahankkeille on ominaista prosessien monimutkaisuus. ja sen vuoksi niiden toteuttamiseen tarvitaan varsin monipuolista osaamista. Määrittely infrahankkeiden hallinnassa tulevaisuudessa tarvittavasta osaamisesta voisi olla ajankohtaista. 1.3 Vuosaaren satamahankkeen historia lyhyesti Vuosaaren aluetta Helsingin uuden sataman sijoituspaikkana on pohdittu luvulta lähtien. Kun Vuosaari liitettiin Helsinkiin 1966, satama oli yksi perusteista. Vuonna 1990 valmistui Helsingin kaupungin asettaman virkamiestyöryhmän (pj. Jussi Vuorinen) raportti Helsingin sataman kehittämisen suuntaviivat. Siinä ehdotettiin sataman rakentamista Vuosaareen. Vuonna 1992 julkaistiin kaupungin asettaman selvitystyöryhmän raportti Vuosaaren satama. Kuvassa 1 on havainnekuva Vuosaaren satamasta valmiina. Kaavoitukseen liittyviä selvityksiä tehtiin 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa. Vuonna 1992 valmistui Helsingin yleiskaava, jossa on varaus Vuosaaren satamalle ja sen maaliikenneyhteyksille Helsingin kaupungin alueella. Uudenmaan seutukaavaliiton liittovaltuusto hyväksyi Helsingin seudun taajamaseutukaavan Siinä on varaukset satamalle ja sen maaliikenneyhteyksille. Ympäristöministeriö jätti kuitenkin vahvistamatta seutukaavan Vuosaaren sataman maaliikenneyhteyksiä koskevilta osilta. Vuosaaren satamaa ja sen maaliikenneyhteyksiä koskevan osan ympäristöministeriö vahvisti vasta vuoden 2002 alussa. Vuonna 1994 valmistui Vuosaaren satama, perustamissuunnitelma ja liiteraportti. Vielä samana vuonna laadittiin toinen selvitys Vuosaaren sataman maaliikenneyhteydet, vaihtoehtotarkastelu. Satamahankkeesta ja sen liikenneyhteyksistä tehtiin YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely Uudenmaan ympäristökes-
13 Infrahankkeen hallinta politiikkaa ja tekniikkaa JOHDANTO 13 Kuva 1. Havainnekuva Vuosaaren satamasta valmiina. kus antoi lausunnon YVA-selostuksesta Siinä esitettiin jatkosuunnittelun yhteydessä tehtäväksi tarkempia luontoselvityksiä sekä tunneliratkaisun valintaa arvokkaiden luontoalueiden kohdalla. YVA-menettelyn aikana nousivat esiin ratatunnelin jatkaminen Keravalle asti sekä uusi Itä-Tontun meriväylä uusina vaihtoehtoina. Nämä vaihtoehdot tulivat myös valituiksi jatkosuunnittelun pohjaksi, vaikka ne olivat muita vaihtoehtoja kalliimpia. Ratatunnelin valintaan vaikutti huomattavasti sen poliittinen hyväksyttävyys. Kalliimman meriväylän valintaan taas vaikutti suoran meriväylän helpompi navigoitavuus ja parempi turvallisuus. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 1996 Vuosaaren sataman perustamissuunnitelman. Hyväksymispäätökseen kirjattiin, että perustamissuunnitelman hyväksymisen lisäksi tarvitaan erillinen kaupunginvaltuuston päätös rakentamisen aloittamisesta. Vuonna 1997 valmistuivat Tieliikennejärjestelyt, Yleissuunnitelma sekä Satamaradan alustava yleissuunnitelma, jossa koordinointiryhmä esitti radan kytkemistä päärataan Koivukylässä, koska se oli noin 35 miljoonaa euroa Savion tunnelivaihtoehtoa halvempi. Vantaan kaupungin vastustuksen vuoksi radan jatkosuunnittelu tehtiin kuitenkin Savion vaihtoehdon pohjalta. Tarkennettu linjausvaihtoehto Savion ratavaihtoehdosta laadittiin 1998 sataman seutukaavan ja Kaakkois-Vantaan osayleiskaavatyön pohjaksi. Tiesuunnitelma sekä satamaradan yleissuunnitelma valmistuivat vuonna Valtioneuvosto päätti Natura-alueista Mukaan tulivat myös Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet. Ympäristöministeriön mielestä Vuosaaren satamasta olisi haittaa näille alueille. Vuonna 1999 valtioneuvosto päätti, ettei satamasta ole haittaa Natura-alueelle. Korkein hallinto-oikeus (KHO) totesi päätöksessään vuonna 2000, että valtioneuvosto on väärä paikka arvioida
14 14 Infrahankkeen hallinta politiikkaa ja tekniikkaa JOHDANTO Natura-asioita ja että asian ratkaisee ympäristöministeriö seutukaavan käsittelyn yhteydessä. Ministeriö vahvisti seutukaavan ja sen jälkeen asemakaavan tammikuussa KHO hylkäsi vahvistamispäätöksen valitukset kesäkuussa Ympäristöministeriö lähetti heinäkuussa 2001 EU:n komissiolle lausuntopyynnön, jossa se tiedusteli, onko komission lausunto tarpeellinen. Perustellessaan lausuntopyyntöä ympäristöministeriö katsoi, että satamahanke heikentää toteutuessaan merkittävästi Natura-alueen luonnonarvoja. Komission vastineessa, marraskuussa 2001 todettiin lausunnon olevan tarpeeton, sillä hanke ei todennäköisesti vaikuta alueen