Infrahankkeen hallinta politiikkaa ja tekniikkaa Tiehallinnon selvityksiä 16/2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Infrahankkeen hallinta politiikkaa ja tekniikkaa Tiehallinnon selvityksiä 16/2004"

Transkriptio

1 Juho Siipo Infrahankkeen hallinta politiikkaa ja tekniikkaa Tiehallinnon selvityksiä 16/2004

2

3 Juho Siipo Infrahankkeen hallinta politiikkaa ja tekniikkaa Tiehallinnon selvityksiä 16/2004 Tiehallinto Helsinki 2004

4 Kannen kuva: VUOLI-projekti ISSN ISBN TIEH Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN ISBN TIEH v Edita Prima Oy Helsinki 2004 Julkaisua myy/saatavana: Telefaksi Puhelin TIEHALLINTO Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 Juho Siipo: Infrahankkeen hallinta politiikkaa ja tekniikkaa. Helsinki Tiehallinto, Tiehallinnon selvityksiä 16/2004, 82 s. ISSN , ISBN , TIEH Asiasanat: Infrahanke, poliittis-hallinnollinen prosessi, Vuosaaren satama TIIVISTELMÄ Infrahanke on monitahoinen prosessi, ja se sisältää monimutkaisia vaikutussuhteita. Hankkeen hallintaan liittyvän valmistelun ja päätöksenteon taustatekijöitä ei ole tutkittu juurikaan ennen tätä työtä. Projekteista saatujen kokemusten sekä tehtyjen suunnitelmien analysointi on pitkällä tähtäimellä ehkä paras tapa hallita eri osapuolten välistä vuorovaikutusta, valmistelua ja päätöksentekoa tulevissa hankkeissa. Tässä työssä hankkeen hallintaan liittyviä ongelmia analysoidaan Vuosaaren satamahankkeesta saatujen kokemusten kautta. Työn tavoitteena oli hahmottaa infrahankkeen poliittis-hallinnollista prosessia ja hankkeisiin vaikuttavia muita tekijöitä. Tarkoituksena oli selvittää, mitä infrahankkeen hallinnasta puuttuu, ja nostaa esiin infrahankkeisiin liittyviä ongelmia prosessien kehittämisen pohjaksi. Infrahankkeen eri toimijoiden vuorovaikutusta on hahmotettu infrahankkeen pelikentällä, joka koostuu neljästä osa-alueesta (suunnitteluprosessi, poliittishallinnollinen prosessi, osalliset ja media). Pelikentän taustana on strategia, jossa määritellään miten hankkeen eri toimijoiden välistä dialogia tulisi hankkeessa hoitaa. Pääosa infrahankkeen valmistelun ja suunnittelun resursseista kohdistetaan nykyisin suunnitteluprosessiin. Kokemusten mukaan hankkeiden eteneminen ja toteutuminen ei kuitenkaan ole kiinni teknisen suunnittelun prosessista, sillä se hallitaan hyvin. Infrahankkeen pelikentän muiden osa-alueiden hallintaan ei ole juurikaan kiinnitetty huomiota ja hankkeelle aiheutuvat viivytykset ovat peräisin juuri näiltä pelikentän osa-alueilta. Strategiatyön merkitystä infrahankkeiden hallinnassa tulisi lisätä. Nykyisillä hankkeilla ei ole olemassa selkeää strategiaa siitä, miten ja minkä vuoksi niitä tehdään. Työssä tehdyissä haastatteluissa nousi voimakkaasti esille, että hankkeiden valmistelutapa kaipaa uutta, strategisen suunnittelun tasoa. Strategiatyö infrahankkeiden hallinnassa on jaettu hankkeen omaan strategiaan ja yleisten strategioiden ehtojen täyttämiseen. On tärkeää huomata, että strategiatyön tekeminen olemassa olevassa hankkeessakaan ei ole koskaan liian myöhäistä. Poliittis-hallinnollinen prosessi on infrahankkeen pelikentän osa-alueista keskeisin. Työssä on hahmotettu prosessin rakennetta ja taustatekijöitä, joilla se hankkeeseen vaikuttaa. Poliittis-hallinnollisen prosessin muodostaa poliittinen päätöksenteko, talouselämä sekä hallinto ja lainsäädäntö. Haastatteluissa käsitellyistä infrahankkeen pelikentän taustatekijöistä on tässä työssä nostettu esille keskeisimmät. Niitä ovat arvot, strategiat, tahto, yhteinen hyvä ja hyväksyttävyys, lobbaus, kompensaatiot, lait, ohjeet, määräykset, valitukset, hankkeen organisaatio, hankintamallit sekä riskianalyysit. Haastatteluissa hankkeen toteutumisen kannalta tärkeimpinä edellytyksinä pidettiin tahtoa hankkeeseen, hankkeen laillisuutta ja teknistä suunnittelua. Pelikentän hallitsemiseksi täytyy tuntea suunnitteluprosessin lisäksi myös muut sen osa-alueet ja taustatekijät.

6 Juho Siipo: Management of an infrastructure project politics and engineering. Helsinki Finnish Road Administration, Finnra Reports 16/2004, 82 p. ISSN , ISBN , TIEH Keywords: Infrastructure project, politic-administrative process, Vuosaari Harbor project SUMMARY Infrastructure projects are multi-faceted and contain complex interrelationships. Before this study, few studies have explored the factors affecting the preparation and executive decision-making of infrastructure projects. In future projects, it seems that the optimal way to manage the interaction, preparation and decision making between different parties is to analyze the experiences and plans done for the previous projects. This study sets out to analyze project management problems, utilizing the experiences from the Vuosaari Harbor project. The objective of this thesis was to explore the politic-administrative process and other factors affecting infrastructure projects. Other goals included uncovering factors missing from current infrastructure projects and highlighting problems associated with infrastructure projects, to facilitate the future development of processes. The interaction between the different actors in infrastructure project has been conceptualized through the infrastructure project playfield, which consists of four areas (planning process, politic-administrative process, participants and media). The background of the playfield is a strategy that outlines the principles of dialog between different parties in the project. Nowadays, the majority of preparation and planning in infrastructure projects is targeted in the planning process. Based on experiences of interviewees, the progress in projects is not tied with the technical planning process, due to the fact that the technical planning process is well understood. Not much attention has been paid to the other areas of the infrastructure playfield, while delays in projects originate from these areas of the playfield. The relative importance of strategy work in infrastructure projects should be increased. Ongoing projects do not have a clear strategy stating their purpose and execution. The interviews conducted for this study revealed that the way of preparing projects needs a new level of strategic planning. Strategy work in infrastructure projects is divided to the project-specific strategy and full-filling the general strategic guidelines. The focal area in the infrastructure project playfield is the politic-administrative process. The politic-administrative process consists of political decision-making, economy, administration and legislation. This study explores the process structure and process factors affecting the project. This study highlights the essential interview findings concerning factors related with the infrastructure project playfield. Key factors are values, strategies, state of will, common good, acceptability, lobbying, compensations, legislation, instructions, regulations, complaints, project organization, procurement models and risk analysis. The interviewees considered state of will, legality and technical planning to be the most important factors of a successful project.