ensisijaisesti suojeltaviin luontotyyppeihin tai eliölajeihin. Helsingin kaupunginvaltuusto teki sataman rakentamispäätöksen lokakuussa Korkein hallinto-oikeus myönsi meriväylän ja sataman rakentamiselle vesiluvan lokakuussa Eduskunta teki päätöksen määrärahojen myöntämisestä sataman liikenneyhteyksien rakentamista varten joulukuussa Satamaan liittyvän rakentamisen valmistelu alkoi tammikuussa Pääosa Helsingin sataman tavaraliikenteestä on suunniteltu siirrettäväksi Vuosaareen rakennettavaan uuteen satamaan, joka korvaa Sörnäisten sataman ja Länsisataman lukuun ottamatta matkustajasatamia. Nykyisten Länsisataman ja Sörnäisten sataman alueet vapautuvat sataman valmistuttua muuhun käyttöön. Vuosaaren sataman liikenneyhteydet käsittävät seuraavien liikenneyhteyksien rakentamisen: tieyhteyden rakentamisen välillä Kehä III Vuosaaren satama liittymäjärjestelyineen ja Kehä III:n leventäminen välillä Porvoonväylä Itäväylä, ratayhteyden rakentamisen Keravan Saviolta Vuosaaren satamaan ja sataman ratapihan rakentamisen sekä uuden syväväylän rakentaminen satamaan. KHO myönsi väylän ja sataman rakentamiselle vesiluvan Hankkeelle on myönnetty vuodelle 2003 yhdeksän miljoonan euron aloitusmääräraha. Osa satamasta on määrä ottaa käyttöön vuonna Koko satamahankkeen on määrä valmistua vuonna Sataman ruoppaustyöt aloitettiin huhtikuussa Välittömästi ruoppaustöiden alkamisen jälkeen paljastui, että merenpohja vanhassa telakka-altaassa ja sen läheisyydessä on alueella toimineen telakan tinayhdistepäästöjen pilaama, joten osaa ruoppausmassasta ei voida läjittää merenpohjaan. Tinayhdisteiden pilaaman merenpohjan ruoppaaminen edellyttää uuden vesiluvan hakemista ja ratkaisua pilaantuneen merenpohjan käsittelytavasta. 1.4 Huomioita satamahankkeesta Nykyisessä muodossaan Vuosaaren satamahanketta tarkasteltaessa on keskeistä huomata, että hankkeessa ei ole kyse pelkästään satamasta ja sen uudesta sijoituspaikasta. Satamahanke on yksi parhaista esimerkeistä monitahoisesta maankäyttöhankkeesta. Vuosaaren sataman rakentamiseen liittyvään hankekokonaisuuteen sisältyy satamatoimintojen ja sataman tarvitsemien liikenneväylien lisäksi vapautuvien alueiden jatkokehittäminen Helsingin kantakaupungissa.
15 Infrahankkeen hallinta politiikkaa ja tekniikkaa JOHDANTO 15 Kuva 2. Vuosaaren satamahanke -nimellä kulkeva hankekokonaisuus. Vuosaaren satamahanke -nimellä kulkevassa suuressa maankäyttöhankkeessa rakennetaan asuntoja yhteensä noin uudelle asukkaalle ja työpaikkoja on kaavailtu syntyvän Kyseessä on todella suuren luokan maankäyttöhanke, jonka nimi ei kuvaa lainkaan sen sisältöä. Satama & Kaupunki -esitteen (2003) mukaan Helsingin kantakaupunki on mittavimman muutoksensa edessä sataan vuoteen. Koko hanke koostuu kuudesta osahankkeesta, jotka ovat kytköksissä toisiinsa: Vuosaaren satama Jätkäsaaren kaupunginosa Kalasataman kaupunginosa Keski-Pasila ja Töölönlahti Vuosaaren satamakeskus ja työpaikat Vuosaaren kaupunginosa. Viisi viimeksi mainittua hanketta ovat kaikki kytköksissä sataman rakentamiseen. Ilman satamaa ja sen toimintojen siirtymistä Vuosaareen ei ole mahdollista toteuttaa muitakaan hankkeista. Kuvassa 2 on esitetty Vuosaaren satamahankkeeseen liittyvien hankkeiden sijainnit Helsingin kartalla. Vuosaaren satama Helsingin kaupunki keskittää tavarasatamatoiminnot Vuosaareen entiselle telakka-alueelle rakennettavaan satamaan. Vuosaaren sataman ensimmäinen, vuonna 2008 valmistuva, vaihe vastaa kapasiteetiltaan nykyisiä tavarasatamia. Pääkaupunkiseudun kasvuun on varauduttu, sillä täydessä laajuudes-
16 16 Infrahankkeen hallinta politiikkaa ja tekniikkaa JOHDANTO saan sataman kapasiteetti on 12 miljoonaa tonnia vuodessa. Satamasta saadaan sujuvat liikenneyhteydet päätie- ja rataverkkoon sekä lentokentälle rakentamalla satamatie Kehä III:n jatkeeksi ja satamarata Keravan Savioon. Satamarata ja satamatie kulkevat pääosin tunnelissa. Vuosaaren satama kytkeytyy Kehä III:n ja pääradan varrella olevaan logistiikka-alueeseen, johon liittyy myös Helsinki-Vantaan lentokenttä ympäristöineen. Satamahankkeeseen kuuluu myös uuden meriväylän rakentaminen (Helsingin satama, 2003). Jätkäsaari Tavarasatamatoimintojen siirryttyä pois Jätkäsaaresta alueelle rakennetaan keskustan uusi rantakaupunginosa. Samalla nykyisen tavarasataman aiheuttamat liikenne- ja meluhaitat poistuvat, rannat avautuvat kaupunkilaisille ja alueen palvelut lisääntyvät. Jätkäsaareen on suunniteltu sijoitettavaksi lähes asukasta ja noin työpaikkaa. Alueen rakentaminen voidaan aloittaa vuonna 2008, kun Vuosaaren satama liikenneyhteyksineen on valmis (Helsingin satama, 2003). Itäranta ja Kalasatama Kalasatama on osa kantakaupungin Itärannan uudistusvyöhykettä, joka jatkuu Arabianrannan ja Viikin kautta aina Kehä I:lle asti. Uudistuksessa vanhat teollisuus-, varasto- ja satama-alueet väistyvät asuin- ja toimitila-alueiden alta. Kalasataman kaupunginosaan on tavoitteena saada uutta asukasta ja noin työpaikkaa. Alue toteutetaan vaiheittain erillisinä osakokonaisuuksina parin vuosikymmenen ajanjaksolla. Rakentamaan aluetta päästään satamatoimintojen siirryttyä Vuosaareen (Helsingin satama, 2003). Pasila ja Töölönlahti Pasila sijaitsee noin 3 km Helsingin ydinkeskustasta pohjoiseen. Pasilasta on jo 1970-luvulta saakka kehitetty pääkaupungin kakkoskeskusta. Tällä hetkellä alueella on noin työpaikkaa ja asukasta. Kun satamajunat poistuvat Keski-Pasilasta, vapautuu uusia alueita rakentamiselle. Satamaradan poistuminen mahdollistaa myös Töölönlahden suunnittelun eheämmäksi kokonaisuudeksi ja osaksi keskustan kaupunkirakennetta (Helsingin satama, 2003). Vuosaaren satamakeskus ja työpaikat Vuosaaren sataman yhteyteen rakennetaan nykyaikainen yritysalue, jonne tulee terminaali- ja toimistotiloja pääasiassa satamatoimintaan liittyen. Sataman yritysalueelle kaavaillaan puolta miljoonaa kerrosneliömetriä toimitiloja ja työpaikkaa. Vuosaaren kaupunginosa Vuosaari on Helsingin suurin ja voimakkaimmin kasvava kaupunginosa, jossa on tällä hetkellä lähes asukasta. Asukasmäärä kohoaa lähivuosina liki asukkaaseen. Satamakeskus liittyy luontevasti Vuosaaren kaupunginosaan ja sen työpaikka-alue ulottuu Vuosaaren keskustaan saakka. Vetovoimaisen yritysalueen syntyminen Vuosaareen tasapainottaa ns. tytärkaupungin kehittymistä. Kun satamakeskus kytketään kiinteäksi osaksi Vuosaaren tytärkaupunkia, syntyy Vuosaaresta entistä monipuolisempi ja elinvoimaisempi kaupunkikokonaisuus.
17 Infrahankkeen hallinta politiikkaa ja tekniikkaa TUTKIMUSMENETELMÄT 17 2 TUTKIMUSMENETELMÄT 2.1 Tapaustutkimus Tapaustutkimus on paljon käytetty menetelmä liiketaloustieteen piirissä tutkittaessa yrityksiä ja organisaatiokäyttäytymistä. Menetelmällä tutkittavat tapaukset ovat ainutkertaisia ja niitä tutkitaan omassa erityisessä ympäristössään. Tulokset pyritään ymmärtämään ja hakemaan tietoa niiden dynamiikasta ja prosesseista. Tapaustutkimuksen tarkoituksena on myös tuottaa hypoteeseja ja tutkimusideoita jatkotutkimuksia varten. Suuren suunnitteluhankkeen poliittis-hallinnollinen prosessi, päätöksenteko ja niihin liittyvät vaiheet ovat monimutkaisia ja jokaiselle hankkeelle omintakeisia. Toistaiseksi suurien infrahankkeiden poliittis-hallinnollista prosessia ei ole juurikaan tutkittu, eikä sen muodostavia osatekijöitä ole selvitetty. Aiemmin käsittelemättömän ja monitahoisen tutkimusongelman vuoksi tapaustutkimus soveltuu tutkimusmenetelmänä erityisen hyvin tutkimuksen tekemiseen. 2.2 Haastattelut ja sovellettu Delfoi-tekniikka Hankkeeseen liittyviä taustatekijöitä, tehtyjä päätöksiä, syntyhistoriaa, vaiheita ja niihin liittyviä eri näkökulmia on mahdotonta selvittää perusteellisesti tutkimalla hankkeesta laadittuja dokumentteja ja pöytäkirjoja. Tämä ongelma on pyritty ratkaisemaan soveltamalla osin Delfoi-tutkimusmetodia hankkeeseen liittyneiden ongelmien selvittämiseksi. Delfoi-tekniikkaa voidaan käyttää arvojen, uusien näkemysten ja ideoiden tuomisessa suunnittelun sekä päätöksenteon pohjaksi. Menetelmän käyttö on perusteltua myös tutkimusongelman ollessa siinä määrin epämääräinen, että sitä ei voida tarkastella yhden täsmällisen analyyttisen tekniikan avulla. Siitä huolimatta asiantuntijaryhmässä tehtyjä arviointeja voidaan pitää hyödyllisinä. Delfoi-menetelmä on hyödyllinen arvioitaessa pitkän aikavälin yhteiskunnallista ja teknologista kehitystä julkisen instituution toimintaympäristöä normatiivisten ts. hallinnollisten tavoitteiden ja toimintaohjelmien muotoilua päätöksentekoa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Delfoi-menetelmä erilaisine vaihtoehtoisine tekniikkoineen on osoittautunut käyttökelpoiseksi erityisesti silloin, kun tarkasteltavan ongelma-alueen asiantuntijoita ei esimerkiksi ajanpuutteen tai muiden syiden takia saada saman pöydän ääreen tai kun halutaan eliminoida