7 ALKUSANAT Suuret väylähankkeet ovat jakautumassa yhä selvemmin kahtia. Yhteiskunnallisten muutosten ja trendien seurauksena ns. poliittis-hallinnollinen prosessi ja perinteinen teknisen suunnittelun prosessi ovat joissain määrin eriytyneet toisistaan. Insinööreillä on pitkät perinteet ja vankka osaaminen teknisen suunnittelun hallinnassa, mutta väylähankkeiden valmistelun, päätöksenteon ja toteutumisen kannalta oleellisempaa poliittis-hallinnollista prosessia ei sen sijaan tunneta riittävästi. Työssä tutkittiin suurten infrahankkeiden (tie-, rata- ja meriväylähankkeet) valmistelun, päätöksenteon ja suunnittelun prosesseihin liittyviä sekä hankkeiden etenemistä vaikeuttavia ongelmia. Tutkimuksessa hankkeiden hallintaan liittyviä ongelmia on lähestytty ensisijaisesti esimerkkihankkeeksi valitun Vuosaaren satamahankkeen kautta. Tämä väylähankkeiden valmistelun ja päätöksenteon prosesseja käsittelevä diplomityö on tehty Vuosaaren sataman liikenneyhteyksien suunnittelusta vastaavan VUOLI-projektin toimeksiannosta. Tutkimuksen tekijä on tekn.yo Juho Siipo. Diplomityö on hyväksytty Teknillisessä korkeakoulussa. Työn valvojana toimi professori Timo Ernvall (TKK) ja ohjaajana Ray Ottman (Sito-konsultit Oy). Työ antaa uusia lähtökohtia ja näkökulmia hankeprosesseihin osallistuville ja niissä toimiville. Toivonkin, että siinä esitetyt ajatukset herättävät keskustelua hankeprosessien ja niiden hallinnan kehittämisestä. Helsinki, maaliskuussa 2004 Pekka Kontiala

8

9 Infrahankkeen hallinta politiikkaa ja tekniikkaa 9 Sisältö 1 JOHDANTO Tausta ja tavoitteet Infrahanke Vuosaaren satamahankkeen historia lyhyesti Huomioita satamahankkeesta 14 2 TUTKIMUSMENETELMÄT Tapaustutkimus Haastattelut ja sovellettu Delfoi-tekniikka 17 3 INFRAHANKKEEN PELIKENTTÄ Pelikentän laatiminen Pelikentän osatekijät Pelikenttä suunnitteluvaiheissa 22 4 STRATEGIAT Strategia-käsite Strateginen suunnittelujärjestelmä Yleisten strategioiden merkitys infrahankkeessa Huomioita strategioista hankkeen kannalta Strategian laatiminen Hankekohtainen strategia 27 5 SUUNNITTELUPROSESSI Tekninen suunnittelu ja selvitykset Suunnittelun toteuttajat Tiensuunnittelu Tiensuunnittelu ja maankäytön suunnittelu Tiensuunnittelun vaiheistus Suunnitelmien hallinnollinen käsittely Vuorovaikutus tiesuunnitelmassa Radan suunnittelu Vesiväylän suunnittelu Vesiväyliin liittyvä päätöksenteko Arviointi hankkeissa Vaikutusarviointi Ympäristövaikutusten arviointi Vaikutusarvioinnin ongelmia Hankearviot Hankearvioinnin ongelmia 40 6 VUOROVAIKUTUS Vuorovaikutus, osallistuminen ja tiedottaminen Osallistuminen Osallistumisen lainsäädännöllinen perusta Vuorovaikutuksen haasteita Osalliset Median rooli hankkeissa Hankkeen tiedotus 44

10 10 Infrahankkeen hallinta politiikkaa ja tekniikkaa 7 POLIITTIS-HALLINNOLLINEN PROSESSI Poliittis-hallinnollisuus infrahankkeessa Hallinto ja politiikka Julkishallinto Poliittisen ohjauksen asiakirjat Hallinto alueellisella tasolla Hallinto paikallisella tasolla Poliittisen ohjauksen ongelmia Talouselämän rooli infrahankkeissa Infran merkitys talouselämälle Ongelmat talouselämän ja infrahankkeen yhteistyössä Poliittis-hallinnollinen prosessi ruotsalaisessa kirjallisuudessa 53 8 POLIITTIS-HALLINNOLLISEN PROSESSIN KÄSITTEITÄ Infrahankkeen pelikentän 10 asiaa Arvot Tahto Tahto ja infrahankkeet Mielipidepohjainen tahdonmuodostus Hallinnollinen tahdonmuodostus Tahtoon liittyviä ongelmia Tahto infrahankkeiden hallinnassa Yhteinen hyvä ja hyväksyttävyys Yhteinen hyvä Hyväksyttävyys Lobbaus Kompensaatiot Lait, ohjeet ja määräykset Infrahankkeita koskeva lainsäädäntö Lainsäädännön hankkeelle asettamia reunaehtoja Valitukset Hankkeen organisaatio Hankintamallit Riskianalyysit 66 9 PÄÄTELMIÄ Ongelmat ja hankkeiden hallinta Toteutumisen edellytykset Ongelmia ja mahdollisuuksia Infrahankkeen pelikenttä Strategiatyö infrahankkeen hallinnassa Kehittämis- ja jatkotutkimustarpeet LOPUKSI 74 LÄHTEET 76

11 Infrahankkeen hallinta politiikkaa ja tekniikkaa JOHDANTO 11 1 JOHDANTO 1.1 Tausta ja tavoitteet Suurten infrahankkeiden suunnittelu ja niihin liittyvät eri prosessit ovat tulleet yhä monimutkaisemmiksi ja näin ollen niihin liittyvä valmistelu, päätöksenteko ja niihin liittyvät ongelmat vaikeammin hallittaviksi. Suunnitteluhankkeen hallintaan liittyvän valmistelun ja päätöksenteon taustatekijöitä ei ole juurikaan tutkittu. Tässä työssä tarkoituksena on paneutua poliittis-hallinnolliseen prosessiin ja sen hallintaan liittyviin ongelmiin sekä luoda suuntaviivoja tulevaisuuden infraprojektien hallintaan. Projekteista saatujen kokemusten sekä tehtyjen suunnitelmien vastoinkäymisten ja onnistumisten analysointi on pitkällä tähtäimellä ehkä paras tapa hankkeen hallinnan kehittämiseen tulevia projekteja silmällä pitäen. Kokemuksen lisääntymisen myötä voidaan parhaiten kehittää toimintatapoja ja organisaatioita toimimaan jatkossa paremmin. Tämän työn tarkoituksena on kerätä ja analysoida suunnitteluhankkeesta saatuja hyviä ja huonoja kokemuksia siten, että ne ovat tulevaisuudessa hyödynnettävissä uusien hankkeiden hallinnassa. Tarkasteltavaksi esimerkkihankkeeksi tähän työhön valittiin Vuosaaren satamahanke sen monitahoisuuden takia. Vuosaaren satamahankkeessa on edustettuna kaikki väyläsuunnittelun osa-alueet ja useat eri tahot. Muutokset suunnitteluun vaikuttavissa tekijöissä ovat tuoneet mukanaan uusia haasteita suunnittelijoille. Tällaisia muutoksia ovat olleet esimerkiksi EU:n jäsenyys, väylävirastojen organisaatiomuutokset, YVA-laki sekä kansalaisjärjestöjen ja median roolin vahvistuminen. Tässä työssä kartoitetaan asioita, joihin hankkeen hallinnassa tulisi kiinnittää huomiota, jotta edellä mainittujen muutoksien vaikutuksiin pystyttäisiin varautumaan. Lopuksi kiteytetään sitä, miten työssä tehtyjen haastatteluiden kautta Vuosaaren satamahankkeesta saatuja kokemuksia voitaisiin hyödyntää tulevaisuuden hankkeiden hallinnassa. TYÖN TAVOITTEET Hahmottaa infrahankkeen poliittis-hallinnollista prosessia ja hankkeisiin vaikuttavia muita tekijöitä. Kartoittaa, mitä tekijöitä infrahankkeen hallinnasta puuttuu Herättää keskustelua infrahankkeisiin liittyvistä ongelmista ja prosessien kehittämisestä Esittää ehdotuksia toimintatavoista ja kehittämistarpeista. Millaista asiantuntemusta tarvitaan? Mitä olisi syytä selvittää jatkossa?

12 12 Infrahankkeen hallinta politiikkaa ja tekniikkaa JOHDANTO 1.2 Infrahanke Infrahankkeella tarkoitetaan tässä työssä rakennushanketta, joka kohdistuu liikenneyhteyksiin, energia- ja vesihuoltoverkostoon sekä teollisuusinvestointien maa- ja vesirakentamiseen. Tässä työssä näkökulma painottuu kuitenkin väylähankkeisiin. Infrahankkeille on tyypillistä, että ne ovat pitkäkestoisia, investointeina kalliita ja niillä on merkittäviä ihmisten elinympäristöä muuttavia vaikutuksia. Infrahankkeen erottaa talonrakennushankkeesta sen laaja vaikutusalue. Talonrakennushankkeessa rakennusluvan saatua voidaan omalla tontilla toimia lähes miten halutaan. Infrahankkeen prosessissa toimitaan huomattavasti laajemmalla alueella, joten hankeen vaikutuspiiri on hyvin erilainen. Infrahankkeet voidaan käyttötarkoituksensa perusteella ryhmitellä uusinvestointeihin sekä kapasiteetinlisäys- ja ylläpitoinvestointeihin. Tässä työssä käsitellään lähinnä uusinvestointeja ja niihin liittyviä ongelmia. Uusinvestoinneille on tyypillistä, että ne ovat rahalliselta arvoltaan suuria, riskejä sisältäviä, useita intressiryhmiä kiinnostavia ja ne liittyvät osana muihin investointeihin tai ovat seurausta muusta päätöksenteosta (Junnonen, J-M., 1997). Suurille Infrahankkeille on ominaista prosessien monimutkaisuus. ja sen vuoksi niiden toteuttamiseen tarvitaan varsin monipuolista osaamista. Määrittely infrahankkeiden hallinnassa tulevaisuudessa tarvittavasta osaamisesta voisi olla ajankohtaista. 1.3 Vuosaaren satamahankkeen historia lyhyesti Vuosaaren aluetta Helsingin uuden sataman sijoituspaikkana on pohdittu luvulta lähtien. Kun Vuosaari liitettiin Helsinkiin 1966, satama oli yksi perusteista. Vuonna 1990 valmistui Helsingin kaupungin asettaman virkamiestyöryhmän (pj. Jussi Vuorinen) raportti Helsingin sataman kehittämisen suuntaviivat. Siinä ehdotettiin sataman rakentamista Vuosaareen. Vuonna 1992 julkaistiin kaupungin asettaman selvitystyöryhmän raportti Vuosaaren satama. Kuvassa 1 on havainnekuva Vuosaaren satamasta valmiina. Kaavoitukseen liittyviä selvityksiä tehtiin 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa. Vuonna 1992 valmistui Helsingin yleiskaava, jossa on varaus Vuosaaren satamalle ja sen maaliikenneyhteyksille Helsingin kaupungin alueella. Uudenmaan seutukaavaliiton liittovaltuusto hyväksyi Helsingin seudun taajamaseutukaavan Siinä on varaukset satamalle ja sen maaliikenneyhteyksille. Ympäristöministeriö jätti kuitenkin vahvistamatta seutukaavan Vuosaaren sataman maaliikenneyhteyksiä koskevilta osilta. Vuosaaren satamaa ja sen maaliikenneyhteyksiä koskevan osan ympäristöministeriö vahvisti vasta vuoden 2002 alussa. Vuonna 1994 valmistui Vuosaaren satama, perustamissuunnitelma ja liiteraportti. Vielä samana vuonna laadittiin toinen selvitys Vuosaaren sataman maaliikenneyhteydet, vaihtoehtotarkastelu. Satamahankkeesta ja sen liikenneyhteyksistä tehtiin YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely Uudenmaan ympäristökes-