ryhmässä esiintyvä vahvojen persoonallisuuksien dominoiva vaikutus (Kuusi O., 2002). Tunnusomaista menetelmälle on asiantuntijoiden anonyymiys eli asiantuntijat esittävät ja perustelevat tulevaisuutta koskevia väitteitä usein tietämättä keitä muita asiantuntijoita tutkimuksessa on mukana. Anonyymiydellä pyritään siihen, että asiantuntijat esittäisivät aitoja mielipiteitään ja käsityksiään tutkimuksen aihepiiristä. Näin yksittäiset asiantuntijat voivat esittää mielipiteitä pelkäämättä kasvojensa menetystä. Korkeassa statusasemassa olevat asiantuntijat uskaltavat rooliodotuksista vapautettuina esittää käsityksiään, sillä heidän ei tarvitse tehdä sitä julkisesti omalla nimellään (Kuusi O., 2002).
18 18 Infrahankkeen hallinta politiikkaa ja tekniikkaa TUTKIMUSMENETELMÄT Keskeistä menetelmässä on, että asiantuntijat voivat vapaasti muuttaa kannanottojaan (usein asiantuntijan on vaikea luopua kannanotostaan, jos hän on tehnyt kannanottonsa julkisesti) voimakkaat mielipidejohtajat eivät voi vaikuttaa asiantuntijaryhmän yleiseen mielipiteen muodostukseen hyviä, uusia ideoita voisivat esittää myös sellaiset asiantuntijat, joilla ei ole korkeaa statusta organisaatiossa hyviä ideoita voidaan koota yhteiseen käsittelyyn mahdollisimman monipuolisesti monen erilaisen asiantuntijan toimesta. Anonyymiys korostuu erityisesti Vuosaaren satamahankkeen kaltaisessa monitahoisessa ja ristiriitoja sisältävässä hankkeessa. Tämän vuoksi lainaukset haastatteluista eivät sisällä tarkkoja lähdeviitteitä. Tutkimuksen paneeli eli haastateltavat henkilöt valittiin yhdessä työn ohjaajan Ray Ottmanin ja VUOLI-projektin Pekka Kontialan ja Ronald Westermarkin kanssa, joilla on pitkä kokemus erilaisten infrahankkeiden hallinnasta. Asiantuntijoiden valinnassa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että he edustavat mahdollisimman monipuolisesti tutkittavan aihepiirin eri näkökulmia ja asiantuntemusta. Paneelin kokoonpano: Heikkonen Mauri, rakennusneuvos, ympäristöministeriö Jantunen Jorma, ylitarkastaja, Uudenmaan ympäristökeskus Kangas Antti, toimitusjohtaja, Pro Paulig Oy Kettunen Pekka, kaupunginjohtaja, Jyväskylä Kontiala Pekka, projektinjohtaja, Tiehallinto (VUOLI-projekti) Koponen Kalle, uutispäällikkö, Helsingin sanomat Kostiainen Keijo, merenkulkuneuvos, Merenkulkulaitos Murole Pentti, professori, LT-konsultit Oy Nissinen Heikki, satamanjohtaja, Helsingin satama Ottman Ray, johtaja, Sito-konsultit Oy Piirainen Rita, tiejohtaja, Uudenmaan tiepiiri Pyy Markku, suunnittelupäällikkö, Ratahallintokeskus Rauhala Veli, Aadi (ent. Helsingin sataman suunnittelupäällikkö) Ruohonen Kari, investointijohtaja, Ratahallintokeskus Sauri Pekka, apulaiskaupunginjohtaja, Helsingin kaupunki Veistola Tapani, natura-asiantuntija, Suomen Luonnonsuojeluliitto Vuorinen Jussi, yleiskaava-arkkitehti, Helsinki KSV Westermark Ronald, projektipäällikkö, Tiehallinto (VUOLI-projekti) Yli-Villamo Harri, ylitarkastaja, Ratahallintokeskus
19 Infrahankkeen hallinta politiikkaa ja tekniikkaa TUTKIMUSMENETELMÄT 19 Tehdyissä haastatteluissa ei käytetty ennalta laadittuja kysymyksiä tai kyselylomakkeita. Haastatteluissa pyrittiin keskustelemaan aihepiiristä kattavasti mutta vapaamuotoisesti ja saamaan näin tärkeimmät näkökohdat esille. Tällä tavalla haastatellut saattoivat kertoa, mitä asioita he itse pitävät tärkeinä suuren infrahankkeen hallinnassa sekä suunnitteluprosessissa ja poliittis-hallinnollisessa prosessissa. Työn analyysivaiheessa laadittiin infrahankkeen pelikenttä (ks. luku 3), joka rakentui muotoonsa useiden haastatteluiden tuloksena. Keskustelujen pohjana toimi ns. työkehikko, joka toimitettiin tutustumista varten haastateltavalle ennen sovittua tapaamista. Työkehikkona tässä työssä oli lyhyt, muutaman sivun mittainen listaus edeltävien haastatteluiden keskeisistä esiin nousseista asioista. Jokaisen haastattelun jälkeen työkehikkoa päivitettiin keskustelussa saaduilla ideoilla ja kommenteilla, jonka jälkeen uusi versio kehikosta toimitettiin seuraavalle haastateltavalle (kuva 3). Kehikolla pyrittiin varmentamaan poliittis-hallinnollisen prosessin kannalta oleellisten seikkojen muistaminen ja niistä tärkeimpien seuloutuminen. Kehikkoon muotoutui käsitteitä siitä, mitä näkökulmia infrahankkeiden hallinnasta puuttuu ja millainen poliittis-hallinnollinen prosessi haastateltujen mielestä on. Kuva 3. Haastattelujen käsittelymenetelmä.