13 Infrahankkeen hallinta politiikkaa ja tekniikkaa JOHDANTO 13 Kuva 1. Havainnekuva Vuosaaren satamasta valmiina. kus antoi lausunnon YVA-selostuksesta Siinä esitettiin jatkosuunnittelun yhteydessä tehtäväksi tarkempia luontoselvityksiä sekä tunneliratkaisun valintaa arvokkaiden luontoalueiden kohdalla. YVA-menettelyn aikana nousivat esiin ratatunnelin jatkaminen Keravalle asti sekä uusi Itä-Tontun meriväylä uusina vaihtoehtoina. Nämä vaihtoehdot tulivat myös valituiksi jatkosuunnittelun pohjaksi, vaikka ne olivat muita vaihtoehtoja kalliimpia. Ratatunnelin valintaan vaikutti huomattavasti sen poliittinen hyväksyttävyys. Kalliimman meriväylän valintaan taas vaikutti suoran meriväylän helpompi navigoitavuus ja parempi turvallisuus. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 1996 Vuosaaren sataman perustamissuunnitelman. Hyväksymispäätökseen kirjattiin, että perustamissuunnitelman hyväksymisen lisäksi tarvitaan erillinen kaupunginvaltuuston päätös rakentamisen aloittamisesta. Vuonna 1997 valmistuivat Tieliikennejärjestelyt, Yleissuunnitelma sekä Satamaradan alustava yleissuunnitelma, jossa koordinointiryhmä esitti radan kytkemistä päärataan Koivukylässä, koska se oli noin 35 miljoonaa euroa Savion tunnelivaihtoehtoa halvempi. Vantaan kaupungin vastustuksen vuoksi radan jatkosuunnittelu tehtiin kuitenkin Savion vaihtoehdon pohjalta. Tarkennettu linjausvaihtoehto Savion ratavaihtoehdosta laadittiin 1998 sataman seutukaavan ja Kaakkois-Vantaan osayleiskaavatyön pohjaksi. Tiesuunnitelma sekä satamaradan yleissuunnitelma valmistuivat vuonna Valtioneuvosto päätti Natura-alueista Mukaan tulivat myös Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet. Ympäristöministeriön mielestä Vuosaaren satamasta olisi haittaa näille alueille. Vuonna 1999 valtioneuvosto päätti, ettei satamasta ole haittaa Natura-alueelle. Korkein hallinto-oikeus (KHO) totesi päätöksessään vuonna 2000, että valtioneuvosto on väärä paikka arvioida

14 14 Infrahankkeen hallinta politiikkaa ja tekniikkaa JOHDANTO Natura-asioita ja että asian ratkaisee ympäristöministeriö seutukaavan käsittelyn yhteydessä. Ministeriö vahvisti seutukaavan ja sen jälkeen asemakaavan tammikuussa KHO hylkäsi vahvistamispäätöksen valitukset kesäkuussa Ympäristöministeriö lähetti heinäkuussa 2001 EU:n komissiolle lausuntopyynnön, jossa se tiedusteli, onko komission lausunto tarpeellinen. Perustellessaan lausuntopyyntöä ympäristöministeriö katsoi, että satamahanke heikentää toteutuessaan merkittävästi Natura-alueen luonnonarvoja. Komission vastineessa, marraskuussa 2001 todettiin lausunnon olevan tarpeeton, sillä hanke ei todennäköisesti vaikuta alueen ensisijaisesti suojeltaviin luontotyyppeihin tai eliölajeihin. Helsingin kaupunginvaltuusto teki sataman rakentamispäätöksen lokakuussa Korkein hallinto-oikeus myönsi meriväylän ja sataman rakentamiselle vesiluvan lokakuussa Eduskunta teki päätöksen määrärahojen myöntämisestä sataman liikenneyhteyksien rakentamista varten joulukuussa Satamaan liittyvän rakentamisen valmistelu alkoi tammikuussa Pääosa Helsingin sataman tavaraliikenteestä on suunniteltu siirrettäväksi Vuosaareen rakennettavaan uuteen satamaan, joka korvaa Sörnäisten sataman ja Länsisataman lukuun ottamatta matkustajasatamia. Nykyisten Länsisataman ja Sörnäisten sataman alueet vapautuvat sataman valmistuttua muuhun käyttöön. Vuosaaren sataman liikenneyhteydet käsittävät seuraavien liikenneyhteyksien rakentamisen: tieyhteyden rakentamisen välillä Kehä III Vuosaaren satama liittymäjärjestelyineen ja Kehä III:n leventäminen välillä Porvoonväylä Itäväylä, ratayhteyden rakentamisen Keravan Saviolta Vuosaaren satamaan ja sataman ratapihan rakentamisen sekä uuden syväväylän rakentaminen satamaan. KHO myönsi väylän ja sataman rakentamiselle vesiluvan Hankkeelle on myönnetty vuodelle 2003 yhdeksän miljoonan euron aloitusmääräraha. Osa satamasta on määrä ottaa käyttöön vuonna Koko satamahankkeen on määrä valmistua vuonna Sataman ruoppaustyöt aloitettiin huhtikuussa Välittömästi ruoppaustöiden alkamisen jälkeen paljastui, että merenpohja vanhassa telakka-altaassa ja sen läheisyydessä on alueella toimineen telakan tinayhdistepäästöjen pilaama, joten osaa ruoppausmassasta ei voida läjittää merenpohjaan. Tinayhdisteiden pilaaman merenpohjan ruoppaaminen edellyttää uuden vesiluvan hakemista ja ratkaisua pilaantuneen merenpohjan käsittelytavasta. 1.4 Huomioita satamahankkeesta Nykyisessä muodossaan Vuosaaren satamahanketta tarkasteltaessa on keskeistä huomata, että hankkeessa ei ole kyse pelkästään satamasta ja sen uudesta sijoituspaikasta. Satamahanke on yksi parhaista esimerkeistä monitahoisesta maankäyttöhankkeesta. Vuosaaren sataman rakentamiseen liittyvään hankekokonaisuuteen sisältyy satamatoimintojen ja sataman tarvitsemien liikenneväylien lisäksi vapautuvien alueiden jatkokehittäminen Helsingin kantakaupungissa.

15 Infrahankkeen hallinta politiikkaa ja tekniikkaa JOHDANTO 15 Kuva 2. Vuosaaren satamahanke -nimellä kulkeva hankekokonaisuus. Vuosaaren satamahanke -nimellä kulkevassa suuressa maankäyttöhankkeessa rakennetaan asuntoja yhteensä noin uudelle asukkaalle ja työpaikkoja on kaavailtu syntyvän Kyseessä on todella suuren luokan maankäyttöhanke, jonka nimi ei kuvaa lainkaan sen sisältöä. Satama & Kaupunki -esitteen (2003) mukaan Helsingin kantakaupunki on mittavimman muutoksensa edessä sataan vuoteen. Koko hanke koostuu kuudesta osahankkeesta, jotka ovat kytköksissä toisiinsa: Vuosaaren satama Jätkäsaaren kaupunginosa Kalasataman kaupunginosa Keski-Pasila ja Töölönlahti Vuosaaren satamakeskus ja työpaikat Vuosaaren kaupunginosa. Viisi viimeksi mainittua hanketta ovat kaikki kytköksissä sataman rakentamiseen. Ilman satamaa ja sen toimintojen siirtymistä Vuosaareen ei ole mahdollista toteuttaa muitakaan hankkeista. Kuvassa 2 on esitetty Vuosaaren satamahankkeeseen liittyvien hankkeiden sijainnit Helsingin kartalla. Vuosaaren satama Helsingin kaupunki keskittää tavarasatamatoiminnot Vuosaareen entiselle telakka-alueelle rakennettavaan satamaan. Vuosaaren sataman ensimmäinen, vuonna 2008 valmistuva, vaihe vastaa kapasiteetiltaan nykyisiä tavarasatamia. Pääkaupunkiseudun kasvuun on varauduttu, sillä täydessä laajuudes-

16 16 Infrahankkeen hallinta politiikkaa ja tekniikkaa JOHDANTO saan sataman kapasiteetti on 12 miljoonaa tonnia vuodessa. Satamasta saadaan sujuvat liikenneyhteydet päätie- ja rataverkkoon sekä lentokentälle rakentamalla satamatie Kehä III:n jatkeeksi ja satamarata Keravan Savioon. Satamarata ja satamatie kulkevat pääosin tunnelissa. Vuosaaren satama kytkeytyy Kehä III:n ja pääradan varrella olevaan logistiikka-alueeseen, johon liittyy myös Helsinki-Vantaan lentokenttä ympäristöineen. Satamahankkeeseen kuuluu myös uuden meriväylän rakentaminen (Helsingin satama, 2003). Jätkäsaari Tavarasatamatoimintojen siirryttyä pois Jätkäsaaresta alueelle rakennetaan keskustan uusi rantakaupunginosa. Samalla nykyisen tavarasataman aiheuttamat liikenne- ja meluhaitat poistuvat, rannat avautuvat kaupunkilaisille ja alueen palvelut lisääntyvät. Jätkäsaareen on suunniteltu sijoitettavaksi lähes asukasta ja noin työpaikkaa. Alueen rakentaminen voidaan aloittaa vuonna 2008, kun Vuosaaren satama liikenneyhteyksineen on valmis (Helsingin satama, 2003). Itäranta ja Kalasatama Kalasatama on osa kantakaupungin Itärannan uudistusvyöhykettä, joka jatkuu Arabianrannan ja Viikin kautta aina Kehä I:lle asti. Uudistuksessa vanhat teollisuus-, varasto- ja satama-alueet väistyvät asuin- ja toimitila-alueiden alta. Kalasataman kaupunginosaan on tavoitteena saada uutta asukasta ja noin työpaikkaa. Alue toteutetaan vaiheittain erillisinä osakokonaisuuksina parin vuosikymmenen ajanjaksolla. Rakentamaan aluetta päästään satamatoimintojen siirryttyä Vuosaareen (Helsingin satama, 2003). Pasila ja Töölönlahti Pasila sijaitsee noin 3 km Helsingin ydinkeskustasta pohjoiseen. Pasilasta on jo 1970-luvulta saakka kehitetty pääkaupungin kakkoskeskusta. Tällä hetkellä alueella on noin työpaikkaa ja asukasta. Kun satamajunat poistuvat Keski-Pasilasta, vapautuu uusia alueita rakentamiselle. Satamaradan poistuminen mahdollistaa myös Töölönlahden suunnittelun eheämmäksi kokonaisuudeksi ja osaksi keskustan kaupunkirakennetta (Helsingin satama, 2003). Vuosaaren satamakeskus ja työpaikat Vuosaaren sataman yhteyteen rakennetaan nykyaikainen yritysalue, jonne tulee terminaali- ja toimistotiloja pääasiassa satamatoimintaan liittyen. Sataman yritysalueelle kaavaillaan puolta miljoonaa kerrosneliömetriä toimitiloja ja työpaikkaa. Vuosaaren kaupunginosa Vuosaari on Helsingin suurin ja voimakkaimmin kasvava kaupunginosa, jossa on tällä hetkellä lähes asukasta. Asukasmäärä kohoaa lähivuosina liki asukkaaseen. Satamakeskus liittyy luontevasti Vuosaaren kaupunginosaan ja sen työpaikka-alue ulottuu Vuosaaren keskustaan saakka. Vetovoimaisen yritysalueen syntyminen Vuosaareen tasapainottaa ns. tytärkaupungin kehittymistä. Kun satamakeskus kytketään kiinteäksi osaksi Vuosaaren tytärkaupunkia, syntyy Vuosaaresta entistä monipuolisempi ja elinvoimaisempi kaupunkikokonaisuus.

17 Infrahankkeen hallinta politiikkaa ja tekniikkaa TUTKIMUSMENETELMÄT 17 2 TUTKIMUSMENETELMÄT 2.1 Tapaustutkimus Tapaustutkimus on paljon käytetty menetelmä liiketaloustieteen piirissä tutkittaessa yrityksiä ja organisaatiokäyttäytymistä. Menetelmällä tutkittavat tapaukset ovat ainutkertaisia ja niitä tutkitaan omassa erityisessä ympäristössään. Tulokset pyritään ymmärtämään ja hakemaan tietoa niiden dynamiikasta ja prosesseista. Tapaustutkimuksen tarkoituksena on myös tuottaa hypoteeseja ja tutkimusideoita jatkotutkimuksia varten. Suuren suunnitteluhankkeen poliittis-hallinnollinen prosessi, päätöksenteko ja niihin liittyvät vaiheet ovat monimutkaisia ja jokaiselle hankkeelle omintakeisia. Toistaiseksi suurien infrahankkeiden poliittis-hallinnollista prosessia ei ole juurikaan tutkittu, eikä sen muodostavia osatekijöitä ole selvitetty. Aiemmin käsittelemättömän ja monitahoisen tutkimusongelman vuoksi tapaustutkimus soveltuu tutkimusmenetelmänä erityisen hyvin tutkimuksen tekemiseen. 2.2 Haastattelut ja sovellettu Delfoi-tekniikka Hankkeeseen liittyviä taustatekijöitä, tehtyjä päätöksiä, syntyhistoriaa, vaiheita ja niihin liittyviä eri näkökulmia on mahdotonta selvittää perusteellisesti tutkimalla hankkeesta laadittuja dokumentteja ja pöytäkirjoja. Tämä ongelma on pyritty ratkaisemaan soveltamalla osin Delfoi-tutkimusmetodia hankkeeseen liittyneiden ongelmien selvittämiseksi. Delfoi-tekniikkaa voidaan käyttää arvojen, uusien näkemysten ja ideoiden tuomisessa suunnittelun sekä päätöksenteon pohjaksi. Menetelmän käyttö on perusteltua myös tutkimusongelman ollessa siinä määrin epämääräinen, että sitä ei voida tarkastella yhden täsmällisen analyyttisen tekniikan avulla. Siitä huolimatta asiantuntijaryhmässä tehtyjä arviointeja voidaan pitää hyödyllisinä. Delfoi-menetelmä on hyödyllinen arvioitaessa pitkän aikavälin yhteiskunnallista ja teknologista kehitystä julkisen instituution toimintaympäristöä normatiivisten ts. hallinnollisten tavoitteiden ja toimintaohjelmien muotoilua päätöksentekoa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Delfoi-menetelmä erilaisine vaihtoehtoisine tekniikkoineen on osoittautunut käyttökelpoiseksi erityisesti silloin, kun tarkasteltavan ongelma-alueen asiantuntijoita ei esimerkiksi ajanpuutteen tai muiden syiden takia saada saman pöydän ääreen tai kun halutaan eliminoida ryhmässä esiintyvä vahvojen persoonallisuuksien dominoiva vaikutus (Kuusi O., 2002). Tunnusomaista menetelmälle on asiantuntijoiden anonyymiys eli asiantuntijat esittävät ja perustelevat tulevaisuutta koskevia väitteitä usein tietämättä keitä muita asiantuntijoita tutkimuksessa on mukana. Anonyymiydellä pyritään siihen, että asiantuntijat esittäisivät aitoja mielipiteitään ja käsityksiään tutkimuksen aihepiiristä. Näin yksittäiset asiantuntijat voivat esittää mielipiteitä pelkäämättä kasvojensa menetystä. Korkeassa statusasemassa olevat asiantuntijat uskaltavat rooliodotuksista vapautettuina esittää käsityksiään, sillä heidän ei tarvitse tehdä sitä julkisesti omalla nimellään (Kuusi O., 2002).