20 20 Infrahankkeen hallinta politiikkaa ja tekniikkaa INFRAHANKKEEN PELIKENTTÄ 3 INFRAHANKKEEN PELIKENTTÄ 3.1 Pelikentän laatiminen Infrahanke ja sen hallinta on monitahoinen prosessi ja se sisältää monimutkaisia vaikutussuhteita. Hankkeessa ovat mukana mm. suunnittelijat, virkamiehet, poliitikot, talouselämä, media ja osalliset. Asian hahmottamisen helpottamiseksi muotoutui asiantuntijahaastattelujen pohjalta esitys infrahankkeen vaikutussuhteista. Se on nimetty infrahankkeen pelikentäksi. Pelikentän tarkoituksena on kuvata mahdollisimman pelkistetysti, millaisia osatekijöitä infrahankkeen prosessiin kuuluu. On kuitenkin tärkeää muistaa, että pelikenttä rakentuu tässä työssä saadusta näkemyksestä hankkeessa toimivien ja siihen vaikuttavien tahojen vuorovaikutussuhteiden esittämisestä. Pääasia infrahankkeen pelikentässä on se, että eri asioiden ja tahojen väliset vaikutussuhteet tiedostetaan eikä mitään niistä ohiteta tai jätetä vähemmälle huomiolle. Infrahankkeen pelikenttää voi toisaalta ajatella yksinkertaistettuna esityksenä infrahankkeen käsitekartasta. Infrahankkeen monimutkaisuudesta johtuen käsitekartta ajatusmallina soveltuu määrittämään pelikentän asioiden välisiä relaatioita. Käsitekartta on graafinen tiedon esittämisen tekniikka, ja sitä käytetään tietyn aihepiirin tietorakenteen kuvailuun. Tietorakenne on kokonaisuus, joka muodostuu aihepiirin keskeisistä käsitteistä ja käsitteiden välisistä relaatioista. Käsitekartan avulla havainnollistetaan käsitteitä, käsitteiden välisiä suhteita ja niiden muodostamia kokonaisuuksia. Käsitekartassa käsitteet on lokeroitu, ja lokerot yhdistetään linkein kuvaamaan käsitteiden välisiä relaatioita. Lokeroiden ja linkkien sijoittelu muodostaa hierarkkisen tietorakenteen. (Novak, 1995.) Tässä työssä pelikenttäkehikolla tarkoitetaan juuri edellä mainittua käsitekarttaa. 3.2 Pelikentän osatekijät Infrahankkeen pelikenttä kuvaa hanketta, hankeprosessissa mukana olevia toimijoita ja niiden välisiä vuorovaikutussuhteita. Pelikenttäkehikon periaatteena on se, että infrahankkeen voidaan ajatella jakautuvaan neljään osa-alueeseen: tekniseen suunnitteluun, poliittis-hallinnolliseen prosessiin, osallisiin ja mediaan. Pelikentän taustalla oleva strategia hahmottui haastattelujen kautta keskeiseksi asiaksi hankkeen onnistumisen kannalta. Pelikentänperiaate säilyy samanlaisena läpi koko hankkeen. Jokainen suunnitteluvaihe tarveselvityksestä rakennussuunnitteluun on aikanaan projektin paikalla kuvan 4 mukaisesti. Suunnitteluvaiheesta sekä hankkeen luonteesta riippuen muiden kehikon osatekijöiden painoarvo ja käytävän dialogin laajuus vaihtelee. Suunnitteluprosessi Infrahankkeen pelikentässä suunnitteluprosessilla tarkoitetaan suunnittelijoista ja virkamiehistä koostuvaa tekijäjoukkoa sekä työvaiheita, joiden lopputuloksena ovat hankkeen tekniset suunnitelmat ja hankkeen toteuttamisen vaikutuksista laadittavat selvitykset. Karkeasti suunnitteluprosessi voidaan jakaa varsinaisten suunnitelmien tuottamiseen, selvityksiin ja esittelymateriaaliin (kuva 4). Suunnitelmat toimivat pelikentässä käytävän dialogin kielenä.
RAATIHUONEEN KORTTELI, ASEMAKAAVAMUUTOS
TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 5.10.2018 1(6) RAATIHUONEEN KORTTELI, ASEMAKAAVAMUUTOS 5.10.2018 Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa 2 Suunnittelualue Maankäyttö- ja
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelu http://www.ym.fi/mrluudistus Tietopohjan
LisätiedotPÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; HANGON LÄNSISATAMAN LAAJENTAMINEN, HANKO
PÄÄTÖS UUDELY/1/07.04/2012 9.1.2013 Hangon Satama Länsisatama 10900 Hanko SAANTITODISTUKSELLA PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; HANGON LÄNSISATAMAN
LisätiedotOpistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista
Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati
LisätiedotKaustisen kunta. Kanttorilan asemakaavan muutos korttelissa 153. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS HKM Infra Oy
710 Kaustisen kunta Kanttorilan asemakaavan muutos korttelissa 153 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS HKM Infra Oy Nikolaintie 6 A 62200 KAUHAVA (06) 434 2300 www.hkminfra.fi Sisällysluettelo 1
LisätiedotRakennusjärjestyksen uusiminen
Rakennusjärjestyksen uusiminen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Yleistä tietoa rakennusjärjestyksestä Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, mutta sen
LisätiedotLAPPARI2018, ASEMAKAAVAMUUTOS
TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 07.11.2018 1(5) LAPPARI2018, ASEMAKAAVAMUUTOS 07.11.2018 Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa 2 Suunnittelualue Maankäyttö- ja rakennuslain
LisätiedotKuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun
Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten
LisätiedotEnnakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet
Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta
LisätiedotMIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?
MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen
LisätiedotKROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS
TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 26.1.2016 1(7) KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS 26.1.2016 Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja
LisätiedotLiikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä. Petteri Katajisto Kuopio
Liikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä Petteri Katajisto Kuopio 4.4.2019 Tavoitteena elinvoima, kestävä kehitys ja hyvä elinympäristö Nykyisen lain tavoite luodaan edellytykset hyvälle
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala MRL- kokonaisuudistuksen vaiheita Tietopohjan laajentaminen ja suuntaviivojen valmistelu (esivalmisteluvaihe)
LisätiedotUudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund
1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,
LisätiedotOPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kunnan esitys yhteistyötavasta osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.
LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie
LisätiedotAlustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi
TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 670070562BBJ 21.12.2007 Jämsänkosken kaupunki Kaukialan kylä Koveroniemen tilan RN:o 3:2 ranta-asemakaava 1 Esipuhe Ranta-asemakaavan laatiminen Koveroniemen tilalle
LisätiedotKESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA
1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-
LisätiedotKehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet
Ilmoitamme kaavan vireille tulosta Teillä on mahdollisuus osallistua kaavoitukseen Kaupunkisuunnittelu 1/5 Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö 2.9.2011 Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet Asemakaava
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys
LisätiedotValtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen - Valtioneuvoston päätöksen
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen - Valtioneuvoston päätöksen 14.12.2017 valmisteluprosessista Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet eli
LisätiedotHANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL
LisätiedotEsitetyt kysymykset vastauksineen Inkoon sataman ja rannan suunnittelun sekä asemakaavoituksen kilpailutukseen:
Inkoon sataman ja rannan suunnittelu sekä asemakaavoitus Esitetyt kysymykset vastauksineen Inkoon sataman ja rannan suunnittelun sekä asemakaavoituksen kilpailutukseen: 1. Ote tarjouspyynnöstä: Pyydämme
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotLapinjärven kunnan rakennusjärjestyksen uusiminen
Lapinjärven kunnan rakennusjärjestyksen uusiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Mikä rakennusjärjestys on? Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, mutta sen määräykset voivat olla
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS 191 1
HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS 191 1 LAUSUNTO UUDENMAAN TIEPIIRIN TOIMINTA- JA TALOUSSUUN- NITELMASTA 2006-2009 Khs 2005-947 Uudenmaan tiepiirin TTS:ssa esitetyt tienpidon keskeiset näkökohdat ja linjaukset
LisätiedotPirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1
Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,
LisätiedotKROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS
TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 26.1.2016 1(7) KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS 26.1.2016 Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa Päivitetty 25.2.2016 TORNION KAUPUNKI Tekniset
LisätiedotRautateiden suunnittelu. Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto
Rautateiden suunnittelu Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto 5.11.2018 Ratalaki 8, Yleistä rautatien suunnittelusta Suunnitelmia tehtäessä radanpitäjä toimii yhteistyössä maakunnan liittojen
LisätiedotLiikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA
Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA Oulun tiepiiri teettää työn, joka sisältää : vaihtoehtoisten liikenneyhteyksien määrittelyn ja ratkaisujen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA), parhaan
LisätiedotKirkonkylän pienet asemakaavan muutokset 2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
SAVITAIPALEEN KUNTA Kirkonkylän pienet asemakaavan muutokset 2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2018 Savitaipaleen kunta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...
LisätiedotAsemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut 11.12.2014, päivitetty 1.6.2015 Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Aloite Asemakaavan
LisätiedotÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA
ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA Ilkka Laine Projektipäällikkö suunnitteluvirasto Yleiskaava pähkinänkuoressa Pk-seutu laajenee itään 70 000 uutta asukasta 15 30 000 uutta työpaikkaa 5 uutta metroasemaa
LisätiedotLENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen
LisätiedotLAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 131. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat
1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 131 Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 131. Suunnittelualue
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (6) 232 Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Helsingin Sataman meriläjityksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Viite:
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus ja luontopohjaiset ratkaisut. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus ja luontopohjaiset ratkaisut Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto MRL-uudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä Lakia valmisteleva
LisätiedotMetsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi
LisätiedotSatakunnan vaihemaakuntakaava
Satakunnan maakuntakaavoituksen tilannekatsaus Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmä Kokemäellä 25.8.2011 Maakunta-arkkitehti Sirkka Lehto Satakuntaliitto Satakunnan maakuntakaavan vahvistettavat
LisätiedotP Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti (punainen ympyrä) ja likimääräinen rajaus (punainen katkoviiva).
Tekla 17.1.2019 4, liite no 6 1 (8) Leskinen Timo Lapinlahden kunta Korttelin 61 (osa) asemakaavan muutos (OAS) Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee
LisätiedotMegahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä
Megahub Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä 07/2011 Investointi Rakentaminen Onnistuneen hankkeen osatekijät ovat Tontti Käyttäjä Oikea tila, oikea
LisätiedotSEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen
LisätiedotValkeakosken maankäytön strateginen kehityskuva
Valkeakosken maankäytön strateginen kehityskuva Työn tarkoitus Aikataulu Osallistumismahdollisuudet 28.6.2017 28.6.2017 Page 1 Mikä on maankäytön strateginen kehityskuva? Valkeakosken strateginen kehityskuva
LisätiedotNykyinen kaavajärjestelmä ja kaavoituksen edistäminen
Ympäristöterveys kaavoituksessa 6.2.2018 Nykyinen kaavajärjestelmä ja kaavoituksen edistäminen, alueidenkäyttöryhmän päällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nykyinen kaavajärjestelmä Suunnittelujärjestelmän
LisätiedotKAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotHelsinki Dnro UUS 2008 R ASIA. Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta
PÄÄTÖS 1. ASIA Helsinki Dnro 13.3.2009 UUS 2008 R 8 531 Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta 2. HANKKEESTA VASTAAVA Tiehallinto Uudenmaan tiepiiri PL 70 00521
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue
LisätiedotLausunto. Ympäristöministeriö.
Lausunto KEHA/918/2018 Etelä-Savo 20.3.2018 Ympäristöministeriö Kirjaamo@ym.fi Viite Lausuntopyyntö 6.2.2018 luonnoksesta hallituksen esityksestä laiksi eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta,
Lisätiedot5 TUTKITTAVAT VAIHTOEHDOT
Ympäristövaikutusten arviointimenettely 31 5 Toimenpiteiden suunnittelulla tähdätään kohdassa 1.1 selostettujen liikenteellisten ja ympäristöllisten ongelmien poistamiseen. Suunnittelun ja vaikutusten
LisätiedotKuvitettu YVA- opas 2018
Kuvitettu YVA- opas 2018 Oppaan sisältö I Perusasiat YVA-menettelystä s. 4 II Vähän täsmennystä tekijöistä ja osallistumisesta s. 8 III YVA-menettelyn sisällöt s. 13 IV Arvioinnin tulokset ja kuinka niihin
LisätiedotKÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström
KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto
LisätiedotPAKURLANMETSÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
1 PAKURLANMETSÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2018 päivitetty: 24.10.2018 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE
PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050
LisätiedotKonho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-
LisätiedotLintulan lisätontit, asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
Lintulan lisätontit, asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti.
LisätiedotYlitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten
Lisätiedot1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
1 LIPERIN KUNTA KÄSÄMÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää
LisätiedotAsemakaavan muutos nro sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, Havukoski
Asemakaavan muutos nro 002114 sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, Havukoski Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Viistoilmakuva vuodelta 2007. Hakija Asemakaavan
LisätiedotYmpäristövaikutusten arviointi
Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioidaan hankkeen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia jotka kohdistuvat (laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä
Lisätiedot1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)
Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,
LisätiedotPirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö
Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö RIL: Vesi- ja ympäristöalan lainsäädännön ajankohtaiskatsaus Kuparisali 22.5.2008 Reijo Kuivamäki aluejohtaja Pöyry Environment Oy Tampereen seudun strategiset
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013
Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti
LisätiedotYLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 30.5.2018 päivitetty: 15.5.2018, 8.11.2018 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,
Lisätiedot- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.
Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014
HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...
LisätiedotTampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö
Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen
LisätiedotUrban Design Management ja lisäarvo - Integroiva suunnitteluoperaatio. Tommi Mäkynen 14.12.2007 maekynen@arch.ethz.ch
Urban Design Management ja lisäarvo - Integroiva suunnitteluoperaatio Tommi Mäkynen 14.12.2007 maekynen@arch.ethz.ch Mitä arvo on? Arvo on subjektiivinen ja asiakas moninainen Helsinki Design District?
LisätiedotSUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄÄRADAN KAKSOISRAITEET KAUSTARI Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh.
LisätiedotLAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 136, MATKAKESKUSHANKE
1. kaupunginosan asemakaavan muutos 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 136, MATKAKESKUSHANKE Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman
LisätiedotTietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi kerrotaan,
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OTE OSAYLEISKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ALUEEN ORTOKUVA 2011 1 Kohde Hakija/ Aloite Asemakaava: Rytökallio: Pikkumuolaan kaupunginosan asemakaavatonta aluetta. Forssan kaupunki/yksityiset maanomistajat
LisätiedotRAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUSIMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUSIMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 208 Yleistä Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan jokaisella kunnalla tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksessä annetaan rakentamista
LisätiedotAikamme Haaste. Kansallisesta meristrategiasta
Kansallisesta meristrategiasta 4.11.2014 Suomi Merellä - säätiön 50-vuotisjuhlaseminaari Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Aikamme Haaste On kokonaisuuden hahmottaminen ja siinä toimiminen siilojen sijasta
LisätiedotMIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY?
MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY? Haluamme - kertoa kaavatyön aloittamisesta - esitellä ympäristöä koskevan selvityksen - esitellä emätilaselvityksen ja sen merkityksen kaavan laatimisen ja alueelle
LisätiedotLANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
LisätiedotLEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA
LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 4. kaupunginosa kortteli 422 ja virkistysalueet, Hiihtomajantie
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 4. kaupunginosa kortteli 422 ja virkistysalueet, Hiihtomajantie Rovaniemen kaupunki Tekniset palvelut/kaavoitus Päivitetty 16.1.2018 1 Osallistumis-
LisätiedotKuntaliiton alustavia näkemyksiä MRL-uudistukseen
Kuntaliiton alustavia näkemyksiä MRL-uudistukseen 26.1.2018 Maankäyttöä ja rakentamista on tarkasteltava kokonaisuutena Maankäyttöä ja rakentamista on tarkasteltava uudistuksessa kokonaisuutena, johon
LisätiedotJUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta
LisätiedotMAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN
LisätiedotSALLAN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYKSEN MUUTOS
SALLAN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYKSEN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Luonnos 13.12.2016 EY 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennusjärjestystä
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
OAS 1 (6) TURUNKANKAAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää
LisätiedotYleisötilaisuus Tesoman seisake, ratasuunnitelma, Tampere
Yleisötilaisuus Tesoman seisake, ratasuunnitelma, Tampere 4.6.2019 Yleisötilaisuuden sisältö Väyläviraston rooli ja tehtävät Ratasuunnitelma Hankkeen taustat ja lähtökohdat Tampereen kaupungin näkökulmasta
Lisätiedot1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 3.11.2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI VT 4:N JA KOTAKENNÄÄNTIEN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kuva 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu
LisätiedotKansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia
Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Riikka Paloniemi & Eeva Lehtomäki Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus Sosiaalipoliittinen yhdistyksen iltapäiväseminaari
LisätiedotBrahean 1. kaupunginosan kortteleiden 6 ja 1006 sekä puisto- katualueiden asemakaavamuutos sekä sitova tonttijako
Brahean 1. kaupunginosan kortteleiden 6 ja 1006 sekä puisto- katualueiden asemakaavamuutos sekä sitova tonttijako Kuva 1: Ilmakuva suunnittelualueesta Maankäyttö- ja rakennuslain 63 ja asetuksen 30 mukainen
LisätiedotLAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO
1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON
LisätiedotSTRASI Alueidenkäytön strateginen ohjaaminen: loppuraportin esittely
STRASI Alueidenkäytön strateginen ohjaaminen: loppuraportin esittely KOKO MAL verkoston Kuntayhteistyö teemaryhmä Tampere Olli Maijala Ympäristöministeriö 1 STRASI hankkeeseen liittyvä julkaisu ilmestyi
LisätiedotASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ 2016 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Suomun matkailukeskuksessa
LisätiedotKAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255
KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-
LisätiedotOSALLISTUMIS-JA ARVIONTISUUNNITELMA
Teollisuuskylän 9. kaupunginosan osakorttelia 125 ja korttelia 128, osaa Maakarintietä sekä puistoalueita koskeva asemakaavamuutos sekä sitova tonttijako (Lieksan Saha Oy:n asemakaavamuutos) Kuva 1: Ilmakuva
LisätiedotRAISION KAUPUNKI RAISIOKANJONIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4. KAUPUNGINOSA (MAHITTULA)
RAISION KAUPUNKI RAISIOKANJONIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 4. KAUPUNGINOSA (MAHITTULA) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) RAISION KAUPUNKI, TEKNINEN KESKUS, MAANK YTT PALVELUT 10.9.2013 Osallistumis-
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/2011 1 (5) 581 Lausunto kaupunginvaltuutettu Kauko Koskisen ym. toivomusponnesta, jossa kiirehditään kunnallistekniikan rakentamista heti asemakaavan vahvistuttua HEL 2011-003517
LisätiedotPOIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 14.3.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
LisätiedotREIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA
Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain
Lisätiedottark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014
Kirkonkylän asemakaavan muutos korttelissa 2061 Kaavatunnus: 2-237 Diaarinro: xx/10.02.03/2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne Suunnittelualue
Lisätiedot