18 18 Infrahankkeen hallinta politiikkaa ja tekniikkaa TUTKIMUSMENETELMÄT Keskeistä menetelmässä on, että asiantuntijat voivat vapaasti muuttaa kannanottojaan (usein asiantuntijan on vaikea luopua kannanotostaan, jos hän on tehnyt kannanottonsa julkisesti) voimakkaat mielipidejohtajat eivät voi vaikuttaa asiantuntijaryhmän yleiseen mielipiteen muodostukseen hyviä, uusia ideoita voisivat esittää myös sellaiset asiantuntijat, joilla ei ole korkeaa statusta organisaatiossa hyviä ideoita voidaan koota yhteiseen käsittelyyn mahdollisimman monipuolisesti monen erilaisen asiantuntijan toimesta. Anonyymiys korostuu erityisesti Vuosaaren satamahankkeen kaltaisessa monitahoisessa ja ristiriitoja sisältävässä hankkeessa. Tämän vuoksi lainaukset haastatteluista eivät sisällä tarkkoja lähdeviitteitä. Tutkimuksen paneeli eli haastateltavat henkilöt valittiin yhdessä työn ohjaajan Ray Ottmanin ja VUOLI-projektin Pekka Kontialan ja Ronald Westermarkin kanssa, joilla on pitkä kokemus erilaisten infrahankkeiden hallinnasta. Asiantuntijoiden valinnassa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että he edustavat mahdollisimman monipuolisesti tutkittavan aihepiirin eri näkökulmia ja asiantuntemusta. Paneelin kokoonpano: Heikkonen Mauri, rakennusneuvos, ympäristöministeriö Jantunen Jorma, ylitarkastaja, Uudenmaan ympäristökeskus Kangas Antti, toimitusjohtaja, Pro Paulig Oy Kettunen Pekka, kaupunginjohtaja, Jyväskylä Kontiala Pekka, projektinjohtaja, Tiehallinto (VUOLI-projekti) Koponen Kalle, uutispäällikkö, Helsingin sanomat Kostiainen Keijo, merenkulkuneuvos, Merenkulkulaitos Murole Pentti, professori, LT-konsultit Oy Nissinen Heikki, satamanjohtaja, Helsingin satama Ottman Ray, johtaja, Sito-konsultit Oy Piirainen Rita, tiejohtaja, Uudenmaan tiepiiri Pyy Markku, suunnittelupäällikkö, Ratahallintokeskus Rauhala Veli, Aadi (ent. Helsingin sataman suunnittelupäällikkö) Ruohonen Kari, investointijohtaja, Ratahallintokeskus Sauri Pekka, apulaiskaupunginjohtaja, Helsingin kaupunki Veistola Tapani, natura-asiantuntija, Suomen Luonnonsuojeluliitto Vuorinen Jussi, yleiskaava-arkkitehti, Helsinki KSV Westermark Ronald, projektipäällikkö, Tiehallinto (VUOLI-projekti) Yli-Villamo Harri, ylitarkastaja, Ratahallintokeskus

19 Infrahankkeen hallinta politiikkaa ja tekniikkaa TUTKIMUSMENETELMÄT 19 Tehdyissä haastatteluissa ei käytetty ennalta laadittuja kysymyksiä tai kyselylomakkeita. Haastatteluissa pyrittiin keskustelemaan aihepiiristä kattavasti mutta vapaamuotoisesti ja saamaan näin tärkeimmät näkökohdat esille. Tällä tavalla haastatellut saattoivat kertoa, mitä asioita he itse pitävät tärkeinä suuren infrahankkeen hallinnassa sekä suunnitteluprosessissa ja poliittis-hallinnollisessa prosessissa. Työn analyysivaiheessa laadittiin infrahankkeen pelikenttä (ks. luku 3), joka rakentui muotoonsa useiden haastatteluiden tuloksena. Keskustelujen pohjana toimi ns. työkehikko, joka toimitettiin tutustumista varten haastateltavalle ennen sovittua tapaamista. Työkehikkona tässä työssä oli lyhyt, muutaman sivun mittainen listaus edeltävien haastatteluiden keskeisistä esiin nousseista asioista. Jokaisen haastattelun jälkeen työkehikkoa päivitettiin keskustelussa saaduilla ideoilla ja kommenteilla, jonka jälkeen uusi versio kehikosta toimitettiin seuraavalle haastateltavalle (kuva 3). Kehikolla pyrittiin varmentamaan poliittis-hallinnollisen prosessin kannalta oleellisten seikkojen muistaminen ja niistä tärkeimpien seuloutuminen. Kehikkoon muotoutui käsitteitä siitä, mitä näkökulmia infrahankkeiden hallinnasta puuttuu ja millainen poliittis-hallinnollinen prosessi haastateltujen mielestä on. Kuva 3. Haastattelujen käsittelymenetelmä.

20 20 Infrahankkeen hallinta politiikkaa ja tekniikkaa INFRAHANKKEEN PELIKENTTÄ 3 INFRAHANKKEEN PELIKENTTÄ 3.1 Pelikentän laatiminen Infrahanke ja sen hallinta on monitahoinen prosessi ja se sisältää monimutkaisia vaikutussuhteita. Hankkeessa ovat mukana mm. suunnittelijat, virkamiehet, poliitikot, talouselämä, media ja osalliset. Asian hahmottamisen helpottamiseksi muotoutui asiantuntijahaastattelujen pohjalta esitys infrahankkeen vaikutussuhteista. Se on nimetty infrahankkeen pelikentäksi. Pelikentän tarkoituksena on kuvata mahdollisimman pelkistetysti, millaisia osatekijöitä infrahankkeen prosessiin kuuluu. On kuitenkin tärkeää muistaa, että pelikenttä rakentuu tässä työssä saadusta näkemyksestä hankkeessa toimivien ja siihen vaikuttavien tahojen vuorovaikutussuhteiden esittämisestä. Pääasia infrahankkeen pelikentässä on se, että eri asioiden ja tahojen väliset vaikutussuhteet tiedostetaan eikä mitään niistä ohiteta tai jätetä vähemmälle huomiolle. Infrahankkeen pelikenttää voi toisaalta ajatella yksinkertaistettuna esityksenä infrahankkeen käsitekartasta. Infrahankkeen monimutkaisuudesta johtuen käsitekartta ajatusmallina soveltuu määrittämään pelikentän asioiden välisiä relaatioita. Käsitekartta on graafinen tiedon esittämisen tekniikka, ja sitä käytetään tietyn aihepiirin tietorakenteen kuvailuun. Tietorakenne on kokonaisuus, joka muodostuu aihepiirin keskeisistä käsitteistä ja käsitteiden välisistä relaatioista. Käsitekartan avulla havainnollistetaan käsitteitä, käsitteiden välisiä suhteita ja niiden muodostamia kokonaisuuksia. Käsitekartassa käsitteet on lokeroitu, ja lokerot yhdistetään linkein kuvaamaan käsitteiden välisiä relaatioita. Lokeroiden ja linkkien sijoittelu muodostaa hierarkkisen tietorakenteen. (Novak, 1995.) Tässä työssä pelikenttäkehikolla tarkoitetaan juuri edellä mainittua käsitekarttaa. 3.2 Pelikentän osatekijät Infrahankkeen pelikenttä kuvaa hanketta, hankeprosessissa mukana olevia toimijoita ja niiden välisiä vuorovaikutussuhteita. Pelikenttäkehikon periaatteena on se, että infrahankkeen voidaan ajatella jakautuvaan neljään osa-alueeseen: tekniseen suunnitteluun, poliittis-hallinnolliseen prosessiin, osallisiin ja mediaan. Pelikentän taustalla oleva strategia hahmottui haastattelujen kautta keskeiseksi asiaksi hankkeen onnistumisen kannalta. Pelikentänperiaate säilyy samanlaisena läpi koko hankkeen. Jokainen suunnitteluvaihe tarveselvityksestä rakennussuunnitteluun on aikanaan projektin paikalla kuvan 4 mukaisesti. Suunnitteluvaiheesta sekä hankkeen luonteesta riippuen muiden kehikon osatekijöiden painoarvo ja käytävän dialogin laajuus vaihtelee. Suunnitteluprosessi Infrahankkeen pelikentässä suunnitteluprosessilla tarkoitetaan suunnittelijoista ja virkamiehistä koostuvaa tekijäjoukkoa sekä työvaiheita, joiden lopputuloksena ovat hankkeen tekniset suunnitelmat ja hankkeen toteuttamisen vaikutuksista laadittavat selvitykset. Karkeasti suunnitteluprosessi voidaan jakaa varsinaisten suunnitelmien tuottamiseen, selvityksiin ja esittelymateriaaliin (kuva 4). Suunnitelmat toimivat pelikentässä käytävän dialogin kielenä.

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Esitetyt kysymykset vastauksineen Inkoon sataman ja rannan suunnittelun sekä asemakaavoituksen kilpailutukseen:

Esitetyt kysymykset vastauksineen Inkoon sataman ja rannan suunnittelun sekä asemakaavoituksen kilpailutukseen: Inkoon sataman ja rannan suunnittelu sekä asemakaavoitus Esitetyt kysymykset vastauksineen Inkoon sataman ja rannan suunnittelun sekä asemakaavoituksen kilpailutukseen: 1. Ote tarjouspyynnöstä: Pyydämme

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 26.1.2016 1(7) KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS 26.1.2016 Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja

Lisätiedot

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta

Lisätiedot

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kunnan esitys yhteistyötavasta osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA

ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA Ilkka Laine Projektipäällikkö suunnitteluvirasto Yleiskaava pähkinänkuoressa Pk-seutu laajenee itään 70 000 uutta asukasta 15 30 000 uutta työpaikkaa 5 uutta metroasemaa

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut 11.12.2014, päivitetty 1.6.2015 Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Aloite Asemakaavan

Lisätiedot

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet

Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet Ilmoitamme kaavan vireille tulosta Teillä on mahdollisuus osallistua kaavoitukseen Kaupunkisuunnittelu 1/5 Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö 2.9.2011 Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet Asemakaava

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 136, MATKAKESKUSHANKE

LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 136, MATKAKESKUSHANKE 1. kaupunginosan asemakaavan muutos 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 136, MATKAKESKUSHANKE Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö

Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö RIL: Vesi- ja ympäristöalan lainsäädännön ajankohtaiskatsaus Kuparisali 22.5.2008 Reijo Kuivamäki aluejohtaja Pöyry Environment Oy Tampereen seudun strategiset

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Alustava työohjelma 4 2.1 Yleistä 4 2.2 Osa 1; Ohjeen päivittäminen 4 2.3 Osa 2; Suunnittelujärjestelmät

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014

Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014 Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014 Tämä on maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma/ II (Tämä asiakirja löytyy myös internetistä osoitteesta http://www.vantaa.fi/kaupunkisuunnittelu)

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL

Lisätiedot

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta

Lisätiedot

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Sodankylä Orajärvi, Papinranta Märsylä RN:o 9:34 (758-411-9-34) Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Korteoja Papinranta Kaavamuutosalue käsittää

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

GOLFKLUBIN asemakaavamuutos

GOLFKLUBIN asemakaavamuutos GOLFKLUBIN asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä asiakirja on osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on kunnan esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee asemakaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS SUOMUSSALMEN KUNTA (777) KIRKONKYLÄ (406) SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Kirkonkylän asemakaavan muutos korttelissa 2061 Kaavatunnus: 2-237 Diaarinro: xx/10.02.03/2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne Suunnittelualue

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

Urban Design Management ja lisäarvo - Integroiva suunnitteluoperaatio. Tommi Mäkynen 14.12.2007 maekynen@arch.ethz.ch

Urban Design Management ja lisäarvo - Integroiva suunnitteluoperaatio. Tommi Mäkynen 14.12.2007 maekynen@arch.ethz.ch Urban Design Management ja lisäarvo - Integroiva suunnitteluoperaatio Tommi Mäkynen 14.12.2007 maekynen@arch.ethz.ch Mitä arvo on? Arvo on subjektiivinen ja asiakas moninainen Helsinki Design District?

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2. kuva Ida Fasching 2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS YMPÄRISTÖTOIMEN KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Poikkeaminen (LTK) / Lamperila, 419-3-117 (Suovunniementie 131) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä Megahub Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä 07/2011 Investointi Rakentaminen Onnistuneen hankkeen osatekijät ovat Tontti Käyttäjä Oikea tila, oikea

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Juankosken kaupunki 1/6 JUANKOSKEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS Tikanniemen ranta-alueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Juankosken asemakaava-aluetta Tikanniemessä.

Lisätiedot

Allianssimalli. Kehto-foorumi 1.11.2012. 1.11.2012 Milko Tietäväinen

Allianssimalli. Kehto-foorumi 1.11.2012. 1.11.2012 Milko Tietäväinen Allianssimalli Kehto-foorumi 1.11.2012 Allianssimalli Allianssi on valtioliitto (Gummerus sssk 2001) Allianssi on valtioliitto ja myös aatteellinen, kaupallinen tai muu sellainen yhteenliittymä (wikipedia

Lisätiedot

INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen

INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen 1 INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen INFRA 2010 ohjelman hankekatsaus Tuotemalliprosessi Jouko Kankainen / Ari-Pekka Manninen Helsinki University of Technology CEM Construction

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh. (06) 828 9111 Faksi

Lisätiedot

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN KUNTA KAAVOITUKSEN TULOSYKSIKKÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIHILUODON YRITYSALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ VARTEN VIHILUODON OSA-ALUE

Lisätiedot

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote 1:1000 15.2.2007 Ajantasakartta 20 m Moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialue. Tontilla on osoitettava vähintään 5 autopaikkaa jokaista autohuoltopaikkaa

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ...2 1 SUUNNITTELUALUE...2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...2 3 KAAVAT ILANNE...2 4 MAANOMISTUS...2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINT I...3

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJAN OTE N:o 4/2015 Kaupunkikehitysjaosto

KERAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJAN OTE N:o 4/2015 Kaupunkikehitysjaosto Dnro KH/KV: 345 /2015 35 KERCA V (2301) ASEMAKAAVAN MUUTOS 20.5.2015/35 Kkj. 35 Asemakaavan muutosalue sijaitsee 9. Alikeravan kaupunginosassa, noin 3 km:n etäisyydellä kaupungin keskustasta etelään, Kercan

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.08.2010/päivitetty 13.12.2010 16WWE0693 Joutsa UPM-Kymmene Oyj Joutsa 2 SISÄLTÖ: MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? 3 MISSÄ JA MITÄ ON SUUNNITTEILLA? 3 MITKÄ OVAT SUUNNITTELUN TAVOITTEET?

Lisätiedot

Aikamme Haaste. Kansallisesta meristrategiasta

Aikamme Haaste. Kansallisesta meristrategiasta Kansallisesta meristrategiasta 4.11.2014 Suomi Merellä - säätiön 50-vuotisjuhlaseminaari Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Aikamme Haaste On kokonaisuuden hahmottaminen ja siinä toimiminen siilojen sijasta

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 28.kaupunginosan kortteleita 169 ja 168 sekä autopaikkojen korttelialueen AP (168, 169) ja niihin liittyviä katualueita koskeva asemakaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

KIVIRANTA, ASEMAKAAVAMUUTOS

KIVIRANTA, ASEMAKAAVAMUUTOS TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 25.2.2016 1(7) KIVIRANTA, ASEMAKAAVAMUUTOS 25.2.2016 Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 1 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työn tavoitteena on

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.3.2009

VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.3.2009 FCG Planeko Oy Virolahden kunta VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.03.2009 FCG Planeko Virojoki-Vaalimaan osayleiskaavan muutos ja

Lisätiedot

Kaavoitus ja paikkatietopalvelujen taksat

Kaavoitus ja paikkatietopalvelujen taksat 1 LEPPÄVIRRAN KUNTA Tekninen lautakunta 13.1.2015 7 Kaavoitus ja paikkatietopalvelujen taksat 1. Yleistä Kaavoitus- ja maankäytön palvelut ovat asemakaavojen ja asemakaavamuutosten laatiminen, maanomistajan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5178 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kankaanpään keskustan kulttuurikortteli ei ole toteutunut voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Korttelin alueella

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö 14.10.2003 6034/503/2002. asemakaavan muutos, alue 132201

ESPOON KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö 14.10.2003 6034/503/2002. asemakaavan muutos, alue 132201 ESPOON KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö 14.10.2003 6034/503/2002 KILONPUISTO IA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE ASEMAKAAVA KILONPUISTO

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? 1 Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? Rita Piirainen Tiejohtaja Uudenmaan tiepiiri 2 Helsingin seudun liikenteen hallinnan kehittäminen PKS:n liikenneneuvottelukunta

Lisätiedot

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö)

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) YLÖJÄRVI 1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Kivilähteen teollisuusalueen

Lisätiedot

Suunnittelualueen pinta-ala on n. 73 ha. Suunnittelutyötä tehdään eri tarkkuusasteilla, alueesta riippuen. Tarkempi rajaus ilmenee liitekartasta.

Suunnittelualueen pinta-ala on n. 73 ha. Suunnittelutyötä tehdään eri tarkkuusasteilla, alueesta riippuen. Tarkempi rajaus ilmenee liitekartasta. KORSON KESKUSTA Keskustasuunnitelmatyö nro 081400 kaupunginosat Korso 81 ja Metsola 83 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hakija Vantaan kaupunkisuunnittelu käynnistää

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 24.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.9.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.9.2014 3547 PEURANTIE asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä asiakirja on osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on kunnan esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee asemakaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156

Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SÄKYLÄN KUNTA Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21555 1 (8) Seppänen Pekka Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue... 2 2 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Tampereen raitiotiehanke

Tampereen raitiotiehanke Tampereen raitiotiehanke Tulevaisuuden liikenne seminaari Joensuu 19.11.2015 ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen Vaiheita Tampereen ratikkahankkeen historiassa raitiotiehanke 1914, haudattiin eka kerran v.

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot